Oqaluuserisassani immikkoortoq 02 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ulloq ataatsimiiffik siulleq,
tallimanngorneq 24. september 1999, nal. 11.17
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq: Anders
Andreassen, Siumut, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:
Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit
Ataqatigiit:
Tassa ullormut
oqaluuserisassanut nassuiaat, tassa immikkoortoq 2. Siulittaasoqarfiup makku
Inatsisartunut inassutigissavai. Siulittaasoqarfik Inatsisartut
ataatsimiinneranni sapaatit akunnerini pingasuni siullerni ullormut
oqaluuserisassanut inassuteqaatinik allaganngorlugu saqqummiussaqarpoq,
taassumalu saniatigut ilaasortat siunnersuutaat ulloq 20. september 1999
ilanngullugu tiguneqarsimasut pillugit inassuteqaammi allaganngorlugu aamma
saqqummiussaqarluni. Inassuteqaatinut takussutissiat taakku agguaanneqareerput.
Ullormut oqaluuserisassani
immikkoortoq 29, tassalu tupa avatangiisinullu tupatorfiunngitsunik il.il
isumannaarineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut
maannamuugallartoq ullormut oqaluuserisassani inissinneqanngilaq.
Peqqinnissamullu Naalakkersuisoq taamaaliornermut tunngavigineqartoq pillugu
ilisimatinneqareerpoq. Ullormut oqaluuserisassani immik-koortoq 51 aamma 52
ulloq oktoberip 12-ani 1999 ataatsimoortillugit oqaluuserineqassapput.
Tunngavissaatinneqarpoq
Inatsisartut ataatsimiittarfianni ataatsimiinnerit Inatsisartut
siusinnerusukkut ataatsimiittarnerini pissusiusartut assigalugit
ataasinngornikkut, marlunngornikkut pingasunngornikkullu ullut tamaasa
ataatsinut aallartittarlutik ingerlanneqartassasut.
Siulittaasoqarfiup
Inatsisartut ulloq 13. oktober 1999 ilanngullugu ataatsimiinnerminni ullormut
oqaluuserisassaat, kiisalu ilaasortat siunnersuutaasa tiguneqarsimasut
suliarineqarnissaat pillugit inassuteqaatini Inatsisartunut matumuuna aamma
saqqummiuppai. Siunnersuutit pingasoriarlugit oqaluusereqqaarlugit
akuersissutigineqarsinnaasut Inatsisartut ataatsimiinnerata aallaqqaataata
tungaani ullormut oqaluuserisassatut inissinneqareerput.
Siunnersuutit allat kiisalu
Naalakkersuisut nassuiaataat ingerlaavartumik suliarineqartassapput ullormullu
oqaluuserisassanut oqaluuserisassanut ilanngunneqartassallutik.
Ilaasortat pingasunngornikkut
apeqquteqaatitut ilusilerlugit siunnersuutaat aamma ilaasortat siunnersuutaat
allat piffissaalluartillugu, suleriiasissatsinnilu Inatsisartuni
suleriaasissamilu Inatsisartuni oqaluuserinninnissamut piffissaliussat
eqquutsinneqarsinnaanngorlugit Inatsisartut allattoqarfiannut
tunniuttaqquneqarput.
Ataatsimiititaliani
ataatsimiittarnissanik piffissalersuinerni ataatsimiititaliat Inatsisartut
ataatsimiinnerata nalaani sapinngisamik ataasinngornikkut, marlunngornikkut
pingasunngornikkullu ataatsimiinnaveersaartarnissat, taamaalillutillu
ilaasortat ulluni taakkunani Inatsisartuni ataatsimiissutigineqartussanut
piareersarnissaminnut periarfissinneqarnissaat ilaasortanik kissaatigineqartoq
aamma qissimigaarneqarsimavoq siulittaasoqarfimmiit.
