Oqaluuserisassani immikkoortoq 20-2 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataasinngorneq 25. oktober nal.
14.00
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq: Johan
Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat.
Ruth Heilmann, siunnersuuteqartoq, Siumut:
Aavartarneq ilanngullugu
aallaaniarnermik allagartamik pissarsisarnerup nalilersorluaqqinnissaanik
siunnersuuteqarpunga.
Kikkut tamarmik Nunatsinni
innuttaassuseqartut pisinnaatitaaffiattut isigineqarluni aallaaniarnermut
allagartartaarnissamik ullumikkut periarfissaqartinneqarput.
Tamanna arlalitsigut
pissusissamisoorsorinarunnaartarpoq, pingaartumik umimmanik tuttunillu
agguaassinermi ajornartorsiutinik imaannaanngitsunik malitseqartinneqartarmat.
Kommune-mi umimmaqarfiusumi
tuttoqarfiusumilu qinnuteqartartut tupinnaannartumik amerlasiartuinnavipput.
Kommune-mullu annertoorujussuarmik tamanna suliakkersuutaasarpoq, sulisunut
politiker-inullu piffissarujussuarmik atuiffiusarluni.
Minnerunngitsumik aamma
Aalisartut Piniartullu Peqatigiiffii piffissamik suliassamillu angisuumik
tigummiaqartinneqarput, taakkumi pinngitsoorneqarsinnaanngitsumik
allagartartaarnissamut pisassanillu agguaassinermi nalilersueqataasarput.
Tassani piniartoqatiminnut ilisimaarinninnerat atorluarneqartarmat.
Pinialuttartuni
qinnuteqartartunut ilaasarput aqqaneq marlunnik ukiullit niviarsiaqqat
nukappiaqqallu qinnuteqartarput. Ilaatigut pitsorluuteqalereeraluartut ilaallu
aamma utoqqalereeraluarlutik peqqissutsimikkut akornuteqartut aammalu
aavarnissamut ilimagineqannginneragaasut aallaasersorsinnaannginneragaasut
angallateqanngitsullu.
Soorlu aamma Nunatta
avataaneersut tikerlaat sivikitsuinnarmik suliartortut allaat
allagartartaartinneqartartut. Taamaalillutillu qinnuteqartunut akuulersarlutik.
Tamakkua iluatsitsillutik makinneqaraangata
allat aavarluarsinnaasut aavartartutoqqallu amerlasuut mattunneqartarput,
tupinnanngitsumillu makitaanngitsoortut tungaanniit taakkua iluatsitsisut
naammaginanngitsorpassuarnik oqaatsinik pissusissaanngitsumik
tusartinneqalertarlutik.
Aammalu sulisut politiker-illu
iluatsitsinngitsoornermut ilaatigut pisuutinneqartarlutik.
Pissutinullu
pitsaanerulersitsigunanngilaq aamma inatsisaalermat pisassiissutaasoq allamut
tunniunneqassanngilluinnartoq.
Piniarnermik, Aalisarnermik
kilisaataateqarnermillu inuussutissarsiuteqartut pinngitsooratik pisassanik
arlalinnik pissarsitinneqartarput, ilanngullutik nuliaasut qitornaasullu aamma
makitaanermikkut iluatsitseriaraangata ilaqutariit ataatsit arlalissuarnik
taamaalillutik pisassinneqalersarlutik.
Allallu ataasinnguamilluunniit
allat ukiut arlariiaat sussarsisinneqarsinnaasaratik.
Ukiut arlalinngorput taamatut
pinialuttartunut pisassanik makitsisarneq ingerlanneqarluni ilaqutariit ilaat
ukiut tamarluinnaasa iluatsitsisarput allallu iluatsitsinngisaannarlutik.
Taamaattumik
naapertuussorinarunnaaraluttuinnarpoq taamatu iluseqartumik
qinnuteqartitsil-lunilu agguaasseriaaseqarneq.
Siusinnerusukkut
illoqatigiikkuutaartumik pisassiisarnissamik siunnersuuteqaraluarnikuuvunga,
ilanngullugu siunnersuutiginikuugaluarpara aamma tamanna ukiorlu taanna
pisassinneqartut ukioq tulleq qinnuteqartinneqartariaqanngikkaluartut
tullinnguuttut aamma pinngitsooratik periarfissinneqartariaqarmata.
Tamanna naligiissumik
naapertuilluarnerusumillu iliornertut aaqqissutaaffigisinnaasutut
isumaqarfiginartuugaluarpoq, amerlanerpaat iluarisaannik iliussagaanni
aqqutaasinnaasutut tikkuarneqarsinnaalluni.
Nuna tamakkerlugu pissutsinut
naleqqussakkamik aallaaniarnermut inatsiseqarnissaq pisariaqartuuvoq.
Ullumikkut aallaaniarnermut allagartartaariaaseq pisasseeriaaserlu taamatut
itsillugu oqartoqaannarsinnaasorinanngilaq kommune nammineq
agguaatseriaasiminik siunnersuuteqariarluni Naalakkersuisoqarfimmut
akueritissinnaagaa.
Isumaqarpunga kommune-miit
kommune-mut periuseqarnissaq aqutseriaaseqarnissarlu pisariinnerusorlu
nassaariniarneqarlunilu anguniarneqartariaqartoq.
Illoqarfimmi
angerlarsimaffigisami kommune-mi allassimareernissaq aammalu avataanit
suliartortunit ukiut marlunnik Nunatsinneereersimanissamik
piumasaqaateqalernissaq pisariaqarpoq.
Aavarnermi
imaannaanngitsuusarpoq, nuna tikitaq aavarfillu
ilisimaarilluarneqartariaqarmata.
Taamaattumik Inatsisartuni
aallaaniartarnermi ileqqoreqqusami eqqartueqqinnissamut tunngatillugu aallaaniarnermut
allagartartaartarnerup nutaamik nalilersoqqinneqarnissaa
avaqqunneqarsinnaasorinanngilaq.
Ole Lynge, ataatsimiititaliap siulittaasua, Inuit
Ataqatigiit:
Tassa piniarneq aallaaniarnerlu
pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip kiisalu Inatsisartuni
ilaasortap Ruth Heilmann-ip aavartarneq ilanngullugu aallaaniarnermut
allagartamik pissarsisarnerup nalilersorluaqqinnissaanik siunnersuutaata
aappassaaneerlugu suliarineqarnissaannut Aalisarnermut Piniarnermut
Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa saqqummiutissavara.
Inatsisartut Aalisarnermut,
Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga
inuttaqarpoq:
Inatsisartuni ilaasortaq Ole
Lynge, Inuit Ataqatigiit, siulittaasoq, Inatsisartuni ilaasortaq Hans Enoksen,
Siumut, siulittaasup tullia, Inatsisartuni ilaasortaq Lars Karl Jensen, Siumut,
Inatsisartuni ilaasortaq Siverth K. Heilmann, Siumut aamma Inatsisartuni
ilaasortaq Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.
Inatsisissatut siunnersuummut
ataatsimiititaliap tamanut tunngasumik oqaaseqaatai piniarneq aallaaniarnerlu
pillugit Inatsisartut inatsisissatut siunnersuut 1999-imi Inatsisartut
upernaakkut ataatsimiinneranni siullermeerneqarpoq.
Inatsisartut Aalisarnermut,
Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliaata siunnersuutip
siullermeerneqarnerata kingorna siunnersuut nassuiaatitaalu arlaleriarluni
ataatsimiinnermini misissuataarpai.
Siunnersuutip inatsisiliornikkut
kukkunerisa amigaataasalu iluarsineqarnissaat ilaatigut siunertaralugu
ataatsimiititaliaq Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumut aammattaaq
assigiinngitsumik allakkatigut apeqquteqarpoq, soorluttaaq Naalakkersuisoq
ataatsimiititaliamit isumasioqatigineqartarsimasoq.
Tamanna tunngavigalugu
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq ataatsimiititaliamut ilimasaarivoq
siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut allannguutissatut siunnersuutinik
assigiinngitsunik saqqummiussinissaminik.
Tamakku saniatigut
ataatsimiititaliaq Inatsisartut inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiititaliamit
siunnersuummut oqaaseqaatinik piniarpoq, soorluttaaq ataatsimiititaliaq suliaq
ingerlanerani siunnersuutip immikkoortuisa ilaasa suliarinerini Danmark-imi
Island-imi Savalimmiunilu uumasut aallaaniarnissami killilersuiffigisaasut
aallaaniarneqartarnerat pillugu paasissutissanik isumassarsiorfigisaminit
pissarsiniarsimasut.
