Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 43-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 6. oktober 1998 nal. 15.28

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 43

 

Utoqqarnik paaqqinniffiit il. il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut.

(Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut, Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naalakkersuisoq, Otto Steenholdt (siunnersuutit marluk) aamma Hans Enoksen)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Atassut.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut, Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naalak­kersuisoq:

Inatsisartut peqqussutaat manna utoqqarnik paaqqinniffiit il.il. pillugit aalajangersakkanik imaqarpoq, taakku taamaalillutik isumaginninnikkut pensionit utoqqarnillu paaqqinniffiit il.il. pillugit inatsisartut peqqussutaannit atuuttumit avissaartinneqarput immikkut inatsisartut peq­qussutaanniilerlutik. Utoqqarnik paaqqinniffiit il.il. pillugit aalajangersakkat inatsisartut peq­qussutaanni immikkoortumi inissinneqarneranni inatsiseqarnikkut maleruagassat paasiuminar­nerulersinneqarnissaat siunertaavoq. Suliassaqarfiup ataatsip, matumani pensionisiallit ineqar­tinneqarnermikkut atugassaasa sinaakkutaat pineqarlutik, Inatsisartut peqqussutaatigut ataasiin­nakkut aalajangersaavigineqarnissaa pitsaanerpaatut isigineqarpoq.

 

Utoqqaat atugaasa pitsaanerulersinneqarnissaasa pingaartillugit salliutinneqarnissaat aammalu Isumaginninnermik iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa siunnersuutip saqqummiunneqarneranut tunuliaqutaapput.

 

Naalakkersuisut anguniagaraat utoqqaat utoqqaliartornerminni najugaqarnermikkut isumagine­qarnermikkullu, sammisassaqarluarlutik toqqissisimallutillu utoqqaliartorsinnaanissaasa qulak­keerneqarnissaat. Aammattaaq utoqqaat sapinngisamik sivisuumik namminneq angerlarsimaf­fimminniiginnartarnissaat anguniagaavoq. Anguniagaq kingulleq taaneqartoq peqqussutissatut siunnersuummi matumani erseqqissarneqarpoq.

 

Inatsisiliat atuuttut 1990-imeersuupput, naallu aalajangersakkat arlaleriarlutik, kingusinnerpaa­mik 1995-imi, allanngortinneqartarsimagaluartut inatsisiliornerup ullutsinnut naleqquttuunis­saata pisariaqartinneqarnera Naalakkersuisut tikkuarusuppaat.

Pensionisiallit kommunit utoqqarnik paaqqinniffiutaanni peqqinnissaqarfiulluunniit ataani paaqqinniffinni najugaqarallarsinnaanerat peqqussutissatut siunnersuummi erseqqissarneqarpoq. Tamanna pisariaqalersinnaavoq qaangerneqarsinnaasumik napparsimalerallarnermut ajoquser­sirallarnermulluunniit atatillugu, aammali inuttut atugarisat patsisigalugit, soorlu aappari­sap toqukkut qimagunnerata kingunerisaanik angerlarsimaffimmi pissarsiarineqarsinnaasumit annertunerusumik pensionisialik tapersersortariaqalerpat.

 

Pensionisiallit kommunit aggornerisa avataanni najugaqartut kommunimi utoqqarnik paaqqin­niffimmi peqqinnisaqarfiulluunniit ataani paaqqinniffimmi pensionisiallip kommuni nuuffigeru­sutaaniittumi najugaqalernissamut pensionisiallip qinnuteqaataata ingerlateqqinneqarnissaanut Isumaginninnermi Pisortaqarfiup pisussaaffeqarneranik aalajangersagaq peqqussutissatut siun­nersuummi ilanngunneqarpoq. Ilimagisariaqarpoq Kangerlussuarmi Pituffimmilu utoqqalisut amerlanerulissasut utoqqarnik paaqqinnittarfimmik peqqinnissaqarfiulluunniit ataani paaqqinnittar­fimmik najugaqalernissamik pisariaqartitsilerumaartut.

 

Misiligutitut aaqqissuussinerit aallartinneqarnissaannut atatillugu sukkasuumik eqaatsumillu periuseqartoqarsinnaaqqullugu kommunini misiligutitut aaqqissuussinissat pillugit aalajangersa­gaq peqqussutissatut siunnersuummi ilanngunneqarpoq. Assersuutigalugu tulleriiaarisarnermi ataatsimiititaliap inuttalersugaanera oqartussaaffiilu pillugit nutaamik aaqqissuussineqarnissaa misiligutitut aaqqissuussinikkut misilinneqarsinnaavoq. Aalajangersakkat ilusilersorneqarnis­saanni KANUKOKA-p suleqataanissaa Naalakkersuisut kissaatiginartippaat. Aamma pensioni­sialinnut sammisassatut neqeroorutit nutaat misiligutitut aaqqissuunneqarsinnaassapput. Periar­fissat amerlaqaat.

