Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 98		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Tallimanngorneq 30. oktober 1998, nal. 12.15

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 98

 

Kalaallit Nunaanni sulisilluni ajoqusernerup kingunerinut sillimmasiineq pillugu ina-tsisip atortuulersinneqarnera pillugu peqqussutip allanngortinneqarnissaanik siunner­suummut missingiummut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat.

(Isumaginninnermut Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq, Siumut:

Kalaallit Nunaanni sulisilluni ajoqusernerup kingunerinut sillimmasiisarneq pillugu inatsisip atortuulersinneqarnera pillugu peqqussutip allanngortinneqarnissaanik siunnesuummut missin­giut matumuuna Naalakkersuisut saqqummiuppaat.

Danmark-imi folketing-ip maj-imi sulisilluni ajoqusernerup kingunerinut sillimmasiisarneq pillugu inatsisip allanngortinneqarnera akuersissutigaat, taamaalilluni   sulitilluni ajoquserner­mut tunngassuteqartuni nutaamik ilusiliineq atuutilersinnaqarluni. Inatsimmik allanngortitsineq EU-p peqqussutaata kinguneraa. Inatsimmik allanngortitsineq isumaqarpoq inuussutissarsiornik­kut nappaatigiinnarneqalersut sillimmasiisarnermik ingerlatseqatigiiffinni nalinginnaasuni sillimmaserneqarsinnaajunnaarneranni taarsiullugu suliffeqarfimmi inuussutissarsiornikku nappaatigineqalersunut sillimmasiisarfik Arbejdsmarkedets Ehvervssygdomsikring-i pilersinne­qarluni. Tassunga inuussutissarsiornikkut nappaatigineqalersimasunut aningaasartuutit aningaa­lersorneqartarnerat nuunneqarluni.

Suliffeqarnermi inuussutissarsiornikkut nappaatigineqalersunut sillimmasiisarfik suliffeqarfiup imminut suliffeqarfiuvoq imminut pigisoq, siulersuisunit suliffeqarnermi illuatungeriinnit sulisitsisunit sulisunillu ilaasortaaffigineqartumit aqunneqartoq.

Danmark-imi maleruagassaat nutaat ingerlaannartumik atortuulerneq ajormata peqqussummi taamatut allanngortitsisoqarnissaa pisariqarpoq, taamaaliunngikkutta Nunatsinni sulisitsisut inuussutissarsiornikkut nappaatigineqalersunut sillimmasiisinnaajunnaassammata.

Siunnersuutip kingunerissavaa Nunatsinni sulisitsisut suliffeqarnermi inuussutissarsiornikkut nappaatigineqalersunut sillimmasiisarfimmut peqataatitaqarnerat sulisitsisut suliffeqarnermi inuusutissarsiornikkut nappaatigineqalersunut sillimmasiisarfimmut akiliuteqartassapput.

Taarsiissutinullu il.il. aningaasartuutit suliffeqarnermi inuussutissarsiornikkut nappaatigineqaler­sunut sillimmasiisarfimmit akilerneqartassapput. Suliffeqarnermi inuussutissarsiornikkut nappaatigineqalersunut sillimmasiisarfik pilersinneqarpoq inuussutissarsiornikkut nappaatigine­qalersunut sillimmasiisarfik A/S-ip Forsikringsselskabet for Erhvervssygdomme A/S allanngor­tinneratigut. Tassani sulisitsisunu namminersortunut inuussutissarsiornikkut nappaatigineqaler­sunut sillimmasiisarnerit tamangajammik allaffissornikkut aqunneqarput.

Ajoqusertut taarsiiffigineqarnissaminnut pisinnaatitaaffii assigisaallu siunnersuutikkut allann­gortinneqanngillat taamaattumillu Kalaallit Nunaanni sulisilluni ajoqusersinnaanermut sillimma­siisarnermut ataatsimiititaliaq sulisilluni ajoqusernernik suliaqarnissamut pisinnaatitaaginnarlu­ni.

Taamaalilluni siunnersuut ajoqusertumut, sulisitsisumut inuiaqatigiinnulluunniit aningaasaqar­nikkut sunniuteqartussaanngilaq.

