Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 79		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 20. oktober 1998, nal. 15.20

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 79

 

Landskassip 1997-imut naatsorsuutai pillugit isumaliutissiissut.

(Kukkunersuinermi ataatsimiititaliap siulittaasua Kristine Raahauge)

 

 

 

Ataatsimiinermik aqutsisoq: Inatsisartut siulittaasuata tullia Finn Karlsen.

 

Kristine Raahauge, Kukkunersuinermi ataatsimiititalip siulittaasua, Siumut:

Isumaliutissiissut Landskassip 1997-imut naatsorsuutaanut Landskassip naatsorsuutaasa kukkuner­siorneqartarneranut ataatsimiititaliami, Landskassip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititami suliarinninnermi peqataapput:

 

Inatsisartuni ilaasortaq Kristine Raahauge, Siumut, siulittaasoq, Inatsisartuni ilaasortaq Anders Nielsson, Atassut, Inatsisartuni ilaasortaq Ruth Heilmann, Siumut, Inatsisartuni ilaasortaq Jakob Sivertsen, Atassut aamma Inatsiartuni ilaasortaq Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

 

Inatsisartut Landskassip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranuut ataatsimiititaa ukuakkut ataatsimiinnermi ulluni 24. september, 29. september aamma oktober-ip aappaani 1998 ataatsimiip­poq.

 

Isumaliutissiissummi pineqarput, siullertut aallarniut:

Landskassip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititami ilaasortat siulittaasoq Kristine Raahauge, Anders Nielsson,(Knud Sørensen-imut sinniisussatut) Ruth Heilmann, Lars Sørensen aamma Jakob Sivertsen (Finn Karlsen-imut sinniisussatut) Landskassip naatsorsuutaanik  kukkunersiuisut atsiugaannik aamma 1997-imut kukkunersiuisut oqaaseqaataanik misissuataaripput.

 

Naalakkersuisut upernaakkut ataatsimiinnermi 27. april 1998 Inatsisartut allattoqarfiannut Landskas­sip 1997-imut naatsorsuutaanik tunniussipput. 12. maj 1998 Isumaliutissiissummini ataatsimiititaq kissaateqarpoq immikkoortunut pingaarnernut tulliini taagorneqartunut tunngasunik paasissutissanik annertunerusumik piumalluni. Ukuusullu:

 

Naatsorsuusiornermi ilitsersuutit, qarasaasiatigut nakkutilliinerit, atorfimmut atasumik biileqarneq aamma taakkua akileraaruteqarnermi nalingisa nalunaarutigineqartarnerat. Naalakkersuisut aamma aktie-atileqateqatigiiffiit Namminersornerusunit pigineqartut akornanni sullissinermut isumaqatigiis­sutit, Kalaallit Nunaata Radio-ata ingerlaavartumik nalunaaruteqartarnera kiisalu 1997-imi siunner­sortit avataaneersut sullissinerannik atuineq.

 

Tamaanga killinnermi oqaatigineqariissaaq paasissutissat nassiunneqartut arlaannaalluunniit uparuartarialinnik imaqanngimmata. Taamaakkaluartorli ataatsimiititaliamit isornartoqarsorigatigit Naalakkersuisunut piumasaqaatinik inassuteqaatinillu saqqummiussiniarpugut.

 

Landskassip naatsorsuutaisa kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititami tamanut atuuttumik oqaaseqaatit:

Landskassip naatsorsutaasa kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititaq paasissutissanik piumasa­minik tigusinermi kingorna, paasissutissanik sukumiisumik misissuivoq tassungalu atasumik taakkununnga tunngasumik oqaaseqaateqassalluni.

 

Naatsorsuusiornermut ilitsersuutinut tunngatillugu Landskassip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqar­tarnerannut ataatsimiititaq piffissaq sivisujaaq atorlugu naatsorsuusiornermik ilitsersuusianik amigaateqarneq pillugu Naalakkersuisunut apeqqutilliisarsimavoq. Ataatsimiititaliamiili naatsorsuu­tigineqarpoq taakkua suliarineqarneranni suliaq ukioq manna, tassa 1998, naammassillugu saqqum­miussisoqassasoq. Taamaammat naatsorsuusiornermut ilitsersuusiat taakku atorneqalernissaannik suliaq naammassippat ataatsimiititaliamit naatsorsuutigineqarpoq nassuiaateqartoqassasoq.

 

Qarasaasiatigut nakkutilliinerit: Landskassip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititaq ukiakkut 1997-imi Namminersornerusuni akissarsititseriaatsip tamakkiisumik isumannaatsuunnginnera naammaginninninnginnini pillugu oqaaseqarsimavoq. Naalakkersuisunut apeqquteqarluni. Ataatsimiititaliap naammagisimaarlugu maluginiarpaa Namminersornerusuni akissarsititseriaatsip isumannaatsuunnissaata pitsanngorsaavigineqarnera pillugu suli naammassin­gajalermat. Taamaakkaluartoq ataatsimiititamit inassutigineqassaaq Naalakkersuisut kukkunersiui­sut avataaneersut suleqatigalugit nakkutilliinermut atortussanik suliaqassasut. Taamaaliornikkut akissarsianut tunngasut kukkunersiuiffigineqartarnerat ingerlanneqarsinnaaleqqullugu, assersuutiga­lugu sulliviit pillugit.

 

Tamatuma malitsigisaanik ataatsimiititamit qinnutigineqassaaq Naalakkersuisut qarasaasiatigut ajornartorsiuteqartarnermut tunngasumik kukkunersiuisuniit nalunaarutitut sulianik taamaattoqar­taannassapput nassinneqartarumalluni.

 

Atorfimmut atasumik biileqarneq aamma taakkua akileraaruteqarnermi nalingisa nalunaarutigineqar­tarnerat: Landskassip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititaq isumaliutissiis­sutip matuma suliarineranut atasumik aamma pisortat suliffiutaanni akissarsiaqartitsineq atorfinitsit­sisarnerlu pilllugit ajornartorsiutinik oqallisiginnippoq.

 

Atorfinitsitsisarnermut tungasut ilaat ajunngitsorsiatut taaneqarput. Taamaammallu ataatsimiititaq makkununnga tunngasumik apeqquteqarniarpoq. Najoqqutassat tamanut atortinneqartut qanoq ittut malillugit Naalakkersuisut biilinik atugassiisarnersut, inuit kikkut 1997-imi Namminersornerullutik Oqartusssani atorfinitsitaanerminnut atasumik biilimik atugassinneqarsimanersut.

 

Paasissutissat taakkununnga tunngasut misissuataareerlugit pissutsini tulliini taagorneqartuni ataatsimiititaq isornartorsiuiniarpoq. Ataatsimut isigalugu tamanut atortuusunik biilinik atugassiiner­mut maleruagassiavinnik suliaqartoqarsimanngitsoq takuneqarsinnaavoq. Taamaammat ataatsimiiti­taliamit inassutigineqarpoq ukununnga tunngatillugu tamanut atuuttumik sapinngisamik piaarner­paamik Naalakkersuisut maleruagassiussasut. Siullertut, ajunngitsorsiamik taamaattumik inuit kikkut pissarsisinnaanersut, tulliatut, takusassiaq tulliani taaneqartoq tunngavigalugu immikkoorti­taartunut ataasiakkaanut biilit qanoq ittuussusiinut agguataakkanik takussutissiisoqassasoq kiisalu nalunaarneqassasoq ajunngitsorsiaq taamaattoq qanoq akulikitsigisumik taarserneqartarsinnaasoq.

 

Ataatsimiititaliamiit nalunaarutigineqariissaaq ataatsimiititap kissaatigigaa tamatuma tungaanut nassuiaateqartoqassasoq 1998-imut Landskassip naatsorsuutaasa saqqummiunneqarneranni. Ataatsimiitialiartaaq isumaqarpoq pissutsit tulliini taagorneqartut isornartorsiussallugit tunngavissa­qartoq. Ajunngitsorsiat taamaattut akileraarutitigut nalingata akileraaruserivimmut nalunaarutigine­qarnissaa atorfilimmut ataatsimut akisussaaffigitinneqartussaanngitsoq.Tamatuunnga akisussaaneq sulisitsisumiinneruvoq, taamaammallu ataatsimiititap Naalakkersuisut qinnuigissavai Landskassip 1998-imut naatsorsuutaasa saqqummiunnneqarnerannut atasumik uppernarsarneqassasoq Akileraar­tarnermut Pisortaqarfiup Nalunaarutaa nr. 362, 24. April 1997-imeersoq malinneqarpoq.

 

Naalakkersuisut aamma aktie-atileqatileqatigiiffiit Namminersornerusunit pigineqartut akornanni sullissinermut isumaqatigiissutit. Landskassip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititamiittaaq sullissinermut ingerlatsinermullu Naalakkersuisunut allanut isumaqatigiissuti­gineqartut assigiinngitsut pissarsiarai. Taakkua taamatut isigalugit annertunerusumik oqaaseqarfigi­neqartariaqartutut isigineqanngillat.

Taamaattorli ataatsimiititamit oqaatigineqassaaq tunngavissaq massakkut atortoq malillugu inassuti­gineqassasoq ingerlataq 08025094, ikaartarfinnik sanaartorneq Sisimiut pillugu ataatsimoortumik aningaasaliissutigineqartartut Kanukokamut isumaqatigiinniutigineqarnissaanut atasumik akiligas­sap akilerneqarnissaanut taakkua ilaatinneqassasut. Ataatsimiititaliamit qularutigineqanngilaq akiligassat ataatsimoortumik aningaasaliissutini tiguneqartariaqartut.

