Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 57

[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Nĉste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 14. oktober 1998 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 57

 

Meeqqat atornerlunneqartarnerat akiorniarlugu iliuuseqartoqar­nissaannik siunnersuut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Finn Karlsen)

 

 

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen:

Ataatsimiinneq ammarpoq, ullumikkut pingasunngornermi 14. okto­ber oqaluuserisassat makku inissinneqarsimapput, immikkoortoq 57, Suleriaatsimi ' 41 naapertorlugu apeqquteqaat toqqammaviga­lugu oqallinneq, meeqqat atornillunneqartarnerat akiorniarlugu qanoq iliuuseqar­toqarnissaanik siunnersuut, taanna siunnersuu­tigineqarpot Inatsisartunut ilaasortamit, Finn Karlsen-imik.

 

Immikkoortoq 59 suleriaatsimi ' 30 naapertorlugu siunnersuutit aalajangiiffigisassat, Aningaasa­nut inatsimmi sanaartornermut tunngassuteqartut siunissami Inatsisartut (pisarnertut) Uper­naakkut Katersuunnissaannut suliassatut akuerisassatullu saq­qummiunneqartarnissaannut malittarisassanik suleriaatsinillu aaqqissuussinissamik siunnersuut, aamma Aningaasanut inatsimmi ingerlatsinermut tunngassuteqartut maannakkutut Inatsisartut (pisarnertut) Ukiakkut Katersuunneranni suliassatut akuerisas­satullu saqqummiunneqartarnissaannik siunnersuutigine­qarput Inatsisartunut ilaasortamit Anders Nilsson-imik.

 

Immikkoortoq 60, suleriaatsimi ' 41 naapertorlugu apeqquteqaat toqqammavigalugu oqallinneq, Isorliunerusuni il.il. inuit atu­gaat pillugit oqallittoqarnissaanik siunnersuut, siunnersuute­qartuu­voq Inatsisartuni ilaasortaq Maliinannguaq Markussen Mĝlgaar.

 

Immikkoortoq 61, suleriaatsimi ' 41 naapertorlugu apeqquteeqaat toqqammavigalugu oqallin­neq. Naalagaaffeqatigiinerup iluani innuttaasut Kalaallit Nunaannut suliartorallartut il.il. pigin­naatitaaffiisa allaanerunnginnissaat pillugu siunnersuut, siun­nersuuteqartuuvoq Inatsisartuni ilaasortoq Lars Karl Jensen.

 

Kiisalu immikkoortoq 2 aamma ilanngunneqassaaq, tassalu oqaluu­serisassat pillugit nassuiaat.

Taassumalu kingornatigut pingasunngornikkut apeqquteqaatit sisamaasut.

 

Maannalu aallaqqaatigissavarput immikkoortoq 57, tassalu su­leri­aatsimi ' 41 naapertorlugu apeqquteqaat toqqammavigalugu oqal­linneq. Meeqqat atornerlunneqartarnerat akiorniarlugu qanoq iliuuseqartoqarnissaanik siunnersuut, siunnersuuteqartoq Inat­sisartuni ilaasortaq Finn Karlsen.

 

Finn Karlsen, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Ukiaq manna Inatsisartut ataatsimiinnissaani oqaluuserisassamik naatsunnguamik siunnersuute­qarsimavunga, kisianni isumaga ma­lillugu ajornartorsiut imaannaanngitsorujussuuvoq, tassa meeq­qat atornerlunneqartarnerat oqallisissiaq.

 

Ullumikkut nalinginnaaleraluttuinnarpoq, imaluunniit nalingin­naasimaqaaq meeqqanik atorner­luisarsaq. Tamatumuuna tunngatil­lugu apeqquteqaataanerusumik oqallisissiamik saqqummiussaqarni­arpunga.

 

Atornerluisarneq pillugu nuna tamakkerlugu politekerit qanoq isumaqarpat? Qanoq iliuuseqarto­qartariaqarpa, atornerluineq qaangerniarlugu.

 

Oqaatigineqartarpoq atornerluisartut amerlasuut meeraanerminni atornerlunneqartarsimasuusar­tut, atornerlunneqartarsimasut immaqa paasineq ajukkagut amerlaqaat, aatsaallu paasisarlugit inersimalerlutik atornerluigaangata, taakku qanoq pineqartaria­qartariapat? Anstalt-imut isertitaa­gunimmi annerusumik qaangii­nissaminnut iluaqutiginavianngilaat anigunik, imaluunniit suli aninatik atornerluiqqissinnaanertik, tamanna ajornanngitsuara­kasiuvoq. Taamaattumik isumaqar­punga pisariaqartoq Anstalt-imi tar­nip na­korsaanik peqalersinnaanera misissuiffigineqartaria­qartoq.

 

Tarnimikkummi nakorsartariaqarsurinavimmata, meeraanerminni atornerlunneqartarsimasut inersimalernerminni taamatut atorner­lunneqartarmata, naak ullumikkut tarmip nakorsaanik amigaate­qarnermut ajornartorsiutaagaluartoq.

 

Illuatungaatigut politekerit qanoq isumaqarpat? Atornerluisar­neq eqqarsaatigalugu Anstalt-miititsisarneq naammappa? Nalunn­gilarput Anstalt-imi ilaatigut sunilluunniit pilluarnarnerusin­naasartoq, taamaammat politekerit tamakku pillugit pimoorullugu oqallittariaqarpugut, ullumik­kut pillaasarneq imaluunniit pine­qaatissiisarneq inuttaasut peqatigalugit annertuumik isumasiu­qatigiiffigisariaqarparput.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissami, Ilisimatusarnermut, Avatangii­sinut Pinngortitalerinermullu Naalakkersuisoq:

Meeqqanik inuusuttunillu atornerluinerup pinaveersaartitsivigi­neqarneranik nukittorsaanissaq Naalakkersuisut ingerlatsiner­minni anguniagaasa ilagaat. Polimesterip 1997-imi ukiumoortumik nalunaarusiaani meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluisarneq pillugu nalunaarutiginnittarneq 66%-imik annertuseriarsimasoq takutinneqarpoq, oqaluuserisassallu taassuma inuiaqatigiinnit eqqumaffigilluinnartariaqarnera tamatuma takutippaa.

 

Meeqqat peroriartornerminni toqqissisimaniassamik isumagineqar­nissamillu pisinnaatitaaffeqar­put - pisariaqartitallu taakku tunniunneqarnissaat angajoqqaat inersimasullu allat akisussaaf­figaat. Meeqqammi peroriartornerani inuttut kinaassuseqarnera ilusinikkiartuaartarpoq, inuttullu inuunerata sinnerani ataat­simut isigalugu atugassaanik tunngaviliisuusarluni.

 

Kinguaassiuutitigut atornerluinerup ikkatiginninnerullu pinn­ginnissaat inuiaqatigiinni innuttaa­qataasut tamarmik akisus­saaffigaat. Meeraq kinguaassiuutitigut ikkatigineqarsimasoq malugine­qarpat meeqqanik isumaginninneq pillugu malittarisassat tunngavigalugit innuttaasoq kinaluun­niit akuliunnissaminut pisussaatitaavoq.

 

Meeqqat kinguaassiuutitigut atorneqarlunneqartarnerat pillugu oqallinneq manna atornerluiso­qartarneranik unitsitsiniarnitsin­nut aamma meeqqat inersimasullu kinguaassiuutitigut atornerlun­neqarsimasut pisariaqartitaminnik ikiorneqarnissaannik qulakke­erinermut atortariaqarparput. Atornerlunneqarsimasut ilaqutaa­salu pisariaqartitaminnik ilinniagaqarsimasunit ikiorneqarnis­saat/katsorsarneqarnissaat kiisalu atornerluinerup kinguneri­saanik ajoqusiinerit oqartussaqarfiit allallu assigiinngitsunik suliaqartut suliniuteqarnerat aqqutigalugu oqilisaavigineqar­nissaat anguniagaasariaqarput. Taamatuttaaq kinguaassiuutitigut atornerluisarneq tamatumalu meeqqa­nik ajoqusiisarneranik ilisi­masat tamatut paasissutissanngorlugit ingerlateqqinneqartarnis­saat pisariaqarpoq.

 

Tarnip pissusiinik immikkut ilisimasalik meeqqanik inuusuttu­nillu pingaarnerpaamik sullissisus­saq peqqinnissaqarfimmi ullu­mikkut atorfeqartinneqarpoq. Tamatuma saniatigut Bisbebjerg Hospitalimi meeqqanut tarnimikkut nappaateqartunut immikkoor­tortaqarfimmit ikiorsiisoqartar­poq. Aamma kommunit amerlaneru­leriartuinnartut tarnip pissusiinik immikkut ilisimasalimmik ingerlatsiveqarfimminni atorfinitsitsisalerput.

 

Inuit kinguaassiuutitigut atornerluisut amerlasoorpassuit me­eraanerminni kinguaassiuutitigut atornerlunneqartarsimanerat pisimasut takutittarpaat. Meeqqat meeraaneranni killissat qaan­gerneqaraangata meeqqat taamatut misigitinneqarsimasut pineqar­simanermik assinganik inersimasunngornerminni iliuuseqarnissa­minnut qaninnerusarput. Kinguaassiuutitigut atornerlunneqar­nerup kingunipilui ingerlaavartunngortarput. Taamaattumik ator­nerlunneqarsima­sup ilaqutaasalu kisimik pinnatik aammalu ator­nerluisimasut ikiorneqarnissaminnik pisariaqartit­sinerat erseq­qissassallugu pingaartuuvoq.

 

Kalaallit Nunaanni pinerluttulerineq pillugu inatsimmi pillaa­neq siulliunnagu inuiaqatigiinnili inooqataaqqilernissamut sungiusarneqarnissaq periarfissaqartinneqarpoq, kisianni inuia­qatigiinni inooqataaqqilernissamik sungiusarneqarnerminni ator­nerluisup tarnikkut katsorsarneqarnissaa aamma piumasaqaataa­sariaqannginnersoq tassani apeqqutaavoq. Apeqqut taanna Eqqar­tuussive­qarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmut naliliiffigi­sassanngorlugu ingerlateqqinneqarpoq. Tamatuma saniatigut Pi­nerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfimmi atornerluisimasunik nakkutiginnittoqarfiusumi assigiinngitsunik suliaqartut suleqa­tigiinnerannik nukittorsaanissaq eqqumaffigineqartariaqarpoq.

 

Pinaveersaartitsinermut Siunnersuisoqatigiit ukiumoortumik ataatsimeeqqammerput, qulequttallu pingaartillugit Siunnersui­soqatigiinnit suliniuteqarfigineqartussat ilaat tassaavoq meeq­qanik isumaginninneq, kinguaassiuutitigut atornerluisarneq pisiginiarnerullugu. Siunnersuisoqatigiit ulluinnarni ingerlat­sisuisa allaganngorlugu nassuiaat massakkut suliaraat, nassui­aallu taanna Siunnersuisoqatigiit suleriaqqinnissaanni tunnga­viusussaassaaq.

 

Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiu­taannut Pisortaqarfimmeersut aamma Peqqinnissamut Ilisimatusar­nermullu Pisortaqarfimmeersut meeqqanik atornerluisarneq isuma­ginninnikkullu sumiginnaasarneq pillugu Nunat Avannarliit 1998-imi upernaakkut isumasioqatigiissitsineranni peqataapput. Isu­masioqatigiissitsinermi tassani "Nordisk Forening mod bĝrne­mishandling og omsorgssvigt" (Meeqqanik atornerluisarnermik isumaginninnikkullu sumiginnaasarnermik akiuiniarnermi Nunat Avannarliit Peqatigiiffiat) pilersinneqarpoq, nunar­pullu peqa­tigiiffiup siulersuisuini ilaasortaatitaqalerluni. Kinguaas­siuutititgut atornerluisarner­mik akiuiniarnermi misilittakkanik paarlaateqatigiittarnissaq iliuusissanullu pilersaarusiat oqa­loqatigiissutigineqartarnissaat Nunat Avannarliit akornanni assorujussuaq pisariaqartinneqartoq tassani misilittakkat ta­kutippaat.

 

Suliniutit atornerlunneqartumut, ilaqutaanut atornerluisumullu sammitinneqassapput, tulleriin­neri malillugit katsorsaasnermut, pinaveersaartitsinermut inatsisilerinermullu tunngasortai aal­laavigalugit. Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit Isuma­qatigiissutaata malinneqarnissaa meeqqanillu atornerluisarnerup pinaveersaartitsivigineqarnera eqqarsaatigalugit Nunat Avannar­liit suleqatigiinnerisa siuarsarneqarnissaannik qulakkeeriniar­neq peqatigiiffiup pingaarnerpaatut siunertaraa.