Sulisitsisuttaaq sulisilluni ajoqusersinnaanermut sillimmasertussaatitaanerat siunnersuutikku allanngortinneqanngilaq taamaatuttaaq ataatsimoorluni sillimmasiisarfiup ilaasortai siunnersuu­tip matuma kingunerisaanik akilersuinerminni mattussinermilluunniit allanngornernik nutaarta­qartussaanatik.

Atortussat agguaanneqartut kingunerisaannik peqqussummik allanngortitsinerit saniatigut peqqussummi atuuttumi § 16 annikinnerusumik allanngortitsivigineqassasoq Naalakkersuisut kaammattuutigaat, sulisilluni ajoqusernermik nalunaarutiginninnermut ataatsimut immersuiffis­sat suliarineqarnissaannik, sullivinnik nakkutilliisoqarfiup aamma Namminersornerullutik Oqartussat akornanni suleqatigiinnissamut oqaloqatigiittarnerit ingerlanneqarput.

Ataatsimut immersuiffissat atorneqalernerisigut nalunaarutiginnittarnerit pisariinnerulissapput, taamatullu allaffissornikkut maannakkut aaqqissuussinermut nalunaarutiginninnermut immer­suiffissanik assigiinngiiaartunik arlalinnik atuiffiusumi atuinannginnerussallutik.

Nalunaarutiginnilluni immersuiffissat tamakku atorneqarsinnaaleqqullugit nalunaarutiginnittar­neq pillugu maleruagassat allanngortinneqassapput. Taamaalilluni taakku sullivinnik nakkutillii­soqarfimmut aalajangiisartutulluunniit ataatsimiititaliamut nassiunneqarsinnaanngorlugit, ullumikkutut kommuninut nassiunneqartartussaajunnaarlugit. Ullumikkut nalunaarutiginninnerit ikitsuinnaat kommunitigoortinneqartarput, taamaalillunilu Naalakkersuisut kaammattuutaat maannakkut periaaserineqartunut naleqquttussaalluni.

Naalakkersuisut kaammattuutaat atortussanut agguaanneqartunut ilanngunneqarpoq. Sulisilluni ajoqusernermut tunngassuteqartut pitsanngorsarniarlugit eqaannerulersinniarlugillu Naalakker­suisut sulissuteqartuarpuq assersuutigalugu tamatumunnga tunngasut maanga nuunneqarsinnaa­nerat eqqarsaatigineqarluni. Tamatumunnga tunngasut naliliisarluni misissoqqissaarneqarnis­saannut suleqatigiissitaqarpoq.

Isumaginninnermut Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Pisortaqarfimmit aamma sulisilluni ajoqusernermut aqutsisoqarfimmit peqataaffigineqartumik. Sulinerullu tamatuma inerneri soorunami Inatsisartunut saqqummiunneqarumaarput.

Inuussutissarsiornikkut nappaatigineqalersut pillugit siunnersuutikkut saqqummiunneqartukkut naalakkersuisut tamatumunnga anguniagaat allanngortiterneqanngillat. Matumani danskit maleruagassaasa nutaat kingunerisaanik inatsisitigut tunngavigisanik pisariaqartinneqartunik iluarsiineq kisimi pineqarmat.

Taamaalillunga Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartut qinnuigissavakka Kalaallit Nunaanni sulisilluni ajoqusernerup kinguneranik sillimmasiisarneq pillugu inatsisip atortuulersinneqarnera pillugu peqqussutip siunnersuutigineqartutut allanngortinneqarnerata Kalaallit Nunaannut tunngatillugu atuutsinneqalersnissaanik Naalakkersuisut naalagaaffimmi oqartussaasunut kaammattuuteqarnissaat kiisalu allanngortitsinissami Naalakkersuisut siunnersuutaata ilanngun­neqarnissaanik kaammattuuteqarnissat isumaqataaffigeqqullugit.

