Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 08-54		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 12. oktober 1999 nal. 14.20.

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 54 aamma 8.

 

Suliffeqarfissuit pisortaasa siulersuisuisalu ingerlatsinermi kukkuluttortoqartillugu akisussaatinneqartalernissaannik suliffeqarfissuarnut piginnittut sinnerlugit Inatsisartut aalajangiisalernissaannik piumasaqaateqartalernissamik apeqquteqaat pillugu oqallinneq.

(Inatsisartuni ilaasortaq Anthon Frederiksen).

 

Misissuisussatut kommissionit pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atortussanngortinneqarnissaa pillugu Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat

(Naalakkersuisut Siulittaasuat, Jonathan Motzfeldt).

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

September-ip 3-ani 1999-imi imatut siunnersuuteqarpunga:

Suliffeqarfissuarnut inuiaqatigiit pigisaannut Inatsisartut akisussaasutut piginnittullu sinnerlugit suliffeqarfissuit pitsaasumik inuiaqatigiinnullu ajunngitsumik iluaqutaanerusumillu ingerlanissaat qulakkeerniarlugu Inatsisartut suleriaasiat naapertorlugu Inatsisartut aalajangiiffiusumik suliffeqarfissuit pisortaasa siulersuisuisalu ingerlatsinerminni kukkuluttortoqartillugu akisussaatinneqartalernissaannik Inatsisartut suliffeqarfissuarnik piginnittut sinnerlugit piumasaqaateqartalersinnaanissaannik aalajangiisoqarnissaannik siunnersutiga.

Taamatut siunnersuuteqarninnut makkua tunngavigaakka:

Ukiuni qaangiuttuni suliffeqarfissuit assigiinngitsut ingerlatsinerminni assigiinngitsunik kukkuluttuuteqartarnerat ilaatigut aningaasarpassuarnik amigartooruteqarfiusunik kinguneqartartoq tamanit ilisimaneqarpoq. Taamatut pisoqartillugu amerlanertigut landskarsi, tassalu inuiaqatigiit, akiliisussanngortinneqartarput siulersuisut, direktør-it allallu ingerlatsinerlunnermut akisussaatinneqanngisaannangajallutik, imaluunniimmi akisussaatinneqanngisaannarlutik. Taamaattumik suliffeqarfinni Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni ilaatigut amigartooruteqassagaluaraanniluunniit ingerlatsineq avataaniit isigalugu soqutiginngitsutut inneqarpoq. Taamaammat Inatsisartunut ilungersortumik kaammattuutiginiarpara suliffeqarfissuit inuiaqatigiinnit pigineqartut suli pitsaanerusumik ingerlanneqarnissaat siunertaralugu taamatut piumasaqartoqassasoq, assersuutigalugu suliffeqarfissuaq Royal Greenland 2 mia. sinnerlugit nunanut allanut akiitsoqarpoq. Kisianni suliffeqarfissuup pineqartup aalisakkat takkusimaaruttorfianni illoqarfinni nunaqarfinnilu suliffeqarfiutiminik matuseqattaartarnera aalisartunut inuiaqatigiinnullu aningaasarpassuarnik annaasaqarfiusartoq Inatsisartuniit isiginngitsoorneqarsinnaanngitsoq isumaqarpunga.

Suliffeqarfinni inuiaqatigiinnu taamak pingaaruteqartigisuni ingerlatsinerit taamaattut aningaasarpassuarnillu inuiaqatigiinnut nalillit iluarsisariaqarput. Fabrikki matoqqatillugu aalisartup sulisartulluunniit akiligassai uninngatinneqarneq ajortut nalunngilarput. Taamaattumik inuiaqatigiit pigisaannik ingerlatsinerliorneq nalinginnaasumik direktør-inik pisortanik kikkuugaluarnersunik immaqalu siulersuisunik akisassaaffigineqartariaqarpoq. Kukkusoqarsimatillugulu imaluunniit amigartooruteqartoqarsimatillugu ingerlatsisut akisussaatinneqartariaqarnerat Inatsisartut piumasaqaatigisariaqaraat taamaalillunga siunnersuutigaara.

Tassami landskarsi tamatigut akiliisinneqartuaannarsinnaangilaq - tassalu inuiaqatigiit.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Pisortat suliffeqarfiutaanni kukkuluttortoqartillugu siulersuisut aqutsisullu akisussaatinneqarnissaannut Inatsisartut oqartussaassuseqalersinneqarnissaannik Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip siunnersuutaa Naalakkersuisut tapersersorsinnaangilaat.

Tunngaviusumik Inatsimmi pissaanermik agguataarinermut tunngaviusoq pillugu imatut allassimasoqarpoq:

"Inatsisiliornissamut pissaneq kunngimi folketingimilu ataatsimut inissisimavoq. Inatsisinik atortitsinissamut pissaaneq kungimiippoq. Eqqartuussinissamut pissaaneq eqqartuussivinniippoq."

Naalakkersuisut naalakkersuinikkut ingerlatsinerannik aqutsinerannillu nakkutilliineq Inatsisartut suliassaraat, taamaalillutillu inatsit, peqqussutit, aalajangiinerit Inatsisartunilu isummernerit allat akuerineqartut naapertorlugit aqutsisoqarnissaa qulakkiigassaralugu.

Pisortat suliffeqarfiutaannik aqutsinermut oqartussaassuseqarneq Inatsisartut Naalakkersuisunut tunniussimavaat. Taamaattumik piginnittutut oqartussatullu piginnaatitaanerit malillugit oqartussaassuseqarneq Naalakkersuisut tigummisaraat.

Aktiateqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsimmi ilaatigut piginnittup suliffeqarfiullu siulersorneqarnerata akornanni ataqatigiinneqartitsisoqarnissaa aalajangersarneqarsimavoq. Inatsimmi tassani oqaatigineqarpoq piginnittut ingerlatseqatigiiffiit ataatsimeersuarnerisigut taamaallaat sunniuteqarsinnaasut, ilaatigut siulersuisunut ilaasortassanik qinersinikkut.

Taamaattumik suliffeqarfiit assigiinngitsut siulersuisuini ilaasortanik ikkussuineq piginnittut oqartussaassuseqarnerisa ilagaat pingaaruteqartoq. Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsit malillugu suliassani ataasiakkaani ingerlatseqatigiiffiup soqutigisai eqqarsaatigalugit sunapitsaanerpaanersoq nammineerlutik naliliiffigissallugu siulersuisut pisinnaatitaaffigalugulu pisussaaffigaat. Taamaattorli ataatsimeersuarneq aqqutigalugu (piginnittut) ingerlatseqatigiiffimmi pissutsinut tamanut akuliassinnaapput.

Naammagittaalliuutissaqartillugu ataatsimeersuarnermi - taamalu piginnittut tungaannit - qisuariarneq taamaallaat tassaasinnaavoq siulersuisut katitigaanerannik allanngortitsineq, imaluunniit toqqaannartumik inatsisaatsuliortoqartillugu siulersuisut eqqartuussivimmut suliassanngortinneqarneri.

Naalakkersuisut piginnittunut sinniisuusut suliffeqarfinnik ingerlatsinerup kukkuluttorfiusinnaanera eqqumaffigaat. Ataatsimut isgalugu suliffeqarfiup namminersortumit pisortaqnilluunniit pigineqarnera tassani pingaannginneruvoq.

Pisortat suliffeqarfissuisa ilarpassui suliffeqarfittut nemminersortitatut aalajangersimasumik angingaasalersugaallutik imminut ingerlattuunerminnit aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinneqarlutik allanngortinneqarnermik kingorna annertoorujussuarmik aningaasalersuisimapput, sulilu taamaaliortarlutik. Ingerlatsinerup pitsaanerulersinneqarnissaa allanngutsaalinissaalu pissutigalugit taamatut aningaasalersuineq pisariaqarpoq.

Aningaasalersuinerit aqqutigalugit angusat ukiut ikittuinnaat ingerlaneranni annertoorujussuarnik iluanaaruteqarfiusalernissaat naatsorsuutigineqarsinnaangilaq. Aningaasalersuutit taamaattut kingunerisaanik kissaatigineqatutut angusat piviusunngortissagaanni sulerulunnissaq naammagittartuunissarlu pisariaqarpoq.

Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput pisortat suliffeqarfiutaanni aqutsisut siulersuisullu akisussaassuseqalersitsisumik iliuuseqarsimatillugit akisussaatitseriaatsip pioreersup naammattumik iliuuseqarnissamut periarfissat qulakkeerai.

Naggasiullugu suliffeqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pigineqartut pingaarnerusutigut naliliiffigineqarnerat imaappoq angingaasaqarnikkut taamalu aamma aqunneqarnikkut ilorraap tungaanut aallariartoqarsimasoq. Aammattaaq sinniisut pikkorissut siulersuisunut assigiinngitsunut ilaasortatut qinigaasimasut Naalakkersuisut tatigisorujussuuaat.

Immikkoortoq 8-mut saqqummiussissut.

1999-imi upernaakkut Inatsisartuni oqallinneq tunngavigalugu Naalakkersuisut juunip pingakuanni 1999 naalagaaffimmi oqartussanut saaffiginnipput misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaa qinnutigalugu.

Inatsisinik atortitsinermi ministeriaqarfiup allakkatigut 16. august 1999-imeersutigut misisuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaa pillugu peqqussustissamut missingiut nassiuppaa.

Peqqussutissamut missingiut ataasiinnarmik paragrafeqarpoq, tassanilu misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsit, pissutsit naalagaaffiup ingerlatsinerata avataaniittut misissuiffigineqarnissaat eqqarsaatigalugu, Kalaallit Nunaannut atortinneqalissasoq aalajangersarneqarluni. Tamatuma kingunerissavaa inatsisip Danmarkimi atuuttumut naleqqiullugu allannguuteqartinnagu atortuulersinneqarnera.

Misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaa pillugu peqqussutissamut missingiut Namminersornerulutik Oqartussat kissaataat, Inatsisartut pineqartumik oqallisiginnittarsimanerini ersersinneqartarsimasut, tamakkiisumik naammassineqanngillat.

Taamaakkaluartoq misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit apeqqut maani Inatsisartuni sivisuumik oqallisaareersimalerpoq, soorluttaaq Inatsisartut danskit oqartussaasuinut inatsisip atortuulersinneqarnissaa qinnutigisimagaat.

Peqatigitillugu Naalakkersuisut naliliipput misissuisussatut ataatsimiititaliamik pilersitsinissamik nunatsinnit kissaateqarneq inatsisinik atortitsinermut ministerip akuersaarumaaraa. Naalakkersuisut aamma isumaqarput ilaasortassanik/misissuisussanik toqqaanissami, suliassap allaaserinerani aammalu misissuisussatut ataatsimiititaliap nalunaarutaa tamanut saqqummiunnissaa pillugu aalajngiinissami Namminersornerullutik Oqartussat sunniuteqartinneqarumaartut.

Misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsisip Kalaakkit Nunaannut atortuulersinneqarnissaa pillugu peqqussutissatut missingiutip amigaateqarnera apeqqutaatinnagu, taamatut inatsiseqalernerup periarfississavaatigut misissuinerup taamaattup misilittagaqarfigilernissaanut. Misilittakkat inatsisip nutarternerannut ilaatinneqarsinnaapput, taamatullu aamma nunatsinni immikkut aaqqissuussisinnaanermut atorneqarsinnaallutik. Misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsimmi ilanngunneqarpoq inatsimmik allannguutissatut siunnersuutit Folketingimi saqqummiunneqassasut kingusinnerpaamik Folketingip ukiuani 2003-2004-mi.

Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartunut akuereqqullugu qinnutigissavara Naalakkersusiut naalagaaffiup oqartussaasui qinnuigissagaat misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsit nr. 257, 2. juni 1999-imeersoq Kalaalit Nunaannut atortuulersinneqaqqullugu.

Lars-Karl Jensen, Siumut.

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaa Inatsisartuni ilaasortaasa oqallisigaat, tassungalu imatut oqaaseqassalluta.

Siulliullugu oqaatigissavarput, maannakkut Pisortat suliffeqarfissuisa amerlanersaat ingerlalluartutut Naalakkersuisunit nalilerneqarmata Siumumiit nuannaarutigigatsigu.

Tamanna aamma takussutissiivoq, Pisortat suliffeqarfiisa namminersortitat, siusinnerusukkut Landskarsimit tamakkiisumik tapiiffigalugit ingerlatat. Inatsisartutigoortumik aktiaateqarluni ingerlatsiffinngorneranni, siunertaasut, tassalu - inuiaqatigiinnut sullissineq annikillinngikkaluarlugu - suliffeqarfissuit namminneq angingaasalersorlutik ingerlatsinissaannik piumaffiginninneq, suliffeqarfissuarni naleqquttumik ineriartortitsineqartoq.

Taamatut oqarnitsinni aamma qularutiginngilarput suliffeqarfiit siulersorneqarneranni ingerlatitaanerannilu, aktiaateqarluni ingerlatsiffiit pillugit inatsit malillugu, Naalakkersuisut pisinnaatitaaffeqarnertik ingerlakkaat, taamatuttaaq aamma qularutiginngilarput, inuiaqatigiinnut iluaqutaasussat anguniarlugit, Inatsisartuni aalajangernermik suliffeqarfissuit aqunneqarneranni Naalakkersuisut qulakkeerinnittussaanerat pissusissamisut ingerlanneqartoq.

Maannakkummi Pisortat suliffeqarfiutaanni aaqqissugaaneq malillugu tamani periusiuvoq, ingerlatassanik allannguisoqassatillugu pilersaarutinik Inatsisartunut nalunaaruteqartarneq, ukiullu tamaasa aningaasatigut ingerlatsinermi naatsorsuutit aamma inatsisartunut oqaaseqarfigineqartussanngorlugit nassiunneqartarlutik.

Tamakkua tamaasa ataatsimut isigalugit, Suliffeqarfinni Pisortat ingerlataanni kukkuluttortoqartillugu, aqutsisut siulersuisullu akisussaatinneqartarnissaannik, Inatsisartut oqartussaassuseqalernissaat pillugu, Inatsisartuni ilaasortap hr. Anthon Fredriksen-ip siunnersuutaa, Siumumiit annertuumik oqallisigereerlugu, tamanna isumaqatiginnginnatsigu ilisimatitsissutigissavarput, akerlianilli isumaqaratta.

Inatsisartumi tassaavugut inatsisiliortut imaanngitsoq unnerluussisut imaluunniit inatsisinik atortitsisut. Aamma isumaqaratta siunnersuutigineqartitut Inatsisartuni suleriaaseq allanngortinneqassappat, tamanna inuiaqatigiinni naalakkersuisnikkut aaqqissuussinermut naleqqutinngitsoq akuerineqarsinnaanngitsorlu.

Periarfissarlu manna aluatsillugu Siumumiit oqaatigerusupparput, suliffeqarfinni pisortat pigisaanni taamatullu Namminersornerulluni Oqartussat piginneqatigiiffiutaanni angisuuni ingerlatsinerit, sullissinerillu, maanna ingerlalluartutut isigigivut, sulisuilu tatigigivut, suliassaminnillu naammassinnissinnaanerat qalarinatigu.

Naggataatigut, Siumumiit Naalakkersuisunut inassutigerusupparput, namminersornerusut ingerlatsiviutaasa namminersortitat Namminersornerullutik Oqartussanit malinnaavigineqarnerisa allaffissornikkut nukittorsarneqarnissaat sulissutigineqassasoq, isumaqaratta taamaaliornikkut sulliviit ingerlatsivigineqarnerat, inuiaqatigiinnilu suliaasa malittarineqarnerat annertusarneqarsinnaasoq.

Jørgen Wæver Johansen, Siumut.

Siumuniit nuannaarutigaarput Inatsisartuni upernaaq oqallinnerput tunngavigalugu naalakkersuisut naalagaaffimmi oqartussaasunut saaffiginnissimammata misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsisip Kalaallit Nunatsinni atortuulersinneqarnissaa qinnutigalugu.

Siumuniit ajorinngilarput ukiuni siullerni inatsit taanna Nunatsinni atuutilersinneqartussaq Danmarkimi atuutumut naleqqiullugu allannguuteqartinnagu atortuulersinneqarpat. Taamatummi inatsiseqalernerup periarfississammatigut misissueriaatsip taamaattup misilittagaqarfigilernissaanut. Siumumiit maluginiarparput taama aaqqiineq aningaasartuutissat tungaasigut aamma tamatsinnut pitsaanerpaassasoq.

Siumumiit pissusissamisoortut isigaarput misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsit nanutsinnut naleqqussarneqarnissaa, tamannalu naleqqussaaneq Folketingimi allanngortinneqalerpat, tassa Folketingip ukiuani 2003-2004-mi, pissappat Siumumiit isornartoqartinngilarput.

Taamatullu oqaaseqarluta Siumumiit naalakkersuisuvut qinnuigissavagut naalagaaffiup oqartussaasuinut saaffiginneqallugit misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsit Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaa isumageqqullugu.

Augusta Salling, Atassut.

Kukkuluttortoqartillugu suliffeqarfinni pisortanit pigineqartuni, aqutsisut siulersuisullu akisussaatinneqarnissaannut Inatsisartut oqartussaassuseqarlersinneqarnissaannik apeqquteqaat tunngavigalugu oqallinneq.

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip oqaluuserisassanngortitaata Atassutip ima oqaaseqarfigiumavaa:

Sungiusimavarput sunaluunniit pigisarput tamakkiisumik oqartussaaffigalugu iliuuseqarfigisinnaasaratsigu, taamaattumik eqqumiiginanngilaq, eqqumiigineqartarmat suliffeqarfissuit pisortat pigisaat piginnitsiminnit oqartussaaffigineqanngitsutullusooq isikkoqartarmata.

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaat, aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffiusut pisussaapput aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffit pillugit inatsimmik malinnissallutik, soorlu aamma Naalakkersuisup tamanna nassuiaatigigaa, taamaattumik Inatsisartunut ilaasortap Anthon Fredriksen-ip siunnersuutaa piviusunngortissallugu periarfissaqanngilaq.

Kisianni suliffeqarsissuarni siulersuisut tassaapput, ulluinnarni suliffeqarfissuup ingerlanneqarneranut qanimut iliuuseqarsinnasut. Anthon Frederiksen-illu siunnersuuteqarnermigut oqaatigaa, suliffeqarfissuit assigiinngitsut ingerlatsinerminni assigiinngistunik kukkuluttuuteqartarnermikkut ilaatigut aningaasarpassuarnik amigartooruteqartartut, taamaatullu pisoqartillugu amerlanertigut Landskarsi, tassalu inuiaqatigiit akiliisussanngortinneqartartut.

