Oqaluuserisassani immikkoortoq 55_82_83-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Marlunngorneq 13. oktober 1998 nal. 15.20
Suleriaatsimi
' 30 naapertorlugu siunnersuut
aalajangiiffigisassaq: Pisortat i-ngerlatsineranni suliassat suliarineqarnerat
pillugu inatsisartut inatsisaanni ' 7 a-p Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut
atortuulersinneqarnissaa pillugu siunnersuut.
(Immikkoortut 55-itut 82-itullu
suliarineqassaaq)
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimi
ilaasortaq.
Johan Lund Olsen, siunersuuteqartut sinnerlugit, Inuit
Ataqatigiit:
Qujanaq. Inuit Ataqatigiit matumuuna
pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut
inatsisaata allangortinneqarneranut siunnersuummik saqqummiussipput.
Tamatumunnga atasumik Inatsisartuni pisortat ingerlatsineranni suliassat
suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni ' 7a-p atortussanngortinneqarnissaa
aalajangiunneqassasoq siunnersuutigineqarpoq kiisalu siunnersuutigineqarluni
aamma aalajangiisoqassasoq Namminersornerusut ingerlatseqatigiiffittut
sulliviutaanni oqaatsitigut sullinneqartarneq pillugu inatsisiliortoqassasoq.
Siunnersuutit taakka pingasut imminnut
attuumalluinnartuupput, taamaammat ataatsimoortillugit suliarineqarnissaat
qinnutigivarput, tamannalu akuerineqartoq aamma paasivarput.
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik
Oqartussat pillugit inatsimmi '
9-mi oqaatigineqarpoq kalaallit oqaasii oqaatsini pingaarnerpaasut kalaallilli
danskillu oqaasii pisortanut tunngasuni naligiissitaasut. Namminersornerulernissamut
kommissionip isumaliutissiissutimini oqaatigaa aalajangersagaq taanna imatut
paasineqaassasoq: Kalaallit Nunaanni innuttaasoq kinaluunniit pisortani
oqartussanut saaffiginninnermi taakkununngaluunniit allatut attaveqarnermi
pisinnaatitaasoq nammineq kissaatigisani malillugu oqaatsit taakku arlaat
atorlugit attaveqarsinnaanissaminut. Taamaakkaluartoq ukiuni kingullerpaani
ajoraluartumik nalinginnaaleriartuaarpoq pisortani kalaallit oqaasiinik atuineq
annikilliartortoq, taamaappoq Namminersornerusuni pisortat allaffeqarfiini,
kommunini aamma pisortat pigisaattut ingerlatsivinni. Taamaammat piffissani
nikerartuni tusartuarlugulu takusarparput innuttaasut kalaallisuinnaq
oqaaseqartut pisortanut saaffiginninnerminni inunnguuseralugu oqaaserinngisaminnik
atuisunit sullinneqartarnerat, sullinneqarneq allattariarsornermik
oqalulluniluunniit pisimagaangat.
Tamanna namminersornerulernerput pillugu
inatsimmi naatsorsuutigineqartumut naapertuutinngilaq, Inatsisartulluunniit oktober-ip
30-ani 1996-imi aalajangigaannut aamma naapertuunnani. Inatsisartuni
ilaasortamit taanna - tassa uannit Johan Lund Olsen-imit -
siunnersuutigineqarmat.
Taamaammat Inuit Ataqatigiit
pisariaqartutut isigaat Namminersornerulernerput pillugu inatsisip anersaava,
tassalu kalaallit oqaasiisa atorneqarnissaasa erseqqissaatigineqarnissaat
pisariaqartoq , taamaalillunilu saaffiginnissuteqarnermi Kalaallit
Nunaanniluunniit pisortatut oqartussaasunut allatut attaveqarnermi kalaallit
oqaasii akissuteqarfigineqarnissaq piuma-sarineqarsinnaasariaqartoq. Taamatut
pisoqarneratigut inuup pisinnaaatitaaffia taanna erseqqissumik
paatsuugassaanngitsumillu innuttaasunut pisortanullu erseqqissaatigineqassaaq.
Taamaammat matumani Inuit Ataqatigiit
siunnersuutaattut ' 7a-mi pisortat
ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsisartut
inatsisaanni aalajangersakkamik nutaamik ilanngussinikkut
siunnersuutigineqarpoq innuttaasoq kinaluunniit pisortani oqartussaasunut
attaveqartillugu pissinnaatitaallunilu piumasaqarsinnaalissammat nammineerluni
oqaatsit atorsinnaasani atorlugit sullinneqarnissi.
Taamaaliornikkut siunnersuutikkut
Namminersornerunermut inatsisip '-it
qulingiluaat itisilerneqarlunilu erseqqissarneqassaaq aamma pisortat ingerlatsineranni
suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisaanni. Allatut oqaatigalugu
suliani ingerlatsivikkoortillugu aalajangiivigineqartussani siunnersuutip
matuma akuersissutigineqarnera imatut kinguneqassaaq innuttaasoq kinaluunniit
taamaalilluni kalaallit oqaasii atorlugit piumasaqarneratigut
sullinneqartalissasoq, kiisalu taamaaliortoqartassasoq innuttaasoq danskit
oqaasiinik tamakkiisumik atuisinnaanngikkaangat. Taamaalillunilu ingerlatsiviup
aalajangigaanik tamakkiisumik aamma paasinnissimanngikkaangat.
Oqaatigeriikkatsitut taamatut
aalajangerneq Namminersornerunerput pillugu inatsisitta oqaatsinik atuinermut
tunngasumik piumasaqaatertaani itisilerillunilu erseqqissarneqarneranik
kinguneqassaaq. Taamaaliornikkullu killiliisoqartussaanani pisortanut
attuumassuteqartutigut oqaatsit marluiit tamarmik atorneqarsinnaanerannut
tunngatillugu. Taamaattumik aamma pisariaqartinneqartutuut nunatsinni oqaatsit
pingaarnersaat atorlugit sullinneqarsinnaanerup annertunerusumik
atorneqarnissaannut aalajangersagaq tamanna aamma annertussusiissaaq.
Namminersornerunermut inatsisip
piareersaasiorneqarnerani oqaatsinik atuineq sammineqarpoq. Tassuuna
erseqqissarneqarpoq innuttaasut pisortallu oqartussaasuisa
attaveqatigiinneranni kalallit oqaasiisa sulinermi atorneqarnissaat
mattunneqarsinnaanngitsoq. Namminer-sornerulernissamut kommissionip
isumaliutissiissutaanimi erseqqissumik imaatut allassimasoqareerpoq, tassa
isumaliutissiissut nr. 837, 1978-imeersoq, tassa kalaallisoortaani qupperneq
35-mi allassimasut issuassavakka: ATaamaattumik kommissioni aalajangersakkamik
siunnersuuteqarpoq, taanna malillugu kalaallit oqaasiit oqaatsit
pingaarnersarissallugit, sulilu aamma siunnersuutigalugu danskit oqaasii
peqqissaaartumik ilinniartitsissutigineqassasut. Pissutsini inunnut tamanut
tunngasuni oqaatsit marluiit taakkua naligiissitaanissaat kommissionip
siunnersuutigaa. Tamatuma pingaartumik imaraa oqaatsit marluiit taakka
kalaallit danskillu pisortaasa imminnut atassuteqarneranni
atorneqarsinnaassasut, Kalaallit Nunaannilu innuttaasup kialluunniit pisortanut
saaffiginninnermini allatulluunnit ittumik atassuteqarnermini
piumasarisussaagaa atassuteqarnermut tassunga oqaatsit marluiit taakkua arlaat
atassuteqarniartup atorumasai atorneqassasut@.
Tamatuma qularnaatsumik taamaattumik
nassatarisussaavaa Namminersornerulerneq pillugu inatsimmi ilumut
imaattariaqartoq kalaallit oqaasii atorlugit saaffiginnittoqartillugu kalaallit
oqaasii atorlugit aaamma akineqarnissaq piumasarineqarsinnaasoq. Aatsaaginnaq
issuakkanni Namminersornerulerneq pillugu inatsisip piareersarneqarnerani
tamanna toqqaannartumik takunerqarsinnaareerpoq.
Namminersornerunermut inatsisip oqaatsinut
tunngasortaani aalajangersakkat itisileriffigisariaqarmata
erseqqissartariaqarlutillu tamanna erseqqissarneqarportaaq Inatsisartut
Ombudsmand-iat ukiormanna maalaarutitut suliamut atasumik aamma oqaaseqarmat.
Ombudsmand-ilu innuttaasut pisortanut saaffiginninnerminni nammineq
oqaaserisaminnik atuinissamut pisinnaatitaanerannut tunngassumik oqaaseqarmat.
Pilersaartoqarpoq oqaaseqaat taanna
Ombudsmand-ip 1998-imut nalunaarutissaanut inuup kinaanera taanagu
ilanngunneqassasoq, taamaattorli erngertumik Inatsisartut inatsisinut
ataatsimiititaliaannut aamma Inatsisartut siulittaasoqarfiannut nassiunneqareersimavoq.
Ombudsmand-imi isummersimavoq pissusissamisoortuussasoq Inatsisartuni
ilaasortat tamakkerlutik oqaaseqarnermik taamaattumik ilisimatinneqassappata.
Taamaattumik pisortat ingerlatsineranni
suliassat suliarineqartarneri pillugit Inatsisartut inatsisaata
allannguutsissaatut siunnersuutip matuma saqqummiunneqarnerani oqaaseqarneq
tamanna innersuussutigissavara, tamatumunngalu atasumik Ombudsmand-ip julip
15-iani tassa 1998 sulisilluni ajoqusersimanermut sillimmasiisarnermi
ataatsimiititamut suliamut atasumik oqaaseqaataa aamma issuaavigiumassallugu.