 

PAARISA-p Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup ataaniittup Red Barnet suleqatigalugu kinguaassiuutitigut ator­nerluisarneq pillugu ataatsimeersuarnissaq pilersaarusior­paat.

Tassani peqataasussat tassaassapputsuliassaqarfiit susassaqar­tut namminerlu piumassuseq tunngavigalugu suliniaqatigiiffiit meeqqanik inuusuttunillu sullisssisartut. Ataatsimeersuarnermi tassani misilittagaalerumaartussat suliatigut ineriartortitsi­nermut kinguaassiuutitigullu atornerlui­sarnermik pinaveersaar­titsinermi nuna tamakkerlugu iliuuserineqartussat piareersarne­qarnissaan­nut atorneqassapput. Ataatsimeersuarneq taanna 1999-imi upernaakkut Nuummi ingerlanneqas­saaq.

 

PAARISA "quppersagaaralioqatigiinnik" pilersitsisimavoq, tassa­nilu Peqqinnissakkut Nakkutil­liisoqarfik, Nuummi nakorsiartar­fik aamma Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik ilaasortaatitaqarput. Quppersaagaaralioqatigiit paasissutissa­nik peqqinnermut siuarsaataasunik pinaveersaartitsiniarnermillu atugassanik siunnersuusiortartussaapput - aamma kinguaassiuuti­tigut atornerluinermut sammitinneqartunik.

 

Atortussat taakku 1999-ip aallartinnerani naqiterneqarlutik saqqummersinneqarnissaat naatsor­suutigineqarpoq, pinaveersaar­titsinermilu siunnersortinut nassiussuunneqassallutik, taakkulu atortussat siammarterneqarnissaat kinguaassiuutitigullu ator­nerluinermik akiuinermi suliniutinik aallartisaanissaq isuma­gissavaat. Tamatumunnga peqatigitillugu kinguaassiuutitigut atornerlui­sarnermik pinaveersaartitsinerup kommunini oqartussat assigiinngitsunik suliaqartut suleqatigiif­fianni suliniutigine­qarnissaa eqqarsaatigineqarsinnaalluarpoq.

 

Suliaqatigiikkuutaat susassaqartut meeqqanik inuusuttunillu suliaqartut kinguaassiuutitigut atornerluinerup ajornartorsiu­taanera pillugu ilisimasassanik sapinngisamik annertunerpaanik qulakkeerunneqartariaqarput - pinaveersaartitsineq, katsorsaa­neq sulianillu ingerlatseqqittarneq eqqarsaatigalugit.

 

Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit Isumaqatigiissutaan­ni meeqqat pisinnaatitaaffiisa malinneqarnissaat qulakkeerumal­lugu Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinnik imaluunniit Meeq­qat Ombudsmandiannik pilersitsisoqarnissaanik piareersaataasu­mik suliniutit aallartisarne­qassasut Naalakkersuisut aalajan­giisi­mapput. Tassani isummernissamut tunngavissiaq 1999-imi uper­naak­kut ataatsimiinnermi saqqummiunneqassaaq.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortaq Hr. Finn Karlsen inatsisartunut siun­nersuuteqarluni oqallisissiorsima­voq. Ukiuni kingulliunerusuni meeqqanik kinguaassiuutitigut allatullu atornerluisarnerit pillugit oqallinnerit paasisallu annertusiartortut Siumumi oqalliseqataaffigissallugit qanoq iliuuseqaqataaffigissallugil­lu piareersimavugut.

 

Siumumi isumaqarpugut inersimasoq kinaluunniit meeqqap perori­artornerani isumannaatsumik atugaqarnissaanut akisussaaqataa­soq. Taamaattumik Naalakkersuisut saqqummiussaatigut oqaatigi­neqartoq 1997-miinnaq meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerlui­sarneq politiit paasisaat naapertorlugit kisitsisinngorlugu 66%-mik annertusisimasoq assut ilungersunartutut Siumumi isuma­qarfigaarput.

 

Apereqqajaanarpoq uagut inersimasut pisussaaffigut sumiginnar­simanerigut. Siumumi isumaqar­pugut taama annertutigisumik pi­nerluuteqarnerup qaffariaateqarnerata paasineqarsimanera peqqu­teqanngitsuunngitsoq qujanartumik ukiuni kingulliunerusuni ajornartorsiutip inersimasut akunnerminni ammanerusumik oqalli­sigisalermassuk. Tamanna qujanarpoq qangatut ajornartor­siut nipganiusimaneqartigiunnaarmat aamma suli qanoq iliuuseqarfigi­nissaanut isummersoqati­giinnissaq pingaarnerulerpoq.

 

Maluginiarparput naalakkersuisoqarfiit arlariit suleqatigiillu­tik meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlunneqartut pillugit pisariaqartitaminnik ikiorserneqarnissaanik qulakkeerinninniar­lutik suliniartut.

 

Siumumi taama pingaartilluinnarparput innuttaasut akunnerminni meeqqanut taama pinerluttar­neq ataavartumik oqalliseqataaffi­gissagaat. Siumumi isumaqarpugut ilaqutariit ataatsimut ikior­serneqartarnissaat/nakorsarneqartarnissalluunniit periarfissil­luarneqaqqullugu pilersaarutit aamma pinngitsooratik ilaqu­tariit ataatsimoorlutik ikiorserneqarnissaanik imaqartariaqar­tut. Tarnip pissusiinik immikkut ilisimasalimmik peqqinnissa­qarfimmi atorfeqartumik immikkut meeqqanik inuusuttunillu pin­gaarnerpaatillugit sullissisussamik atorfeqartoqarmat tamassuma kikkunnilluunnit ilisimaarineqalernissaa naalakkersuisunit isumagineqartuassasoq Siumumiit inassutigissavarput.

 

Qujanarporlu aamma maanna kommunit arlallit tarnip pissusiinik immikkut ilisimasalinnik atorfinitsitsisalermata kommunit pimo­orussillutik ajornartorsiummik qanoq iliuuseqaqataaniarlu­tik piumassuseqarnerannik tamanna Siumumiit ersiutaasutut neriullu­arnartutullu nalilerparput. Pisariaqarluinnarpormi kikkut ta­marmik meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlunneqartarnerisa unitsinniarnissaannut suleqataanissat.

 

 

Siunissami suli pisariaqarluinnassaaq ataavartumik pinaveer­saartitsisneq aqqutigalugu suliaqar­tuarnissaq. Kommunini amer­lanerpaani maanna pinaveersaartitsinermik siunnersorteqalerneq siunissami meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluisarnerup unitsinniarneqarnerani pingaarute­qarluinnarluni qitiulluinnaru­maartoq isumaqarfigaarput. Siumumilu pingaarluinnartuutipparput sulisut isumasioqatigiittarnertigut immersoqatigiittuarnissaat anguniarneqassasoq.

 

Pinaveersaartitsinermut Siunnersuisoqatigiit pilersaarutiminni meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluisarnerup unitsinniarne­qarnissaanik suliniuteqalersimanerat Siumumi tapersersornartuu­tipparput tassami aamma taakku sinerissami suleqataasunut in­nuttaasunullu qanoq suleriaqqin­nissamik tunngavissiuusseqataa­sinnaagunik pissusissamisoorluinnassaaq.

 

Puigorneqassanngilarlu Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiiti­taliarsuup Isumaliutissiissutaani meeqqanut isumaginninnermi sulimiutissatut inassutigineqartut iluatinnartut aamma meeqqa­nut kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasunik sullissiniarnermi ikorfartuutaasinnaasunik ilaqartut eqqaasitsissutigissallugit. Isumaliutissiissummilu meeqqanut isumaginninnikkut iluarsaaq­qinnissamik malitseqartitsinissaq nukingisaarutiginngikkaluar­lugu erinitsaatilerlugu Siumumit oqaatigissavarput.

 

Nunatsinni kisimi suliniarneq annikiginarsinnaasarpoq taamaat­tumik Nunat Avannarliit aamma suleqatigineqalersimammata Siumu­mi nuannaarutigaarput.

 

Meeqqat kinguaassiuutitigut pinerluffigineqartarnerat nunarsu­armi tamarmi ajornartorsiutaasoq ilisimagatsigu taamaattumik ajornartorsiutip qanoq iliuuseqarfiginiarnerani nunani allani misilittaagaasut iluatinnaateqartut tamaasa nunatsinnissaaq aamma atorfissaqartikkigut Siumumi isumaqarpugut. PAARISA-ip upernaaq ingerlanerani kinguaassiuutitigut atornerluisarneq pillugu ataatsimeersuarnissamik pilersaarusiornera tapersersor­lugu peqataaffigineqarluassasoq oqallif­fiulluassasorlu Siumumi neriuutigaarput. PAARISA-ip suliniutaasa ilaat quppersagaara­liorneq innuttaasunut siaruartinneqarluaqqunaqqaq pitsaaliui­nermillu suliaqartunit atorluarneqarnissaa Siumumi qularuti­ginngilarput. Ilanngullugu atornerlutaanermik misigisaqarsima­sut nuna - tamakkerlugu oqaloqatiginnillutik saaffiginnittarfi­gisinnaasaanik periarfissinneqartariaqartut Siumumi isumaqarpu­gut.

 

Pisortatigut suliniutit Naalakkersuisut akissuteqaataanni er­sertut tamarmik qujanaraluartut puigorneqassanngilaq inuiaqati­giit akunnerminni oqallinnertigut suliniutinullu peqataajuar­nermikkut aatsaat meeqqanut kinguaassiuutitigut atornerluisar­nerit allatulluunniit meeqqanik sumiginnaasarnerit nungutinne­qarnissaannik angusassaqarnissamut qanillattueqataassammata.

 

Siumumi qanoq iliuuseqarnermi atorluarneqarsinaasutut tikkuaru­sutatta ilagaat angjoqqaat sinniisaat atuarfinni, sunngiffimmi meeqqat ornittagaanni meeqqerivinnilu.


 

Sinerissami angajoqqaarpassuit sinniisutut suleqataasut meeqqat peroriartornerminni kinaassuse­qarnerata ilusinikkiartornerani atugaasigut tunngaviliinissam i angjoqqaat tamarmik akisussaaf­figisaanni aamma atuarfinni meeqqerivinniluunniit atugarisanik pitsaasunik tunngavileeqataanis­saq pisussaaffigisussaagamikku   ilisimaarilluinnaraat Siumumi naatsorsuutigaarput.

 

Ilinniartitsisut, angajoqqaat meeqqerivinnilu sulisut ilami kikkulluunniit inersimasut tamarmik ataatsimoorlutik meeqqamut eqqunngitsumik pineqartumik pineqarsimasumilluunniit malussara­suarsinnaaneq suleqatigiinnikkut anguniartariaqarpaat.

 

Meeqqamik kinguaassiuutitigut atornerluisimasoq imaluunniit allatut meeqqamik sumiginnaasi­masoq kinaluunniit inuiaqatigiin­nit akuersaarneqarsinnaanngitsumik inuttut iliuuseqarsimasu­tut Siumumit isumaqarfigigatsigu tamatumunnga atatillugu pinerluu­teqartut annertuumik inuttut anersaakkullu ikiortariaqartutut isigaagut.

 

Taamaattumik pinerluuteqarsimasut ingamillu meeqqamik kinguaa­siuutitigut atornerluisimasut sakkortuumik sivisunerusumillu pineqaatissinneqarlutik pillarneqartassasut Siumumi isumaqarpu­gut.

 

Aammattaaq isumaqarpugut inuit taama pinerluuteqartartut tas­saasut tarnimikkut katsorsartaria­qartut katsorsarneqarnissamin­nut periarfissinneqartariaqartut. Apeqqutip tamatuma Eqqartuus­siveqarnermi Ataatsimiititaliarsuarmi nalilersuiffigineqarluar­nissaa Siumumi kissaatigaarput.

 

Puigorneqassanngilaq nunatsinni aamma suleqatigiittoqarmat nammineq kajumissutsiminnik peqataallutik ajornartorsiutip avaanngunartup akiorniarneqarnerani suleqataasunik.

 

Siumumiit kajumissutsiminnik suliniuteqartut tamaasa qutsavi­gissavagut, siunissamilu suli annerusumik inuiaqatigiinniit tapersorneqarnissaannik kajumissaaruteqassalluta.

