Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 51		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Sisamanngorneq 29. oktober 1998 nal. 11.19

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 51

 

Nunaqarfinni tunisassorfiit pillugit nassuiaat.

(Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq aamma Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Anthon Frederiksen, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit:

Nunaqarfinni qaleraleqarfiusuni tunisassiornikkut aaqqissuussisoqarnissaanik siunnersuut.

 

Akuersaarneqarnissaanngilaq nunatsinni, minnerunngitsumik nunaqarfinni qaleraleqarfiusuni suliffissarpassuarnik pilersitsiffiususinnaasunik tunisassiorfiit ilaasa tunitsiviinnartut maannamut atorneqarnerat, tunisassiassallu akisoqisumik assartorneqarlutik ilaatigut illoqarfimmut ataatsi­mut, arlalitsigullu tunisassiorfiup ataatsip tunisassiornikkut malinnaasinnaajunnaarneranik kinguneqartartumik, kiisalu tunisinerup uneqattaartumik aalisartunut sutigut tamatigut kinguar­saataaqqisumik kipiluttunartumillu uniqattaartinneqarluni ingerlanneqartarnera.

 

Taamaattumik matumuuna aammaarlunga siunnersuutigaara nunaqarfinni tunisassiorfeqarnermut tunngasut iluarsaanneqarnissaat, aammalu nunaqarfiit suliffissaqartitsiniarnikkut siuarsarneqar­nissaat siunertaralugu matumuuna siunnersuutigaara nunaqarfinni qaleraleqarfiusuni tunisassior­fiit tamakiisumik tunisassiorsinnaanngorlugit iluarsaanneqarnissaat.

 

Pâviâraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu naalakkersuisoq:

Nunaqarfinni tunisassiorfiit pillugit nassuiaat matumuuna naalakkersuisut saqqummiutissavaat.

 

Ukiuni nunaqarfinni tunitsiviit tunisassiorfiillu ingerlaqqalaavipput, tamanna pingaarutilinnik pingasunik patsiseqarpoq.

 

Siullermik 1990-ikkut aallartinneranni nunatta imartaani saarulleerutingajavippoq, aappaattut Namminersornerullutik Oqartussat nunaqarfinni ingerlatsinermut tapiissutinik appartitsinerisa kingorna Royal Greenland A/S nunaqarfinni tunitsivinni tunisassiorfinnilu suliamik annikilliar­tortitsivoq, pingajuattut nunat tunisassianik tigooraasut tunisassiorfinnut piumasaqaataasa sakkortunerulernerisa kingunerisaanik nunaqarfinni tunisassiorfiit ilarpassuisa tunitsiviusinnaa­nermut tunisassiorsinnaanermullu akuersissutitik annaavaat, taamaattumik nunaqarfinni tunisassiorfinnik ingerlatsineq isumerfigeqqinneqartariaqalersimavoq.

 

Tamanna siunertaralugu suleqatigiissitaliortoqarpoq, tapiissutit nunaqarfimmiunut ullumikkornit iluaqutaanerusunngorlugit nunaqarfinnut ingerlatsinermut aningaasat atoneqarsinnaannerinik nalilersuisussamik.

 

Kiisalu suleqatigiissitat tunisassiorfiit ullumikkut uninngaannangajattut allatut atorneqarsinnaa­neri pillugit siunnersuusiornissaminnik suliassinneqarput.

 

Tamatuma saniatigut nassuiaammi atuarneqarsinnaasutut nunaqarfinni tunisassiornermut ingerlatseqatigiiffiliortoqarpoq NUKA A/S-imik taasamik. Ilaatigut ingerlatseqatigiiffiup ilusissaa pillugu siunnersuutitaqartumik naalakkersuisut isummernissaannut tunngavissiamik tunniussisoqarpoq. Isummernissamik tunngavissiap soqutiginaatigaa nunaqarfinni tunisassiorfiit ingerlanneqarneri annertusiniarlugit pitsannguallatsitsinissanik iliuusissanik qassiinik siunner­suutetaqarami.

 

Nunaqarfiit pillugit suleqatigiissitat isummernissamut tunngavissiaanni, kiisalu NUKA A/S pillugu isummernissamut tunngavissiami inerniliunneqarpoq nunaqarfinni tunisassiorfiit suliaqarnerulernissaannut periarfissaqartoq, soorluttaaq tunisassiassanik allanik tunisassiornissa­mut periarfissaqartoq.

 

NUKA A/S pillugu isummernissamut tunngavissiami erserpoq ingerlatitseqatigiiffik sulinermini

tunisassiassanik allanik, tassa raajat, qalerallit assagiarsuillu pinnagit tunngaveqassasoq. Tamanna naalakkersuisut isumaat naapertorlugu nunaqarfinni tunitsiviit tunisassiorfiillu ineriartortinneqarnissaanni periarfissiilluassaaq. Tamanna NUKA A/S-ip Royal Greenland A/S-illu suliaasa assigiinngissusaat nunami sumiinnermi tunngaveqarunnaarlutik, tunisassiat assigiinngissusaannik tunngaveqalernerat naalakkersuisunit pingaartutut isigineqarpoq.

 

Nunaqarfiit qaleraleqarfiusut, tassa Ilulissat, Uummannap, Upernaviullu kommuneniittut NUAKA A/S-imut ingerlatitsinissamut isumaqatigiissummut ilanngunneqanngillat, tamanna sumiiffinni taakkunani unammilleqatigiittoqarneranik, tassalu Royal Greenland A/S-ip suliffe­qarfiillu allat tunisassiassanut unammilleqatigiinneranik pissuteqarpoq.

 

Nunaqarfiit qaleraleqarfiusut NUKA A/S-imut ingerlatsinissamik isumaqatigiissutip avataaniitit­sineqarneratigut landskarsip tapiissutaasa unammilleqatigiinnermik equtitsisutut isigineqalersin­naanerat pingitsoortinneqassaaq.

Oqaatigineqareersutut nunaqarfinni tunisassiorfippassuit nunat tunisassianik tigooraasut piumasaqaataannut naleqqukkunnaarsimapput, tamaammat nutarterneqartariaqarput, qanoq annertutiginerusunik kiisalu piffissap qanoq ingerlanissaanik imaqartussamik pilersaarusiortoqar­nissaa pisariaqassaaq. Pilersaarusiortoqartinnagu nunaqarfinni tunisassiorfiit sumut atorneqarnis­saat aalajangiunneqartariaqarpoq, tassa imaappoq tunisassiarineqartartussat tunisassiornerullu annertussusaa nunaqarfinni tunisassiorfinnut ataasiakkaannut aalajangiunneqassaaq tunisassiari­neqarsinnaasut pigineqartut, taakkulu amerlassusaat naapertorlugu.

 

Nunaqarfiit pillugit suleqatigiissitat isummernissamut tunngavissiaat kiisalu NUKA A/S pillugu isummernissamut tunngavissiaq  nunaqarfinni ingerlatsineq pillugu isummernissamut tunngavis­siilluarput. Suliassaq annertussaaq, tassami isummernermi ullumi pissutsit siunissarlu eqqarsaati­gineqartariaqarmata, tassa nunaqarfiit kisiisa eqqarsaatiginagit, aammali pisuussutit uumassusillit eqqarsaatigalugit.

 

Tunisassiorfiit arlallit ullutsinnut naleqqukkunnaarluutik tunitsiviinnartut atorneqarsinnaanngor­simaneri ullumikkut nassuerutigisariaqarparput. Tunisassiorfiit tunitsiviillu taakku piffissap sivikitsuinnaap ingerlanerani tamakkiisumik nutarterneqarnissaat, nutarterneqarsinnaasut isumaqassagutta, tamatumalu peqatigisaanik tunisassiorfiit pioreersut annerusumik suliareqqii­sinnaanngorlugit pitsanngorsarneqarsinnaannerinik isumaqassagutta  piviusorsiunngilluinnas­saaq.

 

Naalakkersuisut isumaqarput taamaaliortoqassagaluarpat sanaartornermut aningaasat maanna immikkoortinneqarsimasunit amerlaneroqisut pisariaqartinneqassasut. Naalakkersuisut isumaqar­put aningaasaliissutit kiisalugu ingerlatat annertussusaat anguneqartoq imminnut naleqqiussorlu­git siunissami nunaqarfinni suliat ingerlanneqartariaqartut.