Immikkoortut suliamut attuumassuteqartut oqasertai allangortinnagit
erseqqissaavigissavakka, taamaliornikkummi ajornartorsiutit qanoq
ittorpiaanerat qularnanngitsumik aamma ersersinneqassammata. Ombudsmand-i
imatut allappoq:
@Naammagittaalliutip ataatsimiititamut
tunngasortaa maanna inaarlugu suliarisimalerpara, ajuusaarnartuusoraaralu
naammagittaaliuteqartup ataavartumik ajoqutissarsisimaneranut
taarsiissuteqarnissamik ataatsimiititap maj-ip 15-iani 1995-imi
aalajangernerata nalu-naarutigineqarnera naammagittaalliuteqartumut
kalaallisuunngorlugu nassiunneqarsiman-ngimmat. Ataatsimiititaq maj-ip 15-iani
1995-imi aalajangiivoq ataavartumik ajoqutissarsineq 10 %-iusoq tamatumalu kingorna
naammattaalliuteqartoq 32.368 kr.-inik taarsiiffigineqarluni, kisianni
aalajangiinerup nalunaarutigineqarnera qallunaatuinnaq
naammagittaaliuteqartumut nassiunneqarpoq, tamannalu ataatsimiititap sulisuisa
ilaanni oqarasuaatikkut Ombudsmand-eqarfimmut ilumoornerarneqarpoq. Kisianni
malugaara ataatsimiititap maj-ip 15-iani 1995-imi aalajangiinera
naammagittaalliuteqartumut qallunaatuinnaq nassiuneqarsimasoq, paasissutissat
pigineqartut tunngavigalugit naammagittaalliuteqartoq qallunaatut oqalunneq ajortoq
paasivara@.
Ombudsmand-ilu aamma nangippoq: AKalaallit Nunaanni Namminersornerullutik
Oqartussat pillugit inatsimmi ' 9,
immikkoortoq 2 naapertorlugu kalallit qallunaallu oqaasii taakku tamarmik
pisortaqarfinni atorneqarsinnaapput. Kisianni isumaqarpunga (Ombudsmand-i)
aalajangersakkami tassani kalaallit qallunaallu oqaasiisa ingerlatsinermi
atorneqarsinnaanerat tunngavissinneqaraluartoq aalajangersagaq pisortat
oqartussaasut oqaatsit sorliit atorlugit suliami illuatungiullutik peqataasunik
ilisimatitsisarnerminni iluarinerusaq malillugu atuinissaannik
iliorsinnaatitsilluinnanngitsoq. Ilisimatitsissutigineqartut tunngavigalugit
naammagittaalliuteqartup qallunaatut qanoq pisinnaasaqartigineranik
ataatsimiititap ilisimasai malillugit maj-ip 15-iani 1995-imi aalajangiinerup
qallunaatuuanik naammagittaalliuteqartup paasinnilluarsinnaasorinissaata
naatsorsuutiginissaanut ataatsimiititaq tunngavissa-qarsimanngimmat
aalajangiinerup kalaallisuuata naammattagittaalliuteqartumut
nassiuneqarsimannginnera ajuusaarnartuusoraara@.
Tassa Ombudsmand-i taamatut Inatsisartunut
nalunaaruteqarpoq.
Pisortat ingerlatsineranni suliassat
suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni maannakkut aalajangersakkat
aallaavissatut taamaallaat pisortani oqartussaasunut - tassalu pisortat
allaffeqarfiinut - tunngatinneqarput. Tamatuma malitsigisaanik taamaattumik
imaattariaqalissaaq '
7a-tut allannguutissamik Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat aallaavissatut
taamaallaat aamma atortuussasoq, Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu
pisortatut allaffeqarfinni.
Oqaatigineqareersutuulli ukiut
ingerlanerini namminersornerulereernitta kingorna pisortat ingerlatsiviini
oqaatsitta oqaatsillu atorneqarnissaannut aalajangersagaliortoqarnissaanik
sakkortusiartuinnartumik pisariaqartitsisoqalersimavoq, pisariaqartitsinermi
minnerulersi-manngilluinnarpoq. Oqaatigeriikkattuut Inatsisartut 1996-imi
ukiakkut ataatsimiinneranni aalajangertoqarpoq pisortani Namminersornerusullu
sulliviutaanni oqaatsinik atuineq pillugu immikkuullarissumik
inatsisiliortoqassasoq, taamaaliornikkut minnerpaamik innuttaasut
kalaallisiuinnaq oqaluttut namminneq inunnguuseralugu oqaatsitik atorlugit
sullinneqarnissamik pisariaqartitsinerat pisinnaatitaanerallu aamma
qularnaarniarneqassammat.
Taamatuttaaq Inatsiartut Ombudsmand-iat
aatsaaginnaq oqaatigineqareersutut innuttaasut pisortanut saaffiginninnerminni
nammineq oqaatsitik atorlugit saaffiginnissinnaanerput
pisinnaatitaaffeqarnerarlugit isummerpoq. Kingullertut taamatut
pisariaqartitsineq aasaq manna annertuumik Qaqortumi suliffeqarnermut
tunngasumik isumasioqatigiinnermi aamma erserpoq, tassanimi ilaatigut
oqaatigineqarpoq kalaallit oqaasii ineriartortinneqartariaqartut, soorluttaaq erseqqissarneqartoq
oqaatsivut pisuni suugaluaniluunniit atorneqarsinnaasariaqartut soorlu aamma
pisortani oqartussanut saaffigittoqartillugu. Taamaalillutik
isumasioqatigiinnermi peqataasut, tassa Qaqortumi erseqqissaqattaarpaat
kalaallit oqaasii Nunatsinni oqaatsit atorneqartut pingaarnersarigaat
oqaatsivullu tassaasariaqartut suliffeqarfinni aamma ingerlatsivinnut
sullivinnullu saaffiginninnermi pissusissamisoortumik atugassat.
Pisortat ingerlatsineranni suliassat
suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni ' 1 imm. 2-mi aalajangersagaq malillugu
periarfissaqartoqarpoq Naalakkesuisut pisortat ingerlatsineranni suliassat
suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat allaffeqarfikkoortumik
sullivinnut pisortat ingerlatsivigisaattut isugineqarsinnaanngitsunut aamma
atortussanngortissin-naagaat.Tassa Nalunaarutit (Bekendtgørelsit)
aqqutigalugit.
Januarip aallaqqaataani 1997-imi pisortat
ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut
inatsisaat aamma pisortat ingerlatsinerat pillugu paasisinneqarsinnaatitaaneq
pillugu Inatsisartut inatsisaat atortussanngortinneqarput aamma
Inissiaatileqatigiiffik INI A/S-imut. Taama iliortoqarporlu tassani
Inissiaatileqatigiiffik Namminersornerullutik Oqartussat sinnerlugit
imaluunniit kommuni sinnerlugu aalajangiisarnissanut aamma
pisinnaatinne-qarnikooreermat.
Taamaammat aamma pissusissamisoortuussaaq ' 7a-mi nutaami aalajangersagaq
Inissaatileqatigiiffik INI A/S-imuttaaq atortussanngortinniassallugu.
Inuit Ataqatigiinniilli
pingaarluinnartutut isigineqarmat aamma Inatsisartuni 1996-imi ukiakkut
ataatsimiinnermi aalajangigaq innersuussutigalugu piumasaqaat tamannattaaq
Kalaallit Nunaanni innuttaasut oqaatsitigut sullinneqarnissaannik imaqartoq
ingerlatsivinnut Namminersornerusunit pigineqartunut allanut aamma
atortussaatinneqassasoq. Inuit Ataqatigiinniit pisortat ingerlatsineranni
suliassat suliarineqartarnerat Inatsisartut inatsisaata siullermeerlugu
suliarineqarneranut atasumik Inatsisartuni aalajangiivigisassatut
siunnersuutinik marlunnik tulliinilu sammineqartussanik
siunnersuuteqarniarpugut.
Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit
Inatsisartuni ilaasortanut agguaanneqareerput tassaapput: UKA 98/82 aammalu UKA
98/83. Taakkulu imatut oqaasertaqarput: Namminersornerullutik Oqartussat
ingerlatsivittut sulliviutaannut pisortat ingerlatsineranni suliassat
suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni ' 7a-p atortussanngortinneqarnissaanut
Inatsisartut aalajangersaanissaannut siunnersuut.
Inatsisartut suleriaasianni ' 30 imm. 3 malillugu Inuit Ataqatigiit
matumuuna Inatsisartut imatut aalajangiissasut siunnersuuteqarput:
Naalakkersuisut matumuuna pisussaatinneqartut ' 7a pisortat ingerlatsineranni suliassat
suliarneqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanniittoq TELE-GREENLAND
A/S-imut, KNI-Pilersuisoq A/S-imut KNI-Pisiffik A/S-imut, Royal Greenland
A/S-imut NUKA A/S-imut, Royal Arctic Line A/S-imut, Nuna Minerals A/S-imut,
Puisi A/S-imut, Greenland Tourism A/S-imut, Atuakkiorfik A/S-imut, Nunatta
Naqiterivia A/S-imut, Grønlands Baseselskab A/S-imut, Great Greenland A/S-imut,
SULISA A/S-imut, Royal Arctic Line A/S-imut, Arsuk Fishing Aps-imut kiisalu
sullivinnut tamakkununnga assersuunneqarsinnaasunut kingusinnerusukkulli
Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsiviisut pilersinneqarumaartussanut
aamma atortussanngortinneqassasoq.