 

Peqqussutip atuaruminartuullunilu paasiuminartuunissaa ataatsimut isigalugu pingaartinneqarsi­mavoq.

 

Peqqussutissatut siunnersuutip matuma malitsigisaanik inatsisiliat ilitsersuusiallu suliarineqaru­maarput. Oqaatigineqassaaq utoqqarnik paaqqinniffiit pillugit nalunaarutissamut siunnersuut suliarineqareersoq, taassuma ilaatigut imaralugit utoqqarnik paaqqinniffiit pilersinneqarnissaat, pequsersorneqarnissaannut piumasaqaatit, sulisoqarnermut tunngasut najugaqartullu sunniute­qarsinnaanerat pillugit aalajangersakkat sukumiisut. Nalunaarutissatut siunnersuut peqqussutis­satut siunnersuut manna akuersissutigineqareerpat pilertukannersumik inaarlugu suliarineqarsin­naavoq.

 

Naalakkersuisut malugeqqussavaat utoqqanngortartut amerliartornerat, pingaartumillu utoqqaat tarnimikkut napparsimasut imaluunniit utoqqaat utilerlutik puiguttortut amerliartornerat pissuti­galugu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akunnerminni suleqatigiinnerulernissaat pisariaqartinneqartoq. Aammalu utoqqaat najugaqarnermikkut isumagineqarnermikkullu atugas­saqartinneqarnissaat pillugu peqqinnissaqarfiup isumaginnittoqarfiullu akunnerminni suleqati­giinnerulernissaat pisariaqartinneqarluni. Utoqqarnit najugarineqarsinnaasut assigiinngitsut amerlanerit neqeroorutigineqarsinnaasut ineriartortinneqartariaqarput, sammisassallu amerla­nerit neqeroorutigineqarsinnaasariaqarlutik. Kommunit ilaat ulluunerani utoqqaat ornissinnaa­saannik pilersitsisimapput. Aammali sammisassaqartitsiniarnerit utoqqarnik paaqqinniffinni inini, inini qaaqqusisarfinni oqaluffinniluunniimmi neqeroorutigineqarsinnaasariaqarput, najuk­kami periarfissarisat tamatumuuna sapinngisamik atorluarniarlugit. Kiisalu sammisassaqartitsi­niutitut neqeroorutit assigiinngiiaartuusinnaapput, soorlu sanalunneq, assassorneq, ilami aamma oqalugiartit­sinerit pulaartitsisarnerillu. Sammisassaqartitsiniarnermi neqeroorutissat suussusersiorneqarnis­saanni utoqqaat suleqataatinneqarnissaat Naalakkersuisut pingaartittorujus­suuaat.

 

Siunnersuutip aningaasat allaffissornerulluunniit tungaasigut allannguutinik kinguneqarumaar­nissaa naatsorsuutigineqanngilaq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Utoqqarnik paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut Naalakkersuisut siunnersuutaat Inatsisartuni oqaluuserisassanngorlugu saqqummiuppara.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Oqaluuserisassami imm. 43-mi Siumumi nuannaarutigaarput peqqussutissakkut matumuuna utoq­qaat pensionii utoqqarnillu paaqqinniffiit manna tikillugu ataatsimoortumik peqqussutitaqar­tinneqaraluartut, immikkoortil­lugit ersarinnerusunillu maleruagassanik najoqqutassiorlugit siunnersuusiorfigineqarsimammata.

 

Siumumi utoqqaat siunissami amerliartuinnartussat atukkamikkut sutigut tamatigut pitsaasunik atugaqarnissaat pingaartilluin­narparput. Peqqussutissaq aammattaaq Isumaginninnermik Iluar­saaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaanik tamannalu Inatsisartut Ataatsimii­titaliarsuup Isumaliutissiissu­taata malitseqartinneqarnissaanut tulleriiaarinissamut malin­nin­nerummat Siumumiit nuannaarutigaarput.

