Pingasunngorneq
14. oktober 1998 nal. 17.10.
Hans Enoksen, Siumut:
Tassalu apeqquteqaatissara ima
iluseqarpoq:
Kommunit aningaasanik
attartortitsisinnaanerat qaqugu atulissava?
Matumuuna apeqquteqaatitut
saqqummiunniarpara kommunit qaqugu aningaasanik attartortitsisinnaanerat
atortinneqalissanersoq. Tassami tamatta ilisimavarput Inatsisartut
akuersissutiginikuugaat periarfissaq taanna kommuninut
atuutsinneqaqqilissasoq. Massakullu ukiut marlunngoriartulerput suli
akuersineq kommuninut apuunnani. Siunnersuuteqarsimasutut piumasariniarpara
suliassaq sukkasuumik naammassiniarneqassasoq kommunini innuttaasut
pisariaqartimmassuk, pingaartumik imaani inuussutissarsiortut
eqqarsaatigalugit. Suliarlu ersarissumik paaserusulerparput qanoq
ingerlanersoq, imaluunniit Naalakkersuisut kisimik kinguarsaasuunersut.
Qujanaq
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Hans Enoksen-ip apeqqutigaa
kommunit taasigassarsisitsisinnaanerat qaqugu atuutilissanersoq, maannakkullu
ukiut marlunngulersut kommunit ingammik inuussutissarsiutinut aalisartunut
tapiisinnaanermut akuersissummik suli tunineqannginnerarlugit oqaatigalugu.
Naggataatigut hr. Hans Enoksen-ip paaserusuppaa suliap qanoq ingerlanera,
imaluunniit Naalakkersuisut kisimik kinguarsaasuunersut.
Taava Hans Enoksen-ip 1997-imi
ukiakkut katersuunnermi siunnersuutigaa inuussutissarsiortut aningaasanik taarsigassarsisinnaanermut
kommunit periarfissaat atuutitinneqaqqilissasoq. 1998-imi upernaakkut
katersuunnermi hr. Hans Enoksen-ip suliaq sumut killinnersoq apeqquteqaatigalugu.
Allattoqarfiit pisortaqarfiillu
attuumassutillit peqatigiillutik Inatsisartut nr. 22 3. november 1993-imeersoq
allanngortinnissaa pisariaqarnersoq misissoraat taamanikkut
ilisimatitsissutigineqarpoq. Januar-ip aallaqqaataani 1995-imiilli inatsisip
atuutilersinneqarnerani kommunit inuussutissarsiornerup ineriartortinnissaanut
tapiissuteqarnissamut periarfissaqarput aktie-nik anpart-inilluunniit
pisinissamut aningaasanik taarsersugassanik akisussaallutik
aningaasaliinissamut, aallartitsinissamut tapiissusiinissamut imaluunniit
aningaasaateqarfinnit taarsigassarsinissamut iluaqusiinissamut
periarfissiilluni.
Hr. Hans Enoksen-ip apeqquteqaataa
pillugu oqallinneq tunngavigalugu pisortaqarfiit akornanni
ataatsimiittoqartarpoq. Nunami imaanilu inuussutissarsiutit
tapiiffigineqarsinnaanerisa nalilerneqarnissaat siunertaralugu. Pisortaqarfiit
akornanni suleqatigiissitat KANUKOKA peqatigalugu nunatsinni nunami
inuussutissarsiornerup ineriartortinneqarnissaanut siunissami kommunimit
allaminngaanniillu tapiissuteqartarnissamik periarfissanik
siunnersuuteqassalluni suliarissavaa.
Pisortaqarfiit akornanni
suleqatigiissitanik suliaq maannakkut nunami inuussutissarsiutinut
tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut katersuunneranni matumani
saqqummiunneqartussamik Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu
pisortaqarfiup isumaliutissiissutissaanik tunngaviliivoq. Nunami
inuussutissarsiutinut tapiissuteqartarnermik atulersitsinissap aamma nunami
inuussutissarsiutinut aningaasaliilluni tapiissuteqartarnissaq pillugu
inatsisissamik siunnersuuteqarnermik Inatsisartut katersuunneranni matumani
saqqummiunneqartussami tiguneqarpoq.
