Oqaluuserisassani immikkoortoq 16-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq Anders Andreassen, Siumut:
Ataatsimiinneq ammarpoq.
Ullumikkut marlunngornermi oktoberip tallimaanni makkulu oqaluuserisassatut
inissinneqarsimapput: Immikkoortoq 16, Namminersornerullutik Oqartussat
missingersuutaat pillugit Inatsisartut inatsissaattut siunnersuut,
siullermeerneqarnera taavalu immikkoortoq 34, Peqqissaasutut ilinniartitaaneq pillugu
Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut aamma siullermeerneqarnera.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu
Naalakkersuisoq:
Naalakkersuisut sinnerlugit
matumuuna Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit Inatsisartut
inatsisissaattut siunnersuut saqqummiutissavara.
Namminersornerulernitsinniit
ukiut 20-t ingerlanerini suliassat annertuut oqartussaaffigilersimavagut.
Tamatumalu peqatigisaanik inatsisit tunngavigalugit ingerlatsineq
alliartuinnarpoq Naalakkersuisullu isumaqarput nunami maani aningaasaqarnermik
aqutsinermi missingersuusioriaatsit aaqqissuulluakkatut
ataqatigiissaarluakkatullu ilusilikkat suliarineqarnissaat pisarialersoq.
Missingersuusiornermi periutsit taakku aningaasatigut akisussaaffinnut annertusisimasunut
naapertuutissapput taamaaqataanillu aningaasat pigineqartut naalakkersuinikkut
siammasissumik tulleriiaarneqartarnissaannut patajaatsumik
tunngaviliisuusariaqarlutik.
Ukiuni qassiinngortuni
ingerlatsinermut aningaasartuutit amerliartuinnartut Namminersornerullutik
Oqartussat aningaasaqarneranni malunnarsiartuinnarput aningaasaqarnikkullu
qanoq ili-uuseqarsinnaanermut killiliisuusarlutik. Pissutsillu ima
ingerlalersimapput ingerlatsinermut aningaasartuutit amerliartuinnartut
ilarpassui tassaasarlutik ilassutitut aningaasaliissutitut takkuttartut.
Tamatumalu saniatigut aningaasanut inatsisit paasissutissanik teknikikkimut
tunngassuteqartunik amerlaqisunik imaqartarput, taakkulu naalakkersuinikkut
paasiuminarsarniarlugit pisariillisarneqarsinnaapput pitsanngorsarneqarsinnaallutillu.
Naalakkersuisut tamanna
aallaavigalugu missingersuusiortarnerup allanngortinneqarnissaanik,
Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaqarnerannik aqutsinermi
nutarterisussanik kissaateqarnertik siusinnerusukkut oqaatigisareerpaat.
Maannamut eqqarsaatersuutigineqartut ilarpaalui nalunaarusiami upernaaq
1999-imi Inatsisartunut agguaanneqartumi "Namminersornerullutik
Oqartussani aningaasaqarnermik aqutsineq"-mi taaguuteqartumik
eqqaaneqareerput.
Taammaattumillu Namminersornerullutik
Oqartussat missingersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
aningaasaqarnermik aqutsinermik nutarterinerup tamatuma nanginneratut
taaneqartariaqarpoq.
Missingersuutit pillugit inatsit
qassiitigut tassaavoq maanna missingersuusiortarnermi tunngavioreersunik
atuutilersitsineq erseqqissaanerlu. Tassa ilaatigut tassani pineqarput ukiumi
ani-ngaasanut inatsisip atuuffiani Inatsisartut aningaasatigut
tulleriiaarinerisa aningaasanut inatsisikkut ataatsimut pisarnissaa. Taamatut
tunngaveqarnissaq aningaasaqarnerup naalakkersuinikkut ersarissumik
malinnaavigineqarnissaanik kiisalu siammasissumik tulleriiaarinissamik
anguniagaqarnermit isigalugu pingaaruteqarluinnartutut Naalakkersuisut
nalilerpaat.
Ilassutitut aningaasaliissutinut
inatsisit maannamut atorneqartartut atorunnaarsinneqarnerisigut aningaasanut
inatsisikkut ataatsimut tulleriiaarisalernissaq ikorfartorneqassaaq.
Ilassutinik aningaasaliisarnermut taarsiullugu aningaasanut inatsisikkut siumut
naatsorsuutigineqartut pisariaqavissumik annertuumik
allanngortinneqassagaanngata tamakku Inatsisartut Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliaanut saqqummiunneqartalissapput
aalajangiiffigisassanngorlugit.
Tamanna pissutigalugu
siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimititaliaata
suliat ataasiakkat pillugit aalajangiisinnaatitaanera ukioq kaajallallugu
atuuttussanngorlugu sivitsorneqassasoq, tassa imaappoq aamma Inatsisartut
ataatsimiinnerisa nalaanni.
Pissutsit taamaannerisa
kingunerisaanittaaq ilassutitut aningaasaliissutinut inatsit
aningaasaliissutinut inatsisinngussaaq ukiup aningaasanut inatsisip atuuffiata
naareerneratigut akuerineqarsimasinnaasunut annermillu Inatsisartut kiisalu
Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata siusinnerusukkut
aalajangigaannik akuerseqqiffittut.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap piginnaatitaaffiinik kiisalu ilassutitut
aningaasaliissutinut inatsisinik allannguinissat taaneqareersut pissutigalugit
ilaatigut Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaat kiisalu
Inatsisartut suleriaasiat allanngortinneqartariaqassapput.
Naatsorsuutigineqarpoq 2000-imi upernaakkut ataatsimiinnermi Inatsisartut
Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata allannguutissaanik
siunnersuuteqartoqassasoq Naalakkersuisuninngaanniit. Taamanikkussaq
Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata piginnaatitaaffii kiisalu
ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisit pillugit aalajangersakkat
inatsisissatut siunnersuummi matumani aalajangersakkanut
tulluarsarneqarsinnaassapput.
Tamakku saniatigut inatsisissatut
siunnersuummi sanaartugassat sulisoqarnerlu pillugit missi-ngersuusioriaatsit
malunaatilimmik pisariillisarneqassapput nutarterneqassallutillu.
Sanaartugassanut tunngasuni
sanaartornermut iluarsagassanillu nutarterinermut
aningaasateqarfiliortoqassaaq, tamatumalu kingunerisaanik teknikkimut
tunngassuteqartut aningaasartaat, soorlu sanaartornernik kinguartitsinerit
kiisalu sanaartugassat aningaasaliiffigeqqinneqarnissaanut tunngassuteqartut
aningaasanut inatsimmut ilanngunneqartarunnaassapput. Taama pisoqarneratigut
sanaartugassat pillugit naalakkersuinikkut isummerniarnermi sanaartugassanut
nutaanut ataatsimut aningaasaliissutissat kisimik sammineqartalissapput.
Aningaasanut inatsisissamut ilanngunneqareeraanngamik sanaartugassanut
aningaasaliissutit tamakku sanaartornermut iluarsagassanillu nutarterinissamut
aningaasaateqarfimmut taaneqarsinnaasumut ikineqartalissapput, taannalu
tassaassaaq aningaasaateqarfik missingersuutinik naatsorsuutinillu
suliaqarfiusartoq Nunatta karsianut atasoq.
Ukiuni qassiinngortuni
sanaartornikkut pitsaanerusumik pilersaarusiortarnissaq eqaannerusumillu
periuseqarnissaq aamma sanaartornermik inuussutissarsiuteqartuni
ujartorneqartarpoq. Allannguutissatut siunnersuutigineqartukkut oqilisaassisoqassaaq
tassami sanaartugassat naalakkersuinikkut akuersissutigineqareersut
allannguutissaat teknikkimut tunngasuugaanngata
saqqummiuteqqittariaaruttassammata.