Aallarniutigalugu
ataatsimiititaliap ajuusaarutigaa Naalakkersuisut inatsisiliornikkut
naammattumik suliarineqarsimanngitsumik siunnersuummik siullermeerinermi
saqqummiussinerat. Inatsisiliat pisariaqarneratut pitsaassuseqarnissaasa
pingaarluinnartuunera ataatsimiititaliap erseqqissarumavaa, amigartumimmi
pitsaassuseqartitsinikkut innuttaasut inatsisitigut illersugaanerat
innarlerneqarsinnaammat, pisortanullu inatsisiliamik atuisussanut ulluinnarni
sulinermi iluanngequtinik kinguneqarsinnaalluni. Ataatsimiititalialli
maluginiarpaa allaannguutissatut siunnersuutit aappassaaneerinermi
Naalakkersuisut saqqummiukkumallugit neriorsuutigisaasigut inatsisiliornikkut
kukkunerit amigaatillu, siullermeerinninnermi siunnersuummittuut,
iluarsineqarsimasut.
Ataatsimiititaliarli
pinngitsoorumanngilaq uparuassallugu matumani pineqartoq tassaammat
Inatsisartut inatsisissaattut nuutaatut siunnersuut, Inatsisartut inatsisaannut
atuutereersumut taartaasussatut piukkoorutigineqartoq, siunnersuut
saqqummiunneqartoq siunnersuummi aalajangersakkat tamakkivillugit
nassuiaatitaqartinneqarsimasariaqaraluartoq; imaanngitsoq Inatsisartut
inatsisaannut atuuttumut sanilliullugu aalajangersakkat allanngortinniarneqartut
nutaamilluunniit aalajangersagaliaasussat kisimik pineqassasut, soorlumi
taamatut pisoqarsimasoq. Tamatumunnga atatillugu ataatsimiititaliap
iluarisimaarlugu maluginiarpaa Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq,
Inatsisartut ukiaq manna ataatsimiilernissaasa tungaanut, aalaja-ngersakkanut
tamarluinnarnut nalinginnaasumik immikkullu nassuiaatit ilanngullugit,
Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannik nassiussisimammat. Taakku
matumani innersuussutigissavagut, tamatumalu saniatigut ataatsimiititaliap
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq qinnuigalugu, isumaliutissiissummut
tassunga akissumminut Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuummut
allannguutissatut siunnersuutaat kisiisa ilanngunnagit, Inatsisartulli
inatsisissaat, allannguutissatut siunnersuutigineqartut ilanngunneqareerpata
ilusissaatut ittoq, nassiutissagaa.
Siunnersuutip siullermeerlugu
saqqummiunneqarnerani nassuiaatitigut Naalakkersuisut ilisimatitsipput
Naalakkersuisut Inatsisileriffiata nassuiaatai siunnersuummut ilanngunneqartut.
Tusarniaanermili akissutisianik misissuinermini ataatsimiititaliap
maluginiarpaa Naalakkersuisut Inatsileriffiata inassutigigaa
"patsiseqavissumik immikkut isiginninneq," aalajangersakkani
nassuiarneqarnerat peerneqartariaqartoq, soorluttaaq Inatsisileriffiup
inoqutigiit aallaavigalugit pisassatut atugassiissutigineqartut
agguaanneqarnissaat nangaanartoqartikkaa. Nassuiaatit taakku siunnersuummut,
siullermeerinermi saqqummiunneqartukkut, ilanngunneqarsimanngillat, aatsaalli
ilanngunneqarlutik Naalakkersuisut aappassaaneerinermut saqqummiussineranni
allannguutissatut siunnersuutit ilanngunneqarmata. Ataatsimiititaliap tamanna
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumik isumasioqateqarnermi uparuarpaa,
ataatsimiititaliallu Naalakkersuisunut erseqqissassavaat inatsisissatut
siunnersuummut nassuiaatit eqqorluinnartuusariaqartut.
Siunnersuutip aningaasaqarnikkut
allaffissornikkullu kinguneqaatissai pillugit ataatsimiititaliap oqaaseqaatai.
Siunnersuut siullermeerlugu
saqqummiunneqarmat Naalakkersuisut siunnersuummut nassuiaatini,
aappaasaaneerinermilu allannguutissatut siunnersuutinut tunngatillugu
,ilisimatitsipput siunnersuut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu
kinguneqaateqartussatut naatsorsuutigineqartoq. Erseqqinnerusumik oqaatigalugu
Naalakkersuisut naliliipput § 5-itut nutaatut allannguutissatut siunnersuut,
piniagassanik killilersuiffigisaasunik sunngiffimmi aallaaniarsinnaassagaanni
nunatsinni najugalittut ukiuni marlunni inuit nalunaarsorneqarfiannut
nalunaarsimanissamik imaqartoq, kiisalu § 10-tut nutaatut allannguutissatut
siunnersuut, aallaaniarsinnaanermut misilitsittarnerup atugaalernissaanik
imaqartoq aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kinguneqaateqartussaasoq.
Nassuiaatilli tunngavigalugit Naalakkersuisut isumaqarput kinguneqaatissat
taakku aningaasartaasa qanorpiaq angissuseqarnissaat
oqaatigineqarsinnaanngitsoq.
Ataatsimiititaliap
arajutsisimanngilaa, aalajangersakkat pineqartut akuersissutigineqaraluarpata,
aningaasaqarnikkut kinguneqaatissat aningaasanngorlugit qanorpiaq angissuseqarnissaat
oqaatigissallugu ajornakusoorsinnaasoq. Tamatumali peqatigisaanik
ataatsimiititaliaq isumaqarpoq inatsisissatut siunnersuummik
suugaluartumilluunniit Inatsisartuni suliarinninnermi,
akuersissutiginnissinnaanermilu, tunngaviusumik isigalugu pingaarluinnartuusoq
inatsisissatut siunnersuutip aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu
kinguneqaatissaannut missingersuusiamik Inatsisartut peqartariaqarnerat.
Taamaattariaqarpoq Inatsisartut inatsisiliamik sumilluunniit
akuersissutiginninnerminni arajutsisimasussaanngimmassuk inatsisiliorneq
aningaasanut inatsisikkut kinguneqaateqartussaanersoq, taamaassimappallu
Inatsisartut missingikannerlugu nalunngittariaqarmassuk aningaasaqarnikkut
allaffissornikkullu kinguneqaatissat qanoq angitigiumaartut.
Taamaammat ataatsimiititaliap §
5-imut allannguutissatut siunnersuut eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut qinnuigai
aningaasaqarnikkut kinguneqaatissatut missingersuusiamik ataatsimiititaliamut
nassiusseqqullugit. Tamanna Naalakkersuisut akissuteqarfigalugu oqaatigaat,
inuup Kalaallit Nunaanni inuit allattorsimaffianni qanoq sivisutigisumik
allatsissimanera suliap taamaattup ingerlaneranut tapullugu
nakkutigineqarsinnaasoq, soorlumi maleruagassat maannakkut atuuttut malillugit
taamaareersoq, kommunimmi nakkutilliivigisarmassuk qinnuteqaateqartoq
atuuttumik sunngiffimmi aallaaniarsinnaanermut uppernarsaateqarnersoq,
kommunimilu najugarisamini inuit allattorsimaffianni allatsissimanersoq.
Taamaammat Naalakkersuisut naliliipput uppernarsaammik qinnuteqaateqartoq § 5-imi
piumasaqaatinik nutaanik eqqortitsinersoq nakkutigissallugu
uppernarsassallugulu suliassaasoq annikitsuinnaq. 1999-imut tuttunik
umimmannillu sunngiffimmi aallaaniartartutut uppernarsaammik peqartut
aallaaniarnissamut qinnuteqaateqartut amerlassusiat aallaavigalugu
Naalakkersuisut eqqoriaapput aningaasartuuteqarnerussutissat nuna tamakkerlugu
qularnanngitsumik 7.000 kr.it missaannik, immaqaluunniit ikinnerusunik,
angissuseqarumaartut. Taamaalillugu ataatsimiititaliap paasivaa aalajangersagaq
taanna aningaasanut inatsimmut annikitsuararsuarmik kinguneqartussaagunartoq.
Aallaaniarsinnaanermut
misilitsittarnermik eqqussinissaq, §10-mi nutaami aalajangersakkakkut
Naalakkersuisut piginnaatitaaffiat pillugu ataatsimiititaliap tusaatissatut
tigugallarpaa Naalakkersuisut, aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu
kinguneqaatissanut tunngatillugu Inatsisartunut erseqqinnerusumik
paasissutissiisinnaanngitsut. Inatsisartulli inatsimmik aningaasanut inatsimmut
sunniuteqartussamik, kinguneqaatissat taamaattut aningaasanik qanoq
kinguneqartussaaneri ilisimanngisaminnik aalajangeeqqunagit, ataatsimiititaliap
Naalakkersuisut sakkortuumik kaammattussavaat § 10-mi piginnaatitsissutitut
aalajangersakkamik, aningaasatigut kinguneqaatissat Inatsisartut aningaasanut
inatsisaatigut ilanngunneqartinnagit, atueqqunagit. Siunissami aningaasanut
inatsisissani Naalakkersuisut aallaaniarsinnaanermut misilitsinnermut
atugassanik aningaasanik immikkoorsitsisoqarnissaanik siunnersuuteqassagaangata
taamaalillugu aallaaniarnermut misilitsinneq, aningaasaaliissuteqaatissatut
qinnuteqaammut tunngaviusoq, qanoq ilusiliiviginiarneqarnersoq sukumiisumik
nassuiaatitaqartinneqartassaaq. Taamaaliornikkut Inatsisartut
periarfissinneqassapput aningaasaliissutissat angissusiinik
aallaaniarsinnaanermut misilitsinnissamut pineqartumut sanilliussinissaminnut.
