Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 53		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 13.oktober 1998 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkortoq 53

 

Suleriaatsimi ' 41 naapertorlugu apeqquteqaat toqqammavigalugu oqallinneq:

Tasiilami efterskoleqalernissaanik siunnersuut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Jakob Sivertsen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

Jakob Sivertsen, siunnersuuteqartoq, Atassut:

Siullermik siunnersuut saqqummiutsinnagu Siulittaasoqarfik qutsavigilaarniarpara upernaaq allakkatigut akineqarsimasoq maannakkut Inatsisartuni isummerfigisassanngorlugu saqqummiu­teqqinneqarsinnaasimammat.

 

Tasssa Inatsisartut 1998-mi upernaakkut ataatsimiinnissaannut sinnersuummik imaattumik saqqummiussaqarsimavunga.

 

Tasiilami efterskolemik pilersitsinissamik siunnersuut. Apeqqut pingaaruteqartoq siornatigut Inatsisartuni saqqummiutereersimavara, soqutigineqarlunilu oqaluuserineqarsimavoq, ullorlu manna tikillugu apeqqut pineqartoq ajoraluartumik Inatsisartuni aalajangiiffigisassanngorlugu qaqeqqinneqarsimanngilaq. Siunnersuutip Inatsisartuni sammineqaqqinnissaa assut pingaartutut isumaqarfigisimavara, taamaaliornissaq ilinniartitaanerup ineriartornerani pinngitsoorneqarsin­naajunnaarsimammat.

 

Miserratiginagu oqaatigisariaqarpoq nunatsinni inuusuttut qaffasinnerusumik ilinniarusullutik qinnuteqartartut ima amerlatigilersimapput ullumikkut ilinniarfiit nunatsinni pioreersut naam­makkunnaarsimallutik, taamaattumik pisariaqarluinnarpoq inuusuttut ilinniarfinnut qaffasinner­sunut ingerlaqqinnissamminnut piumasaqaatinik naammassinnissimanngitsut pikkorissarfigisin­naasaannik nunatsinni pilersitsinissaq. Tamatumani efterskole sanioqqunneqarsinnaanngilaq.

 

Nunatsinni qaffasinnerusumik ilinniagaqarusullutik qinnuteqartartut ataatsimut eqqarsaatigissa­gaanni ajuusaarnarpoq isorliunerusuni najugallit ikittuinnaat tiguneqarsinnaasarmata, tamatumani ilinniarfinnut qaffasinnerusunut ingerlaqqeriarnissamut qanoq piginnaaneqartigineq tamatigut aalajangiisuusarmat, tamatumalu kingunerisarlugu inuusuttut ilinniarfinnut qaffasinnerusunut ingerlaqqeriarsinnaajunnaartarnerat.

Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq inuusuttut piumassuseqartut angusaqarnissaat tikillugu ilinniartinneqarluarnissaat. Tamatumani efterskole oqareernittut aqqutissat pingaarnersaraat. Nunatsinni efterskolimik pilersitsinissap Tasiilami inissinneqarnissaanik siunnersuuteqarnera makkuninnga tunngaveqartippara:

 

Siullermik: Tasiilaq silaannakkut angallannikkut pitsaasumik aaqqissuussiffigineqarsimavoq, tassa nunatta iluani Kulusummiit Kangerlussuaq aqqusaarlugu kiisalu toqqaannarlugu Kulusum­miit Nummut aqqutit eqqarsaatigalugit. Kiisalu nunatta avataanut ingerlaqqinniartut Kulusuk aqqusaarlugu Island-i aqqusaarlugu Danmarkimut ulloq ataaseq atorlugu ilaasut aamma ornita­minnut anngussinnaammata.

 

Aappaatut: Inuusuttut sunngiffimmi sammisassaqarnissaat eqqarsaatigalugu periarfissat ar-laqarput. Soorlu timersortarfissuaqarpugut, sisoraatinik majuartaateqarpugut soorunami aamma pitsaalluartumik arsaattarfeqarpugut.

 

Ataatsimut oqaatigissagaanni efterskolemi ilinniartussat nunatta iluaninngaanniit aggertussat sunngiffimmi peqqinnartunik sammisassaqarnissaat qulakkeerneqareersimavoq.