 

FN meeqqat piginnaatitaaffiinik tunngaviusussanik aalajanger­saggaqareeraluartoq inuiaqatigiit kikkulluunniit nunarsuarmi sumiikkaluarunilluunniit iluminni pissutsit oqallisigiuanngik­kunikkit ajornartorsiutip pineqartup unitsinniarneqarneranut peqataassanngillat.

 

Taamaattumik Siumumi isumaqarpugut innuttaasut oqallittarneri inuit akunnerminni aamma tusagassiuutit aqqutigalugit, soorlu aamma TV aqqutigalugu, ataavartumik pisariaqartut.

 

Oqaasissarpassuaqarsinnaagaluartoq taama oqaaseqarluta Siumumi nalunaarutigissavarput siunissami ajornartorsiut inuiaqatigiit tamarmik akisussaaqataaffigalugu isumaqarfigisariakakkamittul­li i­si­ga­lu­gu oqal­li­si­giu­as­sa­gaat suul­lu aqqu­tis­saa­sin­naa­sut ta­maasa ator­lu­git unit­sin­ni­ar­tuassa­gaat peqa­taaf­fi­gis­sallu­gu piareersi­ma­gat­ta.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortap Finn Karlsen-ip ajornartorsiut qular­nanngitsumik nunatsinni annertooru­jussuaq qaffatsippaa. Aliana­qisunik pisoqartarsimavoq allaat meeqqap inuuneranik naleqar­tartumik. Meeqqat inuunermi sinnerani ajoquserneqartarsimapput qularnanngtsumik qaanginngi­saannartakkaminnik.

 

Suliat taamaattut ilungersunartorujussuusarput, ullolu manna tikillugu iliuutsit assigiingitsut pinaveersaartitsinermik ikiorsiiniarnermillu siunertaqartut ingerlanneqartarsimapput.

 

Kommunit amerliartorut pinaveersaartitsinermut siunnersorteqar­talerput, saniatigullu aamma alianartunik pisoqartillugu oqalo­qatigiinnittarnermikkut ikiorsiisartunik ingerlataqarlutik. Tamakkuli naammappat?

 

Meeqqat eqqugaasimasut pisariaqartitsinertik malillugu ikior­serneqartarnerpat?

Pinerluuteqarsimasut pisariaqarnera naapertorlugu pineqaatis­sinneqartarpat?

 

Apeqqutit taakku marluk aallaavigalugit Finn Karlsen-ip oqalli­sissiaa nalilersorsimavarput.

 

Atassummi isumaqarpugut meeraq pitiutilluinnarlugu sulinarneq nutaaq aallartittariaqalersoq, ullumikkutut ingerlasoqaannar­sinnaanngimmat.

 

Naak Naalakkersuisut suliniutaareersut suliniutaaniartullu pillugit ersarissaanerat paasinarluara­luartoq, taamaattoq Atas­summiit Naalakkersuisunut ilungersortumik makkua inassutigissa­vagut.

 

Atorfilinnik inuttaqartumik suligasuartussamik piaartumik pi­lersitsisoqassasoq, ukuninnga suliaqartussamik.

Paasititsiniaaneq, pinaveersaartitsineq meeqqanut qanoq ittoq ingerlanneqarsinnaava?

Meeganik pinerliisoqartillugu ikiorsiigasuarnerit, ingerlaqqin­nissamilu tunngavissat suut pilersinneqarsinnaappat?

 

Isumaqarpugut suliassaq PAASIA-mi suliarineqartariaqartoq mis­ilittagaqareernerat iluaqutigini­artariaqaratsigu.

 

Suliassat aamma ilagisariaqarpaat ullumikkut pineqaatissiisar­neq naleqquttuunersoq nalilersus­sallugu. Atassummi isumaqarpu­gut pinerluutaasimasunut sanilliullugu pineqaatissiisarneq amerlasuutigut sanngiissuteqartoq, sakkortunerusunngorlugu aaqqiisoqartariaqalersoq.

 

Atassummiit Naalakkersuisunut inassutigaarput eqqartuussisar­nermi iluarsartuusseqqinnissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuar­mut tamanna piaartumik suliassiissutigeqqullugu.

 

Piffissami qanittumi meerartagut toqqissisimanarnerusumik atu­gassaqartissagutsigit piaartumik iliuuseqartariaqarpugut.

 

Lars Sĝrensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit siullermik oqaatigissavarput Isumaginninner­mut Ataatsimiititaliap siulittaasuata Finn Karlsen-ip apeqqu­teqaat toqqammavigalugu oqallisissiaa Isumaginninnermut Iluar­saaqqin­nissamut Ataatsimiititaliarsuarmi sukumiisumik annertuu­millu sammineqareermat.

 

Meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiuutitigut atornerluisarnerup pinaveersaartitsivigineqarnera­nik nukittorsaanissaq siunertara­lugu Ataatsimiititaliarsuaq ersarissunik iliuusissanik inassu­teqaateqarlunilu kaammattuuteqarpoq inatsisartunit tamanit akuerineqartunik ilaatigut makku­ninnga.

 

Najukkani ataasiakkaani tamani pinaveersaartitsinermik inger­latsisoqassasoq, kisianni najukkani ataasikkaani pinaveersaart­sitsiniarluni suliniutit qitiusumit ataqatigiissaarneqarlutillu tapersersor­neqassasut.

 

SSPK-mi sulqatigiinneq kommunini tamani pinngitsoorani inger­lanneqartussanngortinneqassa­soq.

 

Kommunini tamani angajoqqaat ilinniartitaanerat pikkorissaanik­kut ingerlanneqassasoq.

Kommunini tamani ilaqutariinnut isunnersortissanik ilinniartit­sisoqarlunilu atorfinitsitsisoqas­saaq.

Pinaveersaartitsinarnermi qitiusumik saaffiginnittarfiliorto­qassaaq, suliassaqarfiillu assigiinngit­sut sinniisaat suleqati­giittussat atorfinitsinneqarlutik.

 

Suliniutissatut kaammattuutigineqartut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaani upernaakkut 1997-imi inatsisartunut saqqummiunneqartumi qupperneq 20-imi atuarneqarsinnaapput.

 

Soorunami kialluunniit akuersaarsinnaanngilaa meeqqat inuusu­tullu kinguaassiuutitigut  atorner­lunneqartarnerat. Kinguaas­siuutitigut atornerluinerup ikkatiginninnerullu pinnginnisaanut inuiaqatigiinni innuttaaqataasugut tamatta kaisussaavugut, soorlu aamma meeqqat peroriartorner­minni toqqissisimanissamik isumagineqarnissamillu pisinnaatitaaffeqarnerat inersimasuusu­gut aamma akisussaaffigigipput ataqqisariaqarippullu.

 

Meerartagut siunissami isumalluutitta pingaarnersarimmatigit assortuussutigineqarsinnanngilaq. Taamaattumik peroriartor­neranni inuttut kinaassuseqarnerat ilusinikkiartuaarnerani inuttut ammasuunissamik inoqatinullu ataqqinninnissamik ilit­sersortariaqarpagut, taamatuttaaq pingaar­tigaaq meerartatsinnut paasitissallugu suut akuerineqartariqarnersut suullu akuerine­qartariaqann­gitsut.

 

Amerlasuutigut inuttut matoqqavallaarnitta kingunerisaanik ilaatigut meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiuutitigut atorner­luisarnerit peqquteqartut oqaatigineqartarput. Taamatuttaaq ilisimane­qalereerpoq meeqqanik inersimasunillu atornerluisut amerlanerit tassaasut meeraanerminni kinguaassiuutitigut ator­nerlunneqarsimasut.

 

Inuit Ataqatigiit pingaarluinnartutut isigaarput atornerlunne­qarsimasut ilaqutaasalu pisariaqartita­minnik ilinniagaqarsima­sunit maannakkornit annertunerusumik ikiorneqartarnissaat. Taamaattu­mik tarnip pissusaanik immikkut ilisimasalik kommunik­kaartumik atorfinitsitsisoqarnissaanik siusinnerusukkut inatsi­sartunit tamanit taperserneqartup Naalakkersuisunit KANUKOKA-millu piaartumik suleqatigiinnikkut piviusunngortinneqarnissaa sulissutigisariaqarpaat, soorluttaaq inunnik sullissisunik ukiorpassuarnilu sullissisooreersunik ilinniartitseqqittuarnis­saq pikkorissaa­juarnissarlu ingerlanneqartuartariaqartoq.

 

Pikkorissaajuarnissat ilinniartitseqqittuarnissallu tamakku inunnik isumaginninnermik ilinniar­finni pioreersuni aaqqissuun­neqarlutillu ingerlanneqarsinnaapput immikkullu aningaasaliif­figisariaqarlutik, soorlu AEB-it aqqutigalugit annerusumik ilinniarfinnut aningaasalersuinerinik­kut.

 

Maannakkummi ilisimavarput ilinniarfiit tunngaviusumik ilinni­artuutiminnut aturtitsinermik ingerlataqarnissamut taamaallaat naammaqqalaartumik aningaasalersorneqartarnerat - naak aamma ilinniarfiit pineqartut, soorlu Isumaginninnermi Siunnersor­tinngorniat Ilinniarfiat kiisalu Perorsaanermut Ilinniarfik aamma isumaginninnerup tungaatigut inunnik sullissisunik ilin­niareersimasunik immikkullu ilinniarsimanngitsunik pikkorissar­sitsiuarnissamik peqqussut malillugu aamma pisussaaffilerne­qareeraluartut. Iliuusissat eqqartortillugit taamaattumik ta­makkua aamma eqqumaffigiuarneqarnissaat pisariaqarluinnarpoq.

 

Taamatuttaaq aamma pingaartigaaq atornerluisimasut isertitsi­vimmiittut tarnikkut katsorsarne­qartarnissaat, soorlu tamanna Eqqartuussiveqarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmut naliliif­figisassanngorlugu ingerlateqqinneqarsimasoq.

 

Ilisimavarput pinerluuteqarsimasunut isumaginnittoqarfik (kri­minalforsorgen) qanoq aamma iliuuseqarusukkaluartoq pinerluute­qarsimasut kisimik pinnagit kisiannili aamma eqqugaasimasut eqqarsaatigalugit.

 

Pinerluuteqarsimasunilli isumaginnittoqarfik ilisimaneqartutuut suli Naalagaaffiup oqartussaaffi­galugulu akisussaaffigivaa - taamaattumik aamma pisariaqarluinnarpoq isumaginnittoqarfiup taassuma piaartumik Nunatsinni akisussaaffigineqarlunilu oqar­tussaaffigineqalertinnarnissaa.

 

Oqaatigeriikkatsituut ataqatigiissaakkamik qanoq iliuuseqarsin­naanissarput pitsaanerpaamik aamma aallunniassagutsigu. Nuussi­niarnissaq tamanna soorunami Pinerluuteqarsimasut isumaginnit­toqarfiata nukittorsarneqartariaqarneranik kinguneqartariaqar­poq Naalagaaffimmiillu annertunerusumik aamma aningaasaliiffi­gisariaqassalluni.

 

Kommunikkaartumik pinaveersaartitsiniarnermik suliaqartut ikio­qatigiilluarnermikkut kinguaas­siuutitigut atornerluisarnerit pillugit ajornartorsiut siornatigut tapiiffigisimasatta ukiu­ni makku­nani meeqqanik ineriartortunik qanoq annertutigisumik ajoqusiisarnera ilisimaneqaleriartorpoq, aammalu maannakkut inersimasut ilami allaat utoqqanngortunut meeraanerminni iner­simasunit kinguaassiuutitigut atornerlugaasimasut, ukiorpassu­arni inuunerminni ikitut mamittussaanngitsu­tut ikilerneqaati­tik, pinaveersaartitsiniarnermik suliaqartunut oqaloqatigin­nittarnermikkut, annertuumik inuttut in­ger­lari­aq­qin­nis­sa­min­ni oqili­allaatitut misigisarlutik. Taamaat­tu­mik pinave­er­saar­tit­si­nermik suliaqartunut ilinniartitseqqit­tar­nerit pik­koris­sar­tit­siuarnis­sallu ingerlattuarnis­saat oqaa­ti­geriik­katsi­tuut Inuit Ataqati­giit pingaarluinnartutut isigaarput, ajornar­torsiu­timmi inuiaqa­tigiinni eqqumaffigilluinnar­tariaqar­nera aamma Politime­ster-ip 1997 ukiumoortumik nalu­naarusiaani kingu­aas­siuutitigut atorner­luisarneq 66%-imik an­nertuseriarsi­masutut tikkuarneqare­ermat.