Siunnersuummi nassuiaatinut
ataasiakkaanut, Naalakkersuisut piginnaatinneqarnissaannut tun-ngatillugu,
ataatsimiititaliap oqaaseqaatai.
Piniarneq aallaaniarnerlu
pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut arlalippassuartigut
Naalakkersuisunut piginnaatitsissutitaqarpoq. Naalakkersuisut
piginnaatitaanerminnik qanoq atuilersaarneri pillugit Inatsisartut
ilisimatinneqarnissaat ataatsimiititaliap pingaartutut isigimmagu,
ataatsimiititaliap Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumut, soorlu
piginnaatitsissummut aalajangersakkat ataasiakkaat qanoq atorneqalersaarneri
pillugit assersuusiat aqqutigalugit nassuiaqqullugit qinnutiginikuuaa.
Tamatuminnga Inatsisartut tamarmiusut ilisimatinneqartariaqarnerat eqqarsaatigalugu
ataatsimiititaliap pissusissamisoortut isigaa paasissutissat
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumit pissarsiarineqartut
saqqummiutissallugit. Uunga isumaliutissiissummut ilanngunneqartumi
taamaalillugu, piginnaatitsissutitut aalajangersakkanut ataasiakkaanut
nassuiaatit eqqarsaatigalugit, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisup
akissutai issuarneqarput.
Ataatsimiititaliap allanut
tunngasumik oqaaseqaatai.
Naalakkersuisut §4, imm. 2, nr.
4-tut nutaamik allannguutissatut siunnersuutaat pillugu ataatsimiititaliaq
isumaqarpoq KNAPK-ip taaguutaatigut taallugu aalajangersakkami namminermi
taaneqarnissaa pissusissamisuunngitsutut paasinarseratarsinnaasoq.
Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffiinik
KNAPK-tut ilusilinnik allanik pilersoqaraluarpat taakkunani siulersuisuni
ilaasortaasut KNAPK-imi siulersuisuni ilaasortaasunit allatut
pineqartariaqanngitsut. Taamaammat ataatsimiititaliap siunnersuutigissavaa
"KNAPK" oqaatsimik "inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffiinik/peqatigiiffiinik"
taarserneqassasoq. Taamaaliornikkut KNAPK-imi siulersuisuni ilaasortat
Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaata oqaasertaliviigineqarneranut
tunngatillugu allatut isigineqassanngillat, ataatsimiititalialli paasinninnera
tunngavigalugu aalajangersagaq ullutsinnut naleqqusarneqaannassalluni.
§5-imut allannguutissatut
nutaatut siunnersuuteqarnermikkut Naalakkersuisut siunnersuutigaat uumasunut
killilersugaasunut sunngiffimmi aallaaniarnermut akuersissutit inunnut, Kalaallit
Nunaanni inuit allattorsimaffiannut nalunaarsimasunut, piffissarlu
qinnuteqaateqarfissaq sioqqullugu Kalaallit Nunaanni ukiuni kingullerni
marlunni inuit allattorsimaffianni allatsissimasunut taamaallaat
tunniunneqartassasut. Taamatut siunnersuuteqarneq ataatsimiititaliap
isumaqatigaa, pingaartillugulu, Inuit Pisinnaatitaaffii Pillugit Europami
Isumaqatigiissummut aalajangersagaq immikkoortitsinertut pinninnerussanngitsoq.
Ataatsimiititaliap aalajangersakkamik naliliinerminut tunngaviliuppaa Naalakkersuisut
aalajangersakkamut nassuiaataat, tassani erseqqissaatigineqarmat
aalajangersagaq immikkoortitsinertut isigineqarsinnaanngitsoq,
aalaja-ngersakkamummi tunngasumik immikkut akuersissuteqartoqarsinnaanngimmat.
Uumasut killilersuiffigisaasut
sunngiffimmi aallaaniarneqarsinnaanerannut tunngatillugu §5-itut nutaatut
siunnersuummi piumasaqaatigineqartut saniatigut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq,
piniagassat killilimmik amerlassuseqartut taakku eqqarsaatigalugit taamatut
aallaaniarsinnaanermik akuerineqarnissamut qinnuteqaateqartut ukiuisa arlaannut
killilerneqarnissaa pillugu sakkortunerusumik piumasaqaateqartoqartariaqartoq.
Siunnersuutip §6, imm. 1, nr. 4-aat, Naalakkersuisut allannguutissatut
siunnersuutaanni §8, imm. 1, nr. 4-tut allanngortinneqartoq naapertorlugu
Naalakkersuisut piginnaatinneqarput aallaaniarnermut tunngasumik
aalajangiisinnaanerannik, tassungalu ilanngullugu ilaatigut ukioqqortussutsimut
agguataarineq malillugu piniarneqarsinnaasutut amerlassutsit
agguataarneqarnissaannut aalajangersagaliornissamut. Aalajangersakkamut
nassuiaatini takuneqarsinnaavoq aqqaneq marlunnik ukioqartussaanermik
piumasaqaatip saniatigut, uumasut killilersuiffigisaasut sunngiffimmi
aallaaniarnissaannut akuersissummik pissarsinermi, soorlu tuttut umimmaallu
pillugit, ukiorisassamik qaffasinnerusumik killiliisoqarsinnaasoq. Tamanna
ataatsimiititaliap isumaqatigaa, Naalakkersuisullu kaammattorumallugit
nalunaarutini tamakkununnga tunngasuni aalajangersakkamik ilanngussissasut,
taamaalilluni inuit uumasunik killilersugaasunik sunngiffimmi
aallaaniarneqarsinnaasunut killigititaq ammut 16-inik ukiulinnut
killilerneqassasoq.
Inatsisartuni ilaasortap Ruth
Heilmannip siunnersuutaanut ataatsimiititaliap oqaaseqaatigiumasai:
Inatsisartuni ilaasortap Ruth
Heilmannip aavartarneq ilanngullugu aallaaniarnermut allagartamik
pissarsisarnerup nalilersorluaqqinneqarnissaanik siunnersuutaa piniarneq
aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummut
peqatigitillugu suliarineqartussatut innersuussutigineqarpoq. Inatsisartunut
ilaasortaq Ruth Heilmann siunnersuummigut ersersitsivoq tuttunniarsinnaanermut
allagartamik tunniussisarnermut maleruagassat naliliivigeqqinneqarnissaat
pisariaqartoq, siunnersuuteqartormi isumaqarmat maannakkut periuserineqartoq
tuttunniarsinnaanermut allagartanik agguaassisarnermi assigiinngisitsinermik
tunngaveqartumik pisartoq.
Ataatsimiititaliap siunnersuummut
tunngatillugu oqaatigissavaa piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut
inatsisissaattut siunnersuut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa
tunngavigalugu Inatsisartunit akuersissutigineqarpat § 5-itut nutaatut
aalajangersakkakkut maleruagassanik, siunnersuuteqartup kissaatigisaannik
annertuumik malinnittunik, pilersitsisoqartussaasoq. Tamanna pissuteqarpoq
uumasut killilersuiffigisaasut sunngiffimmi aallaaniarneqarsinnaanerannut
akuersissutit tamatuma kingorna inunnut, Kalaallit Nunaanni inuit
allattorsimaffiannut nalunaarsimasunut, qinnuteqaateqarfillu sioqqullugu
Kalaallit Nunaanni najugaqartutut inuit allattorsimaffianni ukiuni marlunni
allatsissimasunut taamaallaat tunniunneqarsinnaanerannik. Tamatuma saniatigut
ataatsimiititaliap, oqaatigineqareersutut, Naalakkersuisut kaammattorumavai §8,
imm. 1, nr. 4-mik aallaaniarnerup iluarsiivigineqarneranut atatillugu
aalajangersakkanik, uumasut killilersugaasut inuit sunngiffimmi
aallaaniarsinnaasut ukiussaasa ammut 16-iunissaannik imaqartunik,
ilanngussissasut. Ataatsimiititaliaq taamaalilluni isumaqarpoq, piniarneq
aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut, siunnersuuteqartup
ujartugaatut maleruagassat sukaammerneqarneranik imaqartoq.
Naggasiullugu ataatsimiititaliap
inassuteqaatai.
Qulaani taaneqartutut
ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Naalakkersuisut § 4, imm. 2, nr. 4-mut
allannguutissatut siunnersuutaat allanngortinneqartariaqartoq.