 

Taamatut saqqummiussaqarlunga siunnersuut siunissami inuusuttut pingaartumik isorliunerusuni najugallit pikkorissarfigisinnaasaat Inatsisartuni oqaluuserisasanngotippara.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Tasiilami efterskolemik pilersitsisoqarnissaanik pillugu apeqquteqaat tunngavigalugu oqallin­nermut saqqummiussamut imatut akissuteqassaanga.

 

Inatsisartunut ilaasortap Jakob Sivertsenip Tasiilami efterskolimik pilersitsisoqarnissaanik siunnersuutaa Inatsisartut upernaaq manna, tassa upernaaq manna ataatsimiinneranni aamma siunnersuutigineqarpoq. Siunnersuut Siulittaasoqarfimmit taamani allakkatigut akisassanngor­tinneqarpoq.

 

Allakkatigut akissuteqaammi eqikkaalluni oqaatigineqarpoq nunatsinni efterskolinik pilersitsi­nissaq pillugu aalajangiineq suli atuuttoq, nunattali aningaasaqarniarnera pissutigalugu aningaa­satigut periarfissaqalerpaat aatsaat pilersitsisoqarsinnaalluni. Tamanna innersuussutigalugu kiisalu allakkatigut akissuteqaammi oqaatigineqartut ilanngullugit innersuussutigalugit Naalak­kersuisut isumaqarput nunatsinni efterskolinik pilersitsinissamik massakkut aalajangiinissaq naleqquttuunngitsoq.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartuni ilaasortaq Jakop Siverthsen Atassut siunnersuuteqarpoq Tasiilami efterskolimik pilersitsisoqarnissaanik. Siumumi efterskoleqalernissamik siunnersuuteqartarnerit siusinneru­sukkulli siunnersuuteqarfigineqaraangata  apeqqut soqutigalugu oqaluuserisarparput pisariaqar­titsineq nunami tamarmi annertuutut isigalugu inuusuttut amerlanerpaartaasa iluaqutigisinnaa­saannik kinguneqartumik pilersitsisoqarnissaa angorusullugu eqqarsaatersuutit aniatittarlutigik.

 

Siusinnersukkut nunatsinni illoqarfinni marlussunni efterskoleqarnerup iluaqutaasumik inuusut­tuni atuussimasup atorunnaartinneqarsimanera tupinnanngitsumik  uggornartuutinneqartarpoq.

1970-ikkunilu Danmarkimut inuusuttunnguit ataatsimut najugaqartillugit efterskolertitaasarnerat

ilaatigut misilittagaqarfiginerlunneqarnera pillugu atorunnaarsinneqarsimasup kingunerisimaga­luarpaa taammatut periarfissiisarnerup unitsivinneqarsimanera.

 

Qujanartumillu qinigaaffimmi kingullermi Danmarkimut efterskolertitsisarneq aallarteqqinne­qarpoq siullermik annikitsumik aningaasaliissuteqarnikkut. Misiliinerullu kingulliup iluatsittup takutippaa inuusuttut siusinnerusumut naleqqiullugu aamma angajoqqaaminnik tapersersorne­qarluarnermikkut taamatut nunartik qimalaarlugu atuartarnertik assut pissarsissutigisaleraat inuttut oqaatsitigullu ineriartuuteqarfigalugu minnerunngitsumillu ilaasa  GU-mut ingerlaqqin­nissamut sakkortusaatigilluartarlugu.

 

Taamaattumik Siumumi ukiut tulleriit nalilersuisarnermi inuusuttut amerlanerpaat taamatut atuartarnissaat anguniarlugu aningaasaliissutit qaffaaviginissaannik piumasaqaateqartarpugut allaat maannakkut inuusuttut 250-it periarfissaqarfigisaannik 4,5 mio-nik annertussusilinnik aningaasartaqartut.

 

Siumumi pingaartitaraarput inuusuttut inuiaqatigiinni silarsuarmilu allanngorartumi inooqataa­nissamut piareersarluarnissaannik periarfissaqartittuassallugit. Isumaqarpugullu matu silarsuar­mut ammasoq atorluaasuni piumassuseqartunilu periarfissarpassuaqarluni.

 

Taakkua ilagisaat AFS-sertarneq angajoqqaat siusinnerusukkut annertuumik aningaasaleeqa­taaffigalugu qitornaminnut neqeroorutigisinnaasaat arlaqartunillu iluaqutaalluarlunilu atorluar­neqarpoq.Taassuma annertunerusumik atorneqarnissaanut periarfissat pitsaanerulersinneqarnis­saannik anguniagaqarnissaq Siumumit sulissutigillaqquarput tassuunakkullu tapiissutinik anin­gaasaliissuteqartoqarnissaa  aamma  periarfissarissaarnerulernissaa Siumumit kaammatuutigis­savarput.