 

Naak Siumumi utoqqaat sapinngisamik sivisunerpaamik angerlar­simaffigisaminni, ukiorpassuar­ni najugaralugu sungiusimasaminni najugaqartarnissaat anguniakkatsinnut ilaagaluartoq taamaat­toq ilisimavarput utoqqaqarmat nappaammit imaluunniit allatut sanngiillinertik pissutigalugu ikiorneqarnissaminnik pisaria­qartitsisunik. Taamaalisullu utoqqarnut angerlarsimaffinni ima­luunniit paaqqinniffinni isumannaatsumik ulloq unnuarlu ikiortissaminnik saaffissaqartinneqar­nissaat Siumup pingaar­tilluinnarpaa.

 

Peqqussummut siunnersuummi kommunalbestyrelsip utoqqarnik paaqqinniffinni inissanik pisariaqartinneqartunik qulakkeeri­sussaanera ersarissarluarneqarpoq taamatullu aamma utoqqar­nik sukisaarsaarfeqarnikkut sammisassaqartitsinertigullu allatigut kommunalbestyrelsip pisus­saaffeqarneranik erseqqivissumik piumasaqaateqarpoq. Siumumi Atatsimiititaliarsuup isumaliutis­siissutaa oqaaseqarfigigatsigu inassutigaarput sumiiffinni assigiinngitsuni utoqqarnik isumaginninnerup iluani pingaartu­millu utoqqaat susassaqartinneqarnissaanni utoqqaat peqati­giiffii suleqatigalugit ingerlatsisoqartarnissaanik inassute­qarnerput eqqaasitsissutigissavarput.

 

Peqqussutissami piumasarineqartut ilagaat peqqinnissaqarfiup ataani pensionisialinnut paaqqu­tarineqarnissamik immikkut pisariaqartitsisunut inissanik amerlassusilikkanik inissaqar­titsisoqar­taqqullugu kommunalbestyrelsip peqqinnissaqarfimmut isumaqatigiissuteqarsinnaanera. Siumu­mi peqqinnissaqarfiup iluani sulisussaaleqinerup ajornartorsiutaanerujussua ilisi­maaralugu, ernumassutiginngitsoorsinnaanngilarput kommunit ilaanni periarfissat taamaattut pisariaqartitso­qaraluartoq atuutinneqarsinnaasannginnissaat. Taamaattumik Siumumi isuma­qarpugut pingaar­luinnartuusoq taamaattoqartillugu kommunimi sumiiffinnilu peqqinnissaarfinni sulisut peqqis­saartumik paaseqatigiillutillu suleqatigiinnissaat utoqqarmut pitsaaner­paajusussaq anguniarlugu.

 

Ukiuni aggersuni utoqqartatsinnik isumaginninnerup iluani misilittakkat pitsaasut pigineqareera­luartut isumagisariaqa­lersussat amerliartornerat ilutigalugu aamma suleriaatsinik allanik nutar­terinernillu pitsannngorsaataasinnaasunik misi­leraajuarnissaq pisariaqartussaavoq. Taamaattumik Siumumi nuannaarutigaarput kommunit taamaaliornissaminnut peqqussutis­sakkut matumuuna periarfissinneqarniarmata. Naalakkersuisunul­lu isumaliutigeqqussallugu misiligutaasunik aaqqissuussisoqar­niartillugu aningaasatiguttaaq Naalakkersuinit tapiissuteqar­toqartarsinnaanera ammaffigineqassasoq.

 

Aammattaq Siumumit inassutigissavarput misileraanerit suulluunnit sullissinermik pitsanngortit­sinernik erseqqissumik kinguneqarsimasut kingune­qartussalluunniit sapinngisamik nuna tamakkerlugu sulinermi oqilisaassissutissatut pitsanngorsaatissatulluunnit nalilerne­qartut nuna tamakkerlugu piaartumik ilisimatitsissutigineqar­tarnissaat. Taamaalilluni kommunini sullissineq aamma tamatuma tungaatigut assigiiaarnerusoq anguneqarsinnaaqqullugu.

 

Siumumi pingaartipparput kinaluunniit utoqqalisoq utoqqarnut paaqinnittoqarfimmut nuuttussaq peqqissoq pinngitsaalineqartu­tut misigisimassanngitsoq. Taamaattumik peqqussutikkut atuuti­lersussakkut najugaqarallartarnissamut periarfissiiniarneq Siumup tapersersorluinnarpaa. Utoqqaat ilaqartarput ilaatigut napparsimavimmiit angerlarsimaffivimminnut angerlartinneqaan­narsinnaaneq ajortunik taamattoqartillugu periarfissaqartitsi­soqartariaqarpoq nukittorsarnissamut imaluunniit qasuersaarlu­ni najugaqarallarnissamut. Aammattaaq taamaattoqartillugu inigisamut akiliutip kommuniniit inummut tapiliutitut akiler­neqartarnissaanik aalajangersagaq imaqarmat tamanna erseqqis­saaneq paatsuugassaanngitsoq Siumumit nuannarutigaarput.           