 

Kalaallit Nunaata Radio-ata ingerlaavartumik nalunaaruteqartarnera: Landskassip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititamit maluginiarneqarpoq Naalakkersuisoqarfimmit pisussaaffiusoq Kalaallit Nunaata Radio-ata Naalakkersuisoqarfimmut suli nalunaaruteqartarnissaa. Ataatsimiititaliamit ilalerneqarpoq Kalaallit Nunaata Radio-ata ingerlatsiinnarnissaa.

 

1997-imi siunnersortit avataaneersut sullissinerannik atuineq: Landskassip naatsorsuutaasa kukku­nersiorneqartarnerannut ataatsimiititattaaq akissarsianut atorfinitsitaanermullu tunngasut oqaluuseri­nerannut atatillugu kissaatigaa siunnersortit avataaneersut sullissinerat takussutissiissutigineqartaria­qartoq. Paasissutissat taakkununnga tunngasut misissuataarnerisigut paasissutissaqarpoq pissutsit tulliini taagorneqartut ataatsimiititamik isornartorsiussallugit.

 

Ataatsimiititaq isumaqarpoq eqqarsarnartoqartoq aningaasartuuteqarfik 100 mill. kr.-nit ataasungar­lugit ataatsimut aningaasartalik pillugu Naalakkersuisut ataatsimiititap naammattumik naammagi­nassusilimmik nassuiaateqarsinnaanngimmata. Naalakkersuisunit oqaatigineqarpoq aningaasat atorneqartut ingerlatanut sulianulluunniit siunnersortinik ikiorteqarnikkut ingerlatatut akilerneqartut. Aalajangersimasunut attuumassuteqartutut isigineqartariaqanngitsut, kontomi taamaappoq kommu­ninit Namminersornerusut sinnerlugit akissarsianut aningaasartuutinut atorneqartarmat. Assersuuti­galugu innarluutilinnik sullissinermut atasumik akissarsianut aningaasartuutinut.

 

Tamanna tunngavigalugu ataatsimiititamit inassutigineqarpoq Naalakkersuisut, landskarsip kukku­nersiusui avataanneersut suleqatigalugit, sapinngisamik piaarnerpaamik najoqqutassanik erseqqissu­nik suliarinnissasut, taamaaliornikkut landskarsip naatsorsuutaanut atugassamik aningaasat taakkua sukumiisumik kukkunersiuigineqarsinnaaleqqullugit.

 

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranut Ataatsimiititami oqaaseqaatit allat:

 

Ataatsimiititap suliassarisaasa ilaatigut ilagaat aningaasaliissutigineqartunut naapertuuttumik aningaasartuutit isertitallu atorneqarsimanersut naliliivigissallugit, aningaasaliissutigisap siunertaa anguneqarsimanersoq kiisalu aningaasanik aqutsineq siunertamut naapertuuttumik pisimanersoq.

Aningaasanik aqutsinerup siunertamut naapertuuttumik pisimanera apeqqummut tunngasumik Ataatsimiititami oqallinneq tunngavigalugu Ataatsimiititaq inassutigissavaa atorfillit, Naalakkersui­sunit atorfinitsitaanerminni ingerlatsivinni, Namminersornerullutik tamakkiisumik ilaannakuusumil­luunniit pigineqartuni, piginnittumik sinniisutut siulersuisunut ilaasortanngortinneqartartut ajunngit­sorsiaqartinneqartarnerannut periuseq atorneqartoq allanngortinneqartariaqartoq.

 

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaq isumaqarpoq,  maannak­kut taamatut- erseqqissumik taaneqanngitsoq-  aaqqissuussinerup kingunerissagaa atorfillit taakkua sulinerminnut atasumik marloriarlutik ajunngitsorsiaqartinneqarnerat. Taakkuami naliginnaasumik akissarsiatik aamma ajunngitsorsiat/ akilerneqarnerit siulersuisunit sulinermut attuumassuteqartut tigusarmatigit.

 

Taamaammat Ataatsimiititamit inassutigineqassaaq taamatut aaqqissuussisimaneq Naalakkersuisut piaarnerpaamik allanngortissagaat, taamaalilluni ajunngitsorsiat /akilerneqarnerit maannamut atorfimmut tunniunneqarsimasut toqqaannartumik Landskarsimut ingerlasartussanngortinneqassa­sut.

 

Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiitsitamittaaq Namminersor­nerullutik Oqartussat naatsorsuussiveqarneq il.il pillugit Inatsisartut inatsisaata 3. november 1994-imeersumi kingusinnerusukkut allanngortinneqartartumi, ' 5 naapertorlugu Inatsisartut akuersinis­saat qinnutigineqarpoq, Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiuisumik naalagaaffimmik akuerisaa­sumik kukkunersiuisoqarnissaanut atasumik toqqaasinnaalernissamik.

Taamatut akuersissuteqartoqarpat Ataatsimiititaq isumaqarpoq kukkunersiuisumut avataaneersuu­mut tulliini taaneqartut piumasaqaatigineqartariaqartut, ukuusullu:

-           Kukkunersiuisutut ingerlatsivik tamatumap peqatigisaanik Aktier-tileqatigiiffinnut             Namminersornerusunit 100%-nik pigineqartunut aamma kukkunersiuisutut atuutissan            ngitsoq.

-           Inatsisartutut toqqagaasutut kukkunersiuisutut ingerlatsiviup isumagissagaa, ingerlatsi               vinnut nammineerlutik ingerlasunut aamma Landskarsip naatsorsuutaannut tunngasumut    kukkunersiuisuujutigaluni inissisimasoqassanngitsoq.

 

Naggasiutigalugulu oqaatigissavarput, Ataatsimiititaliami nuannaarutigineqarpoq kukkunersiuisut atsiugaanni ersermat Landskarsip naatsorsuutai eqqortumik takussutissiisut.

 

Taamaalilluni Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaq isumaqati­giittoq Inatsisartunut inassuteqarpoq, Landskarsip naatsorsuutai Inatsisartunit inaarutaasumik akuersissutigineqassasut naatsorsuutigalugu qulaani inassutigineqartut Naalakkersuisunit malinne­qassasut.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Upernaakkut ataatsimiinnermi Naalakkersuisut sinnerlugit Landskarsip 1997-imut naatsorsuutai saqqummiuppakka, Landskarsillu Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititalia­mi oqaluuserisassanngortillugit.

 

Landskarsip 1997-imut naatsorsuutaasa takutippaat ingerlatsinermi, sanaartornermi taarsigassarsisit­sisarnermilu 89 mio. kr.-inik sinneqartooruteqartoqartoq 152 mio. kr.-inik amigartooruteqarnissaq missingersuutaasimagaluartoq.

 

1997-imut naatsorsuutit kukkunersiuisunit uparuaaffigineqanngillat. Tamanna isumaqarpoq naatsorsuutini kukkunernik amigaatinillu pingaarutilinnik kukkunersiuisut nassaarsimanngitsut, taamaattumillu taakku ilumoortutut isigineqartut.

 

Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliaq 1998-imi upernaak­kut ataatsimiinnermi Landskarsip 1997-imut naatsorsuutaasa ilai pillugit isumaliutissiissuteqarpoq taamanikkut akissuteqarfigisimasannik. Ataatsimiititaliaq ukiakkut ataatsimiinnermut matumunnga Landskarsip 1997-imut naatsorsuutai pillugit inaarutaasumik isumaliutissiissuteqarpoq.

 

Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliap inaarutaasumik isumaliutissiissummini erseqqissaavigisai maannakkut oqaaseqarfigissavakka.

 

Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliap inaarutaasumik isumaliutissiissummini nalunaarutigaa, ataatsimiititaliap naatsorsuutigigaa, naatsorsuusiornermut ilitsersuusiat suliarineqarnerannik suliaq, ukioq manna naammassillugu suliarineqarsimassasoq. Ataatsimiititaliap aamma naatsorsuutigaa, suliaq naammassippat nassuiaammik tigusaqarnissani. Naalakkersuisut isumaginiarpaat, nassuiaatip taassuma, Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersior­neqartarnerannut Ataatsimiititaliamut 1998-ip naanerani nassiunneqarnissaa.

Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliap, naammagisimaarlu­gu maluginiarpaa, Namminersornerullutik Oqartussani akissarsialereriaatsip isumannaatsuunissaata pitsanngorsaavigineqarnera pillugu sulineq naammassingajalermat. Tamatuma saniatigut ataatsimii­titaliap inassutigaa, nakkutilliinermut atortussat suliarineqassasut, akissarsianut tunngasut kukkuner­siuiffigineqartarnerat ingerlanneqarsinnaaleqqullugu.

 

Tassunga atatillugu naalakkersuisut oqaatigissavaat, akissarsiat tunniunneqartartut ataavartumik kukkunersiorneqartarmata. Taamatut kukkunersiuineq sullissivinnut Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerannut ilanngullugu pisarpoq, ilaatigullu ingerlanneqartarluni Namminersor­nerullutik Oqartussat namminneq kukkunersiuisuinit akissarsiat kukkunersiorneqartarnerat pillugu ilitsersuut nr. 1.001 naapertorlugu.