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq. Kalaallit Nunaanni sulisilluni ajoqusernerup kingunerinut sillimmasiisarneq pilugu inatsisip atortuulersinneqarnera pillugu peqqussutip allangortinneqarnissaanut Inatsisartut oqaseqaatissaannut naalakkersuisut siunneruuteqarnerat imatut Siumumit oqaaseqarfigissavar­put:

Inatsisip allanguutissaata EU-mi peqqussumik aallaaveqartup kinguerissavaa sulilluni ajoquser­nerit sillimmasiisarfiit nalinginnaasut aqqutigalugit sillimmaserneqarsinnaajunnaarnissaa, tassungalu taarsiullugu pilersinneqarpoq Sulifeqarnermi Inuutissarsiornikkut Nappaateqalersar­tunut Sillimmasiisarfik, tasungalu inuutisarsiorluni sulinerup nalaani ajoquserluni nappaateqale­simasunut aningaasartuutit aningaasalersorneqarnerat nuunneqarluni. Taanna suliffearfiuvoq immunut pigisoq siulersuisunit suliffeqarnermi iluatungeriinnit katitigaasunik aqunneqartoq.

Malittarisassat nutaat toqqaannartumik ingerlaannartumillu nunatsinnut atortuulinngikkalartut paasivarput piariaqartoq peqqussummi allanguut pineqartoq pisariaqarluni, tassami taamaaliorto­qanngippat nunatsinni sulisitsisut sulisilluni ajoqusersinnaanermut sillimmasersinnaajunnaas­sammata.

Pingaartillugu malugaarput siunnersuutikkut allanngortinneqanngimmata ajoqusertup tarsiivigi­neqarnisamut pisinnaatitaaffii assigisaallu, aammalu Kalaallit Nunaanni sulisilluni ajoqusersin­naanermut sillimmasiisarnermut ataatsimiititaliaq sulisilluni ajoqusernernik sulaqarnissamut pisinnaatitaaginnartussaq, aammalu siunnerssut imaaliinnarluni aningaasatigut kinguneqartus­saanngitsoq, tassa ajoqusertumut, sulisitsisumut inuiaqatigiinnullu.

Taamaakkaluartoq Siumumit Naalakkersuisut qunnuigissavavut misissorluaqqullugu allanngui­neq ungasinnerusoq isigalugu susassaqartunut siuliini taaneqartunut aningaasatigut sinniuteqa­lersinnaanersoq.

Saqqummiussami oqaatigineqarpoq ajoqusernermik nalunaarutit ikitsuinnaat ullumikkut kommunit aqqutigeqqaarlugit ingerlasartut. Taamaattumik Naalakkersuisut sullivinnik nakkutil­liisoqarfip Namminersornerulutillu Oqartussat suleqatigiinneratigut immersugassanik ataatsimo­ortuni pilersitsinissamik inassuteqarnerat tassaatipparput allaffisornikkut pisariillisaaneq, maanna aaqqissuussinermi nalunaaruteqarniarnerni immersugassat assigiinngitsut arlallit atorunnaarlugit. Nalunaarutigineqartut malillugit tamanna ullumikkut pissusioreersunut naleq­qussaaneruvoq.

Siumumit inassutigissavarput Naalakkersuisut sulissutigissagaat sulisilluni ajoqusersinnaaner­mut tunngatillugu Nunatsinni sullinneqarnerup pitsaanerulernissaa, aammalu ukiup tulliup ingerlanerani tamanna pillugu siunnersuummik inatsisartunut saqqummiussisoqassasoq. Sulissutigisariaqarparpummi EU-p ilaasortaaffiginngisatta malittarisassiaanut pitusimajunnaarlu­ta.

Taamatut oqaaseqarluta taperserparput Naalakkersuisut inassuteqaataat, tassalu Naalakkersuisut naalagaaffimmi oqartussaasunut kaammattuutigissagaat Kalaallit Nunaanni sulisilluni ajoquser­nerit kingunerinut sillimmasiisarneq pillugu inatsisip atortuulersinneqarnera pillugu peqqussutip siunnersuutigineqartutut Kalaallit Nunaannut atortussanngortinneqarnissaa, inassutigalugulu Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat ilanngunneqassasoq.

