Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 46		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 28. oktober 1998 nal 11.40

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 46

 

Isumaginninnermik ingerlatsineq pillugu nassuiaat.

(Isumaginninnermut, suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisut: Hans Enoksen, Siumut aamma Lars Sørensen, IA.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaanut Naalakkersuisoq, Siumut:

Isumaginninnermik ingerlatsineq pillugu nassuiaammik Naalakkersuisut siullermeerlutik matumuuna saqqummiussissapput.

 

Nassuiaat taanna isumaginninnermik ingerlatsineq pillugu nassuiaammik ikiut marlukkaarlugit saqqummiussisoqartarnissaanik isumaginninnermut suliffeqarnermullu ataatsimiititaliap 1997-imi siunnersuuteqarnera tunngavigalugu saqqummiunneqarpoq. Ataatsimiititaliap inassuteqarnera Naalakkersuisut tapersersorpaat.

 

Ukiuni kingullerni isumaginninnermut tunngasut iluanni ineriartortitsneruo killiffia nassuiaammi saqqummiunneqarpoq. Naasuiaatip ingerlatsinikkut tunngaviusumik isummat suliniuteqarfissallu pillugit ukiuni tulliuttuni oqallinnissamut tunngaviusinnaanera pingaartinneqarsimavoq.

 

Isumaginninnermut tunngassuteqartut inuiaqatigiinni inooqataaffigisatsinni annertoorujussuup­put. Inuppassuit isumaginninnermut tunngassuteqartuni sulisorineqarput, isumaginninnermilu tunniunneqartartut pisortat aningaasartuutigisartagaanni amerlanerpaanut ilaapput. Isumanninnik­kut aaqqissuussinerit atugarissaarnissakkut ingerlatsinermi pingaarutilerujussuarnut ilaapput, taamalu suliffissaaleqileruttornerup inuiaqatigiillu assigiinngitsorpassuartigut allanngoriartorfiata nalaani isumaginninnermi aaqqissuussinerit nalaanni innuttaasunut pitsaasumik isumannaallisaa­taallutik.

 

Isumaginninnermut Iluarsartuussinermut Ataatsimiititaliarsuup siorna isumaliutissiissummini inatsisiliornermi allannguutissat arlalippassuit isumaginninnermullu tunngasut iluanni pitsann­gorsaatissat allat kaammattutigai. Isumaliutissiissut aallaavigalugu tassunga malitsigitinneqartus­sat aallartisarneqarsimapput, massakkut - tassa ukiup ataatsip missaata qaangiunnerani - allann­gotiterinernik pitsanngorsaanernillu arlalissuarnik kinguneqareersimallutik, pingaartumik utoqqarnut annertuumillu innarluutilinnut tunngasut iluanni. Innarluutilinnut tunngasut iluanni Naalakkersuisut allaffissornikkut inatsisiliornikkullu suliniutinik arlalippaassuarnik aallartitsisi­mapput. Nalunaarut nutaaq februarimi atortuulersinneqarpoq, tassungalu aningaasanngorlugit tunniunneqartartut amerlassusaat pillugit kaajallaasitaq aamma atortuulersinneqarsimalluni. Inuit annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu isumaginninnermi suliaqarnermut ilitsersuusiornermi suliarujussuaq ingerlanneqarsimavoq. Ilitsresuut taanna taaguutinik ikiorsii­nissamut periarfissanik paasinnittarnermut nassuiaanermullu tapertaasussaavoq. Ilitsersuutip taassuma suliarineqarneratigut sulianik ingerlatsisut innarluutilinnullu tunngasut iluanni atuisar­tunut sulinermi sakkussaq pitsaasoq pilersinneqarsimasoq Naalakkersuisut neriuutigaat. Kommu­nini sulianik ingerlatsisut pikkorissartinneqartarnerat 1999-imi annertusarneqassaaq, tassami pikkorissartitsinernut atugassanngortinneqarlutik immikkoortinneqartut 50% -inik ilaneqartus­saammata.

 

Annertuumik innarluutilinnik ulloq unnuarlu paaqqinniffiutivut piorsaavigineqaleruttorput. Uummannami Tasiilamilu paaqqinniffinnut atatillugu immikkoortortaqarfiit tassaasut ineqarfittut immikkoortortat immikkuullarissut innarluutilinnut atorneqartussiat pilersinneqalerput. Aammat­taaq ineriartornermikkut kinguarsimasunik ulloq unnuarlu paaqqinniffiutivut Ilulissaniittoq Maniitsumiittorlu taamaattunik immikkoortortalersorlugit piorsarneqalerput. Eqqarsartaatsimik­kut napparsimasunut ulloq uunuarlu paaqqinniffiup Nuummiittup ukiut arlallit ingerlaneranni piorsarneqarnissaa pilersaarusiorneqarpoq, eqqarsartaaatsimikkut napparsimasunut eqqartuunne­qarsimasunut immikkoortortaqarfilerlugu. Tamakku saniatigut nakkutigineqarluni najugaqarfiit, tassalu najukkani ataasiakkaani ataatsimoorluni najugaqarfiit suli amerlanerusut ukiuni makkuna­ni pilersiortorneqarput, taakkunanilu najugaqartut ulluinnarni suliassaminnik naammassinnissin­naaniassammata ulloq unnuarlu tapersersorneqarlutillu ikiorneqartarlutik. Kisianni immikkortuk­kuutaanut ataasiakkaanut aalajangersimasunut paaqqinniffitsigut suli neqeroorutissaqanngilaq. Taakku ilaatigut tassaapput inersimasut assigiinngitsunik annertuunik innarluutillit utoqqaallu ineriartornermikkut kinguarsimasut. Innarluutilinnut tunngasut iluanni siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siunissami pisariaqartitanik misissuisussamik suleqatigiissitaliortoqarsimavoq. Annertuumik innarluutilinnut najugassatut neqeroorutinik pilersitsinerup kommuninik qanimut suleqateqarluni ingerlanneqarnissaa Naalakkersuisut pingaartippaat.

 

Ilorraap tungaanut ineriartortitsinerup ingerlaqqinnissaani tunngavik pingaartoq tassaavoq sulisunut assigiinngitsunut ilinniartitaanissamut periarfissanik arlaqarnerusunik siunissami neqerooruteqartoqartarissaa. Ukiaq manna eqqarsartaatsimikkut napparsimasunut taper­sersortitut ikiortinut qaammatini pingasuni nunap immikkoortuini pikkorissartitsinissat arlallit neqerooru­tigineqarput. Isumaginninnermi perorsaasussanik ilinniartitsineq allanngortiterneqaqqammerpoq. Sulisut assigiinngitsut ataatsimut isigalugit pikkorinnerulersinneqarnissaat siunertarilluinnarlugu sulisoqarpoq, taamalu ilinniaqqitsitsinikkut annertunerusumillu ilinniartitsinikkut suliniutit pingaartillugit isiginiarneqarlutik.

 

Utoqqarnut tunngasuni Naalakkersuisut arlalissuarnik suliniuteqarsimapput. Pensionisiat tunngaviusumik aningaasartaat ukioq manna septemberip aallaqqaataanit amerlineqarput, ataatsimiinnennilu matumani utoqqarnik paaqqinnifflit pillugit peqqussutissatut nutaatut siunnersuut aarnma pisortanit pensionisiat pillugit peqqussutissatut nutaatut siunnersuut saqqummiunneqassallutik. Inatsisitigut tunngavissat nutaat nalunaarutinik ilitsersuutinillu malitseqartinneqassapput. Suliasssaq annertoorujussuusimavoq, taamaattumillu KANU- KOKA-P suliniaqatigiiffiillu uummaarissumik ilusilersorluagaasumillu peqataanerat nuan­nersuusimavoq. Suleqatigiinnerup tamatuma ingeriateqqinneqamissaa pingaartuuvoq, taa­maalilluni inatsisitigut malittarisassat pisariitsuulesinnaaqquilugit, al­lanngorti­terneqarsinnaaqqullugit atuisunullu paasiuminartuusinnaaqqullugit.

 

Inuit inuussutissarsiorsinnaassutsimikkut piginnaasakillisimasut eqqarsaatigalugit anner- tunerusumik piginnaanngorsaaqqittoqartamissaa pisariaqartinneqarpoq, taamaaliomikkut suliffeqamermut attuumassuteqarneq pilersinneqartarsinnaaqqullugu pilerseqqinneqartar- sinnaaqqulluguluunniit. Aamma suliffissaqartitsiniarnikkut ingeriatsinerinut atatillugu suliffissaqartitsiniarnerup assigiinngitsunut inissaqartitsisup pilersinneqamissaata

pin­gaaruteq­assusia Naalakkersuisut eqqumaffigaat, taamaattumillu piginnaanngorsaaqqittar neq suliffiillu sulerulunnanngitsut pillugit suleqatigiissitaliamik pilersitsissalluni.

 

Meeqqanik inuusuttunillu isumaginninnennik ingeriatsineq Naalakkersuisut pingaartillugu isiginiarsimavaat, taamaattumillu sanngiinnerusut katsorsartariaqanererpaallu pingaartumik eqqumaffigineqamissaat kissaatigalugu. Nunatsinni ilaqutariit 10- l 5%-iini imigassamik atornerluineq ajornaratorsiutaavoq. Meerarpassuaqarpoq misigissutsimikkut ­inooqataanermikkulu ajornartorsiuteqartunik. Meeqqat taakku ilarpassui kinguaassiuutitigut atornerlugaa­sarsimapput. Namminiussutsimik pigisaqanngillat, sorlaqarfeqaratik inersi masunillu tatigisaqanngitsuullutik.

 

Meeqqat inuusuttullu isumagineqarnermikkut sumiginnagaasut suliniuteqarfigineqamerat annertusarneqassaaq, ilaatigut najukkani ataasiakkaani unnuisarfinnik pilersitsilluni aaqqiissuteqartarnertigut, ilaqutariit paarsaqartillugit inissiiviusartut pikkorinnerulersinneqar- nerisigut kiisalu meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu nuna tamakkerlugu paaqqinnif- finni sulisut aamma pikkorinnerulersinneqamerisigut.

 

Ukiumi 2000-imi meeqqat inuusuttullu pillugit isumasioqatigiissitsinissaq Naalakkersuisut anguniarlugu suliniuteqarput.

 

llaqutariit tulleriiaarinermi annertoorujussuarmik pingaartinneqarput, Naalakkersuisullu ilaqutariinnik siunnersuinerini ilaqutariinnillu "ilinniartitsinermi" suliniutit annertusaru-suppaat. llaqutariit nukittorsarniarlugit suliniuteqarneq kommunit suleqatigalugit pitsaa- nerpaamik ingerlanneqarsinnaavoq, suliniuteqarfigissallugillu naleqquttut massakkut pigineqarerput, assersuutigalugu Allu. llaqutariinnut suliniutit ingerlanneqarnerulemissaat pillugu isor­liunerusuni kommunit saaffigineqarsimapput.

 

Pinaveersaartitsiniarneq pingaartorujussuuvoq. Kommunini arlalissuarni pinaveersaartitsi- nermi siunnersuisut atorfinitsinneqarsimapput, paasisitsiniaanermilu atortussat ingerlaa- vartumik pilersiortorneqarput paasisitsiniaasoqartuarlunilu. lngerlatat suliniutillu inuunerup pitsaassuseqarnissaanik siuarsaaasuusut inooqatigiinnernilu ajornartorsiutit pilernissaannik pinaveersaaartitsisuusut Namminersomerullutik Oqartussanit tapiissuteqarfigineqartarput.