 

NUKA A/S pillugu saqqummiussami periarfissat atorneqarsinnaasut qanoq ittuuneri apeqqutaa­tillugit ukiumut 13 aamma 25 mio. kr.-it akornanni nalikilliliisoqartarnissaa missingersuusiorne­qarpoq. Nalikillilerinerit taakku ileqqaarnermut ersiutaapput isummernissamut tunngavissiaq naapertorlugu nutarterinernut atorneqartussatut eqqarsaatigineqartut.

 

Nalikilliliinnerit taakku saniatigut NUKA A/S-i 1999-imiit 2001-imut sanaartornermut aningaa­saliinivinnut 20 aamma 73 mio. kr.-it ukiumut tapiiffigineqartarnissani kissaatigaa, tamatuma peqatigisaanik amigartoorutissatut missingersersuutigineqartut ukioq 2003-ip tungaannut annertuumik allannguuteqartussaanngilaat. Tamatumunnga tunngatillugu naalakkersuisut isumaqarput ingerlatsinernut aningaasaliinernullu tapiissutit nalikilliliinnissamut periarfissanik kinguneqassasut ukiut ingerlanerini tapiissutinik pisariaqartitsinerup annikilliartornissaannik kinguneqartariaqartumik.

Taamaattumik kukkusumik aningaasaliisoqaqqunagu, kiisalu aningaasaliissutigineqartut sapinngisamik annertunerpaamik pissarsiaqatigiumallugit nunaqarfinni ingerlatseqatigiiffiup siunissami qanoq ingerlanneqarnissaanut peqqissaarulluinnarlugu pilersaarusiortoqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq.

 

Nunaqarfinni tunitsivinni tunisassiorfinnilu siunissami ingerlatassat pillugit pilersaarutinik Inatsisartut isummernissaat naalakkersuisut kissaatigaat, isummiussat naalakkersuisut suleriaq­qinnissaannut tunngaviussapput.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Anthon Frederiksen qaleraleqarfiusuni nunaqarfinni tunisassiorfiit pitsaanerusumik atorneqarnisaat pillugu siunnersuuteqarpoq. Siunnersuummut tassunga ima akissuteqarpunga:

 

NUKA A/S pillugu isummernissamut tunngavissiami qaleraleqarfiit ingerlatseqatigiiffiup ingerlatsivissaatut ilannguneqanngillat. Akerlianilli Royal Greenland A/S suliffeqarfianiitsinniar­neqassallutik.  Ilulissat, Uummannaq Upernaviullu kommuniini ullumikkut 17-inik tunisassiorfe­qarpoq, taakkunannga tunisassiorfiit pingasut akuersissummik pigisaqanngivillutik. Tunisassior­fiit marluk tunisassiorsinnaanermut akuersissummik pigisaqarput, kiisalu tunisassiorfik suli ataaseq allanngortiterneqareeriaruni qaleralinnik tunisassiorsinnaannerminik akuersissuteqarfigi­neqassalluni. Tunisassiorfiit aqqanillit sinneruttut taamaallaat ingerlatitseqqinnissaq siunertaralu­gu tunitsiviusinnaanermik akuersissummik pigisaqarput.

 

Allatut oqaatigalugu tunisassiorfiit taakku Royal Greenland A/S-ip niuernermik tunngaveqarluni ingerlatsineranik ilaapput, tunisassiorfiit niuernermik tunngaveqartumik tunisassiornissamut ilannguneqassanersut ilanngunneqassannginnersulluunniit assigiinngitsunik misissuereernikkut nalilerneqartariaqarpoq, tamatumani sukumiinnerusumik nassuiassanngisannik, oqaatigiinnassa­varali tunisassiorfiup qanoq issusia kiisalu nunaqarfimmi tassani imeqarnikkut innaallagiaqarnik­kullu allatigullu pissutsit pingaaruteqarluinnarmata.

 

Qaleraleqarfiusuni tunisassiassat unammilleqatigiissutigineqarnerisa ingerlatsinermut sunniute­qarnerisa sillimaffiginissaat Royal Greenland A/S-ip niuernermik tunngaveqartumik ingerlatsi­neranut pingaaruteqarpoq, tamaammat sumiiffinni taakkunani Royal Greenland A/S-ip nunaqar­finni tunisassiorfinnik qanoq atuiniarneranik naalakkersuisut akuliukkusunngillat.

 

Taama oqaaseqarlunga paasissutissat aqquaanneqareersut innersuussutigalugit suliaq Inatsisartu­nut suliassanngortippara.

 

Karl Lybert, Siumup oqaaseqartua:

Soorlu Naalakkersuisut saqqummiinerminni oqaatigigaat ukiuni kingullerni nunaqarfinni tunitsiviit tunisassiorfiillu assigiinngitsunik pissuteqartunik ingerlaqqalaavissimapput. Tamanna Siumumiit soorunami nuannarisimanngeqaarput.

 

Taamaammat nunaqarfinni tunisassiorfiit pillugit manna saqqummiussanut tunngatillugu, aammalu suliniutit assigiinngitsut aallartereersut eqqarsaatigalugit, Siumumiit aallarniutigalugu oqaatigissavarput assorujussuaq nuannaarutigigatsigu nunaqarfiit siunissaasa qaamanerulerneru­sutut isikkoqalernera.

 

Soorlu tamanit naluneqarunnaareersutuut maannakkut NUKA A/S pimoorussilluni nunaqarfinnik sullissilluni aallarnisaleruttorpoq. Suliffeqarfik taanna Siumumiit isumalluarfigeqaarput, neriuutigiuarsimagatsigumi nunaqarfinni najugaqartut maannakkorniit pitsaanerusumik atugaqa­lernissaat.

 

Nunaqarfinni tunitsiviit tunisassiorfiillu ineriartortinnissaasa qanoq sukkatigisumik ingerlanne­qarnissaannut apeqqummut atatillugu Siumumiit oqaatigissavarput pingaartilluinnaratsigu nunaqarfinni tunitsiviit tunisassiorfiillu pillugit aallarnisaqqinnermi peqqissaarluinnartumik, periarfissallu assigiinngitsut suli misissorluaqqaarlugit, Landskarsillu nammassinnaasai apeqqutaatillugit aallarnisartoqartariaqartoq. Siumumiit taamatut inassuteqarnitsinnut imaluun­niit isumaqarnitsinnut aamma patsisaaqataanngitsuunngilaq NUKA A/S-ip ingerlanneqarnissaa­nut apeqqutit annertuut suli qulaavinneqarsimanngimmata.

 

Assersuutitut taaneqarsinnaapput tunitsiviit tunisassiorfiillu maannakkut Royal Greenland-imit pigineqartut NUKA A/S-imit tiguneqarunik akilerneqassanersut, akilersinneqassagunillu qanoq annertutigisumik nalilerneqassanersut suli iluamik paasineqarsimanngimmat. Siumumiit Naalakkersuisunut piumasarissavarput apeqqummut tassunga eqaatsumik aaqqiisoqarnissaa sulissutigeqqullugu.

 

Kisianni oqareernitsituut pingaarnersaavoq peqqissaartumik aallarnisarnissaq, ilaatigut kukkullu­ni aningaasaliinissat pinaveersaarniarlugit.

 

Oqareernitsituut nunaqarfinni najugaqartunut siunissami annertuumik iluaqutaasinnaasut suliniutit aallartereermata Siumumiit annerusumik oqaaseqarnata naggasiutigalugu nunaqarfiit pillugit suleqatigiissitat sulilluarsimaneranik, NUKA A/S-illu isummernissatsinnut tunngavis­siorluarsimaneranik qutsavigissavagut, kiisalu NUKA A/S-imi sulisut siunissami angusaqarluar­nissaannik kissaallugit.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta nunaqarfinni tunisassiorfiit pillugit nassuiaat pitsaasoq tusaatissatut tiguarput.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Nunaqarfinni tunisassiorfiit pillugit nassuiaat saqqummiunneqartoq imatut aallaqqaaserlugu Atassummiit oqaaseqarfigissavarput:

 

Nunaqarfinni illoqarfinnilu  avalliunerusuni  piniartutut aalisartutullu inuussutissarsiuteqarneq tassaavoq pinngortitarsuarmut aliannaattaqisumut peqqarniittaqisumullu atassuteqarluni kulturitoqqatsinnik ingerlatsinerup inuuniuteqarnerullu sorlaa. Qajaannannguamiit angallateeqqat angallatillu sukkasuuliat atorlugit aalisarneq piniarnerlu ingerlanneqalersimagaluarluni inuussu­tissarsiorneq imaannaanngitsoq kalaallit anersaavanni katatsitassaanani maggussivaoq, ullumi siunissamilu ilaqutariippassuarni aningaasarsiutitut toqqammavigineqartuartussaq.