Sulisoqarnermut tunngasutigut
tjenestemanditut atorfiit amerlassusaat ulloq manna tikillugu aningaasanut
inatsimmi § 3-mut ilanngunneqartarsimapput. Missingersuutinut inatsisissatut
siunnersuut naapertorlugu tjenestemanditut atorfiit amerlassusilerneqartarnerat
aningaasanut inatsisikkut pisarunnaassaaq. Allannguisoqassappat tjenestemandit
pillugit Inatsisartut inatsisaat allanngortinneqartariaqassaaq. Taama
siunnersuuteqartoqarpoq tjenestemanditut atorfiit amerlassusilerneqartarnerata
aningaasanut inatsisip akuerineqartarneranut pituttorneqartarnera
naleqqussorineqanngimmat. Missingersuutinut akisussaasut ataasiakkaat
tjenestemandit, isumaqatigiissutit naapertorlugit atorfeqartut imaluunniit
sulisut avataaneersut akissarsiaannut aningaasaliissutinik akissarsianut
tunngasunik atuinera aningaasanik aqutsinermut sunniuteqarneq ajorpoq.
Siunissami tjenestemandit amerlassusilerneqartarnerat pitsaaqutitalimmik
allaffissornikkut aqunneqarsinnaavoq.
Kiisalu missingersuutit pillugit
inatsit aqqutigalugu aningaasaliisarnermi paasissutissatigut tunngavissat
aammalu aningaasaliissutini aningaasartuutaasartut nakkutigineqarnerat
pitsaanerulerlunilu annertusineqassaaq. Inatsisikkuttaaq paasissutissat
paasiuminartuunissaat piumasarineqartassaaq taamalu Inatsisartut
Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaqarnerannut tamatumalu
aqunneqarneranut malinnaalluarnerulissallutik. Ukiakkut upernaakkullu
ataatsimiinnerni Nunatta karsiata aningaasaqarnikkut inissisimanera pillugu
aningaasartuutinut tunngassuteqartunik Inatsisartunut nassuiaasoqartassaaq.
Upernaakkut ataatsimiinnermi
ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissatut siunnersuut ukiumut
qaangiuttumut atuuttoq kiisalu aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu
nalunaarut saqqummiunneqartassapput.
Ukiakkut ataatsimiinnermi
ilisimatitsinermut atatillugu ukiumi aningaasanut inatsisip atuuffiani
aningaasaliissutit allanngutaat, Inatsisartut Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliaannit Naalakkersuisunillu akuerisat qanoq inissisimaneranik
nassuiaasoqartassaaq. Tamatuma saniatigut aningaasaliissutit inatsisitigut
pisussaaffigineqartut kiisalu isertitat aningaasartuutitaat malitseqartinneqartassapput.
Aamma oqaatigineqassaaq
Naalakkersuisut ukiut tamaasa Inatsisartunut sanaartornermut iluarsagassanillu
nutarterinermut aningaasaateqarfiup suliai pillugit nassuiaasiortassammata.
Nassuiaammi suliat ataasiakkaat, taakkunanilu aningaasartuutit isertitallu
naatsorsuusiukkat sumut killinneri nassuiarneqartassapput. Tassanissaarlu
suliat sorliit nutaamik aallartinneqarnersut, ingerlanersut,
naammassineqarnersimanersut unitsinniinnarneqarnersimanersullu
nalunaarusiorneqarnerat.
Missingersuutit pillugit inatsit
qassiitigut inatsisitut killigisassanik aalajangersaaviusutut,
Namminersornerullutik Oqartussani aningaasaqarnikkut aqutsinerup
nutarterneqarnerani pingaarnerpaaginnarnik imaqartutut ilusilersugaavoq
inatsisaagami. Taamaammat missingersuutit pillugit inatsimmi tunngavigisassat
pingaarnerii naammassineqarnissaannut atugassamik missingersuutit pillugit
malittarisassiornissamut inatsimmi periarfissaqarlunilu tamatuminnga
piumasaqaateqarpoq - taannalu aamma missingersuusiortarnermut ilitsersuummut
taartaassaaq ullumikkumut atuuttumut. Aammalu Missingersuutit pillugit
malittarisassat eqqortumik paasineqaqqullugit atorneqaqqullugillu
ilitsersuusiortoqassaaq allaffissornikkut aqutsinermi atorneqartussanik.
Missingersuutit pillugit inatsisip
2001-imi januaarip aallaqqaataaniit atuutilernissaa Naalakkersuisut
siunnersuutigaat. Atuutilerfissaa aalajangiunneqarpoq ukioq 2000-ip
ingerlanerani allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu periutsit
allanngortingaatsiarneqartussaanerat eqqarsaatigalugu, kiisalu aningaasanut
inatsisissatut siunnersuutip nutaamik aaqqissuunneqartalertussaanera
eqqarsaatigalugu. Taamatuttaaq missingersuutit pillugit malittarisassat
ilitsersuutillu qassiit suliarineqassapput. Missingersuusiortarnermik
iluarsaaqqinneq siunertarineqartutut aningaasaqarnermik aqutsinermut
iluaqutaasumik sunniuteqassappat iluarsaaqqinnerup imarisaasa assigiinngitsut
peqqissaartumik piareersarneqarnissaat pingaaruteqarpoq.
Tassa missingersuutit pillugit
inatsisip 2001-imi januaarip aallaqqataani atuutilernissaa Naalakkersuisut
siunnersuutigaat. Naalakkersuisulli isumaqarput Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap piginnaatitaaffiisa annertusineqarnissaat ukioq 2000-imi
januaarimiilli pisariaqassasoq ataatsimiititaliaq taamaalilluni ukiup aningaasanut
inatsisip atuuffiata ingerlanerani tamarmi aalajangiisinnaassuseqarniassammat.
Taamattaaq sanaartornermut iluarsagassanillu nutarterinernut aningaasaateqarfik
2000-imi januaarip aallaqqaataani pilersinneqartariaqartutut
isumaqarfigineqarpoq. Pingaarnertut aalajangersakkamit allaasumik aaqqiinerit
taakku marluk inatsisissatut siunnersuummi § 34-anni takuneqarsinnaapput.
Taamatullu oqaaseqarlunga
inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunut siullermiigassanngortippara
kaammattuutigalugulu matuma kingorna siunnersuut ataatsimiititaliamut
suliassanngortinneqassasoq.
Per Berthelsen, Siumup oqaaseqartua:
Namminersornerullutik Oqartussat
missingersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummut
atatillugu Siumumit makku taajumavagut.
Siumumit isumaqataalluinnarpugut
nunatsinni aningaasaqarnermi aqutsinermi missingersuusioriaatsit
aaqqissuulluakkat ataqatigiissaarluakkallu pisariaqartinneqarmata tamannalu
patsisigalugu Naalakkersuisut nutaamik ilusilersuinissamik ujartuinerat
paasilluinnarparput siunnersuutaasullu isumaqatigilluinnarlutigit.
Anguniagassarpummi unaavoq
aningaasatigut aqutsisinnaanerup paasiuminartumik nalilersuiffiuminartumillu
iluseqarnissaa. Maannami suleriaaseq ilassutitut aningaasaliissuterpassuarnik
akoqartoq aqukkuminaatsuuvoq atoruminaatsuullunilu. Taamaammallu tamatuma
Naalakkersuisunit peerniarneqarnera akueriuminartilluinnarlutigu.
Siumumit taajumavarput,
allatigullu taasareerlugu sanaartornerup iluani Sanaartugassanut
Iluarsaqqitassanullu Aningaasaateqarfiliornissaq - eqaannerusumik
aqutseriaaseqalernissamut aqqutissiuisussap - pilersinneqarnissaa
orniginartilluinnaratsigu. Taajumavarpullu siunissami sulisoqarnermut
atatillugu tjenestemandisut atorfissat aqunneqarnissaasa
amerlassusilersorneqarnissaasalu allaffissornikkut
ingerlanneqarsinnaalernissaat isumaqatigigatsiguttaaq, taamallu tassa
akuersaarlugu tjenestemanditut atorfiit amerlassusissaannik aningaasanut
inatsimmi § 3-mut ilanngussisarnerugaluup atorunnaarsinneqarnissaa.
Kiisalu missingersuutit pillugit
inatsisissap ukioq 2001-imi januarip aallaqqaataanniit atuutsitsilernissamik
Naalakkersuisut siunnersuutaat Siumumit isumaqatigaarput. Tassani
Naalakkersuisut pisussaaffilerneqassallutik aningaasaateqarfiulersussap iluani
pisut pillugit ukiumoortumik Inatsisartunut - suut nutaamik aallartittarneri,
suut ingerlanneqarneri, suut naammassineqarsimaneri suullu
unitsiinnarneqarsimaneri ersarissumik inissillugit nalunaaruteqartarnissamut.