 

Tamatuma saniatigut ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutigisinnaavara, Namminersornerullutik Oqartussat qarasaasiat atorlugit aningaasaqarnermik aqutseriaasiata, akissarsialereriaasiata, ilinniar­titaanernut tunngasunik aqutseriaasiata Qarasaasialeriffimmilu periaatsit isumannaassusiat nakkuti­gineqartarnerilu kukkunersiuiffigineqaqqammermata. Kukkunersiuineq tamanna pillugu nalunaaru­siaq naalakkersuisunit tingoreerpat, suliarineqareerpallu kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarumaarpoq.

 

Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissum­mini isornartorsiorpaa, Namminersornerullutik Oqartussani sulisunut @biilimik atugassiisarnermin­ni@ tamanut atortumik maleruagassat suliarineqarsimanngimmata. Tamatuma saniatigut ataatsimiiti­taliap uparuarpaa, sulisitsisoq - matumani Namminersornerullutik Oqartussat - pisussaammat, biilimik atugassiinerup akileraarutitigut nalingata akileraartarnermi oqartussaasunut nalunaarutigine­qartarnissaa.

 

Naalakkersuisut sulissutiginiarpaat, Namminersornerullutik Oqartussat sulinermut atatillugu biiliutaasa pissarsiarineqartarnerannut atorneqarnerannullu najoqqutassiortoqarnissaa. Suliaq tamanna pillugu, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq ilisimatinneqarumaarpoq 1998-imut Landskarsip naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerannut atatillugu.

 

Isumaliutissiissummi ataatsimiititaliap inassutigaa, Sisimiuni ikaartarfiliorneq pillugu aningaasat pisassarisat ataatsimoortumik tapiissutinit tiguneqassasut. Naalakkersuisut oqaatigissavaat, nalune­qanngitsutut 1998-imut ilassutitut aningaasaliissutinut, inatsimmi siullermi 1997-imut naatsorsuuti­ni, pisassarisat amerlaqataat landskarsip isertitassaatut akuersissutigineqareermata. Naalakkersuisut naatsorsuutigaat, inaarutaasumik naatsorsuutit suliarineqassasut sanaartornermut naatsorsuutit piareerpata, tamannalu pereerpat kommunip aningaasartuutini akiligassani akilissagai.

 

Ataatsimiititaliap, isumaliutissiissummini oqaatigaa eqqarsarnartoqartillugu, siunnersortinik avataaneersunik atuisarneq pillugu naqqa tikillugu nassuiaasoqarsinnaanngimmat. Naalakkersuisut ilisimatitsissutigisinnaavaat, nalunaarsuisarneq ukiormanna augustip aallaqqaataaniit allanngortinne­qarmat, taamaalillutik innarluutilinnut tunngasuni aningaasartuutit, siunnersortit sullissinerinit allanit immikkoortinneqarsinnaalersillugit. Ataatsimiititaliap oqaasii tunngavigalugit, naalakkersui­sut tamatuma saniatigut kukkunersiuisunik avataaneersunik isumaqatigiissuteqarniarput, suliassaqar­fik immikkut eqqumaffigineqassasoq, 1998-imut Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqar­nerannut atatillugu.

 

Atorfillit siulersuisuni ilaasortaanerminnut ajunngitsorsiassaqartinneqartarnerat pillugu, ataatsimiiti­taliap oqaasii eqqarsaatigalugit, 1996-imi majimi naalakkersuisut aalajangerput, sulisut aktier-teqarluni ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut siulersuisuini ilaasortanngortinneqartut ajunngitsorsiaqartinneqassasut, tassa aktier-teqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsisip aamma ukiumoortumik naatsorsuusiortarneq pillugu inatsisip allanngortinneqar­nerisa kingunerimmassuk, annertunerusumik suliassaqalerneq aammalu siulersuisuni ilaasortat, taakkununnga ilanngullugit Namminersornerullutik Oqartussani sulisut inuttut akisussaaffeqarneru­lersitaanerat.

 

Aalajangernermut tassunga tunngaviusut suli atuupput. Taamaattoq ataatsimiititaliap oqaaseqaataa naalakkersuisut tusaatissatut tiguaat, aalajangernerlu 1999-ip aallartinnerani isumaliutigeqqinniarlu­gu, soorluttaaq naalakkersuisut sulissutiginiaraat, atorfillit siulersuisuni ilaasortaasartut ilaasortassa­tut toqqarneqartarneri suli annikinnerulersinneqarnissaa.

 

Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliap, isumaliutissiissum­mini ilanngullugu qinnutigaa, Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqarnissaannut kukkuner­siuisumik naalagaaffimmit akuerisaasumik toqqaasinnaalernissamut piginnaatinneqarnissani. Naalakkersuisut sinnerlugit oqaatigissavara, apeqqutip taassuma 1997-imut Landskarsip naatsorsuu­tai pillugit ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaata akuersissutigineqarnissaanut peqatigitillugu oqaluuserineqarnissaa tulluartuunngimmat.

 

Landskarsip naatsorsuutaanik kukkunersiuisussap, atorfinitsitsinneqartarnera pillugu apeqqut, tunngaviatigut apeqqutaavoq, Inatsisartunit tamarmiusunit oqaluuserineqartariaqartoq, tamatuminn­ga Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuuseriveqarnerat il.il. pillugit, Inatsisartut inatsisaanni novembarip pingajuani 1994-imi aalajangersarneqarsimasoq, Inatsisartut aalajangiivigisartussaas­sammassuk tamanna apeqqut. Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap, kukkunersiusumik naalagaaf­fimmit akuerisaasumik toqqaasinnaatitaalernissaa Inatsisartut kissaatigippassuk, inatsisit allanngor­tinneqartariaqarput.

 

Tamatuma saniatigut erseqqissarneqassaaq, maannakkut kukkunersiuisuusoq 1971-imit toqqagaam­mat. Taamaattumik kukkunersiuisumik toqqaasarneq pillugu apeqqummik oqaluuserinnittarneq aalajangersimasumik periuseqarfigineqalersimanngilaq. Taamaattumik pingaarutilerujussuuvoq immikkoortup immikkut oqallisigineqarnissaa, tassungalu atatillugu apeqqutit assigiinngitsut paaseqqissaarneqarnissaat.

 

Ilanngullugu naalakkersuisut isumaqarput Inatsisartut tunuartussat Inatsisartunngorumaartussanut nutaanut pituttuisariaqanngitsut, susassaqarfimmi immikkut ittumi aalajangiisuusumilu, massakkor­piaq aalajangiinissamut tunngavissaqanngiffiusumi aalajangiinikkut.

 

Taamaattumik naalakkersuisut akuersaarsinnaanngilaat, ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaatigut, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq, Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqarnissaannut kukkunersiuisumik naalagaaffimmit akuerisaasumik toqqaasinnaatitaalissappat.

 

Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut, Ataatsimiititaliap isumaliutissiissum­mini inassutigaa, Landskarsip 1997-imut naatsorsuutai, Inatsisartunit inaarutaasumik akuersissutigi­neqassasut naatsorsuutigalugu, ataatsimiititaliap inassuteqaatai Naalakkersuisunit malinneqassasut.

 

Soorunami Naalakkersuisut sulissutiginiarpaat, ataatsimiititaliap kaammattuutaasa inassuteqaataasa­lu 1998-ip ingerlanerani siunissamilu naammassineqarnissaat. Landskarsip 1997-imut naatsorsuutai pissutsinik eqqortumik takutitsipput, tamannalu kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap isumaliutis­siissutaani assortorneqanngilaq. Taamaattumik Landskarsip 1997-imut naatsorsuutai apeqqusiiffigi­nagit akuersissutigineqartariaqarput. Landskarsip naatsorsuutaasa akuersissutigineqarnissaat, iliuusissanik 1998-imi siunissamilu naammassineqartussanik tunngavissalerneqassappat, tamanna avatitsinniittunit tatigineqannginnitsinnik pilersitsissaaq.

 

Tamanna tunngavigalugu, Naalakkersuisut inassutigissavaat, Inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa akuersissutigissagaat, Naalakkersuisut oqaaseqaataanik oqaasertalerlugu, tassalu:

   kukkunersiuisumik toqqaanissamut ataatsimiititaliaq piginnaatinneqassanngitsoq

   1997-imut naatsorsuutit, siunissami iliuusissat aalajangiisuutinnagit, akuersissutigineqassa­sut.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Siumumi pingaartitaraarput landskarsip naatsorsuutaasa pitsaanerpaamik aammalu tatiginarnerpaa­mik suliarineqarlutillu innuttaasunut susassaqartunullu saqqummiunneqartarnissaat.

 

Taamaattumik Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani uparuaatit aaqqitassatut Ataatsimiititaliami  isigineqartut aamma Siumumiit isumaqatigaavut aammalu taamatut Naalakkersuisut akissuteqarner­minni Ataatsimiititaliamit suliakkiissutaasunut amerlanerpaatigut malikkumanninnerat oqaatigissa­varput tamanna Siumumiit iluarisimaaratsigu.

 

Ilanngullugu aamma Siumumiit siusinnerusukkut uparuaassutigisartakkavut Naalakkersuisunit aaqqinniarlugit ilungersuutigineqartut malugisaannaratsigu toqqissisimanartuutittarparput. Taamaat­tumik taakkunani suliaqartut pikkorissiartuaarlutillu atortorissaarutinik qarasaasiakkut eqaallingalut­tuinnartumik sullissinerat pissusimisoortutut isumaqarfigaarput, tassuunakkummi aamma aningaasat annikitsuunngitsut atortussanngortittakkavut kinguneqarluartumik takussutissiipput.