Piginnittulli, kukkuluttortarnernut pinngitsoortitsiniarlutik iliuuserisinnaasaat tassa, ukiumoortumik ataatsimeersuarnerni, ersarissumik aalajangersaanissaq. Siulersuisunullu ilaasortassanik ingerlatamut ilisimasaqarluartunik piginnittut sinnerlugit issiasussanik toqqaasarnissaq, inunnik niuernikkut aningaasarsiornikkullu ilisimasalinnik, aammalu minnerunngitsumik ingerlatsiviup suliarisaanut ilisimasaqartunik, mannalu iluatsillugu assersuutitut taasinnaavarput Kalaallit Nunaanni Nunaqarfimmiut Peqatigiiffiata siulittaasuata Jens M. Lyberth-ip Naalakkersuisut siulittaasuannut allagai ammasut, paasitinneqarumanermik imaqartut sooq Nuka A/S-ip siulersuisuini nunaqarfimmiunik issiasoqannginnersoq. Apeqqut ilumoorluinnaarpoq, pissusissamisoorluinnaraluarporlumi nunaqarfimmiut ingerlatseqatigiiffimmut attuumassuteqarluinnartut pilersuisuusussatut isumalluutaasut, aamma siulersuisuni issiatitaqarnermikkut kukkuluttuutaasinnaasorpassuit pinngitsoortinneqarnissaannut suleqataasinnaammata.

Taamaattumik Atassutip Naalakkersuisut piumaffigissavai, suliffeqarfissuit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut siulersuisuisa, inuttalersorneqarneranut tunngasoq nalilersorniaqqullugu, inunnillu ilisimasaqarluartunik toqqaasarnissaq pilersaarusioqqullugu.

Taamalu oqaaseqarluta, Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaa oqaaseqarfigaarput.

Otto Steenholdt, Atassut.

Misissuisussatut ataatsimititaliat pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnissaanut peqqussutissamut missingiutikkut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaatissaattut siunnersuut.

Soorlu siunnersuutip matuma oqaatigereeraa Inatsisartut pineqartoq pillugu ukioq manna oqallissimapput inatsisip Nunatsinni atortuulersinneqarnissaa qinnutiginiarlugu.

Saqqummiussami ersarippoq, Inatsisartut piumasaat akuersaarneqarsimasoq, ippinnartuali tassaavoq inatsisit Nunatsinnut atortuulersussat Nunatsinni pissutsinut naleqqussarneqartarneri inatsit manna oqallisigisarput taamatut ilusilersorneqarsinnaanngimmat, Naalakkersuisullu Siulittaasuata erseqqissarpaa, Inatsisartut oqallikkamik pingaartillugit taakkartorsimasaat, Namminersornerullutillu Oqartussat kissaataat taamakkiisumik naammassineqarsimanngitsut, tamanna ajuusaarnartutut Atassummiit oqaatigissavarput.

Soorlu aallaqqaataani oqartugut, Inatsisartut Misissuisussatut ataatsimiititaliortalernissamik kissaatigisaat eqqortinneqarsimavoq, neriuutigissavarpullu ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortassat allanillu tassunga attuumassuteqartunik naammassinninniarnermi Namminersornerullutik Oqartussat annerusumik minnerusumilluunnit sunniuteqartinneqarumaartut.

Naggataagut Atassummit apeqqutissaqarpugut. Naak saqqummiussami oqaatigineqaraluartoq inatsisip Danmarkimi atuuttumut naleqqiullugu allannguuteqartinnagu atortuulissasoq, Inatsisip kapitaliisa aqqarnani § 34 imm. 2-mi naggasiullugu imatut allassimasoq nassuiaatigineqaqqullugu. Tassani allassimammat: "Inatsit kunngip peqqussutaatigut atortuulersinneqarsinnaavoq. Savalimmiunut aamma Kalaalit Nunaanni naalagaaffiup ingerlatsinerata avataani pissutsinik misissuinerit tungaasifut, Savalimmiuni aammalu Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut pisariaqatitsinerat malillugu allannguutitalerlugu".

Anersaaruluuteqarpugut, eqqaamalluinnarparout ukioq manna maj-imi Inatsisartut ataatsimiinnerminni Naalakkersuisut peqqugaat, naalagaaffeqatigiinnermi oqartussaasut piaarnerpaamik misissuisartussanik kommisioniliornissaq pillugu ismaqatiginninnialeqqullugit. Taamani Naalakkersuisut Siulittaasuat inussiarnersumik: soorunami Inatsisartut siulittaasoqarfiat naalagaaffeqatigiinnermi oqartussanik isumaqatiginninniarnissami ilaatinneqassasoq. Atassumminngaanniit apeqqutigissavarput Naalakkersuisut Inatsisartut siulittaasoqarfiannut neriorsuumminnik eqqortitsisimanersut. Qanga Naalakkersuisut inatsiseqarneq pillugu Danmarkimi ministeriaqarfimmik piareersarluareernermi kingorna oqaloqatiginnissimappat tusarusukkaluarparput.

Folketingip nammineerluinnarluni kommissioniliorsinnaasup nunatsinni pissutsit imaasiallaannaq soorunami saaffigineqarnini aallaavigissavaa. Folketingi akuliussinnaanerpoq nammineq inatsisiliani malillugu?

Pitsaanerunnginnerpoq Folketingi taamatut iliorsinnalersinnagu inatsisikkut nunatsinni Inatsisartut suliassamik tamatuminnga suliarinnissinnaasunngortinnaraanni. Taamatut iliornermi nunatsinni eqqartuussiveqarfik pinngitsoorani ilaatinneqarluinnartariaqarpoq. Taanna misissorneqarluarsimanerluni, taamaalillugu nunatsinni atortinneqalersinnaanera.

Saqqummiussinermi aningaasat tungaat erseqqissumik tunngavilersugat Inatsisartunut oqaatigineqanngilaq. Inatsisartunullu ilaasortat eqqaamalluarpaat ataasiarluta misissuisitsigatta, tassalu KNI misissuiffigisikkatsigu, allaat 2,5 millon koruuninik akeqartariaqarsimasoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuat ullumikkut Inatsisartuni oqariartuutaa maj-imi Inatsisartut ataatsimiillutik piumasarisaannik naammassinnissimasutut oqaatigineqarsinnaanngilaq.

Oqallisigisaq tamaat ataatsimut nalilerlugu oqaatigisariaqarpoq Naalakkersuisut Inatsisartut piumasarisaannik naammassinnissimanngitsut.

Taamaattumik Atassummiit suliassaq manna - naak pingaaruteqaraluaqisoq upernaamut ataatsimiinnissamut allatut ajornartumik Naalakkersuisunit piareersarluarlugu suliarineqarsimanngimmat kinguartinneqartariaqartutut siunnersuutiginiarparput.

Danmarkimi Inatsiseqarnermi Ministeriaqarfik piaarnerpaamik ilumoorussamillu Atassumminnganniit inassutigissavarput isumaqatiginninnialeqqullugu.

Taamatut Atassumminngaannit kissaateqarpugut, neriullutalu Naalakkersuisut Siulittaasuata massakkut anersaaruluutitut taasagut akissuteqarfigilluarsinnaassagai.

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Suliffeqarfissuit pisortaasa siulersuisuisalu ingerlatsinermi kukkuluttortoqartillugu akisussaatinneqartalernissaannik suliffeqarfissuarnut piginnittut sinnerlugit Inatsisartut aalajangiisalernissaannik piumasaqaateqartalernissamik Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaa kiisalu

Misissuisussatut kommissionit pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atortussanngortinneqarnissaa pillugu Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat.

Inuit Ataqatigiinniit imatut oqaaseqaatigissavarput.

Ukiuni kingullerni Namminersornerullutik Oqartussat aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffii ingerlatsinermikkut ajutoorsimagaangata naluneqanngitsutut Landskarsi immikkut millionulikkaanik tapiissuteqartarsimapput. Inatsisartut 400 mio. koruunit tikillugit 1995-imi KNI-mut naatsorsuutigineqareersimanngitsunik taamaalillutik aningaasalersuisariaqalersimapput, kingullermillu Landskarsimit annaassiniartoqarmat ilisimaneqartutut tamanna pivoq M/S Disko-mut atatillugu upernaaq Inatsisartut immikkut 34. mio. koruuninik aningaasaleeqqimmata.

Nunatsinni pissutsit taamaakkallartillugit taamaammat ullumikkut oqaluuserisatsitut pissusussamisoorpoq aamma nalilersussallutigu taamatut pisoqartillugu, Inatsisartut qanoq iliuuseqartassanerluta siunissami taamatut pisoqaqqinnginnissaa aamma anguniarlugu.

Inuit Ataqatigiit maluginiarparput pissutsit tamakku pinaveersimatinniarnissaat siunertaralugu Inatsisartunut ilaasortaq Anthon Frederiksen siunnersuuteqartoq, tamatumani toqqaannartumik suliffeqarfissuit pisortaannik siulersuisuinillu Inatsisartut akisussaatitsisalersinnaanerat siunnerfigineqarluni.

Inuit Ataqatigiit oqaatigissavarput siunnersuuteqartoq tamatumani isumaqatiginnginnatsigu, maannamummi aktiaateqarluni ingerlatsineq pillugu inatsimmi naammaginartumik erseqqissumillu aalajangersorneqareerpoq Naalakkersuisut piginnittut sinnerlugit qanoq akisussaatitsisinnaanermik ingerlatsisinnaanersut.

Pisortat ingerlatseqatigiiffiisa ulluinnarni aqunneqarnerat oqartussaassuseqarfigineqarnerallu Inatsisartunit Naalakkersuisunut maannakkutut tigummisassanngortinneqarsimatillugit, taamaattunik Inatsisartut siunissami qanoq ilillutik pitsaanerusumik sukumiinerusumillu pisortat ingerlatseqatigiiffiinik nakkutiginneqataasinnaanersut eqqartussallugu Inuit Ataqatigiitnnut soqutiginarneruvoq.