 

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut pinaveersaartitsiniarnermik suliaqartut suliniutaat ataqatigiissar­neqartariaqartut annertu­nerusumillu tapersersorneqartariaqartut. Maanakkut pitsaasumik iliuu­serineqarsinnaagaluit ataqatigiissaarneqannginnamik ikior­niagassatsinnut - tassalu meerartatsin­nut angajoqqaarpassuar­nullu - siunertarisatsituut naammaginartumik kinguneqartanngil­lat.

 

Tamanna maanakkut qaangertariaqalerparput, pillaanerinnarmi sakkortunerusumillu pillaaneru­salernissaq imminik ajornartor­siutip massuma imaannaangitsup qaangerniarneqarnissaanut Inuit Ataqatigiit aqqutissaasorinngilarput. Iliuusissat ataqatigiis­sarneqarniarlik pillaanerunissaq kisiviat pinnagu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartunut ilaasortap Finn Karlsen -ip meeqqat atornerlunneqartarnerat pillugu oqallisissiaa paasilluarlugu Kattusseqatigiit sinnerlugit imatut oqaaseqarfigissavara.

 

Sumiluunniit nunarsuatsinni meeqqanik pisuussuteqanngitsunik atornerluisarneq akuersaarrne­qarsinnaanngilaq, tamatumunngalu akiuiniarluni suliniarneq Kattusseqatigiinniit suleqataanerput aamma kommunini ingerlattuassaavarput. Soorlu assersuutigalugu 1996-mi Inatsisartut ataatsi­miinnitsinni siunnersuuteqarpunga nuna tamakkerlugu pinaveersaartitsinermik siunnersortinik atorfinitsiseqqittoqartariaqartoq, taamanikkut siunnersuutiga annerusumik ilassineqarnani allakkatsigut taamaallaat akineqarpoq. Qujanartumilli kisianni maannakkut paasineqalerpoq taamatut suliniarneq  ilaatigut Inatsisartut ikerinnakkut aningaasalersuinerminnik unitsitsisimaga­luarnerat kinguneqartumik kommuneqarfinni taamaatinneqangajalluinnarsimasoq, tassa pinave­ersaartitsinermik suliaqarneq maannakkut pimoorullugu aallartisaqqinneqalermat. Kisianni soorunami ajornartorsiummik tamatuminnga ilungersunartumik qaangiiniarnermi  pinaveersaar­titsineq kisimi sakkussaanngitsoq aamma ilisimavarput.

 

Suliniutit assiginngitsut ingerlanneqartut ilaatigut inuit namminneq piumassusertik tunngavigalu­gu akissarsiassaq pinngikkaluarlugu qujanartumik suleqataapput.

 

Meeqqat kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut tarnip pissussanik ilisimasalinnik sapinngisa­mik piaarnerpaamik sullinneqartarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, taamaattumik tamatuma tungaa annertuumik eqqumaffigisariaqartoq Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissavarput, tassami oqaatigineqartarpoq meeraq taamatut atornerlunneqarsimasoq inuunermi sinnerani tarnimigut annertuumik ikiligaasartoq aammalu nammineq inersimasunngornermini ilaatigut aamma taamatut meeqqanik atornerluisunngorsinnaasartoq. Taamaattumik meeqqanik kinguaas­siutitigut atornerluisarneq suli pimoorullugu akiorniarneqarnissaa annerusumik eqqumaffigisaria­qarpoq sulissutigineqartuartariaqarlunilu.

 

Aamma siunnerssuteqartoq ilumoorpoq oqarami inuit meeqqanik kinguaassisiutitigut atornerlui­simasut akiuniarnermi ilanngullugit suliniuteqarfigineqartariaqartut, soorlu tarnip pissusaanik ilisimasalinnik sullinneqarnerisigut, kisianni soorunami meeqqat salliutinneqarnissaat pingaaner­paajusariaqarpoq.

 

Pillaasarnermut pineqaatissiisarnermullu tunngasut oqaaseqarfigissanngilakka, taakku pillugit ilaatigut Eqqartuussiveqarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuaq tamakkuninnga suliaqarmat kingu­sinnerusukkut saqqummiunneqarumaartussanik

 

Naggataatigut Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup meeqqat inuusuttullu kinguaas­siutitigut atornerlunneqarsimasut pillugit suliniutigineqartusssatut inassutigisai kaammattuutigi­simasaalu eqqaasissitsisutigissavakka innersuussutigalugillu, taamatullu oqaaseqarlunga suliap maanngaannaq killinneqarnani qulakkeerneqarlunilu Kattusseqatigiit sinnerlugit inassutigissa­vara suliaq Eqqartuussiveqarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmut ingerlateqqinneqassasoq.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Partiit oqaluttui aamma Kattuseqatigiinninngaannit Anthon Frederiksen -ip tamaasa qutsavigeru­supakka matumuuna oqallisissianngorlugu Inatsisartunut ilaasortap Finn Karlsen -ip saqqum­miussimasaa tamarmik ilungersunarluinnartutut annertunerusumillu suliniuteqarfigisassatut isigalugu maani oqaaseqaataanut.

 

Malunnarpoq aamma soorlu oqaaseqartut oqaatigigaat, minnerunngitsumik, tassa ukiuni kingul­lerni qujanartumik nunatsinni inuttut ajornartosiutivut inuiaqatigiinnilu ajornartorsiutivut pillugit ammanerujartortugut, tamatumuunalu ilaatigut immaqa aamma tamanna pissutaaqataasinnaasoq  massakkut politiinut nalunaarutiginnittarnerit annertusiartorneri. Kisianni aamma soorlu oqaase­qartut tamarmik oqartut taamatut massakkut ammanerusumik tamakku tappiffigineqarnerulerneri naammanngilaq, suli tamanna annertusartariaqarpoq, suliniutit ingerlasariaqarput, angajoqqaatut inersimasutullu akisussaaffivut pimoorullugit ilumoorullugit immitsinnut killilersinnaanerput meeqqavut ataqqillugit siunissaallu ataqqillugu tamatta akisussaaffipput pigalugulu ataqqisaria­qarparput.

 

Taamatut oqaaseqareerlunga oqaaseqartut partiit oqaaseqartitai oqaaseqaataannut tunngasunut tikkillatsiassavakka, kisianni aamma qularinngilara, minnerunngitsumik immaqa Inunnik Isumaginninnermut Naalakkersuisoq aamma oqaatsikka taperlugit aamma oqaaseqarumaartoq, tassami tassani pingaaruteqaqimmat, aamma soorlu oqartoqartoq susassaqartut tamarmik ataatsimut suleqatigiinnissaat aammalu ataqatigiissaarinissaq uanilu suliat suliassaqarfinnut assigiinngitsunut aamma sammissinnaagaluarlutik aamma suleqatigiiffissarpassuatsinnik imaqarput.

 

Siumup oqaaseqartuanut oqaatigerusuppara, taanna soorlu erseqqissareeriga, uani kalaallisuuani qallunaatualu assigiinngilaarmata uani qaffariaateqarnera 66%-nik tassani pineqanngimmat atornerluisimaneq taamatut qaffariarsimasoq, taanna erseqqissumik takussutissaqanngilaq, naluarput qanoq annertuseriarsimatiginersoq, annertusiartornersoq annkilliartornersorluunnit, kisianni una naluneqanngitsoq tassaavoq politiinut nalunaarutiginnittarneq, taanna taamatut siorna annertusieriarsimasoq.

Siumup tungaaninngaanniit aamma kaammattuugitineqarpoq tarnip pissusaanik immikkut ilisimasalik  peqqinnissaqarfimmi atorfeqartoq, taassumap immikkut meeqqanut inuussuttunullu sammisunik ilisimasaqarnera suliniuteqarneralu kikkunnulluunniit ilisimaarineqalernissaa suliniutigisariaqartoq. Taanna tusaatissatut tigullugu, taamaaliorniarsarissaagut, aammalu una oqaatigissavara  tassa massakkut taassumap sinerissamut angalaartarnermini, minnerunngitsumik Bisbebjerg hospitalimik suleqateqarnitsinnut sinerissamut angalaartitsisoqartarnerani, taanna peqataasarmat, aammalu taamaalilluni taamatut ajornartorsiuteqartut, tarnimikkut ajornartorsiu­teqartut ilaqutaasullu suliassaqartullu aamma tikittareermatigit massakkut, kisiannili taanna  aamma ilisimaneqarnera, periarfissallu tassaniittut ammanerusumik oqariartuutiginissaat, taanna isumagissavarput.

 

Siumup oqaluttuaninngaanniit aamma oqaatigineqarpoq pinaveersaartitsinermik siunnersuisoqa­lerneq kommunini, taanna soorunami isumalluarfigineqartoq, kisiannili aamma taakkua atorluar­niartariaqartut, taakkua aamma taamatukanneq oqaluttut allat oqarput, taannalu amma isumqati­galugu naalakkersuisuniit oqaatigissvarput, tassa qitiusuminngaanniit suliniutaasut taakkua naammanngillat, ataqatigiissaarisoqartariaqarpoq, tamannalu ineriartortinneqarpoq, kommunini ataasiakkaani pinaveersaartitsinermi siunnersortit innuttaasut najugaat tikillugit sulisut, taakkua suleqatigilluarniassaat aammalu taakkua suliniutaannik siunnersorlugillu ilitsersorluarnissaat taanna eqqummaariffigivarput ineriartortikkusuttuarlugulu.

 

Nuna tamakkerlugu oqaloqatiginnittarfimmik saaffiginnittarfiusinnaasumik periarfissiissinnaa­neq aamma taanna arlariinnit oqaatigineqarpoq, tassungalu tunngatillugu imaassinnaasoq aamma Isumaginninnermut Naalakkersuisoq ilassutissaqaraluartoq oqaatigissavara meeqqanik siunner­suisoqarfissamik, tassa Bĝrnerċdi-mik imaluunniit meeqqat pillugit ombudsmandemik pilersitsi­niarnermut atatillugu piareersaataasunut tassunga aamma ilanngullugu taamatut ataatsimoorussa­mik saaffiginnittarfiusinnaasumik periarfissaq aamma taanna ilanngullugu eqqarsaatersuutitsin­niimmat massakkullu suliniarnermi aamma tamanna ilanngullugu misissuataariffigineqalereerlu­ni.

 

Angajoqqaat sinniissaat sunngiffimmi meeqqat ornitagaanni meeqqerivinnilu sulisut aamma tassani Siumup tungaaninngaanniit suleqataasussatut pingaarutilittut tikkuarneqarput, taannalu aamma oqaatigissavarput naalakkersuisuni tappiffigigatsigu. Massakkut Inunnik Isumaginniner­mut Naalakkersuisoqarfik, Peqqnissamut Naalakkersuisoqarfik aammalu Ilinniartitaanermut Naalakkerusioqarfik taakkua ataqatigiissaarianiarnissamik suliniutitik pitsanngorsalugit suliniu­teqarput aammalu tassani pingaaruteqarluinnarpoq suliniarnerup ataatsimut qitiusumik saniatigut taakkua tamarmik immikkoorlutik suliffeqarfiit attuumassuteqarfitik suliffeqarfitillu aamma tamakkuninnga apuussiffigisassagaat.

 

Uani pinerluttulerinermut tunngasut aamma partiit tamarmik oqaaseqarfigivaat Katuuseqatigiin­ninngaanniit kisimi oqaaseqarfigineqarani, tassanilu oqaatigissavara tassa naalakkersuisuninn­gaanniit taakkua saaffigissavavut maani oqallinneq aallaavigalugu aammalu naalkkersuisut apuutissallugit oqaatigeriigaata saniatigut aamma saaffiginninnitsinni partiit oqaluttuisa oqaase­qaataat apuukkusutaallu amma ilanngullugit apuukkumaaratsigit, taamaalillutik nunatsinni politikkerit Inatsisartuni Ilaasortat  tassuunakkut qanoq  isumaqarnerat taakkua nalilersuinermin­ni aamma ilanngullugit isumassarsiorfigisinnaammassammatigit.

 

Atassutip tungaanninngaanniit ilaatigut apeqqutigineqarpoq meeqqat eqqugaasimasut pisariaqar­titsinertik malillugu ikiorserneqartarpaat? Isumaqarpunga maannakkut oqartariaqartugut naamik, tamannalu aamma isumaqatigiissutigigipput annertunerusumik suliniarfigisariaqaripput nunatsin­ni oqartussaasut nuna tamakkerlugu, kommunini aammalu minnerunngitsumik angajoqqaat meeqqanillu sullissisut tamarmik akisussaaqataaffigisaannik.