 

Alla isumannaarniarneqartoq pingaaruteqarluartutut isumaqarfi­gisarput tassa utoqqalisut tarnimikkut napparsimalersimasut utoqqaat angerlarsimaffiinut paaqqinnittarfiinulluunniit attuumassuteqaraluarlutik immikkoortinneqarsimasunut immikkut pisariaqartitsisutut isigineqar­lutik inissin­neqartariaqartarnissaannik peqqussutissakkut illersorneqartumik periar­fissinniarne­qarmata maluginiarparput. Taamaalisummi tassaapput utoqqaat sanngiitsut immikkullu paakku­tarineqarnissaminnik pisariaqartitsisut inuiaqatigiit immikkut ittumik illersussal­lugit pisussaaffi­gisaattut Siumup isumaqarfigisai.

 

Peqqussut atuutilerpat aamma kommunini tamani utoqqaat anger­larsimaffiinut paaqqinnittarfiin­nulluunniit inissittussanik tulleriiaarisartussanik assigiinngitsunik utoqqarnik sullissi­suusunik inuttaligaasumik ataatsimiititaliaqalernissaa Siumu­miit tapersersorluinnarparput, naak maannan­gaaq kommunit ilaanni taamaattumik ataatsimiititaliaqarneq atuutereeraluar­toq.

 

Peqqussutissap 1. marts 1999-mi atuutilersinniarneqarnera siunnersuutigineqartutut Siumup ajoriffissaqartinngilaa, pi­sariaqarmat peqqussutissap malitsigisaanik nalunaarutinik assigisaanillu suliassanut pineqartunut qanoq suliarineqarnis­saannik erseqqissaataasussanik peqqissaartumik sulisoqarnissaa Siumup pingaartikkatsigu.

 

Naggataatigullu taanngitsoorusunngilarput Siumumi pingaarluin­nartutut isumaqarfigigatsigu peqqussutissap malitsigisaasa ilagilluinnartariaqaraat sulisunik pikkorissaajuarnissaq. Pikkoris­sunimmi aatsaat sulisoqaraanni peqqussutissap siuner­taa kusanartoq anguneqarsinnaammat.

 

Taama oqaaseqarluta utoqqarnik paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip aappassaaneerne­qannginnermini inunnut isumaginninnermut suliffissaqartitsini­arnermullu ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa inassutigis­savarput.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Utoqqarnik paaqqinniffiit il. il. pillugit Inatsisatut peqqussutissaatut siunnersuut Naalakkersuisu­mit saqqummiunneqartoq Atassut-mik imatut oqaaseqarfiginiarparput. Utoqqaat kiffaanngisuse­qarlutik nunatsinni inooqataanissaat Atassut-mit pingaartitarisimavarput. Taamaammat utoqqar­tatta isumannaatsumik toqqissisi­manartumillu inunnermik sinnerani najugaqarsinnaanissaat pingaartorujussuu­voq, taamaattumik aamma utoqqaat namminneerlutik aalajangersinnaasariaqar­paat qaqugukkut utoqqaat illuannut nuunissartik.

 

Nunatsinni utoqqartavut inuunermik sivisoqisumik, imartoqisumik suliffiungaar­simasumillu ingerlataqarsimasut amerlaqaat. Aammalu  kinguaanut inuunermik naleqarluartumik tunniussaat nalilerneqarsinnaanngillat.

 

Taamaattumik utoqqartatta toqqissisimanartumik inuuneqarnissaat anguniarlu­gu isumannaatsu­mik najugaqarnissaannik isumaginninnissaq pingaartorujussuu­voq. Aamma nalunngilarput nunatsinni utoqqarpassuummata namminerisamin­nik najugaqartunik, tamakku aamma ulluinnar­ni atugaasa akiligassatigullu nammataasa pisortanit malinnaaffigineqarnissaat pisariaqarpoq utoqqaat illuanni najugaqartunit ajornerusumik atugassaqartitaanissaat pinaveersimatit­tariaqar­mat.