 

Naalakkersuisut akissutaat tusaatissatut Siumumi tiguarput isumaqarlutalu ilinniarfinnik piler­sitsinissamik annertunerusumik nalilersuisoqarluni isumalioqatigiittussanik pilersitsisoqartaria­qartoq.Ullumikkut killiffiusoq pisariaqartitaasullu pitsaasumik nalilersorneqartariaqarput ima­luunniit meeqqat atuarfiata imarisaanik nalilersuinermut saqqummiinissamut ilaatinneqarluni pingaarnersiuisoqartariaqarluni.

 

Siumumit inuusuttut ilinniagaqarfiini inissat amigarnerat pissutigalugu maannakkut inissaqar­taanngitsut annertuumik suliniarfigineqarnissaat suliassani pingaartitani sallerpaatinneqartaria­qarnerattaaq matumani naalakkersuisunut iliuuseqarfigineqaqqullugit eqqaasitsissutigeqqissa­varput, uanilu aamma STI-qarfiit Inuusuttunullu sulliviit atorluarneqarsinnaanerannittaaq kaam­mattuuteqarfigissallugu.

 

Naggataatigullu kaamattuutigissavarput aamma sinerissamiittut højskolit tangertaqarnerusumik inuusuttuni atorluarneqaqqullugit aammalu siusinnerusukkulli Siumumiit nordiskungdomskole­mik nunatsinni pilersitsinissamik suliniuteqaqqusinerput ilinniarfinni pilersitassanik nalilersui­nissami ilanngullugu suliniutigineqalernissaa matumani piumasarissallutigu.

 

Taamatut oqaaseqarfigaarput Tasiilami efterskoleqalernissaanik siunnersuut. Siumumi isuma­qaratta aamma inuusuttut peqataatillugit taakkualu soqutigisaat aallaavigalugit nalilersuilluarto­qarlunilu ullumikkut killiffiusumut siunissamullu naleqquttumik minnerunngitsumillu aningaa­sanik atorluaanermik siunnerfeqartumik pilersaarusiortoqartariaqartoq.

 

Otto Storch, Atassutip oqaaseqartua:   

Inatsisartuni ilaasortaq Jakob Sivertsen Inatsartut 1998-mi upernaakkut ataatsimiinneranni Tasiilami efterskolemik pilersitsisoqarnissaanik siunnersuuteqarpoq. Siunnersuut Inatsisartut 1998-mi upernaakkut ataatsimiinneranni allakkatigut akineqarpoq.

 

Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq allakkatigut eqikkaal­luni akissuteqarnermini oqaatigaa, nunatsinni Efterskolenik pilersitsinissaq pillugu aaliangiineq suli atuuttoq. Nunattali aningaasaqarniarnera pissutigalugu aningaasatigut periarfissaqalerpat aatsaat pilersitsisoqarsinnaasoq.

 

Siunnersuulli siunnersuutigineqartumit maanna ukiakkut ataatsimiinneranni qaqeqqinneqarpoq. Inatsisartullu suleriaasiat ' 41 malillugu oqallisigisassanngortinneqarluni.

 

Matumanilu Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup akissute­qarnermini qulaani taaneqartut 1998-mi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni allakkatigut akissuteqaatini innersuuppaai. Maannakkullu aaliangiinissaq naleqquttuunngittoq oqaatigalugu.

Naalakkersuisup akissuteqaataa Atassut-mit isumaqatigaarput. Taamaakkaluartorli Atassut-mit isumaqarpugut Tasiilami inuusuttut ilinniarnikkut allatigullu ingerlaqqeriarnissaminnut periar­fissaqanngitsut periarfissinneqartariaqartut. Taamatullu Qaanaami Illoqqortoormiunilu. Taakku­nanimi innuttaasut  kitaanisut imaaliallaannaq illoqarfimmut qaninnermut ingerlasinnaasanngil­lat.

 

Taamaattumik Atassut-miit sakkortuumik inassutigissuarput Sulisartut Høj-skoleata ukiuunera­ni suliffissaqanngitsunik atuartitsisarneranut assigusumik illoqarfinni qulaani taaneqartuni pilersitsisoqarsinnaaanersoq misissoqqullugu.