 

Atassutip ataatungaani aamma oqaatigivaa meeraq qitiutilluinnarlugu suliniarneq nutaaq aallarnisartariaqalersoq, oqaatigisariaqarpara tassani Atasssutip oqariartuutaa oqaatigisaa isumaqatigilluinnarakku, aammalu allaat uanga issannguakkunni aamma radiukkut oqallinnermi soorlu oqartunga uanga aamma isumaqarpunga meeqqat aallaavigalugit aaliangiisarnitsinni pilersaarusiortarnitsinni inuiaqatigiit ingerlaasaanni meeqqat aallaviginerullugit tunngaviginerul­lugit ingerlariaaseqarnissaq, taanna allaat uanga isumaqarfigigiga namminersornerulernerput pilersaarusiorneqalermalli namminersornerullutik Oqartussat iluanni sulissat immaqa anginer­paartaat massakkut tassaniittoq, allaallu aammalu iluatsittumik kinguneqassappat ataqanaatigi­sinnaasassarput inuiaqatigiinni. Pingaarluinnartutut taanna aamma isumaqataanera tassuunakkut Atassummut oqaatigerusuppara.

 

Aamma tassani Atassutip oqaluttuata sakkortunerusumik pillaasariaqarneq aamma oqaatigivaa aamma soorlu oqareersunga tamakkua ilanngullugit oqariartuutip kikkut qanoq oqariartuuteqar­nersut ilisimatitsissutigiumaarpavut, tassani nalilersuinermi ilanngunniassammata.

 

Inuit Ataqatigiit oqaluttuanit ilaatigut Isumaginninermut Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliar­suup inassuteqaatai tikinneqarput, tassani inassuteqaatit ilai Paarisa-p pilersereerneratigut, tassa Paarisa pilersinneqarpoq Ataatsimiititaliarsuup Isumaliutissiissutaata saqqummiunneqarnerata kingorna, taamatullu Paarisa-p pilersinneqarnerani suliassat ilai Paarisa-mut sulissanngortinne­qarnikuupput ilaalu soorunami suli Inunnik Isumaginnittoqarfimmiillutik.

 

Najukkani ataasiakkaani tamanik pinaveersaartitsinermik ingerlatsisoqassasoq aammalu suliniu­tit qitiusumiik ataqatigiissaarneqarlutillu taperssersorneqassasut taanna Paarisa-mut isumagisas­sanngortinneqarnikuuvoq, taannalu nalunngisatsituut  ukiuni kingullerpaani annertuumik ingerlanneqarsimavoq. Massakkut kommunit tamarluinnangajammik ataaseq marlulluunniit kisimik pinnatik pinaveersaartitsinermik siunnersortinik atorfinitsisimalerlutik aammalu qitiusu­minngaanniit ataqatigiissaarneqarneri taakkua isumagineqarlutik tapersorneqarnerilu aamma aningaasatigut.

 

SSPK-mi suleqatigiinneq kommunini tamani pinngitsoorani ingerlanneqartussanngortinneqassa­soq, imaassinnaavoq Isumaginninnermut Naalakkersuisup taanna aamma ilassutissaqartikkaa, kisianni uanga oqaatigisinnaavara  peqqinnissaqarfiup iluani aamma pitsaaliunermik siunneruiso­qatigiit issannguaq ataatsimiinnerani tamakkua ilanngullugit tikinneqarmata, tassanilu eqqarsaa­tersuutigineqartut ilagivaat massakkut napparsimaveqarfinni ataasiakkaani, nakorsaqarfinni ataasiakkaani Sundhedsnĉvnit, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliat ilaatigut  ingerlanerliortut ilaatigut pitsaanerusumik ingerlasut, taakkua siunissami qanoq aaqqissuussivigineqarnissaannut eqqarsaasersuuteqarnermi ilaatillugu aamma SSPK-.mi suleqatigiinneq ilanngullugu eqqarsaaser­suutigineqarmat, qanoq  taakkua imminnut suleqatigiinnerusinnaassanersut imaluunnit siunissa­mi suli immikkoorlutik ingerlasariaqarnersut ilaatigut nalilersorneqassallutik. Naatsorsuutigaar­put Peqqissamut Ataatsimiititaliat pillugit siunissami aaqqissuugaanissaat aappaagu Inatsisartu­nut saqqummiunneqarumaartut.

 

Angajoqqaat ilinniartitaasarnerat tassani Paarinnga nalunngilarput ingerlatitsuusoq aammalu Inuuneq Nakuunerup aningaasaateqarfianiit pisortaqarfinniit Naalakkersuisoqarfinniit pingasuniit aqunneqartumiit aammalu taassuma saniatigut Paarisa-p iluani pinaveersaartitsinermut aningasa­nik periarfissat iluini, taakkua kommunit qinnuteqartut aamma periarfissinneqartarput, eqqumaf­figilluarneqarput angajoqqaat ilinniartitaanernnik pikkorissartitsinissamut tapiiffigineqartarnerat.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma oqaatigineqarpoq meerartatsinnut paasitissallugu pingaaru­teqartut suut akuerineqartariaqarnersut suullu akuerineqartariaqannginnersut. Tassa ilumoorluin­narpoq meeqqat perorsarneqartarput aamma tamanna pisariaqarpoq, tassaqaana inunnguutigalu­gu, ilisimagunanngilarput, ilikkareersimasarunanngilarput suut tamaasa suna ajornersoq suna ajunnginnersoq, angajoqqaat inersimasut perorsaanissaat tassani pingaaruteqarpoq pisariaqarluni­lu. Suliassaq taanna annertuvoq, nuannersoq, ilungersunarsinnaasoq, ataqqinartoq. Meeqqat  perorsarlugillu sernissortuartussaavagut imminut nammineq  inersimasutut qanorluunnit immaqa atugaqarsimagaluarutta qamuuna nammineq    nalunngeqatigiissutsitigut nalusanngilarput suna ajortoq suna ajunngitsoq, taamaattumik immitsinnut inersimasutut killilersinnaaneq taanna ilikkarnerusariaqarparput meeqqat ataqqillugi, siunissaat eqqarsaatigalugu, ajunngitsumik tassuunakkut ingerlariartitsinissarput inersimasuusugut tamatta akisussaaffigaarput annertooq.

 

Pinaveersaartitsinermik siunnersortit ilinniartittuartarnissaat aamma eqqanneqarpoq Inuit Ataqatigiinninngaanniit, tassanilu oqaatigissavara,  tassa ukiumoortumik taakkua pikkorissartin­neqartarnerat ingerlaavalernikuuvoq aammalu aningaaliiffigineqartarluni Inatsisartuninngaanniit, taammaattumik taassuma soorunami ingerlaaannarnissaa naatsorsutigaarput, aammalu massaku­mut taamaappoq.

 

Inuit Ataqatigiinninninngaanniit aamma oqaatigineqarpoq ataqatigiissaarineq pitsaanerusariaqar­toq, taanna oqaatigissavara aamma isumaqatigigakku, tassa massakkut ataqatigiissaarineq pinaveersaartitsinermi suliaqarnermi Namminersornerullutik Oqartussat iluani, naalakkersuiso­qarfiit akornanni ataqatigiissaarineq  ineriartortinneqarpoq, kisianni oqaatigissavara nassueruti­gissavara immaqa taama qanitsigisumik suleqatigiinneq tamatigut sungiusimaneqarnera killeqar­sinnaavoq, taamaattumillu tamanna pitsaanerusariaqarpoq, kisianni misigisimavunga pitsann­goriartortoq, kisianni suli pitsaanerusariaqarpoq.

 

Naggataatigut oqaatiglaarusuppara meeqqanut atornerluisarnermut tunngatillugu atugaaqqiann­guaq, oqaatigineqaraluarpoq atuagaaqqiat arlallit aappagu saqqummertussat naatsorsuutigigatsigu Paarisa-mi ukioq naanngitsoq saqqumersinneqarumaartoq, aammalu TV-kut takusassiat TV-spot-it imigassamut atornerluinermut tunngasut, taanna aallavigalugu imigassamut atornerluineq aallavigalugu takusassiarineqartartut. Tassani aamma meeqqanik atornerluisinnaaneq imigassa­mik atornerluinerup ilaatigut kingunerisinnaasannik tunngavilerlugu, aamma taanna saqqummer­sinneqarumaarmat ukiup naajartornerani.

 

Meeqqat inuusuttullu siunnersuisoqatigiivi Nuuk Kommuneani kommunalbestyrelse ataani pilersinneqarnikuupput, tassanilu Paarisa -p aamma  taakkua suleqatiserisimavai, tassani meeqqat inuusuttullu isaannit isigalugu suut atuagaaqqiat, plakatit qanoq saqqummersinneqarunik meqqanut paasiuminarnerullutillu, soqutiginarnerullutillu sunniuteqarnerusinnaanerat taakkua aamma paasiniaaffigalutigit. Tassa suleqatigiit amerlasuut tassani pineqarput aammalu tamanna inerariartortinneqarlunilu annertusarneqartuartariaqarpoq.

 

Tassunga killikkallarlunga qujassutigeqqippara massakkut oqaatigineqartut aammalu pingaartit­sineq, neriullungalu aamma oqallinneq suli inuiaqatigiit akornanni ingerlaavarumaartoq. Paqumi­gisarparput ilaatigut oqartoqartasinnaallunilu aamma oqaluuserisaq avaanngunaqaaq oqaluuseri­vallaarnatigu, kisianni isumaqarpunga pisariaqartoq ilungersunarmat, nipangiutiinnarlugu aaqqinneqarnavianngilaq, tamatta suleqatigiilluta qanoq pitsaanerulesitsiniarsinnaanermik isummersuutaasinnaasut suulluunniit pisariaqartippavut.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Sulaissaqarfiutaannut Naalakkersuisoq:

Peqqinnisamut naalakkersuisup akissuteqaataanut ilassuteqalaassaanga Inunnik Isumaginninnik­kut Naalakkersuisoqarfitsinninngaanniit aamma suliat ingerlanneqartut pillugit, minnerunngitsu­mik oqaaseqartut ilaasa apeqqutigimmassuk  Inunnik Isumaginninnikkut Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup imaluunniit Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutai meeqqanut inuusuttuaqqanullu tunngasut taakkua sumut killissimanersut apeqqutigineqarmat.

 

Taanna aallaavigalugu oqaatsikka  maani ingerlanneqassapput. Siullermik una erseqqissaatigissa­vara Peqqinnissaqarnermut Naalakkersuisoq ilumoormat Inunnik Isumaginninnikkut Iluarsaaq­qinnermut Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutigisai pingaaruteqarluinnartut arlalissuit meeqqa­nut inuusuttuaqqanullu tunngassuteqartut taakkua uagut pisortaqarfitsinni, tassa Isumaginninner­mut Pisortaqarfimmi aammalu Peqqinnisamut Pisortaqarfimmi kiisalu aamma minnerunngitsu­mik sunngiffimmi sammisassaqartitsineq  pillugu naalakkersuisoqarfinni aamma akisissaasunit,t assa Ilinniartitaanermut Kultureqarnermullu aamma naalakkersuisoqarfimmut tunngassuteqar­tuummata, taakkua  naalakkersuisoqarfiit akornanni aamma ataatsimoorussamik aamma inger­lanneqartussaallutik, soorluttaaq aamma taakkua naalakkersuisoqarfiit tamarmik immikkuutaar­lutik suliassat aamma amerlaqisut aamma naammassiniarsarigaat, aammalu naammassiniartus­saallugit.

 

Meeqqat inuusuttuaqallu pillugit Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup kaammatuutai arlalissuit suliaralugit ingerlanneqarput. Tassani soorlu taasakka naalakkersuisoqarfiit taakku assiiginngitsut iluini aammalu Paarisa qitiutillugu nutaamik pilersinneqaqqittoq, qitiutillugu ataatsimoorussamik naammassiniagassat aamma ingerlanneqartussaallutik.

 

Soorlu ilanngullugu taalaarsinnaavakka kaammattuutigineqarsimasut naalakkersuisuninngaanniit ingerlatereersimasagut assiginngitsut, suliassat aallartereersimasagut immaqa tamakkerlugit taanngikkaluarlugit aamma apeqqutigineqartut pingaaruteqartut taalaarlugit paasissutissiissutigi­laassavakka aamma uterfigisussaagakkit Inunnik Isumaginninnikkut suliat pillugit Inatsisartunut nassuiaat oqallisigineqalerpat.