Tapiissuteqarnissamik periarfissat
pillugit inatsisiliornermi allanngortitsisinnaanermut kommunit
inuussutissarsiornermi aningaasaliisarnerit pillugit aamma
naliliiffigineqassapput. Taamaalilluni inatsisiliornerit taakku marluk
naapertuutunngortillugit.
Imaani inuussutissarsiornermut
tunngatillugu tamatuminngalu inuussutissarsiutigalugu aalisartut kommunit
inuussutissarsiornikkut suliffeqarfimmut aningaasaliisinnaanerat pillugu
Inatsisartut inatsisaanni nr. 22-mi taakku mininneqanngillat. Taamaattumik
inuussutissarsiorluni aalisartunut tapiissuteqarnissamut inatsit una nammineq
akornusiinngilaq.
Aalisariutitaarnissamut
tapiissuteqartarnermi apeqqummut atatillugu kommunit inuussutissarsiornikkut
suliffeqarfimmut aningaasaliisinnaanera pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 22
3. november 1993-imeersoq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu
tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaannut ataqatigiissinnissaa
pisariaqarpoq. Inatsisartut katersuunneranni matumani Aalisarnermut,
Piniarnermut Nunalerinermullu tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut
peqqussutissaat nutaamik siunnersuumik saqqummiussisoqarpoq.
Siunnersuummi tassani
malittarisassaq nutaaq imaappoq:
ESU aqqutigalugu inuussutissarsiutitaarniarnermi
taarsigassarsisut maannakkut namminneq aningaasaliissutaat '2 nr. 6 malillugu qinnuteqartup
minnerpaamik affai aningaasat nammineq pigissagai. Affaali sinneruttut
taarsigassarsinikkut imaluunniit ESU-miunngitsoq allamik aningaasaliinikkut
pissarsiarineqassasut akuersissutigineqarsinnaalluni.
Inatsisissap oqaaseqaatai
malillugit malittarisassamut nutaamut pissutaavoq qinnuteqartut
aningaasaqarnikkut piginnaaneqarnertik uppernarsassagaat
inuussutissarsiornermullu piukkunnartuunertik. Taamaattumik kommunit
ataasiakkaat namminneq aningaasaliissutissat tapiissutitut
akuersissutigisarneri maannakkumut aalajangersakkap anersaavanut akerliuvoq.
Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu
tapiissuteqartarneq pillugu aalisartut peqqussutissaattut siunnersuutip
taamaanneratut akuersissutigineqassappat kommunit aalisariutitaarniarnermut
atatillugu taamaallaat aalisartut aningaasaliissutissanik affaanik
ikiorsiisinnaanerannik kinguneqassaaq. Aningaasaliissutit sinneruttut affai
qinnuteqartup nammineq aningaasaataanit pissarsiarineqassapput. Taamaattumik
maannakkut nuna inuussutissarsiutinut tapiissuteqartarneq pillugu
inatsisiliorniarnermik nutaamik, kiisalu imaani inuussutissarsiutinut
tapiissuteqartarneq pillugu inatsip iluarsaannissaanik sulisoqarpoq.
Inatsisissat taakku marluk
suliarineqareerpata kommunit inuussutissarsiutinut aningaasaliisarnerit
malittarisassap allanngortinneqarsinnaaneri naliliiffigineqassapput.
Hans Enoksen, apeqquteqartoq:
Ajunngilaq akissutaa
akunnattunnganartittorujussuvara uanga tigumiara allaagami taavalu Juunntaap
atuagaa allaalluni.