Naggasiullugu taassavarput
Siumumit paasilluaratsigu allannguutissat patsisigalugit Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap 1. januar ukioq 2000 aallarnerfigalugu ukioq naallugu
aalajangiisinnaatitaalernissaanik ammaassinissamik pisariaqartitsineq
tamatumalu piviusunngortinneqarnissaa Siumumit taperserumavarput.
Taamatut oqaaseqarluta Siumumit
inassutigissavarput inatsisissamut siunnersuutip aappassaaneerneqartinnani
Naalakkersuisunit inassutigineqartutut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut
suliassanngortinneqarnissaa.
Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:
Atassummi inatsisissatut
siunnersuut manna nuannaarutigaarput. Ukiuni kingullerni Namminersornerusut
aningaasaqarnerata ajornartorsiutigisimaa pilersaarutinut
eqqarsaatigilluagaanngitsunut pingaartumik ilassutitut
aningaasaliissuterpassuarni missingersuutitigut tapiissutit aqqutigalugit
siunnersuutigineqartarsimasunut atatilllugu Nunatta karsianut
ajornanngitsuararsuarmik aallersinnaasarsimaneq. Ataatsimoorussamik
pisariaqartitat soqutiginagit suliassallu nukinginnarnerusut qissimigaarnagit
taamaaliortoqartarsimavoq.
Tamanna neriuutigaarput
unissasoq missingersuutinut inatsisissap matuma akuersissutigineqarneratigut.
Inatsisissatut
siunnersuutip siullermeerneqarnerani Atassummiit oqaatigiumasavut
ikittuinnaapput.
Aningaasaateqarfissatut
pilersaarutigineqartut eqqarsaatigalugit soorluuna Aningaasaqarnermut
Pisortaqarfimmi paatsiveerusimaarneqartoq. Iluarsaassinermut Aningaasaateqarfik
aamma Sanaartornermut Aningaasaateqarfik eqqarsaatigalugit. Qanittukkut
paasitinneqarpugut aningaasaateqarfiit imminnut attuumassuteqanngitsut
pineqartut, taamaattumilu aningaasaateqarfiit taakku akornanni sulisussat
najugaqavissut unammillissutaalersinnaanerat Atassummiit
ernumassutigileraluarparput.
Inatsisissatulli
siunnersuut manna malillugu aningaasaateqarfissaq ataasiinnaq ingerlanneqassaaq,
tassalu Sanaartornermut Iluarsaassinermullu Aningaasaateqarfik, isumaqarpugullu
tamanna pitsaanerpaassasoq.
Taamaattoq ukiakkut
ataatsimiinnerup kingulliup nalaani isumaqatigiinniarnermi
aqutsisoqatigiittussatut taaneqartut Atassummiit ujartorpavut. Isumarput
malillugu sanaartornermik ingerlataqartut namminersortut pilersaarusiornermut
kiisalu sanaartornermi iluarsaassinermilu suliassat agguataarneqarneranni
peqataatinneqarnissaat pisariaqarpoq. Aqutsisoqatigiittut imaluunniit
siunnersuinermik suliaqartutut ilusilerneqassanersoq matumani
pingaarnerunngilaq. Kisianni Sanaartornermut Iluarsaassinermullu
Aningaasaateqarfiup aningaasaataasa sapinngisamik isumatusaarnerpaamik
atorneqarnissaat pingaaruteqarpoq, aatsaallu taamaaliortoqarsinnaavoq sanaartornermik
sulialinnit eqeersimaartumik siunnersorneqarnikkkut, tassa Sulisitsisut
Peqatigiiffiannit suliaqarfinnillu assigiinngitsuneersunit.
Missingersuutinut inatsisip
1. januar 2001-imi atuutilivinnissaa naatsorsuutigineqarpoq, kisianni
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap piginnaatitaaffii annertusisat kiisalu
Sanaartornermut Iluarsaassinermullu Aningaasaateqarfik
akuersissutigineqassapput 1. januar 2000 atuutilersussanngorlugit.
Tassunga tunngatillugu
oqaaseqalaarniarpugut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap
piginnaatitaaffiisa annertusineqarnerannut atatillugu § 34 imm. 2-mi § 26-p
ilanngunneqarnissaa puiorneqarsimagunarpoq. Paragraffip taassuma ukiumoortumik
ilassutitut aningaasaliissutit atorunnaarsippai taarserneqarlunilu
aningaasaleeqqittarnermut inatsimmik ukiup aningaasaliiffiusup naanerata
kingorna Inatsisartut nalinginnaasumik katersuunneranni siullermi
ingerlanneqartartussamik.
Taamatut oqaaseqarluta
inimi maani aappassaaneerneqarnissaa sioqqullugu suliaq ataatsimiititalianut
susassaqartunut ingerlateqqipparput.
Asii Chemnitz
Narup, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartuni
oqaliittarnerni arlaleriaqaluni ukiuni qaangiuttuni tikkuarneqartarsimavoq
qanoq pisariaqartigisoq aningaasaqarniarnermut tunngatillugu aalajangersaanerup
sukateriffigineqarnissaa. Inuit Ataqatigiinni tamatumunnga
ilungersoqataasimavugut, erseqqissumillu pimasarisarsimavarput
aningaasartuutissanik aqutsineq sukangasooq atuutsinneqalissasoq.
Inuit Ataqatigiinni
isumaqartuarsinnarpugut aningaasaqarnermut inatsisip ersersissagaa
inuiaqatigiinni suliniutissat qanoq tulleriiaarneqassasut.
Upernaaq manna Inatsisartut
ataatsimiinneranni ilassutitut aningaasaliissutissanut siunnersuutip
suliarinerani aammaarluta isummagut erseqqissarpavut. Taamani
Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Josef Motzfeldtip nalunaarutigivaa
Naalakkersuisut aningaasaqarniarnerup tungaatigut ingerlatsineq aqutsinerlu
ullutsinnut naleqqussarlugu suliniuteqartut. Ilanngullugu neriorsuutigivaa
Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit inatsisissamik
siunnersuummik saqqummiussaqarumaarlutik. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinnut
soqutiginarsimaqaaq inatsisissamut siunnersuutip imarisa misissorluassallugit.
Maanna inatsisissamut
siunnersuutip kapitalii ataasiakkaat pingaarnersiorlugit oqaaseqarfigissavagut.
Naalakkersuisuni ilaasortat
ataasiakkaat susassaqarfimminnut aningaasaliissutinut akisussaanerisa
erseqqissarneqarnerat eqqortuliorneruvoq. Iluarsimaarparputtaaq
aningaasaliissuteqarnissamik akuersissuteqartoqareertinnagu aningaasanik atuisoqarsinnaanngitsoq
inatsimmi erseqqissarneqarmat.
§ 4-mi
siunnersuutigineqarpoq aningaasanut inatsimmi aningaasartuutissanut
missingersuusiat isertitassanullu missingersuusiat immikkoortinneqassasut.
Taamaaliornermi ersersinneqassaaq tunngaviatigut taakku imminnut
attuumanngimmata. Tusaatissatut tiguarput inatsisissamut siunnersuummut
nassuiaataani erseqqissarneqarmat ukiup aningaasaliiffiusup ingerlanerani
isertitat amerlanerugaluarpataluunniit tamanna aningaasartuuteqarnerulernermik
malitsinneqartinneqassanngitsoq.
Kapitali 2 pillugu
imaattumik oqaasissaqarpugut:
Aningaasanut inatsisissatut
sinnersuutip qaqugukkut kingusinnerpaamik saqqummiunneqarlunilu
akuersissutigineqartassasoq ullulerneqarput. Ukioq manna aningaasanut
inatsisissatut siunnersuutip augustimili saqqummiunneqarnera
eqqaassanngikkaanni saqqummiunneqarfissatut ulluliukkusutaq 1. september
ukiunut siuliinut sanilliullugu siusinneruvoq. Piffissaliussaq
periarfissiissaaq ammasumik amerlasuunillu peqataaffigineqartumik
oqallinnissamut. Tamanna iluarisimaarparput.