 

Najukkani ataasiakkaani arlalissuami nammineq piumassuseq tunngavigalugu sulisut ingerlatanik suliniutinillu aallartitsisarsimapput. Pingaartumik nunaqarfinni nammineq piumassuseq tunngavigalugu suliniuteqartarnerup nunaqarfinni meeqqanut najukkanilu ataasiakkaani inooqatigiinnikkut ajornartorsiutit oqilisaavigineqarnerannut ataatsimoortumik akisussaas-suseqarnermik misigisimaneq pilersittarpaa.Taamaaattumik Naalakkersuisuninngaanniit annertuumik tapersersorpavut.

 

Piaartumik suliniuteqalertarneq siunertaqarluartumillu sulineq tassaapput tulleriiaarinermi annertuumik pingaartinneqartussat.

 

Isumaginninnikkut isumannaallisaanermi tunniuttakkat kiffartuussinerillu inatsisitigut aalajangersarneqarsimasut naliliinikkullu annertussusilerneqartartut arlalissuit atorneqartar- put. Inatsisitigut malittarisassani atuuttuni pisortanit ikiorseeriaatsit marluk atorneqartarput: Annertussusileriikkamik ikiorsiissutit aamma pisortanit ikiorsiissutit. Pisortanit ikiorsiissutit ataasiinnanngortinneqarnissaanik ilusilersuinissaq Naalakkersuisut suliariniarpaat, taamaa­lillutik nunatsinni innuttaasut naligiimmik pineqarsinnaaleqqullugit. Aaqqissuussinerit pisariitsut, innuttaasunik tamanik naligiissitsisut aqukkuminartullu nassaariniarneqassapput. Assersuutigalugu aalajangersimasumik suliaqartut peqatigiiffiannut ilaasortaaneq pisortanit ikiorserneqarsinnaatitaanernik aalajangiinermut tunngaviussanngilaq, tunniunneqartartut taakku namminersorlutik inuussutissarsiortut eqqarsaatigalugit allaat assigii­n­n­­gissinnaasarmata.

 

Isumaginninnermi tunniunneqartartut inatsisini malittarisassatigut aalajangikkat akornanni ajornartorsiutaasut ilisimaneqarluarput, aammali aaqqinniaruminaatsuullutik. Assersuutigiinnar-lugu ineqarnermut tapiissutisisinnaassagaanni pensionisiaqalersinnaassagaannilu isertitatigut qummut killissaliunneqarsimasut assigiinngitsuupput, aaqqissuussinerillu taakku marluk assigiinngitsunik ilusilersorlugit aaqqissuunneqarsimallutik. Ineqarnermut tapiis­sutaasartut ilaqutariinnullu meerartalinnut tunniunneqartartut isumaginninnermi tun­niunneqartuupput, allaat assigiinngitsunik iluseqartillugit aaqqissuussinernut assersuutitut taaneqars­innaasut. Ajornar-torsiutit taakku sukumiisumik misissoqqissaarneqarnissaat Naalakkersuisut aallartinniarpaat, misissueqqissaarnerlu taanna isumannaallisaaatitut tunniunneqartartut allanngortititerne-qarnissaannut siunnersuusiornissamut tunngaviusussaassaaq, taamaalillutik tunniunneqartartut siunertarisaat aalajangiusimaannameqarsinnaaqqullugit.

 

Kalaallit Nunaanni inuuniarnikkut atukkat assigiinngissuteqartorujussuupput. Inuussutis- sarsiornikkut periarfissaat taassumalu nassatarisaanik aningaasarsiorsinnaanerinut periarfissaat piffimmiit piffimmut assigiinngitsorujussuusinnaallutik. Isumaginninnikkut aaqqissuussinernik peqarpugut inunnut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsilerallartunut ikinnerpaaffissaqartitsinermik qulakkeerisunik, kiisalu isumaginninnikkut aaqqissuussinemik peqarluta inunnut inuussutissarsiorsinnaassuseqaratilluunniit annikitsuinnarrnik inuussutissarsiorsinnaassuseqartu-nut ataavartumik ikiorsiinissamik qulakkeerisunik.

 

Inatsisartut 1998-imi upernaakkut ataatsimiinneranni piniarnermik inuussutissarsiuteqartut annikinnerpaaffilikkamik aningaasarsiaqartitaalernissaat Atassutip siunnersuutigaa, tassanilu pingaartumik Qaanaap Ittoqqortoormiillu kommuniini piniartut aningaasarsiornissaminnut periarfissaluppallaarnerat innersuussutigineqarluni. Taamani Naalakkersuisut malugeq­qullugu oqarput inuussutissarsiutitut tunngavigineqartut piorsarneqarnissaannut periarfissat misissornis-saat pingaarnerusoq, inuussutissarsiortukkuutaanut ataasiakkaanut immikkut ittumik aaqqissuus-siniarnerit pinnagit. Nunani allani misilittakkat takutippaat nam­miner­sorlutik inuussutissarsiortunut ataatsimoortukkuutaanut aalajangersimasunut akis­sarsiat ikkinnerpaaffissalerlugit aaqqiissuteqartarnerit atorneqarunnaarsimasut, tassami isumagin­ninnermi tunniunneqartartut inuiaqatigiinni innuttaasunut tamanut atuuttut naam­mattumik piorsarneqartarsimammata.

 

Atugarissaarluni inooriaaseq innuttaasunut isumaginninnikkut pitsaasumik isumannaalli- saaviusoq pilersissimavarput, kisianni atugarissaarluni inooriaaseq taanna aamma tassaavoq atuisunik naparliinnalersitseqqajaasartoq kiisalu kinguaariiaat aamma  innuttaasut ilin­niagaqar­simasullu akornanni avissaartuutitseqqajaasarluni. Uagut inuiaqatigiiussutsitsinni inuit imminnut ilaquttaminnillu isumaginnittuunissaat tunngaviussaaq.

 

Ullumikkut isumaginninnermi tunniunneqartartut taamaallaat landskarsimit kommuninillu aningaasalersorneqarput, taamaalillutillu innuttaasunut isumannaallisaatitut atuullutik. Taamaattoqarnera aningaasaqarnikkut ajornartorsiutinit eqqoruminarpallaaqaaq. Illuatu- ngeriit sillimmasiisarnikkut aaqqissuussinerinik pilersitsiniartoqartariaqarpoq, assersuuti- galugu napparsimanermut atatillugu aningaasaateqarfinnik suliffissaaleqinermullu atatillugu aningaasaateqarfinnik. Taamaaliorneq inuiaqatigiit aningaasaqarniamerannit isigalugu isumatusaarneruvoq, tamatumunngalu peqatigitillugu inuit ataasiakkaat imminnut ilaqut­taminnullu akisussaaffeqarnerannik siuarsaasuussalluni.

 

Isumaginninnermi isumannaallisaatit allanngortinneqarnerat illua-tungeriillu sillimmasiisarnikkut aaqqissuussineri suliffissaqartitsiniarnermut annertoorujussuarmut sunniuteqartarput aamma sunniuteqartussaapput.

 

Ukiuni aggersuni naalakkersuisut isumaginninnermik ingerlatsinerat allanngortiteriffiusussaallunilu nutaanik suliniuteqarfiusussaavoq, isumaginninnermik ingerlatsineq uummaarissuussaaq imminut ikiornerup imminullu isumaginerup inunnut ilaqutariinullu ataasiakkaanut imminut akilersinnaasuunerata erseqqissarneqarnissaa pingaartinneqassaaq.

 

Isumaginninnermik ingerlatsineq pillugu nassuiaat Inatsisartuni oqaluuserisassanngorlugu naalakkersuisut taamatut oqaaseqarlutik saqqummiuppaat.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq, isumaginninnermut ingerlatsinermik nassuiaat Isumaginninnermut Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisup siullermeertumik saqqummiuppaa.

 

Isumaginninnermut iluarsaaqqinnermik Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata malitseqartinneqarnissaanik oqalliseqarnermut tunngatillugu erseqqissumik aamma Siumumit piumasaqaatigaarput naalaakkersuisut Isumaginninnikkut ingerlatsinermut inatsisartuni ukiumoortumik nassuiaateqartalernissaat pisariaqartoq.

 

Tamannalu maanna siullermeertumik Naalakkersuisumit malitsinneqarmat Siumumit nuannaarutigaarput. Kisiannilu nassuiaatip imarisai misissuataaraanni annertunerusumik imaqartinneqarpoq Isumaginninnermi Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuup 1982-imi 1997-imilu kaammattuutaanik suliniutigeqqusaanillu.Tamanna imatut paasivarput Ataatsimiititaliarsuup kaammatuutiginerusai ataqqillugit siunissami ingerlasoqarniartoq tamannalu Siumumit pissusissamisoortuutipparput taamaattariaqarlunilu.

 

Taakkuinnaasariaqanngillallu nalunngilarpummi kommunit tassaasut isumaginninnermik kiffartuussisuusut taamaattumik aamma taakkunuunatigut annertunerusumik qanoq ingerlatsisoqarneranik paasissutissanik ilaqartinneqarnissaa Siumumit pissusissamisoortuutikkatsigu kissaatigissavarput tullianik saqqummiinissamut siamasinnerusumik paasissutissanik nassuiaat ilaqartinneqartariaqartoq.

 

Aammalu regionini immikkoortortaqarfiit itinerusumik suliaannik ingerlataannik anguniagaannik angusaannillu paasissutissiinermik annertunerusumik ilaqartinneqarnissaa naatsorsuutigisimagaluarparput.

 

Soorunami una siullermeerutaammat tusaatissatut Siumumit tigussavarput, kisiannilu taamatut nalunaarusiornermi ilaatinneqartussanik naatsorsuutigineqarsinnaasut eqqarsaatigalugit partiinit kattusseqatigiinnillu nassuiaatip imarisassaanut tunngatillugu erseqqarinnerusumik piumasaqaatiginissaat Siumumit kaammatuutigissavarput taammalu Inatsisartuni Isumaginninnermi ataatsimiititaliaanit annertunerusumik oqaluuseralugulu qulaajarneqarnissaat pisariaqartuusoq matumani piumasarissallugu.

 

Siumumi isumaqarpugut inuk qitiutillugu isumaginninnikkut ersarissumik politikkeqarnissarput pingaarutilerujussuusoq soorlu aamma Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuup tamanna kaammattuutigereerpaa.

 

Ukiuni taakkunani iluarsaaqqinnerup iluani annertuumik oqallittoqarsimavoq oqallinnerullu kingunerisaanik inatsisartuni imminermi aamma iluarsiiniartoqarlunilu toqqammaviliiniartoqarsimalluni naalakkersuisunut suliassiissutaasunik.

 

Qujanartumillu inatsisiliornerit aallunneqarlutik aallartisarneqalereerput tamannalu Siumumit iluarinartuutipparput. Minnerunngitsumillu aamma pinaveersaartitsinikkut ilusiliiniarluni ingerlatsisoqaleruttorpoq Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutaattut kommunini tamani pinaveersaartitsinermi siunnersuisoqarnissamik kissaatit malinneqalerlutik taammatullu Paarisami ikiaroornartumillu akiuiniarnermi aningaasaliissutaasut annertusarneqarnerat tunngaviusimammat  tassuunakkut pitsaasumik angusaqartoqarnissaa piumasaralugu neriuutigalugulu. Tamanna Siumumit pissusissamisoortuutipparput nalunnginnatsigumi ukioq 2000 peqqinnerulernissarput aqqutissiuukkipput tamannalu innuttaasut tamatta peqataaffigisariaqarparput, amerlasuullu angusaqarniarlutik namminneq piumassutsiminnik atuipput suleqataallutillu isumagalugu, innuttaasut tamatta pilluarnarnerusumik inuulernissarput.

