Oqaluuserisassani immikkoortoq 74 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders
Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
1996-imi Inatsisartut ukiakkut
ataatsimiinnitsinni utoqqaat saaffiginnissuteqarnerat tunngavigalugu
apeqquteqaatigaara, ukioq 1997 utoqqarnut ukioritinneqarsinnaanersoq.
Taamanikkut Naalakkersuisut
akissuteqaamminni oqaatigivaa ukioq 1999 Naalagaaffiit Peqatigiit utoqqaat
ukiuattut toqqarsimagaat, tamatumallu nunatsinnut sammineqarnissaa
Naalakkersuisut sulissutigigaat ilanngullugu oqaatigalugu, taamaattumik
paaserusunnarpoq 1999 nunatsinni utoqqarnut aamma ukioritinneqassanersoq.
Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu
Suliassaqarfiiutaannut Naalakkersuisoq:
Qinnutigissavara Siulittaasumut
naalisaalaarnissara, tassa siunnersuutigineqartumut Naalakkersuisuni
akissuteqaaterput allaganngorlugu ingerlatinneqareernikuummat.
Inatsisartunut ilaasortaq Anthon
Frederiksen 1999-ip Kalaallit Nunaanni utoqqarnut ukioritinneqarnissaanik
siunnnersuuteqarpoq. Tamatumani 1999-ip Naalagaaffinnit Peqatigiinnit utoqqaat
ukiuattut toqqarneqarsimanera innersuussutigineqarluni.
Siunnersuut Inatsisartut
Siulittaasoqarfiannit pingasunngornikkut apeqquteqaatitut suliassanngortinneqarsimavoq.
Utoqqaat utoqqaliartortarnerlu pillugit
Naalagaaffiit Peqatigiit 1992-imi Suaarutaatigut utoqqaat taakkulu atugaat
samminiaqqullugit nunat tamat kaammattorneqarpuq. Inuiaqatigiinni suliniutinik
aallarnisaasoqarnissaa kaammattuutigineqarpoq, 1999-ilu nunat tamat akornanni
utoqqaat ukiorissagaat aalajangerneqarluni.
Nunarsuarmi tamarmi utoqqaat,
uummaarissumik utoqqalineq, utoqqalinerup nassatarisaanik nappaataalersartut
taakkulu katsorsarneqartarneri Ainuiaqatigiit kinguaariinnit tamanit
peqataaffigineqartu@ il.il. pillugit
ataatsimeersuartitsisarnertigut ukioq 1999 malunnartinniarneqartussaavoq.
Isumaginninnermut tunngasut pillugit
Europami suliniaqatigiiffissuit pingasut isumaginninneq pillugu Europami
ataatsimeersuartitsinermik, utoqqarnik naapisimaartitsinermik kiisalu nunat
tamat akornanni ataatsimiititsinermik aaqqissuussiniarput, tamakkulu
aqqutigalugit nalunaarut ADeclaration of Amsterdam@-imik taaneqartoq anguniarneqarluni.
Aaqqissuussinerit taakku 1999-imi oktoberip aallaqqaataani pisussanngorlugit
pilersaarutigineqarput.
Inatsisitigut suliniutaasunut kiisalu
1999-ip utoqqarnut ukioritinnissaanut atatillugu utoqqaat namminneq
kattuffiannik AUtoqqaat Nipaat@-nik akuttunngitsumik oqaloqateqartarnerit Naalakkersuisuninngaanniit
pingaartippagut.
Utoqqaat ukiuat 1999 aallarnerlugu ullormi
ataatsimi utoqqaat pillugit Naalakkersuisut oqallitsitsiniarput, tassanilu
pisortani oqartussat, sulianik ilisimasaqartut, KANUKOKA-p kiisalu nuna
tamakkerlugu utoqqaat kattuffiata Utoqqaat Nipaata sinniisuutitai
peqataaqqullugit qaaqquneqartussaapput.