Periarfissat tamatumani arlaqarsorinarput, ilaatigut immikkoortoq 8-mi sammisassatsitut aamma aalajangiigutta Misissuisussatut kommissionit pillugit inatsisip Nunatsinnut atortussanngortinneqassasoq, periarfissanimmi nutaanik tamanna Inatsisartut nakkutiginneqataalernissaannik aamma tunngavissiissammat. Periarfissaq alla tassaasinnaavoq Inatsisartut Ombudsmandeqarnerat pillugu inatsit aqqutigalugu pisortat suliffeqarfiutaannik Ombudsmanderput aamma piginnaatikkutsigu taakkuninnga aamma nakkutiginneqataassasoq. Tamanna maannakkut periarfissaqanngilaq - kisianni kina oqarami siunissami taamaattuassasoq, Danmarkimimi Folketing-ip Ombudsmandia maannakkut aamma naalagaaffiup aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffissuinut akulerussinnaanngortinneqareerpoq.

Misissuisussatut kommissionilissalli pillugit kunngi peqqusineratigut inatsisiliassaq maannakkut sammisarput Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu amigarpallaarsorinarpoq, Inatsisartummi tamarmiusut upernaaq 31. maj 1999-imi noqqaassutigisaannut naapertuutivinngimmat. Tamanna Naalakkersuisut saqqummiussinerminni aamma nassuerutigivaat oqaatigineqarpormi Danmarkimi atuuttumut naleqqiullugu allannguuteqartivinnagu maannakkut atortuulersinniarneqalersoq aappattullu, oqaatigineqarmat - issuaavunga: "Misissuisussatut ataatsimiititaliat pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinnaqarnissaa pillugu peqqussutissamut missingiutikkut Namminersornerullutik Oqartussat kissaataat, Inatsisartut pineqartumik oqallisigineqartarsimanerini ersersinneqartarsimasut, tamakkiisumik naammassineqanngillat."

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit inassutigissavarput Misissuisussatut kommisionit pillugit inatsit maannakkut Nunatsinnut atortussanngortinniarneqassanngitsoq, kisiannili upernaami ukioq 2000-imi Inatsisartut katersuuteqqinnissatsinnut kinguartinniarneqassasoq. Tamanna akuersaarneqarsinnaappat taamanikkornissaanut taamaalilluta qulakkeerniarsinnaavarput Inatsisartut 31. maj 1999-imi kissatigisaat malillugu inatsimmik atortussanngortitsiniartoqassasoq Nunatsinnut erseqqissumik aamma naleqqussagaareersimasumik.

Taamatullu oqaaseqarluta Inatsisartunut ilaasortap Anthon Fredriksen-ip siunnersuutaa ilalersornatigu nalunaarutigivarput kissaatigalugu Misissuisussatut kommissionit pillugit inatsisissaq upernaamut ukioq 2000-imut ataatsimeeqqinnissatsinnut kinguartinneqassasoq. Erseqqissassavarput isumaqatiginninniarnissani tamatumani Inatsisartut Siulittaasoqarfiat qanimut peqataatinneqarnissaa kaammattuutigissagatsigu, tamannami aamma 31.maj 1999 Naalakkersuisunit neriorsuutigineqareermat.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Suliffeqarfissuit pisortaasa siulersuisuisalu ingerlatsinermi kukkuluttortoqartillugu akisussaatinneqartalernissaannik suliffeqarfissuarnut piginnittut sinnerlugit Inatsisartut aalajangiisalernissaannik piumasaqaateqartalernissamik apeqquteqqaat pillugu oqallinneq Inatsisartuni ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqassaagut:

Namminersornerullutik Oqartussat aktieselskabisa ingerlanneqarnerini pisortaasut siulersuisuisalu akisussaatitaasalernissaanut aktieselskabslov-ip iluaniimmat annertunerusumik iliuuseqarfigisinnaannginnatsigu, kisiannili Inatsisartuniit imaluunniit Naalakkersuisuniit piumasaqaatit sakkortusisinnaavagut, tassalu suliffissuit suliffissuit siulersuisui pinngitsooratik ukiut affakkaarlugit imaluunniit qaammatit pingasukkaarlugit naliunaarusiortalernissaat aammlau Naalakkersuisuniit sukumiisumik suliffissuit aningaasatigut ingerlanneqarneri nakkutiginerusalerpatigit. Taamaasilluta aningaasatigut ajornartorsiulernerni imaluunniit ajalusoornerni sukkanerusumik Inatsisartuniit imaluunniit Naalakkersuisuniit iliuuseqarfigisinnaalissagatsigit.

Kiami eqqaamanngilaa Disko-mut tunngasoq, tassalu taamanikkut Finansudvalg-i tassanngaannartumik 10 millioninik anningaasaliisariaqarsimavoq Inatsisartut sinnerlugit. Tassaninnginnerpoq taamanikkut Naalakkersuisuusimasut suliffeqarfiutiminnut tunngatillugu iluamik nakkutilliisimannginnerata kinguneri.

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisunut innersuussutigissavarput taakkartukkavut tusaaniarneqarumaartut.

Misissuisussatut kommissionit pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atortussanngortinneqarnissaa pillugu Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat Kattusseqatigiinniit imatut misissorluareerlugu oqaaseqarusuppugut.

Siullermik misissuisussatut kommissionit pillugit atortussanngortitsiniarneq Kattusseqatigiittnniit akuersaarsinnaanngilarput Naalakkersuisut upernaaq Inaatsisartit ataatsimiinneranni suliakkiissut piareersarluagaanngitsumik maanna saqqummiummassuk tassami inatsisissamut siunnersuut taamaaliinnarluguakuersissutigineqassappat pissutsit Kalaallit Nunatsinnut tunngassuteqartut annertuumillu pingaarutillit inatsisartunit annerusumik sunniuteqarfigisinnaanerat killissaqarmat, tassami takusinnaagatsigu Justitministeriaqarfimmiit missiliutip allannguinissamut taamaallaat § 34, imm. 2-p allanngortinneqarnissaa innersuussutigimmassuk.

Tassalu inatsisip Kunngip peqqussutaatigut atortussanngortinneqarnissaanut tunngasoq.

Kattusseqatigiinniit sakkortuumik piumasaqaatigissavarput Naalakkersuisut suliap ingerlateqqinnerani inatsisip Kalaallit Nunatsinnut naleqquttunngorlugu suliarineqarnissaa Justitsministeriaqarfimmut piumasaqaatigisariaqaraa. Matumanilu Inatsisip § 1, imm.1 aamma imm. 4, § 17, imm. 1, § 28, imm. 1 aamma 2-p allanngortinneqarnissaat, aammalu § 32 allanngortinneqarsinnaanera eqqarsaatigineqarsinnaavoq.

Siullermik § 1, imm. 1 aamma imm. 4-mut tunngatillugu oqaaseqatigiinnit:

§ 1, imm. 1 "hvis folketinget vedtager" imatut oqaasertalerlugu "hvis landstinget vedtager"

aammalu

§ 1, imm. 4-mut tunngatillugu "i samråd med folketingets udvalg" imatut oqaasertalerlugu "i samråd med landstingets udvalg".

§ 17 imm. 1-imut tunngatillugu allaqqasoq "Københavns Byret" oqaatsimik "kredsret"-imik taarserlugu.

§ 28, imm. 1 oqaasertaa: "indbringes for Østre Landsret" imatut oqaasertalerlugu: "indbringes for Grønlands Landsret".

§ 28, imm. 2 oqaasertaa: "anmode Københavns Byret" imatut oqaasertalerlugu: "anmode Nuuk kredsret".

Ilanngullugu taarusupparput § 32, imm. 2: "Justitsministeren offentliggør" tamanna Naalakkersuisut inatsisilerituuisa qanoq isumaqarfigineraat § 32, imm. 2-mut tunngatillugu.

Ilanngullugu taakkartorusupparput qallunaat nunaanni eqqartuussisarnerni inatsit, Retsplejeloven, aammalu qallunaat nunaanni pillaasarnermi inatsit, straffeloven, nunatsinni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmut aammalu pinerluttulerinermut inatsimmut iluarsisariaqartut taakkartoratsigu.

Kattusseqatigiinniit ilanngullugu eqqaarusupparput Naalakkersuisut Allattoqarfianiit allakkiaq ilanngussaq ullulerneqarsimasoq 13. september 1999-imi allassimasut ilaat akuersaaruminaatsikkatsigit, tassalu taakkartorsimasaat amigaateqaqimmata.

Ataasiakkaarlugit taakkartussanngilagut Kattusseqatigiinniilli maluginiarparput suliap pitsaasumik ingerlanneqarsimannginnera pipallataavallaartoq.

Kattusseqatigiinniit suliap sukumiisumik misissorneqarnissaa kissaatigaarput aammalu taakkartorsimasatta iluamik misissuiffigineqarnissaat ataatsimiititaliamut attuumassuteqartumut innersuussutigissavagut. Tassami nunatsinnut pingaaruteqaqisumik suliap attuumassuteqarnera pitsaasumillu suliarineqarnissaa Kattusseqatigiinniit kissaatigigatsigu.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat.

Paatsiveerusimaarnartorujussuuvoq oqaluuserisassat assigiinngilliunnartut marluk taamaalillugit imminnut kaputartuussat akissuteqarfiginiassallugit. Kisianni paasisinnaavara Inatsisartuni ilaasortap Anthon Fredrtiksen-ip siunnersuutaa taana amerlanerusunit akuersaarneqanngitsoq. Taannalu annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilara, tamanna tusaatissatut tiguara, Naalakkersuisut aamma tamatumani isumaqataammata.

Undersøgelseskommissioneqarnissamut tunngatillugu oqaaserineqartut pillugit oqaatigissavara Siumukkut kisimik tassani Naalakkersuisunit saqqummiussaq kisimik akuerigaat. Ikinnerussuteqarpugut aammalu uanga Naalakkersuisut tunuaannarnissaannut patsisissatut isiginngilara. Danskit inatsiseraat aammalu tassani siunnersuut akuerineqartussatut maani saqqummiunneqarpoq.