 

Taamaattumik taamatut suliniuteqartut tamarluinnaviisa Siumumit uummammik pisumik qutsavigissallugit pissutissaqarluarpugut.

 

Taamatut oqariarluta naatsorsuutigaarput taamatut isumaginninnikkut nassuiaateqartalerneq aqqutigalugu iIatsisartut anguniagaasa ersarinneruleriartornissaat anguneqarumaartoq ataatsimoorussamik tamatta inuiaqatigiini malitassatsinnik ersarissakkanillu politikkeqalerluta aamma ukunannga:

 

- Meeqqanut angajoqqaanut ilaqutariinnullu

- Inuusuttuaqqanut inuusuttunullu

- Utoqqarnut

- Innarluutilinnut

- Suliffissaaleqisunut

- Ikiorsiissutinut tapiissutaasartunullu

- Paaqqinnittarfeqarnikkut najugaqarfitsigullu

- Pinaveersaartitsinermut

- Sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut politikki ersarissut

- Suleriaatsip ataqatigiissunngortinneqarnissaa kiisalu

- Inatsisit peqqussutit kaajallaasitallu eqaallisarlugillu paasiuminarsarneqarnissaat, tassunga ilanngullugu meeqqat pisinnaatitaaffiisa saqqumilaartinneqalernissaat aammalu inuit inuttut pisinnaatitaaffiisa paasisitsiniutigineqarnissaat.

 

Uani sulisussanik ilinniarsimasunik amigaateqannginnissatta aallunneqarnissaa aamma pisariaqartoq ilaasinnaagaluarpoq taannali KIIP-ip ataaniituuvoq.

 

Isumaginninnermut iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutigisai malitseqartinniarlugit Inatsisartut oqallinnerminni pingaarnersiuinerminnilu utoqqaat atugarisaat salliutillugit pitsanngorsaavigineqarnissaannik inatsisiliuusseqqusinerat malillugu upernaaq ukiakkullu Inatsisartut ataatsimiinneranni pitsanngoriaatissanik inatsisiliuussisoqarpoq.

 

Naalakkersuisullu utoqqaat siunnersuisoqarnissaat aamma neriuu­tigaa novemberimi Nuummit aallunneqarluni aallartissasoq, tamanna Siumumit piviusunngortinneqarnissaa itinerusumik tusassallugu pissanngatigaarput.

 

Aammalu angajoqqaat isertitakitsut pinerullugit meeqqanut tapiissutit 50%-it missaanik aningaasartamikkut qaffaavigineqarlutik.

 

Naartuneq sulinngiffeqartarneq ullormusiaqartarnerlu pitsanngorsaavigineqarput sapaatip akunnerini 22-ni akissarsiaqaatigalugu ingerlanneqartalerluni, aammalu ippassaq marlulisut amerlalnerusunilluunniit ataatsitsut meerartaartut sulinngiffeqartitaasarnerat annertusineqarluni.

 

Inatsisit eqaallisarneqarnerat aallartippoq Isumaginninnikkut maalaartarnerup eqaallisarneqarnera aamma siulliulluni taanna naammassineqarluni.

 

Pitsanngorsaanerillu ingerlaqqissapput suliassat aallunneqaleruttormata suleqatigiissitaliornikkut tamanna naalakkersuisumit saqqummiinermini nassuiaatigisaa isumalluartitsivoq.

 

Siumumiillu kaammattuutigissavarput angajoqqaat meerartuut isertitakitsullu atugarisaasa pitsanngorsaavigineqarnissaat pisariaqarluinnartuusoq, taakkuami akunnattumik isertitaqartarnertik pillugu meerartaat meeqqanut tapiissutisisinnaasanngillat, naak annertunerpaatigut allanut tamanut naleqqiullutik qitornakkaajunertik pillugu aningaasartuuteqarnerpaasaraluarlutik. Tamanna aaqqiiviginiartariaqarparput.

 

Taamaattumik aamma boligsikringep qummut 200.000 kr-nit tikillugit pissarsisinnaanermut killingata qaffaavigineqarnissaa, tassa maannakkut 128.000-iusup, Siumumit kaammattuutigisassatta pingaarnersaasutulluunnit taasariaqarparput, sunut tamanut misinnartumik atukkat pitsaanerulernerannik kinguneqartussaasoq nalunnginnatsigu.

 

Ineqarnermut tapiissutit meeqqanut tapiissutit pisortatigut ikiorsiissutit annertussusileriikkamik ikiorsiissutit tamaasa ataatsimoortillugit nalilersorluarneqartariaqarput oqimaaqatigiissaaraluni tamanut naleqqunnerpaamik aaqqissuteqarnissaq anguniartariaqarmat, KANUKOKA kattuffiillu peqataallutik paaseqatigalugillu taakkua naammassiniartariaqarput.

 

Kisiannilu qulaani suliassat pingaaruteqangaartut kanaartai quliusut tikkuaaffigisavut tamakkiisumik ersarissumillu politikkeqarfigissagutsigit suliassaqaqaagut, taammaattumik tupigineqartariaqanngilaq Isumaginninnermi iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa kingulleq quppernerpassuaqarmat. Tamanna ersiutaaginnarpoq qanoq suliassap annertutigineranik. Aammalumi Inatsisartuni oqallinneq annertooq siunnersuuterpassuillumi aniatinneqartareerput. 

 

Aammalu inuit amerlasuut suleqataasimapput immikkut ilisimasaqartut peqataaffigisaannik suliarlu peqqissaarullugulu suliaasoq misissuataaraanni tamanna takuneqarsinnaavoq. Taamaattumik uani naalakkersuisutulli Iluarsaaqqinnermut tunngasut uterfigeqqajaajuarpavut tamannalu avaqqukkuminaalluinnartuuvoq, iluarsaaneq torersaanerlu maanna aallartereersoq soqutiginarlunilu unitsiinnarneqarsinnaanngimmat.

 

Nunatsinni kommunini aningaasartuutit isumaginninnermut atortakkavut allanit tamanit sanilliullugit amerlanerpaajupput soorlu naalakkersuisup aamma tamanna oqaatigaa ukiumut 1 mia. sinnerlugit atorneqartartut.Taamatut atuitigineq milliliiviginiarlugu iliuuserisavut allanngortilluinnartariaqarpavut, soorlu aamma Ataatsimititaliarsuup isumaliutissiissummini tamanna kaammattuutigigaa.

 

Inuit tamarmik suliffeqarnissaat amerlanerpaartaasaluunnit suliffeqarnissaat angusuugutsigu milleriangaassagaluartoq.

 

Suliffissaaleqinermut ikiorsiissutitigut atukkavut nunatta aningaasaqarnera ataatsimut isigalugu amerlavallaarujussuarput, ikiuinikkut tunioraaginnarnermik ingerlatsinerput aaqqinniartariaqarparput sulininngortitsinikkut. Tamanna qaangerniarlugu aasaq suliffeqarnikkut ataatsimeersuartut ersarilluinnartumik aamma piumasaqarput suliffissarsiortut siunnersorneqarnerat ullumikkornit piffissaqarfiginerullugit iliuuseqartariaqartugut pikkorissaanernik ilinniartitaanernik aammalu piumaffiginnissinnaanermik annertunerusumik ilalerlugit, aamma matumani Inatsisartuni ilaasortap Kristine Raahaugep ilaatigut inuusuttut suliffissaaleqisut suliffissaqartinniarlugit siunnersuutaanut naapertuuttumik.

 

Taamaattumik Siumumit ippassaani inuussutissarsiutinik ilinniartitaanermi eqqartuinitsinni iluarsaaqqinnermik pilersitsinissamik uddannelsesreformimik kaammatuutigisarput uunga aamma naleqquttuutillugu oqaatigeqqissavarput pisariaqarluinnartutut isumaqarfigigatsigu.

 

Paaqqinnittarfiit unnuakkut ullukkullu nassuiaammi illoqarfinni sumiinnerinik assigiinngitsutigullu anguniagaqarfiuneri ersersinneqarput. Malunnartumillu illoqarfiit anginerit taamatut ingerlatsiviupput.

 

Inatsisartuni Isumaginninnermi Ataatsimiititaliap atuuffiisa ukiut siullianni tamakkua amerlanerpaartaat alakkarterneqarnikuupput allaat Danmarkimiittut aamma ilanngullugit takusarneqarlutik aamma sulisorisat najugaqartullu ataatsimeeqatigineqartarlutik.

 

Maanilu Nuummi illoqarfinnilu anginerusuni oqaatigineqartartoq malugisarput unaavoq illoqarfissuarmi taamak angitigisumi ajornakusoortuusartoq taamaattunik pingaartumik meeqqanik inuusuttuaqqanillu ajornartorsiuteqartunik pikileruttortunillu suliaqarniarluni, pitsaanerussasutut isumaqarfigineqartarpoq illoqarfinni mikinerni akunnattunilu angerlarsimaffiit siunissami inissinneqartassappata. Taamaattumik Naalakkersuisut tamatuminnga eqqarsaatersuuteqaqqussavavut.

 

Kisianni pingaarnerpaaq tassa, meeqqat namminneq angajoqqaaminni toqqissisimasumik peroriartornissaasa ingerlanneqarnissaat, angajoqqaammi tassaammata qitornaminnut akisussaanerpaat asanninnerpaallu. Nalunngilarpummi nammineq angerlarsimaffigisaq najorlugu pilluarnarnerpaasoq.

 

Tamaattumik ilaqutariit ajornartorsiuteqartut sapinngisamik najukkaminni ataatsimut suliffigineqarnissaat pingaarutilerujussuartut Siumumit isumaqarfigigatsigu ilaqutariinnut siunnersuinerup annerpaanngortinnissaa anguniarlugu peqataaffigisariaqarparput.

 

Inuiaqatigiinni qaammarsaaneq, siunnersorneqarneq annerpaaq, atuartitaaneq pitsaasoq ilinniartitaaneq pikkorissaanerillu eqaassuseqartut ingerlanneqarnissaat tamanik allanik pingaarnerpaalertariaqarput soorlu aamma arlaleriarlugu tamanna maani oqaluttarfiit ataqqinarnersaannit  ilungersortumik anittareeripput taamaattumik anguniakkap ataatsimoorunneqarnissaa pisariaqarpoq pitsaasumik angusaqarniassagatta.

 

Siunissami isumaginninnerup tungaa, kulturi sunngiffik pinaveersaartitsinerlu ataatsimuulernissaat eqqarsaatersuutissiissutigerusupparput, ilaatigummi kommunini taamatut aaqqissuussineq misilinneqartalereermat. Imaluunniit siunissami Isumaginninneq Peqqinnissaqarfillu ataatsimuulissappat?

 

Taamatut nassuiaat tusaatissatut Siumumit tiguarput, qujavugut naalakkersuisup saqqumiineranut suleqataasullu tamaasa Siumumit qutsavigaavut.

 

Naggataagut aliannaalaarlunga eqqaasinnialaarlusilu uku oqaatsit anikkusuppakka Iluarsaaqqinnermi ilisarnaatitta ilaat:

 

Toqqissisimaneq, Akisussaaqataaneq, Nammineersinnaaneq, Ataatsimoorneq Nuannaarnerlu, qujanaq.