 

Atassut-miit qularutiginngilarput arlaannik sammisaqarluni ukiuunerani ilinniangaqarneq inuusuttunut periarfissaarussimasunut arlaqartunut iluaqutaasumik periarfissiissasoq.

 

Mannasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunatsinni efterskoleqalernissamik siunnersuut siunnersuutigineqarluni siullermiilinngilaq, inatsisartuniillu tamarmiusunit efterskoleqalernissamik pilersitsinissaq tamakkiisumik taperser­neqarnikuuvoq. Inuit Ataqatigiinniillu aamma efterskoleqalernissaq siunnersuutigineqarnikuu­voq, siunnersuuteqartoqaraangallu aamma  tunngaviusumik efterskolimik pilersitsinissaq tapersertarlugu, maannakkullu aamma taamalioqqissaagut.

 

Naak naalakkersuisup akissuteqaammini akissaqannginnerarluni oqareeraluartoq, Inuit Ataqati­giinniit isumaqarput siunissami efterskoleqalernissamut suut tunngaviussanersut paasiniarlugit aallartereertoqartariaqartoq. Danmarkimi efterskolit assiliinnarlugit nunatsinni pilersitsisoqarnis­saa tulluuttuusorinngilarput, kisiannili nunatsinni inuusuttortatta inissisimanerat pisariaqartitaallu aallaavigineqarnissaat. Inuit Ataqatigiinni efterskole meeqqat atuarfianniit ikaartarfittut atorne­qarnissaa  tulluarnerpaasoraarput; tassa atuagarsornerup tungaatigut suli pisinnaasaqarnerulernis­samut, oqaatsit atorneqarnissaannut ilinniarfittut, nammineersinnaanerup ilinniarnissaa allarpas­suarnullu. Tassa inuiaqatigiinni sullissinissamut ilinnialernissamulluunniit piareersarfittut atorneqarluarsinnaanera qitiutillugu. Tamannalu aamma pisariaqartinneqarpoq, ullumikkut meeqqat nunamut allamut aallartittarpagut 250-it tungaannut, amerlasuullu utiinnartariaqartarput nunartik qimallugu angajoqqaat qimannissaannut naammattumik piareersarluarsimannginneq pissutaanerulluni.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinnit efterskolimik pilersitsisoqarnissaa tulluarnerpaajusutut isigaarput, akissaqalernissarlu ujartortuartariaqarpoq oqaannarani Aakissaqanngilagut@.

 

Taama naatsumik siunnersuutigineqartoq oqaaseqarfigereerlugu upernaaq nipilersornermik ilinniarfittaarnissamut tunngatillugu oqaaseqaatigut eqqaasissutigeqqissavagut.

 

Efterskoleqalernissamik pilersitsinissaq tunngaviusumik aalajangiiffigineqareerpoq anguniarne­qassasoq. Anguniarneqareersut naluneqanngitsut siunnersuutigineqaqattaartarput, aperisariaqar­porlu Inatsisartut sulineranni eqqartorneqareersut aallaqqaataaniit eqqartoqqinneqartarnissaat pissusissamisoornersoq.

 

Aap, kissaateqaqaagut, taamaammat Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut, piffissanngortoq kissaatigisarpassuatta tulleriiaarnissaanut piffissanngortoq. Ilami kissaatigisagut amerlaqaat piumasartakkagut, soorlu nunatsinni efterskole, timersornermut tunngasunik højskole, nipilersor­nermut ilinniarfik, GU timersuutigaluni ingerlatsiffiusinnaasoq, sanaluttartut ilinniarfiat, mersornermik/ammerinermik ilinniarfik, nunatta isiginnaartitsisartui ilinniarfiutigisoq allallu suli maannakkumut amigaatigaagut.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit kulturikkut ersarissumik politikkeqartoqarnissaa ujartussavar­put, tassa pilersaarusiorluakkamik tulleriissaarisoqarnissaa akissaqassuserput najoqqutaralugu. Tamannalu Inuit Ataqatigiinniit upernaaq ujartorsimasarput sumut killissimanersoq maannakkut apeqqutigeqqissavarput.