 

Landskarsip ukiumoortumik naatsorsuutaanik kukkunersiuinermi Ataatsimiititaliap suleriaasiani pisussaaffinnut ilaavoq Naalakkersuisunut apeqquteqaatinik oqaaseqaatinillu imalinnik isumaliutis­siissuteqartarnissamut. Aammalu kukkunersiuinermi immikkut periaaseqarluni naammassinnittoqar­sinnaanera inassutigisarsinnaallugu, soorluttaaq Landskarsip naatsorsuusereriaasianut pitsan ngoriaatissanik siunnersuuteqarsinnaatitaalluni.

 

Siumumi maluginiarparput Ataatsimiititaliaq maannakkut Inatsisartuni nutaamik suleriaaseqalerneq ilutigalugu kukkunersiuisunik toqqaasarnissami apeqqut nutaamik periuseqarfiginiarneqartoq. Tamanna Siumumiit pissusissamisoortuutipparput, tassami maannakkut periuserineqarluni ukiorpas­suarni atuuttup allanngortinnissaanut piffissanngortutut aamma Siumumiit isumaqarfiginarmat.

 

Naak Naalakkersuisut akissumminni oqaatigigaluaraat nutaami Inatsisartuni qinigaasut tamanna isummerfigigunikku naleqqunnerpaassasumik isumaqarneq paasilluaraluarlugu Siumumiit isuma­qarpugut Inatsisartut Ataatsimiititaliamut piginnaassutsimik maannakkut tunniussaqartariaqartut, kukkunersiuinermi ullutsinnut naleqqunnerusunngortinniarnissaanut aaqqissuussiniartoqarniassam­mat, taamaalilluni ukiup tullia aallarnerfigalugu malinneqartussanngorlugu.

 

Aamma naatsorsuutit ukiut tamaasa saqqummiunneqarnerani akuerineqarnerannilu tamatigut kukkunersiuisussanik toqqaasarneq siunissami pisalerniassaaq, soorlu inatsisitigut taamatut suleriaa­seqarnissaq tikkuussiffigineqartoq maannakkut suli piviusunngortinneqanngitsumik.

 

Imatut paasineqaqqunngilagut maannakkut kukkunersiuinermik tigumminnittut naammaginnginnat­sigit, naamik sulilluarput, aammalu ukiut tamaasa pissutissaqarluinnartumik sulilluarnerat pillugu qujassuteqarfigisaannarpavut.

Uanilu pineqarpoq inatsisit suleriaaserlu malinneqartussaq malillugu nutaamik naleqquttumillu periaaseqartoqalissammat.

Allat isumaliutissiissummi saqqummiunneqartut uparuaataasut immikkut oqaaseqarfigissanngilavut. Tassani Naalakkersuisut akissuteqarnerminni iluarsiissuteqarniarlutik suliniutaat isumaqatigigatsigit.

 

Siumumiit Ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput 1997-imi naatsorsuutit annertuujullutillu eqqortumik takutitsisuusut, siulianisulli suliarilluagaasut erseqqarillutillu, taamaattumik annerusumik oqaaseqar­figinagit akuersaarniarpavut.

 

Taamatut oqaaseqarluta neriuutigaarput Inatsisartuni suleriaatsimi nutaami siunnerfik isumaliutis­siissummi saqqummiunneqartoq, Siumumiillu isumaqatigisarput Inatsisartunit paatsoorneqarani ilassilluarneqarumaartoq.

Naggataatigut minnerunngitsumik Naalakkersuisut qutsavigissavavut ukiuni taakkunani pitsaasumik kusanartumillu naatsorsuutinik saqqummiisarnerat pillugu. Taamalu aamma Inatsisartunit aaqqiivi­geqqusaasut assigiinngitsut Ataatsimiititaliamit isumaliutigeqquneqartartut aaqqiiviginiartarmatigik.

 

Kukkunersiuisuttaaq pitsaasumik paasiuminartumillu naatsorsuutinik suliaqartarsimanerannik uummammik pisumik qutsaviginiarpavut. Suleqatigilluarsimavavut taamalu Ataatsimiititaliap naatsorsuutinik eqqortumik takutitsinerannik naliliinerat, akuersaartumillu inassuteqaataat isumaqa­tigalugu Siumumiit Landskarsip naatsorsuutai akuersaarlugit taaseqataanissarput matumuuna nalunaarutigaarput.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Atassummiit kukkunersiunermut Ataatsimiititaliaq isumalitissuussimmik maanna saqqummiussaani isumaqatigaarput.

 

Isumaliutissiissuummi immikkoortuni ataasiakkaani Naalakkersuisullu akissuteqaataanni immik

koortuni ataasiakkaani itisilerilluta oqaaseqaatissaqarpugut.

 

Siulersuisunut atorfilittanut Namminnersornerullutik Oqartussat sinnerlugit inuttaatinneqartunut akissarsiat tunniunneqartartut Landskarsimiit akilerneqartarnissaat Atassutip kissaatigaa. Siulersui­suni suliaq atorfilittat suliassaasa ilassaattut naliginnaasumillu akissarsiaqarfiusussattut isigaarput.

 

Matumani erseqqissassallugu pingaartuuvoq, angutit arnallu atorfilittaasut siulersuisuni Namminer­sornerullutik Oqartussat soqutigisaat eqqarsaatigalugit ilaasortatut toqqarneqarneq ajormata. Siulersuisunut toqqangaasarput eqqarsaatit ilisimasallu pisortaqarfinninngaanniit taperserneqarsin­naasut pisariaqartinneqaraangata. Inatsisilerituut inatsisitigut ilisimasatigut siulersuisut ilisimasaria­qagaannik aammalu aningaasaqarnermut tunngasunik ilisimasallit, siulersuisut aningaasaqarnermut tunngasunik ilisimasariaqangaannik ilinniartitsisinnaanerat assigerluinnarlugu.

 

Siulersuisuni suliaq atorfeqareersunut annertunerusumik akisussaassuseqarnermik kinguneqarneq ajorpoq. Naliginnaasumik siulersuisunut ilaasortap akisussaassuseqarneranut sillimmasiisoqartar­poq, kukkussutaasinnaasut annikitsuinnaanerusut akiliutaasussamik. Taamaallaat siulersuisuni piaarinaatsoorujussuarluni iliuuseqarneq aningaasatigut akisussaassuseqarfigineqarsinnaavoq. Namminersornerullutillu Oqartussani atorfilittaqarunanngilagut piaarinaatsoorujussuarlutik iliuuse­qariataarsinnaasunik. Suliap artornarnera eqqarsaatigissagaanni siulersuisuni sulineq, atorfillip naliginnaasumik suliaqarfiisa ilagilluinnarpaat isumaqatigiissutillu malillugit akissarsiaqarfiulluni.

 

Taamatut naapertuuttumik isumaliornerup saniatigut siulersuisuni ilaasortat suliaminnut piukkun­nartuunerat malillugu akissarsiaqartitaanissaat atorfilinnut ataasiakkaanut akissarsisitsinngitsoorner­mik kinguneqartarpoq, atorfillip atorfimmini qanoq inissisimanera apeqqutaatinnagu. Tamatuma ullumikkut tamatigut taamatut ingerlajuaannarsinnaanera qularnarpoq. Tamatumani direktøriuneq namminermi siulersuisuni ilaasortaanermini pitsaaqutaanngippat.

 

Naalakkersuisut aalajangernertik sulisunut ataasiakkaanut siulersuisunut ilaasortanut akissarsiat tunniunneqartassanersut 1999-ip aallartinnerani isumaliutersuutigeqqikkumavaat. Atassummiillu tamanna imatut paasivarput, Inatsisartuni ullumikkut amerlanerussuteqartut kukkunersiuinermut Ataatsimiitsitaliap siunnersuutaa malissappassuk, taava suliffeqarfinni pineqartuni ataatsimeersuar­nerit aallarnerfigalugit malittarineqartussamik aalajangiisoqassaaq.

 

Qularnaarniarlugu aamma ilassutigineqassaaq Inatsisartunut ilaasortat politikkikkut suliniutiminnut atatillugu siulersuisuni inissitsitersimasut akissarsiaqaatigalugu, Atassummiit allaanerunngitsumik isigigatsigit.

 

Naatsoruutit kukkunersiorneqartarnerannut ataatsimiititaliap Inatsisartunik piginnaatitsissummik Landskarsip kukkunersiortarnissaannut Naalagaaffimmiit akuerineqartumik kukkunersiuisumik toqqaanissaannut qinnuteqartillugit, Inatsisartut ataatsimiinnerat taamaasereermat piffissaalatsilis­sapput. Inatsit tunngavigineqartoq malillugu, Inatsisartut kukkunersiuisussatut toqqaasussat suliassa­nik pisariaqartunik piareersaanissaat ajornakusuulissaaq.

 

Apeqqullu pineqartoq ukiuni kingullerni arlaleriarluni inimi maani saqqummiunneqartarsimagaluar­toq, aatsaat paasineqalerpoq, inatsisip sukumiisumik atorneqarnerata kingunerisaanik, Naalakkersui­sut pinnatik kisiannili Inatsisartut Landskarsip kukkunersiuisuisa toqqartussaagaat.

 

Naalakkersuisuniik akissuteqartuni erserpoq, kukkunersiuisutut suliffeqarfik 1971-imiilli taannaaju­arsimasoq. Oqartoqarsinnaasorinarporluunniit Landskarsi kukkunersiuisullu suliffeqarfik atorneqar­simasoq ukiut 25-it sinnerlugit katiffissioqatigiinneqareersimasoq.