Inatsisartut, soorlu
ukiorpaalunni ileqquusimasoq, siunissami aamma ukiaanerani ataatsimiittarnini
aatsaat aallartittassappassuk septemberimi sapaatit akunnerat kingulleq, taava
aningaasanut inatsisip 1. november akuersissutigineqareertarnissaanut
siunnersuut apeqquserusupparput. Inuit Ataqatigiinnit pingaartipparput
aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip peqqissaarluinnartumik Inatsisartuni
suliarineqarnissaa. Ukiumut arlaleriarlutaluunniit ataatsimiittaraluarluta
aarleqqutigaarput sapaatip akunneri tallimat-arfiniliinnaat inatsimmut taama
pingaaruteqartigisumut atussallugit naammanngitsut. Eqqaamasariaqarparpummi
aningaasanut inatsisissamut siunnersuutip saniatigut ilaasortat
Naalakkersuisullu oqaluuserisassanngortitarpassui allat aamma
oqaluuserineqartarmata. Sukumiisumik peqqissaartumillu inatsisissamik
Inatsisartut suliarinniffissalerlugit piffissaliussat
aalajangerneqartariaqarput. Piffissaliussat ataqatigiissinneqartariaqarput
Inatsisartut suleriaasissaanni maleruagassanut.
Kapitali 3 aningaasanut
inatsisip paasiuminarnerusumik aaqqissuunneqartalernissaanut
malittarisassiuussivoq.
Inuit Ataqatigiinni
isumaqarpugut taamaaliorneq eqaallisaanissamut alloriarnerusoq. Missingersuutinut
akisussaasut ataasiakkaat aalajangersinnaalissavaat akissarsianut
aningaasaliissutit tjenestemandinut, isumaqatigiissutit naapertorlugit
atorfeqartunut imaluunniit sulisunut avataaneersunut konsulentinut
atussanerlugit. Apeqqummi tamatumani inatsisissamut siunnersuutip
tusarniaassutigineqarnerani paaserusunnarpoq Sulisut Atorfillillu Kattuffii
qanoq qisuariarsimanersut.
Sulisoqarnerup
eqqartornerani erseqqissassavarput siunnersortinut avataaneersunut
suliakkiissutigineqartartut tassaajuassammata imissutit suliassap qanoq
ittuuneranik erseqqissarluagaasut piffissami kililikkami naammassineqartussat,
tamakku ataavartumik atorfeqartitsinertut isigineqartannginnissaat
eqqumaffigeqquarput. Namminersornerullutik Oqartussat siunnersortinut suliakkiigaangata
pingaartinneqarluinnartariaqarsoraarput suliffeqarfiit nunatsinni pigineqartut
atorluarneqartarnissaat, tassuunakkut qulakkeerneqassammat misilittakkat
ilisimasallu nunatsinnit anninneqaratik nunatsinnut iluaqutaallutik
ineriartortinneqarsinnaanerat, aningaasallu amerlanerit nunatta iluani
kaaviaartinnissaat aqqutissiuunneqartussaallunittaaq.
Kapitali 4-mi
aningaasaliissutit suuneri atuinissamullu maleruagassat allattorsimapput.
Malugaarput aningaasaliissutit aningaasaleriaatsinut tallimanut immikkoortinniarneqalersut.
Upernaaq ilassutissatut aningaasaliissutaasartut oqallisigigatsigit Inuit
Ataqatigiinnit kissaatigisimavarput aningaasaleriaatsit sisamanut
immikkoortinneqassasut, ukuusunut: 1 ingerlatsinermut aningaasaliissutit, 2
aningaasaliissutit inatsisitigut pisussaaffigisanut, 3 tapiissutissatut
aningaasaliissutit, 4 sanaartugassanut aningaasaliissutit.
Taakku saniatigut
tallimaattut siunnersuutigineqarpoq isertitassatut aningaasaliissutit
immikkoortinneqarnissaat. Pissusissamisoorluinnartutut tamanna isigaarput.
Upperivarput aningaasalersueriaaseq nutaamik aaqqissuunneqarpat uagut qinikkat
periarfissarissaarnerulissasugut nunatta aningaasaqarniarnerata tamakkiisumik
malinnaaffiginissaanut, taamaalilluta tunngavissarissaarnerulissalluta aningaasartuutissarpassuit
akornanni kissaatigisanik tulleriissaarinissatsinnut.
Inuit Ataqatigiinni
isumaqataaffigaarput ingerlatsinermut aningaasaliissutit iluini suliffeqarfiit
ataasiakkaat ileqqaalaarnissamik periarfissinneqassappata. Taamatut periarfissiisoqarneratigut
ullumikkut ilaatigut pissuserineqartartoq qimanneqarsinnaalissaaq, tassa
aningaasanik atorluaanertut oqaatigineqarsinnaanngitsoq, tassa ukiup
naalernerani aningaasaliissutit sinneri landskarsimut
utertinneqannginniassammata atuipallattarneq. Matumuunakkut aningaasanik
atorluaaneruneq angulertorneqarsinnaalissaaq.
Tapiissutissatut aamma
isertitassatut aningaasaliissutit immikkut oqaaseqarfiginianngilagut.
Kapitali 5-imi
Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfik malittarisassiuunneqarpoq.
Soorlu upernaaq oqaatigereeripput, tapersersorpavut sanaartugassanut
aningaasaliissutinik allannguuteqartitsiniarluni eqqarsaatit. Eqaallisaanissaq,
sanaartugassanut aningaasaliissutit naleqqussarnissaat sanaartornermi suliassat
agguataarlugit ataavartunngortinnissaat anguniarlugit Sanaartugassanut
Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfiliornissamik isuma tapersersorparput.
Isumaqaratta Sanaartugassanut aningaasaliissutit aqulluarneqarnerulissasut.
Tamannalu pitsaaquterpassuarnik nassataqartussaavoq, ilaqutariinnut
inuiaqatigiinnullu. Ilaqutariinni sanaartornerup iluani inuussutissarsiortumik
pilersuisoqartunut ataavartumik suliffissaqarneq anguneqarsinnaalissaaq,
taamaalillutillu ilaqutariit patajaannerusumik aningaasarsiornikkut
inissisimalissallutik.
Ukiuni aggersuni
iluarsagassarpassuit pitsaasumik naammassineqarsinnaapput aatsaat sulisunik
pikkorissunik sulisoqarnikkut. Pikkorissaqqinnernut ilinniaqqinnissanullu
periarfissat atorluaqqunaqaat, piginnaanerit qaffassarnissaannut
aqqutissaammata iluatinnartut. Neriuutigeqaarput inuit amerlasuut namminneq
inuiaqatigiillu iluaqutissaannik siunertaqarlutik periarfissat tamakku
atorluarniarumaaraat. Taamaattumik ilinniartitseqqinnissanut pilersaarutit
isumalluarfigeqaavut. Naatsorsuutigaarput aningaasaateqarfik pilersinneqarpat
qinikkatut suliassavut tassaalissasut sanaartugassanut aningaasaliissutissanik
suliassanillu tulleriiaarisarnissaq. Inuit Ataqatigiinni anguniarparput
sanaartugassat nunap immikkoortuinut assigiinngitsunut agguataarlugit ingerlatsisoqarnissaa,
ineriartornermilu qimagaasoqannginnissaa.
Nuannaarutigalugu
maluginiarsimavarput nunatsinni sulisitsisut Teknikikkullu siunnersuisartut
Peqatigiiffiat suleqatigiillutik nalunaarusiorsimasut, sanaartornermi qanoq
pitsaasumik pilersaarusiortoqarsinnaanera pillugu. Taamaaliorsimaneq
nuannaartissaavoq, isumaqartipparpullu nunatsinni sanaartugassanut
iluarsagassanullu suliassanut annertuunut akisussaaqataarusunnermik
ersiutaasoq. Nalunaarusiami pingaartillugu oqaatigineqarpoq sulisut
amerlanerpaat atorlugit ukiorlu naallugu sulisillugit, sanaartukkat pitsaasut
akikitsullu sananeqarnissaat anguniarneqartoq. Anguniagassatut siunnerfiit
taakku assortorneqarsinnaanngillat. Minnerunngitsumik nuannaarutissaavoq
nalunaarusiami nassuerutigineqarmat suliffiit kajuminnassappata pitsaasumik
atugassaqartitsisoqartariaqartoq, assersuutigalugu ukioq naallugu
suliffissaqartitsinikkut ilaqutariittullu inooqatigiinneq ataqqillugu
sulisitsinissaq eqqarsaatigalugu. Pissutsit taakkorpiaammata Inuit
Ataqatigiinni ukiorpassuarni suartaatigisimasagut nuannaarutigaarput maanna
sulisitsisullu naapiffeqarsinnaaleratta. Suleqatigiinnikkut suliassat
naammassiniartariaqaratsigit Naalakkersuisut kajumissaassavagut sulisut
Sulisitsisullu Kattuffii assigiimmik qanimut peqatigalugillu
suleqatigeqqullugit.