Aalajangiussaq tamanna taamaallaat
atuuttariaqarpoq suliffeqarfiit taaneqartut ingerlatsinerminni
aningaasartuutaasa amerlanersaat Namminersornerullutik Oqartussanit
akilersorneqarpata imaluunniit tamakku inatsisitigut imaluunniit inatsisit
naapertorlugit pisinnaatitaappata Namminersornerullutik Oqartussat sinnerlugit
aalajangiisarnissaannut.
Tassa siunnersuummut taasunga
tunngatillugu oqaaseqaatitai aamma ilanngullugit matumani saqqummiutissavakka.
Tassa pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu
Inatsisartut inatsisaanni ' 1,
imm. 2-mi allassimavoq Naalakkersuisut malittarisassatigut aalajangersinnaagaat
inatsit tamakkerluni tamakkernaniluunniit atortussanngortinneqarsinnaasoq
ingerlatseqatigiiffinnut, suliffeqarfinnut il.il. erseqqinnerusumik
taaneqartunut.
Inuit Ataqatigiit 1998-imi ukiakkut
ataatsimiinnermi maannalu ingerlasumik pisortat ingerlatsineranni suliassat
suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaata
allanngortinneqarnissaanut Inatsisartut inatsisissaannik siunnersuuteqarput.
Siunnersuutikkut anguniarneqarpoq innuttaasoq pisortani oqartussanut
attaveqartillugu pisinnaatitaasoq piumasaqassalluni pisortanut tunngassuteqartumik
sullinneqarnermini oqaatsit naligiittut inissisimasut marluk - tassalu
kalaallit oqaasii danskillu oqaasii - nammineerluni oqaatisit atorumasani
atorlugit sullinneqassasoq. Taamaalilluni Namminersornerulernermi inatsimmi
tassungalu tunngasumik piareersaatini oqaatsitigut sullinneqarnissamik
piumasaqarsinnaanermut atatillugu siunnerfigiumaneqarsimasut matumani
erseqqissarneqarput.
Inatsisartut pingaaruteqartutut isigaat
taamatut oqaatsitigut sullinneqarnissamik piusaqarsinnaaneq aamma atortuutinneqassasoq,
Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffittut ullumikkut
pioreersunut sulliviutaannut kiisalu sulliviit allat Namminnersornerullutik
Oqartussanit ingerlatseqatigiiffittut ilusilerlugit siunissami
pilersinneqarumaartussanut. Taakku allat sullinneqarnermut inatsimmut
attuumassuteqarnersut attuumassuteqannginnersulluunniit apeqqutaatippallarnagu.
Kiisalu aamma alla una Inatsisartut
aalajangigassaattut siunnersuutigivarput: Namminersornerullutik
Oqartussat ingerlatseqati-giiffittut sulliviutaanni oqaatsitigut
sullinneqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut
siunnersuusiortoqarnissaanik Inatsisartut aalajangernissaannik siunnersuut.
Inatsisartut suleriaasianni '
30, imm. 3 malilllugu Inuit Ataqatigiit matumuuna Inatsisartut aamma
aalajangiissasut siunnersuuteqarput.
Naalakkersuisut matumuuna
pisussaatinneqarput Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffittut
sulliviutaanni oqaatsitigut sullinneqarnerup iluarsiivigineqarnissaanut
Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummik suliaqassasut. Tassa
aalajangiiffigisassaq.
Tassunga siunnersuummut oqaaseqaatit aamma
oqaatigilaassavakka. Inatsisartut inatsisissaat imatut ilusilerlugu
suliarineqassaaq, sutigut tamatigut kalaallit oqaasiisa sapinngisamik
annertunerpaamik atorneqarnissaat piviusumik tunngavilimmik
piumasaqaatigineqassalluni, taamaattorli Kalaallit Nunaata Namminersornerunera
pillugu inatsimmi killiliussat ataqqillugit kiisalu nunanut allanut tunngasunik
pisussaafioratarsinnaasut ilanngullugit. Taamatut siunnersuuteqarnermi
siunertarineqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqa-tigiiffittut
suliffeqarfiutaasa illuatungaanilu innuttaasut akornanni attaveqatigiinneranni
qulakkeerumaneqarmat inuup oqaatsit atorsinnaasai atorlugit sullinneqarnerup
annertunerpaamik pisalernissaa, Inatsisartuttaaq isumaqarput pisariaqartoq
kalaallit oqaasiisa atorneqarnerat pimoorullugu suliniarnikkut
siuarsaavigineqassasoq.
Taamatut oqaaseqarlunga Inuit Ataqatigiit
sinnerlugit matumuuna pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat
Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnerannik Inatsisartut
siunnersuuterput aammalu Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut
siunersuutigisavut marluk oqaluuserisassanngortippakka. Inassutigissallugulu
aappassaaneerlugit suliarineqalinnginnerini Inatsisartut inatsisinut
ataatsimiititaliaanut aamma suliassanngortinneqarumaassasut.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:
Tassami takisoorujussuuvoq saqqummiussaq,
kisiaani naatsunnguamik akiniassaanga aamma akissutissavut
naannerusinnaasariaqarmata. Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut ilaasortaatitaasa
pisortat ingerlatsinerannut suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut
peqqussutaata allanngortinneqarneranut Inatsisartut peqqussutissaannik
siunnersuuteqarput, taamaliornikkut pisortat ingerlatsineranni suliassat
suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi allassimalissalluni: AKalaallit Nunaanni innuttaasut namminneq
kissaatigisartik naapertorlugu kalaallisut danskisulluunniit sullinneqarsinnaalernerat.@
Naalakkersuisut isumaqarput inatsisitigut
tunngavissanik atuutereersunik erseqqissaaniarnernik, eqqaamatitsiniarnernik
allatulluunniit ilisimatitsiniarnernik imalinnik
inatsisiliortoqarta-riaqanngitsoq. Tamakku Namminersornerullutik Oqartussat, kommunit
pisortallu sullissiviisa allat allaffissornikkut nalinginnaasumik
ingerlatsinerannut atasumik suliassaammata. Naalakkersuisut isumaqarput
kalaalisut oqaatsitta Nunatsinni innuttaasut ilinniartitaanerisigut
suliniuteqarnertigut pisassasoq. Tamanna pillugu oqaluuserisassani immikkoortoq
54-ip suliarineqarneranut atatillugu Naalakkersuisut nassuiaateqareerput.
Namminersornerulerneq pillugu inatsisip '-iisa 9-anni kalaallisut oqaatsitta
Nunatsinni oqaatsini pingaarnersaanerat pissusissamisoortumik aalajangersarneqarpoq,
soorluttaaq inatsimmi tassani aalajangersarneqartoq pissutsini pisortanut
tunngasuni kalaallisut oqaatsivut danskillu oqaasii naligiissitaassasut.
Apeqqut taanna pillugu siunnersuuteqartut Naaminersornerulerneq pillugu
kommissionip isumaliutissiissutaani ilaatigut imaattumik issuaapput,
issuaavunga: AKallaallit
Nunaannili innuttaasup kialuunnit pisortanut saaffiginninnermini
allatulluunniit ittumik atassuteqarnermini piumasarisussaagaa atassuteqarnermut
tassunga oqaatsit marluiit taakkua arlaat atassuteqarniartup atorumasai
atorneqassasut@.
Soorluttaaq siunnersuuteqartut namminneq oqaatigigaat kalaallisut oqaatsitta
pisortat ingerlatsiviini atorneqarnerat pillugu inatsisilioqqinnissaq
inatsisiliortunit isigalugu pisariaqanngitsoq.
Namminersornerulernissaq pillugu inatsit
ukiut 20-nngulersut suli maani sammisatoqarigatsigu piffissap ingerlanerani
eqqaasitsissutigissallugu siunertaqarluartuusinnaasoq isumaqarpugut.
Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput oqaatsitigut kiffaartuunneqartarnissat
pisortat suliassanik ingerlatsineranni pissusissamisoortumik inissisimasut.
Tamanna tunngavigalugu pisortat
ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut
inatsisaata allanngortinneqarneranut Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
Naalakkersuisut isumaqatigisinnaavaat. Naalakkersuisummi maluginiaqqussavaat
siunnersuummut nassuiaatini ersittariaqarmat inuiaat allat oqaatsitik atorlugit
kiffartuunneqarsinnaanerat aalajangersakkatut annikillisinniarneqanngimmat,
tamanna allatigut inatsisiliornermi imaluunniit Naalagaaffiit tamalaat
akornanni pisussaaffinnut naleqqussagaasimappat.
Tamanna pillugu Inatsisartut
aalajangernerat tunngavigalugu ilaatigut Nunat Avannarliit oqaatsit pillugit
isumaqatigiissutaat Naalakkersuisunit akuersissutigineqareerpoq.
Taava siunnersuutit allat tulliuttut,
tassa Pisortat ingerlatsineranni suliassat sularineqarnerat pillugu
inatsisartut inatsisaanni '
7-ip suliffeqarfinnut Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunut atortuulersinneqarnissanik
Inatsisartut aalajangernissaannik ilaasortat siunnersuutaat pillugu oqassaanga,
Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut ilaasortaatitaasa Namminersornerullutik
Oqartussat aktie-teqarlutik piginneqataassuteqarlutilluunniit tamakkiisumik, ilaannakortumilluunniit
ingerlatseqatigiiffinni - immikkut taajukkani - pisortat ingerlatsineranni
suliassat suliarineqartarnerat pillugu Namminersornerusut sulliviutaannut
atortumik '
7a-mik Inatsisartut akuersinissaannik siunnersuuteqarput.