Taamaammat kingusinnerulaartukkut
uterfigeqqikkumaarpara maani oqallinnermik pilersitsinianngilanga. Qujanaq.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Taavalu apeqqummut tullermut aamma
tassani apeqquteqartuuvoq Inatsisartunut ilaasortaq
Hans Enoksen, apeqquteqartoq:
Immaqa apeqquteqarfiusussap taanna
ilisimalluareermagu una apeqquteqaatiga tamaat atuanngikkaluarlugu taanna
suliaq sumut killinnersoq paaserusuppara. Qujanaq.
Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut
Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:
Apeqquteqartup oqarneratut
akiinnarsinnaagaluarlunga naqitaareermat atuassavara.
Hr. Inatsisartunut ilaasortaq Hans
Enoksen apeqquteqarpoq qaammarsaanermut aningaasaateqarfik pillugu sulineq
sumut killinnersoq. Aallaqqaasiullugu eqqaasitsissutigissavara ukioq manna
Inatsisartut ukiukkut ataatsimiinnerminni KNAPK patajaatsumik
ingerlatitaanissaata isumannaarneqarnissaa aalajangiinissamik siunnersuut
oqallisigimmassuk.
Aalajangiinissamik siunnersuutip
oqallisigineqarnerani oqaatigivara KNAPK-mi qaammarsaanermi
ilinniartitaanermullu aningaasaateqarfiliinissaq eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut
ikiuunnissartik ammaffigigaat. Arlaleriarlunga qaammarsaanermut
ilinniartitaanermullu aningaasaateqarfiliornissaq KNAPK-mut
oqaloqatigiissutigaara. KNAPK-llu aalisartunut piniartunullu qaammarsaanermut
ilinniartitaanermullu aningaasaateqarfimmik akiliisarneq pillugu Inatsisartut
inatsisissaannut missingiut ilaatigut nassiuppara.
Inuiaqatigiit taamatut
inuussutissarsiornermut ilinniartitaanissamik neqerooruteqarput nunap karsianit
taavalu innuttaasunit aningaasalersorneqartumik. Kissaatigineqassappat
inatsisiliornikkut nutaanik ilinniartitaanermut qaammarsaanermillu sulianut
aningaasalersuineqalissasoq kissaatigisanik taamaattunik naalakkersuinikkut
nalinginnaasumik tulleriiaarinermut ilanngunneqartariaqarput. Tamatumunnga
atatillugu soorunalimi ilinniartitaanermik assigiinngitsunik pisortat
aningaasaataannit aningaasalersorneqartumik ingerlaavartumik
ataqatigiissarisoqartariaqarpoq.
Taamaammat Naalakkersuisunit
isumaqarpugut qaammarsaanermut ilinniartitaanermullu aningaasaateqarfimmik
pilersitsineq KNAPK-mit kissaatigineqartoq pilersinneqassappat aalisarnermik
inuussutissarsiuteqarnermi susassaqartut akornanni nammineq isumaqatigiissutitigut
pilersinneqartariaqartoq immikkut inatsisiliornikkuunngitsoq. Taamaammat
Naalakkersuisut qaammarsaanermut ilinniartitaanermullu aningaasaateqarfimmik
pilersitsinissamut inatsisiliortoqarnissaanik siunnersuuteqassamaanngillat,
kisiannili Naalakkersuisut KNAPK suliamik ingerlatseqqinneranut atatillugu
siunnersortarusuppaat ilitsersortarumallugulu.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Taavalu apeqquteqaatit tulliannut
ingerlaqqissaagut, tassalu immikkoortoq 72 tassanilu apeqquteqartuuvoq:
Anthon Frederiksen, apeqquteqartoq:
Qalerallit akiisa
minnerpaaffeqalernissaannut pillugu Inatsisartut matumani ataatsimiinnitsinni
oqaluuserineqartussanngorlugu siunnersuuteqarsimavunga. Kisiannili siunnersuut
taanna siulittaasoqarfimmiit tunuartinneqarsimavoq.