Sanaartugassat
iluarsagassallu eqqartortillugit eqqaasitsissutiginngitsoorumanngilarput
taakkunannga nakkutilliinissamik sulip qanoq pingaaruteqartiginera.
Illuliornermi iluarsaassinermilu nakkutilliineq pimoorunnerusariaqarpoq. Illuliorneq
akisoreertigisoq, sannarlutat inuiaqatigiinnut suli akitsorsaataanerupput.
Ilaqutariit amerlasuut eqqugaasarput, inilutsitaanerannillu kinguneqartarluni.
Assersuutissarpassuaqarpugut, Nuummi sinerissamilu inissialiat
eqqaaginnarsinnaavagut.
Tamakkiisumik
akuersaarparput aningaasanut ilassutissatut siunnersuutip ukiumut
ataasiinnaasalernissaa, imarisaalu tassaasoq ukiup kaajallannerani
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aningaasaliissutissatut akuersissutai.
Taamatuttaaq isumaqatigaarput aningaasanut ilassutissatut siunenrsuutip
Inatsisartut ileqquusumik ataatsimiinneranni siullermi Naalakkersuisut
saqqummiuttassagaat.
Inatsisissamut
siunnersuummi maleruagassaqarpoq aalajangiinissamut paasissutissat
tunngaviusussat pitsaanerulernissaanik piumasaqaatitaqartunik
aalajangersimasumillu iluseqartinneqarnissaannik imaqartunik.
Naalakkersuinermik suliaqarnermi tamanna pingaartittuassavarput, qujanarporlu
matumani inatsisitigut piumasaqaatinngormat.
Inatsisartut ukiumut
marloriarlutik nunatta aningaasaqarniarnera pillugu Naalakkersuisunit
nassuiaanneqartalernissaat nutaaliorneruvoq iluatinnaannarani
pisariaqarluinnalersimasoq. Minnerunngitsumik ingerlatseqatigiiffissuit,
selskabit nunatta aningaasaqarniarneranut sunniuteqartorujussuunerat
eqqarsaatigalugu, pisariaqarpoq Inatsisartut selskabit ingerlanerinik
malinnaatinneqartuarnissaat. Assersuutigalugu makkunuunatigut,
kiffartuussinernut isumaqatigiissutit aningaasanik qanoq naleqarnerat,
tapiissutaasartut tamalaarpassuit assigiinngitsunillu siunertaqartut
tamakkerlugit nassuiaatigineqartussanut ilanngunneqartassasut kissaatigaarput.
Aningaasanik innuttaasut
pigisaattut taasariaqartunik naammattusaarilluni toqqammavigissaarlunilu
agguataarisarnerup Inatsisartuni Naalakkersuisunilu ingerlanneqartariaqarnera
inatsisissatut siunnersuutikkut qulakkeerniarneqarpoq. Ukiumut tullermut
aningaasartuutissat taamaallaat aningaasanut inatsisiliarineqartukkut
aalajangiivigineqartarnissaat inatsisissatut siunnersuutikkut
naqissuserneqartussanngorpoq. Tamannalu Inatsisartunut Naalakkersuisunullu
piumasaqaataavoq annertooq. Ataasiakkaarluta uagutsinnut
piumaffigisariaqarpugut, inatsisip piumasaqaatai aatsaat kimeqassapput
Inatsisartut Naalakkersuisullu malinnissaannut tamatta piumassuseqarutta.
Naggasiutigalugu
oqaatigissavarput inatsisissamut siunnersuummi kalaallisut naqinnerliukkat
arlaqartut, amerlanngitsulli naammattuugassaammata. Naatsorsuutigaarput
Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissusiornerminut atatillugu
tamakku ilanngullugit misissoqissaarumaarai.
Taamatut oqaaseqarluta
inatsisissamut siunnersuutip aappassaaneerlugu Inatsisartuni
oqaluuserineqannginnerani Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamut
ingerlateqqinneqarnissaa akuersaarparput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Namminersornerullutik
Oqartussat missingersersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisissaattut
siunnersuutip siullermeerneqarnerani Kattusseqatigiinniit imatut
oqaaseqaateqarniarpugut.
Innuttaasut aningaasaataasa
sapinngisamik pitsaanerpaamik atorneqarnissaat anguniarlugu iliuutsit,
minnerunngitsumik aamma aningaasartuutikillisaanermik aningaasanillu
tangeqarnerusumik atuinissaq siunertaralugu iliuutsit Kattusseqatigiinniit
tamakkiisumik tapersersorpavut.
Aammalu pingaartitatta
ilagaat nunatta karsiata isumannaatsumik nakkutigineqarluni
pilersaarusiorluangaasumillu ingerlanneqarnissaa, taamaattumik
missingersersuutit pillugit inatsiseqalernissaa aamma tamakkiisumik
isumaqataaffigaarput.
Missingersersuusiornermi
periaatsit pissutsinut piviusunut soorunami naleqquttuunissaat
inuiaqatigiinnullu pitsaasumik sunniuteqarnissaat, minnerunngitsumillu
aningaasaqarnikkut aqutsilluarnissamik tikkuussisuunissaat tamatsinnut
pingaaruteqarpoq, taamaattumik aningaasaqarnikkut sukangasuumik
ingerlatsinissamik piumasaqartilluta Inatsisartut uatsinnut aamma
qiviartarnissarput pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.
Taamaattumik
ingerlatsinermut allaffissornermullu aningaasartuuterpassuit
ikilisarneqassappata tamakku aamma ilanngullgit nalilersorluartuartariaqartut
Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut.
Tassami ajornartorsiutit
pimoorullugit qaangerniarneqassappata Inatsisartuni aalajangiisarnivut aamma
aningaasartuuteqarnerulersitsinermik kinguneqartussat ilanngullugit
eqqaamasariaqartassammata eqqaasitsissutigerusupparput.
Kattusseqatigiinniit
naatsorsuutigaarput pisortaqarfiit Namminersornerullutik Oqartussat
oqartussaaffigisaat ingerlatsinermut tunngasut pillugit ersarinnerusunik
maleruagassiuunneqarnissaat soorunami ilorraaq tungaanut alloriarnerussasoq
ajunngitsoq, tassami pisortaqarfiit ilaanni aningaasaliissutinik atuineq
malinnaavigineqarnerullunilu nakkutigineqarnerulertariaqarsorinarmat.
Iluanngilarmi tusagassiuutitigut tusartarlugu pisortaqarfiunngooq
"taassuma" regningi akiligassaq ima annertutigisoq
akilersimanngikkaa, imaluunniit pisortaqarfimmi allami aningaasaliissutit
sipporujussuarlugit allatulluunniit pissusissaq eqqorlugu atorneqarsimanngitsut
il.il..
Aammalu manna iluatsillugu
Kattusseqatigiinniit kaamattuutigissavarput Namminersornerullutik Oqartussani
sulisoqarneq pillugu ersarinnerusunik isummertoqartariaqartoq,
minnerunngitsumik nunaqavissut suli annerusumik ilinniartitaanissaat
sulisorineqarnissaallu anguniarlugu.
Tassami aningaasat
pitsaanerusumik aqunneqarlutillu ingerlatsinermut aningaasartuuterpassuit
pimoorullugu ikilisarneqassappata pisortaqarfiit sukangasuumik
nakkutigineqarnissaat Inatsisartutigoortumik piumasaqaataasariaqalersoq
Kattusseqatigiinniit ilanngullugu kaammattuutigissavarput.
Taamatut
saqqummiussaqarnitsinnut soorunami inuiaqatigiinni ingerlatsineq akikinnerpaaq
anguniarlugu suleqataarusunnitsinnut ersersitsineruvoq, tassami tamatta
nassuerutigisariaqarparput, ullutsinni ukiunilu makkunani pisortaqarfinni
ingerlatsineq akisoorujussuaq allanngortittariaqartorlu atoratsigu.