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisit Danmarkimi atuuttut nunatsinni pissutsinut naleqqussarlugit atortussanngortinneqartar­nerat isumaqatigilluinnarlugu siusinnerusukkut oqaaserisimavut innersuutigalugit, ATASSUT-miit oqaatigissavarput saqqummiunneqartoq isumaqatigilluinnaratsigu, eqaallisaanissaq sukka­nerusumillu sullissisalernissaq siunertarineqarmat.

Nunatsinni sulisilluni ajoqusernermi suliassanik sullissivik - tassa Arbejdsskadestyrelsen - tassani ajornartorsiuteqarsimaneq aaqqinneqarsimanersoq apeqquserusupparput, suliassap eqaatsumik pilertortumillu suliarineqartarnissaani sullissivik qitiulluinnarmat.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinniit peqqussutissap allanngortinneqarnissaanut siunnersuut periaaseqartunut naleqqussaanertut isigigatsigu, taamatullu peqqussummi atuuttumi § 16 annikinnerusumik allanngortinneqarnissaanut Naalakkersuisut kaammattuuneqarmata, aammalu danskit malerua­gassaanut nutaamut kingurisat annikitsutigut tunngavissanik pisariaqartinneqartunut iluarsiineq kisimi pineqarmat annertunerusumik oqaaseqarfiginagu Naalakkersuisut kaammattuutaat Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaavut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kallaalit Nunatsinni sulisilluni ajoqusernerup kinguserisaanik sillimmasiinissaq pillugu inatsisip atortuulersinnera pillugu peqqussutip allanngortinneqartinnissaanik siunnersuummut missingiut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat Kattusseqatigiinnit tunngaviatigut taperser­para.

Soorunami pingaaruteqarpoq Nunatsinni sulisut kikkulluunnit sulisillutik ajoqusernissaminnut sillimmateqarnissaat. Taamaattumik saqquumiunneqartut taperserlugit taamatut naatsumik oqaaseqarpunga.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq:

Qujassutigissavara partiinit tamaninngaanniit naalakkersuisut inassuteqaataat akuersaarneqar­mat, aammalu tamanna qallunaat naalakkersuisunut aamma ingerlateqqikkumaarparput.

 

Atassut-minngaanniit apeqqutigineqartoq, nunatsinni sulisilluni ajoqqusersinnaannermut sillimmasersuitsinermi sullissiviup ingerlanera pillugu oqaaseqarfigilaassavara. Tassa ilumoor­poq ingerlassineq maanni nunatsinni ajornartorsiuteqartarsimammat annertuumik, minnerunngit­sumik ataatsimoortumik sillimmasersuisitsineq, piniartunut, aalisartarnut savaatilinnullu aamma tunngatillugu.

 

Tamakku ajornartorsiutit annertusimasut massakkut sanerlugit annertuumik ingerlappagut, aammalu Danmark-imi Arbejdsskadestyrelse peqatigilluinnarlugu, tassami taakkua akisussaaffi­gimmassuk, uangullu sullissisuulluta maani, peqatigilluinnarlugit aallartisarsimavarput, aamma­lu taakkua inuttaliisillugit saliineq aamma ingerlanneqarluni.

 

Taamaattumik oqarsinnaavunga neriuutigigatsigu naalakkersuisuni januarip aallartisimalernera­ni, tassa 1999-ip aallartisimalernerani ajornartorsiutaarussimanissarput ilimagigatsigu. Suliassar­passuit utaqqisut, tassa suliarineqartussat utaqqiinnalersimagaluartut, taakku angummanniarfiga­lugit massakkut sulineq annertooq ingerlanneqarpoq, taakkualu saniatigut ingerlatseriaatsimik nutaamik aamma aaqqissuussineq taanna naammassiniarneqarluni.Tassa naatsorsuutigaarput ukiup nikinnerani ajornartorsiutit taakkua anigorsimasinnaasagigut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq, allamik oqaaseqartoqarnianngilaq.

 

Taamaalilluni immikoortoq 98, Kalaallit Nunaanni sulisilluni ajoqusernerup kinguneranut sillimmasiineq pillugu inatsisip atortuulersinneqarnera pillugu peqqussutip allanngortinneqarnis­saani siunnersuummi siumut Namminersornerulutik Oqartussat oqaaseqaataat oqaluuserineqar­nera naammassivoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.