 

Nunatsinni utoqqaat suliffigisamik saniatigut suliunnaarnerminniluunniit assatik sarliaannanngi­saannarpaat. Taamaattumik pisariaqarpoq utoqqaat najugassaannik sanaartornermi assassorfiu­sinnaasunik allatigulluunniit sammi­saqarfiusinnaasunik isumannaariffigineqartarnissaat Atassut-mit pisariaqar­tilluinnaratsigu. Taamaliornikkut utoqqaat namminerisaminnik najugallit utoqqaqa­titik tikillugit ataatsimooqatigiittarnissaat utoqqarnut nukittorsaataasussasoq nalunnginatsigu.

 

Atassut-mit maluginiarparput utoqqaat napparsimalerallarnerannut, ajoqu­serneranut imaluunniit inuttut atugarisaat allannguuteqarsimappata kiisalu aapparisamit toqukkut qimagaanikkut isumaginneqarsinnaanissaq peqqussutis­sakkut erseqqissaaffigineqarmat Atassut-mit assut pingaartutu isumaqarfigisimagatsigu.

 

Pingaartumik utoqqaat aapparisaminnik toqukkut qimagaagaangamik timikkut anertuumik nanerlialassutigisaraat nalunngilarput. Taamaammat isumaginninnik­kut ikiorsiigasuartarnissat Atassut-mit assut pingaartutut isumaqarfigaarput, pingaartumik akiligassatigut nammagassat tamatumani eqqarsaatigalugit.

 

Nunatsinni utoqqarnik sullissineq pitsaanerulersikkumallugu misiligutitut aaqqissuussisinnaa­nerit peqqussutissakut qularnaarneqarsimanera Atassut-mit ilalerparput. Tamatumani oqartus­saaffiit pisusaaffiillu erseqqissarneqarnis­saat tamakkiisumik peqqususiunnginnermi pisariaqar­luinnartutut Atassut-mit isumaqarfigatsigu, tamatumanini KANUKUKA-p peqataatinneqarnissaa naalakkersuisut pingaartimassuk assut taperserparput.

 

Nunatsinni utoqqaat ukiuni kingullerni malunnartumik amerliartorsimasut tamatta nalunngilar­put. Tamannalu utoqqaat peqqinnerulernerannik takussutis­saavoq nuannersoq, tamatuma kingunerisussaavaa utoqqaat illuinik amerlaneru­sunik siunissami atorfissaqartitsilernissaq. Tassunga tunngatillugu Nunatsinni utoqqarnik illuliortiternermi aningaasaleeriaatsit ullumikkut atuuttut allanngor­tinneqarsinnaanerat maannangaaq sulissutigineqalernissaa Atassut-mit kissaati­gaarput, soorlu 80/20 atorlugu aningaasalersuisinnaanerit eqqarsaatigalu­git.

 

Saqqummiunneqartut allat isumaqatigigatsigik, erseqqissumillu oqaatigineqarmata annertuneru­sumik iserfigissanngilagut.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissamut siunnersuut pingaaruteqartoq Atassut-mit taperserpar­put.

 

Lars Sørensen, IA-p oqaaseqartua:

Inuit Ataqatigiit anguniagaraat utoqqaat utoqqaliartornerminni najugaqarnermikkut isumagine­qarnermikkut sammisassaqarnermikkut toqqissisimallutillu utoqqaliartorsinnaanissaasa qulakke­erneqarnissaat.

 

Inuit Ataqatigiinni pingaartipparput Inatsisiliat ullumikkut atuuttut ullutsinnut naleqquttuunis­saat. Taamatuttaaq inatsiseqarnikkut maleruagassat atuutsisisussanik minnerunngitsumillu atuisussanik paasiuminarnerulernissaat, soorlu tamanna Inatsisartut peqqussutissaatut siunner­suummi nutaassami avissaartitsinikkut matumani aamma siunertarineqartoq.

 

Inuit Ataqatigiit pingaartipparput utoqqaat innarluutillillu sapinngisamik sivisuumik nammin­neq angerlarsimaffimmiinniiginnartarnissaat. Tamatumanilu pingaaruteqarpoq isumagineqarnik­kut sullissinerup pitsanngorsarneqarnissaa, utoqqarpassuaqarpormi kiserliortutut misigisunik, taakkulu angerlarsimaffimmik ikiortinik piffissaqarfigineqarnerullutik sullinneqartariaqarput.