Pisortat ingerlatsineranni suliassat
suliarineqarnerat pillugu inatsisartut inatsisaanni aammalu pisortat
ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pilllugu Inatsisartut
inatsisaat naapertorlugu Naalakkersuisut suliassaralugillu akisussaaffigaat
inatsisit taakku ingerlatseqatigiiffinnut, sullivinnut il.il. pisortat
ingerlatsinerannut ilanngunne-qarsinnaanngitsunut atuutilerneqarsinnaaneri
nalilersortassallugit. Naalakkersuisut isumaqarput pisortat ingerlatsineranni
suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat aammalu pisortat
ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit
ingerlatseqatigiiffinnut sullivinnut il.il. qanoq annertutigisumik
atuutitilerneqarsinnaneri aalajangerneqartarlutillu
akisussaaffigineqartut.
Tamanna Inatsisartut Naalakkersuisut
suliassaasa agguataarneqarnerannut nalinginnaasumik akuerineqarnerannut
naapertuuppoq. Inatsisartut inatsisiliortuupput Naalakkersuisullu tamakkuninnga
piviusunngortitsiniartuullutik. Naalakkersuisut akisussaasuugamik aamma
oqartussaasariaqarput, Taamaaliortoqassanngippat suliassat suliarineqartarnerat
pillugu aamma paasisinneqarsinnaaneq pillugu inatsisini piginnaaffiliissutaasut
Naalakkersuisunit peerneqartariaqassapput, taamalu aalajangertarnissaminnut
namminneq akisussaalissanatik. Suliassat suliarineqartarnerat pillugu aamma
paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit 1997-imi januarip aallaqqaataaniit
A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mut atuutilertut ukiut marlungajaat
misilittakkat aallaavigalugit maannamut ingerlasut A/S Inissiaatileqatigiiffik
INI suleqatigalugu. Taassuma sulinerani piviusut naapertorlugit nalunaarummi
iluarsiissuteqassanersoq nalimmassaasoqassanersorlu Naalakkersuisunit aamma
nalilersorniarneqarput.
Aammattaaq pisortat ingerlatsineranni
suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni
Namminersornerusut sulliviutaanni atortumik Inatsisartut aalajangersaanissamik
siunnersuut ' 7
qanoq atsigisimik A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mut
atortussanngor-tinneqassanersoq Naalakkersuisunit nalilersorumaneqarpoq.
Tamakku saniatigut Naalakkersuisut
nalinginnaasumik sulineranni ingerlatseqatigiiffiit Naamminersornerullutik
Oqartussanit pigineqartut suliarinnittarnermut paasisinne-qartarsinnaanermullu
inatsisini tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ilanngunneqarsinnaaneri
ilalersorneqartuarput. Soorunami A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mi
misilittakkat suliarinnittarnermut paasisinneqartarsinnaanermullu inatsisit
ingerlatseqatigiiffinnut Naamminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunut
atuutsinneqalersinnaanerat pillugit Naalakkersuisut siunissami
isumaliutigiumaagaanni ilaatinneqarumaarput.
Tamakku tunngavigalugit Naalakkersuisut
Inatsisartunut inassutigissavaat pisortat ingerlatsineranni suliassat
suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni Namminersornerusut
sulliviutaannut atortumi '
7a-mik Inatsisartut aalajangernissaannut siunnersuut massakkutut
isikkoqartillugu itigartitsissutigineqassasoq.
Taavalu suliffeqarfinni
Naamminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni oqaatsitigut sullinneqarneq
pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummik
saqqummiussiso-qarnissaannik Inatsisartut aalajangernissaannik ilaasortat
siunnersuutaat.
Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut
ilaasortaatitaasa Inatsisartunut aalajangiiffigisassanngortumik
siunersuuteqarput suliffeqarfinni Naaminersornerullutik Oqartussanit
pigineqartuni oqaatitsigut sullinneqarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaannut
siunnersuummik saqqummiussinissamik, Naalakkersuisunut suliassaqalesitsisumik Naamminersornerullutik Oqartussat pillugit
inatsimmi nunallu tamat akornanni pisussaaffit kingunerisaannik killiliissutit
ataqqillugit. Ingerlatseqatigiiffiit Nunatsinni angerlarsimaffeqartut Naamminersornerullutik
Oqartussanit pigineqartut ulluinnarni sulinerminni Kalaallit oqaasisa
atorneqarnerinik sioarsaanissamut pisussaaffimminnik immikkut ittumik
tigusinissaat pissusissamisoortuuvoq. Naalakkesuisut isumaat malillugit
piumasaqaatit ingerlatseqatigiiffinnut Naamminersornerullutik Oqartussanit
pigineqartunut nalinginnaasumik piumasaqaatigineqartartut aningaasaqarnikkullu
sinneqartooruteqarnissaq erseqqissumik piumasaqaataasut kiisalu
ilinniartitaanikkut sulimiutit maani Inatsisartuni aalajangertakkatta akornanni
naleqquttumik pitsaasumillu oqimaaqatigiinnermi pilersitsinissaq pineqartarpoq.
Maani Inatsisartuni innuttaasunut suliffeqarfitsinnut assigiinngitsunik
piumasaqaateqartarutta, sumut iluaqutaava tamatumunnga peqatigitillugu
innuttaasunik suliffeqarfiillu piumasaqaatitsinnik naammassinninnissaannik ilinniartitaanerit atugassarititaasullu
allat pisariqartinneqartut aaqqinneqarnissaat uagut
piareersimaffiginngikkutsigu.
Nunatsinni innuttaasut
ilinniartitaanissaat isumagissallugu Inatsisartuni pisussaaffeqarpugut.
Ullumikkut siusinnerusukkullu oqaatigineqareersutut Naalakkersuisut isumaqarput
oqaatsitta nukittorsarneqarnerat taamalu
Naamminersornerullutik Oqartussani, kommuni suliffeqarfinnilu
ulluinnarnilu sulinermi atugaanerat ilinniartitaanikkut pingaaruteqartumik
ingerlanneqartariaqartoq. Suliffeqarfiit Naamminersornerullutik Oqartussat
pigisaanni oqaatsitigut sullinneqarneq pillugu inatsisiliorneq Naalakkesuisut
isumaat malillugu iliniartitaanermi ataatsimut isigalugu suliniutinut
atatillugu isigineqartariaqarpoq. Naalakkersuisut isumaqarput
ingerlatseqatigiiffinni
Naamminersornerullutik Oqartussat pigisaanni oqaatsitigut
sullinneqarnerup nukittorsarneqarnera aamma uagut ilinniarfiutigut
aallaavigalugit pisariaqartoq.
Apeqqutaavoq inuit suliffeqarfinni
pisariaqartinneqartut ilumut ilinniartinnerivut. Ilinniarfiutivut
inuussutissarsiornermut piumasaqaatinut annertusiartortunut naleqqussagaappat?
Aalisarnerit aalisakkanillu suliffissuaqarnerup iluani ilinniartitsinivut
pisisartunut inatsisitigut taamalu aalisakkanik suliffissuaqarnermut
piumasaqaataasunut atuuttunut naleqqussagaappat? Sanaartornermut
ilinniartitaanerit uagut ingerlatavut teknologi atorlugu atortorissaarutit
ineriartornerannut naleqqussagaappat?
Naalakkersuisut isumaqarput
suliffeqarfinni Naamminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni oqaatsitigut
sullinneqarnissamik immikkut siunnersuuteqarneq kalaallit oqaasiisa
atorneqarnerat pillugu ajornartorsiummik sumiginnaasutut isiginiarneq
kingunerigaa. Taamalu oqaatsitigut ajornartorsiutiviit aaqqiissutissanullu
periarfissat eqqarsaatigalugit pingaarnerujunnaarsillugit.
Tamanna tunngavigalugu suliffeqarfinni
Naamminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni oqaatsitigut sillinneqarneq
pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummik
saqqummiussisoqarnissaannik Inatsisartut aalajangiinissamik siunnersuut
ilutsimisut isikkoqarnera pissutigalugu tunuartinneqarnissaa naalakkersuisut
Inatsisartunut inassutigissavaat.
Aammalu Ombudsmand-i pillugu
issuaanerujussuaq pillugu oqaatigissavara 1995-imi ilumut pisimasoq taanna
pillugu Ombudsmand-ip akissutigisimasaa eqqarsaatigalugu oqaatigineqassammat
suleriaaseq taama ittoq qimanneqarluni maannakkut aamma aaqqinneqarsimammat
soorunami saaffiginninnerit suulluunniit allatulli aamma suliffeqarfimmi
tassani pineqartumi kalaallisut qallunaatullu akineqartarnissaa
ilisimatitsissutaasimalluni.
Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:
Qujanaq. Pisortat ingerlatsineranni
suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaata
allanngortinneqarneranut Inatsisartut inatsisissaattut siunersuut immikkoortoq
55-imut tunngatillugu Naalakkesuisut Siumumiit isumaqatigaagut oqarmata, Inuit
Ataqatigiinnit siunnersuutaasut pingasuusut imminnut
attuumassuteqarluinnartuumata ataatsimoortillugit suliarineqartariaqarlutillu
inatsimmut ilassutaasussamik siunnersuusiorfigineqassasut.
Siumumi namminersornerulernerput
tulluusimaarnartuuteqaarput, taamaalilluta nammineerluta nunatsinni
inatsisiliornermik pisussaaffiusumik nassataqarmat. Tamanna innuttaasunut annertuumik
piumaffiginninnermi nassataqaannarani aamma paatsuugassaanngitsumik
innuttaasumik nuannerineqarlunilu pikkunartutut torrallataasutullu aamma
allanik nunarsuarmioqatitsinnik ikinnerussuteqartuni malinniarneqartarluni
inatsisiliornermik pisussaaffiusumik nassataqartinneqarmat. Tamanna
innuttaasunut annertuumik piumaffiginninnermi nassataqaannarani aamma
paatsuugassaanngitsumik innuttaasumik nuannerineqarlunilu pikkunartutut
torrallataasutullu aamma allanik nunarsuarmioqatitsinnik ikinnerussuteqartuni
malinniarneqartarluni. Siumumilu isumaqartuarpugut taamatut inuiattut
namminersornerulernitsinni oqaatsivut kinaassutsitta pingaarnisaatut
ilisarnaatitsinni toqqammaviullutillu tunngaviliisuusut taamaattuassallutillu
kinguaariippassuarni.