Taamaattumik pisortaqarfiit
assigiinngitsut ingerlatsinneranni aqutsilluarneq, piumasaqaatit ilaannik
sukaterinerit, nakkutilliineq pitsaanerusoq, inuiaqatigiinnik sullissinermik
ajornerulersitsinngikkaluartumik kinguneqartussaq anguniarlugu tamatta
ikioqatigiittariaqarpugut, taamaaliornissami Kattusseqatigiinni
isummersueqataanissatsinnut aamma piareersimavugut.
Sanaartugassanut
tunngatillugu naluneqanngilaq ukiut tamaasa sanaartugassanut kinguaattoorutit
ilaatigut 100 mio. kr.-it pallillugit amerlassuseqartartut, aammalu taamatut pisoqartarnera
kommuneqarfinni arlalitsigut ajornartorsiutinik pilersitsisartoq tamatta
nalunngilarput, taamaattumik Naalakkersuisut Sanaartugassanut
Aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamik siunnersuutaat aammalu pilersaarutit
tassunga tunngasut misilinneqarnissaat Kattusseqatigiinniit tamakkiisumik
tapersersorpavut. Taamatullu aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap
aalajangiisinnaatitaanerata annertusineqarnissaa aamma isumaqatigaarput,
tamatumani minnerunngitsumik suliat ingerlareersut unittuunnginnissaat
qulakkeerniarlugit.
Naggataatigut soorunami
ilisimavarput inatsisissatut siunnersuutip akuersissutigineqarnerata
kingunerisaanik inatsisit allallu allannguuteqartinneqarnissaat
pisariaqalissasut soorunami Kattusseqatigiinniit aamma taakkua suleqataaffiginissaannut
piareersimavugut.
Ilanngullugu inatsisissatut
siunnersuummi matumani kukkunerit naqinnerlutat paragrafini ataasiakkaani
iluarsisariallit suliap aappassaaneerneqannginnerani iluarsineqarnissaat
ilanngullugu eqqumaffigeqquarput.
Naggaterpiaatigut inatsisip
immikkoortuinut assigiinngitsunut atortuulersitsiffiusussatut ulluliussat aamma
isumaqatigaangut.
Taamatut oqaaseqarluta
inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani ataatsimiititaliamut
susassaqartumut sukumiisumik oqallisigineqarnissaa inassutigaarput.
Per Berthelsen, Siumup oqaaseqartua:
Qujanarujussuaq
periarfissinneqarama, tassa aatsaaginnaq uanga Siumut sinnerlugu oqaaseqarama
oqqarliuteqarpunga imaluunniit immaqa eqqornerussaaq oqaruma atuffarliorlunga,
tassami oqaaseqarnerma naggataani imatut oqarpunga: "taamatut
oqaaseqarluta Siumumit inassutigissavarput inatsisissamut siunnersuutip
aappassaaneerneqartinnani Naalakkersuisunit inassutigineqartutut
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqassasoq",
taanna kukkuneruvoq atuffarliornerulluni tassami uani oqaannartussaagaluarama
ataatsimiititalianut imatut paasillugu susassaqartunut
suliassanngortinneqassasoq. Tamanna utoqqatsissutigaara, qujanarlu
naqqiuteqarsinnaatitaagama.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu
Naalakkersuisoq:
Siumup oqaluttua
naqqissamaaruttorlugu nammineq naqqittoorpoq.
Tassa ilaannikkut
oqallinnerit Naalakkersuisuninngaanniit Inatsisartunut saqqummiinerit soorunami
Inatsisartut oqallittarnerinut siusinnerusukkut pisimasunut aallaaveqartut
taamatut naammassinniffiusutut naammassinnikkusunnermik siunnerfeqartutut
takkuttarnerat immaqa tamakkiisuunngikkaluartoq taama nuannertigisumik
ullumikkut isumaqatigiiffiusutut takusinnaagakku siullermik Naalakkersuisut
sinnerlugit taanna nuannaarutigaara soorunami.
Aammalu Inuit
Ataqatigiinninngaanniit Kattusseqatigiinninngaanniillu maluginiarneqarsimasut
kalaallisuuani naqinnerluta assigiinngitsut soorunami naqqinneqassapput,
qujanaq taamatut malussarniarsimagassi.
Kiisalu Atassutip
oqaaseqartuanut, una § 34 26-mullu tunngasoq, tassa ilassutitut
aningaasaliissutinut inatsisiliortarnernut tunngasoq eqqarsaatigalugu
qujarusuppunga, taanna kukkuneruvoq allanngortinneqarnissaanik
iluarsineqarnissaa aappassaaneerinninnissami Naalakkersuisut isumannaassavaat.
Kiisalu ilaatigut Inuit
Ataqatigiinninngaanniit aammalu Atassumminngaanniit sulisitsisut imaluunniit
sanaartornermik ingerlataqartut peqatiserineqarnissaat pilersaarusiornermi
aammalu ilaatigut sulisitsisut ullumikkut ulluni kingullerni saqqummiutaat
sanaartornermut tunngasoq, tassa qangali saqqummiuttagartik uppernarsaaserlugu
takussutissalerlugu saqqummiussimammassuk Naalakkersuisuninngaanniit uaguttaaq
aamma pitsageqalugu maluginiarsimavarput. Tassa oqaatsit naammanngimmata
itisilikkanik takussutissiukkanillu taamatut saqqummiinerat sulisitsisut
pisariaqarluinnartoq uagut aamma qinikkatut sulinitsinni atorfissaqartipparput.
Namminersortut imaluunniit
mesterit peqataanissaat, pilersaarusiortut peqataanissaat ilaatigut Atassumminngaanniit
ujartorneqartoq, ullumikkut Sanaartornermut Pisortaqarfimmi, Ineqarnermut,
Attaveqaaatinut allanullu Pisortaqarfimmi katersorneqartussaapput, tassanilu
suliassat assigiinngitsut illunut tunngasuuppata sanaassanut inimut
tunniunneqassapput. Inillu pilersaarusiortussanut taavalu aamma
suliariumannittussarsiuussinermut atatillugu ullumikkutut namminersortut
annertoorujussuarmik atoreerpaat.
Uagut Aningaasaqarnermut
Pisortaqarfimmiit isigalugu uanga Naalakkersuisoqarfinni minnerunngitsumik
iluarsaassassat illugissarnermut taavalu aamma atortorissaarutinik
iluarsaassinissanut, susassaqartut tassani pingasuuvugut, Namminersornerullutik
Oqartussat, Naalagaaffik kommunillu. Tassani peqatigiittussaavugut taamaammat
siunnersortinik tamakkuninnga paasisimasaqartunik pisortaqarfiup
avataaneersunik ikiortissarsiornissarput naatsorsuutigilluinnarparput
ingerlatilereerlugulu soorunami.
Kisianni Atassutip
oqaluttuanut ukua fondit marluk, fondiunerpummi, tassa aningaasanik ilitsiviit
marluk tassaasussaapput sanaartornermut taavalu aamma iluarsaassinissamut
aningaasivittut taaneqarsinnaasut, Inatsisartut akuersigaangata taakkua
aningaasavimmut tassunga ikineqartassapput.
Pingaaruteqarpoq
sanaartugassat tassaammata Inatsisartut aalajangertagaat. Inatsisartut kisimik
susassaqarfigisaat ilaatigut kommunit peqatigalugit. Iluarsaassinissamullu
oqareernittut pisussaqartugut pingasuuvugut, Naalagaaffik, kommunit uagullu.
Taamaattumik aningaasat
taakkua iluarsaassinissanut atugassat isumaqatigiinniutigisariaqartassavagut
sorlernut qanoq sammivilinnut atussanerlutigit.
Kisianni Anders Nilsson
Atassut sinnerlugu oqarneratut suliassat taakku tamarmik sanaartornermut
tunngassuteqarmata naatsorsuutigilluinnarpara Sanaartornermut
Naalakkersuisoqarfiup taamatut taaneqarsinnaanerpoq, Ineqarnermut
Naalakkersuisoqarfiup tamakkuninnga isumaginnittup taakkua
ataqatigiissaarnissaat soorunami pinngitsoornani pisussaaffigaa. Sulisussat
mesterit ataasiaakkat sanaartornermik suliaqartut nukingi tamakkiisumik
atorniassagutsigit taakkua suliassaqarfii marluk
ataatsimoortinneqartariaqarput.