 

Jakob Sivertsen, Atassut-ip oqaluttua:

Nunatsinni inunnik isumaginninnermik ingerlatsineq pillugu nassuiaat Atassut-mit soqutigalugu oqaloqatigiissutigisimaqaarput assullu nassuiaat pingaartutut nalilersimallugu, soorlu naluneqanngitsoq inunnik isumaginninnermut tunngasunik Iluasaaqqinnissamik Ataatsimiititaliorsimasugut taassumalu suliani 1997-mi upernaakkut inatsisartunut naalakkersuisunullu saqqummiussimavaat.

 

Atassut-mit Ataatsimiititaliarsuup anguniagassatut saqqummiussaat soqutigalugit malinnaaffigivarput, inunnik isumaginninnermut tunngassuteqartunik aaqqissuusseqqinnissat Ataatsimiititaliarsuarmi siunniunneqartut malitteqartinneqarnissaat, peqqissaartumik suliarineqassappata inatsisartunut nassuiaateqartarnissaq Atassut-mit assut pingaartipparput, anguniakkanut aaqqiiniutissat aningaasalersuinissallu tulleriiaarlugit pisariaqarmata, innuttaasunit aaqqinniagassatut kissaatigineqartut ataatsikkut aningaasaliiffigineqarsinnaanngitsut nalunnginnatsigik.

 

Taamaattumik ukiut marlukkaarlugit inunnik isumaginninnermik suliat pillugit naalakkersuisut nassuiaateqartalernissaat inatsisiliornerni, peqqussutiliornerni, kaajallaasitaliornernillu pinngitsoorani iluaqutaasussaavoq, pingaartumillu malittarisassatigut allanngortiterinerit aningaasatigut kingunerisassaasa peqqissaartumik suliarineqartarnissaannik aamma iluaqutaasussaammat.

 

Inatsisartut inatsisiliaat, peqqussutiliaat, kaajallaasitallu inuttaasunut eqqortumik atuuttinneqartarnissaat Atassut-mit assut pingaartipparput, soorlu arlaleriarluta erseqqissaassutigisaripput inatsisisit, maleruagassat, peqqussutit, kaajallaasitallu paasiuminaatsinnaasarnerat inuit ikiortariallit eqqortumik ikiorserneqartarnissaralui assut pisarissersortaraat. Tamakku aamma peqqutaallutik inuit ikiortariaqartut ilaatigut kukkusumik ikiorserneqartarnerat kingunerisarlugu.

 

Inuit inunnik isumaginninnikkut ikiorserneqartarnerat mianernartuuvoq, inuit misigissusaannut annertuumik attuisarnera peqqutigalugu, taamaattumik inuit ikiorserniakkat eqqortumik ikiorserneqartarnissaat pingaartorujussuuvoq. Tamakku tunngavigalugit inuit isumaginninnermik suliaqartut pikkorissartuarneqartarnissaat Atassut-mit assut pingaartipparput, taamaaliornikkut inuuttaasut maleruagassaat tunngavigalugit eqqortumik ikiorserneqartarnissaat kingunerissammagu.

 

Soorlu 1997-mi meeqqat tapisiassaagalui 6 mio. kr.-it nalillit aaneqanngitsoorsimasut tusagassiuutitigut tusarlualersimagipput, tamatumani Kommunit innutaasunut sullissinerminni kukkuluttuuteqarsimappata piaartumik aaqqiiniarnissaq pisariaqarpoq. Matumuuna Atassut-mit sakkortuumik piumasarissavarput isumaginninnermut pisortaqarfiup paasisitsiniaanissaq kukkuluttuutinullu aaqqiiniarnissaq sulissutigissagaa,taamatut pisoqarsimanera akuersaarneqarsinnaanngimmat.

 

Meeqqat ineriartornerat angajoqqaasunut aningaasarpassuarnik naleqartartoq tamatta nalunngilarput, soorlu angajoqqaat ataatsikkut suliffeqarsimagunik meeqqerivimmiititsineq meeqqamut ataatsimut ukiumut 24.000 kr.-it angullugit aningassaasartuutigineqartarput, tamakkulu saniatigut atisassat nerisassat il.il aningaasartuutigineqartarput.

 

Matumuuma Atassut-mit piumasarissavarput angajoqqaat meeqqerivimmiititsisarnerannut akiliutigineqartartut assigiinnginnerujussuisa nalimmassarneqarsinnaannerat naalakkersuisunit sulissutigineqalereeqqullugu, assersuutigisigu angajoqqaat ataatsikkut suliffeqarsimagunik meeqqat aningaasarsiaannik pissarsineq ajorput, taamaakkaluartoq meeqerivimmiititsinermut akisunerpaamik akiliisarlutik, tamakku equngassutit aaqqiiffiginissaat pisariaqalerpoq.

 

Pisortanit ikiorsiissutit aammalu annertussusileriikkanik ikiorsiissutit inuttaasunut marloriusamik periuseqarluni ikiorsiissutigineqartarnerat innuttaasut akornanni assigiingisitsinermik kinguneqartoq piaartumik aaqqiiffiginiartariaqarpoq, innuttaasut kikkulluunniit pisariaqartitsineq najoqqutaralugu assigiimmik ikiorserneqartarnissaat Atassut-mit assut pingaartikkatsigu.

 

Ineqarnermut meeqqanut tapiissutit meeqqanut tapiissutit, kiisalu meeqqerimimmititsinermut akilersuutit allaffissornartorujussuarmik aaqqissuussivigineqarsimapput, matumuuna Atassut-mit kissaatigaarput tamakku nalilersoqqinneqarnissaat pisariaqartikkipput siamasinnerusumik allaffissornannginnerusumillu aaqqiinissat tamatumani eqqarsaatigalugit.

 

Ineqarnermut tapiissuteqartarnermi isertitanut qummut killissarititaasup qaffanneqarsinnaaneranut siunnerfiup piviusunngortinneqarnissaa pisariaqalerpoq, tassami ineqarnermut tapiitsuteqartarneq 1. januar 1984-mi atortuulersinneqarpoq ullumimullu isertitanut qummut killissarititaasut suli allanngortinneqarsimanatik. Matumuuna Atassut-mit isertitanut qummut killiliussap qaffanneqarsinnaaneranut suliniutit nalilersuinerillu aallartinneqarnissaat piumasaraarput.

 

Pinaveersaartitsinermut suliniutit allartereersut ineriartortinneqarnissaat qitiusumiillu ataqatigiissaarneqartarnissaat Atassut-mit assut pisariaqartipparput, Atassut-mittaaq maluginiarparput kommunini pinaveersaartitsinermi siunnersorteqarneq assut iliaqutaasoq naak aaqqissuussineq nutaajugaluaqisoq kingunilimmik sunniuteqartoq takusinnaalereeratsigu, taamaattumik ineriartortitsiuarnissaq pisariaqarpoq.

 

Pinaveersaartitsinermi siunnersortinik attorfinititsiniartarneq ajornartorsiutaasartoq Atassut-mit ilisimasaqarfigaarput, tamatumani qanoq akissaateqartinneqarsinnaanissaq aalajangersakkatigut maannamut suli aaqqiiffigineqarsimanngimmat. Matumuuna Atassut-mit naalakkersuisumut apeqqutigissavarput pinaveersaartitsinermi siunnersortit misiligutitut atorfinitsinneqartarnerisa qaqugu taamaatinneqarnissaat.

 

Kalaallit Nunatsinni imigassamik ikiaroorniutinillu atuinerujussuup kiisalu imminortarnerit toqussisarnerit meeqqanillu pisuussuteqanngivissunik atornerluisarnerit akuersaarneqarsinnaanngilluinnartut ataatsimoorluta ilorraap tungaanut sangutinniarneeqarnissaannut suleqatigiittariaqarpugut. Nunatsinni ajornartorsiutit taama annertutigitillugit politikkerit, pinaveersaartitsinermi siunnersortit, politiit ilagiinnik sullissisut, inunnik isumaginninnermik suliallit, kisimiillutik aaqqissinnaanngikkaat nassuerutigisariaqarparput. Ttigussaasumik angusaqarfiginiassagutsigik nunatsinni innuttaasugut tamatta peqataasariaqarpugut, soorlumi oqaasinnaaqartugut unagisami ajortoqarsimappat inuisa sanarfitassaraat.

 

Atassut-mit upperaarput ajornartorsiutit sulluunniit ataatsimoorullugit aaqqinniaraanni aatsaat tigussaasumik aaqqisoqarsinnaasoq. Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pinaveersaartitsinermi suliniuteqarnerup meeqqat atuarfianniit aallartinneqartarnissaa Atassut-mit assut pisariaqartipparput, tamatumani meeqqat ajornartorsiutinut pulammaatinnginneranni sunnerniarneqartarnissaat pingaartorujussuummat,  inuit ajornartorsiutinut assigiinngitsunut pulammaatereersut pinaveersaartinneqartarnerat aningaasarpassuarnik nukippassuarnillu atuinikkut aatsaat angusaqarfigineqartartoq nalunnginatsigu.

 

Nassuiaammi saqqummiunneqartut allat isumaqataaffigigatsigik suleqataafigisimallugillu annertunerusumik oqaaseqarfigisanngilagut.

 

Taamatut oqaaseqarluta nassuiaat soqutiginartoq imartoorlu Atassut-mit akuersaarparput.   

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigaarput Isumaginninnermik ingerlatsineq pillugu ukiut allortarlugit nassuiaasoqartarnissaanik siunnersuuterput Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliap taamatuttaaq naalakkersuisunit tapersersorneqarluni piviusunngortinniarneqarsimammat.

 

Isumaginninnermik ingerlatsineq pillugu nassuiaat siullermeerlugu saqqummiunneqartoq aallaaqqaammut oqaaseqarfigissagaanni Inuit Ataqatigiinniit oqartariaqarpugut nassuiaatip annertunersaa kingumut qiviarluni killiffimmik naliliinerummat.

 

Nassuiaat annertunerusumik politikkikkut isummersornerunngilaq, allaffissornikkullu nassuiaataanerulluni. Taamaattumik nassuiaat isumaginninnermut ilinniarfinnut, kommuneqarfiit nunaqarfiillu allaffiinut ingerlateqqitassatut piukkunarneruvoq. Oqareernitsituummi nassuiaatip annertunerusumik imaraa inatsisit ullumikkut atuuttut qanoq paasineqarnissaat qanorlu malitsinneqarnissaat.

 

Nalinginnaavallaaleqaaq killiffimik naliliiutigaluni ingerlariaqqinnissamik tikkuussinissatut ilimagisariaqakkat oqalungusiarnerinnaalersimanerat.Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut peqqinnissaqarfimmi pissutsit initungaalersimammata allaat isumaginninnikkut politikki ullumikkut aanngarsimasoq.

 

Inatsisartunut ilaasortat ukiut sisamanngulersuni isumaginninnikkut siunnersuutigisartagaat 50-inik ikinnerunngitsut Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuarmut suliassanngortinneqartarsimapput, ilisimaneqareertutuulli ataatsimiitialiarsuup isumaliutissiisutaa 1997-imi upernaakkut saqqumiunneqarmat inassuteqaatit kaammattuulillu inatsisartunit tamanit piviusunngortinniarneqarnissaat akuersaarneqarput.

 

Nassuiaat saqqummiunneqartoq Kattuffiit ilaaniit nalilerneqarpoq nassuiaat qalipagarsuusoq kusanartuliaq, pissusiviusunik aallaveqanngitsoq. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut siunissami isumaginninnikkut nassuiaammik inatsisartunut saqqummiussineq tulliuttoq taaguserneqartariaqartoq Isumaginninnermik Politikkikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat

 

Naasuiaat siunissami isumaginninnikkut ersarissumik politikkikkut ingerlatitsinissamik imaqartinneqartariaqarpoq,  qanorlu isumaginninnikkut ajornartorsiuterpassuata qaangerneqarnissaanik tikkuussisumik. Iaaltigut makkuninnga:

Nunatsinni suliffissaaleqisut qassiuppat, tamatumani ilanngullugu suliffissaaleqisunik naatsorsueriaaseq tamanit akuerisaq, ilisimaneqartutuummi suliffissaaleqinermik nunatsinni naatsorsueriaaseq assigiinngitsoq ingerlanneqarpoq.