Taamaattumik Siumumiit
naqissuserusupparput Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat
pillugit inatsimmi '
9-mi oqaatigineqarmat kalaallit oqaasii oqaatsini pingaarnerpaasut, kalaallimmi
danskillu oqaasii pisortanut tunngasuni naligiissitaallutik.
Pissusissamissuuginartutullu
isumaqarfigaarput kinaluunniit pisinnaatitaafeqarmat nammineq oqaatsini
tunngavigalugit sullinneqarnissaminut pisortanut piumasaqarnissaminut.
Taamaattumik pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu
inatsisip allanngortinnissaanik siunnersuut isumaqartigisinnaavarput
ataatsimiititaliamilu misissueqataafigiumallugu.
Immikkoortoq 82-imut tunngatillugu
Pisortat ingerlanneqarneranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu
Inatsisartut inatsisaanni Namminersornerusut sulliviutaannut atortumi ' 7a-mik Inatsisartut
aalajangersaanissaannik siunnersuut kiisalu immikkoortoq 83
Namminersornerulutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni oqatsitigut sullinneqarneq
pillugu Inatsisartut inatsisaannut suliarineqarnissaanut Inuit Ataqatigiit
saqqummiussaat.
Namminersornerusut sulliviutaanni
oqaatsitigut sulinneqarneq pillgu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip
Inatsisartunik inatsisiliortoqarnissanik Inuit Ataqatigiinnit siunnersuutaasoq
isumaqatiginngilarput, tassanimi inatsisiornerit oqaatsitigut tunngaveqartut
pisortat ingerlatsinerini atuuttussatut ilusiligaammata, taamaattumik
imaaliinnarluni namminersortunut ingerlatsiviusunut ilami Naaminersornerullutik
Oqartussanik pigineqartuni aamma imaaliinnarluni iliuuseqartoqarsinnaanani.
Siumumit isumaqartuarpugut
namminersornerulernermi oqaatsitta pingaarnertut inissisimanerat tamakkiisumik
malinneqarneranut ilanngullugu aamma ataasiinnarmik oqaseqartut innuttaasutut
kiffartuunenqarneranni nammineq oqaatsit atugaat tunganavigalugit iliuusissaat
sullivinni sumiluunniit minnerunngitsumik sulivinni pisortat pigisaanni
Namminersornerusuni kommunenilu taakkualu suliffiutaanni pisortaasut suliaannut
ilaalluinnartoq tamakkualu naammassineqarnissaat nakkutigissallugu.
Tassani nakkutilliinermut Siumup isumaa
naapertorlugu inatsisillu ullumikkut atuuteersut piumasaat tunagavigalugit
ilaalluinnarpoq innuttaasup oqaatsit atukkani tunngavigalugit
kiffartuunneqarnissaa. Taanna anguniarlugu pisortat suliffiutaanni
nalilersuinerit naalakkersuisunit ingerlanneqalereersut nalunnginnatsigit
taamaattumik immikkoortoq 83-imut aammalu 82-imut tunngatillugu naalakkersuisut
Inatsisartut aalajangiinissamik siunnersuummut itigartitsinissamik
inassuteqaataa Siumumiit akuersaarlugu inatsiseqarnermut ataatsimiititalimi
suliarineqarnisaa innersuussutigaarput.
Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:
Siunnersuutit soqutiginartut ersarissullu
Atassumminngaannit misissuataareerlugit pingasuusut ataatsimut tamakkiisumik
oqaaseqarfigissavavut.
Namminersornerulernitta tunngavippiaa
tassaavoq uatsinnut tunngasut nammineq namminerlu oqaatsivut atorlugit
aqussagivut, soorunalumi aamma akisussaaffigalugit.
Uagut oqaatsitta nunatsinni
pingaarnerpaajunerat Namminersornerulerneq pillugu inatsimmi ' 9-mi ersarissumik naqissuserneqarpoq,
taannaannarluunniimmi aallavigigaanni avaqqunneqarsiinnaanngilaq pisortat
inuutaasunut saaffiginninnerminni oqaatsigut atussagaat.
Takisuuliornata ATASSUT-miit
erseqqissarlarput oqaatsitta tunulliunneqartalersimanerat
akuerisinnaanngilluinnaratsigu, allaallu kaanngunartutut oqaatigerusullugu
Inatsisartut Ombudsmand-iannut ukiormanna naammagittaalliuutaasimasoq
siunnersuuteqartut saqqummiussaminni assersuutitut atorsimasaat.
Tusarneq ajukkavut ilaa qanormi
amerlatigippat?
Oqaatsit paasisinnaanngisat atorlugit
innuttaasunut pisortaniit pisortallu ingerlatsiviiniit saafiginnittoqarnera
assut ilungersunartutut isigigatsigu, siunnersuuteqartut siunnersuutigisaat
tamaasa isumaqatigaavut taakkutulli isumaqaratta pisortat ingerlatsiviini
tamani oqaatsivut qitiulluinnassasut, innuttaasullu oqaatsit paasisinnaasatik
atorlugit sullinneqassasut.
Taama oqaaseqarluta inassutigissavarput
inatsiseqarneq pillugu ataatsimiititaliami siunnersuutit
nalilersoqqissaarneqassasut.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Siullermik erseqqissaassutigissavara
siuliani immikkoortoq 54-imi siunnersuutigineqartoq aammalu maannakkut
oqallisigineqartut imminnut qanittutut oqaatigineqarsinnaagaluartut kisianni
uanga isumaga naapertorlugu inatsisiliorneq eqqarsaatigalugu imminnut
assersuunneqarsinnaanngimmata. Siunnersuutit matumani pineqartut imminnut
attuumassuteqaqimata ataatsimut Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik
oqaaseqarfigissavakka.
Inatsisartuni ilaasortatut ilaatigut
tamanut ammasumik ataatsimiititsisarninni aammalu saaffigineqartarninni
ersarilluinnarpoq inuit kalaallisuinnaq oqaasillit pisortaqarfinniit ilaatigut
danskit oqaasii kisiisa atorlugit allakkatigut nalunaarfigineqartarlutillu
saaffigineqartartut amerlasoorujussuusut. Ullumikkummi kalaallit oqaatsivut
atorlugit pisortanit sullinneqarneq annertunerusumik taamaallaat nunaqarfinni
atorpoq, aamma taamatut sullissineq annerusumik ajornartorsiutigineqanngilaq,
tassa nunaqarfinni. Illuatungaatigulli sullinneqartut sullissisullu imminnut
paaseqatigiinnerullutik suleqatigiinnerat tassani ingerlasarluni. Taamaattumik
Namminersornersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni pisortaqarfinnilu
kommunit ajunngitsumik maligassiuinerat malittariaqarpaat, tassa
Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni.
Taamaattumik taakkuinnaalluunniit
eqqarsaatigalugit aamma minnerunngitsumik kalaallisuinnaq oqaaseqartut
eqqarsaatigalugit siunnersuutit ilaatigut pisortanut saaffiginnittup namineq
oqaatsini atorlugit, tassa kalaaliunini, danskiunini allamiuuniniluunniit
sullinneqarnissaanik qulakkeerisut tamakkiisumik Kattusseqatigiit sinnerlugit
taperserpara.
Kiisalu pisortat ingerlatsineranni
suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni ' 7a-p suliffeqarfinnut
Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunut sooq
atortuulersinneqarsinnaannginnera Naalakkersuisuni taama ersigineqartiginersoq
paasiu-minaatsippara. Tassami Naalakkersuisut piumagunik taamatut atortuulersitsisinnaanermut
piginnaatitaaffik akisussaaffillu tigummereerpaat. Taamaammat Naalakkersuisut
periarfissamik taamaattumik ammaassiumannginnerat erseqqinnerusumik
nassuiaaffigineqarnissaa piumasarineqartariaqartoq isumaqarpunga.
Taammattoq A/S Inissiaatileqatigiiffik
INI-mut tunngatillugu Naalakkersuisut nalilersuinissaminnik nalunaaruteqarnerat
oqiliallannertut nalilertariaqassavara? Tassami inuiaqatigiinni ammasumik
sullinneqarnissarput minnerpaamik piumasarisariqarparput, minnerunngitsumik
Inatsisartut Ombudsmand-iata aporfissaqartitaavallaarani innuttaasunik aamma
eqqarsaatigalugu.
Taamaattumik suliassat naliginnaasut
inuiaqatigiinnut soqutiginaatillit isertuunneqaratik
saqqumiunneqartarsinnanerat Kattusseqatigiinniit pingaartutut isumaqarfigaarput.
Iluaqutissanimmi pigisaqartoq isortorfeqanngittaraaq.
Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga isumaga
matumuuna nalunarutigaara.
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Qujanaq. Isumaqarpunga pissusissamisoortoq
Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqartut sinnerlugit aamma matumani partiit aammalu
Naalakkersuisut oqaaseqareermata aamma maannakkut saqqummiussuunneqartut aamma
oqaaseqarfigilaassallugit. Kisianni siullermilli ukua oqaatigeqqaalaarpakka.