 

Nunaqarfinni inuussutissarsiorneq aningaasarsiorniarnerlu ilungersunartorujussuusut tamatta nalunngilarput, nunatta tunniussinnaasaat kisingajalluinnaasa inuuniarnikkut aningaasarsiornik­kullu toqqammavigineqarmata, taamaattumik pingaartuuvoq aningaasarsiorfiusinnaasunik sunilluunniit periarfissiiniarnissaq suliniuteqarnissarlu nunaqarfimmiut assut pisariaqartikkaat nalunnginnatsigu.

 

Nunaqarfiit ineriartortinneqarnerat  Atassut-mit  ilungersorluta suleqataaffigaarput suleqataaffi­giuassallugulu, ukiuni qaangiuttuni nunaqarfiit sanaartukkanik assigiinngitsunik piorsaaffigine­qarsimapput Atassut-mit suleqataaffigisimasatsinnik, tamanna qujanarpoq tassungaanarli killissanngilagut.

 

Ullumikkut suli nunaqarfeqarmat inissaqarniarnikkut, atuarfeqarnikkut, oqaluffeqarnikkut, illu sulliveqarnikkut, imeqarniarnikkut, peqqinnissap tungaatigut suliffigineqarnikkut, minnerunngit­sumillu tunitsiveqarnikkut tunisassiorfeqarnikkullu pitsanngorsaaffigisariaqakkatsinnik.

 

Nunaqarfinni tunisassiorfiit pillugit nassuiaat naalakkersuisumit saqqummiunneqartoq Atassut-mit qujarullugu tiguarput.

 

Ullumikkut nunaqarfiit ineriartortinneqarneranni  killiffik  eqqarsaatigalugu suli Inatsisartuni  suliassaqarpugut  malinnaaffigilluagassatsinnik. Nunaqarfinni suliffissaqartitsiniarneq min­nerunngitsumillu tunitsiveqarnikkut ajornartorsiutit kinguarsaqqinneqarsinnaanngitsut aaqqiiffi­giniarneqarnissaat tamatumani eqqarsaatigaarput.

 

Soorlumi Inatsisartut 1998-mi upernaakkut ataatsimiineranni nunaqarfinni tunitsiviit tunisassior­fiillu atorneqaratik assiliaataannanngorsimasut allatut iliorluni iluaqutigineqarsinnaanerat  anguniarlugu  naaalakkersuisut  nassuiaateqarnissaannik siunnersuummik Atassut sinnerlugu  saqqummiussaqarsimasunga, ajoraluartumik maannakkut oqaluuserisatsinnut ilanngunneqarsi­manngitsumik, tamannali Atassut-miit uniffigiinnarnianngilarput.

 

Nunatsinni nunaqarfiit ineriartortinneqarneranni ukiuni arlaqalersuni Inatsisartuni suleqataasima­sutut ukiuni kingullerni malunnarsiartuinnarsimavoq nunaqarfinni suliffissaqarnikkut tunisassior­nissamullu periarfissaarussimasuni inuit allanut nutserarnerat assut malunnarsisimammat, tamanna nunaqarfiit  atajuaannarnissaannik inoqartuaannarnissaannillu  ilungersuuteqartuulluni  naammaginanngilluinnarpoq isiginngitsuusaaginnarneqarsinnaananilu.

 

 Nunaqarfimmiunut suliffissaqartitsiniarneq eqqarsaatigalugu, siornatigut  tunisassiorfiusimasut tunitsiviillu arlallit assiliaataannangorsimanerat nunaqarfimmiunut kipiluttunartuuvoq piaartumik aaqqiiffiginiartariaqartoq.

 

Naalakkersuisut nassuiaammik saqqummiussaqarnerminni  nunaqarfinni  tunisassiorfiit arlallit ullutsinnut naleqqukkunnaarlutik tunitsiviinnartut atorneqarsinnaanngorsimasut nassuerutigivaat, soorunami illut imaluunniit tunisassiorfiit atorneqarunnaaraangamik sukkasoorujussuarmik aserfallakkiartortarmata, taamaattumik tupinnartuunngilaq tunisassiorfiit ullutsinnut naleqquk­kunnaarsimanerat, tamakku uniffigiinnarnagit suliniutit ingerlaqqittariaqarput.

 

Atassut-mit assut pingaartipparput nunaqarfinni pisuussutit uumassusillit tunisassiarineqarsin­naasullu allat tunngavigalugit  tunisassiorfiit  naleqqussarlugit  suliniutit aallartinneqarsimamma­ta Atassut-mit assut tapersersussagatsigik tamatumani aamma aningaasatigut kingunerisassaat eqqarsaatigaarput.

 

NUKA A/S-ip nunaqarfinni tunisassiarineqarsinnaasut tunisassiorfiillu iluaqutigineqarsinnaa­nerat puigorneqapajaarsimagaluartut nerriviup qaavanut ilillugit suliniarnertik aallartissimam­massuk Atassut-mit assut tulluusimaarluta nersualaaratsigik, naak NUKA A/S nutaraagaluarluni siunnerfia angusaqarfigineqartussatut  Atassut-mit tutsuiginartuutikkatsigu, erseqqissaatigissallu­guli sunaluunniit pilersitaq aallarteqaarnermini aningaasatigut allatigullu ajornartorsiuteqarfigi­neqartarmat.

 

Nunaqarfinni tunisassiornikkut ingerlatsineq aningaasatigut nammaqatigiissumik ingerlanneqar­sinnaanerat ajornakusoortoq miserratiginagu Atassut-mit oqaatgissavarput, tamannarpiarmi tunngavigalugu nunaqarfinni tunisassiorfiit unittoorsimanerannik kinguneqartoq nalunnginnatsi­gu. Taamaattumik NUKA A/S-ip unittuunnginnissaa eqqummaariffigineqartuartariaqarpoq nunaqarfiimmi  tunitsiveqarnertik  tunisassiorfeqarnertillu ataannarsinnaanerminnut toqqamma­viisa pingaarnersarimmassuk.

NUKA A/S-ip nunaqarfinni tunisassiorsinnaanermik  siunnerfeqarluni  aallartinnera Atassut-mit malinnaaffigilluarumavarput sapinngisatsinnilu suliniarnera tapersersusallugu matumuuna neriorsutigaarput.

 

Athon Frederiksen-ip saqqummiussaanut tunngatillugu naalakkersuisup tamakkiisumik akimma­gu imikkut maani oqaaseqarfigissanngilarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta nassuiaat iluarismaarlugu akuersaarparput NUKA A/S-ilu sulilluarnis­saanik angusaqarluarnissaanillu kissaapparput.

 

Evald Brønlund, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunaqarfinni tunisassiorfiit pillugit nassuiaat imatut Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqarfigissavarput:

 

Siullermik isumaqarpugut nunaqarfinni tunisassiornermik ineriartortitsinermik anguniagaq anguneqassappat nunaqarfiit ataasiakkaat eqqaanni pisuussutinik paasiniaasarnermik anguniakkat sumut killissimanera apeqqutigineqartariaqartoq.

 

Tassami nunaqarfiit ataasiakkaat tunisassiornikkuti neriartortinneqassappata tamanna pinngitso­orneqarsinnaanngimmat. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut anguniagaq tamanna anguneqassappat AMIS-p misileraasarneri annertusineqartariaqartut, tamatumalu malitsigisaanik aningaasaliissutigineqartartut amerlineqartariaqartut, peqassutsinullu misileraasarnerit misiliillu­ni tunisassiornermi iluaqutaatinneqartariaqartut, taamaasiornikkut piaartumik paasineqarsinnaa­niassammat pisuussutit ataasiakkaat siunissami tunisassiarineqarsinnaaneri imminut akilersinnaa­nersut.

 

Taamatut misileraanermik ingerlatsinissami Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut nunani avannar­lerni, soorlu Islandimiut suleqatigineqarnissaat aqqutigineqarsinnaassasoq, tamakkumi taamatut misilittakkanik ulikkaarmata aammalu taamaaliornikkut nunani avannarlerni inuussutissarsiuti­nik ineriartortitsinissamut aningaasaliissutaasartut atorluarneqarsinnaasapput,taamatummi tapiissuteqarnissami nalinginnaasumik piumasaqaataasarmat nunani avannarlerni nunat minnerpaamik marluk akornanni suleqatigiittoqarnissaa.