Maannakkut akitigut aaqqiisimaneq
tunngavigalugu. Aap maannakkut ajornartorsiut qaangiukkallarsimavoq. Kisianni
nalunngilarput tamanna inuiaqatigiinnut qanoq aamma naleqarsimasoq. Tassa
ilaatigut aalisartut umiarsualivimmik assiinerannik tunisinerup
unitsikkallarnerannut il.il. uninngatitsinermik aatsaat kinguneqareermat akit
maannakkut atuuttut anguneqarsimammata.
Taamaattumik Naalakkersuisunut
apeqqutiginiarpara Naalakkersuisut ajornartorsiummik qulaani taaneqartumut
assingusumik pisoqaqqissagaluarpat qanoq iliuuseqarnissaminnut piareersimanersut
tamakku ajornartorsiutit pinngitsoorniarlugit.
Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut
Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:
Inatsisartunut
ilaasortap hr. Anthon Frederiksen-ip Naalakkersuisunut apeqqutigaa siorna
aalisartut umiarsualivinnik assersuinerannik assingusumik pisoqaqqissagaluarpat
Naalakkersuisut qanoq piareersimatiginersut.
Aallaqqaasiullugu
erseqqissarlara Naalakkersuisut inatsisinik unioqqutitsisumik iliuuseqarnerit
assersuutigalugu umiarsualivinnik assersuinerit, sakkortuumik
isumaqatiginngimmatigik. Taamatut iliuuseqarnerit Naalakkersuisunit
angusaqarfiunavianngillat nalinginnaasumik Inatsisartoqarnermi periusiaasartut
malillugit anguneqarsinnaasimanngitsunik.
Naalakkersuisut
soorunami umiarsualivinnik assersuinerup siunissami isumaqatigiinniartarnissani
atorneqartarnissaa naatsorsuutiginngilaat. Unioqqutitsisumik taama
iliuuseqartoqaqqissagaluarpat Naalakkersuisut pisumut tassunga
isummerumaarput. Aammattaaq ilisimatitsissutigissavara upernaaq
isumaqatigiinniarnerit KNAPK-p Royal Greenland-illu akornanni toqqaannartumik
pimmata, Naalakkersuisunit peqataaffigineqanngitsumik. Aalisakkat akii pillugit
isumaqatigiinniarnerit inuussutissarsiummi susassaqartut assigiinngitsut
akornanni akuleruffigineqanngitsumik isumaqatigiinniutigineqartarput.
Naalakkersuisut isumaqarput isumaqatigiinniarnerit taama ittut
Naalakkersuisunit akuleruffigineqaratik naammassineqartassasut.
Anthon
Frederiksen, apeqquteqartoq:
Akissuteqaammut
qujavunga.
Siullermik
erseqqissaassutigissavara uanga nammineerlunga aamma inatsisinik unioqqutitsisumik
iliuuseqartarnerit akuersaarsinnaannginnakkit. Aaamma illersunnginnakkit.
Kisiannili tassa annerusumik pivara inuiaqatigiini taamatut pisoqartillugu
politikkikkut akulerussinnaaneq qanoq periarfissaqartiginersoq inuiaqatigiinni
aningaasarsiornerup unittuunnginnissaa siunertaralugu.
Anders
Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Taavalu
apeqquteqaammut tullermut ingerlaqqissaagut tassalu immikkoortoq 73 aammalu
apeqquteqartuuvoq Inatsisartunut ilaasortaq:
Anthon
Frederiksen, apeqquteqartoq:
Augustip
20-ani 1998-imi Inatsisartunut maanna ataatsimiinnissatinnut oqaluuserisassatut
siunnersuutinnut ilanngullugu siunnersuutigisimavara avannaani qimmeqarfiusuni
upernaaq 1998-imi qimmerpassuit nappaammik pissuteqarlutik toqorarsimanerat
pillugu ilaatigut aalisartut piniartullu qimmeerulluinnarsimasut
ikiorsiivigineqarnissaat sulissutigineqassasoq.