 

Qallunaat Nunaanni pissusissamisoorsorineqarneq ajorpoq, kukkunersiuinermi suliffeqarfik ingerlataqartoq aningaasanik kaaviiaartitami 20 %-ii sinnerlugit sullitap ataatsip sullinnerani isertitsissutigissallugu. Taamatut ileqqoqarnerup tunngavigisarpaa, aningaasatigut pituttorsimalinn­ginnissaq kukkunersiuisup suliffeqarfiullu sullinneqartup akornanni. Kisitsisinik ersarissunik eqqoqqinnaartunillu takussutissaqanngikkaluarluta, taamaattoq Landskarp kukkunersiuisuutitaasa aningaasat kaaviiaartittakkami, ila immaqami amerlanersai sullitamiit ataatsimit isertittassavai: Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfippassuillu A/S-itut ingerlasuusut. Kukkunersiuisar­nerup anersaavaniinngilaq tatiginassuseqarsinnaananilu.

 

Kisiannili suut tamaasa paasiuminaallisarumanagit, Atassummit siunnersuutigissavarput, kukkuner­siuisussamik toqqaanissaq Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaannut ullormut oqaluuserisassa­tut ilanngunneqassasoq. Akerleriissuteqarnavianngilagullu, kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap -aataatsimiititaliatut susassaqartutut- siunnersuutigissappagu aappariinneq Landskarsip ukiorpassu­anngulersunilu aappannaavata akornanni suleqatigiinneq ingerlateqqinneqassangaluarpat.

 

Naalakkersuisut oqaaseqaateqarnissaminnut tunngavissaqalersimapput, isumaqatigisinnaanngikkit­sik, Ataatsimiititaliap isumaliutissiissuteqarneratigut kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliap pigin­naatitsissummik tunineqassasoq Naalagaaffimmit akuerisaasumik kukkunersiuisumik toqqaanissaa­nut.

 

Ilanngulluguttaaq erseqqissaatigineqassaaq paasinarsorinarmat, Inatsisartut maannakkut atorunnaa­lersut Inatsisartut nutaassat pituttuiffigissanngikkaat. Pitsaanerusorineqarnerlunimi, Naalakkersuisut maannakkut atorunnaalersut Naalakkersuisussanut nutaanut pituttuisussaappata?

 

Atassummiit oqaatigissavarput pissusissamisoorsorinanngilluinnaratsigu Naalakkersuisut suliffeqar­fittut taama sakkortutigisumik suliamik maani isummersimanissaat. Kukkunersiuineq Inatsisartut sakkussaasa pingaarnersarivaat qularnaassallugu, Naalakkersuisut Inatsisartut suliakkiisimanerat naapertorlugu, pisussaaffiillu taakkartorneqartut iluini sulinersut.

 

Taamatut Atassummiit oqaaseqarluta kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutai isumaqataaffigaarput.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit Landskarsip 1997-imut naatsorsuutai Inatsisartunut upernaaq majip 19-ianni saqqummiunneqarmata naatsorsuutit ataatsimut isigalugit oqaaseqarfigaavut. Upernaarlu oqaaseqar­nitsinni oqaatsivut pingaarnerit aallaqqaasiutigissavakka:

 

Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput Landskarsip naatsorsuutaasa saqqummiunneqartarnerat pisassasoq upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinnissaat ullunik 14-inik sioqqullugu.

Taamatut kissaateqarnitsinni tunngavigaarput Inatsisartut Kukunersiuinermut Ataatsimiititaani naatsorsuutit saqqummiunneqartut sukumiisumik piffissaqarluarlunilu suliarineqartarnissaat pigaaruteqarmat.

 

Sanaartugassat ukioq aningasaliiffiusumi atorneqartannginnerat Landskarsip naatsorsuutaanut taamatuttaaq Landskarsip aningaasanut uninngasuutaanut eqqunngitsumik takussutissiisarnerat ukiuni arlaqartuni Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamit uparuarneqartuartup kingumut uppernar­saqqippaa, Landskarsip naatsorsuutai naatsorsuutiginngisamik 89 mio.-nit koruunit sinneqartoorute­qarnerat.

 

Naatsorsuutinik 241 mio.-nit koruuninik uniuineq siunissami pinaveersaartinneqassappat saneqqun­neqarsinnaajunnaarpoq Naalakkersuisut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat peqatigalugu piaarnerpaamik siunissami sanaartugassat eqqarsaatigalugit suleriaasissamik nutaamik ujartuinissaat.

 

1997-imut naatsorsuutit Namminersornerullutik Oqartussat kukkunersiuisunit avataaneersunit immikkut uparuaaffigineqarsimannginnerat maluginiarnikuuarput, taamaalilluni naatsorsuutit ataatsimut isigalugit eqqortutut isigaavut.

 

Landskarsip naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsimiititaliap inaarutaasumik isumaliutissiissummini paasissutissat nassiunneqartut tunngavigalugit inassuteqaatai oqaaseqarfigis­savavut.

 

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut, Namminersornerullutik Oqartussani naatsorsuuserinermut ilitser­suusianik amigaateqarneq pissutigalugu aningaasanik aqutsiniarneq suli annertuumik sanngeequte­qartoq. Tamanna kingumut uppernarsarneqarpoq ukiaq manna 1998-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaata aappassaanut siunnersuut suliarineqarmat.

 

Naalakkersuisut nassuerutigaat aningaasanik aqutsiniarneq annertuunik ajornartorsiutigineqartoq, pingaartumik Peqqinnissaqarfiup taamatuttaaq Isumaginnittoqarfiup iluani. Taamaattumik naatsor­suusiornermut ilitsersuusiat suliarineqarnerannik suliaq ukioq manna naammassillugu suliarineqar­nissaanik Ataatsimiititaliap kissaateqarnera Naalakkersuisunit naammassineqassasoq naatsorsuuti­gaarput.

 

Inuit Ataqatigiit maluginiarparput Namminersornerulluni Oqartussani akissarsialereriaatsip isuman­naatsuunissaata pitsanngorsaavigineqarnera pillugu suliaq naammassingajalermat, naluneqanngitsu­tut akissarsialeriffiup ukiumut kr. mia.-init amerlanerusunik aningaasarsianut akiliutaasartut allaffissornikkut aqutarai. Sulisoqarnermut Pisortaqarfiup akissarsialeriffiata sullitaminit tatigineqar­nissaa pingaaruteqarpoq. Aqutsinerlu aamma Landskarsip 1994-imut naatsorsuutai saqqummiunne­qarmata taamanikkut oqaatigineqarpoq isornartoqarluinnartoq.

 

Suliffimmut atatillugu atuisumut akileraarutitigut taamaallaat 8.000 koruunit taamaallaat ukiumut aningaasartuutaasarpoq. Suliffeqarfiata orsussaq, sillimmasiineq oqimaassuserlu najoqqutaralugu akiliutaasartut akilertarpai. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit tamanut atortumik maleruagassiuussiso­qarnissaanik ataatsimiititaliap uparuaanera pissusissamisoortutut isigaarput, piaarnerpaamillu Namminersornerullutik Oqartussat sulinermut atatillugu biiliutaasa pissarsiarineqartarnerannut atorneqartarnerannullu najoqqutassiortoqarnissaa kissaatigaarput, minnerunngitsumik sulititsisup pisussaaffia, tassalu biilimik atuinerup akileraarutitigut naligata akileraartarnermut oqartussaasunut nalunaarutigineqartarnissaat ilanngullugu.

 

Siunissami Sisimiuni ikaartarfiliorneq, siunnersortinik avataaneersunik atuisarneq taamatuttaaq KNR-imik ingerlatsinikkut ingerlaavartunik suli nalunaaruteqartarnissaq pillugit Inatsisartut Kukkunersiortarneranik Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani kaammattuutit isumaqatigigatsigit oqaatigissavara.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut ingerlatitsiveqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanik pigineqartunit atorfillit siulersuisuni ilaasortaminnut ajunngitsorsiaqartinneqartarnerata nutaamik malittarisassiuunneqarnissaa pisariaqartoq.

 

Naluneqanngitsutuummi assersuutigalugu Kommunalbestyrelsimi imaluunniit nunaqarfinni aqutsisunut ilaasortaq ataatsimiinnerminni peqataassaguni ataatsimiinnerup nalaanni sulisitsisumi­niit akissarsiaqartinneqarneq ajorpoq, naatsorsuutigineqartarmat qinikkatut ilaasortaanermut ajunngitsorsiassat ilaatigut tassaasut sulisartup ataatsimiittarnermini akissarsiamigut annaasaqartar­nermut matussutissai.

 

Paasitinneqarnerpullu najoqqutaralugu atorfillit Namminersornerullutik Oqartussani pigineqartunik siulersuisunut ilaasortat sulititsisuminniit akissarsiamikkut ilanngaanneqarneq ajorput, taamaalilluni sulinerminnut atasumik marloriarlutik ajunngitsorsiaqartinneqartarlutik. Tamanna akuersaarneqar­sinnaanngilaq, taamaattumik Naalakkersuisut piaarnerpaamik piviusunngortissagaat Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut, tassalu atorfimminnut atatillugu ingerlatitseqatigiiffiit siulersuisunut ilaasortaasut ajunngitsorsiaasa Landskarsimut nakkartinneqartarnissaannik ataatsimiititaliamit inassutigineqartoq, tamanna nunani allani sanilliuttakkatsinni atorneqareerpoq, tamannalu qinikkatut qanittukkut pikkorissartinneqarnitsinni aamma erseqqissarneqarpoq.