 

Kommunit tamarmik ilisimatinneqareerput aamma kaammattuiffigineqareersimallutik tassa SSPK-kut ingerlataasa suliarinissaannut, tassani inunnik isumaginnittoqarfiit kommunini, atuarfiit, politiit, pinerluttaalitsinermik suliaqartut ataatsimoorussaminnik taanna suleqatigiiffi­gaat aammalu kommunini tamanit tamanna ilisimaneqareerpoq aammalu ingerlanneqarluni. Taakkua saniatigut aamma naalakkersuisoqarfitsinninngaanniit ingerlatereersimavarput ilaqu­tariit ilinniartitasarnissaannut pikkorissartarnissaannik piumasaqarneq, aamma kommunini arlalinni tamanna ingerlanneqartareerpoq. Taassuma saniatigut pinaveersaartitsinermut suliat pillugit pikkorissartitsinerit assigiinngitsut ingerlanneqarput, soorlu aamma Peqqinnissamut naalakkersuisup taagaa ersarilluinnartumik pinaveersaartitsinermut siunnersortit kommunini tamangajavinni pilersinneqareersimapput taakkualu kommuninit aammalu naalakkersuisunit aningaasarsiaat akilerneqartarput. Aamma taakkua ineriartorteqqinneqassapput siunertat aamma Isumaginninikkut Ataatsimiititaliarsuup siunertat taakkartugai naammassiniarlugit suliaqartus­sanngorlugit.

 

Taakkua saniatigut Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik suleqatigalugu Inunnik Isumaginninikkut ilinniartitaanerit ingerlanneqartut nutarterneqarput, siunertat  taakkartorneqartut kaammattuutillu aamma naammassiniarlugit ilinniartitaanerit iluini.

 

Ilaqutariit siunnersorneqartarnerat kommunini ingerlanneqartussaasoq tamanut ingerlatinneqare­erpoq kommuninut aamma uagut qitiusuminngaanniit tassunga tunngasumi suli ineriartortitsillu­ta suliaq ingerlappavut, ilaqutariit siunnerorneqartarnerat  misilitagarilereersimavaat kommunit assigiinngitsut aamma pitsaasumik qujanartumik, aammalu tamanna siunnersuisarneq pillugu ilinniartitaanerit immersoqqinneqassapput annertusarneqarlutillu.

 

Aamma taamatut kommunit aallartitsiniartut aamma ikiorneqassapput qitiusumiit qanoq  taamatut pilersitsinissamut iliuusissat pillugit. Oqaatigilara Nuup Kommuneani pisariaqarluin­narmat tamanna aamma Nuup Kommuniata ingerlatereerpaa annertoorujussuarmillu aamma iluaqutaasumik misilittagaqarfigilereersimallugu.

 

Ataatsimiititaliarsuup ilanngullugu kaammattuutaasa ilagaat qitiusumik pinaveersaartitsinermik ingerlatsisoqarnissaa, tassalu taanna aamma  naalakkersuisuningaanniit soorlu aamma oqaatigi­neqareersoq Paarisa-p nutaamik aallartinneratigut qitiusumik taamatut pinaveersaartitsinerup aqunneqarnera tamarmi katersuuffeqalissaaq, taamaalilluni pinaveersaartitsinermut suliat tassani ineritikkiartorneqartut aamma ataqatigiissaarneqartussanngorlugit, soorlu aamma Peqqinnissa­mut Naalakkersuisup taanna taareeraa.

 

Taakkua saniatigut naalakkersuisuni uagut Isumaginninnikkut Naalakkersuisoqarfimminngaan­niit pilersaaruteqarpugut ukiamut, tassa sapp. Akunnernani 48-mi meeqqat inuusuttuaqqallu atugarisaat pillugit isumasioqatigiisitsiniarluta sapinngisamik nunatsinni susassaqartut amerla­nerpaat peqataaffigisinnaasaannik. Taanna siunertaraarput ullumikkut suliat assigiinngitsorpas­suit uani taakkartukkavut sumut killissimanerat nalilerniarlugu aammalu suut amigaatiginerigut aallartissimanngitsut naliliiffiigniarlugit, taamaaligutta ataqatigiissaarineq aammalu siunertaqar­luartumik suliap ingerlanneqarnissaat angusinnaajumallugu. Taanna pillugu massakkut naalak­kersuisoqarfitsinni pilersaarusiorneq ingerlavoq aammalu peqataasussat nalunaarfigiuttorneqarlu­tik aallatissapput qanittumi, aamma  tassunga ilaavoq Inatsisartuni Inunnik Isumaginninikkut Ataatsimiititaliap peqataanisaa. Taanna pilersaarut naatsorsuutigisimagaluarpara upernaaq pissasoq,  kisanni tassa Inatsisartut ulapeqimmata, naalakkersuisullu ulapeqaluta ajuusaarnaralu­artumik kinguartittariaqarsimavarput novemberimut pisussanngorlugu.

 

Taanna tunngaviliingaatsiartussaavoq imaluunniit tunngaviliilluartussaavoq suliarpassuit assigiinngitsut meeqqanut inuusuttuaqqanullu tunngasut ingerlaqqinnisaannut aammalu qanoq ilusilikkamik suliap ingerlateqqeriarnissaanut.

 

Taava naatsorsuutigaara  inunnik isumaginninnikkut eqqarsaatigalugit imaluunniit isumaginnin­nikkut aallaaveqartumik meeqqat inuusuttuaqqallu sullinneqarnerat pillugu suliassatta soorlu Atassutip oqaaseqartuata piumasarigaa ataatsimoorussamik pilersaarusiorneqarnerata piviusunn­gortinneqarsinnaanissaa, aammalu kaammattuutigineqartut assigiinngitsut partiininngaanniik tamarmik aamma naliliiffiigneqartussaassammata.

 

Naggataarutigalugu kingulliullugulu erseqqissaatigissavara naalakkersuisuninngaanniit pingaar­tittuaratsigu Inunnik Isumaginninnikkut Ataatsimiititaliarsuup kaammattuuterpassuisa suliarine­qarnerisa paatsiveqartumik ingerlanneqarnissaat peqqissaartumillu, taamaattumik ataqqivarput taassuma suliap ingerlanneqarneranut pilersaarut Inatsisartuni aamma  isummerfigineqareersoq maleqqissaassallugu, kisianni soorunami kommunini assigiinngitsuni suliarpassuit ingerlareersut taakkua ingerlajuassapput aamma naliliiffigineqartarlutik,  pitsaanerusunngortinnissaat siuner­taralugu.

 

Kiisalu naatsorsuutigaara kingullerpaanngorlugu upernaakkut tassa 1999-mut upernaakkut Inatsisartut ataatsimiilerpata meeqqat inuusuttuaqqallu atugarisaat pillugit suliat sumut killisima­nerat pillugu saqqummiisoqarumaartoq, tamanna neriuutigissavarput, kisianni tassa naalakkersui­soqarfitsinni tamanna siunertaraarput aamma neriuppunga tamanna naammassineqarsinnaaju­maartoq taamanikkumut.

 

Finn Karlsen, Atassut:

Oqallisissiama ilungersornartutut taasinnaasama akissuteqarfigineqarneranut qujavunga tamanut,  naalakkersuisunullu ilaasortamut; naalakkersuisup oqarnermini siullermik eqqaavaa tassa maannamut 1997-mi politiinut nalunaarutigineqarsimasut 66% -mik qaffariarsimasut, taanna annertoorujussuartut oqaatigisariaqarpara, sunarpiaq peqqutaasimasinnaanersoq immaqa eqqori­aruminaatsikannersinnaavara, kisianni immaqa imaassimasinnaavoq inersimasut meeqqallu imminut ammanerulernerat tamanna peqqutaaqataatissimasinnaavaa imaluunniit paasiniaasar­nerit pikkoriffigineqalersimasinnaapput. Kisianni taamaakkaluartoq naatsorsuutigissavarput taakkunannga amerlasoorpassuit paasineqarnatik suli massakku tamani tamaaniimmata nunatsin­ni.

 

Aamma assigiinngitsunit tamanik oqaatigineqartoq taamatut eqqorneqarsimasut ikiorneqartarnis­saat pisariaqarluinnartutut isumaqarfigineqartoq ilumoorluinnarpoq, pisariaqartitsineq angisooru­jussuartut takorloorsinnaavara uanga uani taamatut ilaqutaasunullu meeqanullu, taanna massak­kut annertuumik ingerlanneqarnera iluarisimaarnarpoq, kisianni isumaga malillugu suli pitsaa­nerusumik ingerlasinnaasariaqaraluarpoq.

 

Taavalu meeqqat naalakkersuisut oqaatigisaat meeqqanik atornerluinermi isumaginninikkullu sumiginnaanermik akiuiniarnermi Nunat Avannarlliit peqatigiiffimmik pilersitsisimanerat nunattalu peqataaffigisimasaa, taanna assut isumalluarnartutut isumaqarfigaara. Aamma pissan­ganartutut  nuannaarutigalugu oqaatigissavara Paarisa Peqqinnissamik Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup ataaniittoq Red Barnet suleqatigalugu kinguaassiutitigut atornerluisarneq pillugu ataatsimeersuarnissamik pilersaaruteqartoqarnera, tanna aamma isumaqarpunga pissarsiffiulluas­sasoq. Taavalu meeqqat pillugit siunnersuisoqatigiinnik pilersitsinissamik siunniussaqarneq isumaqarpunga pingaartorujussuussoq taanna aamma meeqqat tassani peqataatinneqarsinnaappa­ta assorsuaq nuannissagaluarpoq siunnersuisoqatigiinni meeqqat inuusuttuaqqallu.

 

Taava partiinut assigiiinngtsunut Kattusseqatigiinnullu oqaatsinut isumaqarpunga immikkut annertuumik tamaasa oqaaseqarfigingikalaurlugit assigiikajaartorujussuarmik oqaaseqarmata,  assigiinngitsut pinaveersaartitsinermut tunngasut suliniuteqarteqartut, suliniutinik ingerlasisut taakkartorneqarput uangalu isumaga malillugu Atassutillu Inuit Ataqatigiillu oqaatigisaat tamakku ataasimut eqikannerlugit immaqa ataatsimoortinnerullugit sulisikkaanni sukkanerusu­mik immaqalu pitsaanerusumik sulisinnaanerat isumaqatigaakka taama oqarmata.

 

Neriuppunga, tassa una aamma oqaatigineqarpoq, tassa meeqqat ullumikkornit meeqqat inersi­masulu immitsinnut uagut ammanerusumik oqallittarnissarput pisariaqartorujussuuvoq, taamaa­siorutta meerartavut imminut tatiginerulernermik tunisinnaagatsigit, taamaasilluta immaqa atornerlunneqarsinnaaneq pinngitsoortinneqarsinnaavoq, meeqqat imminnut tatiginerusut akisinnaanerummata.Taamaattumik tassa pingartorujussuuvoq meerartavut ammanerusumik ullumikkornit piriaaseqarfiginissaat.

 

Taamatut naatsuaqqamik oqaaseqarlunga siunnersuutima oqallisigineqarnera qutsatigivara. Neriuppunga siunissami nipangiunnagu tamanna ammasumik oqallisigineqartassasoq sinerissami Kalaallit Nunatsinni, aammalu pinaveersaartitsinermi, taamatut qaangiiartorneq ingerlalluarnis­saa neriuutigalugu.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Immaqa tamanit maluguneqarsimassaaq pinaveersaartitsinermut tunngasut annertunerusumik uagut oqaaseqarfiginnginnatsigit, imaanngilaq ersarissumik isumaqartugut. Nalunngilarput Isumaginninnermut Pisortaqarfimmi Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfimi suliassat tamakku suliarineqartut, pingaatumik Isumaginninnermik Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissummini maani tunngaviatigut akuersaarneqartumik tulleriinnilerneri malillugit suliassat ingerlasut.

Saqqummiussinitsinni aamma paasisarput una qitiutipparput. Siunnersuuteqartup siunnersuutaani aamma ersarissumik takuneqarsinnaavoq. Meeqqat atornerlunneqarsimasut pisariaqartitsineq naapertorlugu ikiorserneqartarpat? Taanna Naalakkersuisunut ilaasortap Marianne Jensenip akivaa; naamik. Oqanngilarli qanoq iliorniarluni.