Oqaatsivut pissaanerup nipigai, iluttami
uummartitaasup pigai toqussanatillu nipaapput. Ordbog-iliortup Jonathan
Petersen-ip ordborg-eeqqamut siulequtsiussamini kalaallisut oqaatsivut taama
nalilerpai. Toqussanatik nipaappata taava ullumikkut oqaatsini atuinitsinni
sumut killissimaavugut?
Oqaatsitta inuiaqatigiinni qanoq
pingaaruteqartigisumik qanoq inissisimasariaqarnerat Inatsisartut allaallumi
immikkut inatsisiliuuffigineqarnissaat oqaatigeriikkatsituut 1996-imili
ukiakkut ataatsimiinerminni piumasarereersimavaat. Taamaattumik kalaallisut
oqaatsivut Jonathan Petersen-ip isumaqatiginartumik toqussanatik
nipeqartillugit ilorpiatta uummartitaasimasup uagutsinnut pigitereermagit
pissusissamisoorpoq aamma maannakkut inatsisiliornissarput. Imaappormi
Inatsisartut allatut piumasaqartut suli ulloq manna tikillugu ima maani
Kalaallit Nunatsinni ingerlatsisoqarmat danskinit kalaallinut danskisut.
Imaalerli kalaallinit kalaallinut kalaallisut, aammalu danskinit kalaallinut
kalaallisut. Nutserinissarmi aamma ajornartinneqanngereerpoq.
Eqqaamaqqissaartigumi Jonathan Petersen-i
asuli ordbog-eeqqamik sanatitsisimanavian-ngimmat tassanimi siunertarisimavaa
kalaallisut oqaatigeriikkattuut kalaallisut oqaatsigut pissaanerup nipigai,
iluttami uummartitaasup pigai toqussanatillu nipaapput. Taamatullu
aallarneereerluta matumani siunnersuuteqarnitsinnut tunngatillugu partiip
Siumut, Atassut kiisalu Kattusseqartigiit minnerunngitsumillu Naalakkersuisut
siunnersuutitsinnut oqaatigisaat aamma oqaaseqarfigilaassavavut.
Siullermik soorunami nuanaarutigisatsinnik
Inuit Ataqatigiinninngaanniit maluginiarparput Atassut ersarilluinnartumik
siunnersuutigisavut tamaviisa uani saqqummiussinerminni aamma ilalersormatigit,
tassa Inatsisartut siunnersuuterput taassumalu saniatigut aamma Inatsisartut
aalajangiinissamut tunngatillugu siunnersuutigut marluk, tassa imm. 82-imiittut
imm. 83-imiittullu aamma taakkua Atassumminngaanniit tapersersorneqarmata
tamakkiisumik. Tamanna pissusissamisoorpoq, taamaattumik aamma Atassut immikkut
qutsaviginiassallugu ila pissutissaqarluarpugut. Taamatullu
oqaatigisinnaanngilarput Naalakkersuisut siunnersuutigisat-sinnut taakkununnga
kingullernut tunngatillugu oqaaserisaat. Naalakkersuisut tassa taakkua
itigartinneqarnissaat tassa 82-i 83-ilu itigartinneqarnissaat inassutigivaat,
tassanilu aamma Siumut Naalakkersuisunik tapersiilluni saqqummiussinermini
oqaaseqarput.
Taanna eqqumiigilaanngitsuunngilarput,
tassami oqaluuserisatta massuma siuliani imm. 54-imi siunnersuuteqartup
Siumumeersup nammineerluni oqaatigivaa Siumut partiitut kingullermik
ataatsimeersuarmat maannakkut Inuit Ataqatigiit inatsisiliuullugit
ilusilersugaat namminneq aamma suliniutigisariaqaraat. Taamatullu
ataatsimeersuarnerminni aamma peqquneqarsimallutik . Taamaattumik tassa
naalakkersuinikkut piumassuseqarneq uani apeqqutaaginnarpoq. Piumassuseqaraanni
ajornanngilaq, isumaqarpungalu tassani aamma nuannaarutissaasoq Inuit
Ataqatigiit saniatigut Atassutip naalakkersuinikkut piumassuseqarnini taanna
ersarilluin-nartumik uani kusanartumik takutimmassuk.
Taamaattumik soorunami suliaq una
Inatsisartut ataatsimiititaliaannut ingerlateq-qinneqartussaammat, taannami
noqqaassutiginikuuarput aamma maluginiarparput Atassutip taanna aamma
kissaatigigaa. Taava tassa neriuutigisariqarparput Siumut aamma tassani
qimoqataalerumaartoq, aammalu taama iliortariaqassagunarput. Tassami
aatsaaginnaq oqaatigeriikkattuut imaassimavorooq ataatsimeersuarnerminni
taamatut aamma peqqune-qarsimallutik. Taamaaliorniarunimmi taava maannakkut
oqaatsitik taakkua timitalertariaqarpaat.
Taava aamma una
oqaatiginngitsoorusunngilarput Naalakkersuisut tassa pingaartumik immikkoortoq
82-imut immikkoortoq 83-imullu aalajangigassatut siunnersuutigisatsinnut
tunngatillugu oqaatigimmassuk erseqqissarniarlugulu Inatsisartut
inatsisiliortuummata, taava allanunngooq Naalakkersuisut suliassaannut
akulerussuutissanngillat. Taamatut nipilimmik saqqummiussipput tassamigooq
Naalakkersuisut Inatsisartut inatsilioqqusinermik noqqaassutigisaannik
tamakkuninnga piviusunngortitsiniartussaammata. Kisianni aamma imaappoq, aap Inatsisartut inatsisiliortuuvugut,
kisianni aamma Inatsisartut tassa maaniittugut tamatta 31-ulluta
Naalakkersuisut peqqusinnaavagut - tassa tassaniaasiit apeqqutaaginnarpoq
kikkut piumassuseqarnersut - Inatsisartut inatsisiliortuummata
aalajangersinnaavugut Naalakkersuisut imatut imatullu ilusilimmik imatullu
oqaasertalimmik Nalunaarutiliorsinnaasut, tassa bekendtgørelsiliorsinnaasut.
Tassa taanna pineqarpoq immikkoortoq
82-imi. Tassani Naalakkersuisut peqquneqarput Inatsisartuninngaanniik
Nalunaarutit aqqutigalugit '
7a-mi aalajangersagassatut siunnersuutigisarput, Atassumminngaanniillu
tamakkiisumik taperserneqartoq, taanna Nalu-naarutiliornikkut -
aktieselskabinut assigiinngitsorpassuarnut - atortussanngortinneqassasoq.
Tamannami ajornanngitsooreerpoq, ila aajuna A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mi
suliassat suliarineqartarnerat pillugu, paasitinneqarsinnaatitaanerput pillugu
Naaminersornerullutik Oqartussat Nalunaarutaat 1996-imeersoq, tassa taamatut
Inatsisartut peqqusinikkuummata A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mi suliassat
suliarineqartarnerat pillugu, paasitinneqarsinnaatitaanerput pillugu
Naaminersornerullutik Oqartussat Nalunaarutaat 1996-imeersoq. Tassa taamatut
Inatsisartut peqqusinikkuummata taamaliortoqassasoq Naalakkersuisut taava
taamaaliorput. Tassa taamaammat taanna periarfissaq Inatsisartut
inatsisiliortuugatta aamma atortussaavarput.
Takisuuliornianngilanga maannakkut
oqaaseqaqqinninni. Tassa taamaallaat uteqqiinnassavara Inuit Ataqatigiit soorunami
siullermik una iluarusuutigeqaarput, tassa inatsimmut pioreersumut nutaamik ' 7a-mut taanna siunnersuutigisarput
tamanit, Inatsisartuni tamanit katersuuffigineqarmat. Taamaallaalli una
isumaqatigiinngissutaasoq imm. 82-imi immikkoortorlu 83-imi aalajangersagassatut
siunnersuutit. Kisianni kisitsisinnaanerput malillugu maannakkuugallartoq Inuit
Ataqatigiit Atassullu aammalu Kattusseqatigiit tassanerpiaq qanorpiaruna
isummernersoq, amerlanerussuteqartut taanna kissaatigivaat. Taamaattuminguna
aamma ila kissaatiginaqisoq suliap massuma ingerlateqqinneqarnerani
inatsiseqarnermut ataatsimiititaliami aamma oqaatigeriikkattuut Siumut
qimoqataaler-sinnaagaluarpat, taava angusassavut
imaannaanngitsorujussuussapput. Aammalu inuiaqatigiit kalaallit tamanna tulluusimaarutigissagaluaqaat.
Qujanaq.
Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat:
Maluginiarpara amerlanerussuteqarluartut
suliap uuma inatsiseqarnermut ataatsimiititaliamut ingerlanissaa kissaatigigaat
aamma tamanna piumaarpoq. Maannakkullu akissuteqassaaq Naalakkersuisut
siulittaasuat.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Soorunami kalallit oqaasiisa
atorneqarnerat assortuussutigineqarsinnaanngilaq tamakkiisumik Nunatsinni
atorneqarnissaa. Taanna
ataatsimilluunniit assorsuussutaanngilaq. Maannakkut assersuutitut >95-iminngaannit atorlugit
ajuusaarnarpoq taama pisoqartarsimanera >95-imi maannakkumut allaat suli
aliortukkatut saqqumiuppat. Ataatsimilluunniit akuersaar-neqarsinnaanngilaq Naalakkersuisunilluunniit
kalaallit oqaasiisa minnerutitaallutik , aamma arbejdsskadenævnip taamaalilluni
suliaminik paamaarussisimanera pillugu annertuumik assuarisariaqarpoq.