Tassami
assersuutigalugu Ilulissat illoqarfiinnaani qimmit 3-4000 missaaniittut
annaaneqarmata. Aalisarnerinnarmik piniarnerinnarmillu
inuussutissarsiuteqartunut annertuumik annaasaqaataaffiusumik,
minnerunngitsumik ukiamut qimussimik aalisarneq aallarteqqippat ajornartorsiut
annertooq saqqummertussaammat.
Siunnersuutima
Inatsisartuni oqaluuserineqannginnissaanik siulittaasoqarfimminngaanniit
akissuteqaammi ilaatigut Inatsisartut ilaasortap Naamanngitsoq Petersen-ip
upernaap Inatsisartut ataatsimiinnitsinni saqqummiussaanut akissuteqaatit
innersuussutigineqarput. Taamaattumik ilaatigut Inatsisartunut ilaasortap Naamanngitsoq
Petersen-ip taamanikkut oqaluuserisaasa ilaat imaattut issuaaffigissavakka.
Oqaaseqaatigisaasa ilai imaattut:
Qimmeqanngikkaanni
inuussutissarsiorneq ingerlanneqarsinnaangilaq.
Aammaarlunga
taperserlugit Naalakkersuisut taamanikkut akissuteqaamminni ilaatigut oqaatigisaat
imaattut pillugit apeqquteqarniarpunga. Qanoq angusaqartoqarsimanersoq? Tassa
akissuteqqaatimi taamanikkut sulissutigiumaneqartuni. Aammalu kommunini allani
aalisartut piniartullu Qaanaap kommunianiittulli eqqorneqarsimasut ikiorserniarneqarnersut,
tassami Naalakkersuisut taamani akimmat:
Naalakkersuisoqarfiup
kommunini nersutillu nappaataat pillugit oqartussaasut suleqatigalugit
ajornartorsiutip annertussusia paasineqarnissaa sulissutigiuarpaat.
Tamatuma
kingorna Qaanaami piniartut qanoq pineqarpat? Ikiorserneqarpat? Imaluunniit
susoqarpa?
Paaviaaraq
Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu
Naalakkersuisoq:
Siullermik
oqaatigilaassavara akissutissara naalisalaarsimagakku naqinneqartuminngaanniit
tunniunneqarsuminngaanniit.
Hr.
Anthon Frederiksen apeqquteqarpoq 1998-imi upernaakkut qimmit toqoranerannut
atatillugu Qaanaami qanoq ikiorserneqarsimanersut aamma kommunini allani
aalisartut piniartullu taamatut atugaqalersimasut tapersiiviginiarneqarnersut ikiorsiiviginiarneqarnersulluunniit.
Qaanaap
kommunia suleqatigiissitaliorpoq qimmit toqorarnerannut ajornartorsiutaasut
annertussusiannik paasiniaasussamik. Tassami taamanikkut paasissutissat
uppernarsarneqanngitsut amerlaqisut tusarsaammata. Kommuni snescooter-inik
taarsiissutissanik kiisalu qimminik taartaasussanik ikioqqulluni qinnuteqaammik
nassiussaqarpoq. Taamanikkut pisariaqartitaasut ikiorsiiviginiarlugit
aalajangiivunga snescooter-inik nassiussisoqassasoq, sisamallu ingerlaannaq
nassiunneqarput.
Piumasaqaatigineqarpoq
piniarnermut atorneqassasut piniartunit suliffiup avataatigut inuussutissarsiutigaluguluunniit
piniarnermut allagartaliinnarnit taamaallaat atorneqartussanngorlugit.
Naalakkersuisoqarfimma kommuni suleqatigiissitarlu tamatuma kingornatigut
attavigiuartarpai. Manna tikillugu Naalakkersuisoqarfinni kommunimiit
taarsiissuteqarnissamut qimminullu taartaasussanut pisariaqartitaasunut
immikkut naatsorsuutinik tigusaqarsimanngilagut.
Taamaammat
Naalakkersuisoqarfimmit pissutsit malinnaavigeqqissaarneqartut
suleqatigiissitap aasap ingerlanerani eqqarsaatigisimagaluarpaa Ilulissanut
qimminik taartaasussanik pissarsisoqassasoq, kisiannili aamma Ilulissani
qimmit nappaalalermata isuma taanna unitsiinnarneqarallarsimavoq. Taarsiullugu
piniartut pisariaqartitsineq naapertorlugu qimminik ikioqatigiittarput.