 

Naluneqanngitsutut NUKA A/S-ip pilersinneqarneratigut Royal Greenland A/S-i siunissami tamaallaat pisiarisassavai tunisassiaralugillu raajat, qalerallit kiisalu assagiarsuit, aalisakkallu allat NUKA A/S-ip pisiaralugillu tunisassiarisassallugit. Taamatuttaaq nunaqarfinni tunisasssior­finnik qaleraleqarfinni ingerlatsineq Royal Greenland A/S-imit tigummiinnarneqassaaq.

 

Taamatut aaqqissuussinermi apeqqut pilersoq tassaavoq, aalisakkat allat soorlu saarulliit, suluppaakkat, qeeqqat ilaalu ilanngullugit ullumikkut qaleraleqarfinni, pingaartumik Uumman­nap eqqaani qaleralinniarnermi pisarisoorineqartoortartut annikigisassaanngitsut qanoq pineqas­sappat? Massakkumi tamakku pineqartuni aalisartunit tunineqarsinnaannissaat periarfissaqanngi­vinngikkuni killilersugaasarmata. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut pisarineqartoortartut aqqutis­siuunneqartariaqartut, tamannami taavani aalisartut kissaatigiuartarmassuk. Taamaalilluni aamma aningaasarsiornermut nunatsinni iluaqutaasinnaallutik.

 

NUKA A/S-ip pilersinneqarneratigut nunaqarfinni tunisassiorfinnut aalisakkanik allanik tunisisinnaanissamut periarfissat eqqartorneqartillugit puigorneqartariaqanngilaq, illoqarfippas­suarni aalisartut aalisakkanik qaleraliunngitsunik tunisisinnaanerat massakkut periarfissaluuttupi­lorujussuummat, illoqarfinni tunisassiorfiit tamarluinnangajammik Royal Greenland-ip ingerla­tarimmagit, taamaasilluni tamaallaat qaleralinnik, raajanik assagiarsunnillu tunitsiviusinnaallutik.

 

Illoqarfinni aalisartut umiatsiaararsortut ullumikkut soorlu uukkanik sarullinnilluunniit tunisissa­gunik tunitsivinnut NUKA A/S-imut ingerlanneqartunut tunisiartornissaannut innersuunneqartar­put, soorlu pisat kiilumut 1 kr.-imik taperneratigut. Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut pissutsit tamakku piaartumik aaqqinneqartariaqartut, ukiuunerani soorlu assersuutigalugu umiatsiaararsor­tut imarluttarnera pissutigalugu imaaliallaannaq illoqarfinnut nunaqarfinnulluunniit allanut tulaasiartorsinnaasanngimmata. Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut pissutsit tamakku piaartumik NUKA A/S-i Royal Greenland A/S-ilu isumaqatigiissuteqarneratigut aaqqinniarneeqartariaqartut.

 

Inuit Ataqatigiinnittaaq isumaqarpugut ukiuunerani tunisassiorfiit sikuusartumiittut suliassaaleqi­sarnerat arlaatigut qanoq iliuuseqarfigineqartariaqartoq, taamaalilluni ukiuunerani suliffissaaleqi­sut ikilisimaartinneqarsinnaaniassammata. Tamatumani taamatut oqarnitsinni eqqarsaatigaarput nunaqarfinni aqutsisut suleqatigalugit pilersaarusiorsinnaaneq.

 

Uani naalakkersuisut saqqummiussaanni oqaatigineqarpoq tunisassiorfiit ilaat ullutsinnut naleqqukkunnarsimasut, tamannattaaq aamma uaugut Inuit Ataqatigiinniit arajutsisimanagu oqaatigissavarput, tamaattumik tunngitsinninngaanniit oqaatigisariaqarlutigu aningaaliissutinik peqqissaartumik pilersaarusiornissaq pingaaruteqarluinnartoq sanioqqunneqasinnaanngitsorlu.

 

Naggataatigut nunaqarfinni tunisassiorfiit pillugit nassuiaammi puisit neqaanik Nanortalimmi tunisassiarineqartartussat pillugit nunaqarfinni illoqarfinnilu tunisisinnaanissamut periarfissat eqqaaneqarsimanngimata Inuit Ataqatigiinniit ippigaarput, tassami ulluni makkunani sinerissami piniartorpassuit tassunga tunngatillugu tunisisinnaannissaminnut periarfissat pissangallutik utaqqimmata.

 

Naluneqanngitsutut Nanortalimmi puisip neqaanik tunisassiulernissaq kinguartinneqartareerluni ukiup nutaap aallartinnerani aallartinnissaa pilersaarutigineqarpoq, puisillu ukiumut aalajangersi­masunik amerlassusillit tunisassiarineqartalernissaat pillugu avammut saqqummiussisoqartareer­nikuuvoq. Puisit taama amerlatigisut aallaaqqaataani tunisassiarineqartalissappata pinngitsoorne­qarsinnaanngilaq sinerissami nunaqarfinni illoqarfinnilu tunitsivissanik pilersiortornissaq. Nunaqarfinni suliffeqarniarneq eqqarsaatigalugu puisip neqaa aggorlugu piareersartarnissaat aamma eqqarsaatigineqarsinnaavoq, taakkulu nassuiaammi ataasinngumilluunniit eqqaaneqarsi­manngillat.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit apererusunnarpoq tunitsivissat eqqarsaatigalugit nunaqarfinni illoqarfinnilu tunitsiviliornissaq kimit isumagineqassava? Aammalu tunitsivissat pineqartut pilersinneqarnissaat kimit aningaasalersorneqassappat? Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut apeqqutit tamakku pillugit politikkikkut aalajangiiffigineqartariaqartut.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Anthon Frederiksen uani ataatsimiinnermi siunnersuuteqarsimavoq qaleraleqarfiusuni nunaqarfinni tunisassiorfiit pitsaanerusumik atorneqarnissaannut tunngasumik.

 

Tassunga tunngatillugu Inuit Ataqatigiinni oqaatigiinnassavarput naalakkersuisup akissuteqaataa issuaaffiginngikkaluarlutigu tamakiisumik isumaqatigigatsigu, taakkunanimi tunisassiorfiit Royal Greenland-ip ataaniimmata.

 

Naggataatigut NUKA A/S-ip pilersinniarneranut atatillugu suleqatigiissitaliaq pilersinneqarsima­soq sulilluarsimanera qutsavigiitigalugu nunaqarfinni tunisassiorfiit pillugit Inatsisartunut nassuiaat tusaatissatut Inuit Ataqatigiinniit tiguvarput, siunissamilu NUKA A/S-i ingerlalluarnis­saanik kissaallugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nunaqarfinni tunisassiorneq annertunerusoq ingerlanneqartariaqartoq Inatsisartunut Kattusseqat­giit sinnerlugit arlaleriarlunga saqqummiuttarpara, minnerunngitsumik nunaqarfiit qaleraleqarfiu­sut ilaatigut tunitsiviinnartut nunaqarfinnullu annertunerusumik suliffissaqartitsisinnaagaluartut eqqarsaatigalugit. Tassami tunisassiassat ilaatigut assartorneqarnerminni pitsaassusaat ajorneru­lertarpoq aammalu illoqarfinni ilaatigut sulisussatigut ajornartorsiuteqartarnerit pissutigalugit illoqarfinni tunisinermik unitsitsigallartarnerit akuersaarneqarsinnaanngillat, taamaattumik nunaqarfinni tunisassiorneq tamakkiisoq anguniartariaqarpoq.  Aalisakkanik niaquiaaneq nunaqarfiillu ilaasa tunitsiviinnartut atorneqarnerat naammanngilaq, aammalumi tamanna Inatsisartunit paasineqarluni Inatsisartuni nunaqarfiit ineriartortinneqarnissaat pillugu ataatsimii­titaliaq qinigaaffimmi matumani angalasimavoq nunaqarfiit arlallit tunisassiorfii ilaatigut takuniarlugit.