Erseqqissaatigissavakkali ilaatigut nersualaartariaqarmata Kattusseqatigiit saqqummiussaat inatsisinik ilisimasaqassusaat annertoqisoq tassaniimmat, uangalu annertunerusumik taakua mikisualuit taakkua pulaffigisinnaanginnakkit. Erseqqissaatigiinnassavara sulia saqqummiunneqarmat upernaaq 31. maj 1999. Taamanikkut manni oqaluttarfimmi oqaatigisimagakku Folketingip akuerisaa 25. maj 1999, lov om undersøgelseskommissioner, taanna tunngavigalugu saaffiginissutissaq ingerlannerumaartoq aammalu naggataatigut oqarsimavunga Naalakkersuisut soorunami Inatsisartut Siulittaasoqarfiat tamatumani suliassami peqatiseriumaaraat, Danmarkimi Naalakkersuisut oqartussaasuinut aammali Inatsisartut taamaasillutik periarfissaqassasut isumaqatiginninniarnermik sunniuteqassallutik.

Tamatuma kingornatigut ukioq manna 1999-imi julip pingajuani Statsministeri allaffigisimavara: Inatsit 25. maj 1999-imi akuerineqartoq undersøgelseskommission-ilornissamut folketingip akuerisaa Kunngip peqqusineratigut nunatsinni atortuulersinneqalernissaa periarfissiissutigeqqullugu Inatsisartut ukioq manna ukiakkut ataatsimiinnissaani. Aammalu tamanna Statsminister Poul Nyrup Rasmussen-imut eqqartorsimavara. Saaffiginnissutit tamakkua qaavisigut 18. august 1999-imi Frank Jensen taamanikkut Justitsminister-iusoq, nassiussaqarpoq Kalaallit Nunaanni Hjemmestyre-mut oqaaseqarfigisassamik tamatumanilu erseqqissumik oqaatigisimavaa soorunami namminersornerusut kissaatigisaat inatsisip atortuulersinneqalernissaanut akuersaarneqarsinnaasoq, kisiannili tikkuarsimallugu taamatut undersøgelseskommission-eqarnissaq perisrfissinneqassasoq inatsit §1, stk. 1, najoqqutaralugu tamaani nunatsinni aamma naalagaaffiup ingerlatarinngisaasa avataasigut, taakkua erseqqissarneqarsimapput.

Justitsministeriaqarfik Inatsisinik Allaffeqarfitsinniit aperineqarami Justitsministeriaqarfiup naliliinera najoqqutaralugu, taamatut Kunngip peqqussutaanik atulersitsinissaq taamalu kompetence-mik Justitsminister-iaqarfimmiit tassa folketing-iminngaanniit landsting-imut tunniussisoqarsinnaanersoq tamanna Justitsministeriaminngaanniit periarfissaqannginnerarneqarpoq taamaasilluni suliassaq tassunga killiffeqarpoq. Isumaqatiginniniarnissamut periarfissaqarsimanngilaq periarfissiisoqarsimananilu.

Taamaattumik tassunga ilanngullugu oqaatigissavara, soorlu ilaatigut oqaatigineqartoq undersøgelseskommissionip aningaasartuutissai immikkut nalilerneqassappata qaninnerpaaq naliliissutaasinnaasoq tassa KNI-mut tunngatillugu misissuineq taanna 2,6 million koruuninik naleqarsimavoq. Taamaattumik tamakkunatigut suleriaatsit qanoq akeqarneri aamma nalilersinnaannginnatsigit maannakkut pissutsit taamaanneranni Justitsministereqarfikkoorlugit suliassissutigineqarneranni aamma naalagaaffiup akilissagai naatsorsuutigisariaqarparput. Tassunga ilanngullugu inimi maani ilisimaneqarpoq folketingip tungaaninngaannnit undersøgelseskommission-inik atuiniarnerujussuaq qimanniagassatut isigineqarmat inuillu tamakkunatigut suliassatut isigineqartut eqqartuussuviit naliginnaasumik aqqutigalugit ingerlanneqartarnissaat piuminarnerutinneqarluni.

Taamaattumik uagut tassani Inatsisartut soorumani kissaatigisaat najoqqutaralugit suliassaq taanna upernaamut kinguartilluarsinnaavarput imaluunniit aappaagu ukiakkut soqutaanngilaq, kisianni periarfissaq una ammagaluarpoq maannakkut taamaalilluni akuerineqarsinnaasoq suliassaq ingerlaqqiinnassappat.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Nuannaarutigaara siunnersuutiga maani aamma sotutigineqarluni oqallisigineqarmat, tassa ukiarmi siunnersuuteqarama minnerpaamilluuniit kunngi eqqarsaatiginngilluinnaraluarakku aamma kunngip eqqartorneqarnissaa naatsorsuutiginngilluinnaraluarakku.

Kisianni paasivara partiinit Kattusseqatigiit oqaaseqartuanniit siunnersuutiga paasilluarneqarsimasoq tassalu maluginiarpara oqaaseqartut tamarmik massakkut ingerlatsinerup nakkutigineqarnerunissaa oqariartuutigineqarpoq - naak siunnersuutiga toqqaannartumik imatut isumaqatigineqarluni oqaatigineqanngikkaluartoq. Aammami siunnersuutinni grundlov-ip imaluunniit aktieselskabslov-ip allanngortinneqarnissaa eqqarsaatiginngilluinnarpara, aamma uagut Inatsisartuni tamanna pisussaaffiginngilarput, pisinnaatitaaffiginagulu taakkua folketingip ataaniimmata.

Kisianni nalunngilarput namminersornerulerneq pillugu inatsiseqarpugut, tassanilu Inatsisartut inatsisiliorninssamut pisinnaatitaaffii assigiinngitsut allattorneqarsimapput tamatta qularnanngilaq taanna ilisimavarput.

Nuannaarpunga aamma minnerunngitsumik ingerlatseqatigiiffiit aammalumi ingerlatseqatigiiffiinnaanngitsut kisianni Namminersornerullutik Oqartussat ataani assigiinngitsut susassaqarfiit, aningaasalersorneqartartut aamma matumani eqqaaneqarsinnaammata. Tassa diskokkut eqqartorneqarput, aamma GrønlandsGruisemik taasarunarpaat, takornariartitsinermullu tunngasut ingerlatitseqatigiiffiit tamakku aamma landkarsimut aningaasarpassuarnik naleqartartut, ilumut nakkutigineqarnerusariaqarput. Qularinngilaralu aamma uani oqallinnermi misissuisitsinissaq pillugu inatsisip Kalaallit Nunatsinnut atortuulersinneqarnissaanut immaqa upernassamut.

Tamakkua periarfissat ammaassivigineqassasut, taamaattumik nuannaraara assut, siunnersuutima paasineqarluni, aamma ilaatigut oqaaseqartut kaammattuutigimmassuk, Naalakkersuisut soorunami Aktieselskabslovi massakkut atuuttoq tunngavigalugu tassani periarfissaqartitsereermat Naalakkersuisut ataatsimeersuartitsinermi aamma piumasaqarsinnaanerat ilaatigut taakkartorneqarpoq. Tassa inuit Aktieselskabenut ikkussuunneqartartut, inuit suliamik paasisimasaqartut, ikinngutaannaanngitsut, kammalaataannaanngitsut tamatumani inissinneqarnissaat pingaartumik Atassumiit eqqaaneqartoq nuannaarutigeqaara. Neriuppunga Naalakkersuisut niaquinut pulasimassasut oqaatsit taamaattut. Tassa tamatta kissaatigeqaarput nunatta karsiata aningaasaatai ajunnginnerpaamik ingerlanneqarlutillu aqunneqassasut.

Kiisalu naggataatigut kunngi eqqartorneqareermat uani aammalu Danmarkimi Naalagaaffiata inatsisai tunngaviusut taakkua Naalakkersuisut siulittaasuata issuarunarmagit aammalu pingaartittarmagu Naalakkersuisut siulittaasuata issuaassagaanni inatsimmik allassimasut iluamik issuarneqassasut. Taakkua issualaarusuppakka imatut allassimammata. Issuaaneq aallartippoq: "Kunngi Inatsisartullu suleqatigiillutik inatsisiliortussaapput, kunngi aalajangiisussani qullersaasussaassaaq. Eqqartuussisarneq eqqartuussisut qullersaaffigissavaat. Taamatut inatsik allaqqavoq. Neriuppunga Naalakkersuisut siulittaasuata issuaanini tusaatissatut aamma tigujumaaraa, tassa oqaasertai eqqoqqissaanngitsut issuaramigit.

Kisianni qujanarsuaq taamatut soqutiginnillusi siunnersuutiga sammisimagassiuk, aamma malinnaaffiginiarumaarpara kingusinnerusukkut qanoq Naalakkersuisut tamatumani massakkut partiiniik aammalu Kattusseqatigiinninngaanniit nakkutiginninnissamut piumasaqaatit saqqummiunneqartut qanoq malinnaaffigineqarumaarnersut. Qujanaq.

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua, oqaaseqaqqittoq:

Atassummiit oqaaseqarnitsinnik tassa 08 pillugu, aallaqqaasiuterput tusarneqarsinnaavoq, tapersersuisugut iluatissartugut tassunga aasaq upernassaq ataatsimiinnitsinni oqallisigisatsinnut, iluatissarnerput. Kisiannili taanna tamaat nuannaarluta utaqqisimavarput, ullumikkullu akissut aallaavigalugu imatut nipilimmik oqarpugut: Iluatinnaqaaq kisianni suliarineqarsimanera naammaginngilarput. Taamaattumik Naalakkersuisut siulittaasuata kinguartitsisinnaaneq eqqaasaa Atassumminngaaniillu uagut kissaatigisarput, Inuit Ataqatigiit aamma tapersersugaat aaamma Kattusseqatigiit taama paasillugit. Ajuallaatigineqassanngilaq kisianni suliareqqillugu kusanartumik saqqummiunneqarpat, qularnanngilluinnarpoq Inatsisartut tamarmiullutik taanna akuerissagaat.