Suliat
nersutit nappaataannut tunngasortaanut oqaatigineqassaaq qimmit
perlerornerannut nappaatip akiorneqarnerat pillugu Namminersornerullutik
Oqartussat aalajangersagaat malillugu qimmit tamarmik
akiuussutissalerneqarsimasussaammata, tassa sisamanik qaammateqalerunik
tamatumalu kingornatigut ukiut pingasukkaarlugit. Arlariinnut akiuussutissaq
atorneqartarpoq, qimmit perlerornerannut illersuutaanermi saniatigut aammattaaq
pavovirus-imut tingutsigut nappaammut tunillaassortumut liptus virus-imullu
illersuutaasoq. Arlariinnut akiuussutissaq taanna akeqanngilaq.
Arlariinnut
akiuussutissaq nappaatinut assigiinngitsunut sivisoqatigiimmik
illersuutaanngikkaluartoq, nersutit nappaataannut immikkoortortaqarfimmi
misilittagarineqarpoq naammagisimaartartumik illersuutaasinnaasoq,
assersuutigalugu Ilulissani qimmit nappaalaneranni paasineqarsimavoq qimmit
akiuussutissamik kapineqarsimasut 2%-iinnaat toqusimasut. Qimmilli akiuussutissamik
kapineqarsimanngitsut 80 aamma 90%-ii akornanniittut toqusarlutik. Taamaammat
paasinarpoq ajuusaarnaraluartumik suli amerlavallaat tamakkununnga
tunngassuteqartuni Namminersornerullutik Oqartussaat maleruagassaat
kaammattuutaallu malittarsimalaat, qimmit annaaneqarnerannik allanillu
aningaasartuuteqarnerannik kinguneqartartunik.
Naalakkersuisoqarfinni
Qaanaaq eqqaassanngikkaanni kommuninit allanit saaffiginnissutinik
qinnuteqaatinilluunniit tigusaqanngilagut. Kisiannili immikkut ikiorsiisarnermut
aningaasaateqarfiup Upernaviup kommuniani Tasiusamit qinnuteqaatinik
tigusaqarsimavoq. Taamaattoq ikiorsiisarnermut aningaasaateqarfiup
aningaasaliissutigisartagai killeqarput. Qinnuteqaatit aningaasaateqarfiup
siulersuisuinit suliarineqartarput agguaanneqartarlutillu. Piumasaqaatit
siulersuisut aalajangersagaat malillugit.
Ilisimatinneqarpunga
siulersuisut oktober-ip pingajuani sisamaannilu qinnuteqaatit tiguneqarsimasut
pillugit ataatsimiissimasut.
Anthon
Frederiksen, apeqquteqartoq:
Akissuteqaammut
qujavunga. Uani akissuteqaammi ilaatigut oqaatigineqarpoq tassalu qimmit
nappaataannut kapuisarnermut tunngatillugu. Taakkua misissorsimavakka aammalu
maani allattoqarfimmi paasiniaasimavunga suut maleruagassaanersut. Tassalu allattoqarfimminngaanniit
maleruagassat tunniunneqartutuat tassaapput nappaammik perlerornermik tassa
rapies-imik nalunaarut september-ip 17-iani 1997-imeersoq taamaallaat
atuuttuummat, taassumallu saniatigut ilitsersuut qimmit nappaataat pillugit
taamaallaat takussaalluni.
Taamaattumik
akissuteqaammi piumasaqaatitut oqaatigineqartut eqquissutut oqaatigisinnaanngilakka
pissutigalugu piumasaqaataasoq nalunaarut malillugu taamaallaat qimmit
perlerornerannut atuuttuummat.
Anders
Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Taamaalilluta ullumikkut apeqquteqaatit tamakkerpavut