 

Taamatut nunaqarfiit aamma tikillugit qinikkat angalasarnissaat pisariaqarpoq. Suliniutit pilersinniarneqartarnerat tupinnaannartumik arriippallaarujussuartumik ingerlanneqartoq oqaatigineqartariaqarpoq, taamaattumik neriuutiginarpoq nunanqarfinni tunisassiornerup annerusup ingerlanneqalernissaa NUKA A/S kisiat eqqarsaatiginagu kisiannili aamma nunaqar­fiit qaleraleqarfiusut eqqarsaatigalugit naammassiniarneqartariaqartoq. Nalunngilarput tunisas­siorfiit ilaatigut ulikkaartoorlutik uniinnartariaqartartut tamatumalu kingunerisaanik tunisassias­sanik assartuinerit ilaatigut helikopterit atorlugit akisoqisumik ingerlanneqartarlutik aammalu nunaqarfiit ilaanni tunitsivissaqannginneq pissutigalugu pisanik tunisassaraluanik asiusuuinnar­tarneq ilaatigut pisarluni. Taamaammat nunaqarfinni tunisassiorfiit atorluarnerusinnaanerat sulissutigisariaqarpoq. Nunaqarfimmiut sulisinnaalluarput periarfissalunnerusummi tarajorteri­neq siornatigut atorneqarluartarsimasoq atorneqarsinnaannginnerluni?

 

Taamaattumik matumuuna aammaarlunga siunnersuutigaara nunaqarfinni qaleraleqarfiusuni tunisassiorfiit iluarsaanneqarnissaat, taakkuppummi aamma aningaasanik nunatta karsianut isaatitseqataalersinnaalluartut, akuersaarneqarsinnaanngilarmi tunisassiassat ilaatigut tunitsivis­saqartinneqaratik igiinnarneqartarnerat imaluunniit tunisassat 22 kilumut 3 kilumulluunniit minnerpaaffilerneqartarnerat.

 

Naggataatigut nunaqarfinni tunisassiorfiit atorluarneqarnerulernissaat soorlu NUKA A/S -ip pilersinneqarneratigut soorunami nunaqarfimmiunut ajunngitsumik periarffissaqartitsilernissaa kiissalu aallartisarniarneqalermat nuannaarutigissariaqarpoq, kisianni aamma nalunngilarput NUKA A/S kisimi isumalluutigineqartariaqanngitsoq, tassami nunaqarfimmiut ilaat siusinneru­sukkulli tunisassiorfiit ilaannik tigusininissaminnik soqutiginnillutik oqaaseqartareersimatta. Tamakku tusarniarneqarsimanerlutik aamma tamakkununnga tunngatillugu qanoq pilersaarute­qartoqarpa?

 

Kiisalu nunaqarfinni tunisassiorfiit ingerlanneqarnerannut Namminersornerullutik Oqartussat Royal Greenland -llu isumaqatigiissuteqartarnerannut tunngatillugu ukiumut 42 mio.-nit Landskarsimiit Royal Greenland -mut tapiissutigineqartartut qanoq isumaqatigiissutigineqarpat? Tassami Aalisarnermut, Pininarnermut, Nunalerinermut naalakkersuisoq siusinnerusukkut Inatsisartunut isumaqatigiissutip ilaatigut sukaterneqarnissaa pillugu aamma Inatsisartuniit piumaffigineqareersimammat.

 

Naggaterpiaatigut naalakkersuisut akissuteqaamminni pissutsit uani taagukkakka naalakkersuisu­ninngaanniit akuleruffigiumaneqannginnerat pakatsissutigaara, tassami nunaqarfimmiorpassuit tunitsivissaminnik ajornartorsiuteqarnerat naalakkersuinikkut tusaaneqartariaqaraluarmat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga neriullungalu nunaqarfinni tunisassiornerup pitsaanersumik aaqqiivigi­neqarnissaa anguneqassassoq nassuiaat tusaatissatut tiguara.

 

Pâviâraq Heilmann, Aalisarnermut, Pinianermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu naalakkersuisoq:

Qujanaq, ataatsimut isigalugu naalakkersuisut saqqummiussaat ilalerneqartoq paasivara, taamaattoq ataasiakkaarlugit partiit oqaaseqarfigilaasavakka annikitsualunnik.

 

Tassa Siumup oqaaseqartuata Karl Lyberth-ip NUKA A/S-ip aallarnissarnera oqaatigaa, tassa ilumoorpoq aamma naalakkersuisuni taanna pingaartissimavarput, nunaqarfiit tunitsiviisa siumut aallariaqqinnissaat piffissanngortoq, allaat ilaatigut uanga nammineq oqarsimavunga aammalu nalunngilara NUKA A/S-imi sulisut ilaat oqartoq siusinnerusukkulluunniit tamanna isumassarsi­arineqarsimanngimmat tupinnalaartoq, kisianni massakkut pivoq, aallarnisarpoq, isumalluarnar­poq, neriuutigaarput aammalu pingaartumik nunaqarfimmiut siunissami piffisami matuminiik siunissaq siumut isigaluguni pitsaanerusumik periarfissinneqassasut aningaasarsiornikkut qularutiginngilarput, kingusinnerusukkut  taasassanni assersuutissaqareerpoq siumut aallariarner­mik takutitsereersumik.

 

Aamma Siumup oqaatigivaa peqqissaartumik piareersaasiornissamik Landskarsip pisinnaasai tunngavigalugit aamma piviusorsiuortumik sulinissaq kissaatigineqarpoq Siumumiit, aamma naalakkersuisut taanna isumagilluinnarpaat.

 

Taavalu illutat tunisassiorfiit Namminersornerullutik Oqartussat pigisaattut selskabi ingerlalissa­galuarpat isumaqatigiinniarnerit massakkut ingerlasut eqqarsaatigalugit aamma qanoq ilillugit aaqqinneqarsinnaanneri taakkua massakkut oqaatigissavara oqaloqatigiinnerit annertuumik ingerlanneqarmata, naatsorsuutigilluinnarparpullu ukiup naannginnerani, naanngilluarnerani ilaannarnerani naammassisinnaasagigut, taanna pitsaasumik nunaqarfimmiunut pingaarnerpaa­voq, pitsaasumik nunaqarfiumunut kinguneqartumik aaqqiinissaq naalakkersuisut pingaartinner­paavaat, aamma paasisinnaava Inatsisartut tamanna kissaatigigaat.Aamma Siumumiit kissaassi­neq tassa sulilluarnissaq, aammalu NUKA A/S-imi sulisut suluilluarnissaannik kissaassinerat soorunami aamma naalakkersuisuniit aamma taamatut isumaqarpugut aammalu paasivara nassuiaat pitsaasutut Siumuminngaanniit isigineqartoq.

 

Atassut-miit aamma qujassutigisannik ersarissunik tusaasakka malillugi oqariartuuteqarpoq, paasivara Atassut suleqataarusuttoq aamma siunissami nunaqarfinni inuuniarneq aamma pingaartumik eqqarsaatigalugu pitsanngorsaatissat petaaffigerusukkaat. Nassuiaat qujassutigine­qarpoq aamma Atassut-miit, sulilu aamma siunissami suleqataaqqinnissartik nunaqarfinni tunitsiviit pisariaqarnera naapertorlugu aningaasaatigullu Landskarsip nammassinnaasai tunngavigalugit aamma aaqqissuusseqqinnissami ingerlaavartumik.

Aammalu paasivara maannamut naalakkersuisut sorlu aamma oqaatigisaanni atorneqanngitsut imaluunniit atorneqarluanngitsut massakkut atorluarneqalernissaannik siumut aallarneq naalakkersuisut ilaatigut suliniuteqarneratigut, taanna nuannaarutigineqartoq aamma naalakker­suisut qularutigineqassanngilaq taanna nuannaarutigilluinnarmassuk.

 

Pitanngoriaatit takuneqarsinnaareersutut tasinnaasakka massakkut, aatsaat uffa NUKA A/S julip aallaqqaataanni pilersinneqaraluartoq, nunaqarfiit ilaanni massakkut tarajorterineq, ukiorpassuar­ni tarajorterineq ingerlasimanngilaq, massakkut tarajorterineq nunaqarfiit ilaani ataatsimi aallartereersoq taanna maliarsutullusooq ingerlalersussaq naatsorsuutigaara, tassani misilittakkat pitsaasumik kinguneqariarpata, aamma nunaqarfinnut allanut tuniluunnissaa neriuutigilluinnar­parput. Aamma nunaqarfimmi tassani pineqartumi tarajorterinermik ingerlatsiviusumi aamma suliffissanik taanna soorunami pilersitsivoq aammalu tunitsivissamik pilersitsivoq.