 

Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput utoqqaat illuini utoqqaallu nammineq angerlarsimaffiini sullissisisut pimoorussamik pikkorissartittuarneqarnerat ingerlanneqartariaqartoq, taamatuttaaq sullissinerup pilerinartunngortinnissaa pingaaruteqarpoq, amerlasuutigummi sulisut nikerarpal­laarnerat utoqqarnut toqqissisimannginnermik annertuumik kinguneqartartoq nalunngilarput.

 

Puigorneqartariaqanngilaq utoqqaat utilerlutik puiguttortut amerliartormata, tamatumanilu sullissisussat aamma piareersimanissaat pisariaqarpoq.

 

Peqqussutissatut siunnersuummi pisortat akunnerminni suleqatigiinnerulernissaat siunnerfigine­qarmat Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput, pingaartumimmi peqqinnissaqarfiup Isumaginnitto­qarfiullu akunnerminni qanimut suleqatigiinnerunissaat pingaaruteqarluinnarpoq. Unitsinneqar­tariaqarpoq kikkut qaqugu qanorlu annertutigisumik akilersuitinneqarnissamik assortuuttar­nerit. Utoqqaat utoqqalinertik peqqutigalugu peqqinissaqarfimmi paaqqutarisariaqarnerat nutaamik aningaasalersuinikkut aaqqinneqarnisaa Inuit Ataqatigiit kissatigaarput. Ullumikkut kommuuni­nut ukiumut utoqqarmut ataatsimut millionit affaanik paaqqutarinnittarneq naleqarpoq.

 

Utoqqaat Peqatigiiffeqalernermikkut kingusinnerusukkullu kattuffiliornermikkut ulluinnarni sammisassaqartitsinikkut suliniateqarnerat annertunerusumik tapersersorneqartariaqarpoq, utoqqarnut peqqinnartuuvoq ataatsimoorneq. Kommunit ilaat ulluunerani utoqqaat ornissin­naasaanik pilersitsinikuupput, sulilu amerlanerit init pioreersut atorlugit pilersitsinissaat kaam­mattuutigaarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta Utoqqarnik paaqqinniffiit il.il pillugit inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Ataatsimiitiliamut aappassaanerneqannginnerani ingerlanneqarnissaa akuersaarpar­put.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit soqutigilluinnakkatta ilagaat utoqqartatta nuannaarlutik, pilluarlutillu ernumassuteqarpallaaratillu inuunissaat. Taamaattumik tupinnanngitsumik, immaqa ilaatigut inatsisartunut ilaasortanit nuanniigineqartaraluarlunga nunatsinni pissutsit pingaartumillu aningaasaqarnikkut ingerlatsinermut tunngasut eqqartorneqaleraangata, ullumikkut ilaatigut utoqqarpassuit erloqillutik allaallu ilaasa pillarneqartutut misigisimallutik inuuneqalersimanerat pillugu oqaluttarfik manna atorlugu eqqaasissitsissutigiuartarpara.

 

Taamaattumik nuannaarutigaara peqqussutissatut siunnersuut manna saqqummiunneqarmat. Neriuutiginaqaarlu utoqqaat atukkamikkut malunnaatilimmik timitalimmillu pitsanngorsaavigi­neqarneranik kinguneqarumaartoq.

 

Tassami naluneqanngitsutut utoqqaat aamma ineqartitaanermikkut assigiinngitsorujussuarmik atugassaqartitaapput. Ilaatigullu takornartaanngilaq utoqqaat arlalissuit maannamut naammagit­taalliutigiuartarmassuk ineerakasinni ineqarnerminnut akiliutigisartakkamik ima annertutigisar­nerat, allaat qaammatip sinneranut kaasarfimmiussamininngui amigarluinnarlutik. Utoqqarpassu­aqarpormi ernuttaminnut aamma ajunngitsoorsiilaarusuttaraluartunik, kisiannili ajornartoorluin­nartunik.

 

Taamaattumik siuliani eqqartorneqartut innersuussutigalugit aammalu siusinnerusukkut utoqqaat atugaasa pitsaanerulersinneqarnissaat pillugit saqqummiuttarsimasakka innersuussutigalugit peqqussutissatut siunnersuut Kattusseqatigiit sinnerlugit tunngaviatigut taperserpara.