Ataatsimiititaliaq taamaalilluni allannguutissatut siunnersuummut
allannguutissatut siunnersuummik ilanngunneqartumik saqqummiussissaaq. Tassa
tassani takoqqulaarpara isumaliutissiissummut ilanngussaq allannguutissatut
siunnersuut, tassani Naalakkersuisup § 4, imm. 2 nr. 4-tut nutaatut
siunnersuutaannut. § 4, imm. 2 nr. 4-tut imatut allannguisoqassasoq: KNAPK
taarserneqassaaq tassaalersillugu, Inuussutissarsiutinut piniartut
Kattuffiisa/Peqatigiiffiisa.
Tamatuma saniatigut aappassaaneerinermi
Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat ataatsimiititaliap
isumaqatigai. Taamaalillugu ataatsimiititaliap inassutigaa qulaani
taaneqartutut allannguut ilanngullugu aappassaaneerinermi Naalakkersuisut
allannguutissatut siunnersuutaat Inatsisartut akuerissagaat.
Taamatut oqaaseqarluni
Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata
inassutigaa piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaattut
siunnersuut ilusileriikkamisut iluseqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut
ingerlatinneqassasoq.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut
Naalakkersuisoq:
Aallaqqaasiutigalugu
inatsisissamut siunnersuut, tassungalu oqaaseqaatit kiisalu ilanngussat
aappassaaneerinninnissamut atatillugu tunniunneqartut innersuussutigaakka.
Naalakkersuisut sinnerlugit
piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip
aappassaaneerneqarneranut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu
Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissutaanut qutsavigaara. Tassunga atatillugu
aamma Inatsisartunut ilaasortap Ruth Heilmannip piniarnermut allagaqartamik
tunniussinermi tuttunniarnerup ilanngunneqartarnerata
nalilersorluaqqinneqarnissaanik siunnersuutaa innersuussutigaarput.
Ataatsimiititaliap
siulittaasuanit qinnuigineqarnera naapertorlugu Ruth Heilmannip
siunnersuutaanut isumaliutissiissummut ilannguneqarsimasunut oqaaseqaatikka
nassiuppakka. Oqaatigiinnassavara ataatsimiititaliap maluginiarsimasaatut
maannakkut inatsisissatut siunnersuut malittarisassanik sukaterinermik,
siunnersuuteqartup ujartugaanik imaqarmat, taamaammat siunnersuut taanna
annertunerusumik oqaaseqarfiginianngilara.
Naalakkersuisut paasivaat
inatsisissatut siunnersuut maleruagassat naapertorlugit inatsisilerinikkut
suliarineqarsimasoq. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu
Ataatsimiititaliaq isumasioqatigaara, tassanilu inatsisissatut siunnersuut
aappassaaneerneqartinnagu ataatsimiititaliap siulittaasuanut ilaasortaanullu
saqqummiuppara itisilerlugulu nassuiarlugu. Kiisalu itisileraluni apeqqutit
ataatsimiititaliap siulittaasuata aappassaaneerinninnginnermi nassiussimasai
allakkatigut akivakka, taamaammat Naalakkersuisuni erseqqissumik isumaqarpugut
inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerata kingornatigut sukumiisumik
suliaq taanna suliarineqarsimasoq.
Tamatuma saniatigut suliaq
siullermeerinninnissaq aappassaaneerinninnissarlu sioqqullugit kommuninut
tamanut, KNAPK-mut, KANUKOKA-mut, Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut
kiisalu pisortaqarfinnut attuumassuteqartunut tusarniaassutigineqarpoq,
taamatuttaaq Allattoqarfiup Inatsisileriffianut
oqaloqatiginnissutigineqartarluni.
Inatsisit
pitsaasuusariaqarnerinik ataatsimiititaliap oqaaseqaatai Naalakkersuisut
isumaqatigilluinnarpaat, taamaalilluni innuttaasut inatsisitigut illersugaanerat
sapinngisamik pitsaanerpaamik qulakkeerneqassammat oqartussaasunullu
ulluinnarni sulinerminni tamakkuninnga atuisussanut akornutaanatik.
Ataatsimiititaliattaaq
isumaliutissiissutaani inatsisissatut siunnersuummut nalinginnaasumik
oqaaseqaatini titarnertaaq kingulleq oqaaseqarfiginngitsoorumanngilara.
Tassunga tunngatillugu oqaatigissavara suliat amerlaqisut piniarnermut
aallaaniarnermullu tunngassuteqartut oqimaalutaaviginissaat
pisariaqakkajuttarmat. Tassa ilaatigut pissutigalugu maleruagassanik
sukaterinerit akerliliilluni qisuariarnernik amerlaqisunik kinguneqartarmata,
atuisut tungaanniinnaanngitsoq, kisiannili aammattaaq sumiiffinni
assigiinngitsuni naalakkersuinermik suliaqartuniit; taamatullu aamma kommuninut
kiisalu Namminersornerullutik Oqartussanut annertunerusumik
minnerunngitsumilluunniit allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu
sunniuteqartarneri pissutigalugit. Pingaartumik "pissuteqavissumik
immikkut isiginninneq" aamma "inoqutigiit" qanoq
paasineqarnissaat oqimaalutaavigineqarsimapput, pingaartumillu
"inoqutigiit" qanoq paasineqarnissaat.
Taakkununnga tunngatillugu
eqqaasitsissutigissavara 1997-imi Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu
Ataatsimiititaliap ukiakkut katersuunnermi piniakkanut killilersuiffigisaasunut
akuersissutit agguaanneqartarnerini inoqutigiit najoqqutarineqalernissaat
nammineerluni siunnersuutigimmagu.
1998-imi upernaakkut
piniakkat killilersuiffigisaasut agguaanneqarnerannut atatillugu
Naalakkersuisoqarfiup inoqutigiit pillugit aalajangersakkat inatsimmut
ilanngutinngilai, tassami erseqqinnerusumik misissuinerit takutimmassuk
taamaaliorneq allaffissornikkut amerlavallaanik nammagassanik
kukkuluttornernillu kinguneqartussaassasoq, pingaartumik kommunini
ataasiakkaani, taakkumi malittarisassaq taanna allaffissornikkut
aqutarisussaammassuk. Inoqutigiit qanoq paasineqarnissaat pisortatigoortumik
nassuiarneqanngilaq piniakkallu killilersukkat agguaanneqartarnerannut
najoqqutarissallugu naleqqutinngilluinnarluni.
Taamaakkaluartoq 1998-imi
augustimi taamanikkut ataatsimiititaliamut ilaasortaasoq
naammagittaalliuteqarpoq inoqutigiit pillugit ataatsimiititaliap siunnersuutaa
inatsimmut ilanngullugu 1998-imi piniarnermut atorneqarsinnaanngorlugu
suliarineqarsimanngimmat. Taamanikkut Naalakkersuisunut ilaasortaasoq Aalisarnermut,
Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliamut nassuiaammik 13. august
1998-imeersumik nassiussaqarpoq. Naammagittaalliuummik taaneqartumik
pissuteqartumik taamanikkut Naalakkersuisunut ilaasortaasoq 1998-imi ukiakkut
katersuunnermi Inatsisartut oqaluttarfianniit neriorsuivoq Naalakkersuisut
tulliani upernarnissaanut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu
Ataatsimiititaliap siunnersuutaa inatsimmut ilanngullugu suliarissagaat.
Ataatsimiititaliap
kissaatigisaa akuerisinnaajumallugu siunnersuut taanna tamatuma kingornatigut
1999-imi upernaakkut ataatsimiinnermut atatillugu ilusilersorneqarpoq,
taamaattoq maleruagassap taamaattup ajornartorsiutit amerlaqisut
kingunerisinnaasai tamaasa pillugit erseqqissumik oqaasertalerlugu.
Aalisarnermut, Piniarnermut
Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaasoq siunnersuuteqarsimanngikkaluarpat
Naalakkersuisut siunnersuummik taamaattumik saqqummiussisimassanngikkaluarput,
tassa Inatsisileriffiup oqaaseqaammini tunngavilersuutit saqqummiunneqartut
innersuussutai pissutigerpiarlugit; tassalu taamaaliornikkut kommunit
annikitsuunngitsunik sulianik ingerlatsisariaqalissammata qaqugukkut
inoqutigiit ataatsit pineqarnersut aalajangiiviginiarlugu.
"Patsiseqavissumik
immikkut isiginninneq" eqqarsaatigalugu innersuussutigiinnassavarattaaq
aamma taanna peerneqarsimammat qanoq paasineqarnissaanik
nalornilersitsissutaaqqunagu, taannalu siunnersuummik erseqqinnerusumik
taarserneqarpoq. Suliffimmik avataatigut piniarnermut allagartallit piniakkat
killilersukkat piniagaanerannut peqataasinnaassagunik ukiuni marlunni maani
najugaqarsimanissaat eqqarsaatigalugu inatsisissatut siunnersuummi § 5
innersuussutigineqassaaq. Tamannattaaq siuariarneruvoq
nuannaarutigiinnarsinnaasarput.
Ataatsimiititaliap
oqaaseqaammini taasaatut ilumoorpoq Naalakkersuisut piniarsinnaanermut
misilitsittarnerup atorneqalernissaa pillugu inatsisissatut siunnersuummi §
10-p kingunerisassai pillugit erseqqissumik aningaasartuutissat
annertussusissai oqaatigisaqarsinnaasimannginnatta misissuineq suli maannakkumut
ingerlanneqarmat.