 

Taava aamma Atassut-miit nassuerutigineqarpoq aamma naalakkersuisutuulli tassa imminut namattumik ingerlasinnaanngineq taanna nassuerutigisariaqartoq, tamanna isumaqatigilluinnar­parput naalakkersuisuniit, kisiannili siunissaq isigalugu NUKA A/S-ip aamma nammineq nammakkiartuaalernissaa siunniuttariaqarpoq aamma NUKA A/S-ip nalunngilara ingerlatsisuisa taanna siunniussarigaat, aammalu kisianni ikaarsaariartuaarnermi ukiuni arlaqartussaasuni taava tapiissutinik pisariaqartitsinera aamma Atassut-ip oqariartuutigaa paasivara, aamma tassa taaanna ingerlasariaqassaaq, oqaatigisinnaanngilarput qaoq sivisutigisumik massakkut, kisianni taanna tapiissutinik ingerlatsinermut atugassanik aammalu ilaatigut illutanik tunisassiorfinnik nutarteri­nissaq aammalu nutaaliortarnissaq pisariaqartinneqartut aallaavigalugit Landskarsillu pisinnaasai aallaavigalugit ineriartortitsinissaq ingerlaqqissaaq.

 

Atassut-minngaannit Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut naalakkersuisut akissuteqaataannut isumaqataanerat ersarissoq paasivara.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniit uumassusillit tunngavigilluinnarlugit AMIS-i, tassalu misileraaner­mut suleqatigiiffik peqatigalugu aamma nunaqarfinni suliassat imaluunniit nunaqarfinni tunitsiviit suliakkersorneqarnissaat, suliakkersoriartuaarnissaat AMIS peqatigalugu kissaatigine­qarpoq. Taanna tassunga tunngatillugu oqaatigissavara tassa NUKA A/S-i inuttaqarmat imaluun­niit sulisoqarmat NUKA A/S-imi suleqataareersunik, taannalu aamma ingerlaqqissaaq massak­kullu nalilersorneqartoq tassaavoq NUKA A/S-ip pilersinneqarneratigut Royal Greenland-iminngaanniit ulluinnarni ingerlanneqarnera nunaqarfiit tunitsivii eqqarsaatigalugit immikkoor­tilluinnarnerisigut suleriaaseq allanngortinneqassanersoq nalilersorneqarpoq, pitsaanerusumik ingerlanneqarsinnaannginnersoq, taamaalilluni aamma misileraanermut tunngatillugu NUKA A/S-ip peqataalluinnarsinnaannera ingerlaqqinnissaalu suli pitsaanerusumik anguniarlugu.

 

Nuna allamiunik, pingaartumillu sanilerisatsinnik Islandimit suleqateqarsinnaaneq eqqarsaatiga­lugu oqaatigissavara IA-minnganniit kissaatigineqarmat, oqaatigissavara tamanna periarfissaqar­fiummat NUKA A/S-imut pitsaaneroqqiffissaqarunanngitsumik, tassa NUKA A/S direktøreqar­mat Islandimiumik aammalu taassuma misilittagai soorunami naatsorsuutigaarput iluaqutaassa­sut, Islandimullu attaveqarnera iluaqutaassasoq, kisianni aamma sulisoqarpoq kalaallinik ajukkunnanngitsunik, suleqatigiillutik annertuumik angusaqarsinnaaneri qularinngilluinnarpar­put.

 

Qaleraleqarfinni aalisakkat allat qanoq pineqassanersut IA-minngaanniit apeqqutigineqarpoq, tassa naalakkersuisuninnganniit umiarsuarnut tunitsivinnut akuersissutit ukioq manna pisimava­gut, tunitsivissatigut amikkittoorsinnaasarnerit ilaatigut ukiuni siuliinni misilittagaareersut pissutigalugit. Tassunga atatillugu ilaatigut piumasarisimavarput aamma aalisakkat allat tunisaasinnaanissai, taavalu aamma qaleraleqarfiusuni aamma siunissami periarfissaq unaavoq nunani tunitsivioreersuni tunitsiveqarfiit piorsaaffigineri naammassineqakanneriarpata Royal Greenlandiminngaanniit aamma, taava aamma aalisakkat allat pinngitsooratik pisarisuukkat uumatillugit imaanut nakkarteqqinneqarsinnaanngitsut taakkua tunineqartarsinnaanissaanut piumasaqaatinut taanna naalakkersuisuniit piumasaasinnaavoq. Kisianni aamma taanna sooruna­mi attuummavoq namminersortunut massakkut pilersiortorneqartunut ataasiakkaanut avannaanni qaleraleqarfiusuni piumasaqaatit aamma taakkua piumasaqaataasinnaalluarput.

 

IA-p aamma poqaatigisaanut tunngatillugu oqaatigerusuppara maannamornit qularutiginngilluin­naratsigu aamma malunnarsereerpoq qaamatialunnguit ingerlareersut NUKA A/S-ip pilersinne­qarneraniit, eqaannerungaartumik pissuseqarlutik sumiiffinnilu aallangersimasuni suleqateqarlu­tik NUKA A/S-ermiut aaqqissarnissaat qularinngilluinnaratsigu, tassa siornatigut Royal Greenland isumagigallarmagu, Royal Greenland-ip sulisuisa, suliassaqaqigamimmi allanik, saniatigooralugu nunaqarfinni tunisassiorfinnut tunngasut suliarivaat. Massakkut NUKA A/S-ermiut ulloq naallugu allamik Royal Greenlandimut tunngasunik suliaqaratik, nunaqarfinnulli tunngasunik ulloq naallugu suliaqarput, ukiup ulluisa sulliviinni tamakkiiisuni taamatut ingerlasussaallutik, taanna nammineq qularutiginngisannik pitsanngoriaataareersussaavoq, taamaattumik tassuunakkut aamma naalakkersuisut isumalluarput.

 

Aammalu natarterinissami aamma ilumoorpoq naalakkersuisuni aamma oqaatigigatsigumi Inuit Ataqaqatigiinniit oqaaseqartup pisariaqartitsineq nutarterinissaq oqaatigivaat, aamma soorunami tanna pilersaarusiornikkut ingerlassaaq, tulleriiaarinikkut, perusunnaraluaqaaq suna tamaat aallaqqaataanniit aaqqillugu naammassinissaa, kisianni aningaasatigut periarfissagut nalunngisat­situt killeqareerput, taakkulu tunngavigalugit pisinnaasarput tunngavigalugu taava piorsaanerit ingerlattariaqarpagut, taannalu NUKA A/S peqatigalugu pinngitsoorani ingerlanneqartariaqar­poq, aamma taanna pilersaarutaavoq.

Puisi A/S-i pillugu, tassa Puisi A/S-i pillugu neqinik, puisit neqaannik pilersorneqarnissaq eqqarsaatigalugu NUKA A/S-ip suleqataalluinnarnissaa naatsorsuutigivarput tassani, taamaalillu­ni sinerissamiit Nanortalimmut Puisi A/S-imut neqit, puisit neqaat annguttussat NUKA A/S-ikkut isumaqatigiissuteqarnikkut aaqqinneqarnissaat naatsorsuutigaarput.

 

Aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu naalakkersuisut akissuteqaatigisaat paasivara isumaqatigineqartut, taannalu aamma qujassuti­gaara.

 

Kattusseqatigiit taakkartugai aaqqiivigineqartussat aallarniutigalugu oqaatigisai, tassa NUKA A/S-i pilersinneqarpoq Anthon Frederiksen-ip Kattusseqatigiinniit taakkartugai ilaatigut aaqqinniarlugit, taanna isumaqatigiissutigigipput paasisinnaavara.

 

Taavalu tarajorterineq taavaa aallunneqarsinnaannginnersoq, oqaatigissavara tassa siuliani taariikkattut massakkut aallarnisarpoq, nunaqarfimmi ataatsimi aallartereersimavoq, neriutigaara aamma nunaqarfinnut allanut tuniluukkumaartoq, aamma paasisat malillugit tarajortikkat uukkat saarulliillu tunitsivissatigut ajornartorsiutitaqanngillat.