 

Inuit Ataqatigiit siuliani taakkartukkagut innersuussutigalugit taamatut oqaaseqareerluta efterskoleqalernissaq tunngaviatigut taperseqqissavarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit  pingaartilluinnarparput ilinniartitaaneq. Ilinniartitaaneq sutigut tamatigut inuiaqatigiinni ineriartortitsinermi pingaarnerpaanut ilaavoq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq,  taamaattumik inatsisartunut ilaasortap Jakob Sivertsen-ip siunnersuutaa paasilluarlugu isumaqa­tigaara.

 

Taamaakkaluartoq kisianni tamatta  nalunngilarput  nunatta ukiuni makkunani aningaasatigut qanoq qanoq inissisimanera,  taamaattumik nassuerutigisariaqarparput; siunnersuutip ukiuni qanittuni piviusunngortinneqarsinnaanera  nalorninartoqarsinnaammat  pingaartumik aningaasat tungaasigut, minnerunngitsumillu ukiuni makkunani landskarsip ilaatigut timmisartunut suluusalinnut  mittarfiliortiternermi aningaasatigut annertuumik   pituttorsimanera pissutigalugu.

 

Kisianni tamanna uniffigiinnarnagu  naalakkersuisunut kaammattuutigisariaqarpoq. Tasiilami efterskole-mik pilersitsisoqarnissaa siunertaralugu Naalakkersuisut Tasiilap kommunia peqatigil­lutik pilersaarusiorneq piareersaasiornerlu ingerlattariaqaraat, tassami tunumi ilinniarfissaasin­naasunik mannakkut annerusumik peqanngimmat, tamannalu Aningaasanut Inatsimmut, soorlu siunnersuuteqartup aamma oqaatigigaa, ukiuni  missingersuusiorfiusuni aamma  ilanngunneqar­nissaa ilanngullugu qulakkeerniartariaqarmat.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga siunnersuut taperserpara.

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Partiit Kattusseqatigiillu sinnerlugit oqaaseqartut qujassuteqarfigissavakka, unalu aallaqqaammut erseqqissumik oqaatigisallugu maani inimi Inatsiartut aalajangereerput eftersko­leliortoqassasoq, taannalu suli aalajangiusimavarput, aamma periarfissaqalerpat tassa aningaasa­tigut periarfissaqalerpat efterskoleliortoqassaqqaarpoq.

 

Kisianni oqaluttut uani oqaatigisaat qujassutigissavakka, tassa efterskoleqarnerup qanoq sunniuteqarsinnaanera qanoq pingaaruteqarnera erseqqissumik oqaatigimmassuk.

 

Siumut oqaluttuaninngaanniiit taatsiarneqarpoq AFS-tarneq atuuttuusoq, taanna eqqummaariffi­galugu tapersersugaraarput, tassa siornatigut imatut aaqqissimagaluaratsigu, maanngaanniit København-mut billetsia kisiat akilertarlutigu, soorunami utimullu. Kisianni ukiuni kingullerni imatut aaqqissimavarput sumi arlaani nunarsuarmi sumiluunniit angajoqqaarsiassaminik najugassaminik nassaarsimagaangat, tassunga ingerlaarnissaa akilertalersimallutigu. Ilaatigut tassa tamakkua pitsanngoriaatit assigiinngitsut soorunami tapersersortuarpavut, aamma naalakkersuisoqarfinnin-ngaanniit, pisortaqarfinninngaanniit inuusuttut sapinngisamik fagitigut atuartitsissutitigut assigiinngitsutigut nukittullutik ingerlaqqissinnaanissaat pingaarluinnartutut isigigatsigu.

 

Isumaqarpunga politikkikkut aamma pisussaaffiit annertooq uaniippoq maani Inatsisartut namminneerluta Kulturikkut Atuartaanikkullu Ataatsimiititaliaqarpugut partiit tamarmik aallartitaqarfigisaannik, taakkulu periarfissat suulluunniit atorlugit paasiniaaffigisarpaatigut, paasissutissallu assigiinngitsut tunniussinnaasarlutigit, taannarpiarlu aamma aqqutigalugu nunatsinni ilinniartitaanerup tungaatigut qanoq ingerlasoqarnera, qanorlu atuarfinnik pilersitsior­tuinissaq oqallisaasut mikinngitsumik tassani ilanngunneqartartut.

 

Tassanilu sanaartugassat tulleriiaarneqarneri nalunngilagut ukiumut tulliuttumut Aningaasanut Inatsisissamut ilanngullugit Inatsisartunit tamaniit tulleriiaarinerit ingerlanneqartarput aamma atuarfinnut assigiinngitsunut tunngassuteqartut.

