Oqaluuserisassani immikkoortoq 33-61 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataasinngorneq 11. oktober 1999 nal. 13.15
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Johan Lund Olsen.
Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarenrmullu Naalakkersuisoq, Siumut:
Aallartitsinnanga qinnutigeqqaalaassavara saqqummiussissut agguaanneqarsimasumut naleqqiullugu annikitsunnguamik kisiannili oqaasertai isumaalu allanngornagit allannguuteqartilaarakku.
Tusagasiornermut nassuiaat Naalakkeruisut sinnerlugit matumuuna saqqummiutissavara.
1998-imi ukiakkut inatisartut ataatsimiinnissaannut radiokkut fjernsynikkullu ingerlataqarneq pillgu nalunaarusiap saqqummiunneqarnissaa, taamanikkut Naalakkeruisuusunit nalunaarutigineqarpoq, kisiannili Siulittaasoqarfiup inassuteqarneratigut ataatsimiinnermi oqaluuserisassani peerneqarluni, paarlaallugulu nassuiaat Inatsisartuni ilaasortanut allakkatsigut ilisimatitsissutitut agguaanneqarpoq.
Naalakkeruisulli pingaartippaat tusagassiuuteqarnermi tamarmi pingaarnerusutigut nalinginnaasumillu ajornartorsiutaasut pillugit Inatsisartunngortut oqallinnissaat. Tamatuma kingunerisaanik Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik nassuiaammik nutaamik suliaqarpoq, radiukkut fjernsynikkullu ingerlataqarnermut tunngaannarani tusagassiuteqarernermulli atitunerusumik tunngassuteqartumik.
Tusagassiuuteqarneq pillugu nassuiaatip tunngavigaa radiukkut fjernsynikkullu ingerlatsineq pillugu nassuiaat, tassanngali imarisamigut ilutsimigullu allaanerulluni. Nassuiaatilli suliarineqarnerani tunngavigisat tassaajuarput tusagassiuuteqarneq pillugu ataatsimeersuarnermi, tassa Ilulissani 1998-imi martsimi ingerlanneqartumi, oqallisigineqartut.
Nassuiaammi isummerfigisassatut tunngavilersorneqarput siunissami tusagassiuutit ingerlanissaat pillugit apeqqutit, ilaallutik imminut attuumassuteqalutik ingerlatseqatigiissinnaanerannut tunngassuteqartut. Taamaalilluni periuserineqarsinnaasut aalajangersimasut nassuiaammi tik-kuarneqanngillat, kisiannili apeqqutit siunissami tusagassiuteqarnermi politikkissap aalajangersarneqarnissaanut atatillugu sukumiisumik naliliiffigisariaqakkat tikkuarneqarlutik, aammalu taassumunnga atatillugu aaqqiissutaasinnaasut aalajangersimasut akornanni iluaqutissat akornutissallu sianigisassat mianerisassallu akornanni sukumiisumik naliliiffigisassat.
Nassuiaammi naggasiullugu suliap ingerlateqqinnerani iliuusissat pilersaarusiornerat saqqummiunneqarpoq. Tassani takuneqarsinnaavoq Naalakkeruisut suleqatigiissitanik pilersitsilersaartut. Suleqatigiissitat taakkua apeqqutit nassuaammi saqqummiunneqartut pillugit oqalillillutillu siunnersuusiussapput. Suleqatigiissitat, pineqartumut attuumassuteqartunik inuttaqarumaartut, sulinermik ingerlaneranni aqutsisoqatigiinnut nalunaruteqartassapput, taakkualu Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfimmit KANUKOKA-mit tusagasiutillu suliamut attuumassuteqartut aallartitaannit inuttaqartinneqassapput.
Nassuiaatip Inatsisartunut oqallisissianngorlugu saqqummiunneqarnerani pingaarnertut siunertarineqarpoq, apeqqutit nassuiaammi taaneqartut pillugit politikkikkut nalunaaruteqartoqarnissaa. Tamatumani nalunaarutaasut tulliullugit suleqatigiissitani oqallinnissanut tunngavissiissapputtaaq. Taamaalillutik suleqatigiissitat malugianiarsinnaalissavaat suut politikkikkut kissaatigineqarnersut tapersersorumaneqarnersullu. Tamanna suliamik sinaakkusiisinnaassaaq, kisiannili ilutigitiinnarlugu erseqqissassallugu pingaartuuvoq suleqatigiissitat sulinerminni nalunaarutinik taakkuninnga pituttugaariissanngimmata, taamaalillutik suleqatigiissitat siunnersuutinik inassitigiuminartitaminnik saqqumiussinissaminnut pisinnaatinneqassapput allat siusinnerusukkut qanoq saqqummiussaqareersimanerat apeqqutaatinnagu.