Ataatsimiititaliap
tamatuminnga tusaatissatut tigusigallarsimanera Naalakkersuisut
nuannaarutigalugulu paasivaat. Naalakkersuisoqarfinni piniarsinnaanermut
misilitsittarnerup qanoq ilusilersorenqarnissaanik misissuisitsilerpugut,
soorlu Canadami, Islandimi, Danmarkimi Norgemilu piniarsinnaanermut
allagartaqartitsinerit atuuttut misissornerisigut.
Naalakkersuisoqarfimma
misissuinini naammasseriarpagit paasisallu Piniarneq pillugu
Siunnersuisoqatigiinnut saqqummiunneqareeriarpata, Naalakkersuisoqarfiup
isummernera Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu
Ataatsimiititaliaannut ilisimatitsissutigineqassaaq, aatsaammi taamanikkut
piniarsinnaanermut misilitsittoqartalernissaanut tunngaviusumik iliuusissat
aalajangersarneqarsinnaanngussammata.
Nuannaarutigalugu paasivara
ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut piginnaatitsissuterpaalussuit qanoq
aqunneqartarnerannik assersuutinik julip qaammataani nassiussannik
Inatsisartunut ilaasortat ilisimatikkai.
Nuannaarutigalugu paasivara
§ 5-imut tunngatillugu siunnersuutiga ataatsimiititaliap tapersersoraa, tassa
piniakkanut killilersukkanut saniatigooralugu piniartartunut taamaallaat inuit
Kalaallit Nunaanni inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarutigisimasut
piffissarlu qinnuteqarfiusoq sioqqullugu ukiuni kingullerni marlunni Kalaallit
Nunaanni inuit nalunaarsorsimaffianni najugalittut nalunaarutigisimasut
taamaallaat akuersissummik tunineqarsinnaasut.
Naalakkersuisut paasivaat
ataatsimiititaliap maluginiarsimagaa pingaartissimallugulu Europami Inuit
Pisinnaatitaaffinik Aalajangersakkamut tunngatillugu aalajangersakkap inunnik
immikkoortitsinerunnginnissaa aamma aalajangersakkap saneqqunneqarnissaanut
periarfissaqanngitsoq, soorlumi §-imut tassunga oqaaseqaatini taaneqarsimasoq.
Siunnersuummi § 6, imm. 1,
nr. 4-mut tunngatillugu piniarneqarsinnaasut agguaanneqartarnerannut
ukioqqortussutsimik killiliussat pillugit erseqqinnerusumik
aalajangersaanissamut inatsisikkut tunngavissiinermut tunngassuteqartumut
ataatsimiititaliaq kajumissaarivoq Naalakkersuisut nalunaarutini tamakkununnga
tunngasuni aalajangersakkamik ilanngussissasut, inuit piniakkanik
killilersuiffigisaasunik sunngiffimmi piniarnermik ingerlataqartartut
ikinnerpaamik 16-inik ukioqalereersimassasut.
Tassunga tunngatillugu
oqaatigissavara pisortaqarfiup Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit
kattuffiillu susassaqartut peqatigalugit pineqartoq erseqqinnerusumik
naliliiviginiarlugu suliarissammagu ukiumi tullermi piniartoqarnissaanut
nalunaarutini tamakkununnga tunngasuni allannguutissatut siunnersuummik
saqqummiussinissaq siunertaralugu. Taamaalereerpat kommunit il.il.
tusarniaavigineqassapput.
Ataatsimiititaliap
isumaliutissiissummini inassutigaa piniarneq aallaaniarnerlu pillugit
Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut saqqummiunneqarneratut
iluseqartillugu akuersissutigineqassasoq, § 4, imm. 2, nr. 4-mi
annikinnerusumik allannguutissatut siunnersuutitalerlugu, tassani
"KNAPK" imaalillugu allanngortinneqassalluni
"inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffiisa/peqatigiiffiisa".
Annikinnerusumik
allannguutissatut siunnersuummut tunngavilersuutigineqarpoq taamaaliornikkut
sillimmaatereerneqassammat inuussutissarsiutigalugu piniartut
kattuffii/peqatigiiffii KNAPK-tut ittut arlaliusinnaasut
pilersinneqassagaluarpata taakku siulersuisunut ilaasortat KNAPK-ip
siulersuisuinut ilaasortatulli atugassaqartitaassammata.
Naalakkersuisut
annikinnerusumik allannguutissatut siunnersuummut tassunga
isorinnissutissaqanngillat taamaalillutillu tapersersorlugu.
Tamanna tunngavigalugu Inatsisartut
qinnuigissavakka Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu
Ataatsimiititaliap piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut
inatsisissaattut siunnersuutip maannakkutut iluseqartillugu
akuersissutigineqarnissaanik kaammattuutaa maleqqullugu, imaalilluguli, taggit
"KNAPK" § 4, imm. 2, nr. 4-mi ukunannga taarserlugu
"inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffiisa/peqatigiiffiisa".
Kiisalu Naalakkersuisut
sinnerlugit inassutigissavara inatsisissatut siunnersuut annikinnerusumik
allannguutissatut siunnersuutitalik pingajussaaniigassanngortinneqassasoq
akuersissutigineqavinnissaa siunertaralugu.
Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:
Piniarneq aallaaniarnerlu
pillugit Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut Siumumit imatut oqaaseqarfigissavarput.
Upernaaq majimi
inatsisissap siullermeerneqarnerani Siumumiit oqaaseqarnitsinni inatsisissap
atuisunut sunniutigisassaanik iluarsisariaqartunik arlalitsigut
tikkuagaqarpugut.
Taamaattumik
iluarisimaarlugu maluginiarparput inatsisissap siullermeerutaasumik
saqqummiunneqarnerata kingornatigut, ataatsimiititaliap sulinermini Inatsisit
Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaq aamma Inatsisartut inatsisinik
suliaqarfiat kiisalu Naalakkersuisunut ilaasortaq qanimut suleqatigisimagai
takusinnaagatsigu.
Tamatta
ilisimaarilluarparput Kalaallit Nunatta isorartunerujussua siammasissumillu
inoqarfiunera pissutigalugit, nunamut inuinullu piniarnermik
inuussutissarsiuteqartunut taamatullu sunngiffimmi aallaaniarnissamut
periarfissiisunik, pissusiviusunullu naleqqussakkanik inatsiseqartariaqaratta.
Siusinnerusukkut
arlaleriarluta oqaatigisareerparput, piniakkanik killilersuiffigisaasunik
kikkut tamarmik piniarsinnaanerat killeqalernikuummat, aamma nunatsinni
aallaaniarsinnaassagaanni pissusiviusut ilisimaarisariaqartut, taamaattumik
Siumumiit nuannaarutigalugu maluginiarparput, tamakkua paaseqatigiiffigalugit
inatsiseqarnikkut aaqqiivigineqarnissaat matumani peqqissaarullugit
suliarineqarsimasut takusinnaagatsigu.
Sunngiffimmi
aallaaniarsinnaassagaanni nunatsinni najugalittut ukiuni marlunni inuit
nalunaarsorneqarfiannut nalunaarsimanissamik Naalakkersuisut saqqummiussaat
tunngaviatigut Siumumiit taperserparput, taamatullu piniakkanik
killilersukkanik sunngiffimmi piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaasut ukiuisa
ammut 16-inut killiliisoqarnissaanik aalajangersagaliornissamut
ataatsimiititaliap inassuteqarnera isumaqatigalutigu.
Siumumiit tamanna inunnut
aalajangersimasunut mattussinertut isumaqarfiginngilarput, inuimmi pineqartut
sungiusaatigalugu piniarnermut ilaanissaminnut periarfissaqartuartussaapput
namminerluunniit pisaqarsinnaanertik ukiutigut killilerneqaraluarpat.
Nunatsinni kikkut
piniartuunersut aalisartuunersullu immikkoortilluinnarlugit pineqarsinnaanerat
killeqalernikuuvoq, pissusiviusut malillugit aalisariutini mikinerusuni
kilisaatinilu aalisartutut inuttaasut isertitaat annertuumik
assigiinngissuteqarput aamma nunatta ilaani aasaanerinnaani angallaviusartumi,
aalisartuusut amerlaqaat ukiukkut piniarnermik aallaaniarnermillu inuuniuteqalersartut,
nunattalu ilaani angallatini mikinerusuni inuttaanermik saniatigut kilisaatini
piffissaq ilaannaa inuttaasartunik siumugassaqartarpoq, tamakkua tamaasa
ataatsimut isigalugit, piniarnermut allagartartaarsinnaanermut isertitat
tamarmiusut 50%-iunissaat inatsisissami uani tunngavilerneqartoq Siumumiit
taperserparput aamma piniarnermik allagartartaanissamut
"inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffiini/peqatigiiffiini",
oqaatsit taakku atorneqartut, suliaqartut isertitaasa immikkut isigineqannginnissaat
pillugu ataatsimiititaliap oqaasertaliussamut allannguutissatut siunnersuutaa
isumaqatigalutigu.