 

Kommuuneqarfiit suliffissaaleqisunik naatsorsuutaat  Nunatsinnilu naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsutaat suli annertuumik nikingassuteqarput.

 

Tamanit akuerisaasumik suliffissaaleqisut eqqortumik naatsorsorneqartarnissat Naalakkersuisut KANUKOKA-llu suleqatigiillutik aqqittariaqaraat Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut. Tamanna pisariaqarpoq, kommuuninummi ukiumoortumik Landskarsip tapiissutinut (Bloktilskudinut) eqqortumik tunngavillinnik tunniunneqartarnissaa tamatumani eqqarsaatiaaarput.

 

Nassuiaammi amigaatigaarput nunatsinni meeqqat meeqqerivinnut utaqqisut allattorsimaffiat,.

Eqqoriaasoqartarporlu ullumikkut meeqqat  1500-it missaaniitut  meeqqerivinnut utaqqisuutigineqartut. Oqaannartoqarsinnaanngilaq ilaqutariit meerartallit atugarisaat pitsanngorsaavigineqassasut. Oqaatsit kusanartuupput, timitaliisoqartariaqarporlu. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit partiit allat suleqatiseraavut meeqqeriviliornernut ukiunut tulliuttunut Landskarsip aningaasaliissutigisai kommuunit qinnuteqataannut naleqquttunik aningaasaliinissaanut suleqataanissaannut.

 

1999-imut kommuunit qinnuteqaataat 30 mio korunit missaaniipput. Naalakkersuisut siunnersuumminni taamaallat 5,5 mio korunit meeqqeriviliornernut atorneqartussatut siunnersuutigaat.

 

Meeqqat inuusuttullu peroriartornerminni pisariaqartitaat pingaarneq tassaavoq angajoqqaanit asaneqarneq, siunnersoneqarneq kaammattorneqarnerlu, inoqatinillu taamatut pineqarnissaq aamma pingaartuuvoq. Uagut inersimasut meerartatsinnik sumiginnaanerput peqqutigalugu ullumikkut meerartatta 15%-it missaat uagut Inuit Ataqatigiit naatsorsuinerput tunngavigalugu meeqqat 1500-1800-llu akornannittut pisariaqartippaat piaarnerpamik ikiorneqarnissartik, naatsorsuutigisariaqarparpullu  maannangaaq iliuuseqanngikkutta suli taakku siunissami amerliartornissaat, tamannami ilisimasalinnit eqqoriarneqartalereerpoq.

 

Aap, iliuuseqarniarsarivugut pinaveersaartitsineq annertuumik aqqutigalugu, tamannali naammanngilaq. Ikeq mamitinniaraanni katsorsarneqartariaqarpoq, ikeq mamitinneqanngitsoq aseruuttarpoq, aamma tamanna inuunermiippoq.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut pinaveersaartitsineq ikiorsiinermik katsorsaanermillu ilaqartinneqartariaqartoq. Nukiit maannakkut pigineqartut ataqatigiissarneqartariaqarput,  angajoqqaajusugut, innuttaaasugut  politikkeriusugut  suliassaq ajornarsereertinnagu iliuuseqartariaqarpugut.

 

Inuit Ataqatigiit tupigusuutigaarput illuatungaani oqaluutigaluni meeqqat inuusuttullu ajornartorsiutaat amerliartortut, taamaattoq Naalakkersuisut siunniuppaat Inuusuttut  Inaat Aasianniittup matuneqarnissaa. Tamanna qanoq paasisariaqarpa? Sooq Inatsisartut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaat tusarniaaffigineqanngila?

 

Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamik Ataatsimiitialiarsuarmi suleqataanitsinni meeqqat inusuttullu ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut inissineqartarnerat pillugu, sulisuniit kissaatigineqarpoq illoqarfinni anginerni inissiisarneq inissinneqartut eqqarsaatigalugit peqqinnanngitsuusoq , inissinneqartullu piffissaq sivisooq atorlugu atsaat sungiussimanngisat sungiunniaqqartarlutik, taamaattumik siunissami ulloq unnuarlu paaqqinnitaarfiliornermi illoqarfiit mikinerusut piukkunnarnerusutut oqaatigineqarput.

 

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut meeqqat inuusuttullu atugarisaat pillugit nalunaarusiamik piaartumik naalakkersuisut paasissutissanik sanasariaqartut.

 

Pisortanit isumannaallisaatinik ataasiinnarmik periuseqarluni siunissami tunniusseriaaseq atorneqalissappat kattuffinnut, soorlu SIK-tut ittunut qanoq kinguneqassanersoq naalakkersuisut kattuffiillu peqatigalugit piaartumik oqaloqatigiinnerit aallartinneqartariaqaraat Inuit Ataqatigiit

oqaatigeqqissavarput.

 

Naalakkersuisut piumassuseqarunik ineqarnermut tapiissutit (boligsikring) partiinit tamanit kissaatigineqartoq taamatuttaaq Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnernut Ataatsimiititaliarsuup inassuteqataa piviusunngortissinnaavaat, tassalu ineqarnermut tapiissutisisinnaanermut qummut killissarititaasup maannakkut 128.000 kroniniit 200.000-inut qaaffaanikkut. Taamatuttaaq aningaasatigut kommuuninut artukkiinngitsumik aamma aaqqinneqarsinnaavoq aningaasatigut pisussaaffiit allanngortinneratigut. Maannakkut kommuunit 60 % akilertarpaat 40 % Namminersornerullutik Oqartussat, kisitsisit taakkua killormut saatinneqarsinnaapput taamaalillunilu aamma kommuninut artukkiinngitsumik aaqqiisoqarsinnaalluni.

 

Isumaginninnikkut nammineq piumassuseq naapertorlugu suliaqartut maannakkornit annertunerusumik pisortanit kaammattorneqarlutillu tapersersorneqartariaqarput, pingaartumik pikkorissartinneqartarnissaat tamatumani aamma eqqarsaatigalugit.

 

Naasuiaammi isumaginninnikkut ilisimatusarnerup siunissami annertunerusumik ingerlanneqalernissaa Inuit Ataqatiigiinnit ilassiulluarparput, taamatumammi suliniutigineqarnissaa Isumaginninnermut Iluarsaaqqinninermut Ataatsimiititaliarsuup isumalitissiissutaata saqqummiunneqarnerani kaammattuutigereeratsigu.

 

Inuiaqatigiinni inooqataaffigisatsinni inuit tamarluinnangajatta inuunerup ilaani qanoq ilisukulluunnit isumaginninnermik ingerlatsinermut attuumassuteqalertarpugut. Tamanna atuisutut sulisutulluunnit pisinnaavoq.

 

Inuiaqatigiit isumaginninnikkut pitsaasumik kiffartuunneqarnissarput kissatigaarput, tamatumanilu pasiaqarluinnarpoq isumaginninnikkut sullissisut ilinniagaqarluarsimasutk sullisisorinissaat, tamanna atuuppoq meeqqanik, inuusuttunik, inersimasunik, utoqqarnik,  innarluutilinnik  allanulluunniit sullitaqarneq apeqqutaatinnagu,  tamattami pitsaanerusumik inuuneqarnissatsinnik  siunnersorneqarnissarput inuunerup ilaani  pisariaqartittarparput.

 

Taamaattumik isumaginninnikkut sullissisunik nunatsinni amigaateqarnerujussuarput qaangerniarlugu  isumaginninnikkut ilinniarfiit suleqatigalugit isumaginnittunngorniarnerup pilerinartunngorsarneqarnissaa sulissutigineqartariaqartoq Inuit Ataqatiigiinni isumaqarpugut, tamatumani ilanngullugit sulisut akissarsiaat.

 

Suliat  annertussusiat naapertorlugu akissaatit  aaqqinneqanngippata ukiorpassuarni isumaginninnikkut siunnersortinik  perorsaasunillu amigaateqarnissarput naatsorsuutigisariaqarparput. Takornartaanngilaq kommuunini aamma angisuuni allaat meeqqerivinni meerarpassualinni amerlasuutigut ataassiinnarmik perorsaasutut ilinniarsimasunik sulisoqartarmatat.

 

Inuit Ataqatigiit ilisimaarivarput isumaginninnikkut sullissinissamut ilinniagaqarsimanngikkaluarlutik ajunngitsorsuarmik sullissisut amerlasoorujussuusut, taakkuli aamma pisariaqartippaat pikkorissartittuarneqarnissartik tamannnalu aamma  politikkikkut pingaartinneqartariaqarpoq. Isumaginninnikkut ingerlatsineq iluarsartuussinerlu aallarteruttorpagut, inatsisit paasiuminartun-ngorsalerpavut aningaasanullu tunngasortai nutaamik nalilersorlugit aamma aallartereerpugut.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit kingumut kaammatuutigeqqissavarput naalakkersuisut, KANUKOKA kattuffiillu qanimut suleqatigiillutik paaseqatigiillutillu pingaartumik aningaasanut tunngasortaannut aaqqiiniaqqullugit.

 

Taama oqaaseqarluta Isumaginninnermik ingerlatsineq pillugu nassuiaat tusaatissatut tiguarput.

 

Anthon Frederiksen. Kattusseqatigiit aqaaseqartuat:

Isumaginninnermi ingerlatsineq pillugu nassuiaat soqutigalugu Kattusseqatigiit sinnerlugit misissorsimavara, siusinnerusukkullu isumaginninnermut tunngasut, minnerunngitsumillu Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa 1997-mi upernaakkut saqqummiunneqarmat Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqaatigisarsimasakka innersuussutigalugit  oqaaseqaateqassuunga:

 

Isumaliutissiissut takisoorsuunngikkaluarpoq, innersuussutaali assigiinngitsut eqqarsaatigigaanni isumaliutissiissummi sammineqartut annertoqaat, minnerunngitsumik eqqarsaatigalugu inuiaqatigiinni aningaasartuutigineqartartut sisamararterutaasa missingi isumaginninnermut tunngasunut aningaasartuutigineqartarmata.

 

Aallaqqaammut eqikkaanermi eqqarsaatissiissutissatut maqaasivara nunatsinni ukiut ingerlanerini isumaginninnermi tunngaviusimasut itinerusumik taaneqarsimanngimmata, tassami oqarsinnaagunaratta ullutsinni naleqqunnerusumik nunatsinni inunnik isumaginninnermik ingerlatsineq maannamut ukiut 75 missiliuinnarlugit ingerlanneqarsimammat,  mannalu nassuiaat ukiut 2000-it ingerlalerneranni isumaginninnermik ingerlatsinissamut tunngavissiuisussaalluni.

 

Meeqqat inuusuttullu eqqarsaatigalugit isumaginninnermik ingerlatsinissamut tunngavissiuutit  tunngaviatigut ingerlatsinissat  isumaqatiginarput, pingaartumik meeqqat ineriartornerini ikorfartuinissat pinaveersaartitsinissallu eqqarsaatigalugit, matumanimi puigortariaqanngimmat meeqqat inuusuttullu akornanni innarluutillit allatigullu immikkut inuuniarnermi atugassarititaasut  ilaatigut akuersaaruminaattut  takussaasarmata, taakkuami  inuiaqatigiinni nalinginnaasumik inuulernissaannut arlaatigut aporfissaasinnaasut isumaginnilluarnikkut ikorfartuilluarnikkullu ikiorsiiviginneqarsinnaammata inersimalernerminni nammineq pisinnaanerulersinnaanissaat eqqarsaatigalugu.