 

Taava aamma Anthon Frederiksen-imut oqaatigerusuppara namminersortut qaleraleqarfinni aamma pilersitsiortorput ukiuni makkunani, ukiuni kingullerni, aaamma naalakkersuisunit nuannaarutigineqartumik, tassami namminersortut taakku namminneq suliffimmik pilersitsiner­mi aningaasanik pissarsiaminnik pisortat avaqqullugit sanaartorput, aamma taanna assorsuaq qujarunnarpoq pingaartumik nunaqarfinni aalajangersimasuni taamatut pilersitsiviusuni, aamma neriuppugut naalakkersuisuniit aamma namminersortut soorunami aamma taamatut siunissami aamma sumiiffikkaartumik pilersitsisarnissaat ingerlajumaartoq, pisortaninngaanniit kisimi tunngaveqarluni ingerlatsineq nunani ataasiakkaanni ajornaqaaq, aamma namminersortut periarfissartik atorunikku pitsaasoq angusinnaagaat nalunngilarput.

 

NUKA A/S-ip kisiat nunaqarfinni eqqarsaatiginagu innuttaasut nunaqarfinni ingerlatitsisinnaa­neranut tunngatillugu Anthon Frederiksen-ip oqaatigisaanut oqaatigissavara, tassa taanna ukiuni kingullerni arlalialunnguani killormut ingerlasimagami, tassa namminersortut imaluunniit Amba-t ingerlasimasut kissaatigisarsimavaat piginnittaasa Namminersornerullutik Oqartussanit imaluunniit Royal Greenlandimut nuutsinneqartarnissaat, tassa taamaassimavoq, pissusiviusut taamaassimapput, kisianni soorunami aamma assersuutigalugu nunaqarfiit ataasiakkat eqqarsaati­galugit NUKA A/S-imut ilisimatitsissutigineqareernikuuvoq, nunaqarfiit marlussuit eqqarsaati­galugit siunissami periarfissaqartoqalissappat taakkunani nunaqarfinni marlunni ingerlatsiviusu­ni, taava namminersortuninnganniit tiguneqarsinnaanera mattunniarneqanngitsoq.

 

Taavalu qaleraleqarfinni naalakkersuisut akissutaat pakatsissutigigaa Anthon Frederiksen-ip paasivara, kisiannili partiini tamanit naalakkersuisut akissutaat isumaqatigineqartoq aamma paasillugu, taamaammat tassani isummagut partiit isumaat taavalu Kattusseqatigiit isumaat assigiinngillat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga ataatsimut isigalugu nassuiaammut ilalerisut aammalu ingerlariaqqin­nissatsinnut sakkussatsinnik ilaatigut tunisisut qutsavigaakka, partiit aammalu Kattusseqatigiit, naalakkersuisut isumalluarput nunaqarfinni tunitsiviit siunissaat pillugu. Maannakkut alloriarneq  siumut alloriarneq siulleq aallartoq arlalinnik alloriarnernik malitseqassasoq naalakkersuisut qularinngilaat, tamannalu nunaqarfimmiunut inuuniarnikkut, suliffeqarnikkut, aningaasarsiornik­kut nunaqarfinnilu nunaqarfimmiiginnarusunnermillu isummernermut kinguneqartussatut naatsorsuutigaarput, tamannalu assorujussuaq nunaqarfimmiunut aamma pissanganassaaq, ukiut ingerlanerini qanoq NUKA A/S-ip ingerlanerata pileriartornissa, kisianni una eqqaassitsissuti­geqqissavara, isumalluarpugu, aap, kisianni aamma isumalluaraluarluta aamma oqaatigisariaqar­poq ilaatigut piviusorsiortariaqaratta, nutaamik pilersitsinerit piffissamik pisariaqartitsisarput, tamaattumik aamma paasinnittumik nunaqarfimmilu pingaartumik pissuseqarnissaat NUKA A/S-ip tungaannut kissaatigissavara, kisiannili qularinngilara NUKA A/S-i saaffigineqartartilluni nunaqarfimmiuniit inussiarnersumik kiinnerluni aaamma illua tungaannut saaffiginneqqittaru­maartoq, qujanaq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Soorlu oqaaseqarninni oqaatigereeriga Inatsisartuni ataasiarnanga nunaqarfinni tunisassiorfiit pitsanngorsarneqarnissaat siunnersuutigisarlugulu maani saqqummiuttareersimavara. Taamaattu­mik nuannerpoq NUKA A/S-ip aamma ingerlalernissaa, kisianni tassa qaleraleqarfinnut tunngatillugu paasinarpoq partiit oqaaseqartut tamarmik taanna isumaqatiginngikkaat.

 

Aamma nalunngilara 1996-imi upernaakkut Inatsisartut Nunaqarfiit Ineriartortinneqarnissaat pillugu Ataatsimiititaliaa angalammat, pingartumik Ilulissat kommuniani, taamanikkut angalaqa­taasut assorujussuaq pissutsit takullugit pakatsipput, aammalu pissutsit taamaattut iluarsineqar­nissaat nunaqarfinni taakkunani ataasiakkaagaluartuni peqataaffigisanni uanga allaat iluarsine­qarnissaat isumaqatigilluinnarpaat taamanikkut, kisianni pakatsinarpoq massakkut taakkuninnga isumaqataasimasut massakkut minnerpaamilluunniit oqaaseqanngimmata, tassa pissutsit ilaatigut ajorluinnarmata qaleraleqarfinni, tunisassiornermut tunngasut, akuersaarneqarsinnaanngitsut.

 

Aamma pakatsissutigaara soorunami naalakkersuisut akissuteqaammini taakkua akuleruffigiju­manngimmatigit, tupinnarpoq, assorujussuaq tupigaara taakkutsia, tassami nalunngisagut naapertorlugit maani ataatsimiitarfimmi nalunngilara nunaqarfiit pillugit, nunaqarfinni tunisas­siorneq pillugu aamma pissutsit iluarineqanngitsut ilaatigut pissutigalugit naalakkersuisoq neriorsuuteqarnikuuvoq Landskarsip ukiumut 41-42 mio.-inik tapiissarnera pissutigalugu isumaqatigiissutit Royal Greenland-ip naalakkersuisullu isumaqatigiissutaasa ingerlatsinermut tunngasortaa isumaqatigiinniutiginiaqqineqalerpat tamakkua pissutsit akuersaaruminaatsut ilaatigut aaqqinniarneqarnissaat ilanngullugu isumaqatiginninniarnermi saqqummiunneqarumaar­toq, kisianni tamanna pillugu naalakkersuisut akissuteqaammini minnerpaamilluunniit oqaase­qanngilaq   taamaattumik pakatsinarpoq taakkutsia aamma qanoq inerneqarsimanersoq, soqutiginarmat tusassallugu saqqummiunneqanngimmat.

 

Kiisalu nunaqarfiit nalunngilarput siornatigut tunisassiorneq nunaqarfinni, aamma qaleralinnik tunisassiorneq eqqarsaatigalugu, namminersortunit ingerlanneqarsimavoq. Ilumoorpoq naalak­kersuisoq oqarami Amba-t tamakkua naggataatungaatigut tunniutiinnartariaqalersimapput oqarlutillu Royal Greenland allatut ajornaqaaq tiguniartigut, tassa pisortat ingerlataaat, ingerla­taasa namminersortunit sakkortuumik unammillerneqarnerat ilaatigut pissutaalluni taamatut namminersortunit ipititsisoqartarpoq, massakkullu aamma nammineerlutik ingerlatserusuttut makeqqikkusukkaluarput misileeqqikkusukkaluarput.

 

Aamma paasivara naalakkersuisut tungaanninngaanniit tamanna ammaffigineqartoq, qujanarpoq, taava inassutigissavara taamatut aallaartitsisoqaqqissappat sapinngisamik Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut suliffiit, suliffeqarfiit, suliffeqarferujussuit unammillerpallaaratik namminersortunut ingerlaniassasut. Taamaattoqassappammi qularutissaanngilaq namminersorlu­tik ingerlatsiniartut aamma ipiteqqinneqassapput aammalu suliniarnerigaluit nukippassuillu atulussinnaqqiinnassapput.