Taavalu Inuit
Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqartoq septemberip aallaqqaataani
aningaasanut inatsisissaq ukioq tullermut atuuttussaq septemberip
aallaqqaataani saqqummiunneqartartussaq, tassani allassimavoq inatsimmi
kingusinnerpaamik septemberip aallaqqaataani.
Inatsisartullu
ataatsimiittarnerat suli aalajangiiffigineqanngillat Siulittaasup
saqqummiineratut aallartittassanersut septemberimi tallimanngornerit
pingajuanni. Tallimanngornerup pingajuat taanna nikerartuussaaq, taanna aamma
Inatsisartut aalajangiutissaneraat apeqqutaavoq.
Kisianni Naalakkersuisuni
pingaaruteqarpoq Inatsisartut ataatsimiinnissaat septemberimi siusinnerusukkut
pisassagaangat taava Naalakkersuisut soorunami pisussaaffimmisut isigissavaat
septemberip aallaqqaataa utaqqinagu siusinnerpaamik aningaasanut inatsisissatut
siunnersuutip saqqummiunneqartarnissaa.
Ukioq manna
misilittagariligarput taanna sulisunut, Naalakkersuisunut aammalu
paasisinnaavara Inatsisartunut iluarisimaarnarpoq, tassa augustip 20-ata
missaani aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip piareerlugu tamanut
saqqummiunneqarnera, taanna soorunami arajutsinngilarput taannalu aamma uagut
malinniagassaraarput.
Atorfillit
eqqarsaatigalugit tjenestemandinut tunngatillugu Atorfillit Kattuffiat qanoq
tusarniaavigineqarsimanersoq Inuit Ataqatigiinninngaanniit apeqqutigineqarpoq.
Periuseq annertunerusumik allanngortussaanngilaq, soorunami atorfik
inuttassarsiugaq eqqarsaatigalugu tjenestemanditut atorneqassanersoq imaluunniit
inunnut ataasiakkaanut isumaqatigiissutit atorneqassanersoq, taanna
piviusunngulissagaangat soorunami samarbejdsudvalgi Namminersornerullutik
Oqartussat iluaniittoq, taanna pinngitsoornani aqqusaarneqartartussaasutut
eqqarsaataavoq.
Kiisalu siunnersortit/konsulentit
avataaninngaanneersut pillugit Inuit Ataqatigiinninngaanniit
apeqqutigineqartoq, taanna pillugu ullumikkut maleruagassaqanngilaq,
konsulentit qanoq sivisutigisumik, qanoq akissarsialerlugit atorneqarnissaat.
Taamaattumik Naalakkersuisuni arajuatsinngilarput naatsorsuutigalugulu una
missingersuusiortarnermut inatsit oqareerpugut malitseqassasoq missingersuutit
pillugit malittarisassianik, tassani massakkut ukioq tulleq suliareqqinnerani
taassumap naatsorsuutigineqartariaqarpoq avataaninngaanniit siunnersortit
pillugit qanoq atorneqartarnissaannik malittarisassiuussisariaqartugut aamma
taanna Naalakkersuisuninngaanniit arajutsisimanngilarput, kisianni
eqqaasitsissutaammat soorunami qujavugut.
Taava Kattuffiit qanimut
suleqatigineqartariaqarnerat aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit, tassa sulisut
sulinermik inuussutissarsiuteqartut, sanaartornermik ingerlataqartut taavalu
aamma Sulisitsisut Peqatigiiffiisa suleqatigineqartariaqarnerat taanna
ilumoorpoq. Sulinermik ingerlataqartut Kattuffii tassaasariaqarput
ilinniartitsinissamik pilersaarusiornermi isumaqatiginiarlugillu
pisariaqartitsinernik paasiniaavigineqartariaqartut. Sulisitsisullu Kattuffii
tassaasariaqarlutik pilersaarusiornermi qajaqatiginiartariaqakkat.
Naggataatigut
Kattusseqatigiinninngaanniit aammalu ilaatigut Inuit Ataqatigiit
oqaluttuanninngaanniit taamatut inatsisiliorneq naggaserlugu
oqaaseqarfigineqarpoq imminut piumaffiginermik Inatsisartuni imminik
annertuumik piumasaqaatitaqartoq, tamanna ilumoorpoq.
Aningaasat qanoq atorneqassasut
Inatsisartuni aalajangersarneqartarput, aqunneqarnerat annertunerpaamik
soorunami Naalakkersuisuniippoq, kisianni taamaakkaluartoq Inatsisartut aamma
periarfissaqarput Kukkunersiuinermik Ataatsimiititaliaq aqqutigalugu
malinnaanissamut. Kisianni Naalakkersuisut sinnerlugit isumaqatigilluinnarpara,
oqartoqarmat piumaffigineq Naalakkersuisuniiginnassanngilaq, kisianni aamma
piumaffigineq Inatsisartuniittariaqarpoq aningaasat killeqartut
tageqarnerpaamik atuutsinneqarnissaata piviusunngortinniarnissaanut.
Allaffissornermut
tunngatillugu Kattusseqatigiit nunaqavissut ilaatigut
ilinniartinneqarnerullutik annertunerusumik atorneqarnissaanut oqariartuutaa
Naalakkersuisut anguniagaannut naleqqulluinnarpoq, massakkullu Inatsisartuni
ilisimaneqartutut allaffissuarmi matumani suliassanik agguaasimaneq
marloqiusanik sulisoqarnersoq, oqaatsinik marlunnik atuinermi aningaasat qanoq
amerlatigisut atorneqarnersut pisariillisaanissaq annertunerpaamillu
allaffissuarmi maani ingerlatsineq maani nunaqartunit ingerlanneqarsinnaasunngorlugu
siunnerfeqartumik misissuinerit ingerlanneqarput. Tassalu
neriuutigilluinnarparput naatsorsuutigalugulu taamatut misissuinerup
kingunerisaanik piviusunngortitsinialerutta ilaatigut sulisut
suleqatigiinnissamut suleqatigiiffii peqatigalugit pikkorissaanerit
siunnerfeqartut qanoq iliuuseqarnissaat ilusilerneqarumaartut.
Taamatut oqaaseqarlunga
ilaatigut Kattusseqatigiinninngaanniit pisortaqarfiit aningaasaliissutinik
sipporujussuartarnerat taanna naatsorsuutigaarput Naalakkersuisuninngaanniit,
oqaatsit tamakkua soorunami tusarsaajunnaassasut aamma sippuerujussuartarnerit
ilaatigut pisariaqalersut takuneqaraangata ullumikkut Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliaq aqqutigalugu akuersiteqqaarlugulu iluarsiivigineqartarmata
naggataatigut eqqaasitsissutigiinnassavara.
Kisianni qujanaq.
Otto Steenholdt, Atassut:
Oqaaseqartut arlallit isumaqatigiillutik taavaat illuliat sananeqarnermikkut pitsaasuunngeqisut takkuttalersimasut nakkutigineqarnerusariaqalersullu.
Ukiup ingerlanerani TV-kut, pingaartumik maani Nuummi, ersarilluinnartumik takutinneqarput illuliat illussaaleqinerujussuup nalaani, ima sannarlunneqarsimatigisut oqullutik, meeqqanut taakkunanilu najugalinnut peqqinnissakkut navianarsilluinnarsimasut, taassalu taakkua tassani najugallit, allamut nuuttussaassagaluarlutik nuuffissaqarnatik.
Illussaaleqinerujussuup nalaani tamakkua pisarneri kanngunaannavipput, nakkutilliinissamik oqallittoqarpoq maani, isumaqatigiittoqarpoq nakkutilliisoqartariaqartoq pitsaanerusumik; kisianni taassa aamma kommunemi soorlu maani Nuummi tassa nakkutilliisoqarniartuugaluarpoq, taakkulu TV-kut takutinneqarneranni aallaat inuttaat takutillugit oqaatigineqarput nakkutilliisoqarsimanngitsorooq, taamaattumik maani oqaatsit aninneqartut isumaqatiginarluinnarput, pitsaanerusumik sanaat nakkutigineqarniarlik, soorlu Naalakkersuisut aningaasaqarnermut aatsaannguaq oqaatigigaa, aningaasat kimeqarnerutillugit atortariaqarpavut.
