Oqaluuserisassani immikkoortoq 31 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Marlunngorneq 26. oktoberi 1999 nal.13.30
Oqaluuserisassani immikkoortoq 31.
Piginneqaartussaanermik inatsisip Kalaallit
Nunaannut atortuulersinneranik peqqussummut Namminersornerulluutik Oqartussat
oqaaseqaataat.
(Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu
Naalakkersuisoq)
Ataatsimiinermik aqutsisoq: Johan Lund Olsen, Inatsisartut
Siulittaasuat.
Lise Skifte Linnert, Kultureqarnermut,
Ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq, saqqummiussisoq:
Piginneqaartuussaanermik inatsisip Kalaallit Nunaannut
atortuulersinneranik peqqussummut Namminersornerullutik Oqartussat
oqaaseqaataat.
Piginneqaartussaanermik inatsisip Kalaallit Nunaannut
atortuulersinneranik peqqussutissatut siunnersuut Naalakkersuisut sinnerlugit
matumuuna saqqummitissavara.
Piginneqaartussaanermut tunngassuteqartut atuakkiat eqqumiitsuilallu
pigineqarnerat pillugu inatsisikkut nr. 158, 31.maj 1961-imeersukkut,
kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartukkut Kalaallit Nunaanni
malittarisassaqartinneqarput, taamaattoq allannguutitut inatsisit 1985, 1989,
1992 aamma 1994-imeersut Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarsimanngillat.
Aammattaaq inatsit nr. 157, 31.maj 1961-imeersoq, 1984-ip tungaanut
allannguutigisartagai ilanngullugit assiliivimmik assilisanut atuuppoq.
Piginneqaartussaanermik inatsit nutaaq 1995-imi junip ulluisa aappaani
folketingimmit akuersissutigineqarpoq, tassuunalu inatsimmut maannamut
atuuttumut sanilliullugu annertuunik allan-ngortitsisoqarpoq. Inatsit nutaaq
1996-imi 1998-imilu annikitsuinnarnik allanngortinneqarpoq.
Danskit piginnittussaaneq pillugu inatsisaat Kalaallit Nunaannut
Savalimmiunullu atuutinngilaq, kunngilli peqqussutaatigut Kalaallit Nunaanni
Savalimmiunilu pissutsit immikkut ittuuneri pissutigalugit allanngortilaarlugu
atuutilersinneqarsinnaalluni.
Namminersornerullutik Oqartussanut inatsisip nutaap Kalaallit Nunaannut
atuutilernissaannik kissaateqarnersut apeqqutigalugu Kulturministeria
saaffiginnissuteqarpoq.
Kulturministeria Namminersornerullutik Oqartussanut saaffiginnissumminut
ilanngullugu piginneqqaartussaanermik inatsisip Kalaallit Nunaannut
atortuulersinneranik peqqussummut missingiummik nassiuassaqarpoq.
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu
Pisortaqarfiup 1999-ip aasaani susassaqartut tusarniaavigai.
Tusarniaavigineqartut inatsisip nutaap atuutilerrnissaanik iluarinninnerminnik
ersersitsipput. Allannguutissatutut siunnersuutit sapinngisamik siunnersuummut
matumunnga saqqummiunneqartumut ilanngunniarneqarsimapput. Tusarniaannermut
akissuteqaatit ilaatigut tunngavigalugit Pisortaqarfik peqqussutissatut
missingiummut oqaaseqaamminik Kulturministeriamut nalunaaruteqarpoq. Kiisalu
Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni peqqussutissatut siunnersuutip
Inatsisartunit oqaaseqaateqarfigisassanngorlugu saqqummiunneqarnissaa
siunertaralugu missingiutip nassiunneqarnissaa noqqaassutigalugu.
Ajoraluartumilli missingiutip naammassiniarnera Kulturministeriap
naatsorsuutigigaluagaanit piffissartornarnerusimavoq. Aatsaallu oktoberip
qiteqqunnerani missingiut ministeriamit naammassineqarsinnaasimavoq, maannalu
tassa Inatsisartunut oqaaseqarfigisassanngorlugu saqqummiunneqarluni.