Soorlu Lars Sørensenip aatsaannguaq punkti manna sioqqullugu oqalunnermini oqaatigigaa, tassa Atassutikkormiut pingaartumik Ottop Steenholdtip siulittaasoqarfimmut ataqqinnissuiat. Taamaappoq, taamaattumik apeqqutigisimavarput suliassamut uunga tunngatillugu apeqqut imaattoq: Naalakkersuisut Inatsisartut siulittaasoqarfiannut neriorsuumminnik eqqortitsisimanersut. Taamanikkut Naalakkersuisut siulittaasuat nuannaarluni oqarmat, aap taakkua pinngitsooratik suleqatigiumallugit.

Apeqqutit taamaattunukua aallavigalugit oqartugut: Soorluuna inatsissap iluatinnartup suliarineqarnerani isumaqatigiinniutaasarsimasuni Inatsisartut siulittaasoqarfiat imannarsuaq atassuteqarfigineqarsimanngitsoq. Kukkusimassaguma siulittaasup naqqikkumaarpaaga. Taannaana pissutiginerullugu Justitsministeriamik piareersarluakkamik oqaloqatiginnilluni, inatsisissap Kalaallit Nunaanut naleqqussarneqarnissaa Atassumminngaaniit pingaartillugu, taama oqaaseqartugut. Tassa kinguartitsineqassagaluarpat uagut iluariinnarsavarput, aamma inassutigereeratsigu suliarilluagaq Inatsisartunullu saqqummiussaq tamanit akuerineqarsinnaasoq. Aamma Naalakkersuisunut nuannissammat tamanit akuerineqartumik saqqummiussinissaq. Qujareerpugut kinguartitsisoqassappat.

Mogens Kleist, Kattuseqatigiit oqaaseqartuat oqaaseqaqqittoq:

Eqqartukkatsinnut 54-imut tunngatillugu oqaatigissavara Siumukkunninngaaniit Lars Kaalip oqaatigimmagu, issuaassaagama oqaaserisaanik: "Namminersornerullutik Oqartussat piginneqatigiiffiutaanni angisuuni ingerlatsinerit, suliffissinerit, maanna ingerlalluartutut isigaagut. Ajunngilaq maannnakkut ingerlalluartutut isigaasi. Kisianni piffissami kingullermi kingumut qiviarutta, finansudvalgi allatut ajornaqimmat en, to, tre 10 mio. kr.-inik qularnaveeqqusiisariaqarsimavoq, aammalu katillugit aningaasartuutit 34 mio. kr.-inik annertutigipput.

Diskokkut taavalu suliffeqarfiit allat assersuusiullugu Royal Grønland massakkut qanoq inississimava? Arlaatigut ajutuussappat uagut nikissinnaajunnaassaagut.

Atassut isumaqatigilluinnarparput Augusta Sallingip oqaasiinut tassalu, suliffissuarni inunnik ilisimasalinnik taamatut toqqaasinnaaneq, taanna isumaqarpunga Naalakkersuisut aamma tamuaqqaalaartariaqaraat suli ilikkarsimagunanngimmassut taamatut ilisimasalinnik inuttaliigaanni pitsaanerpaamik aamma angusaqartoqarsinnaammat. Imaanngilaq timmisartortartut aalisartunngortissinnaagipput ningittagarsortillugu, nigittagarsorsimanngippat.

Taavalu Naalakkersuisut siulittaasuata oqaaseqaataanut tunngatillugu oqassuugut tungitsinnin-ngaaniit, taamatut kommisioninik amerlasuunik pilersitsinianngilagut. Kisianniuna uuma kommisionip nunatsinni atuutsinneqarsinnaanissaa taakkartoripput. Taamaattumik aamma pingaaruteqarpoq, inatsisigut assigiinngitsut periarfissat ujartortariaqarlugit, aamma eqqumaffigisariaqakkagut arlaliupput. Assersuutitut taakkartorsinnaavarput, qallunaat nunaanni eqqartuussisarneq pillugu inatsit tassa retsplejeloven aammalu qallunaat nunaanni pillaasarnermut inatsit straffeloven, nunatsinni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmut aammalu pinerluttulerinermut inatsisit iluarsisariaqarmata, taakku assigiinngitsuupput. Taamaattumik isumaqarpunga suliaq taama pingaaruteqartigisoq iluamik iternga tikillugu suliarineqartariaqartoq. Taamaattumik uagut tugitsinninngaaniit nuannaarutigaarput taamatut kinguartinniarneqarmat upernassamut.

Aamma taamatut oqaaseqarnitsinni una kisimi toqqammaviussanngilaq ilissi suliarsi ajorigipput, ajortumik ammut isiginiarissi, naa. Suliaq taamaattoq pingaaruteqartut peqqissaarullugit ingerlanneqartariaqarput. Taamatut tuaviuunnagit. Tassa taamatut annertunerusumik oqaaseqassanngilanga.

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit, Inatsisartut siulittaasuat oqaaseqartoq:

Tassa naatsuaraannannguamik oqaaseqarfigilaaginnarniarpara, una oqaatigiinnarniarlugu tassa, majip 31-ani ukiormanna maani Inatsisartut partiit tamarmiullutik aammalu Naalakkersuisut tamarmillutik, tassa Inatsisartut siulittaasoqarfianni taamani aalajangeeqqusilluta maani siunnersuutigisarput, partiit tamarmiullutik Kattuseqatigiillu aammalu Naalakkersuisut taanna akuersissutigimmassuk, akuersissut taanna akuersissutigineranullu tassa aamma atatillugu aamma uiggiullugu una aalajangiunneqarmat, Inatsisartut siulittaasoqarfiat qanimut suleqatigalugu isumaqatiginniarnerit taakkua ingerlanneqassasut.

Maannakkut uani apeqqut taannarpiaq ilaatigut Atassumminngaaniit tikkuartorneqarmat tassa uppernarsartariaqarpara, iluatsivissimanngimmat Inatsisartut siulittaasoqarfiannik matumani suleqatiserinninniarneq taamaattumik isumaqarpunga una qujarutiinnartariaqaripput, maannakkut amerlanerussuteqartunik tassa kissaatigineqarmat, tassami paasinarpoq Atassut, Inuit Ataqatigiit, Kattusseqatigiillu 19-ullutik kissaatigigaat suliaq sukumiisumik suliareqqilaariartigu Inatsisartut siulittaasoqarfiat aamma peqatigalugu taamatummi upernaaq majip 31-ani partiit tamarmik aammalu Naalakkersuisut aamma taamatut peqquseqataallutik tamanna inassutigisimammassuk.

Tassa taamaammat soorunami suli Inatsisartut siulittaasoqarfianninngaaniit maannakkut aamma naatsorsuutigilluinnarparput aamma isumaqatigiinniaqqinnissani tassa, Danmarkimi Justisministeriaqarfimmut attaveqarniarnissamut aamma Inatsisartut siulittaasoqarfiat aamma peqatasinneqarumaartut. Inatsisartummi taanna erseqqilluinnartumik piumaserereermassuk.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat akissuteqaqqittoq:

Ja, siullermik akissuteqarninni aamma puiorakku erseqqissaatigilaassallugu, Kattusseqatigiit oqaaseqarnerminni regnskabit ukiup affakkaarlugit regnskabit saqqummiunneqartarnissaanut piumasarisaat tamanna, Aktieselskabip inatsisaanut akerliuvoq, naammassineqarsinnaanngilaq. Kisianni maannakkut uagut, bestyrelset tungaatigut allaffeqarfitta ukiut tamaasa tamakkua pillugit nalunaarusiat, selskabet pillugit nalunaarusiat suliarisarpaat. Aammalu ukioq manna pingajussaaneerisoqartinnagu finanslovi pingajussaaneertinnagu aamma tamakkua tungaatigut nassuiaatit aamma tunniunneqarumaarlutik. Taanna erseqqissaatigilaarpara.

Oqaatigereerpara taanna kinguartillugu siuliarineqarsinnaanera, ammaffigigiga. Kisianni aamma isumaqarpunga Inatsisartut namminneq lovudvalgeqarmata una tamarsuat maannakkut nerrivimminngaaniit igiinnanngikkaluarlugu, siunnersuutigerusuppara, lovudvalgegimut ingerlatinneqassasoq. Tassanilu aamma misissorluarlugu aamma manna tikillugulu aamma tunngavigineqarsimasut, paasissutissat aamma tassani tunniunneqarsinnaammata. Misissorlugu tassani periarfissinneqaqqullugu, taava tassani paaseqatigiissutissat maannakkut anguneqarsinnaasut isumaqarama periarfissaalu aamma anguneqarsinnaappata, eqqarsaatigineqarsinnaasoq.

Naalakkersuisuninngaaniit uagut nukinngutiginngilarput inimi maanngaaniit tuaviornartorujussuartut suliarisassanngorlugu tunniussaavoq uagutsinnut, majip 31-ani ukioq manna. Aamma aasap ingerlaneranni suliaavoq, augustimilu akissutissat kingulliit pineqarlutik. Pissutigalugu Naalakkersuisut suliassatut nukiginnartutut isiginerarlugit suliassissutaammat.