Kisiannili aamma una
ilisimatitsissutigissavara. Tassa ullormut oqaluuserisassani immikkoortoq 2,
tassalu Ullormut oqaluuserisassat pillugit nassuiaat ingerlaavartumik ullormut
oqaluuserisassanik aamma ilanngunneqartarumaarmat. Tassa imaappoq
uterfigineqartarsinnaassaaq.
Anders Andreassen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Partiit Kattusseqatigiillu
oqaaseqartartussai tikitsinnagit Inatsisartunut ilaasortat maani isersimasut
tamaasa qutsavigissavakka siulittaasoqarfimmut toqqarneqarnitsinnut. Kiisalu
Atassut immikkut qutsavigerusuppara tatiginnilluni aamma uanga
neqeroorutigigaluarmannga, kisiannili tassa eqqissisimasumik maani
aaqqinneqarmat qujassutigaara tamanna.
Taavalu partiit
Kattusseqatigiillu oqaaseqartussai oqaaseqassapput, siulliulluni oqaaseqassaaq
Per Berthelsen, Siumut.
Per Berthelsen, Siumup oqaaseqartua:
Tikilluaqquneqarnitsinnut
qujalluta sulinissatsinnullu qilanaarluta, Siumumit nalunaarutigissavarput
oqaluuserisassanut pillugu nassuiaat annertunerusumik oqaasertaliinata
akuerigatsigu.
Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:
Qujanaq, uagut aamma
tikilluaqquneqarnitsinnut qujavugut. Aammalu siulittaasunngortoq
siulittaasoqarfimmilu siulittaasut tulleriiaat aamma pilluaqqullugit.
Oqaluuserisassat pillugit
nassuiaat saqqummiunneqartoq Atassummiit akuersaarlugu naammagisimaaratsigu
oqaatigissavarput. Aammami oqaatigineqareersutut pisariaqartitsineq malillugut
saqqummiuteqqinneqartartussaammata.
Taamaakkaluartoq
uparuarusupparput siulittaasoqarfiup Inatsisartut ataatsimiinnerata nalaani ataatsmiititaliat
ataatsimiinnaveersaartarnissaanik oqariartuutigineqartoq siulittaasoqarfiup
nalilersoqqittariaqaraa. Tassami misilittagarilluarparput pingaartumik
suliassaqarluartilluta ataatsimiititaliat assigiinngitsut ataatsimiinnissaat
qaleriiaaginnalersarput. Kinguartiterinermillu kinguneqarsinnaasarlutik aammalu
ataatsimiititaliaq ilaanneeriarluni sapaatip akunnerata ataatsip ingerlanerani
ataasiaannarani ataatsimiissinnaasarlutik.
Taamaattumik Atassummiit
siulittaasoqarfimmut kaammattuutigerusupparput Inatsisartut aamma
ataatsimiinnerisa nalaanni pisarnitsituut ullaap tungaanut quliniit
ullo'qeqqata tungaanut kingusinnerusukkulluunniit ataatsimiititaliat
ataatsimiittarnerat mattunneqaaqunagu. Tassami oqareernitsituut ulapaarfiup
nalaani ilaatigut sapaatit ilanngullugit ataatsimiittariaqartarnigut
puigorneqassanngimmata. Suliassagut kinguarsarneqarsinnaanerat
sianigisariaqarpoq, taamaattumik ataatsimiititaliaq periarfissaqartoq
ataatsimiiffissaminnik aalajangersaasarnerat mattunneqannginnissaat Atassummiit
mianersuutigillaqquvarput.
Taamatut naatsumik oqaaseqarluta
Atassummiit oqaluuserisassat pillugit nassuiaat akuersaarparput.
Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Uaguttaaq aamma Inuit
Ataqatigiinninngaaniit Inatsisartunut siulittaasunngoqqittoq Johan Lund Olsen
pilluaqquvarput, taamatuttaaq aamma Inatsisartut siulittaasoqarfiannut
ilaasortanngortut tamaasa - sulilluarnissaannillu kissaappagut.