Kommunit, nuna tamakkerlugu utoqqaat
kattuffiat kiisalu najukkani ataasiakkaani utoqqaat peqatigiiffii
Naalakkersuisut kaammattorpaat 1999 utoqqarnik sammisaqarnerunermut kiisalu
utoqqaat pillugit utoqqaallu peqatigalugit najukkani ataasiakkaani ingerlatanut
aaqqissuussinernullu atoqqullugu. Utoqqaat ukiuanni ingerlatassanik
pilersaarusiornermi utoqqaat peqataatinneqartarnissaat kaammattuutigineqarpoq.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Qujanaq akissuteqaammat. Tassa paasivara
utoqqaat 1999 aamma nunatsinni ukiorissagaat, qujanaq.
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders
Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
1998-imut aningaasanut inatsisip
suliarineqarneranut atatillugu ilaatigut ilinniartunit piumaffigineqarnera
tunngavigalugu septemberip aallaqqaataani 1997-imi Inatsisartut taamanikkut
ataatsimiinnissaannut siunnersuuteqarpunga, ilinniartuunersiutit
qaffanneqarnissaat pillugu, tassami ilinniagaqarnersiutit 1991-imili 200
kr.-inik taamaallaat qaffanneqarsimanerat maannamut
allanngortinneqarsimanngimmat.
Taamanikkut Kultureqarnermut,
Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup akissuteqarnermini ilaatigut
oqaatigaa, ilinniartuunersiutit annertussusaat, ilinniagaqartut atugarisaat
il.il. ilinniagaqartut Kattuffiat suleqatigalugu suliarineqarlutillu
misissuiffigineqartut.
Taamaattumik suliap tamatuma sumut
killissimanera qanorlu angusaqartoqarsimanera matumuuna apeqqutigaara.
Aamma ilanngullugu apeqqutiginiarpara,
sooq Ilinniagaqartut Kattuffiannit isumaqatiginninniarneq
ingerlanneqarsinnaasimannginnersoq? Taakkua Naalakkersuisunit
tatigineqarsimannginneramik - imaluunniit Kattuffiit allat isumaqatiginninniassagaangata
aamma Naalakkersuisut misissuisitsinissamik piumasaqaateqaqqaartarnerlutik?
Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut
Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:
Inatsisartut 1998-imi upernaakkut
ataatsimiinneranni ilinniagaqarnersiutit qaffanneqarnissaanik siunnersuutigisat
Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaannut
oqaluuserisasanngorlugu innersuunneqarpoq. Naalakkersuisoqarfimma nassuiaataa
ataatsimiititaliap akuersaarlugulu isumaqatigisimavaa.
Nassuiaammi atuarneqarsinnaavoq
ilinniagaqartut atugaannik misissuinermi paasisat pissarsiarineqarpata
ilinniagaqartut naalakkersuisoqarfimmalu ilinniagaqarnersiutit pillugit
oqaloqatigiinnertik aallartissagaat.
Ilinniagaqartut atugaannik misissuineq
1998-ip qiteqqunnerani naammassisimassasoq naatsorsuutigineqaraluarpoq,
kisianni misissuineq pillugu paasissutissanik uanga suli
tigusaqarsimanngilanga. Misissuinerup taassuma 1998-imi oktoberip
aallartisimalernerani naammassineqarsimanissaa naatsorsuutigineqartoq
Naatsorsueqqissaartarfiup oqaatigaa.
Ilinniagaqartut suliniaqatigiiffiisa
naalakkersuisoqarfimmalu akornanni isumaqatigiissutaasimasut suli atuupput.
Taamaattumik misissuinermi paasisat pissarsiarineqarniariarpata isumaqatigiinniarnerit
aallartinneqarsinnaalissapput.
Naggaterpiaatigullu oqaatigissavara
ippassaani misissuinerup inernera tunniunneqarmat, tassalu
aallarteriaannaavugut.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Akissuteqaat soorunami tamakkiisumik
naammagineqarsinnaanngikkaluartoq, taamaattoq kissaatigissavara misissuinerup
inernerani inerniliunneqarsimasut aamma allaganngorlugit
pissarsiarineqarsinnaajumaassasut Inatsisartuni ilaasortanit.
Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:
Una erseqqissumik oqaatigilaarlara,
misissuisitsineq taanna uanga naalakkersuisoqarfimma ingerlatarinngimmagu,
kisiannili Kattuffiup Naatsorsueqqissaartarfiullu nammineerlutik ingerlaralugu,
taamaattumik kikkut tunniussissanersut taanna uanga pisussaaffiginngilara,
soorunami taakkua Naatsorsueqqissaartarfiup Kattuffiullu namminneerlutik
tunniussinnaavaat immaqa taakkununnga saaffiginninnikkut.
Pingasunngorneq 21. oktober 1998 nal.
20.00
Oqaluuserisassani immikkoortoq 78.
Raajartassiissutit pillugit
pingasunngornikkut apeqquteqaat.
(Inatsisartunut ilaasortaq Hans Enoksen)
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders
Andreassen Inatsisartut Siulittaasuat.
Hans Enoksen, Siumut:
Naatsuarannguamik, tassa apeqquteqaatigivara aappaagu raajarniarneq ukioq mannatut ingerlalluassappat qanoq pilersaaruteqartoqarnersoq aammalu pisassakitsut massakkut ilungersunartumik atugaqarlutik inissisimalersimasut aappagumut qanoq iliorniarneqarnersut, taamatut naatsunnguamik oqaatigiinnarlugu.
Pâviâraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut , Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:
Aallaaqqaatigalugu nalunaarutigissavara Naalakkersuisut maannakkut 1999-imi raajat pisarineqarsinnaasussat qummut killissaat, TAC, pillugu oqaaseqarsinnaanngimmata. 1999-imi raajat pisarineqarsinnaasut qummut killissaat Naalakkersuisunit aalajangersarneqassaaq biologit siunnersuumminnik, novemberip naalernerani saqqummiunneqakkajuttumik, tunniussaqareerpata.
Ukioq manna sinerissamut qanittumi raajarniarneq ingerlalluarsimavoq Naalakkersuisullu septemberip aallartinnerani aalajangiipput ukioq kingulleq pisarinngitsuukkat ukioq mannamut nuunneqassasut. Taamaalilluni biologit siunnersuinerat saneqqutinngikkaluarlugu periarfissaqarsimavoq kutterini nunamilu raajaleriffinni suliassaqaratitsineq iluaqusiivigissallugu.
Siuliani taasattut ingerlasoqarnerata uppernarsarpaa Naalakkersuisut raajarniarnerup allanngoriartorneranut malinnaaqqissaartut, taamatuttaaq aalisariuteqassutsip naleqqussarneqarnerata sunniutaanut. Naalakkersuisut siumut naatsorsuutigaat 1999-imi biologit siunnersuinerat tunngavigalugu pisassiissutinik aalajangersaanikkut annertussusiliinerit saniatigut pisassiissutit amerlineqarnissaannut illersorneqarsinnaasumik periarfissanik nassaaruminaassaqisoq. Pissutsit taamaammata pisaqarsinnaassuseq pisassiissutigineqartunut naleqqussarniarlugu aalisariuteqassutsimik naleqqussaanerup iluaqutaasutut pisariaqartutullu sakkugineqarnissaa pissusissamisuuginnarsorivaat. Taamatut naalisaallunga apeqquteqaat akivara.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Tassa apeqquteqartup akissuteqaat naammagisimaarpaa.
Taavalu tullinnguukkaluarpoq Inatsisartunut ilaasortap Josef Motzfeldtip apeqquteqaataa, kisianni inuttaa maaniinngimmat naatsorsuutigaarput naammagisimaarsimagaa akissuteqaat, taavalu aamma immikkoortoq 81 Inatsisartunut ilaasortap Malînánguaq Marcussen-Mølgaardip apeqquteqaatini aamma akissuteqaat naammagisimaarlugu nalunaarutigaa maanga, taamaattumillu immikkut oqaatiginissaa aamma kissaatiginagu, imm. 84 aamma pereerparput taavalu 85 apeqquteqaat kingulleq aamma Inatsisartunut ilaasortaq Karl Lyberth maaniinngimmat naammagisimaarinnittutut nalilertariaqarpoq akissuteqaatinut.