Taamaattumik taanna suliassaq taamaalilluni kinguartitigaanani suliaasimavoq, aammalu akissutigineqartut najoqqutaralugit isumaqatigiinniarnissanut annerusunut periarfissitaasimanata. Pissutigalugu ukiaq manna Naalakkersuisuninngaaniit saqqummiunneqarnissaa noqqaasutigineqarmat inatsisartunit. Taamaattumik kissaatigissavara Inatsisartut lovudvalgiata ataatsimiinnerput aatsaat imaalimmat periarfissaqassasut misissorlugu aamma oqaaseqarfigalugu, isumaliutissiissummilluunniit saqqummiunneqarsinnaanermik ilalissagaat, suliassaq ingerlateqqinnginnerani. Taanna siunnersuutigerusuppara taamaalilluni aamma periarfissinneqassasoq.

Siulersuisut inissitsiterneqartarneranni oqaatigissavara aap, siulersuisut inissitsiterneqartarneranni siulersuisut ilaasortat tatigisinnaasagut 100%-imik tatigisinnaasagut inissittarpagut, aamma imaappoq uagut nammineq siunertariagut piinnarnagu kisianni selskabip ingerlanneqartup siunertaanut ilumoorlutik tamakkiisumik tapersersuisinnaasut tassani naatsorsuutigineqartarlugit.

Aamma taamaaliorpugut taamaaliorlutalu aamma ukioq manna, aammalu nuannaarutigaara toqqaasarnerit, selsskabit atulermata partiininngaaniit ilaannikkut nammineq amerlanerussuteqartunik kisimik pisaraluartut, ukioq manna aamma takusinnaavarput, Atassutikkut aamma tassani aamma sinniisoqarlutik KNI-imi siulersuisunut aamma ilaatitaqarnissartik akuerimmassuk, aamma nuannaarutigisimagipput uagut. Tamakkuninnga inissitsiterinitsinni.

Imaappoq aamma inuit tamakkunatigut sulinermi politikkimi sumiikkaluarpata inimi aamma periarfissaatigut isigineqartarnissaat taanna pingaarutilittut uanga isigiuarsimavara, aammalu poliitikerit siulersuisunut ilaasinnaannginnerannik oqalunnerujussuaq isumaqatiginngisaannarsimavara. Pissutigalugu poliitikkerit aamma sulinermikkut sungiusarfii amerlasaqimmata. Inuiaqatigiinnut tunngasumik, paasissutissanik assigiinngitsunik immerneqarlutik inimi maani udvalgini allarpassuarnilu. Taamaattumik politikkerit mattunneqarnissaanik oqalunnerit isumaqatiginngilakka, isumaqarama periarfissat tassaniittut tamatta atorluartariaqarigut. Ilinniakkap maaniittut inuiaqatigiinnut tunngasut aamma atorluarsinnaapput siulersuisunut ilaasortaanermi ingerlatissallugit.

Oqaatigereerpara siulersuisuniinneq nuannaariarfiunngilluaasarpoq, selskabit ilaat ajutoorlutik ingerlanikuupput - qaqittariaqarlutik aammalu maannakkut qaqillutik, nuannaarutigaara oqaatigineqarmat sulisut siulersuisuilu aammalu ulluinnarni aqutsisui qutsaviginiarneqarneqarmata oqaaseqartunit arlalinnit. Ilumoorpoq iluatsitsinerit manna tikillugu ingerlatsivissuarni Royal Greenlandiuppat, KNI-iuppat allalluunniit tassani sulisut annertuumik namminneq peqataanerisigut iluatsitsineq manna angusimavarput.

Tassani uanga aamma siulersuisunut minnerunngitsumik selskabini ilaasarsimaninni malugiuartarpara suliniutit iluatsissinnaanngitsut, suleqatit, sumi immikkoortortaqarfinni tamani peqatigalugit paaseqatigalugillu ingerlasoqanngippat. Kisianni iluatsittoqarpoq maannakkut, taannalu iluatsinneq tamatsinnut nuannaarutissaavoq. Aamma ajutoortoqartarpoq, ajutoortullu taakkua aamma maannakkut nipituuliuutissaapput, aamma nipituuliuutigissavagut, aammalu taama ittumik pisoqaqqinnginnissaa Greenland Tourismitut ittumik pisoqaqqinnginnissaa tamakkiisuumik aamma nakkutiginiarparput.

Oqaatigissavara aamma imatut pissuteqartinneqartutut nipeqassanngimmat Inatsisartut siulersuisoqarfiat suleqatigiumaneqanngitsoq. Inatsisartut siulersuisoqarfiat sukkulluunniit Naalakkersuisoqarfinnut ammavoq. Aamma uagut Naalaakkersuisoqarfipput aamma ammalluinnarpoq.

Taamaattumik uagut arpaqattartussaanngilagut aamma ujaasilluta Inatsisartut siulersuisoqarfiat sumiittoq aamma taakkua arpaqattarnavianngillat uagutsinnut sumiittugut ujarluta. Kisianni nalunngilarput matugut ammasut aammalu taamaalilluta suleqatigiiffissat tassaniittut aamma tamarmik periarfissaapput atorluarneqarsinnaasut.

Oqaatigissavara ajorinngilara Naalakkersuisunit udvalgimit, lovudvalgimit missorneqassappat piffisami matumani imaluunniit upernaamut kinguartitaassappat, imaluunniit aappaagumut aamma taanna Inatsisartut namminneq aalajangersinnaavaat.

Otto Steenholdt, Atassut oqaaseqaqqittoq:

Soorlu oqaatigereeripput kinguartitsinissaq qujassutigereerlugu, kisiannili eqqumiiginassaaq Inatsisartut inatsiseqarnermut ataatsimiititaliannguata una pisussaq sioqqutsisumik justistministeria sioqqullugu ataatsimiinnissaa uanga tassani nangaassuteqartissavara. Pitsaanerpaassaaq Naalakkersuisut neriorsuisimanertik najoqqutaralugu, uagut siulittaasoqarfipput ilagalugu justistministeriamik isumaqatiginninniassasut, taakkulu inernerat oqquppassuk ataatsimiititaliaq taanna inatsisinut tunngasumik ataatsimiititaliap taanna misissussavaa, aqqutissaq taanna pitsaanerussaaq. Imaassinnaavoq uagut inatsisit pillugit ataatsimiititaliannguatta isumaqatigiissutaa justistministeriaqarfimminngaaniit isumaqatigineqanngivissoq. Isumaqatigiinniariartorniaritsi siulittaasoqarfipput ilagalugu, oqqukkussigit ataatsimiitiliap inatsisit pillugit sulisussap taanna nuannaarluni suliarissavaa.

Kisianni kinguartinneqarnissaanut piffissaqarluarnissarsi pineruarput, massakkut piffissaqarluarlusi suliarigussiuk ajunnginnerussaaq. Aammami neriorsuutigereerassiuk taamanikkut oqarlusi, Inatsisartut siulittaasoqarfiat qanimut suleqatigineqassasoq siulittaasullu erseqqissareermagu tamanna taamatut oqaatigineqarsinnaanngitsoq. Ajugaanniutissanngilasi kikkut arpaqattaassanersut Naalakkersuisoqarfimminngaaniit maanga Inatsisartoqarfimmut taanna eqqarsaatigineqassanngilaq, suleqatigiilluarnerusariaqarput.

Aamma inatsisit saqqummiunneqartartut kukkuneqarpallaalerneri uparuaraangatsigit aamma taakku illuatungeriillutik imminnut kiiniartarnerat ajorpoq suleqatigiinnerusariaqarput, aaqqitassat aaqqinneqassapata.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit, oqaaseqaqqittoq:

Uanga siunnersuuteqarninni soorunami Namminersornerullutik Oqartussat ataani ingerlatsiviit assigisaallu tamakkua ajutoortannginnissaat siunissami, taanna qulakkeerniarlugu taamanna siunnersuuteqarnera erseqqissarlara, erseqqissaqqillara.

Aappaattullu aamma Naalakkersuisut siulittaasuata oqaatigisaa, tassalu Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni politikkerit siulersuisunut inissinneqartarnerat taanna uagut Kattusseqatigiinniit akerlerinngilarput, unaana ippinnartoqartikkipput, nalakkersuinikkut ingerlatsisut oqareerlutik siulersuisuni taakkunani siulittaasuliisarnerat ippinnartoqartikkipput, isumaqaratta taanna tulluanngitsoq. Isumaqarattalu taamatut Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni ingerlatsivinni siulittaasut tassaasariaqartut niuernermik ilisimasaqarluartut, imaluunniit sulisassaqarfimmut tassunga 100 %-imik paasisimasaqarluartut, politikkeriusariaqanngilaq.

Kisianni aamma oqarpugut, siulersuisuni ajunngilaq politikkerimik malinnaasoqarli, piginnittoq sinnerlugit malinnaasoqartariaqarpoq, Aktieselskabslovi malillugu aamma taanna periarfissaq akornutissaqartinngilarput uagut. Kisianni siulittaasuliisarneq taanna tulluanngilaq.

Kiisalu immikkoortoq 8-mut tunngatillugu isumaqarpugut aamma taassuma oqallisiginerani Naalakkersuisut siulittaasuat tassani isumaqatigaarput, inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqaqqinniarli, taanna tassani §-it assigiinngitsut aamma uagut taakkartukkagut tassani annertuumik oqallisigisariaqarput. Aammalu sunniuteqarsinnaaneri taanna nunatsinni minnerunngitsumik Inatsisartut suliakkiissatillugit, oqartoqanngilarmi Inatsisartut siliakkiiuartariaqartut. Kisianni Inatsisartut siuliakkiissatillugit inatsimmi Danskit massakkut atugaanni taassuma nunatsinnut naleqqussarneqarnissaa pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, eqqartuussiveqarnermi inatsisit, aammalu pinerluttulerinermi inatsit minnerpaamilluunniit aamma taaneqarsimanngilaq, tassani inatsimmi.