 

Højskolit: Sivisuumik assigiinngitsunik  ataatsimiinnerit ingerlanneqartarsimapput, tassa Sulisartut Højskoliat, Knud Rasmussen Højskolia eqqarsaatigalugu aamma, una erseqqimmat ullumikkut neqeroorutaasut naammanngillat imminnut akilersinnaasumik taakkua atuarfiit ingerlasinnaanerannut, taamaattumik taakkua peqatigilluinnarlugit maannakkut pilersaarusiaqar­pugut imatullu oqaatigisinnaallugu natsorsuutigineqartoq upernaamut saqqummiussisinnaassallu­ta højskolit takkua sutigut allatigut immersoqqissinnaaneqarnerannut ilassutissanik, tassa atuartitaaneq eqqarsaatigalugu.

 

Soorlu oqareersunga ullumikkut aalajangiinissaq kissaatiginartinngilara Tasiilami efterskoleqa­lernissaamut tunngasumik, kisianni soorunami oqareerpunga sinerissami sumiluunniit arlaani pilersitsisoqartussaavoq, taamanikkullu taanna annguppat maani aalajangerneq pisussaassaaq.

 

Taavalu Atassutip oqaluttuaninngaanniit. Qujavunga tapersiineranut, tassa ilumoorpoq vintersko­le -t tassa taakkua ukiuunerani suliffeqanngitsunut atuartitsisarnerit Sulisartut Højskoliata ingerlassimavai. Kisianni una erseqqissumik aamma oqaatigilaarlara, sunngiffiup nalaani ukiukkut atuartitsisinnaaneq periarfissaavoq atorluarneqarsinnaasoq. Kisiannili ajoraluartumik ullumikkumut ajornartorsiutitta anginersaraat aallartittoqaraangat ilaalluariarlutik naggataatigut qaammat iluitsoq qaangiukkaangat amerlanersaat atuarnerminnik taamaatitsisarmata. Ajornartor­siutit anginersaat tassa tassaniippoq, kisianni uani Atassutip oqaluttuata siunnersuutigisaa, isumaqarpunga eqqortortaqartoq isorliunerusuni immikkoorluni inissilluarsimasuni periarfisat misissorneqartariaqarput atuartitsinerup taamaattup ingerlanneqarsinnaanneranut. Inatsisitigut allatigullu tunngavissaqareerpugut, kisianni isumaqarpunga inuusuttunik atuarnissamut taakkua piumassuseqalernissaannik angusaqassagutta kajumissaarineq aammalu kajumissaarineq pisariaqarpoq, atuarnerullu soorunami paarineqarnissaa aamma ilanngullugu piumasarisariaqar­luni. Taamaattumik isorliunerusuni uani periarfissatut Atassummiit tikkuarneqartoq isumaqar­punga pissusissamisoortoq misissorluassallugu.

 

Taava IA-minngaanniit eqqaatsiarneqartoq, una erseqqissumik oqaatigissavara, pilersaarutignn­gilluinnaavipparput Danmarkimiit efterskolit ingerlatinneqarnerat assiliinnaavillugu maani nunatsinni sanasoqassasoq, taanna eqqarsaatiginngilarput. Ullumikkut Danmarkimi efterskoler­passuit atorpavut inunnut inuusuttuaqqanut 250-nut, taakkua namminneq kissaatigimmassuk qallunaatut oqalunnerminni ilinniarfittut pikkorinnerulernissaminnut atorusukkamikku. Assullu tulluusimaarnarpoq ukiuni kingullerni misilittakkatta takutimmatsigut allaat efterskolenut nassiuttakkavut tunuaannartartut ima ikitsigaat Danmarkimi nunalinnut tunuaannartartunut naleqqiutissagutsigit ikitsuaaraannaararsuit nunatsinnut utertarlutik. Taassumalu aamma saniatigut nuannersut ilagivaat gymnasiaqarfinni tamani imatut paasitinneqaratta Danmarkimi efterskolemeereersimanerup kingornatigut atuarnerminnik, GU-mi atuarnerminnik, taamaatiin­nartartut annertuumik ikileriarsimasut. Imaappoq Danmarkimut efterskoleriartortitsisarnerput GU-mi atuartussanut iluaqutigaarput. Tassalu imaappoq efterskoleliartartut Danmarkimut ukuunerupput siullermik qinnuteqaraluarnerminni imaluunniit iserniaraluarnerminni arlaatigut akornuteqarsimasut qinetarpaat, tassa angajoqqaat, kommuni Namminersornerullutik Oqartussat tunuliaqutaralugit taamatut pikkorissarnissaat tamanit tapersersorneqarpoq, ullumikkullu taanna ingerlalluarpoq.