Illoqarpoq maani sivisoorujussuarmik atasimasunik, oqussimanngitsunik, iluamik sananeqarsimasutut nalilertariaqartunik. Ilaanni illussaaleqinerujussuup nalaani tuaviuussarujussuarnik sanaartortoqalersoq, ukiut marluk allaat qaangiukkaangata atorsinnaanngilluinnartutut nalilerneqartariaqalersunik. Aningaasassaaleqinerup nalaani illussaaleqinerujussuullu nalaani pissutsit tamakku ingerlaannarsinnaanngillat, isumaqarpunga maanna aninneqartut iserqissaraat nakkutilliineq annerusoq pitsaanerusorlu pisariaqalersoq.
Aappaatigut aamma inatsisitigut siunnersuutip kukkunilik maani arlalinnik aamma uparuarneqartoq, aali imaaliinnartoq kukkunillit takkuttalerput, taamatut inatsisiliortuulluni kukkunilinnik takullattaartuarneq naammalersutut siornali oqaatigineqareermat, assorujussuaq inatsisartut siulittaasoqarfiannut kissaatigerusunnassaaq erseqqarilluinnartumik Naalakkersuisut allaffeqarfiat allaffigineqassasoq, tamakkua inatsisiliornermi atugassavut kukkuneqartarnerisa kinguarsaataasarneri, naammaginarunnaartut, naalakkersuisoqarfiillu tamarmik qinnuigineqassasut kukkunerit tamakkua kingumut saqqummeqqittalersut sapinngisamik unitsinniarluinnaqqullugit, maani inatsisiliorluni ataatsimiinnermi kinguarsaataavallaartaleqaat.
Anders Andreassen, ataatsimiinnermi aqutsisoq:
Erseqqissaatigissavara ullumikkut ineqarnermut tunngasut eqqartunnginnatsigit, kisiannili eqqartorneqartoq tassaammat: Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugu inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut. Maannalu akissuteqaqqinniarluni qinnuteqarpoq Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq.
Josef Tuusi Motzfeldt. Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:
Soorunami kukkunerit, immaqa inoqanngilaq kukkujuitsutut taaneqarsinnaasumik, kukkunerit kisianni pingitsoorniartariaqarput anikinnerpaaffissaaniitinneqartariaqarlutik; kisianni qujanaqaaq inatsisissat pingasoriarlugit suliarineqartarmata, taamaattumik kukkunerit taamaattut anikinnerpaaffissaanitinnissaat isumaginiaatigalugu inatsisartunut peqataasussaavugut inatsisiliatta kukkuneqanngivillutik akuerineqartarnissaannut. Taamatut suleriaaseqarneq qujanarpoq.
Kiisalu nakkutilliinermut tunngatillugu, sanaartukkanut nakkutilliinermut tunngatillugu, Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqartumut qalliutigalugu Otto Steenholdt-ip oqaaseqarnermini eqqaasaa, assersuutit aasap ingerlanerani takutinneqarsimasut maanngaanneersuupput, kisianni qulernanngilaq TV-liorsinnaaneq maaniimmat maaniinnaq takutinneqarput aamma Otto Steenholdt-ip oqarneratut, qularnanngilaq ajoraluartumik sinerissami taamatut pisorpassuaqaraluarpoq, ikaarsaariarnerit arlallit aqqusaareersimallugit, ilaatigut GTO-jusimasup nakkutilliisutut ingerlasimanera, massakkut INI A/S-imut 95-imioqqooqaaq 96-imiunngikkuni nuunneqartoq, taanna inissavimminut inississimanngitsutut oqaatigisariaqarmat ajuusaarutigaarput, kisiannili Naalakkersuisuniit erseqqissarsimavarput INI A/S-imut, taassuma suliassaqarfiup, nammineq tamatigut nakkutigisinnaanngikkaangamiuk, sinerissami ataasiakkani nakkutillissinnaasumik suliakkiissuteqarsinnaanini taanna atorluarniaqqullugu, ilaatigut nunaqarfinniluunniit sanasunik pisinnaalluartunik peqareerpoq, nammineq illuliat imaluunniit sanaat allat piumasaqaatitalerlugit taakkununnga inissiffigineqarsinnaapput tamaalilluni mesterip aamma mikisut siammasissumik nakkutilliinertik immaqa aningaasatigut iluaqutigisinnaassammassuk.
Tassami ilumoorpoq massakkut nammatassagut ukiuni tulliuttuni 15-nini, 4-milliardit tassaapput - illunut pisoqalisunut, inissianut pisoqalisunut, ilaatigut immaqa atortut pitsaviunngitsut sannarlunnikkut taamak sivikitsigisumik atasimallutik ajortunngorujussuarsimanerannut iluarsaassinissaq. Taanna ilinniarfigisimanngikkutsigu iluarsaasinerit aningaasarparujussuarnik nassataqartut ukiuni aggersuni nammatassaarigatsigit taanna pinngitsoorniagassarigatsigu oqaaseqartoq isumaqatigilluinnarpara.
Hans Enoksen. Siumut:
Tassaana
missingersuutissanut inatsisissaq taanna eqqartorneqarmat. Ilaatigut
malunnartarmat Naalakkersuisut saqqummiussigaangata, aamma taanna partiit
iluini taanna takornartaanngilaq annertuumik aporaattoqartarluni. Tamakkua
pissutsit pinngitsoorniarlugit isumaqarpunga avammut saqqummiussisoqartinnagu
inatsisartunut ilaasortat isumasioqatigiissinneqartalissasut, taamaalilluni
aningaasarsiornikkut pitsaasumik siunnerfeqarnissaq tamatta
qularnaarsinnaanngussagatsigu. Tassami ilaatigut takkuttarpugut naalakkersuisut
inissitsitereersimasut taavalu pisariaqanngitsumik assortuunnerparujussuit
tassani aallartinneqartarput. Immaqa piffissaatillugu isumasioqatigiinnerit
ingerlanneqartartuuppata, inatsisartunut ilaasortanut tamanut ammaanneqartuuppat,
taava toqqissillutik Naalakkersuisut siumut pitsaasumik
pilersaarusiorsinnaanngussagaluarput, taanna eqqarsaatissatut Naalakkersuisunut
tunniukkusuppara, Qujanaq!.
Anthon Frederiksen,
Kattusseqatigiit:
Nuannaarutigaara
Naalakkersuisut ersersimmassuk ullumikkut sulisoqarneq pillugu, tassalu;
Kalaallit aamma allaffissuarmi maani sulisorineqarnerat pillugu
misissuisitsinerit ingerlallugit oqaatigimmatigit aammalu
pikkorissartitsisarnissanut tunngasut aamma ingerlanneqarut tusarlugit aamma nuannerpoq,
kiisalu aamma nuannerluinnarpoq, taamatut inatsisissamut siunnersuummi
isumaqatanitsinni ersarilluinnartumik oqaaseqarnitsinni tunngaviusut
paasigatsigit, tassaasut; aamma uagut siusinnerusukkulli anguniarlugit
oqaatigiuartarsimasagut aamma tassani amerlasuut ilaammata, Qujanaq!.
Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Taamaalilluni ullumikkut
oqaluuserisaq immikkoortoq-16. Namminersornerullutik Oqartussat
missingersuutaat pillugu Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuut
siullermeerneqarnera tamaanga killikkallarpoq, kisiannili
aappassaaneerneqarnissaata tungaanut innersuussutigineqartut assigiinngillat.
Naalakkersuisunit kissaatigineqarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut
ingerlassasoq, aamma Siumut tungaaningaanniit, taavalu Atassumminngaanniit
Ataatsimiititalianut Susassaqartunut, kiisalu Inuit Ataqatigiinninngaanniit
Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamut, Kattusseqatigiinninngaanniit
Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinnissaa
kissaatigineqarluni. Taava siunnersuutigissavara, Inatsiseqarnermut
Ataatsimititaliamut ingerlagallassasoq, taavalu Ataatsimiititaliat allat
susassaqartut, Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliat aamma tusarniaaffigissagai,
taamaalillunilu tamakkiisumik aamma taaneqartut aamma tikinneqarsinnaajumaarmata.
Tamanna ajorineqanngippat taamaalissaaq. Qujanaq!.
Oqaluuserisaq naammassivoq.