 

Pinaveersaartitsinerinnavik aqqutigalugu meeqqat tassaanngaannaq ikiorsertariaqalersut ikiorser­neqarsinnaanngillat. Taamaattumik oqartariaqarpunga ajuusaarutigaara suliniutissatut aalajanger­sumasutut tikkuagarput piaartumik suleqatigiissitamik Paasisap ataani pilersitsisoqassasoq aalajangersimasunik suliakkerlugit piffisssami aalajangersimasumi saqqummiussassanngortillu­git, angusariaqaratsigu meeraq immaqalu ilaqutai tassanngaannartumik ikiorsertariaqalersut tassanngaannartumik ikiorserneqarnissamik periarfissinneqassasut.

 

Aammalu taannaannaq pinnagu kisiannili aamma ingerlaqqinnissami qanoq iluseqartunik suliniuteqartoqassasoq. Tassaniinnerusmavoq uagut Finn Karlsenip saqqummiussaanik nalilii­nerput aammalu oqaaseqarnerput.

 

Uagut aamma isumaqarpugut Paasisa ullumikkornit suli nukittunerulersittariaqartoq, nukittu­nerusumik sulilersittariaqarpoq, taamaattumik piareersimavugut Naalakkersuisunullu qinnutigis­sallugu Paasisamut amerlanerusunik aningaasaliissuteqarnissaq maannakkut aningaasanut Inatsimmi sulissutigeqqullugu, aammalu oqaatigereersinnaallugu kingususinnerukkut amerla­nerusunik aningaasaliissuteqarnissamik pisariaqartitsisoqalissappat piareersimagatta aningaasa­liissuteqarnissamut peqataassaluta.

 

Tassa imaappoq soorlu Naalakkersuisunut Ilaasortap akissuteqarnermi taakkartugai tamakku siunnersuisoqatigiit ataatsimeersuartitsitsiniarpunngooq atuakkat allallu mappersagaaqqat pilersinniarneqarput. Tamakku qujanaqaat, soo, assorsuaq qujanarput kisianni tassa uteqqilaar­lara aana, pisariaqartitarput aana ullumikkut; pinasuartumik ikiorsiisinnaaneq.

 

Aamma avaqqussinnaajunnaarparput pineqaatissiisarneq imaluunniit pillaasarneq eqqartussallu­gu, ilumut pineqaatissiissutaasartut pinerluutaasumut naleqquppat, avaqqussinnaajunnaarunar­parput Danmarkimi pissutsit attuallannerussallugit, pingaartumik sakkortuunik anertuunik pinerluttoqarsimatillugu, Danmarkimi pinerlussimasut naluneq ajorpaat qanoq pineqassallutik. Tamakkulu aamma pinaveersaartitsinermi iluaqutaasarput nalunngikkaanni qanoq sakkortutigi­sumik pineqassalluni imatut sakkortuumik ilioraanni.

 

Nunatsinni killormupajaaq ingerlavugut. Inoqamminut annersaarujussuartoq, sorlu assersuutiga­lugu, annertunerusumik imatut annertunerusumik pineqaatissinniarneqarneq ajorpoq. Meeqqanik ikkatilliisimasut ikiaroornartunik eqqussisunilluunniit sakkukinnerusumik pineqaatissinneqartar­put. Tamakkua eqqarsaatigalugit uagut oqarpugut eqqartuussisarneq pillugu Ataatsimiititaliar­suup suliassinniartigu massakkut una nalilersoqqullugu ilumut taamaassava, ilumut pissusissami­soorpa.

 

Makua ajunngeqaat meeqqanut siunnersuisoqalernissaq allallu, soo, Bispebjerg Hospitalimi suleqateqarnerit, soo ajunngeqaat, kisianni oqallissaarisup oqallissaarinermini tunngavigisai qitiutinnerullugit oqaseqartariaqaraluarpoq.

 

Maliinannguaq M. Mĝlgaard, Inuit Ataqatigiit, partiit avataasigut oqaaseqartoq:

Siullermik ajusaarutigissavara tassa aamma taamatut ingajattamik uanga siunnersuteqarsimaga­ma, kisianni kingusinnerusukkut kingusinnerusukkut inissinneqarsimalluni.

 

Ajuusaarnarpoq, imaaqa ataatsimoortinneqarsinnaasimagaluarmata oqallisigineqarneri. Ilaatigut atorneluisarnerit toqutsisarnerit taava aamma imminortarnerit tassani pillugu oqallinnissaq siunnersuutigisimagakku. Kisianni tassa uani ulumoorpoq oqallinnissaq pisariaqavissorpoq apeqqummi. Aammalu aamma nalunngilara politiinit nalunaarutigineqartartut ikittuaraannaasut pisartunut naleqqiullugu, inuit kanngugisarpaat oqaluttuarissallugu immaqalu aammalu ilaqu­tariinnerup iluani pissutsit ajortunngortinnginnissaat piniarlugu isertuussinerujussuit annertuut pisarput, taamaattumik taakku 66%-it qaffaataasimasut taakkuinnaanavianngillat. Uanilu taamatut pineqaatissinneqartarnermut tunngasut assorsuaq tupaallaatigivara oqaatigineqarmat tarnikkut katsorsartariaqannginnersoq taamatut pineqaatissinneqarsimasut Naalakkersuisup akissuteqaatimini oqaatigimmagu, taasa imaassimanerpoq ullumikkut parnaarukkaanni taava allamik naamik katsorsarneqaratik aniseqqiinneqaannartartut, taava sumut iluaqutaasimassava?

 

Taamaattumik taamaattoqarsimappat isumaqarpunga apeqqut ajornartorsiut annertoorujussuaq taamaalilluni aaqqinnanilu nangeqqittussaannartut ingerlateqqinneqartarsimassasoq, aammalu piaartumik taanna aaqqiivigineqartariaqartoq.

 

Soorunami pinaveersaartitsineq Peter Ostermann isumaqatigilluinarpara pinaveersaartitsinerin­nakku ajornartorsiutit qaangerneqarnavianngitsut, aamma ataatsimeersuartitsinerinnakkut quppersaraaralioqatigiit, soorlu aamma eqqaaneqartut, aamma meeqqat pillugit siunnersuisoqati­giit meeqqanut ombudsmandit, aap taakkua ajunngillat namminermi pinaveersaartitsinermi suliniarnermut aqqutigissallugit, kisianni ajornartorsiutip qitia aaqqinnavianngilaat.

 

Uani ajornartorsiutip qitia tassaavoq taamatut ajornartorsiutillit tarnimikkut ikiligaasimasut pisariaqartippaat saaffissaminnik peqarnissartik , aammalu immaqa taamatut sanngiillisartut atornerluinissaminnut immaqa aamma katsorsarneqarnissaminnik pisariaqartitsipput.

 

Taamaattumik qanorluunniit qanorluunniit ataatsimeersuarnerit siunnersuisoqatigiinnillu pilersiortortigigaluarutsigit tarnikkut ajornartorsiutillit qeqqa tikillugu aaqqiiviginianngikkutsigit anigornavianngilagut. Taamaattumik una isumaqatigilluinnarpara tassa ilaatigut Peter Osterman­nip Atassutip oqaatigisaa, atorfilinnik inuttaqartumik pimoorussamik aaqqissuisussamik pilersit­sinissaq.

 

Ipassaaninnguaq aningaasatigut Inatsisip ilaasutissatut Inatsit eqqartoqatsigu 6 mill.-uunit meeqqaniit sipaarniarpagut atorneqartussaanngitsutut peerniarlugit, tassa meeqqat tapii eqqarsaa­tigalugit.

 

Tassanilu isumaqarpunga meeqqat atugaannut aamma taakku atortariaqartut meeqaniit peernagit. Taakkuluunniit ilai atorsinnaagaluarutsigit taamatut atornerluisarnerup akiorniarnerata pimoorus­samik suliniutigineqarneranik isumaqarpunga iluaqutaanerujussuussasoq, tassa ajornartorsiutip qeqqa tikillugu tassani aatsaat anguneqarsinnaassasoq, aammalu uani qujassutigineqarpoq kommunit ilaanni tarnip pissusaanik ilisimasalinnik atorfinitsitsisimaneq, aap, isornaqaat kommunit akissallit, uani siunnersuuteqarsimanitsinni Inuit Ataqatigiinninngaanniit ukiualuit qaangiuttut oqaatigisimagaluarparput periarfissinneqartariaqartut kommunit immaqa mikinerusut Peqqinnissaqarfiup, Atuarfeqarfiup taavalu kommunip suleqatigiillutik atorfinitsitsisinnaanissaat inatsisitigut aqqutitissiuunnissaa taanna siunertaralugu.

 

Kisiat taamanikkut ajoraluartumik taanna siunnersuut maannamut isumaqatigineqarsimasoq nalunngilara kisianni maannamut suli kinguneqarsimanngilaq. Neriuppunga ingerlateqqinneqas­sasoq, tassa uani oqareernittuut oqallisigiinnaraluarutsigu aaqqinnavianngilaq, ajornartorsiutip qeqqa sulissutigisariaqarparput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Suulluunniit ajornartorsiutit suliniutigissagaanni ataavartumik suliniutigisariaqarput qaangissa­gaanni. Soorlu assersuutigigutsigu pinaveersaartitsinermut siunnersuisoqarneq ukiualuit matuma siorna maanngaanniit Inatsisartuniit tamakkiisumik tapersersorneqarluni kommunini atorfinitsit­sinerit tamarmik ingerlanneq1arsimagaluartut piffissap ilaatigut Inatsisartuninngaanniit taperser­sorneqarunnaarmat tamangajalluinnarmik kommunini atorunnaarsinneqarsimasut, pissutigalugu kommunit tamakkiisumik akissaqartissimanngimassuk pinaveersaartitsinermut atorfilimmik ingerlatsinissartik.

 

Taamaattumik pingaaruteqarpoq massakkut pinaveersaartitsinermut siunnersortit aamma maanngaanniit tapersersorneqalersut ataavartumik ingerlanneqarnissaat.

 

Aamma taamaappoq tarnip pissusaanik ilisimasallit massakkut kommunini taamaallaat akissa­qartuni atorfinitsinneqartarput. Kommnit akissaqanngitsut tarnip pissusaanik ilisimasalinnik atorfinitsitsinissaminnut assorujusssuaq ajornartorsiuteqarput.

 

Taamannallu suliniarnermi pingaarnerpaatut tikkartariaqartit tassaapput aamma tarnip pissusaa­nik ilisimasallit meeqanik taama pineqarsimasunik pinngitsorneqarsinnaanngitsut inuuniarner­minni ingerlariaqqinnissaminnut atorfissaqartippaat annertoorujussuarmik.

 

Taamaattumik pissutsit qiviarutsigit aammalu pimoorullugu suliniut pinngitsoorneqarsinnaanngi­laq inatsisartuninngaanniit aamma aningaasalersuinerup tungaatigut ataavartumik kipisaqattaann­gitsumik ingerlatsinissaq.

 

Pillaasarnermut tunngatillugu oqaaseqarninni oqarpunga taanna annerusumik oqaaseqarfiginagu pissutigalugu eqqartuussiveqarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuaq ingerlammat, aammalu tassani inuttaammata eqqartuussivimmi atorfillit eqqartuussisut politimestereqarfimmeersut illersuisartut allallu tassani suliassami paasisimasaqarluinnartut inuit qanoq pineqaatissiisarnermut tunngatil­lugu nalunninngitsut ulluinnarni suliaqartut.