 

Aammalu minnerunngitsumik Naalakkersuisut saqqumiussaqarnerminni oqaatsit isumalluarnar­tut oqaatigimmatigit, soorlu Naalakkersuisut anguniagaasa ilagigaat utoqqaat sapinngisamik sivisuumik namminneq angerlarsimaffimmiiginnartarnissaat. Soorunami utoqqaap nammineq kissaateqarnera naapertorlugu tamanna pisariaqartoq Kattusseqatigiinniit eqqaasitsissutigissavar­put. Aammalu utoqqaat najugaqarnermikkut isumagineqarnermikkullu, sammisaqarluarlutik toqqissisimallutik, utoqqaliartornissaat qulakkeerneqartariaqartoq ilanngullugu sulissutigineqar­toq paasigakku nuannaarutigaara.

 

Ilanngullugu Isumaginninnermut ataatsimiititaliamut eqqarsaatigeqqussavara oqaaseq pensionisi­allit, kalaallit oqaaserinnginnatsigu. Naleqquttumik kalaallisut oqaatsimik imaluunniit oqaatsinik taarseneqarnissaa kaammattuutigaara. Tassami assersuutigalugu oqaatsit atorneqarsinnaasut pigereerpavut, soorlu utoqqalinersiutit, soraarnerussutisiat imaluunniit sulisinnaajunnaarnersiutit.

 

Taamatut aaqqiinissaq aamma kalaallit oqaatsitta pisortaqarfinni atorneqartarnerat eqqarsaatiga­lugu pissusissamisuussammat taamatut piumasaqarpunga. Aammami paasisinnaasakka naaper­torlugit pension-it assigiinngitsuupput. Taamaattumik kikkut tamarmik pensionisialinnik taagorneqarnissaat naleqqussorinanngilaq. Aamma tamanna oqaluuserisami siuliani eqqartukkat­sinnut atuuppoq.

 

Taamatut naakkaluamik oqaaseqarlunga suliap aappassaaneerneqannginnerani Isumaginninner­mut ataatsimiititaliami oqaluuserineqarnissaa inassutigaara.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut, Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naalak­kersuisoq:

Siuliatuulli nuaannarutigaara partiininngaanniik utoqqarnut paaqqinniffiit il. il. pillugit Inatsisar­tut peqqussutissaatut siunnersuut ilassilluarneqarmat. Aammalu tassani siunertarineqartut assigiinngitsut tamaasa ataatsimoortillugit paasinarpoq isumaqataaffigineqartut. Soorunami aamma siuliatuulli ataasiakkaannguit oqaaseqarfigineqarput, taakkualu soorunami oqaaseqarfigi­laassavakka.

 

Siullermik Siumut-minngaanniik oqaatigineqartut assigiinngitsut. Kommunalbestyrelse-nut, uagut Naalakkersuisut kommuninullu akornitsinni aaqqitassaasinnaasut taagorneqartut annertu­nerusumik oqaaseqarfiginagit, taakkua naammassiniarumaarpavut.

 

Aammalu tassani ilanngullugu Siumut tungaaniit oqaatigineqartoq unaavoq utoqqarnik paaqqin­nittarfinnik assigiingitsuni, utoqqaat illuini aammalu utoqqarnik kiffartuussivinni, immaqqa angerlarsimaffinni ikiortit soorunami pikkorissartuarnissaat pisariaqartoq aammalu ilinniartinne­qartarnissaat. Erseqqissaatigilaassavara angerlarsimaffinni ikiortit ilinniartitaasalernissaat suliarineqarmat. Aammalu qularnanngilluinnarpoq inunnik isumaginninnikkut ilinniarfiit peqatigalugit utoqqaat illuini sulisut ilinniagaqarsimanngitsut pikkorissartinneqartarnissaat taanna ilanngullugu naammassiniarneqarsinnaammat.

 

Taakkua kaammattuutit tigussavagut, aammalu qanoq periarfissarsiuunnissaat isumaginiarsariu­maarlugit.

 

Atassutip oqaaseqartuata ilanngullugu taavai, isumaqatiginarluinnartut assigiinngitsut. Taakkua annertunerusumik oqaaseqarfiginagit oqaatigissavara, tassa Naalakkersuisuni siunertat utoqqar­nut sullissinermi tunngassuteqartut naliginnaasumik ingerlanneqartut pillugit utoqqaat illuini aalajangersaasarnissat aamma siunertarineqarmata. Tassa peqqussutissap malitsigisaanik nalunaarusiortoqartussaavoq, aamma kaajallaasitaliortoqartussaavoq. Taamaaliornikkut utoqqaat utoqqaat illuini sullinneqarnerat naliginnaasumik aamma maleruagassat nutarterneqartussaassal­lutik. Isumaqarpunga sullissineq pitsaanerulersikkumallugu nunatsinni anguniagaqarnerput aamma tassuunakkut, peqqussutissakkut malinnaasitsinerit aamma piviusunngortissinnaaju­maaraat.