 

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut Inatsisartut naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsi­miititaq tassaasoq aningaasanik aqutsinerup siunertamut naapertuuttumik pisimaneranik taamatut­taaq aningaasanik aqutsinerup suli pitsanngorsartinneqarnissaannik Inatsisartut sinnerlugit nakkutil­liisoq.

 

Inatsisartut tassaapput Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiuisumit Naalagaaffimmit akuerisaa­sumit kukkunersiorneqarnissaanut atasumik ukiut tamaasa toqqaasussat, Naalakkersuisuunngitsut.

 

Taamaatuumik Inuit Ataqatigiit siunnersuutiginiarparput Ataatsimiititaliap kukkunersiuisumit toqqaanissamik kissaateqarnera immikkut oqaluuserisassanngorlugu Inatsisartuni eqqartorneqartari­aqartoq, tamannalu pissasoq ukioq manna Inatsisartu ataatsimiinnissaat naatinnagu.

 

Tulluartuunngilaq aktier-teqarfinni Namminersornerusunit 100 %-imik pigineqartunit kukkunersiui­sut atukkatta aamma taakkununnga atuunnissaat.

 

Taama oqaaseqarluta Inatsisartut Kukkunersiorneqartarneranik Ataatsimiititaliamit inassuteqaatit kaammattuutillu tamakkiisumik taperserpavut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Landskarsip 1997-imut naatsorsuutai pillugit Naatsorsuutit Kukkunersiorneqartarnerannut Ataatsi­miititaliap isumaliutissiissutaa Kattusseqatigiit sinnerlugit, aammalu ilaatigut naatsorsuutit upernaaq saqqummiunneqarneranni oqaaseqaatikka innersuussutigalugit imaattumik oqaaseqarfigissavara:

 

Ataatimiititaliaq isumaqatigaara, Naalakkersuisut sulisunut ajunngitsorsiassaritinneqartut aammalu suliffimmut atatillugu il.il. pillugit maleruagassiortoqarnissaanik piumasaqaat. Taakkulu 1998-imut Landskarsip naatsorsuutasa saqqummiunneqarnissaanut ilanngullugit nassuiaassutigineqarnissaa ilanngullugu isumaqatigaara.

 

Ataatsimiititaliamiit naammagittaalliutigineqartut paasillugit taperserpakka. Naalakkersuisut siunnersortinik avataaneersunik atuisarnermut 100 mio.-nit pallillugit aningaasartuuteqarfiusumut tamakkiisumik Ataatsimiititaliamut nalunaarusiortariaqarneranik Ataatsimiititaliap piumasaqaata aamma Kattusseqatigiit sinnerlugit tamakkiisumik taperserpara.

 

Kiisalu suliffeqarfinni Namminersornerullutik Oqartussani pigineqartuni atorfillit Namminersor­nerullutik Oqartussat ataani atorfeqartut, suliffeqarfinnilu siulersuisoqarfinni inissisimasut ajunngit­sorsiassaqartinneqartarnerisa atorunnaarsinneqarnissaat aamma isumaqatigaara, taakkuami suliner­minnut atatillugu akissarsiaqartinneqareermata, taammaattumik taassumap tungaatigut allanngortit­sisoqarnissaanik piumasaqaat tamakkiisumik aamma taperserpara.

 

Taamatullu naatsumik oqaaseqarlunga Landskarsip 1997-imut naatsorsuutaasa kukkunersiorneqar­nerat akuersissutigaara.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik oqaatigissavara partiit tamakkiisumik naatsorsuutit 1997-imeersut akuersissutigineqarnis­saannut isumaqataanerat, taanna qujassutigigakku Naalakkersuisut sinnerlugit.

 

Taava assigiinngitsut uparuaassutit aammalu assigiinngitsut kaammattuutit maannakkut oqaaseqarfi­gilaassavakka.

 

Siumup qularnaatsumik oqaatigaa maannakkut ukiortaaminnganniit ilaatigut kukkunersiuinermut tunngasut isummerfigineqareertariaqartut, aammalu naatsorsuutit annertunerusumik oqaaseqarfigi­nagit tunngaviatigut taperseraat, tamanna akuersineq qujassutigaara.

 

Ukua allat annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilakka, tassa una tunngaviatigut isummerfigisus­saajumaarmat ukiortaaminngaanniit nutaamik toqqaasoqassanersoq. Taanna soorunami Inatsisartut isummerfigisussaavaat.

 

Atassumminnganniit oqariartuutigineqarpoq, ilaatigut siulersuisunut tunngassuteqartut, atorfillit toqqarneqartarnerat taakkualu ajunngitsorsiassaata Landskarsimut tutsinneqartarnissaat. Aamma taanna apeqqut pillugu akissuteqaatiga innersuussutigissavara.

Kisianni maluginiarpara, partiinit allanit kisimiilluni apeqqut qaqimmagu, ilaatigut unaasoq, Inatsisartunut ilaasortat siulersuisunit toqqarneqartut taakku qanoq pineqassappat? Taanna Atassutip kisimi eqqartorpaa, taanna taamaattumik maluginiarpara.

 

Aamma oqaatigissavara innersuussutigineqartut assigiinngitsut Atassumminngaanniit aamma soorunami qanoq iliuuseqarfiginiassagatsigit, soorluli aamma taama Siumup oqaaseqartuanut oqaaseqartunga.

 

Inuit Ataqatigiit naatsorsuutit akueraat, kisianni tassa tikkuagaasa ilagaat, soorlu siunissami sanaartugassat eqqarsaatigalugit suleriaasissamik nutaamik ujartuineq. Oqaatigissavara taanna tikinneqartussaangaluarmat ippassaanikkunni, ilaatigut Anders Nilsson-ip Atassumminngaanneertup siunnersuuteqarnera aallaavigalugu, tassa upernaakkut Inatsisartut sanaartugassanut tunngasut aningaasartaat akuersissutigisassagai, ingerlatsinermullu tunngasut ukiakkut ataatsimiinnermi. Taannali maannakkuugallartoq qatagiinnartinneqarpoq siunnersuuteqartumit kissaateqarnikkut.

 

Naalakkersuisut kissaatigaat anguniarlugulu soorlu, siunissami taanna ajornartorsiut Inuit Ataqatigiit qaffatsitaat aaqqinneqassappat pitsaanerungaluartoq ukiut tulleriit soorlu, 1999-imi aningaasaliiso­qassappat aammalu aningaasaliissutit 2000-imut tunngasut, taamaalillutik ukioq tulliuttumi aningaa­saliissutit naatsorsuutigalugit aaqqiiniartoqassappat taava taanna pitsaanerusoq, suliassaq taanna ininngimmat, taamaattumik oqaatigineqartutuut upernaamut qaffatsinneqarpat ilimagaara, taanna taamatut aaqqeriarnissaa uterfigineqarumaartoq. Tassanili soorunami Inatsisartut aalajangiisuuju­maarput. Kisianni tassa Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarfiginiarpaat sanaartukkat kinguaatsoortar­tut, taakkua annikillisaaffiginiarlugit taamaalillunilu pitsaanerusumik pilersaarusiorneq anguneqar­sinnaaqqullugu.

 

Uani Inuit Ataqatigiit tikkuagaat ilaatigut Pilersaarusiornermi tunngasumik aammalu Peqqinnissa­qarfiup aammalu Inunnik Isumaginninnerup iluani pissutsit, taakkua Ataatsimiititaliap kissaateqar­nera aallaavigalugu naatsorsuutigaarput pingaartorujussuusoq najoqqutassat aningaasat aqunneqar­neranut tunngasut, malittarisassat immikkoortortaqarfii imaluunniit direktorateqarfii assigiinngitsut malittariaqaraat, taamaattumik oqaatigissavara tamatumap kinguneranik ulluni makkunanerpiaq allakkat direktorateqarfinnut nassiussorneqarmata, taamaalillutik malittarisassat ukioq una naatinna­gu sanareersimaneqartariaqartut naammassineqaqqullugit. Kisiannili aamma tassunga tunngatillugu oqaatigissavara, uani taaneqartut pinnagit kisiannili Naalakkersuisoqarfiit amerlanerpaarpaartaasa taanna suliassaq naammassereersimammassuk, kisianni amigaatit kingulliit pissarsiariniarneqarput.

 

Uani Inuit Ataqatigiit ilaatigut sakkortuumik akuersaarnartuutinngivillugu oqaatigaat atorfilittat  “marloriaammik” akissarsisarnerat, allaallu uanga aamma apeqquserusuppara una, ilaatigut partiit ilaata qaffatsitaa politikerimmi sussavavut, taanna akineqallaqunarpoq.

 Naalakkersuisut oqaatigaat taakkua apeqqutit naliliiffiginiarlugit generalforsamlingissani tullerni.

Taamatullu Inuit Ataqatigiit oqaaseqaataat oqaaseqarfigilaarpakka, aammali maluginiarlugu Kattusseqatigiit aamma tunngaviatigut akissuteqaatima iluani qaffatsitaat akissuteqarfigereerlugit.

 

Immikkut oqaaseqarfigilaassavara ilaatigut qaffatsinneqartoq partiinit tamanit, kukkunersiuisut piginnaatitaanissaat.