Pingaarnerusutigut isigalugu nassuiaatip tunngavissiorpaa, tusagassiuteqarnermi politikkitigut siunertat suut salliutinneqarnissaat pillugu isummernissarput, aammalu siunertat ataasiakkaat imminnut sanilliullugit qanoq tulleriissaarneqassanersut. Tamanna tusagassiutit naqitat elektroniskiusullu akornanni taakkualu tamarmik immikkut iluanni pissutsinut tunngavoq. Apeqqutigineqarsinnaasut ilagaat soorlu, suut eqqanaarniarpagut siuarsarlugillu, qanoq iliorluta tamanna siunertamut naleqqunnerpaamik isumagissavarput, kikkullu suliassat pitsaanerpaamik isumagisinnaavaat?
Tulleriissaarinerni pineqartuni pinngitsoorani naliliiffigeqqinniagassaq tassaavoq inuiaqatigiinnut tamanut kiffartuussinissamut pisussaaffiligaaneq, Inatsisartut radiokkut fjernsynikkullu ingerlatsineq pillugu peqqussutaaniittoq. Taamaalilluni nassuiaammi tikkuarneqarpoq, pineqartoq pillugu inatsisit malinnissaannut tunngavigisat tamakkiisumik pigineqanngisaannarsimasut, aammalu peqqussutit 1990-imi atuutilersinneqarnerata kingorna teknologiikkut ineriartornerup kingunerisaanik ullumikkut tamanik sullissisussaanermik pisussaaffeqarnerup nassuiaasernissaata nutaamik isiginiartariaqarnera pisariaqarluinnalersoq.
Pingaarnerusutigut alla isummerfigisariaqartorlu tassaavoq aningaasalersuisarneq pillugu apeqqut. Siunissami aningaasalersueriaatsimut soorunami apeqqutaassapput tusagassiutit ataasiakkaat sutigut pisussaaffilerneqarumaarnerat nammineerlutillu aningasalersueqataanissamut qanoq periarfissaqartigiumaarnerat. Nassuiaammi saqqummiuneqarput aningaasalerueriaatsip taamaattup aalajangiunniarnerani eqarsaatigisariaqartut, tassunga ilanngullugit pingaarnerusutigut tunngavissat. Naalakkersuisut isumaqarput siunissami aningssalersueriaatsip tunngaiusumik eqqarsaatersuutit taakkua aallaavigisariaqarai, taamatullu pisussaaffiit aningasaliissutillu imminnut naapertuulluartuunissaannut anguniagaliussaq aallaavigisariaqaraa.
Tassungalu ilanngutissaaq pisortat soorunami aamma siunissami aningaasaliissutit siunertanut aningaasaliiffigineqartunut atorneqarsimanerisa nakkutiginissaannut periarfissinneqarnissaat.
Aningaasalersuinermut apeqqummut aamma ilaavoq radiukkut TV-kkullu kanalip amerlanerit pilersinnissaat pillugu apeqqut. Taamatullu aamma aningasaateqarfiup tusagassiuteqarnermik ineriartortitseqataasussap ullumikkut tusagassiuteqarnermut aningaasaqarfiusumut taarsiussassap pilersinneqarnissaanut atatillugu apeqqut. Immikkoortut marluk taakku sukumiisumik immikkoortillugillu sammineqarnissaat pisariaqarpoq.
Nassuiaammi KNR-ip aamma sumiiffinni ataasiakkaani radiukkut TV-kkullu aallakkaatitsiviit maanna tamanik sullissisussaatitaanerisa sammineqarneranni aammattaaq aallakaatitassiarineqartartut pitsaassusaannik kissaatigisap eqquutsinneqartarnera sammineqarpoq. Tamatumani erserpoq pitsaassuseq qanoq pasineqassanersoq, erseqqinnerusumik nassuiassallugu pisariaqartoq, aallakaatitsisartut teknikkikkut, tusagassioriaatsitigut imarititaasutigullu pitsaassusaannut atatillugu.
Imaritinneqartartunut atatillugu eqqaaneqarpoq eqqarsaatigisariaqartoq siunissami tamanik sullissisussaanermik pisussaaffiliinermut aallakaatitassiap kalaallisuujunera imaluunniit Kalaallit Nunaanni suliarineqarsimanera imminermini pitsaassutsitut ilaatinneqassanersoq. Pitsaassutsimik taamatut paasinnittarneq ullumikkut atuutereeraluarpoq, tamannali ersarissumik saqqummersikkumagutsigu pitsaassutsimut ilumut uuttutinngortinneqarnissaa siunertamut naapertuuttuussaaq kisianni soorunami kisiartaatinnagu.