 

Atassutip oqaaseqartuata ilanngullugu taava utoqqaat illuliortiternermi aningaasaliissutaasartut nutaamik naliliiffigineqarsinnaaneri. Taanna soqutiginartorujussuuvoq. Ullumikkut utoqqaat illuliortiternermi 50/50 atortarparput, kommuni 50 % uagut 50 %. Taakkua paasinartarpoq utoqqaat illoqarnikkut piumasaqaatit tamakkiisumik naammassineqassappata nutaaliornermi, ilaatigut kommunit aningaasaqarniarnerat aamma eqqorneqartartoq. Taamaasilluni utoqqaat illuliortiterneq kinguartiinnarneqartariaqarluni.

 

Taamaattumik aningaasalersoriaatsinik misissuisoqarnissaa, aammalu immaqa landskarsi aammalu kommuni karsi eqqarsaatigivallaarnagit, nutaamik eqqarsartoqarsinnaanera ilanngullu­gu misissorneqartariaqassaaq. Tassa inunnik isumaginninnikkut paaqqinnittarfitsigut akiliutissat qularnaatsuupput pisortanik isumagineqartuugamik. Taamaattumik allatigut RealKredit-lluunniit aqqutigalugit periarfissarsiortoqarsinnaanera, immaqa isumaqatigiissuteqarneq malillugu tamakku misissorneqarsinnaasutut uanga nammineerlunga isumaqarfigaakka.

 

Kisianni Atassutip oqariartuutai, taakku pillugit qularnanngilaq Inunnik Isumaginninnermut Inatsisartut ataatsimiititaliaat aamma saqqummiussaqarsinnaajumaassaaq.

 

IA-ninngaanniik eqqaaneqartoq una maluginiagara uaniippoq. Utoqqaat utoqqalinertik peqquti­galugu peqqinnissaqarfimmi paaqqinnittarfimmiittaraangamik, soorlu kommuneqarfinni plejehjem-eqanngitsuni utoqqarnik paaqqutarineqartariaqalersimasunik peqqissutsimikkut inissisimanerat pissutigalugu napparsimavimmiisitsisoqartarnera ullumikkut kommunini annertoorujussuarmik aamma aningaasatigut kinguneqartartoq eqqarsaatigalugu aaqqissuusiso­qarnissaa tassani pineqartoq paasinarpoq. Aammalu Naalakkersuisut uagut susassaqarfitta akornanni, tassa Peqqinnisaqarfiup aammalu Inunnik isumaginnittoqarfiup akornanni apeqqutit taakkua aaqqiiviginiarsarinissaat taanna siunertariniassavarput.

 

Oqaatsit tassani aninneqartut annertunerusumik oqaaseqarfiginagit IA-ninngaaneersut taakku neriuppugut malinnaatitsivigineqarsinnaajumaartut.

 

Kattusseqatigiit-ninngaaniit oqaatigineqartoq inunnik isumaginninnikkut oqaatsit, taggisit allallu pillugit nalilersuisoqarnissaa isumaqarpunga aamma soqutiginaateqarluinnartoq. Inunnik isumaginninnikkut ineriartortoqartuarpoq, sualummik innarluutillit sullinneqarnerata iluani aammalu utoqqaat. Taamaattumik oqaatsit suut, immaqa oqaatsitsinnut tulluunnerusumik paasiuminarnerusumillu paatsuugassaannginnerusumik iluseqarsinnaaneri taakkua aamma soqutiginarsinnaapput misissoqqissaassallugit. Taamaattumik ataatsimiititaliami ilanngullugit taakkua naliliiffigineqarsinnaanerat isumaqarpunga pisariaqassasoq.

 

Taamannak oqaaseqarlunga qujavunga peqqussutissamut siunnersuut ilassilluarneqarmat aammalu ataatsimiititaliami suliaralugu aallartinneqarnissaa taanna inassutigiinnassallugu.

 

Finn Karlsen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassalu ullormut oqaluuserisassaq imm. 43, Utoqqarnut paaqqinniffiit il. il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaanut siunnersuut siullermeerneqarnerata oqaluuserineqarnera tamaanga naammassi­voq. Aappassaaneerneqannginneranilu Isumaginninnermut ataatsimiititaliaanut suliarineqassallu­ni.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.