Paatsoorneqaqqunagit erseqqissaatigissavara una, Naalakkersuisut siunnerfigimmassuk taamatut allanngortitsineqassappat, soorunami Inatsisartut kissaataat malinneqassaaq, taanna apeqquserneqas­sanngilaq, apeqquserneqarnianngilarlu Naalakkersuisunit, kisianni Naalakkersuisut oqariartuutaat inassutaat uaniippoq, taamatut aalajagiinissami apeqquteerarpassuit assigiinngitsut suliarilluaqqaar­lugit aatsaat Inatsisartut isummernissaminnut tunngavissaat qulaajareerlugit qaffatsinneqarpat- pitsaanerusoralugu- taamatullu oqarnerminni oqaatigaat, Inatsisartut akuerisaat inatsit Kalaallit Nunaanni naatsorsuuserinermut tunngasoq 3.november 1994 akuerineqarsimasoq. Taanna aallaavi­galugu isummernissaq isornartoqanngitsoq anguniarlugu, taamaattumik immikkut suliarilluaqqaarlu­gu isummerfigineqartariaqartoq apeqqut taanna.

Taamaattumik taanna erseqqissaqqippara, inatsit atuuttoq aallaavigalugu Inatsisartut isummertus­saammata apeqqummut tassunga, piginnaataaffik taanna uunga illuartinneqarani Inatsisartut inatsisiliartik aallaavigalugu isummertussaammata. Tassaana taanna Naalakkersuisut uniffigisima­gaat, taanna erseqqissaatigaara.

 

Kristine Raahauge, Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqarnerannut Ataatsimiititaliap Siulittaasua:

Isumaliutissiissutitsinnut oqaaseqaatit partiinit Kattusseqatigiinnillu nuannaarutigigaarparput, tassami isumaliutissiissuterput akuersaarlugu tamarmik taaseqataarusullutik ersarissumik nalunaar­mata, aammalu aaqqikkusutatta taakku aaqqinnissaanut Naalakkersuisunut inassuteqaatitsinni annertuumik tapersersuimmata.

 

Taakku annertunerusumik oqaaseqarfiginianngilakka, qujaffigerujussuarpakka aammalu ataatsimiiti­taliami sulinitsinni suleqatigiilluarnerput partiinit suleqatitsinni taakkunani, soorlu aamma takusin­naagissi atsioqataasimasuni isumaqatigeeqqinnaarluta suliarisimagipput. Pingaartingaaratsigulu suliarput aamma Naalakkersuisut akissuteqaataasa tiguneqarnerata kingornatigut aamma naapeqqis­simavugut, tassami suliarput kukkuluttornaveersaaqqissaarluta suliarisimagatsigu akissuteqaat tupaallannalaarsorisimagatsigu.

 

Taavalu Naalakkersuisup akissuteqaataa tikinniarpara, tassalu aamma qujaffigerusuppakka inassute­qaatitigut aaqqitassat, tassami soorlu aamma ersarissumik ilaatigut partiinit oqaatigineqartoq suliassarigipput aningaasartuutissat tunniunneqarsimasut atorluarneqarsimanissaat aammalu naapertuuttumik atorneqarnissaat, tassungalu aamma atatillugu uagut suliassarigipput Naalakkersui­sunut inassuteqaateqarsinnaanitsinni pitsaasumik siunnissami sulinissaannut, tikkuartuilluta aammalu tassa taamaaliorsimavugut, taakkulu amerlanersaat malinniarmassuk qutsatigaakka.

 

Taavalu Sisimiuni ikaartarfimmut tunngatillugu taamatut oqariartuuterput immaqa ilaatigut tupigi­neqarsinnaavoq, kisiannili tassa una tunngaviginiarsimavarput upernaaq ataatsimiinnitsinni taanna saqqummiunneqarmat kommunit akiliiumanngitsutut nipeqartinneqarsimavoq, taavalu uagut misissuereernitsinni ilaatigut aasaanerani Danmarkiminngaanniit rigsrevisorimik ataatsimeeqateqar­nitsinni isumasiorsimavugut taamatut pisoqartillugu qanoq iliortoqarsinnaanersoq. Tassalu taanna aallaavigalugu ukua kommuninut tapiissutaasartut tunniussassaagaluit ilanngaalluni akiliisitsisinnaa­neq, taanna periarfissaasoq eqqartorneqarmat taavalu aamma uagut taanna atorsinnaagatsigu tikkuarsimavarput, kisianni paasivara taanna suliaq aamma naammassiniarneqartoq, immaqa bloktilskudinit tigunngikkaluarlugu.

 

Taavalu atorfilinnut tunngatillugu biilinut allanullu taanna aamma Naalakkersuisut aaqqiiniarnissa­minnut, tassa Akileraartarnermut Qullersaqarfimminngaanniit ersarissumik pappilissamik pissarsisi­mavugut suut malillugit taama suleriartoqartassasoq, taannalu aamma malinniarneqarmat nuan­naarutigaarput.

 

Ajunngitsorsiassanut tunngatillugu tassani taamatut oqariartuuteqarnitsinni soorunami aamma misissoqqissaarsimavagut, aammalu taakku eqqorniakkagut taakkununnga sunniuteqarsinnaanera aamma soorunami eqqartorsimavagut, kisiannili tassa aamma nalilersoqqissaarsimavagut, soorlu aamma finanslovimi takuneqarsinnaasoq ilaatigut uagut nalunngisagut kikkut tamanikkuninnga siulersuisunut ilaasortaasut aningaasarsiaqartarput lønramme 38 ilaatigut, taassumalu saniatigut tapiissutit immaqa 120-p missaani aammalu taassumap saniatigut immikkut tapiissutit 90. - 100.000-it missaanni, taava isumaqaratta pissarsereertartut ajunngitsorsiassanik naammattunik, taavalu uku saniatigut Namminersornerullutik Oqartussat namminneq suliffeqarfiutaanni imaluun­niit ilaannakuusumik suliffeqarfiutaanni aamma uagut ilaatigut aningaasalersukkatsinni taamatut aamma qaavatigut tunineqartarneri, soorlu aamma paasigikka aasaq Inatsisartunut ilaasortat ataatsimiinnerminni Danmarkiminngaanniit tamakku periutsit paasiniaaneranni aallaaveqartumik taamatut siunnersuuteqarpugut, kisiannili aamma uanga maluginiarpara tassami massakkut taamatut inissereernikut uagut allanngortissinnaanngilagut, kisianni aamma paasisinnaavara Naalakkersuisut siunissami tamanna malinniaraat.

 

Taavalu landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarneranut atatillugu kukkunersiuisunik atornitsitsinissamut tunngasoq, taanna qinnutigisimavarput inatsisit malillugit aaqqinneqassasoq, inatsisillu taakku malillugit aaqqinnniarnerini uagut toqqaasinnaanermi qinnuteqarsimavugut. Uaguttaaq aamma Naalakkersuisutuulli Inatsisartunut qinnuteqarpugut aalajangigassanngoqqullugu.

 

Taamatut aalajangiisinnaanermut tunineqarsinnaanitsinnut aamma tunngasut paasiniarsimavagut inatsisitigut tunngavissaqarnersugut, taamaasiorsinnaavugut tassami Inatsisartuni ataatsimiititaliat pingasut inatsisit naapertorlugit pilersitaapput uagut taakku ilagivaatigut. Tassalu taanna tunngaviga­lugu taamatut akuerineqarsinnaanissarput inatsisitigut ajornartoqanngilaq.

 

Taavalu una Naalakkersuisut qinersinissaq pillugu massakkut taamatut toqqaasinnaaneq allaat eqqartormassuk, taava aamma apererusunnarsinnaavoq, taava massakkut Inatsisartuni ataatsimiinnit­sinni inatsisit suliagut aamma unitsiinnassavagut? Isumaqarpunga una assigerluinnaraa aamma inatsisit 1994-imili atuulersut kingunerisaannik aaqqiiniarneq pisariaqalermat immaqaluunniit pingaarneruvuoq qinersiviup uumap naannginnerani aaqqinneqarnissaa. Apeqquterpassuit massak­kut aaqqiiniarnermi apeqquserlugu Naalakkersuisup oqaatigisai paatsuunganalaarput, inatsisit qangali atuukkami, apeqquterpassuit tamakku qulakkeerneqarsimassapput toqqaaniarnermi piareer­simanissami taamanikkulli inatsisiliornermi eqqartorneqarsimassammata, kisianni uani tassa toqqaanerinnaasussaavoq.

 

Taamaattumik tassunga atatillugu massakkut partiini aamma  Atassumminngaanniit eqqaaneqartoq, tassa piginnaatitsisinnaaneq aallaavigalugu toqqaanissamut immikkut ataatsimiinnerup uuma ingerlanerani - ataatsimiinnerup naannginnerani oqaluuserisassanngorlugu inissinneqarnissaa aamma uagut naaperiarfittut kissaatigaarput, tassalu taamatut aalajangiinissamut uagut ataatsimiitita­liat immaqa aamma siunnersuummik saqqummiisinnaassagatta, tassungalu aamma soorunami atatillugu ukiuni tulliuttuni tassami, aamma inatsimmi tassani periarfissaqarpoq ukiut tamaasa kukkunersiuisumik avataaneersumik toqqaasarnissat, taanna aamma aalajangiiffigineqarsinnaam­mat, tassuuna naaperiarusuppugut, tassa immikkut oqaluuserisassanngorlugu qaqeqqinneqassasoq ataatsimiinnerup uuma iluani.