Oqaatsivut, allarpassuartigut eqqaaneqartareersutut, kinaassutsitsinnik paasininnitta nukittorsarnissaanut kulturittalu inerisarnissaanut pingaaruteqaqaat. Taamaammat oqaatsit pingaarutaat assortuussutissanngilaq, pisinnaasarpullu tamaat naapertorlugu, oqaatsitta pitsaalluinnartumik annertunerpaamillu atorneqarnissaat qulakkeerniartariaqarparput - aamma tusagassiutini.
Tassunga atatillugu nammineq aallakaatitassianik amerlanerusunik aallakaatitassiorsinnaanissaq pisariaqartineqassaaq, nammineq aallakaatitassiat ullutsinnut naapertuuttut isumassarsititsisullu. Kisianni tamanna akeqarpoq, nammineerlunimi aallakaatitassorneq aallakaatitassianik nunani allani piareerlugit sulianik pisinermik akisuneroqaaq. Taamattumik kalaallisut aallakaatisassiat annerusumik aallunneqassappata tamatumani atugassarititaasussat tulleriissaarnerini salliutinerunissaat pisariaqarpoq.
Nassuiaammi saqqummiunneqartut tassaapput periarfissat aammalu taakku tulleriissaarneqarnissaannut tunngasut, tamatumani atugassarititaasut ilisimaneqareersutut killeqarmata. Nunami angeqisumi inukitsumilu najugaqarnitta nassatarivaa radiomik TV-millu ingerlatsinerup allatut ajornartumik nukissarisanik annertuunik atuisarnera. Aallakaatitassiornermi aningaasartuutinut aamma radiukkut TV-kkullu aallakaatitanik siammaanermut atatillugu. Taamaattumik eqqarsaatigisassaq tamanna siunissami tulleriissaarisarnitsinni aamma tamatigut ilaatinneqartariaqarpoq.
Nassuiaat suliamut attuumassuteqartunut tusarniaassutigineqareerpoq. Tusarniaanermilu akissutigineqartut annerusumik tassaasimapput siunnersuutinik tunngavilersukkamillu uparuaanernik imaqartut. Tusarniaanermut ilassusiullugu Kalaallit Nunaata Radioavanit, TV-utileqatigiit radiuutileqatigiillu peqatigiiffiannit aamma aviisinit nuna tamakkerlugu saqqummersartunit aallartitat ataatsimeeqatigisimavakka tusarniaanermi akissutit itisilernissaannut periarfissaqartillugit.
Radiukkut fjernsynikkullu ingerlatsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaata iluarsaateqqinnissaanik piareersaalluni suliap ilaatut Naalakkersuisut peqqussut tunngavigalugu misiligaalluni aaqqissuussinernik assigiinngitsunik aallartitaqalersaarput, taakkununnga ilaallutik assigiinngitsutigut immikkut akuersissuteqartarnissat tamaaliornikkut nutaanik misilittagaqartoqalissammat.
Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat Inatsisartunut akuersaartumik oqallisissanngortippara.
Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat, ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Taavalu tassa oqareernittuut maannakkut Tusagassiuuteqarneq pillugu nassuiaammut uiggiullugu siunnersuuteqartoq aamma qinnuvigissavara saqqummiussassaminik saqqummiusseqqullugu, tassa Godmand Rasmussen.
Godmand Rasmussen, siunnersuuteqartoq, Atassut:
Kalaallit Nunaata Radioanut TV-anullu Atassummit imaattumik siunnersuuteqarniarpugut. Taanna ukiarmili siunnersuutaasimavoq. Tamatta nassuerutigisariaqarparput aningaasanut inatsimmi arlaatigut iluarnerusumik naleqarnerusumillu ingerlatsisariaqalernerput. Siullermik nassuerutigisariaqarparput tusagassiortut ataqqilluinnaratsigit. Ukiunili kingulliunerusuni nalunngisatsituut radioaviisi sivikillineqarujussuarpoq. Sulisussaaleqineq tamatumani pissutaasorinarani.
Ukiut siusinnerusut qiviarutsigit radiomi tamani taamani sulisuusimasut ikitsunnguugaluarlutik naammassisarsimasaat kusanarluinnartuusimapput. Ullumikkulli atortorissaarutit nalaanni sulisut taamak amerlatigalutik naalaartartunut tunniuttagaat kialluunniit apeqqusinngitsoorsinnaanngilai. Eqqaamasariaqarparpummi namminersornerulersimasugut. Tamatumanilu aamma immitsinnut piumaffiginerusariaqalerpugut naammassisap suliap nalinganut akilerneqassagutta.