 

Inersimalernermi isumaginninnermi atugassarititassatut  anguniagassat eqqarsaatigalugit isumaqatiginarpoq maannamut sunut arlaannut suliffeqarnikkut assiinngissutit tunngavigalugit assigiinngitsumik pineqartarneq, siunissami atorunnaarsinniarlugu eqqarsaatigineqarmat ikiorseeriaatsip periaatsimut ataasiunerusumut eqikkarneratigut. Matumanili aamma  eqqarsaatigineqartariaqartutut isigaakka qaqugu soraarninngornissamut sillimaniarluni aningaasaateqarfinnik pilersikkiartuaarneqartut pimoorunnerullugit suliniutiginissaat.

 

Innarluutillit eqqarsaatigalugit nuannaarutigaara siunertarineqarmat ukiut killissarititat, tassalu ukiut aalajangersimasut atorunnaarsinneqartussaammata, tassami soorlu inimi maani arlaleriarlunga oqartareernittut innarluuteqaraanni tamanna 60-inik imaluunniit 63-inik  ukioqalernikkut qaangerneqarneq ajortoq.  Aammami qularnanngilaq innarluuteqarneq utoqqarmut sanngiillilernermi suli malunnarnerulersartoq ukiut tamakku angusimagaanni.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga nassuiaat akuersaarlugu tusaatissatut tiguara.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfitaannut Naalakkersuisoq:

Partiit oqaaseqartui assigiinngitsunik innersuussuteqarput aammalu apeqqutinik ataasiakkaanik naalakkersuisunut saqqummiussaqarlutik. Isumaginninikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat isumaqarpunga partiit ataasiakkaat tamarmik oqariartuutigigaat nassuiaatigineqartut tassani akuersaarlugit aammalu naalakkersuisut tungaaninngaanniit suliassatut pilersaarutigineqartut saqqummiunneartut aamma taakkua akuersaarneqartutut paasivakka, ilami allaat Siumumin-ngaanniit oqaatigineqartut assigiinngitsut nuannaarutigaakka, tassami imatut oqarlanga, ersarilluinnartumik paasineqarsimasut paasivara naalakkersuisut tungaaninngaanniit ullumikkut isumaginninikkut ingerlatsineq pillugu killiffiup ingerlariaqqinnissaa eqqarsaatigalugu suliniutissat naalakkersuisut saqqummiussaat paasineqarluarsimasut.

 

Aamma taamatuttaaq soorunami paasivara partiit allat tamarmik naggataatigut oqarmata tusaatissatut tigullugu aammalu suliassat pineqartut ingerlaqinnissaat kaammatuutigalugu.

 

Atassumminngaanniit apeqqutigineqarpoq meeqqat tapiinut tunngatillugu 6 mio. taakkua qanoq pineqarsimaneri. Erseqqissaatigilaarlara taakkua aaneqanngitsoortarsimasut 6 mio.-nit suut pineqarnersut naalakkersuisut nalummatigit, aamma naalakkeruisuninngaanniit saqqummiisoqanngisaannarnikuuvoq 6 mio.-nit aaneqanngitsoortartut.

 

Uani pineqarput aningaasaliissutaasartut amerlavallaarneri, tassa 6 mio.-nik amerlanaakkanik aningaasaliisoqarsimavoq aammalu taamaalilluni soorunami meeqqat eqqarsaatigalugit angajoqaat tapinik pisarput, angajoqqaat meerartallit aningaasarsiaqaraangamik 280.000,-it ataalugit qinnuteqarsinnaapput tapinik piniarlutik, qinnuteqarsimasullu taakkua naatsorsuutigaara tamarmik pisartut. Aamma kommunininngaanniit ilisimatinneqanngilanga aaneqanngitsoortartunik aamma Landskarsiminngaanniit, uagutsininngaanniit immikkoortinneqartartut aningaasat taakkua 50 mio.-ngajaasut qinnuteqaatigineqarneri naapertorlugit kommuninut ingerlateqqinneqartarput.

 

Taamaattoqarsimassappat, aaneqanngitsoortartoqarsimassappat tamanna taava kommunit nalussanngilaat, kisianni tassa oqaatigaara naalakkersuisutut ilisimatinneqarsimanngilanga taamaattoqarneranik. Suminngaanneeraluarnersoq taanna oqallinneq uanga akisussaaffiginngilara, aallartitsisimasut taanna akisussaaffigissavaat.

 

Ineqarnermut meeqqanut tapiissutit eqqarsaatigalugit kiisalu aamma ineqarnermut nalinnginnaasumik tapiissuteqartarnerit pillugit Atassumminngaanniit aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit  Siumumiillu soorunami saqqummiisoqarpoq. Taakkua tamaasa ataatsimut immikkoortinnagit akissuteqarfigissavakka partiit tamaasa ataatsimut, tassa saqqummiunneqartut assigiiaarmata.

 

Matumani nassuiaammi oqaatigineqarpoq naatsorsuutit 1997-minngaanneersut naapertorlugit isumaginninikkut aningaasartuutit Namminersornerullutik Oqartussanit kommuninillu, tassa pisortanit, ingerlanneqartut 1,3 mia. sinneqartut. Milliardit, aningasarpassuupput nunatsinni aningaasanut ingerlaartitsineq ataatsimut qiviarutsigu procenterpassuullutik. Kisianni taakkua katinnerat 1,3 mia-tiusoq assersuutigiinnarlugu oqaatigissagutsigu Landskarsip budgetia 4 mia-nik imaqartoq qiviarutsigu takusinnaalerparput qanoq aningaasat amerlatigisut. Kisianni soorunami 1,3 mia-inik oqalunnitsinni nunatsinni aningaasat kaaviaartinneqartut tamaasa eqqarsaatigisariaqarpavut. Ullumikkorpiarlu taakkua kisitsisit uanga soorunami oqaatigisinnaanngilakka qasserpiaanersut, kisianni kommunit aningaasaqarniarnerat aammalu kaaviaartitsinerat, pisortat ataatsimut kaaviaartitsinerat eqqarsaatigalugu 1,3 mia.-it isumaginninnerup tungaanut atorneqartartut imaannaanngillat.

 

Taakkua iluini ikiorsiissutinut atorneqartarput 164 mio.-nit taakkualu saniatigut meeqqat tapiinut, ineqarnermut tapiissutinut, ineqarnermut meeqqanut tapinut taakkua ataatsimut katikkaanni 100 mio.-nit missaaniipput. Tassa immaappoq ikiorsisarneq pillugu iluarsaaqqinnissami inatsisitigut naapertuuttungorsaanissami aningaasat qissimigaangassat amerlasoorujussuupput, taamaattumik oqariartuutigaara naalakkersuisuninngaanniit maannga oqaannarluni pineq ajornarpoq, ineqarnermut tapiissutit peqqussutikkut allanngortitseqqaarluni kinguneqartussat massakkut imaaliallaannarsinnaanngilavut. Ataqatigiissaarisoqartariaqarpoq tassani aammalu kattuffiit kommunillu suleqatigilluinnarlugit tamanna suliarineqartariaqarluni. Taamaattumik 1999 naalakkersuisuninngaanniit inassutigaarput atorneqassasoq ikiorsiissutitigut nutarterinermut, inatsisit nutarterneqarnerinut taamaalilluni 2000-minngaanniit aningaasartalerlugu aaqqiineqarsinnaaqqullugu.

 

Neriuppunga tamanna partiit tamarmik paasisasgaat aammalu Kattusseqatigiit.

 

Taassuma saniatigut naalakkersuini aajuna, naasuiaammi aamma oqariartuuterput pisariaqartoq paaqqinnittarfitsigut aamma aaqqissuusseqqitoqartariaqarnerani. Isumaginninnikkut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit, ulluunerani paaqqinnittarfiit nunatsinni ingerlanneqarnerannut aningaasartuutit annikigisasaanngillat. Taamaattumik pingaartipparput soorlu Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup aamma kaammattuutigereersimagaa paaqqinnittarfitsigut nutarterisoqarnissaa, tassani peqqinnissaqarfik, Inunnik isumaginnittoqarfik, kommunit suleqatigiiffigisaannik. Utoqqaat illui eqqarsaatigalugit, utoqqaat paaqqutarineqartariaqalersimasut peqqinnissakkutaaq aamma ilanngullugit eqqarsaatigalugit, plejehjemmit eqqarsaatigalugit. Ilami aamma innarluutillit paaqqinnittarfii eqqarsaatigalugit nunatsinni nutarterinissaq pisariaqarpoq, sanaartornissarlu taanna puigornagu.

 

Taamaattumik nunatsinni siunissami paaqqinnittarfitsigut ilusilersuinissarput suliasaavoq pilersaarusiugassaasorlu, taanna naalakkersuisut aamma aallartinniarpaat. Tamatumani pingaartinneqassaaq aamma aningaasatigut aningaasartuutitigullu annikillisaanissamut periarfissat, imaanngitsoq ikiorneqartussat atugarisaasa ajortinnissaat siunertaasoq, naamerluinnaq, atugarisat pitsanngoriartiitigalugit pisortat aningaasartuutaasa annikkillisarneqarsinnaaneri misissugassaavoq annertooq.

 

Inuusuttut Inaat immikkut eqqaaneqarpoq, tassungalu tunngatillugu oqaatigilara ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit eqqarsaatigalugit ingerlatsinerit nalilersoqqissaarneqarmata, ullumikkullu ingerlatsinerput eqqarsaatigalugu meeqqat inuusuttuaqqallu sullinneqarnerini paaqqinnittarfiit sukumiisumik suliarineqarput,.tamanna nalakkersuisut akisussaaffigaarput taamaattumillu suliaraarput. Siorna Inatsisartuni tamakku oqallisigineqarmata aamma ilanngullugu piumasaavoq nalilersuiffigineqarnissaa, taamaattumik Inatisartut avaqqullugit sulisoqanngilaq, naalakkersuisuni Inatsisartut suliassiissutaat naapertorlugit suligatta aammalu Inunnik Isumaginninermi Iluarsaaqqinnissami Ataatsimiititaliarsuup suliakkiissutaanut malinnaasitsieq ingerlaavarmat, aamma sulianut taanna ilaalluni. Erseqqissaatigilara Inuusuttut Inaat pillugu paaseqatigiiffiusumik kommunillu taanna ingerlakkatsigut aammalu Aasianni kommunalbestyrelsi ataatsimeeqatigereersimagakku tamakku naalakkersuisuninngaanniit siunertavut pillugit, aamma meeqqat inuusuttuaqqallu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiisa ingerlatitaanerat atuisunit akilersorneqarmat. Tassa kommunit akilertarpaat atuineq naapertorlugu, taammaattumik oqaatigilara Inuusuttut Inaat Aasianni akisoorojorujussuuvoq sulianut naammassisaqarfiusunut naapertuuttuunani. Atorneqarnera annikitsuinnanngorsimavoq naggataatigut allaat sulisorpassuit inuusuttuaqqat paarineqartut pingasuinnanngorsimallutik. Taamaattumik atuineq naapertorlugu aamma pisariaqartitsineq naapettorlugu paaqqinnitaarfitsigut ilusilersuinissarput suliaraarput. Aamma Aasianni Inuusuttut Inaat asuli matuinnarneqarnavianngilaq, suleqatigiissitaqarpugut uagut naalakkersuisoqarfitsinniit KIIP-miillu, Aasiaat kommunianiit peqataaffigineqartumit, Inuusuttut Inaanni illuutik taakkua Inuusuttut Inaattut atorneqaraluartut pitsaanerpaamik qanoq atorneqarnissaannik siunnersuusiortumik.