 

Taavalu Naalakkersuisup akissuteqarnermini aamma akuersinissamut isumaliutissiissutitsinnut akuersinissamut, tassa taanna siullertut piginnaatitaanissatsinnut akerliunertut oqaatigisaa naaperiar­fiusinnaasumik saqqummiivunga aammalu paasinarpoq partiit ilaanni taanna periarfissaq ammatin­neqartoq.

 

Taavalu aappaattut akuersissutiginninnissamut tunngatillugu oqaatigalugu 1997-imi naatsorsuutit siunissami iliuusissanik aalajangiisuutinnagit akuersissutigineqassasut, taanna assut uanga paatsuu­laarpara, tassami uagut ilaatigut aamma suliassarigatsigu siunissaq eqqarsaatigalugu aningaasaqarni­arnitta aammalu aningaasat eqqortumik atorneqartarnissaat taava sooq taamaasiortoqarniarnersoq suna isertugaqarnersoq, paatsoorneqarsinnaavoq aamma taamatut piumasaqarneq. Uagut tatiginnin­nerput aallaavigalugu tassami uani tikkuartorpagut assigiinngitsut aammalu tikkuartuinitsinni ersarissumik oqaatigisarpagut naatsorsuutit 1998-imi saqqummersussat kukkunersiornerini atasumik nalunnginnatsigit suleriaatsit allanngugaanngitsut, immaqa ajornartorsiutit taakku assingi aamma saqqummernerini takussutissatigut aaqqinneqassasut, taakkualu aamma Naalakkersuisup akissute­qarnermini malinniarpaat, taamaattumik taassuma oqariartuutip oqariartuutigineqarnera apeqquser­neqarsinnaavoq, allaat tatiginninnginnermik tatiginassusermik pilersitsisinnaanera tamakku eqqar­torneqarlutik. Kisianni isumaqarpugut uani naatsorsuutit saqqummiunneqarnikuupput, taakkulu kisitsisit allanngortissinnaanngilagut massakkut tamatta, tassa 1997-imili tamarmik aningaasartuutit taakkua attorneqarnikut aallaavigalugit suligatta, taakku uterfigisinnaanngilagut, kisiannili suleriaq­qinnissatsinni suut pitsaanerpaamik siunissami aningaasaqarnermut aqutsinermi siunertaralugit oqariartuutigigatsigit.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Naatsunnguamik erseqqissaateqalaaginnarniarpunga, tassa ilumoorpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq akissuteqarnermini oqarami, Inatsisartut inatsisiliartik aallaavigalugu isummertus­saasut, taannalu massakkut tassa isummissutigaarput aamma Siumuminngaanniit erseqqissaatigissa­vara ukioq manna taanna ataatsimiinnerput naatinnagu taamatut pisinnaatitaaffimmik kukkunersiui­sunik toqqaanissatsinnik, taanna siunnersuut uagut aamma Siumuminngaanniit akuersaarparput.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullerminguna paatsuuisoqaqqunagu erseqqissaatiginiariga una; tassa minnerunngitsumik unneq­qarissaarneq eqqarsaatigalugu, maannakkumut ataatsimiititaliap ujartugaa, tassalu malittarisassat, najoqqutassat suliarineqarsimanngitsut taakku suliarisariaqartut aamma taanna partiit amerlasuut oqaatigimmassuk. Unneqarinnissaq peqqutigalugu oqaatigissavara maannakkumut marluk kisimik taamaattoqanngillat, siulleq tassaavoq Inatsisartut namminneq allaffeqarfiat, taamaattoqanngilaq, neriuppugut Inatsisartut kissaataat naammassillugu ukiortaannginnerani taanna naammassissasoq.

 

Aappassaannik Isumaginninnermut Pisortaqarfik, sinneri tamarmik pisortaqarfiit malittarisassanik eqq.... peqarput, taava tassa unneqqarinneq.

 

Ataatsimiititaliap siulittaasuata assigiinngitsut eqqaasai erseqqissumik oqaatigissavakka, tassaasut uani Naalakkersuisut taamatut suliarilluakkamik qaffaanissamut kissaateqarnerannut  peqqutaavoq Kalaallit Nunaanni naatsorsuuserinermik suliaqartut naalagaaffimmi akuerisaasut ikittuararsuupput, taava avataaninngaanniit tikkuaassagutta/toqqaassagutta taava aningaasat tikisitsinermut atugassat aammalu ilaatigut akileraarnermut annaasassagut, Danmarkimi toqqaassagutta Danmarkimi suliffeqarfiit akissarsiassat allallu, taava annaassavagut tamakkuaqqanuku apeqqutit qularnaarniarlu­git taamaattumik Naalakkersuisut kissaatigigaat apeqqutit misissorluarneqarnissaat.

 

Oqaatigeqqissavara paatsuuisoqaqqunagu oqareernittuut taanna apeqqut Inatsisartut aalajangigas­saraat, taavalu taanna naalassavarput, kisianni tamakkuninnga uanga ilisimasaqaruma apeqqutinik suut kingunerisinnaasaasa ilai maani oqaatigisinnaallugit, taava oqaatiginngikkukkit misigisimas­saanga siunnersuilluarnanga, siunnersueqataanissaraana tunngavigalugu taamatut oqartunga, apeqqutit ilai akileraarutinut tunngasut qinigassat ikinneri allallu tamakkua misissorluaqqaarnissaat nalilersornissaallu pillugit inatsisiliortoqartariaqartoq, qujanaq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Aap tassa ilaatigununa Atassumminngaanniit taamatuttaaq aamma Aningaasaqarnermut Naalakker­suisuminngaanniit ilaatigut ujartorniarneqarmat Namminersornerullutik Oqartussani 100%-imik pigineqartuni Inatsisartuni ilaasortat ajunngitsorsiassaat aamma siunissami atortuujunnaarsinneqar­nissaanut tunngatillugu Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigissavarput qangali tamassumap aaqqinneqarnissaa ilaatigut kissaatigisarsimagatsigu. Naluneqanngitsutuummi Inatsisartuni ilaasortat arlallit siulittaasuunertik tunngavigalugu Inatsisartuni akissarsiamik saniatigut aamma siulittaasutut ukiumut taamannaannaq akissarsiaqartinneqarmata.

 

Taamatuttaaq aamma puiorneqartariaqanngilaq upernaaq ataatsimiinnitsinni ilaatigut Atassutikkor­miut Siumukkormiullu suleqatigiinnermikkut taakkua aningaasarsiaat allaat marloriaatinngorlugit qaffatsimmatigit, taamaattumik piviusumik tamakkua eqqartorneqarnissaanni Inuit Ataqatigiinninn­gaanniit annertuumik suleqataarusuppugut.

 

Naggataatigullu aamma oqaatigissavara sanaartugassanut tunngatillugu ilaatigut maannakkut aaqqiisoqarsimannginnera uagut 1995-iminngaanniit, 1996, 1997 aammalu ukioq manna taakkortaa­nut tunngasunut aaqqiisoqarnissaanik kaammattuuterput piviusunngortinneqartariaqarpoq, tassami maannakkut oqallittarnerni Naalakkersuisut oqartarput aningaasatigut ingerlanerput ajunngilaq, kisiannili Inatsisartuni ilaasortat taamatuttaaq aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq kalerrinneqartarpoq aningaasatigut ingerlanerput ammut ingerlaarpoq, tassani peqqutaaqataanngit­suunngilaq ukiut tamaviisa, tassa 1997 eqqarsaatigalugu 241 mio. kr.-inik landskarsip naatsorsuutai, oqartariaqarpugut uniuinertut ingerlanneqarsimaneri tamatumani assigiinngitsutigut toqqissisimann­ginnermik kinguneqartitsisarnerit taanna pinngitsoornani unitsinniarneqartariaqarpoq.

 

Taamaattumillu Inuit Ataqatigiinninngaanniit kaammattuutigut apeqqutaatinnagu kina taamatut siunnersuuteqarsimanera, taassumap aaqqinneqarnissaa pisariaqarpoq, taamaalilluta Inatsisartuni ilaasortaasugut aningaasaqarnermut killiffitta tamatta ilisimanissaa pisariaqarami. Tassami qular­nanngitsumik assigiinngitsutigut pissutissaqanngitsumik assortuuttarnerit annertoorujussuit ingerlan­neqartarput, ilaatigut ukiut tamaasa taamatut annertoorujussuarmik aningaasanik uniuineq ingerlan­neqartarmat.

 

Taamatut oqaaseqarluta una kukkunersiuinermut toqqaasarnermut tunngatillugu aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit suleqataarusuppugut, tamatumammi aamma aaqqinneqarnissaa pisariaqar­poq, taamaattumik suleqataanissarput maanngaanniit oqaatigiinnassavara.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassa oqaatigeqqissavara una amerlanerussuteqartuninngaanniit kissaatigineqartoq tassaammat, kukkunersiuisartussanik toqqaanissaq immikkut ullormut oqaluuserisassanngorlugu inissinneqassa­soq, oqareernittut aamma tamanna malinneqassaaq aamma taanna isumaqatigiissutaareermat isumaqarpunga annertunerusumik pulaffigeqqittariaqanngikkipput.

 

Taamaalillugu ullumikkut oqaluuserisassani immikkoortoq 79, tassa landskarsip 1997-imut naatsor­suutai pillugit isumaliutissiissut isumaqatigineqartoq naammassivoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.