Taamaalillunilu aamma suliassaminik suusupaginnittutut isigisariaqarluni. Taava
aamma oqaatigissavara imatut aamma pissuseqartinneqanngilaq Siumup partiitut
oqaatsit kalaallit oqaasii suusupagalugit inissisimasoq. Taamatut
oqaatigineqarnissarput ataatsimilluunniit akuerisinnaanagulu
tunngavissaqartinngilarput. Inuit Ataqatigiinnin-ngaanniilluunniit immaqa
annertunerusumik tassuunakkut uagut kalaallit oqaasiisa ilikkarluarneqarlutik
atorneqarnissaat aammalu taassuma saniatigut oqaatsinik allanik
ilikkagaqarnisssarput inuiaqatigiinni kalaallini isertunngilluinnarluta
Siumuminngaanniit oqaatigiuartarparput.
Meeqqat atuarfitsinni
ilinniarfitsinni allanilu pinngitsooratik oqaatsinik allanik aamma
ilikkagaqarnissarput sapiissuseqarluta, isertuarata inuiaqatigiit kalaallit amerlaqisut
kissaataat apuunniartarsimavarput aamma maani. Aamma nalunngilarput
kalaaleqaterpassuagut maannakkut qallunaatut oqaatsinik allanik
ilinniarnissamut qitornamillu ilinniarnissaannik annertuumik noqqaassuteqartut.
Aamma taanna puigussanngilarput ataasiakkaat assigiinngitsut
kiffartuunneqarnerminni maallutaat maannakkut eqqartorpavut. Ataasiakkaat
maallutaannik tusarpugut aamma assersuut taanna tunngavigalugu
iluarsiiniartassaagut. Qularutigis-sanngilarput aamma taanna uagut
peqataaffiginiaratsigu. Kisianni tamakkuninnga tamani suliniarnitsinni
puigussanngilarput aamma uagut nammineq peqataassagatta ajornartorsiutit taakku
aaqqinniarneranni. Tassaniipporlu aamma ilinniakkatsigut malinnaaniarnerput
malinnaanngitsuugutta aamma suliassanik oqilisaassinerput. Taakkuupput aamma
oqaatigisariaqartutut maani isumaqarpunga apuuttariaqartut.
Saqqummiussat siulliit isumaqarpunga
isumaqatigaagut, Siumuminngaanniit oqaatigigatsigu kalaallisut oqaatsit
atorlugit saaffiginninnerit taakkua pissusissaasut suliarineqartarnissaat
misissortikkumagipput udvalg-imi. Aammalu Atassutip oqaluttuata udvalg-imi
suliariteqqusai, uanga ima paasigakkit taakkua kingulliit Atassutip aamma
oqaaseqarnermini suliassat tassaniittut udvalg-imi misissorluarneqarnissaat
aamma kissaatigigaa. Isumaqarama tassuunakkut suliassap ingerlaqqinnera aamma
suli isumaliutissiissummi takoreernitsigut isummerfiginissaanut
periarfissaqarumaartugut.
Taamaattumik suliassat uani
ingerlaqqittussatut isigalugit udvalg-imilu nalilersor-neqarluarnissaat
kissaatigalugit naggataarutigalugulu oqaatigissavara Johan Lund Olsen-ip
oqaatigisamigut Naalakkersuisut Inatsisartullu suleriaasii eqqartugai
ilumoorpoq, saqqummiussineq uani taakkua aamma uniffigineqarsimapput
Naalakkersuisunit. Tassani Inatsisartut inatsisiliornerat taavalu
Naalakkersuisut suliassanik ingerlatsitseqqinnerat bekendtgørelsinik allanillu
sulinerat najoqqutaralu inersiniarnerat. Naalakkersuisuni allani sulisunit
ataqqineqarlunilu aamma folketing-imi issaannaq kursuseqartitsinermi
erseqqilluinnarpoq Naalakkersuisut aalajangigaannut ministerinut
akisussaaffinnut pulanermi bekendtgørelsinut sulinermi allanilu, folketing-ip
taava suliassani inereersimasutut isigalugu akulerunnaveersaaqqissaartarmata.
Taamaattumik tassuunakkut aamma Inatsisartuni maani sulinerput
allaanerunngilaq. Inatsit inerneqarpat inimi maani taava suliarineqarneri
Inatsisartuni, tassani ministerit allanullu akisussaaffianut pulasarpugut,
tassanilu folketing-ip allallu akulerunnaveersaarnertik annertuumik iserfigisaraat
taanna issaannaq paasivarput.
Taamaatuumik aamma udvalg-imi
taakkua aamma nalorninerit maaniittut paasinarmata udvalg-imi taakkua aamma
immikkut nalilersorluarnissaat erseqqissaatigineqarnissaallu
kissaatigissavarput misissorneqaqqullugu.
Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat:
Oqallinneq torersumik
ingerlanneqassappat eqqaamaqqussavara isumaqatigiissutigineqareermat
ataatsimiititaliamut ingerlaqqaassasoq, tassanilu nalilersorluarneqassalluni.
Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit
Naluara Naalakkersuisut
siulittaasuat siunnersuutip matuma Naalakkersuisut qingaat najoqqutaralugu
ingerlanneqannginnera pillugu taamatut sukangasaarluni inuit ataasiakkat
najoqqutaralugit siunnersuuteqarsimanermik oqaluttarfimmik matuminnga atuinera
sumik patsiseqarnersoq.
Nunatsinni kattuffinni
soqutigisaqaqatigiiffik kattuffiit annersaata SIK-p ukiuni kingullerni
ilaatigut oqariartuutaa siunnersuutikkut, inatsisissatut siunnersuuteqarnikkut,
matumani ilaatigut toqqammaviuvoq. Aamma sulinermi akornusersimasut
naammagittaalliuteqartarfianni innuttaasoq ataasiuppat oqaatigineqartutuut
oqaluttut ilaanninngaanniit qassimmita allat taamatut pineqartut
ilisimanngilagut? Maani siunnersuuteqarneq naalakkersuisooqatigiit
illuatungerisaanninngaannit Siumut siulittaasuanit aammalu Naalakkersuisut
siulittaasuannit pissartanngorniunnertut isigineqassanngilaq, kikkut qanoq
suliniuteqartigisimanerat matumani eqqartorneqanngilaq, innuttaasut
tamakkiisumik ajunnginnerusumik kiffartuunneqarnissaat siunnersuuteqarnitsinni
siunnerfigigatsigu.
Ilaatigut oqaluuserisat siuliani
Inatsisartunut ilaasortaq Kristine Raahauge-p siunnersuutaanut Naalakkersuisut
siulittaasuat akissuteqarluni ilaatigut ima oqarpoq, issuassavara: AIngerlaasissaq taasaavoq
ilinniartitaaneq, ilinniartitaaneq. Taamaammat ilinniarfiutitta
pitsaanerulernissaat aalajangiisuulluinnarpoq@. Matumani
eqqaasitsissutigissavarput ilaatigut ammaanermut tunngatillugu oqallinnermi
teknikkikkut qaffasinnerusumik ilinniartitsisinnaaneq Nunatsinni piareersimasoq
aningaasat maani allaffissuarmi atorneqartut kuseriarniinnannguinik
nalilerneqarsinnaasut atorlugit pilersinneqarsinnaasut Sisimiuni
Sanaartornermut Ilinniarfimmi Naalakkersuisunit tunuarsimaarfigineqarmat.
Aammalu oqaatigissavara Kristine Raahauge-mut akissuteqarnermini
Naalakkersuisut siulittaasuat aamma nangilluni kingusinerusukkut oqarmat: AIlinniartitaanerup
pitsaanerulersinniarneqarnera kalaallit oqaatsitta atugaalernerulernissaannut,
kalaallillu oqaatsitta atorneqartariaqarnerannut paasinninnerulersitsinissamut
suliniuteqarfissat pingaarnersaraat@. Tamannalumi sunniuteqarpoq, matumani
ajoraluartumik sunniuteqarneq mikingaarmat unnersiutissaanngitsutut
oqaatigisariaqagaq GU-mi ilinniartitsinerniippoq, Ilisimatusarfimmi atuartitsinermiippoq
kiisalu aamma Sanaartornermut Saviminilerinermut allatigullu ilinniartitsinermi
Niuernermi ilinniartitsinermi annertunerpaamik oqaatsitta
annikippallaarujussuarmat atorneqarnerat. Suli atuuppoq annertusiartorneralu
takusas-saananiluunniit.
Taamaattumik piumasaqaateqarnitsigut
- qinikkatut piumasaqaateqarnitsigut - oqaatsitta patajaallisarneqarlutik
atugaanerat ilinniarfiinniinnaanngitsoq kisianni aamma suliffinni
atuuttariaqarmat uagut siunnersuuteqarnitsinni angorusutarput tassaavoq qitiusoq.
Ruth Heilmann, Siumut:
Siumuminngaannit ullumikkut oqaatsit
pillugit eqqartuinitsinni annertoorujussuarmik oqaaseqareeraluarpugut, kisianni
Inuit Ataqatigiinnit oqarfigineqarpugut qimoqataanngitsugut. Aatsaallu Siumut
qimoqataappat annertoorujussuarmik uani apeqqummi angusaqarsinnaallutik.
Isumaqarpugut angakkuarsinnaanngitsugut maani oqaluttarfimmi, tassa suna tamaat
ataatsikkut imaaliinnarlugu pisinnaanngilarput. Toqqammaviusut
oqaatigineqareerput aamma Inuit Ataqatigiit tungaaninngaanniit, ilinniartitaaneq
pingaartissagipput oqaatsitigut aammalu pikkorissaaneq annertuumik
pisariaqartikkipput. Uani selskabit pilersiortorneqarneranni aamma pisortat
suliffeqarfiisa massakkut ingerlanneqarneranni pisortat tassani sulisut
qallunaarpassuusarput aammalu nutserisussanik amigaateqarnerujussuaq assut
ilungersunartutut oqaatigineqartarpoq. Aamma taanna piviusuuvoq pingaartumik
pikkorissunik taanna nutserisoqarneq aamma selskabini aammaluunniit kommunnini
annertoorujussuarmik taanna amigaataammat.