 

Kisianni taamaakkaluartoq ilumut ilumoorpoq Atassutip aamma oqaaseqartua Peter Osetrmanni ullumikkut ilumut pillaasarneq qiviarutsigu apeqqusertariaqalerpoq taamatuinnaq ingerlaannarto­qassanersoq, tassa ilaatigut siumaqarnartarmat pineqaatissiisarnermi allaat sakkukippallaartumik pineqaatissiisoqartartoq, allaallu aamma oqartoqaqrtartoq nalunngilarput inissiisarfinni anstaltini pineqaatissinneqartartut ilaatigut arlaleriarlutik uteqattaartualersartut, tassa pissutsutsit ajunngin­gaarmata immaqa ilaatigut nuannisiinnarlugu uteqattaartuartartut, pissutsit taamaattut uteqqittari­aqanngillat, taamaattumik tamakkua aamma ilanngullugit neriuppunga Eqqartuusiveqarneq pillugu Ataatimiititaliarsuarmut ersarissumik tikkuartorneqartariaqartut.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Eqqaassutigilaassavara suleriaatsimi §'41 naapertorlugu apeqquteqaat toqqammavigalugu oqallinnermi partiit oqaaseqartuisa avataasigut oqaaseqartussat oqaaseqarniaraangamik taava minutsini tallimani periarfissaqarmata siullermi aamma aappassaaneernerani minutsini tallima­ni.Kiisalu amma oqaatigissavar siunnersuuteqartoq paasisakka naapertorlugit maani oqaaserine­qartut partiininngaanneersut aamma naammagisimaarlugit oqaaaseqareermat.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Partiit Kattusseqatigiilu oqaaseqartui tusarnaarlugit asorsuaq nuannerput isumaqatigiilluinar­tuummata. Kisianni soorluuna suliassaq taama ilungersunartigisoq tamarmik ilungersuullugu eqqaasartik allanut innersuukkaat. Namminneq iliuuseqarnissaminnik oqanngillat, Paarisa, pinaveersaartitsineq, imatut iliorneq, meeqqat ombudsmandiat, atorfilinnik inuttalimmik ataatsimiititaliaq, tarnip pissusaanik ilisimasallit, ajungilarmi tamakkua innersuussutugeriartigit ikiussavaatigut.

 

Kisianni maani Inatsisartut soorlu tunniussiinnarnerat iluarinagu, assorsuaq eqqarsaatigaara akuerineqarsinnaassanersoq Siulittaasoqarfimminngaanniit.

 

Imatut uanga siunnersuuteqarusukkaluarama maani inimi Inatsisartut nunatsini qinikkat quller­saat ilungersorlutik nunatsinni inuttasunut tamarluinnarnut ima inassuteqarput: Kalaaliusugut inuiattut tamarluinnatta peqatigiilluta meeqqanik atornerluisarneq unitsilluinartigu, tamanna Inatsisartuni akuerineqareerpat ullormut oqaluuserisassat tulliannut ingerlaqqissaagut.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq:

Atassutip oqaluttuanut aammalu allanut Peter Ostermannip oqaaserisaanut aamma tapersiisunut utoqqatsissutigissavara taanna apeqqutigisarsi toqqaannartumik akinnginakku siullermik akissuteqarninni, qanormi iliortoqassava?

 

Tassa una siullermik oqaatigissavara oqallinnissamut apeqquteqaat taanna akisassanngorlugu Paarisamut Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfimmut Paarisa immikkoortortaqarfianut ingerla­tinneqarsimammat Inatsisartut Siulittaasoqarfianinngaanniit, tassali Paarisap suliassarerpiarpaa taanna pinaveersaartitsinermut tunngasut.

 

Taamaattumik taakkua aallaavigeqalugit aammami pingaatikkatsigit tamatta akissuteqaat taanna ingerlanneqarpoq. Nalunngilavut meeqqanut isumaginninnikkut sullissineq taanna Inunnik Isumaginninnermi Naalakkersuisoqarfimmiippoq, aammalu tassani suleqatigiittoqarpoq.Taa­maattumik pinaveersaartitsinermi suliat saniatigut aamma Naalakkersuisuni ukiut marlussuit matuma siornatigut suliniuteqarsimavugut sulisitsillutalu, tarnimikkut ajornartorsiuteqartut tassanngaannartumik illqinartumik imaluunniit qamuuna pigiliussaminnik eqqorneqartut qanoq ilillutgit toqqaannarnerusumik ikiorsinnaavagut, taanna pilugu sulisitsinikuuvugut suliakkiilluta qitiusumiik aammalu inunnut tikitsilluni suliniuteqarsinnaanerit tamakkua qanoq ilusilersorne­qarsinnaappat, paassiuminartumik aqukkuminartumik.

 

Taamatullu siunnersuisarfik Inuk suliakkersimavarput siunnersuusioqqullugu qanittunnguakkut ungasinngitsukkut siunnersuut tamanna saqqummiuppaat Naalakkersuisunut tunniuppaat, tassalu oqaatigissavara taamatut suliakkiineq Peqqinnissaqarfimmut Naalakkersuisoqarfimminngaanniit ingerlanneqarsimavoq aammalu tunniunneqarsimalluni tassunga, kisianni aamma nalunnginnatsi­gu Naalakkersuisoqarfiit aamma Naalakkersuisuni soorunami tamatta taanna suliniutigisaqari­aripput Naalakkersuisuni eqqartorsimavarput aammalu tassani inassutigineqartut suliniutissatullu tikkuarneqartut eqqartorlutigit qanorlu ingerlariaqqinnissaq aamma eqqartorsimallutigu.

Qanittukkut tamanna pivoq aammalu taassuma kingunerisaanik uani siunnersuutigineqartut tuikkuarneqartullu Inunnik Isumaginninnermik Naalakkersuisoqarfimmut ingerlateqqitassann­gorlugit tunniunneqarput. Tassanilu aamma tamanna nalunngilara massakkut ingerlanneqartoq nalilersorneqarlunilu uani tikkuarneqartut imaluunniit taassuma saniatigut aamma allanik suliniuteqartoqartariaqarnersoq, tassa suliniuteqarnissaq pivisunngortinniarlugu masssakkut suliaq uani nalunaarusiorneq aammalu inassuteqarneq tunngavigalugu igerlavoq Inunnik Isumaginninnemi Naalakkersuisoqarfimmi.

 

Neriuppugut naatsorsuutigalugulu tassani toqqaannartumik paasiuminartumik erseqqissumillu aaqqissuussamillu taamatut suliniarnissaq, tassa massakkut aqqutissiuunneqarpoq aammalu neriuppugut piaartumik tamakkua piviusunngortinneqarumaassasut.

 

Neriuppunga taanna apeqqutigineqartoq toqqaqrtumik akillugu, tassa qanoq iliorniartugununa ikiorniarlugit taakkua, taamatut paasiniaasimavugut aamma inassuteqartoqarpoq taakkualu nalilersorneqarput massakkut.

 

Anthon Frederiksenimut oqaatigissavara taakua pinaveersaartitsinermut siunnersortit taamaatit­tartut aallarti6ttartullu arlaleriarluni oqaatigimmagit. Tassa nalunngilarput taaakkua qangali ukiut marlussuit matuma siornatigut taamaaattoqarsimasoq, kisianni tassa massakkut Naalakkersuisut aammalu Inatsisartut taamatut kipeqattaartumik iliuuseqartoqartarsimaneq iluarsiiviginiarlugu suliniuteqarsimavugut aammalu Inatsisartut aalajangernikuupput massakkut kipeqattaartumik ingerlasoqassanngitsoq Paarisap suliniutissaanik saqqummiussisoqarmat Inatsisartunut tassani aamma inassuteqaatit ilagivaat massakkullu taamatut suliniutit kipeqattaarnatik ingerlaniarlik Namminersornerullutik Oqartussat affaanik tapiissuteqarsinnaanerat tassani pineqarpoq aammalu kommunip affaanik, tassanilu Inatsisartut aamma tamarmiullutik tamanna akuersaarpaat taamaat­tumik taanna Inatsisartut aalajangernerannut aamma tunngaveqarluni eqqanaarneqarpoq uneqat­taartuunnginnissaa.

 

Oqaatigissavara soqutiginnittunut tassa nuna tamakkerlugu suliniutissatut siunnersuutit saqq­qummereernikuupput, aamma tassunga tunngatillugu ilisimatitsissutigissavara unnugu Katuami nalunaaqqutaq arfineq-marlunut oqalugiaatigineqartussaammat tarnip pissusaanik ilisimasalim­mik, qanoq tarnikkut illoqissuteqarnermi qanoq iliuuseqartoqarsinnaasoq qanorlu ikioriaaseqar­toqarsinnaasoq, taanna soqutiginnittunut uunga attuumaqimmat ilisimatitsissutitut oqaatigivara.

 

Aamma oqaatigerusuppara soorlu aatsaannguaq oqareersunga Inuuneq Nakuunermut Aningaa­saateqarfimmi meeqqanut tunngasut assorujussuaq pingaartippavut taakkualu pingaartinnerpaa­vagut ukiuni makkunani.

 

Aammalu taassuma saniatigut Paarisap ataani pinaveersaartitsinermi suliniutinut assigiinngitsu­nut periarfissaqarpoq aningaasanik aamma qinnuteqarnissamut, taakkunanilu aningaasaateqarfin­ni marlunni suli ukioq manna aningaasat tassunga nungunngillat, taamaattumik taanna aamma pinaveersaartitsinermi siunnersortinut ilisimatitsissutigineqarnikuuvoq.

 

Oqaatigissavara suliniutissat assigiinngitsut kommunininngaanniit najugaqarfiit assigiinngitsut qinnutigineqartarput aamma nuannersut piukkunnartut soqutiginartut, kisianni aamma kaammat­tuutigiinnassavara ilisimatitsissutigalugulu suli meeqqanut minnerunngitsumik sammisunik suliniuteqarnissamut aningaasatigut periarfissaqarmat ikiorserneqarnissamut aamma ukioq manna.

 

Nuna Avannarlerni peqatigiiffiliorsmaneq aamma taaneqarpoq, aamma nunatsinninngaanniit peqataaffigineqartoq, taanna qujanarpoq kisianni aamma uanga meeqqanut tunngasumik siunner­suisoqatigiiffimmik pilersitsinissamut atatillugu ilaatigut eqqarsaatersuutissatut tunniussimavara aammalu tunniuteqqikkusullugu nunatsinni peqatigiiffimmik meerartagut pillugit aamma pilersitsisoqarsinnaannginnersoq, taanna isumaqarpunga pingaaruteqartoq naalakkersuinermik qulaaninngaanniit pineqassanngitsoq, kisiannili inuit, peqatigiiffippassuaqarpugut nunatsinni meerartagut meerartattalu pitsaanerpaamik siunissaqarnissaat pillugu suliniaqatigiiffimmik aamma pilersitsisoqarsinnaasoq isumaqarpunga. immaqa taanna kikkummitaava ilaasortaarusus­sanngillat, ilaasortarpassuusinnaagaluarpugut immaqa taamatut pilersitsisoqartuuppat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga ersersikkusuppara Naalakkersuisuni pingaartikkatsigu suulluunniit meeqqat atugarisaannut pitsanngorsaataasinnaasut suliniutit soqutigalugit tapersersorusukkatsi­git.

 

Soorunalimi una aamma oqaatigissallugu meeqqat atugarliortuunnaanngillat, meerarpassuaqar­poq qujanartumik aamma toqqissisimasumik ajunngitsumillu peroriartortunik. Kisianni taanna miserratigisinnaanngilarput amerlavallaartut atugarliortut, taakkualu pitsaasumik siunissaqarnis­saat tamatta akisussaaffigalugu pisariaqarpoq.

 

Maliinannguaq M. Mĝlgaard-ip apeqqutigivaa pillarneqarsimasut aammalu atornerluisimasut tarnikkut katsorsarneqartannginnersut, taamaanngippallu taanna suliniutigipallattariaqartoq, tassa taanna erseqqissaatigisariaqarpoq akisussaaffiit taakkua naalagaaffimmiimmata, taamaattumin­guna Naalakkersuisuni oqartugut saaffigissavagut apeqqut taanna oqallisigitsiaqqullugu katsor­saasarnermut tunngasoq aammalu pineqaatissinneqartarnermut tunngasoq oqallisigitsiaqqullugu.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Oqaatigissavara suleriaaserput malillugu '24 taanna imatut oqaasertaqarmat: Ataatsimiinnermi siulersuisup imaluunniit Ianatsisartunut ilaasortap siunnersuutigisinnaavaa oqaluuserinninneq naammassineqassasoq, tamannalu Inatsisartut oqaluusegeqqinnagu aalajangiiffigissagaat.

 

Tassa tunniunneqarpoq siunnersuut imatut nipilik: Inatsisartut nunatsinni qinikkat qullersaat ilungersorlutik nunatsinni innuttaasunut tamarluinnarnut ima inassuteqarput: Kalaaliusugut inuiattut tamarluinnatta peqatigiilluta meeqqanik atornerluisarneq unitsilluinnartigu.

 

Apeqqutigissavara taamatut siunnersuuteqarneq isumaqataaffigineqarnersoq, taanalu isumaqati­gineqarpat taava tassa oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqissaagut.

 

Kissaatigissavara isumaqataasut nikueqqullugit.

 

Tassa taamaalilluni maani isersimasut tamarmik akuersaarpaat, tassani maannakkut oqaluuseri­saq tassunga killeqassasoq aammalu immikkoortumut tullermut ingerlaqqissasugut.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.