Piniarsinnaanermut
misilitsittarnissap nunatsinni atorneqalernissaa pillugu maannakkut tassunga
killiffiusoq isiginiarlugu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalinermullu
Ataatsimiititaliap tamatuma atulersinneqarnissaanut arlalinnik pissuteqarluni
kinguartitsigallarnissamik siunnersuutaa Naalakkersuisuniit paasineqarluarmat
Siumumiit nuannaarutigaarput, aamma uagut isumaqaratta piniarsinnaanermut
misilitsittarnerup qanoq ilusilersugaanissaa aammalu aningaasatigut
kingunerisassai ersarissumik aaqqiivigineqareerpata tamatuma inatsisikkut
ilanngunneqarnissaa pissusissamisoornerusoq.
Naggataatigut
Inatsisartunut ilaasortap Ruth Heilmannip siunnersuutaanut tunngasoq immikkut
oqaaseqarfiginagu ataatsimiititaliap tamatumunnga innersuussutigisaa
tusaatissatut tiguarput.
Siumumiit taamatut
oqaaseqarluta inatsisissatut siunnersuutip allannguutissartai
aaqqiivigineqareerpata pingajussaaneerlugu oqaluuserineqassasoq inassutigaarput.
Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:
Piniarneq aallaaniarnerlu
pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip aappassaaneerneqarluni
saqqummiunneqarneranut saqqummiunneqartumut Atassummiit imatut
oqaaseqaateqassaagut.
Atassummiit suliap matuma 17. maj
1999-imi siullermeerlugu eqqartorneqarnerani oqaaserisimasagut
innersuussutigalugit ajuusaarutigeqqissavarput, suliap kinguaattoorsimanera
aammalu Naalakkersuisut inatsisiliornikkut naammattumik
suliarineqarsimanngitsumik siunnersuummik siullermeerinermi
saqqummiussaqarnikuummata, pingaarporli inatsisissatut siunnersuutip
inaarsarneqarnerani peqqissaarullugu suliarineqarnissaa.
Atassummiit oqaatigissavarput,
Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap Inatsisartunit
aappassaanerinissamut suliakkiutigineqarsimasut tamakkivillugit
naammassineqarsimasutut tikinneqarumaartussatigut oqaatigisinnaanngimmagit,
ersiutigiinnarpaali qanoq piniakkanik killilersukkanik tamanut naammaginartumik
inatsisitigut aaqqiiniarnerup ajornakusoortigisinnaasarnera.
Taamaattumik Atassummiit partiit
allat kaammattoqqinniarpavut, Naalakkersuisut inanneqassasut, aappaagumut
tuttunniartitsisoqarnissaanut, tuttut piffissap sivikitsup iluani
killeqanngitsumik piniarneqarsinnaanerat ammaanneqarsinnaanersoq
misissoqqullugu. Tassunga naatsumik tunngavilersuutigerusupparput, aasaq manna
uppernarseqqinneqarmat qanoq tuttoqarluinnartiginera aammalu nunap tuttunik
neriniarfiusup tuttoqarpallaalerneragut qanoq annikillisimatiginera.
Tamannali ajortinneqassappat
aamma Atassummiit piareersimavugut allatut suleqataanissatsinnut
nalilersueqataanissatsinnullu.
Atassummiit
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisup ataatsimiititaliap
"patsiseqavissumik immikkut isiginninneq" aamma
"inoqutigiit"-iinnut tunngatillugu uparuaataanut oqarusuppugut,
soorunami Inatsisartuni piumasarineqarsimappat nuannarigaanni
nuannarinngikkaluaraanniluunniit, ataatsimiititaliaq pisussaavoq
suliakkiussaasoq nalilersussallugu aammalumi taamanikkut ataatsimiititaliaq
Naalakkersuisuusunut qulaani eqqartorneqartumut misissueqqusisimapput.
Assortuussutigineqarsinnaagunanngilarmi Inatsisartuni
ataatsimiititaliamiluunniit ataavartumi ilaasortap kissaataa malillugu,
ataatsimiititaliaq isumaqatigiittoq, inatsisiliorneq naammassitinnagu sukumiisumik
nalilersuisitsissappat, aamma tamanna qujanartumik pisariusumilli
naammassiniarneqarsimavoq. Oqaaserlu inoqutigiinnut inatsisissami naleqquttutut
isigineqanngimmat Atassummiit peerneqarnissaa isumaqataaffigalugu
oqaatigissavarput.
§ 5-imi "patsiseqavissumik
immikkut isiginninneq" tassani arlalitsigut nalorninartoqarnera
patsisigalugu peerneqarnissaa Atassummiit isumaqatigaarput. Atassummiit
nuannaarutigaarput siusinnerusukkut kissaatigisimasarput, tassalu suliffiup
avataatigut piniarnermut allagartallit, piniakkat killilersukanut
piniarnissaannullu peqataasinnaassagunik ukiuni marlunni nunatsinni
najugaqarsimanissamut piumasaqaat piviusunngortinniarneqalermat.
Inatsisissap
siullermeerneqarnerani Atassummiit oqarpugut, Naalakkersuisut aallaaniarnermut misilitsittoqartarnissaannik
isumaq malittarisassiorsinnaanerallu tunngaviatigut Atassummiit
akerlerinngikkipput, oqaatigaluguli nunaqavissut pingaartumillu
piniarnerinnarmik inuuniuteqartut aallaasersorsinnaanerat
apeqquserneqassanngilluinnarmat.
Taamaattumik Atassummiit
nuannaarutigaarput, Naalakkersuisuni ilaasortap ataatsimiititaliap
kaammattuineratigut § 10-mi piniarsinnaaneramut misilitsittarnerup
atorneqalernissaa pillugu aningaasatigullu kingunerisinnaasaanut sukumiisumik
misissuilluartoqareerpat uterfiginissaanut suleqataarusummat.
Siunnersuummi § 6, imm. 4-mut
piniarneqarsinnaasut agguaanneqartarnerannut ukioqqortussutsimut
tunngassuteqartumut allannguutissatut siunnersuummut, inuit piniakkanik
killilersuiffigisaasunik sunngiffimmi piniarnermik ingerlataqartartut
ikinnerpaamik 16-inik ukioqalereersimanissaannut isumaqataalluinnarnerput
Atassummiit nalunaarutigissavarput.
Tassunga partiit allat Atassutip
siusinnerusukkut saqqummiuttagaanut piumasarisartagaanullu qanilleriarsimanerat
oqaaserpassuit atoqqinngikkaluarlugit iluarisimaarluinnarparput aammalu
nuannaarutigalugu, Naalakkersuisuni ilaasortap Piniarneq pillugu
Siunnersuisoqatigiit kattuffiillu susassaqartut peqatigalugit pineqartoq
erseqqinnerusumik naliliivigeriarlugu suliariniarmagu.
Ataatsimiititaliap isummiutaanut
tunngavilersuutaanullu kiisalu Naalakkersuisut annikitsumik
allannguuteqartitsinissamut kaammattuutaannut, tassalu KNAPK oqaatsimik
"inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffiinik/peqatigiiffiinik"
taarserneqarnissaanik Atassummiit isumaqataanerput nalunaarutigaarput,
tassanimi aalajangersagaq ullutsinnut naleqqussaaneruinnarmat aammalu KNAPK-mi
sinniisut peersinniarneqanngilluinnarmata.
Inatsisartuni ilaasortap
siunnersuutaanut atatillugu Atassummiit oqaannassaagut, tunngavilersuutigineqartut
qangalili oqaaseqaatigisartakkavut aallaavigalugit, ataatsimiititaliami
peqqissaarullugit nalilersorlugillu ingerlanneqarmata, taamaattumik Atassummiit
ataatsimiititaliap saqqummiussaata saniatigut annerusumik
oqaaseqaatissaqanngilagut.
Inatsisissatut siunnersuummi
§-ini assigiinngitsuni allannguutissatut imarisaasigullug taakkartorneqartut
annikitsuinnaammata oqaaseqarfiginngilagut isumaqataaffigigatsigillu
oqaatigissallugu. Taamaattumillu Atassummiit suliap pingajussaaniigassanngortinneqarnissaanut
akuersaarluta taasissaagut.
Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Piniarneq aallaaniarnerlu
pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip siullermeerneeqarnerani
Inuit Ataqatigiinniit oqaasereriikkavut innersuussutigalugit maanna
aappassaaneerinninnermi oqaaseqaatissavut makkuusut saqqummiutissavagut.
Inuit Ataqatigiit
isumaqartuarpugut nunatsinni piniarneq aallaaniarnerlu tassaajuartariaqartut
qaqugukkulluunniit inuiaqatigiittut immitsinnut pilersortuarnitsinnut tunngavissaajuartariaqartut.
Isumaqarpugullu isumalluutinik uumassusilinnik qaqugukkulluunniit
piujuartitsiniarneq tunngavigineqartuarluni atuinerup ingerlanneqarnissaa
pingaartittuartariaqaripput.
Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut
piujuartitsiniarnermut aammalumi akisussaassuseqaqatigiilluta
isumalluutitsinnik uumassusilinnik atuiuartarnerput ilaatigut
qulakkeerniartariaqartoq inatsisitigut qaqugukkulluunniit
naleqqussaasariaqarnerit ilaatigut aqqutigalugit.
Inatsisillu qaqugukkulluunniit
inuiaqatigiinnut attuisuusut tunuliaqutigisaat paaseqatigiinnikkut
ilusilersorneqartuarnissaat pingaaruteqartutut isigaarput. Taamaattumik manna
iluatsillugu Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissavarput naleqqussaaqqinnikkut
nutaat pilersinneqartut ullumikkorpiaq inuiaqatigiinni ineriartornitta
killiffianik ilaatigut tunngaveqartussaasut.
Inuit Ataqatigiit
eqqumaffigiuarparput isumalluutivut uumassusillit killeqartuusut taamaattumillu
killilersuinikkut qaqugukkulluunniit atorneqarnissaat pisariaqartuusoq.
Killilersuisoqassatilluguli nunami maani inuusugut tamatta arlaatigut
eqqugaasariaqarnerput saneqqussinnaanngilarput.
Maannalu Aalisarnermut,
Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani
ilaatigut oqariartuutigineqarpoq piniarnermut aallaaniarnermullu inatsisitigut
Naalakkersuisut piginnaatitsissutinik assigiinngitsunik periarfissinneqassasut.
Inuit Ataqatigiit taperserparput
Naalakkersuisut piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut
inatsisissaatigut ilaatigut Naalakkersuisut pisinnaatinneqassasut
aallaaniarsinnaanermut allagartartaarsinnaasut ukiuisigut sukannernerusumik
killiliiffigineqarsinnaanerannut tunngatillugu.
Inuit Ataqatigiit ilanngullugu
Naalakkersuisunut eqqumaffigeqqussavarput qaqugukkulluunniit aalajangersakkat
unioqqutinneqarsimatillugit arlaatigut unioqqutitsisuusup
pineqaatissinneqarsinnaaneranut tunngatillugu atortutigut
arsaarinnittoqarsinnaanera periarfissaammat. Taamaakkaluartorli atortut
ilaatigut allamit pigineqartarsinnaammata kaammattuutigissavarput allatigut
pineqaatissiisinnaanerit periarfissaqarteqqullugit - assersuutigalugu
akiliisitsisarnikkut.
Inuit Ataqatigiit aamma
kaammattuutigissavarput piniakkat assigiinngitsut ukiup kaajallakkiartornera
malillugu allanngorartuartut ilisimatuunit nalilersorneqartuarnerisa ingerlanneqartuarnissaat.
Tassungalu atatillugu Inuit Ataqatigiit aammaarluta
eqqaasitsissutigeqqissavarput ilisimatuut isumalluutinik uumassusilinnik
misissuisussaatillugit kisitsisussaatillugilluunniit atuisut sinniisuinik
suleqateqartarnissaat annertusartuartariaqartoq. Iluarisimaarparpullu siorna
isumalluutivut uumassusillit pillugit isumasioqatigiinnermit ilaatigut
tamatumuunatigut annertuumik isumaqatigiittoqarsimanera.
Inuit Ataqatigiit aamma
naqissuserusupparput isumalluutivut uumassusillit ataasiakkaat
qaqugukkulluunniit killilersorneqartariaqassatillugit matumani
inuussutissarsiutigivillugu piniarnermik aallaaniarnermillu ingerlaqartuusut
immikkut isiginiarneqartarnissaat pisariaqartuartussaammat. Tamattami
nalunngilarput inuussutissarsiutigivillugu piniarnermik aallaaniarnermillu
ingerlataqartuusut aningaasarsiornikkut isertitatigut inuiaqatigiinni allanut
sanilliullugit atugarissaarnerpaanut ilaaneq ajormata.
Ilanngullugu Inuit Ataqatigiit
oqaatigissavarput isumalluutivut uumassusillit ataasiakkaat
killilersorneqartariaqartut allaffissornikkut tamakkiisumik
suliassaqartuartarnera sapinngisamik pisariitsumik aammalu
nakkutigineqarsinnaalluartumik nalunaarsuinertaqartumik
aaqqissuunneqartarnissaat pisariaqartuassammat annikilliartornaviaranilu. Taamaattumik
Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut tamakkunuunatigut atuisut qaqugukkulluunniit
aamma oqilisaaqataasariaqarnerat pisariaqartuartuunissaa
naatsorsuutigisariaqarmat.
Inuit Ataqatigiit isumalluutivut
uumassusillit qanoq annertutigisumik ukiumut tamakkiisumik atuiffigineripput
pillugu paasissutissanik sukumiisunik peqaleriartornerput iluarisimaarparput.
Ilanngullugu Inuit
Ataqatigiinniit uparuarusupparput sinerissami ilaatigut imaani miluumasunik
atuilluarnerusinnaanerput pillugu annertunerusumik iliuuseqartariaqarnerit
pisariaqartutut isigigatsigu. Taamaammat Naalakkersuisunut
kaammattuutigissavarput assersuutigalugu arfanniartarneq aammalumi
puisinniartarneq pillugu tamatumuunatigut iliuuserineqarsinnnaasut
periarfissarsiuuteqqullugit.
Naalakkersuisunut ilanngullugu
kaammattuutigissavarput Piniarnermik Siunnersuisoqatigiit inuttalersugaanerat
eqqarsaatigalugu, Inuit Issittormiut Kattuffiata, ICC-ip kissaateqarsimanera
malillugu Siunnersuisoqatigiinnut aallartitaqalernissaanut
aqqutissiuussisoqaqqullugu, taamaasilluni issittumi piniarnermik
inuussutissarsiuteqarfiusuni isumalluutinik atuinerup illersorneqarsinnaasumik
malinneqarsinnaasumillu naleqqussartuarneqarnissaanut kalaallit
sunniuteqarnerat annertusarneqarsinnaammat.
Ullumikkut piniarnermik aalisarnermillu
inatsisitigut tunngavissagut suli arlalitsigut, naleqqussarneqartariaqarput.
Nunap tamalaat akornanni
pisinnaatitaaffit pillugit, naalagaaffiit peqatigiit nunap inoqqaavisa
pisinnaatitaaffii pillugit, tunngaviussaliussaat aallaaviusariaqarput. Nunatsinni
piniarsinnaatitaanermik inatsisitigut ilusilersuinermi, soorlu tamanna pillugu
Kalaallit Nunaat Danmarkillu atortussanngortitsinissamik
akuersissuteqarsimasut, tassa ILO konvention 169-imut, taamaattumik Inuit
Ataqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput, Kalaallit Nunatsinni
piniarsinnaatitaanermut apeqqutit pillugit inatsisit naapertuunnerulernissaat
siunertaralugu, iluarsartuusseqqinnissamik suliaqartoqaleqqullugu.
Naggataatigut Inuit
Ataqatigiinniit oqaatigissavarput, Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu
ataatsimiititaliap sukumiisumik suliamik matumunnga ingerlatsisimanera,
nersualaaratsigu. Suliassaq annertooq pitsaasumik eqeersimaartumillu
suliarineqarsimanera iluarisimaarparput.
Taamatullu oqaaseqarluta
piniarnermik aallaaniarnermillu pillugit Inatsisartut inatsisissaata
siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlaqeqqinnissaa taperserparput,
akuerseqataallutalu taaseqataaffigissallugu nalunaarutigaara.
Mads Peter Grønvold, Kattuseqatigiit oqaaseqartuat:
Kattusseqatigiinniit piniarneq aallaaniarnerlu inatsisissap aappassaaneerneqarnerani imatut naatsumik oqaaseqassuugut:
Siulllermik nuannaarutigaarput inatsisissatut siunnersuut suliarineqarmat Kattusseqatigiinniit, inatsisissap akuersussutigineqannginnerani iluarseqqullugit uparuarsimasagut, suliap aappassaaneerneqarnerani iluarsineqarsimammata.
Kattusseqatigiinniit iluarisimaarparput piniakkat killilersorneqartunut, soorlu tuttut aamma umimmannut, piniarsinnaanermut allagartartaarniarnermi aatsaat ukiut kingulliit marluk nunatsinni akileraartartutut, aammalu inuit allattorsimaffiini nalunaarsorneqarsimagaanni aatsaat allagartartaartoqarsinnaasoq.
Allaaniarnermi misilitsittarnermut tunngatillugu Kattuseqatigiinniit isumaqarpugut, maannakkut misilitsittarnissamut suli naammattumik piareersimasoqanngitsoq. Makku pissutigalugit; siullermik, aallaaniarnermut misilitsittarneq eqqunneqassappat, iluarsisassat aaqqinneqaqqaartariaqarput. Soorlu aallaaniarnermi misilitsinnermi kukkut misiliisarneq ingerlatissaneraat, isumagisariaqarneraallu.