Missingiutip nassiunneqarnerata kingorna ministeria nalunaarfigineqarpoq,
aalajangersakkat ilaasa oqaasertaliorneri iluarinarpasinngitsut. Ministeria
tamatumunnga isumaqataavoq. Taamaammallu aalajangersakkat pineqartut
ilanngussami 1-imisut oqaasertaliorneqarnissaannik Iatsisartunut
ilisimatitseqqullugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu
Pisortaqarfik qinnuigaa. Matumuunalu Naalakkersuisut taakku Inatsisartut
malugeqquniarpaat.
Piginnittussaaneq pillugu inatsit nutartertariaqarluinnartutut
Naalakkersuisunit isumaqarfigineqarpoq. Inatsisip taassuma nutarterneqarnera
eqqumiitsuliortut kalaallit pisinnaatitaaffiinik nukittorsaallunilu
pitsannguallaataassaaq. Kiisalu soorlu WTO, nunat tamat akornanni niuerfissuaq,
tassani ilaasortaanitsigut nunat tamalaat akornanni pisussaaffitsinnik
naammassinnissinnaanitsinnik ajornarunnaartitsissalluni.
Inatsimmut atuuttumut sanilliullugu allannguutissat pingaarnerit
oqaatigineqarsinnaasut tassaapput:
Siullermik. Tuniniaanermut akiliut piginnittussaasup suliami
inuussutissarsiutigalugu tunineqarnerini iluanaarutit 5 %-iinik pissarsinissaa
tassuuna qularnaarneqarpoq.
Aappassaanik. Båndinut immiussiffigineqarsimanngitsunut akiliut suliap
radiukkut TV-kut aallakaatinneqarpata, nuusiarineqarpata, filminngorlugit, videunngorlugit
saqqummersinneqarpata, assigisaanilluunniit pisoqarpat, piginnittussaasup
akilerneqarnissaa tassuuna qularnaarneqarpoq. Kinaluunniit nipinik
assilissanillu immiussiviusinnaasunik nipitalersuisoq
assiliartalersuisorluunniit piginnittussaasumut akiliuteqassaaq.
Pingajussaanik. Piffissaq piginnittussaassutsip illersorneqarfia ukiunit
50-iniit ukiunut 70-inut sivitsorneqarpoq.
Sisamassaanillu. Qarasaasiakkut programmit, paasissuutissaasiviit, tassa
databaset, inatsimmi nutaami atuakkianut naligitinneqalerput.
Tamatuma saniatigut oqaatigineqassaaq, assiliivimmik assilisat
piginnittussaaneq pillugu inatsimmit ilanngunneqarmata.
Aammattaaq inatsit nutaat inatsimmit maannamut atuuttumik
annikitsualuppassuarnik allan-nguiffiuvoq, erseqqissaaviullunilu.
Peqqussutissatut missingiut saqqummiunneqarneratut ilusilik
ilanngussamilu 1-imi taaneqartunik allannguutitalik atorlugu piginnittussaaneq
pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutsinneqalernissaanik
Namminersornerullutik Oqartussat kissaateqarnerannik Kulturministeriaqarfimmut
Naalakkersuisut nalunaaruteqarnissaannik Inatsisartut piginnaatitsinissaat
inassuteqaatigineqarpoq.
Taama oqaaseqarlunga matumuuna suliaq Inatsisartunut
oqallisigisassanngortippara.
Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:
Piginneqaartussaanermik inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneranik
peqqussummut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaatissaannut tunngatillugu
Siumumiit imaattumik oqaaseqassaagut:
Nunatsinni atuakkiat eqqumiitsulianillu suliat kiisalu assit piginnittussaaffigineqarnerat
pillugu inatsiseqarnera amigaataavoq. Kalaallit eqqumiitsuliortut amerlaqisut
ukiuni arlaqartuni tamatumunnga tunngatillugu inatsisiliortoqarnissaa
siunnersuutigisarpaat. Taamaattumik inatsisip taamaattup nunatsinnut atortuulersinneqarnissaanik
peqqussusiortoqarnera pissusissamisoorpoq.
Eqqumiitsuliortunik pikkorissunik suliaqarluartunillu amerlasuunik
nunatsinni peqarpugut, atuakkiortut , eqqumiitsuliortut, qalipaasut,
taalliortut, nipilersortartut assigisaallu amerlaqisut ulluinnarni inuunerput
kusanarnerulersittarpaat, nuannernerulersittarlugulu kiisalu pikkorillutik
ilaatigut tinnersartarluta.