 

Erseqqissaatigissavara kommuni saneqqutiinnarlugu iliortoqanngimmat aamma kommuni suleqatigalugu illuutit taakkua qanoq atorneqarnissaat aaqqiivigissagatsigu. Atorluarsinnaasorsuupput, nutaarsugamik kusanaqaat, atagu akilersinnaanerpaamik atorneqarnissaat taanna siunertariniartigu.

 

Taakkua saniatigut oqariartuutigineqartut kaammatuutigineqartut naalakkersuisuni naammassiniarumaarpavut, suliarput annertooq ingerlaqqittussaavoq partiiniillu Kattusseqatigiinniillu piumasarineqartut taakku ilanngullugit suliatsinnut suliariumaarpavut.

 

Naggataatigut Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanut oqaatigissavara ingerlatsinermut, una ingerlatsinerinnarmut nassuiaataasuuppat, ila annertussagaluaqaaq, kisianni tassa naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaataavoq, tamanna takusinnaanngikkaanni isit suut aallaavigalugit isiginninnertut isigineqarsimassagaluarnerpa.

 

Partiit allat tamarmik paasilluarpaat, nuannaarutigaat. Nasuiaat assiliarsuartut kusanartuliatut isigineqarsimassappat tupigaara pissutigalugu nassuiaammi ajornartorsiutit ersarilluinnaqqissaartumik taakkartorneqarsimammata, aammalu aningaasanut tunngasortai. Aamma nassuiaammi nassuiaaginnarnani naalakkersuisuniit suliat qanoq ingerlanneqarsimanerat taakkartorneqarmat.

 

Kisianni siunissami isumaginninikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaasarneq taanna sunik immersorneqasssanersoq qanorlu ilusilersorneqassanersoq pillugu Ataatsimiititaliaq oqaloqatigissallugu piareersimavugut.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut Ilisimatusanermut Avatangiisinut Pinngortitalerinermullu Naalakkersuisoq:

Naatsunnguamik ilassuteqalaassaanga, tassa qujassutigerusuppara oqaluttunit arlalinnit Paarisa-p pilerseqqinneqarnerminiit sulinera iluarisimaarlugu oqaatigineqartunut. Suleqatigiittariaqartut akornanni suleqatigiinneq ineriartortilluarneqarpoq tamannami aamma pisariaqavippoq sulilu ineriartorteqqitariaqarluni.

 

Atassutip oqaluttuata Jakob Sivertsen -ip apeqqutigivaa pinaveersaartitsinermi siunnersortit misiliutitut atorfinitsitaanerat qaqugu naammassissanersoq aammalu pinaveersaartitsinermut siunnersortit akissaasersorneqarnerannut tunngasumik apeqquteqarluni. Taakkununnga tunngatillugu oqaatigissavara tassa eqqaamaneqassammat Inatsisartut aningaasaliimmata 1997-ip ingerlanerani misiliutaasumik pinaveersaartitsinermi siunnersortinik kommunit ilaanni atorfinitsitsisinnaanermut Namminersornerulluitk Oqartussat akiligaannik. Tamatuma kinguneraa kommunit ilaannaat pinnatik kisiannili aamma kommunit tamarmik nunatsinni pinaveersaartitsinermik siunnersortinik atorfinitsitsinissaannut Namminersornerullutik Oqartussat affaa tikillugu aningaasarsiaasa tapiisinnaanerminnut Inatsisartuninngaanniit 1998-mi Aningaasanut Inatsit aqqutigalugu aammalu ukiuni tulliuttuni taamatut periarfissiilluni aaqqiisoqarmat. Tassalu tamaalilluni 1997-i misiligutaagallartumik ikingerlatsineq maanna Inatsiartut aningaasaliineratigut misiligutaajunnaarluni ataavartussanngorluni aaqqiivigineqarmat.

 

Aningaasarsianut tunngatillugu oqaatigissavara isumaqatiiginniarnerit pinaveersaartitsinermut siunnersortit aningaasarsiassaannut tunngasut KANUKOKA-miit ingerlanneqartarmata aammalu nalunngilara tassani sumiiffinni ataasiakkaani pissusiviusut allaavigalugit isumaqatigiinniarnerit ingelanneqartartut.

 

Tamatuma saniatigut kommuneqarfiupavataaningaanniit pinaveersaartitsinermut siunnersortinik kommuneqarfimmi atorfinitsitsisoqassatillugu tassunga nuunnermut tunngasumik aningaasartuutit aamma matuneqartarput kiissalu aamma Inatsisartut aningaasaliinerisigut pinaveersaartitsinermut siunnersortit ukiumoortumik naapeqatigiittarneri tassanilu isumasioqatigiinneq pikkorissartitsinertalik aamma taakkua Inatsisartuniit aningaasaliiffigineqarput. Tassa taamaalillunga neriuppugut soorunami massakkut misilittakkat pigileriikkavut tunngavigalugit taamatut ingerlatsineq aamma ukiuni tulliuttuni periarfissinneqartarumaassasoq.

 

Ukiup siulliup ingerlasimanera 1997 aallarnerfigalugu tassani naliliineq ukiaq imaluunnit ukiup aallartinnerani 1998-mi Paarisa pillugu nassuiaammi Inatsissartunut saqqummiunneqartumi tamanna aamma oqaluttuarineqarpoq kiisalu aamma oqaatigissavara ukiup aappaata ingerlasimasinera pillugu naliliineq, tassa 1998-mi ingerlasimaneq, tamanna pillugu naalakkersuisut siunniussaqarmata upernaamut Inatsisartut 1999-mi ataatsimiinnissaanni aamma Paarisa pillugu nassuiaammik tamakku ilanngullugit nassuiaassiffigineqarnissaat.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Tassa aamma uanga Simuminngaanniit saqqummiussamut oqaaaserisagut naalakkersuisunit oqaaseqarfiigneqarmata aamma qujavugut ilassilluarneqarlutillu aamma partiinit allat oqaaserisaat aamma tassuunakkut isumaqatigiittorujussuugatta, kiisalu aamma naalakkersuisup Inatsisartuni Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaanut suleqatiginnikkusunnera, taanna  assut aamma soqutigaarput, tassami aamma Siumumi taamatut kissaateqarpugut. Una aatsaat siullermeerutaammat, taamaattumik aamma isikkumigut aamma imarisamigut pitsaasuunissaa tamatta kissaatigilluinnaratsigu.

 

Uani oqaatigerusuppara paaqqinnittarfeqarnermut tunngasut, tassa Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup aamma kaammattuutigimmagu paaqqinnittarfeqarnerup pitsaanerpaamik aaqqinneqarnissaa, tassani nalunnginnatsigu sulerusukkaluartut ilaatigut sivisoorsuarmik utaqqisariaqartartut meqqerivimmiititsiniarlutik aammalu maannakkut NUKA A/S pilernera ilutigalugu qularnanngitsumik nunaqarfinni aamma pisariaqartitisneq annertunerulissaaq aammalu uani Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup aamma nunaqarfinni meeqqerivinnik pilersitsiortornissaq aamma taanna kaammattuutaasa ilagisaat isumaqarpunga aamma ilanngullugu eqqarsaatigineqartariaqartut.

 

Kiisalu uani sammisassaqartitsiviit eqqarsaatigalugit suliffissaaleqisut, innarluutillit allallu immikkut nakkutigineqarlutik angerlarsimaffinniiginnartut sammisaqartarnissaat ornittagaqartarnissaat eqqarsaatigalugu illut sulliviit sinerissamiittut aamma atorluarneqarsinnaannerat kiisalu aamma katersortarfiit sammisassaqaqrtitsivittut allallu timersortarfiit,  klubbiit aamma ataatsimut taakkua qanoq aaqqissuussisarnissaasa aamma eqqumaffigineqarnissaat isumaqarpunga pisariaqartuusoq. Inuuneq Nakuunermut uani aamma saqqummiunneqartumut allaaserineqarput erseqqissumik suut tapiiffigineqarsinnaanermut periarfissaqartut taamatut  ilaatigut aaqqissuussiniassagaanni, pingaartumik aamma imigassartaqanngitsumik tassani qinnuteqartoqarsinaalluni, uanilu Inuuneq Nakuunermut aamma saqqummiunneqartut ilaat nalunngilluagarput sap. akunnerisa 18-ani aaqqissuussat imigassartorfiunngitsumik, immikkut  ingerlanneqartartut ukiut tamaasa tapiissuteqarfigineqartarput. Taanna uparualaarusullugu, tassa imatut isumaqalersitsisinnaasoralugu sap. akunnera taanna kisiat imissanngitsugut, tassa ukioq tamaat pinaveersaartitsiffiuvoq, ukioq tamaat akiuniarfiuvoq taamaattumik periarfissaq taanna tamaat atortariaqarpoq immikkut sap. akunnerani taanna 18-ni taanngikkaluarlugu.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Tassaana naalakkersuisup oqaasianut ilaatigut akissuteqartariaqarsorigama neriuutigissvara Isumaginninermut naalakkersuisup isumaginninnermut ingerlatsineq siunissami niuernerpalaartumik imaluunniit niuernerpalaartoq tunngavigalugu imaluunniit akitieselskabitut ingerlanneqarnissaa taanna mianersuutariaqaraa.

 

Inuit Ataqatigiinninngaannit oqaatigivarput nalunaarusiami aammalu saqqummiussami oqaatigineqarpoq meeqqaat inuusuttullu ajornartorsiutaat aatsaat taama annertutigipput, taamaattumik meeqqanut inuusuttunullu paaqqinniffinnik matusiinnarnissaq taanna soorunami soqutigineqartariaqanngilaq.

 

Isumaginninnermi ingerlatsinermi nassuiaatip saqqummiunneqartup politikkikkut imaqannginnera imaluunniit imaqarnera taanna isumaqarpunga assortuussutaasariaqanngitsoq, kisianni aamma Siumukkormiut ersarissumik oqaatigivaat nammineerlutik nassuiaat pakatsissutigamikku, tassami suliat ingerlareersut annertunerusumik politikkikkut isummersorfigineqanngitsut nassuiaammi tamatumani pineqarmata.

 

Kisianni isumaginninnermi ingerlatsinermi inuup nammineq napatissinnaannissaa tamatumani pingaartinneqartariaqarpoq, oqaannartoqarsinnaanngilaq 1,3 mio.-inik anigaasartuutigut ikilisarneqartariaqartut, illua-tungaanilu oqalulluni ulluinnarni ikiorsiissutit assigiinngitsullu pitanngorsarneqartariaqarput. Taakkua oqaatsit imminnut ataqatigiinngillat, tamaattumik sapinngisamik suliniarnermi tamatigut ataqatigiissaarinissaq, pinaveersartitsiniaraanni aamma pinngitsoornani ikiorsiissoqartariaqarpoq, ikiorsiisoqanngippat, katsorsaasoqanngippat, taava aamma ajornartorsiutit assigiinngitsut takkuttut aaqqinninarneqarsinnaanngillat.