 

Taava naalakkersuisup akissuteqarnermini pisarisuukkat aamma IA-minngaanniit oqaatigineqar­tut akissuteqaammini eqqaavai tamakkua ajunnginnerpaamik periarfissaqartinneqartariaqartut aammalu tunitsivissaqartinneqartariaqartut. Tamanna soorunami taamatut  ingerlaqqilissappat nunannissaqaaq, aammalu qaleraleqarfinnut tunngatillugu tamanna ingerlanneqarsimagaluarpoq, kisianni eqqaammanerlunngikkuma ukioq manna qaleraleqarfinni tunisat saniatigut saarlullit, qeeqqat allallu aalisakkat Royal Greenlandimiit tigujumaneqarunnaarsimapput, tunineqarsinnaa­junnaarsimapput, taamaattumik naalakkersuisup oqaatsini iluamik atortinneqarnissaat angussagu­niuk tunisineq aamma aalisakkanik allanik tigooraavigineqarsinnaasoq ammaattariaqarpaa, immaqa Royal Greenland-i NUKA A/S-illu akornanni isumaqatigiissuteqarnikkut, kisianni soorunami pisat aalisakkat pisarisuukkanik taaneqarsinnaasut igiinnarneqarsinnaanngillat, iluaqutiginiarneqartariaqarput.

 

Taamatut oqareerlunga oqaqqissuunga suliaq nunaqarfimmiunut aamma pissanganarunartoq massakkut aallartinneqalersoq soorunami tamakkiisumik isumaqatigigakku, tassalu NUKA A/S-ip ingerlanissaa kiisalu nunaqarfiit aamma sikusartuniittut tamatumani isumaqarpunga puigor­tariaqanngitsut, soorlu Kangaatsiap kommunea, ukioq naallugu ilaatigut periarfissanik annertuu­nik aamma kalaaliminernik aamma tunisassiornermik tunngatillugu piffigineqarsinnaasut neriuppunga aamma tamakku eqqaammaneqarumaartut.

 

Pâviâraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu naalakkersuisoq:

Naatsunnguamik, tassa oqaatigissavara Amba-t Anthon Frederiksen-ip oqarneratut Royal Greenland-ip unammillernerujussuatigut tunniutiinnartariaqarsimasut, tassa tunniutiinnarnermut imaluunniit ingerlariaqqinnissaminnut ajornartorsiutigisimasaat tassaavoq saarullitigut pisuussiti­gut immatsinni tamakkarsimanerat, tassa tunngaviulluinnartoq. Annertunerusumik unammiller­nerit patsisaatillugit Amba-t uninneri ilisimanninnera tunngavigalugu pisimanngilaq.

 

Pisarinngitsuukkanut tunngatillugu tassa oqaatigereerpara, imaluunniit pisarisuukkanut tunngatil­lugu aalisakkanut allanut, qaleraliunngitsunut qaleraleqarfiusumi aalisarnermi umiarsuarni tunitsivinnut aamma piumasaqaatigisimavarput aamma tamakkua tunisaalersinnaanissaat, imaluunniit tunisaasarnissaat, aamma assersuutigiinnarlugu Ilulissani tassa soqutigisaat aamma pilersitsinerminni Arctic Fish-imik ateqannguatsiarpoq, taakkua aamma naatsorsuutigisaat tassaapput assagiarsuit, saarulliit allallu aalisakkat pisarineqarsinnaasut Ilulissat eqqaanni.

 

Aammalu nunaqarfinni tunitsivinnut tunngatillugu oqaatigerusuppara pitsanngorsaanerit ingerlareermata aammalu ingerlaqqissallutik, kisiannili aningaasatigut periarfissatta qanoq sukkatigusumik piorsaanissat pitsanngorsaanerillu ingerlanissaat killilertarmagu, taanna saneqqussinnaanngilarput.

 

Aammalu qaleraleqarfiusuni tunisiniarnikkut ajornartorsiutit aasaq manna ilisimatinneqarnera malillugu aammalu naalakkersuisut umiarsuarmik tunitsivinnik ilaatigut immikkut ittumik akuersissuteqarnerisigut aasaq pitsanngoriaatit pereersimapput, naatsorsuutigaarput aamma suli nunaqarfiit ilaani suli sanaartortoqarmat aamma ilaatigut Royal Greenlandiminngaanniit aammalu namminersortuninngaanniit, taanna aamma pitsanngoriaatinut siunissami ukiup tullianinngaaneereersumik pisussaassaaq.

 

Maannakkut nunaqarfinni isumaqatigiissuterput ukioq manna ukiut siuliinut allaalaarpoq. Royal Greenlandilu isumaqatigiissuteqarsimavugut ukiup affaa siulleq 21 mio. kr.it missaani Royal Greenlandi ukiuni siuliinisut ingerlatsissasoq, taava tassa isumaqatigiinniarnerit upernaaq ingerlanerani naammassiniarneqarsimammata, naammassillugillu julip aallaqqaataani aamma  21 mio. kr.-it atorlugit aamma ukiup affaa Nuka A/S-imut inissinneqarput, taassuma ingerlatis­sammagit, taannalu ikaarsaariarfittut atorneqarluni. Sulilu aamma taamatut ukioq nutaaminn­gaanniit  Nuka A/S-imut tassa tapiissuteqarneq aallaavigalugu ingerlaqqittussaavoq, massakkullu ilusissaa isumaqatiginniutigineqarpoq.

 

Allamik nalunaagaqarsimanngilanga oqaasissannik, kisianni tamaasa partiit Kattusseqatigiillu aamma naggataatigut isumalluartutut nipeqarmat nunaqarfimmiunullu pissanganartutut siunissaq aggersoq oqaatigimmagu qutsavigissavassi.

 

Jakob Sivertsen, Atassut:

Naatsunnguamik uani Kattusseqatigiinuna imatut paasineqarsinnaammat, partiit allat aamma Naalakkersuisut tapersersuinngitsut Kattusseqatigiit siunnersuutaannut, taamaanngilaq. Kisianni uani erseqqissumik akissuteqaammi takuneqarsinnaavoq maannakkut oqallisigisatta Nuka A/S-ip pisussaaffii taava aamma Royal Greenlandip pisussaaffii taakku erseqqarissut marluk oqaatigine­qareermata upperalugit uagut annertunerusumik siunnersuut pulaffigisimanngilarput, aamma ilumooramik taakku akissuteqaataasut, taamaattumik isumaqarpunga imatut paasineqassanngit­sugut siunnersuutinnut aammalu nunaqarfinni tunitsiveqarnikkut pitsanngorsaanissamut suleqataarusunngitsugut, taamaanngilluinnarpoq.

 

Hans Enoksen, Siumut:

Kattusseqatigiinninngaanneersup Antuup atera taanngiluatsiaannarunarlugu uani oqaluttarfimmi oqalummat. Ilumoorpoq taamanikkut Nunaqarfinnut Ataatsimiititaliaq Diskobugtimi angalasima­voq aammalu tassani ersarilluinnartumik paasisimavagut ajornartorsiutit annertuut, pingaartumik nunaqarfinni tunitsiviit eqqarsaatigalugit.

 

Ilaatigut ima nipilimmik oqarniartutut uanga paasigakku, susoqarpiarsimanngitsoq taamanermi­ninngaanniit, kisianniuna tassa taamanikkut sakkortuumik oqallippugut avammut, inuiaqatigiin­nut nalunaarutigaarput nunaqarfinni ajornartorsiutit ima ilungersunartigisut aaqqinneqartariaqar­tullu. Qujanartumillu paasineqalerlutik taamanikkut, massakkut nunaqarfiit pitsanngorsaaffigini­arlugit Nuka A/S pilersinneqarpoq. Taassuma kingunerissavaa qularnanngilluinnartumik aamma qaleraleqarfinni tunisassiorfiit Royal Greenlandip toqqaannartumik nukissaqarfigilerlugit ingerlalernissaa.

 

Taamaammat isumalluarpunga uanga aamma Nuka A/S-ip pilersinneqarneratigut pissutsit ilorraap tungaanut saakkiartulernissaanut, aammalu Royal Greenland Asaniatigooriinnarlugu@ tunisassiorfinnik ingerlatsisimanini ilaatigut annerusumik piffissaqarfiginagit, massakkut toqqaannartumik qaleraleqarfinnut saassinnaanngormat, isumalluarpunga siunissami aamma nunaqarfimmioqatigut qaleraleqarfinniittut taakkunani pitsaanerusumik atugaqalernissaannut, taanna erseqqissaassutigilaaginnarpara.

 

Otto Steenholdt, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Qujanaq, tassa taamaalillunilu oqaluttussaaruppoq, taamaalilluta Nunaqarfinni tunisassiorfiit pillugit nassuiaat oqallisigalugu naavarput.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.