Taakku pilersitsisarput aamma inuussutigisinnaasaminnik imaluunniit
namminerminnut nuannaarutissaminnik saqqummiisarlutik. Taamatut inatsisiliornermi
eqqumiitsuliortut illersorneqalissapput, aammalu eqqumiitsuliortut
naammaginartumik atugassaqartitaanissaat aqqutissiuunneqassalluni, taakkununnga
aamma nuannaarutissaasumik.
Inatsisiliornermi aamma ullumikkut ineriartorneq qissimilaarniarneqarpoq,
tassami EDB-mik atortussiat suliat inatsimmi matumani ilanngullugit
illersorneqartussaammata. Tamakku tamaasa eqqarsaatigalugit nunatta nunat
tamalaat akornanni akooqataanerulerneranni susassaqartut suliamik
illersorneqarnerulernissaat inatsimmi siunertaavoq, taakkulu
pisinnaatitaaffeqarnerat ersarissarniarneqarluni.
Suliat pillugit radiukkut TV-kullu aallakaatitsisarnikkut
atuakkiortarnikkullu kalaallit eqqumiitsuliortut suliaasa atorneqarnerisa
ullumikkut nalinginnaanerulersimaneranni pissusissamisoor-poq, tamakkuninnga
suliat illersorneqarnissaat siunertaralugu taamatut inatsisip nunatsinnut aamma
atortuulersinneqarnissaa.
Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua:
Piginnittussanermut inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulerneranik
peqqussummik Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataanut tunngatillugu
Atassummiit imaattumik oqaaseqassaagut:
Siullermik inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulernerata kingunerisassaasa
pingaarnerit ilagissavaat, nunatsinni eqqumiitsuliortortatta, atuakkiortortatta,
taalliortortattalu il.il. periarfissatigut pitsanngorsaavigineqarnissaannik
ammaassinerit. Ataatsimut taallugit eqqumiitsuliortortatta eqqumiitsuliaminnik
iluaquteqarniarsinnaanerat malunnaatilimmik pitsanngoriaateqassaaq. Soorlu
ilaatigut oqaatigineqartoq WTO-mut ilaasortaanitsigut nunat tamalaat akornanni
pisussaaffitsinnik naammassinnissinnaanitsinnik ajornarunnaarsitsisussaavoq.
Qularnanngitsumik inatsisip Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarnerata
kingunerinngitsoornavianngilaa, ataatsimut taallugit eqqumiitsuliortortatsinnut
assut qiimmaallatitsisussaavoq, nukittorsaallunilu. Taamaattumik Atassummiit
inatsisip nunatsinnut atortuulersinneqarnera iluarisimaarlugu
oqaatigissavarput.
Tuniniaanermut akiliut piginnittussaanerup suliami inuussutissarsiutigalugu
tunineqarnerini iluanaarutit 5 %-iinik pissarsinissaat § 38-ikkut
qularnaarneqarpoq, aammalu assilineqarnerinut akiliut, suliat radiukkut,
fjernsynikkut aallakaatinneqarpata, nuusiarineqarpata, fjernsyninngorlugit
videonngorlugilluunniit saqqummersinneqarpata assigisaanilluunniit pisoqarpat,
§ 39 - 46-mi piginnittussaanerup akilerneqarnissaa qularnaarneqarpoq. § 33-imiittoq
piffissaq piginnittussaassutsip illersorneqarfia sivitsorneqartoq ukiunik
20-inik. Ilanngussaq 1-imi paasinarpoq § 85 aamma 86-imi arlariinnik
immikkoortortalimmi, Kalaallit Nunaannut naleqqussarneqarsimasut aammalu §
94-ip peerneqarsimanera paasilluarparput. §-imi tassani nunatsinnut
Savalimmiunullu atuutinngitsutut allassimammat.
Naggataatigut Atassummiit oqaatigissuarput, piginnittussaanermi inatsisip
Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarneranik Naalakkersuisut
piginnaatitsissummik Inatsisartunit tunineqarnissamik kissaataat
akuersaaratsigu.
Taamatut oqaaseqarluta piginnittussaanermut inatsit Kalaallit Nunaannut
atortuulersinneqarnera nik peqqussummut Namminersornerullutik Oqartussat
oqaaseqaataat taperserlugu ilalerparput.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Qujanaq. Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput qujassutigalugu
piginneqaartussaanermut tunngasoq inatsit nunatsinni Savalimmiunilu
atuutsinneqanngitsoq nunatsinnut atuutsinniarneqalermat.