 

Soorunami ilumoorpoq, nalunngeqaarput sanaartugassat maana tulleriiaarneri tamatta akisussaaf­figaarput nalunngilarpullu sumilluunniit pileraangatta maannga saqqummiuttarpagut, tamannalu Inatsisartut aalajangertarpaat,  tulleriiaarinermi suna pingaarnerusussaasoq. Tassani  arajutsine­qarnavianngilasi.

 

Aamma IA-p oqaluttuaninngaanniit taagorneqartut oqallisigisarsimasagut assigiinngitsut, soorlu timersornermut tunngasunik højskoli, nunatsinni efterskoli, nipilersornermut ilinniarfik, taavalu GU timersuutigaluni ingerlatsiffiusinnaasoq, aap, taakkua suliaaragut, misissorpagut, nunani assigiinngitsuni ilatigut Nunani Avannarlerni Killerni maannakkuut misilittagaassimasut misissorpagut qanoq taakkua misilittagaqarsimanersut maannamut. Tassanilu assigiinngitsut katersoriarlugit atortussaavagut inimi maanni saqqummiinnissamut, aa, oqarluta, aa, uani tunngavissaqarpugut ukuninnga, taanna tapersersinnaavisiuk?

 

Sorlu timersornermut tunngasunik højskoli massakkut pimoorullugit ingerlappagut, soorlulu oqareersunga Siumup oqaluttuanut akissuteqarnernut naatsorsuutigaara upernaamut ataatsimiin­nissamut saqqummersoqassasoq tassani qanoq iliortoqarnissaannik.

 

Aamma qanittukkut Savalimmiormiut Islandmiullu maanipput, tassanilu oqaluttuuppaatigut ukiuni kingullerni siusinnerusunilu qanoq nipilersorsornerup tungaatigut atuarfinnik assigiinngit­sunik ingerlatsisimanertik oqaluttuariartorpaat, tassanilu uagut nunatsinningaanneersut ilaallutik misiligaaffigaat atuartitseriaatsit assigiinngitsut, tassa taakkuunniartussapput soorlu aalajanger­nissasitsinnut toqqammavissatsinnik pilersitsisussat.

 

Taakku ataatsimut taassagukkit isumaqarpunga kultoorikkut erseqqissumik uani piumasaqartu­gut, assigiinngitsorpassuit tamakku tamaasa inissinniassagutsigit soorunami nunani assigiinngit­suninngaanneersut apersulaartariaqarpagut suut iluatsissimappat, suut iluatsissiman-ngillat, taakkulu tunngavigalugit isumaqarpunga suleqatigiineq taanna pilersinneqarsimasoq assut iluaqutigigipput maannamut misilittakkagut tunngavigalugit.

 

Taavalu Kattusseqatigiinninganniit oqaaseqaatit, tassa erseqqissumik oqaatigiinnassavara maani inimi aalajangerneqareersimavoq efterskolimik pilersitsisoqassasoq, aningaasartassaalu nassaareriarutsigit taava saqqummiutissaqqaarparput sumi qanorlu ililluni tulleriaarisoqassaner­soq aammalu sumi inissinnissaa ilanngulugu aalangigassatuut saqqummiukkumaarlutigu.

 

Soorunami paasinarluarpoq siunnersuuteqartup uani taammagu Tasiilap immikkuullarissutut ilaatigut pilersitsiniarnermi immikkut isiginiarneqartariaqartoq, kisianni naggasiullugu oqaatigi­larlara: Sinerissamiipput illoqarfiit arlallit peqatigiiffinnik aallartitsisimasut imatut oqarlutik, soorlu Qasigiannguani Efterskolli, Tasiilami Efterskoli, peqatigiiffeqarpoq assigiinngitsunik suliniuteqartunik efterskoliliortoqarnissaanik piareersartunik.

 

Soorunami uatsinni aamma nuannerpoq eqqummaarissumik oqallinneq maaniinnaanngitsoq, kisianni sinerissami tamarminngaanniit malinnaaffigineqarmat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartuinut qujavunga.