Aappassaanik aallaniarnermi misilitsittarneq inatsisiliuunneqassappat aningaasatigut qanoq kinguneqarsinnaanera misissorneqartariaqarpoq. Aammalu piviusunngortinneqassappat, aningaasatigut inatsikkut qulakkeerneqartariaqartoq, Kattuseqatigiinniit isumaqarpugut.
Taamaattumik tamakku tamarmik iluarsineqartariaqarsoraagut. Taamatut oqaaseqarluta inatsisissatut siunnersuut pingajussaaneerneqannginnerani Aalisarnermut Piniarnermullu Nunalerinermullu ataatsimiititaliamut oqaluuserineqarnissaa inassutigaarput.
Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit, Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliap siulittaasua oqaaseqaqqittoq:
Siullermik maluginiarparput, imaluunniit Siulittaasutut maluginiarpara, annerusumik inatsit taamatut iluseqarluni ingerlaqqinnissaa, partiit Kattusseqatigiillu iluarisimaaraat, akuersaarlu-gulu.
Soorunami kissaatigisat allat, uani immaqa annerusumik Naalakkersuisut piginnaatitaaffiinut tunngasunik malittarisassiornissat assigiinngitsut pineqartillugit naatsorsuutigilluinnarpara, tuttunniarnissamut Atassutip, imaluunniit killeqanngitsumik tuttunniarsinnaanermut apeqqut pillugu Atassutip kissaataa, taanna piniarnermut siunnersuisoqatigiit kattuffiillu susassaqartut, isumasioqatigalugit isummerfigineqarumaarpoq.
Naalakkersuisup akissuteqaataanut isumaliutissiissummut tunngatillugu, aamma maliginiarparput, tassa soorunami Inatsisartut ataatsimiititaliaata siulitta suliarisimasai aamma uagut ataqqivagut. Taakkualu inassuteqaatigisimasaat najoqqutaralugit aamma Naalakkersuisut nutaat suliniarsimanerat paasilluarparput. Soorunami pissutsit aamma taamatut allannguuteqarsinnaasarput, uanilu piniarneq aallaaniarnerlu pillugit inatsiseqarnerput qangali Inatsisartutoqqat maannakkullu Inatsisartut atuuttut nalaanni eqqartorneqartuartartut, immaqalu ukiut tamagajaasa allanngortinneqartartut ilagisarsimavaat.
Taamaakkaluartoq maannamut ataatsimiititaliap tamarmiusup isumqatigiilluni nalilersuisimanera uanga siulittaasutut assut qujassuteqarfigerusuppakka. Taamatullu aamma Naalakkersuisup assigiinngitsutigut ataatsimiititaliap kissaateqaqqinnera allannguutissanillu annikinnerusunik kissaateqarsimaneralu tusaaniarnera qujassuteqarfigigalugu.
Tassa annerusumik partiit assigiinngitsutigut Kattusseqatigiillu isummerfigeqqusaat uani oqaaseqarfigissanngilakka. Qujanaq ataatsimiititaliami aamma Naalakkersuisut akissuteqaataannut.
Ruth Heilmann, Siumut, siunnersuuteqartoq oqaaseqaqqittoq:
Qujanaq, siullermik uanga oqaatigissuara, qujallunga siunnersuutinnut aamma siunnersuuteqarninnut tunngatillugu, aalisarnermut piniarnermut ataatsimiititaliami aggersarneqarlunga nassuiaatinneqarsimavunga, tassuunakkullu aamma malugisinnaallugu uani isumaliutissiissummi aamma siunnersuutigisannik imaluunniit oqaluusereqqusannut tunngatillugu amerlanerpaat ilannguneqarsimapput. Taannalu qujassutigaara.
Una Naalakkersuisup saqqummiinermini oqaatigisaa, inoqutigiinnut misissuisimaneq qanoq kingunerisassai eqqarsaatigalugit, isumaqarpunga taanna Inatsisartut siulliit, imaluunniit siulii taamatut Naalakkersuisumut kissaateqarsimapput, Naalakkersuisoq misissueqqullugu aammalu taanna aallaavigalugu, Naalakkersuisoqarfimmut suliassanngorlugu ingerlatinneqarsimalluni.
Taamaattumik Atassutip oqaaseqartuata oqaatigisaa, qanorluunniit suliassaq nuanniippat, nuanninngitsigigaluarpalluunniit - nuannerpat nuanninngikkaluarpalluunniit aamma taamatut misissoqquneqartut pisussaapput aamma Naalakkersuisut taamatut misissuinissaminnut, aammalu qanoq misissuinerup ingerlasimanera aammalu nalilersuineq aamma Inatsisartuni taamaalilluni saqqummiutissallugu pisussaallutik.
Taamatullu aamma saqqummiusseqqinnerani paasinarmat, inoqutigiinnut tunngassuteqartoq annertoorujussuarmik aamma allaffissornikkut pilersitsisinnaasoq, aamma uanga taanna paasilluarpara. Taamaattumik sapinngisamik taamatut allagartartaarniartarnerup eqaannerusumik ingerlanneqalernissa, isumaqarpunga ilanngullugu aamma misissoqqinneqartariaqartoq. Tassami ilaatigut uanga soorlu siunnersuutigisanni aamma oqaatigaara, tuttunik umimmannillu pisassiisarnermi allagartaqartut tamarmik qinnuteqartitaasarnerat, taanna soorunami pissusissamisoorpoq. Kisianni immikkut eqqarsaatigineqaqqittariaqartoq isumaqarpunga suliareqqinneqarnissaanut tassunga tunngasuteqartoq.
Aammalu uani iluarisimaarlugu ilaatigut tusarniaaneq ingerlanneqartuartussaasoq oqaatigineqarmat aammalu tassani sunngiffimmi piniartut aammalu kommuneniittut ilaatigut peqatigiiffeqartoqarpoq. Taakkulu aamma tusarniaaffigineqarnissaat kissaatiginarpoq, minnerunngitsumillu peqatigiiffeqartuunngitsunik aamma oqaaseqartinneqartarnissaat, taanna aamma pissusissami-soorluni.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut
Naalakkersuisoq:
Aap, siullermik
ataatsimiititaliap suleqataaluarneratigut suliassaq sangujoraaraluaqisoq,
maannakkumut naammagisimaarnartumik inissinneqartoq, malugisinnaavara.
Taamatuttaaq aamma siunnersuuteqartup Ruth Heilmannip assigiinngitsutigut
uparuartugai, aammalu allagartartaartitssisarnermut tunngasut, aamma
inissitsitserumaarnissaanut tunngasut.
Naalakkersuisuni iluarisimaarparput,
tassa partiinit tamanit inatsisissatut siunnersuut akuersaarneqartutut
nipeqarmat. Siumumit nunatsinni kikkut piniartuunersut, aalisartuunersullu
immik-koortilluinnarnissaatut pineqarsinnaanerat killeqalersimanera aamma
pitsaaqisumik oqaasertalerlugu, oqariartuutigineqartut ilagivaat.
Atassumit tuttut,
aappaagumi piffissami sivikutsumi piniarsinnaanissaannik aamma
periarfissarsiuussisoqarsinnaanissaannik oqaatiginninneq, aamma taakkarsukkami
ilaatigut pingaartillugu oqaatigineqarpoq. Inuit Ataqatigiinnit ilisimatuut
atuisunik aamma peqataaffigineqartumik suleqataatitaasarnissaat
nalilersuisarnermut tunngatillugu, pingaaruteqarluinnartutut eqqartorpaat
aamma, suleriaatsillu aamma pisariinnerusumik sukkasuumillu
ilusilersorneqarnissaat aamma kissaatigalugu.
Kattusseqatigiinnit
aallaniarnermi misilitsittarnissap aamma sukumiilluinnartumik
suliareqqinneqarnissaa aamma taakkarsorneqarpoq.
Naalakkersuisuninngaaniit
imaluunniit Naalakkersuisuni partiini uparuartorneqarlutillu taakkartorneqartut
massakkut taasama saniatigut ilalissuusut, taakkua Naalakkersusisuninngaanit
misissuataarneqarlutillu suliarineqarnissaat akuersaarparput.
Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Ja, qujanaq. Tassalu
maannakkut allanik oqaaseqartussaqanngimmat, taava tassa
taasiinnartussaassagut. Tassa maani annertuumik isumaqatigiittoqarpoq, tassa
ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tamanit katersuuffigineqarpoq, aamma
Naalakkersuisut tungaanninngaanniit.
Tassa taamaammat,
Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliap piniarneq
aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip
maannakkutut iluseqartillugu akuersissutigineqarnissaanik kaammattuutaannut
isumaqataasut, qinnuigissavakka nikueqqullugit.
Taamatullu tassa
isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut aamma ingerliteqqinneqarnissaanut.
24-t
Ja, tassa tamaani najuuttut
tamarmik, taamaalillutik taaseqartaapput. Tassalu taamaalilluta immikkoortoq 20
naammassivarput.
Oqaluuserisaq naammassivoq.