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Una Inuit Ataqatigiinninngaaniit naatsunnguamik oqaatigiinnarusullugu: Upernaaq taanna aalajangiunneqartoq Inatsisartuni maani isumaqaratta attatiinnarneqassasoq, tassalu isumaqatiginninniarnerit taakkua ataatsimoorussamik Ortup oqarneratuut ingerlanneqassasut, imatut immaqa ataatsimiitsitanut ingerlateqqaanngikkaluarlugit. Kisianni Inatsisartut aalajangereermassut taava taanna suleriaasissaq upernaaq aalajangerneqartoq aallaavigalugu taanna suliaq ingerlaqqissasoq. Tassami Naalakkersuisut siulittaasoqarfik peqatigalugu isumaqatiginninniarnerit ingerlatiinnassagaat.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, akissuteqaqqittoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Otto Steenholdti isumaqassanngilaq maannakkut aamma piffissaq atorluassallugu, Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni kimmaannermut pissutaasinnaasunik ujaasiniassalluni. Ataatsimilluunniit tassuunakkut pissutissaqanngiivipputit.

Naatsorsuutigilluinnarpara suleriaaseq aamma maanni atorneqartartoq najoqqutaralugu tupiguusuutigissaqalugulu aamma Atassutip tamanna periarfissaq aamma atornianngippagu. Inatsisissaq maani pineqartoq kunngip peqqussutaatigut atulersinniarneqartoq aammalu maani naammagineqanngitsup, tupigissavara, tupigissaqaara Inatsisartut inatsisinut ataatsimiititaliaataluunniit takujumanagu aamma maanna periarfissaqarumanngippat.

Suleriaaseq taama ittoq ippigissavara, taamaattumik Kattusseqatigiit oqaaseqarneratut tamakkua periarfissat atorumaneqarpata, paaseqatiginninnissamut matu ammatissinnaavarput. Kisianni tupigissavara, taama ittut maannakkut inatsisinut ataatsimiititaliap Inatsisartuniluunniit periarfissat taama ittoq atorniassanngippagu.

Nalunanngiivippoq inatsit una, maannakkut pigisarput, arlaatigut isumaqatigiinnginnermut pissutaasinnaasumik ujaasiffigineqartoq. Imaanngilaq uagut Inatsisartut siulittaasoqarfiat isumaqatiginiaqqaarlugu tappavunga ingerlassasugut. Inatsisartut qanoq oqaaseqareersut nalunngilagut upernaaq. Tamarmi inerlugu apeqqutigiartorneqarpoq atulersinnaanersoq Kalaallit Nunaata ataani kunngip peqqussutaatigut, aamma taanna apeqqutigiartorneqarpoq, statsministeri julimili allaffigineqarpoq, justistministeriaqarfik akissuteqarpoq, augusti qiteqqunnerani suliassat taakkua tamarmik pissusissamisut ingerlanneqarput.

Taamaattumillu nalunaarutigineqarpoq tassani kompetance folketinginngip aalajangiisinnaassusia uagutsinnut tunniunneqarsinnaanngitsoq nalunaarutaammat isumaqatigiinniarnissaq ingerlaqqissinnaanngilaq.

Taamaattumik taanna killiffiummat tassa maannakkut taamaalillugu saqqummiussassaq ingerlanneqarsimavoq.

Tamakkua immikkut paasineqarusuppata annertunerusumik taava aamma udvalgimi saqqummiussungassanngorlugit tamarmik tunniunneqarsinnaapput - nalornissutigineqarpat.

Anders Andreassen, Siumut ataatsimiinnermi aqutsisoq:

Qujanaq, tassalu massakkut oqaatigissavara Naalakkersuisut siulittaasuata siunnersuutigaa, inatsisit atortinneqarneranut ataatsimiititaliamut suliaq ingerlateqqissasoq. Tassalu suleriaatitsinni § 9 immikkoortoq 2, malillugu taamaaliortoqarpoq. Tassalu taanna imatut nipeqarpoq, § 9 immikkoortoq 2. suliaq suliarineqarnermi nalaani qanoq ilisukkulluunniit ataatsimiititaliamut nutaamut ataatsimiititaliaareersimasumulluunniit oqaluuserisassanngortinneqarsinnaavoq.

Tassa taanna aallavigalugu saqqummiunneqartoq taamatut paasivara. Maannalu naatsunnguamik immikkut akuerissuara Otto Steenholdt.

Otto Steenholdt, Atassut:

Isumaqarluinnarpunga Naalakkersuisut Siulitaasuata nammineq oqallinneq taamatut kukukkaa, oqarami: "Arpaqattaarusaassanerpugut naalakkersuisoqarfiup tungaanut". Taannaana uanga iluarinngikkinga, arpaqattaartariaqanngilaq. Taamaaligavinuna uanga taamatut toqqartumik oqartunga.

Aamma ataatsimiititaliap inatsit atortinneqarneranut ataatsimiititaliap takujumanagu oqanngilaq. Taamaattoqanngilaq, uanga ilaasortaavunga, siulittaasorpulluunniit qanoq oqarnersorluunniit naluara, taamaallaat Inatsisartuni ilaasortatuut uanga naliliivunga imannak, Atassut peqatigalugu, sumut iluaqutaassava suli iluamik isumaqatiginninniarnissarsi Inatsisartut siulittaasoqarfiup ilagalugu suli pinngitsoq oqallisigissagutsigu, suna oqallisigissagatsigu?

Ajunnginneruvoq taamatut neriorsuereernikkut aallassasusi justistministeriaqarfimmullu oqaloqatiginnillusi, inatsit ullumikkut tunniupparsi imaaliinnavillu nunatsinnut. Uffali periarfissaqarsimagaluartoq Kalaallit Nunaanni pissutsinut aaqqissuutassaasoq.

Isumaqatiginninniutigigussiuk Danmarkimi oqqulugulu aajukua angusagut, taavalu inatsiseqarnermut tunniullugu, uanga taanna ilaasortatuut maani aqqutissatut pitsaanertut isigigakku taamatut oqarpunga. Aamma, isumaqatigiinnginnermik ujarlertoqanngilaq. Naammerluinnaq, Naalakkersuisoqatigiinnut uanga oqassaanga, una oqallit pissutigalugu avissaartitsiniarnermik paasineqanngilluinnassaagut. Suliassamuna ingerlassimanera isornartorsioripput allaallu oqarfigalusi, erinigeqaarput atorfissaqartipparput, pitsaanerusumik Inatsisartut siulittaasoqarfiat ilagalugu aallaritsi suliniutigalugulu, taava qujalluta tigujumaarparput.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat akissuteqaqqittoq:

Otto Steenholdtimut oqaatigissavara suliassaq una inerlugu suliarineqarpoq. Kisianni naammaginnngikkaanni uparuarneqarsinnaavoq. Udvalgimi taanna misissorneqarsinnaavoq, naammaginanngissutaalu taava misissoqqissaarlugit, kisiannili folketingip aalajangiisinnaassutsiminik tunniussisinnaannginnera aporfiit taanna angeqisut ilaat, Otto Steenholdtip aamma taanna ilisimareerpaa, uattulli.

Kisianni misissugassanngorlugu taanna maannakkut akuersissutaa qujassutigaara.

Anders Andreassen, Siumut, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Ja, tassa suliaq soqutigineqartoq maanga killittariaqalissaaq. Siullermik una oqaatigissuara immikkoortoq 54-imut tunngatillugu, tassa Anthon Frederiksenip siunnersuutaanut tassani amerlanerussuteqarluartut isumaqataaffiginngilaat.

Taavalu immikkoortoq 8. Tassunga tunngatillugu kissaatigineqarpoq ilaatigut aamma inatsisinut atortitsinermut ataatsimiititaliami suliarineqarsinnaara isumaliutigineqarsinnaasoq. Kisiannili maani naluara tamarmik tassunga isumaqataanersut. Aamma oqaluttut amerlaqatigiikannermata. Immikkut taasissutigineqassanersoq, imaluunniit ataatsimiinneq unitsikkallarlugu oqaloqatigiilaartariaqassanersugut, immaqa taanna siullermik pisuugutsigu tassa ataatsimiinneq unitsilaarallarlugu minutsialunnguanik taava aamma oqaloqatigiilaariarluta aaqqiinivissamik siunnersuuteqarnissamik aamma periarfissaqarnerussammat.

Uani takusinnaavakka ilaasortat ilaat maaniinngitsut aammalu taasitsisoqassappat assigiilluinnarnissaat aamma nalorninartoqarmat. Ataatsimiinneq unitsilaarallarpara minutsini qulini.

Ataatsimiinneq unikkallarpoq.

Anders Andreassen, Siumut, ataatsimiinermik aqutsisoq:

Taavalu immikkoortup 8-p suliarineqarnera massakkut inaarsassavarput. Tassalu aalajangiusimaneqarpoq, siunnersuutigineqartoq tassa, suliap inatsisit atortineqarnerannut ataatsimiitsitaliamut ingerlanissaa, taamaattumillu suliap naammassineqarnissaa anguniarlugu iluamik naammassineqarnissaaq taasinissaq avaqqussinnaagunanngilarput, taamaattumik taassissutigisariaqassuarput.

Suliap immikkortup 8-p inatsisit atortinneqarneranut ataatsimiititaliamut ingerlaqqinnissaa kikkut isumaqatigaat? 22.

Kikkut akerleraat? 7.

Aap, najuuttut tamarmik taasipput, tassa ataaseq ilaasortaq maaniinngilaq tassalu Naiman-ngitsoq Petersen. Taamaalilluni suliaq immikkoortoq 8, inatsisit atortinneqarnerannut ingerlaqqikkallassaaq. Tassanilu suliarineqaseeruni aamma uterfigineqarumaarpoq.

Oqaluuserisaq naammassivoq.