 

Jakob Sivertsen, Atassut:

Qujanaq.. Siullermik Inatsisartut saqqummiussannut soqutiginnillutik aammalu tunuartitsinatik isummernerat assut uannut nannerpoq.

 

Partiit oqaaseqartui ataasiakkaarlugit pinnagit, IA-p oqaaseqartuata saqqummiussamini side 1-imi oqaatigisaa oqaaseqarfigilaarniarpara, ilaatigut imannak nipilimmik oqaaseqarmat: Eftersko­leqarnissamik pilersitsinissaq tunngaviusumik aalajangiiffigineqareerpoq anguniarneqassasoq, anguniarneqareersut naluneqanngitsoq siunnersuuteqaqattaartarput, siunersuutigeqaqattaartarput, aperisariaqarporlu Inatsisartut sulineranni eqqartorneqareersut aallaqqaataannit eqqartorneqaqqit­tarnissaat pissusissamisoornersoq.

 

Tassa uanga ukiorpaalunni Inatsisartuni ilaasortaagama anguniagaqartillunga tamatigut eqqortuu­sorigaanngakkit ilungersorlunga angunissaata tungaannut malersortarpakka, aamma maannakkut saqqummiuteqqitara 1994-imi Inatsisartut ukiakkut ataatimiinneanni Inatsisartut tamarmik, aamma naalakkersuisut taperserpaat, neriorsuipput aamma 95-imi, tassa 1995-imi efterskolit marluk aningaasaliiffigineqassasut.

 

Taamanikkut aalajangerneq naalakkersuisunit ataqqineqarsimagaluarpat apeqqut pineqartoq maannakkut oqaallisigineqarsimanavianngikkaluarpoq, taamaattumik Inatsisartut isummertar­nerat tamatigut naalakkersuisunit malinneqartaqqullugu.

 

Ilinniartitaanermik soqutigisaqartuugama, ilinniartitaanerit naatsunnguamik nassuiaateqarfigi­laarniarpakka, tassa eqqaammaneqassaaq sivisujaamik Inatsisartuni ilaasortaasimasunit 1981-imi, tassa Nammanisornerullutik Oqartussat inuussutissarsiutitigut ilinniaritaanerit tigusimavaat. Taamanikkulli Naalakkersuinikkut partiini aalajangerneqarpoq, sapinngisamik inuussutissarsiuti­tigut ilinniartitaanerit Danmarkimi ingerlanneqarsimasuugaluit Nunatsinnut nuunneqassasut, aammalu taanna aalajangerneq piviusunngortinneqarpoq. Ilaatigut Bornholmimi, taavalu aamma arlaanni Ikastimilu ilinniarnerit illoqarfinnut pingasunut Nuummut, Qaqortumut Aasiannullu nuunneqarsimapput.

 

Taava 1988-imi Nunatsinni STI aamma aallartinneqarpoq. ATI-p aallartinneranut peqqutit pingaarnersaraat, ilinniarfinnut qaffasinnerusunut inuusuttunnguit ingerlaqqissinnaanngitsut nunartik qimanngikkaluarlugu pikkorissarfigisinnaasaannik aqqutissiuunneqarnissaat. Tassa tamannarpiaq tunngavigalugu siunnersuummik saqqummiussaqarpunga, ilaatigut siunnersuutip qiterisaa immaqa paaserpiarneqarsimanngilaq, siunnersuutip qiterimmagu inuusuttunnguit atuarfimmiit anereernerminni naammattumik piginnaaneqannginnertik peqqutigalugu atuarfinnut qaffasinnerusunut ingerlaqqeriarsinnaanngitsut ullumikkut amerliartuinnarnerat. Taamatut ingerlasoqaannassappat nammineerluta uagut ilinniarluarsimasunik sulisoqarnissarput siunissami angoqqajanngilarput, tamannarpiaruna tunngavingalugu siunnersuummik saqqummiussaqartun­ga. 

Aamma qujavunga siunnersuut tunuartinneqarani siunissami anguniagassatut Inatsisartut naqissuserlugu aalajagiiffigimmassuk.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Maluginiarpara maani partiit tamarmik Kattusseqatigiillu siunnersuutigineqartoq assortunngil­luinnaraat.

 

Taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassap immikkoortup 53-ip oqaluuserineqarnera naammassi­varput, taavalu immikkoortumut tullermut ingerlaqqissaagut.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.