Oqaluuserisassat pillugit
Inatsisartut siulittaasoqarfianiik saqqummiunneqartut Inuit Ataqatigiinniit
akuersaarpagut. Taamaattorli aamma Inatsisartut siulittaasoqarfiannut
Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq M. Markussen-ip nakorsaqarniartarnerup
tamakkiisumik nunani avannarlerni qanigisatsinnik suleqateqarluni
atuuteqqilerneqarnissaanik siunnersuutaata misissoqqinneqarnissaa taamatullu
aamma siulittaasoqarfimmut inassutigaarput oqaluuserisassanngortitsinissaq
siunertaralugu siulittaasoqarfik nutaamik nalilersueequllugu.
Taamatut oqaaseqarluta
Inatsisartut siulittaasoqarfianinngaaneersut saqqummiunneqartut tamaasa
akuersaarpagut.
Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Siullermik siulittaasoqarfimmi
ilaasortanngortut tamaasa Kattuseqatigiinniit pilluaqquvagut.
Inatsisartut siulittaasortaavata
ullormut oqaluuserisassatut saqqummiussai Kattusseqatigiinniit
akuersaassavagut. Aammalu ataatsimiititaliani ataatsimiittarnissat
pingasunngornerit kingornatigut ingerlanneqartartussat, taakkua
tungitsinninngaaniit nuannnaarutigaagut taamatut immikkoortimmatigit.
Taamatut oqaaseqarluta ullormut oqaluuserisassat
tungitsinninngaaniit akuersaarpagut.
Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat, Inuit
Ataqatigiit:
Qujanaq, tassa
naatsunnguussaaq. Tassa paasivarput matumani siulittaasoqarfimminngaaniik,
tassa oqaluuserisassat pillugit nassuiaaterput annertuutigut tamakkiisumik
aamma partiit tamanik kiisalu aamma Kattusseqatigiinninngaaniit
iluarisimaarineqartut.
Taamaakkaluartorli
soorunami aamma maluginianngitsuunngilarput Atassut uani aamma uparuagaqarmat.
Taanna eqqarsaatigalugu soorunami akornutissaqanngilaq siulittaasoqarfimmi
aamma taanna uterfigeqqissallugu, kisianni tassa Atassutip taanna eqqartugaa
eqqarsaatigalugu eqqaasissutigissavarput upernaaq tamannarpiaq tassa
Inatsisartut ataatsimiinnerini ataasinngornikkut, marlunngornikkut pingasunngornikkullu
gruppe-t ataatsimiittarnissaat taanna annertunerusumik ingerlanneqartassasoq
kissaatigineqarmat pariinit tamanit. Taanna malinniarsimavarput, tassami
ataatsimiititaliani ataatsimiittarnissat sisamanngornikkut, tallimanngornikkut
pisariaqaraangallu arfininngornikkut sapaatikkullu aamma
ingerlanneqarsinnaasarmata.
Kisianni aap
periarfissaqarpoq, oqaatigeriikkattuut tassa siulittaasoqarfimmi taanna kissaat
nalilersoqqissallutigu aamma taamaaliussaagut.
Taamaatuttaaq aamma Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuata aatsaaginnaq saqqummiussaa, tassa Malînánguaq
Marcussen Mølgaardip siunnersuutigisaa, nakorsaqarniarneq pillugu siunnersuut,
tassa taanna allakkatigut siullermik akisassanngortinneqarsimavoq
siulittaasoqarfimminngaanniit. Neriorsuutigissavara maannakkut
oqaluuserisassanut ikkunneqarsinnaanissaa kissaatigineqartoq,
Siulittaasoqarfimmit aamma nalilersoqqinneqassammat.
Taamatullu tassa
oqaaseqaannarlunga, qutsatigissavara oqaluuserisassat pillugit nassuiaatip
maani tamakkiisumik akuersaarneqarmat.
Oqaluuserisaq naammassivoq.