 

Aamma oqartariaqarpugut aningaasartuutikillisaaginnarnissaq eqqarsaatigissagaanni, massakkut suliffissaaleqisut, ilisimavarput sapaatip akunneranut taamaallaat 250 kr.-it inuusutiginiarsarisarpaat. Taakkua ikilisaavigineqassappata taava sumut ingerlassuugut? Oqareernitsituut Inuit Ataqatigiinniit inuup nammineq napatissinnaanissaa pingaartuuvoq, inuit ikiorneqartariaqartut ikiorneqartariaqarput, inuillu ikiorneqarnissamik pisariaqartitsinngitsut taakkua kingulliunniarneqartariaqarput, tamaattumik suleriaqqinnissani assigiinngitsuni immitsinnut isummersueqatigiinnissarput taanna saneqqussinnaanngilarput, aamma saqqummiusaq, nassuiaat saqqummiunneqartoq kattuffiit ilaanninngaannit qalipakkatut kusanartutut oqaatigineqarnera, tamatumani soorunami eqqarsaatigineqarpoq, taamatut aaqqiinniartoqaraanngat aningaasarparparujussuit tamatumani pineqartarmata, aammalu pitsanngorsaaniaraanni amerlanerparpaatigut tamatumani aamma aningaasat uniffiusarmata, taamaattumik suleqqatigiinnissaq, ataqatigiissaarinissarlu taanna tamanit pingaartinneqartariaqarpoq, pingaartumillu aamma KANUKOKA kattuffiillu pinngitsoornatik qanimut suleqatigeqqissarneqartariaqarput, inatsisiliagummi kusanartut naammanngillat, amerlanertigut aningasartai kingulliullugit aaqqinniarneqaraanngata taava aamma inatsisiliat kusanartut atorsinnaanngitsutut allaat oqaatigineqartarput. Taamaattumik ingerlariaqqinnissami suleqatigiinnissaq kattuffinnik taavalu aamma peqatigiiffinnik taanna pingaartinneqartariaqarpoq.

 

Jakob Sivertsen, Atassut:

Naatsunngumik, tassa una 6 mio.-it malersorqqinniarpakka, tusagassiuutaannakkut tusarlugit ajorpoq, paasineqartariaqarpoq aamma angajoqqaat paasiumavaat. Aningaasalerparput meeqqanut tapiissutit 100 procentimik, aamma eqqortumik atortinneqarnissaat pisussaaffigaarput, taamaattumik taakku sinnerussimappata, taava immaqa allatut atorneqasinnaanisaat aamma isummerfigineqartariaqarpoq.

 

Inatsisartuni sulinermi pingartittarpara aningaasaliissutit eqqortumik atorneqarnissaat, pingaartumik meeqqanut inuusuttunullu tunngasut. Neriuppunga taanna ulluni qaninnerni tusagassiuutaannartut oqallissutaajunnaarluni naalakkersuisuni erseqqissumik tusagassiuutitigut aaqqissoqarsinnaajumaartoq.

 

Siunnersorteqarnermut tunngassumik ajornartorsiut uagut aamma misilittagaqarfigigatsigit naluneqanngilaq Ammassallip kommunia assigiinngitsorpassuarnik aamma ajornartorsiuteqarfiusoq. Tamakku tunngavigalugit periarfissaq, tassa siunnersorteqalernissamik periarfissaq aallarnerlugu qinnuteqarsimavoq kommuni, kisiat akissaatit peqqutigiinnarlugit piukkunnartuugaluit ilaatigut atorfimmut pinngitsoorpagut, taamaammat pisariaqartissimagiga misiligutitut atorneqarnerat killeqartariaqarpoq, aamma nalunngilarput iluaqutaalluartorujussuupput, tamaattumik isumaqatigiinniarnerit akissaatit tungaatigut piaartumik aaqqinneqarnissaat aamma kissaatigissavara ilaatigut kommunit atorfinitsitsiniarnerminni inuit piukkussarigaluatik pissarsiarinngitsoortamassuk akissaatitigut aaqqiissoqannginnera suli peqqutigalugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

1997-imi upernaakkut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiisunni saqqummiummagu taamanikkut oqaaserparujussuit aammalumi tamanna sioqqullugu oqaaserparujussuit  anninneqarput. Matumani nassuiaammi oqaaseqarninni innersuussinera Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaanut, soorunami aamma partiit maani oqaluttuisa saqqummiinerat tunngavigalugu tusaasinnaavara soorunami Ataatsimiititaliarsuup suliarujussua annertooq tununneqarani nassuiaammi matumani ilanngullugu aamma suleriaqqinnermi atorneqartussaasoq, taamaatumik saqqummiussininni takivallaangitsumik oqaaseqarlunga naatsorsuutigilluinnarlugulu Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup sineriak tamaat tusarniaaffigalugu angalaffigereersimallugu, pissutsit piviusut tunngavigalugit ingerlatsisimanera ataqqillugu aamma Inatsisartuni suleriaqqinnissami nassuiaammut aamma ilanngullugu sulinissami puigorneqarani soorunami ingerlaqqinnissaa naatsorsuutigilluinnarunarparput tamatta, taamaattumik annerusumik eqqartueqqinnanga qalleqqissaaqqinnangalu tamakku oqaatsit ajunngitsorpassuit annittarsimasagut puigorneqaratik ingerlatseqqineqarnissaat pingaartipparput.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut, Pisortallu Suliffeqarfiutaanut naalakkersuisut:

Siumuminngaaniit Ruth Heilmannip oqaatigisaa nunaqarfinni paaqqinnittarfinnut tunngatillugu, taanna pisariaqartinneqaleriartortoq ammalu nunaqarfinni suliffissuaqarnerup ineriartortinneqalerneratigut, ersarissumik minnerunngitsumik aalisagaqarfiusuni, tamanna pisariaqartinneqartoq, tamanna naalakkersuisuni arajutsisimanngilarput, aamma nunaqarfinni paaqqinnittarfitsigut aaqqissuussisinnaanerit massakkut suliarineqarput, tamatumani soorlu oqaatigigiga paaqqinnittarfitsigut iluarsaaqqinnissaq pisariaqartoq.

 

Erseqqissatigissavara nalunaarutissaq naalakkersuisuni suliarineqarmat, meeqqanik paaqqinnittarfiit ulluunerani meeqqanik paaqqinnittarfiit pillugit, taanna nutaamik aaqqissuusseqqinnissaq siunertaralugu, tassa pisortat kisiinnangajammik meeqqanik ulluunerani paaqqinnittarfinnik akisussaaffeqartinneqarput. Tamatumani ilaatigut misiliinissat ingerlanneqarumaarput annertuut, tassa sulifeqarfiit annertuut paaqqinnittarfitsigut soorlu misilittagaqalersimapput Royal Greenlandikkut, soorlu Maniitsumik tamanna misilinneqarsimasoq, kisianni suliffeqarfiit piumasut sulisorpassuallit paaqqinnittarfinnik ingerlatsinissaminnut ammaaneqarnissaat, tamakku eqqartorneqartareersimasut Inatsisartuni ilanngullugit nalunaarummi suliariniarneqarput. Taakkualu sanitigut aamma nunaqarfinni, nunaqarfinnut tulluuttunik meeqqanik paaqqinnittarfinnik ingerlatsisinnaaneq aamma suliariniarneqarluni. Tassa piumasaqaatit inatsisitigut, nalunaarutikkut aalajangersarneqartussat, taakkua tunngaviliisussaasapput ulluunerani meeqqanik paaqqinnittarfinnik ingerlatsinikkut aammalu pilersitsisinnaanikkut piumasaqaatinik nutarterinermi.

 

Neriussuunga taakkua soorunami naammassineqariarpata tamakkiisumik aamma nalunaarusiorneq naalakkersuisut akisussaaffigimmassuk, kisianni tusarniaanerit pingaarteqaavut, aamma tassani Inatsisartut Ataatsimiititaliaat uangattaaq pingaartippara tamatumani aamma isumasiorneqarnissaa.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaaserisaa kingulliit oqaaseqarfigilaasavakka, tassa inunnik isumaginnineq niuerutiginianngilarput, oqaatigiinnarpara ullumikkut immaqa pissarsiarineqartartumut naleqqiullugu isumaginninnikkut isumgineqartunullu pissarsiarineqartartunut naleqqiullugu aningaartuutigut amerlavallaarput. Tamanna assortuussutigisinnaavarput, kisianni naalakkersuisuni tamanna arajutsisimannginnatigu oqaatigaarput nalilersueqqissaartoqartariaqartoq, isumaginninneq pitsaanerusariaqarpoq aamma aningaasartuutit qissimigaartariaqarput.

 

Ilami 6 mio.-it ukiumut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmut atussagaanni taava aamma meqqaat isumagineqartussatut siunertarineqartut aamma isumagineqartariaqarput. Imaattoqarsinnaanngilaq 6 mio.-it atorigut meerartaqanngitsumi isumagineqartumi inoqanngitsumi, tamanna ajorpoq, taannaana pigiga, naleqquttariaqarpoq aammalu inatsisitigut piumasaqaatit, isumaginninnikkut piumasaqaatit naammassineqarsinnaasariaqarput aningaasaliissutissagut, tamanna puigussanngilarput. Naamerluinnaq  tunisassiunngilagut uani isumaginninnermi,  kisianni isumaginninnissaruna pitsaanerpaaq anguniarlugu aamma paaqqinnittarfiit ilusilersorneqartariaqartut, taamaappoq, tassuuna assortuukkunnanngilagut.

 

Atassumminngaannit oqaatigineqartoq 6 mio.-inut tunngatillugu, taakkua tusagassiuutitigut naalakkersuisut nalunaaruteqartareerput, aamma neriuppunga tassa oqallinneq tusagassiuutitigut unitsinneqarpoq, naalakkersuisuniit nalunaaruteqaratta, tassa paatsoorneq annertungaatiartoq taanna pisimasoq ajuusaarnarpoq, kisianni neriuppunga massakkut paasineqarsimassasoq, aamma tusagassiutinut taanna ingerlanneqartareersimavoq naalakkersuisut tungaanninngaannit, kisianni taanna uningaarfiginagu neriuppunga suleqatigiissitaq pilersinneqartussaq, suleqatigiissitarsuaq ikiorsiissutitigut aaqqissuusseqqinnissamik suliaqartussaq naalakkersuisut aamma Inatsisartut massakkut kaammattuutaannik ilaqartinneqartunik suliaqartussaq, taanna kinguneqartitsilluarumaartoq meeqqat tapii eqqarsaatigalugit, ineqarnermut meeqqanut tapit aammalu nalinginnaasumik ineqarnermut tapiissutit pillugit nutaamik aaqqiinnernik.

 

Paatsoortoqaqqunagu ullumikkut meeqqat tapii tassaammata angajoqqaanut tapiissutit, taamatut peqqussut oqarpoq, angajoqqaat isertitaannut tapiissutaammata, imaanngitsoq meeqqanut ataasiakkaannut tunngatinneqartut, taanna paaseqqussavara, taamaattumik nalilersugassat ilagissavaat Atassutip oqaaseqartuata oqaatigisaa, meeqqanut tunngatitanut aaqqiissoqarsinnaannera ilanngullugu naliligassarisariaqartoq.

 

Taamannak oqaaseqarlunga qujavunga kaammaattuutinut assigiingitsunut oqaatigineqartunullu, soorlu oqatigereeriga Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaat oqaloqatigissallugu piareersimavunga nassuiaatip siunissami, nutaanilluunniit naalakkersuisun-ngortoqaraluarpat, nassuiaataasarumaartussat imarisinnaasai pillugit ullumikkut misilittakkagut aallaavigalugit taama ilusiliinissamut.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq. Tassa taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassaq imikkoortoq 46 Isumaginninnermik ingerlatsineq pillugu nassuiaat tussatissatut tiguneqarpoq.