Taamaattumik massakkut piviusuuvoq
selskabit aammalu pisortat suliffeqarfii eqeeriartorput qanoq
pingaartitsigalugu aamma una inatsit kalaallit oqaasii tassaammata Nunatsinni
oqaatsit sallersaat. Taanna aalaavigalugu isumaqarpunga suliniarneq annertooq
massakkut ingerlanneqarpoq. Selskabit sulisuminnut annertuumik
pikkorissartitsillutik aallartipput annertuumik aningaasaliisarnermikkut,
tassani nunaqavissut amerlisarneqarnissaat aamma anguniagaalluni. Taamaattumik
uani apeqqummi annertoorujussuarmik ajornartorsiummik saqqummiisoqartutut uanga
soorunami isumaqarfigaara, kisianni piviusorsiortumik imaaliinnarlugu
anguneqarsinnaanngilaq, makkua oqaatigineqartut siullermik anguneqanngippata.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Ersernerluttumik paasiuminaatsumillu
oqarsimaguma tamanna ajuusaarutigissavara. Kisianni isumaqarpunga taamatut
ataatsimut oqaluuserineqartut pingasut ataatsimut oqaatiginerini
ersersinniagara tassaavoq siullerpaatut kalaallit, pingaartumik kalaallisuinnaq
oqaasillit, taakua ullumikkorniit pitsaanerusumik kiffartuuneqarnissaat aamma
uanga isumaqataaf-figilluinnarakku. Soorlu aamma tamanna
siunnersuuteqartuninngaanniit siunertarineqarpoq kiisalu taassuma saniatigut innuttaasut
nalinginnaasumik kiffartuunneqarnerat ammanersumik isertuussaqarfiunngitsumillu
sullinneqarnissaat taanna aamma annertoorujussuarmik pingaartippara.
Taamaatumik immikkoortut taakku pingasut
ataatsimut oqaatigissagaanni tunngaviisigut tamaasa isumaqatigigakkit tamanna
erseqqissarusuppara. Taamaattumik annerusumik itisuuliornangalu uani
apeqqutigineqartut saqqummiussami ilai akineqanngikkaluartut
naatsorsuutigilluinnarpara suliassap ingerlaqqinnerani aamma
tikinneqarumaartut. Taamaalillunga taamatut naatsumik oqaseqarlunga
erseqqissaavunga.
Peter Ostermann, Atassut:
Soorlu oqaaseqaqqaarninni oqaatigigiga
siunnersuutit assut soqutiginartissimavavut, ersarilluarmata, aammalu suli anguniarneqartoq
sumilluunniit qularnaquteqarani. Kalaallisuinnaq oqaluttoq saaffiginnikkuni
kalaallisut sullinneqassaaq, qallunaatut oqaluttoq saaffiginnikkuni qallunaatut
sullinneqassaaq. Tassa taama ersaritsigipput. Kikkut siulliunersut qanorlu
pisoqarnersoq uagut taanna aallaaviginngilarput, tassa aalaavipput. Aamma
siornatigulli augut isornartorsiortaraluarpavut aamma piumasarissallugu, qaa
oqaatsigut tassa atornerusariaqalerput. Kisianni una ilaatigut
uniffigisartagarput aammalu massakkut naliliinitsinni allaavitta ilagisaat
namminersornerulernitta massakkut ukiuni 20-nngulersuni patajaallisarnera
nutaaliorfigalugu ingerlannerani allatut ajornartumik pisariaqartarsimavoq
tikisitarpaalussuarnik sulisoqassalluni. Ukiuni kingulliunerusuni
suliffeqarfissuit pigisavut selskabinngortillugit allanngortitersimavavut,
aamma tassani pisariaqartarsimavoq allatut ajornartumik immikkut
ilisimasalinnik aamma tikisitaqassalluni.
Kisiannili siunnersuutit ersarissumik
nangaanertaqanngitsumik isumaqatiginerannut tassa pissutaavoq una,
piffissanngorpoq taamatut piumasaqassalluni. Island-imiut ilaannikkut
unammillerniartarpavut assiginialaartarlugillu. Oqaatsiminnik
pingaartitsilluinnaqqeqqissaarput. Allaat immaqa imatut annertunerusumik
allanik oqaaseqarumanngilat, pingaartumik ilagalugit. Isumaqarpunga
nuannissagaluartoq tamatta taanna kateruffigisinnaasuugutsigu, massakkut
piffissanngorpoq tamakkua aaqqissallugit. Aamma qularinngilara selskabit
maannakkut ajunngitsumik ingerlasut sapinngikkaat artunngikkaallu taamatut
piumasaqarfigineqarnissartik.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Oqaatigereerpara ajornartorsiut una
oqaloqatigiinnikkut aaqqinniarneqartoq peqataaffigigipput
Naalakkersuisuninngaanniit, taamaallaat ajornartorsiut inatsisiliornikkut
erseqqinnerusumik paaserusutavut aamma Naalakkersuisuni aammalu udvalg-imi
erseqqissaatigerusutavut ajornartorsiutigisavut, pingaartumik nammineq uagut
namminersorlutik ingerlalersussatut piginneqartiinnikkut aallartissimasatsinnut
qanoq naalakkiisinnaanitta sumut killeqarfii aammalu inuinnarnut ataasiakkaanut
suliffinnullu ataasiakkaanut, tassanimi unioqqutitsisoqarpat qanoq
iliuusissanut aamma tunngavigisassat erseqqissumik tamakkua udvalg-imi
apeqqutigineqartut tikinneqarpata nassuiaateqarnissaq aamma inatsisinik
suliaqartuusut aamma peqatigalugit nalunaarsorneqarnissaat kissaatiginassaaq.
Aamma oqaatigilaassavara una ataaseq oqaatsit pineqaraangata uani aammalu
eqqartuilluta oqaatsit annertunerusumik atorneqarnissaat Nunatsinni, imatut pissusilerlugu
oqallisiginissaa aamma tikinnaveersaartariaqartutut uanga isumaqarfigaara.
Allaanngitsoq oqaatsivut tammalersutut toqulersutut isigineqarlutik maannakkut
oqallisigineqartut. Taamaanngilaq oqaatsitta inuiaat kalaallit isigalugit
silarsuarmili pissutsit avatangiisivut qiviassagutsitigit oqaatsivut
uummaarissumik ingerlannerqarput; atuarfinni ilinniarneqarput allanilu,
ilinniagassatut allatulli ilillugit uummarissarneqarnerat peqataaffigaarput
oqallisigineqartut. Ilinniarfinni
angisuuni allaat atorneqarlutik massa kalaaleqatigut imaluunniit inuit allat
qanigisavut taamaattumik periarfissaminnik naammattumik atuinngikkaluartut.
Tassuunakkut aamma uagut imminut
pisussaafilersimanerput oqaatsitsinnik kulturitsinnillu atatitsiniarluta
annertuumik suliassaq aamma katersuuffigaarput. Taamaatumik suliassat uaniipput
peqqissaartumik aaqqinniarneri aamma avatangiisitsinnut innarliinata
aaqqinniarneri pissutigalugit misissorluarneqarpata - aamma paasivara Atassutip
taanna kissaatigigaa - tassani pineqartut misissorneqarnissaat
akuersaarneqarmat qujassutigaara.
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:
Qujanaq. Tassa naatsoralaannguamik
taamaallaat una oqaatigiinnarusuppara. Soorunami nuannaarutigivarput
Naalakkersuisut siulittaasuata aammalu Siumup siulittaasuata aatsaaginnaq tassa
oqaatigimmagu aamma piareersimallutik ataatsimiititaliami apeqqutit
assigiinngitsut uanilu eqqartukkavut aamma sukumiineusumik aamma
misissuiffigineqarsinnaassappata. Taamaattumik siunnersuuteqarsimasutut aamma uagut
kissaatigissavarput '
7a-p uani siunnersuutigisarput amerlanernillu katersuuffigineqartoq qanoq
ililluni Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffittut
suliffeqarfiutaannut atortussangortinneqarsinnaanersoq pillugu. Soorunami
ataatsimiititaliaq aqqutigalugu tusarniaatitsisoqarsinnaavoq, periarfisanullu
aamma ilaasariaqarpoq. inatsiseqarnermut ataatsimiititaliap taamma immikkkut
ilisimasalinnut Namminersornerullutik Oqartussat avataanniittunut
inissisimasunut immaqa aamma paasiniaasoqarsinnaappat. Taamaalillutalu aamma
ilumut taama iliortoqarsinnaanersoq uagut taanna qularinngilarput taamatut
iliortoqarsinnaasoq, aamma paasisavut aatsaaginnaq malillugit Atassut taamatut
isumaqarmat. Kisianni tassa ammatikkumavarput taamatut lovudvalg-i aqqutigalugu
avammut illup massuma avataanut aamma paasiniaasinnaassagutta. Taanna
ajoriffissaqartinngilarput.
Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat:
Taamaalilluta
ullumikkut oqaluuserisassat immikkoortut 55, 82 83-ilu siullermeerlugit
oqaluuserineqarneri naammassigallarparput. Aappassaaneerneqartinnagillu
inatsiseqarnermi ataatsimiititaliami suliarineqarallassapput. Tamatumalu
kingorna aappassaaneerneqarumaarlutik. Taammalu ullumikkut oqaluuserisassat
tamakkerpavut.