Naluneqanngitsutut nunatsinni eqqumiitsuliortortagut allatigullu
kusanartuliortartugut saqqummiisartugullu Inuit Ataqatigiinniit
tapersersortuartarpagut siunissamilu aamma tapersersortuarumaarlugit.
Taamaattumik pissusissamisoortutut isigaarput piginneqaartussaanermut inatsit
junimi 1995-imi Qallunaat Nunaanni Folketingemi nutarterneqareerluni
akuersissutigineqartup Kunngip peqqussutaatigoorlugu nunatsinnullu tulluarsarlugu
nunatsinnut atuutsinneqalersinniarneqarnera.
Taamatut atortussanngortitsinerup kingunerissavaa, nunatsinniit
eqqumiitsuliat Europami tuniniarneqartut suliarinnittunit
akissarsiutigilerneqarsinnaanissaat.
Maluginiarparput siunnersuut susassaqartunut tusarniaassutigineqarsimasoq,
iluarisimaarneqarsimasorlu. Tamannalu pingaaruteqartutut isigaarput,
susassaqartut piginneqaartussaatitaanerminnut inatsisitigut
toqqammavissaqarluarlernissartik ilimaarilluarniassammassuk.
Tusarusunnaraluarpoq kikkorpiaat tusarniaaffigineqarsimanersut.
Naalakersuisup saqqummiussaani ilangussaq nr. 1-itut ilanngunneqarsimasup,
tassalu peqqussutissamut missingiut, tamaasa akuersaarlugit Inuit
Ataqatigiinniit nalunaarutigissavarput piginneqaartussaanermut inatsit
Kalaallit Nunaannut atuutsilersinneqarnissaanut Namminersornerullutik
Oqartussat Inatsisartunit piginnaatitsissummik kissaateqarnerat Inuit
Ataqatigiinniit akuersaaratsigu.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Piginneqqaartussaanermik inatsisip Kalaallit Nunatsinnut
atortuulersinneqarnissaanut peqqussutissatut siunersuut Kattusseqatigiinniit
soqutigalugu misissorsimavarput, imatullu oqaaseqarfigissallugu.
Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut Danmarkimi inatsisit Kunngip
peqqussutaatigut nunatsinnut naleqqussarlugit atortuulersinneqartussat tamarmik
taama torrallataatigisumik suliarineqartassagaluartut, tassa peqqussutissatut
siunnersuut Inatsisartunut tamatigut saqqummiuteqqaarlugu, aammalu
taamaaliortoqannginnerani susassaqartut sapinngisamik amerlanerpaat
tusarniarfigeqqaarlugit suliassat ingerlanneqartariaqartut, soorlu matumani
aamma taamaaliortoqarsimasoq.
Inatsisip Kunngip peqqussutaatigut nunatsinnut
atortussanngortinneqarneratigut nunatsinni assassorlutik kusanartuliortartut
assigiinngitsut arlalitsigut peqqussutikkut tunngavissinneqassapput,
taamaalillutillu suliarisartakkamik nalinginnarineqannginnissaat
qulakkiissallugu.
Aammalu Kattusseqatigiinniit qularutiginngilarput taamatut
inatsiseqalernerup kusanartulianik suliaqartarnerup sulianik
pitsanngoriartitsinermik kinguneqarsinnaanera.
Taamatut naatsumik oqaaseqarluta Naalakkersuisut Danmarkimi
Kulturministereqarfimmut taamatut nalunaaruteqarnissaat akuersaarlugu
oqaaseqarfigaarput.
Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut
Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:
Qujanaq. Partiit Kattusseqatigillu tapersiinerannut qujavunga, taavalu
immikkut taalaarusuppara kissaateqartoqarmat, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata
Olga Poulsenip taammagu tusarusunnassagaluartoq, kikkorpiaat
tusarniaaffigineqarsimanersut.
Tusarniaaffigineqarsimasut pineqartumut susassaqartut 30-usut
allattorsimaffiat tunniutissavara, aammalu Kattusseqatigiinnut taamatut qujanaq
aamma nersualaarutissinnut aamma akuersaarassiuk qujavunga, taavalu tassa
suliassap ingerlateqqinnissaa isumagissavarput - qujanaq.
Oqaluuserisaq naammassivoq.