Paasisammi kingulliit
takutippaat inuit pineqartuni 107-it sulisorineqarmata. Oqartariaqarpugut allaat
suliffissuit ilaannit sulisoqarneroqisut. Kiammi eqqaamanngilaa siorna Sisimiut
lokalradioata nunatsinni aallakaatitsineq ingerlanniarlugu qinnuteqaraluarnera.
Allaat ajornerunngivissumik akikinnerungaartumilli ingerlatsiniarluni,
susoqarpali?
Maannakkut lokalradiot
nunatsinni arlaqalerput piffissanngorporlu Kalaallit Nunaata Radioa
suleqatigalugu ingerlasariaqalernerat. Upperaarput tusagassiisarneq
siammasinnerulerpat, soorlu KNR-imut anigaasaliissutit siammarneruneratigut
pitsaanerujussuarmik eqaannerusumillu aallariartoqarnissaa.
Siusinnerusukkut
tusagassiortut taamatut ingajattumik pisoqartillugu Danmarki
eqqaaqqajaasarpaat. Siusinnerusukkulli oqareerpugut nunarput
namminersornerulersimavoq taava suna ajussagami naleqarnerusumik
sulisoqartariaqalerpat. Taamaattumik siunnersuutiginiarparput suliffiup
pineqartup namminersortunit ingerlanneqalernissaanut tunngatillugu
misissueqqissaartoqarnissaa. Tassa lokalradiot tassani pineqarput.
Naggataatigut qeqqata
suleqatigiiffiata missingersuutinut oqaaseqaataa tapiliussat ilanngussat
qimerlooqquarput.
Jørgen Wæver Johansen, Siumup oqaaseqartua:
Siumumit nuannaarutigaarput Naalakkersuisut tusagassiuteqarnermi tamarmi tungaviusumik ataatsimullu ajornartorsiutaasut pillugit nassuiaateqarnermikkut matumuuna Inatsisartuni tusagassiuteqarneq pillugu oqallinnissatsinnut aqqutissiuussimmata.
Soorunami uggornartutut isigaarput tusagassiuteqarneq pillugu ataatsimeersuarneq ukioq ataaseq affarlu matuma siorna Ilulissani ingerlanneqartup oqariartuutai aatsaat maannakkut iluamik oqallisigineqartussanngormata. Isumaqarsorinarpormi suliassat uani aamma nassuiaammi taakkartorneqartut tunngavissaqanngitsumik kinguarsarneqarsimasut. Tamanna uggornarpoq. Maannakkummi nutaarsiassaqarneq kalaallisut oqaasilinnut amigaateqartutut Siumumit oqaatigerusupparput. Taamaattumik kalaallisut nutaarsiassaqartitsineq annertunerulerli.
Taamaakkaluartoq Siumumit isumaqarpugut nassuiaat manna peqqissaartumik sukumiisumillu suliaasoq aammalu tunngaviliilluartuusoq matumani oqallinnerup kingorna suliassat isumatusaartumik ingerlateqqinneqarnissaannut. Nassuiaammi apeqquterpassuit suliassap ingerlaqqinnerani naliliiffigisassat tamaasa ataasiakkaarlugit akinngikkaluarlugit, aammami taakku tamarmik suleqatigiissitani assigiinngitsuni tallimani sammineqaqqittussaammata, matumuuna tusagassiuteqarnermi tamarmi tunngaviusumik ataatsimullu ajornartorsiutaasut pillugit isummersuinerput aaqqiissutissatullu siunnersuutigut saqqummiutissavagut.
Siumumit allatuulli pingaartitaraarput innuttaasut tamatigoortumik killiliiffigineqaratik saqqummiussisinnaatitaaerisa qulakkeerneqarnissaat. Aamma killiliiffigineqanngitsumik paasissutissinneqarsinnaanerisa ingerlaavartumik innuttaasut oqartussaaqataanerannut pingaartitsinermi tunngavissinneqartuartinnissaat. Tamannarparuna tunngavigalugu qammatip matuma siorna siunnersuuteqartugut, assut isornartorsiorneqartumik, uffa tamatumani pingaartikkipput tusagassiuinermi tamatigoortumi innuttaasut killiliiffigineqanngitsumik isummersueqataasinnaanerisa nukittorsarneqarnissaa.
Soorunami sunaluunniit paatsoorumagaanni paatsoorneqarsínaavoq, kisianni tusagassiuisarnermitamatigoortuussutsip nukittorsarneqarnissaa pingaartikkaanni eqqarsaatit ilagilluarsinnaasaat aamma tassaasariaqarpoq tusagasiutit naqitat eqqarsaatigalugit ilanngutassiat kalaallisut qallunaatulluunniit allanneqarsimaneri pingaarnerutinnagit allanneqarsimanermissut saqqummiunneqartarnissaat.
Inuiaqatigiittummi nutserinersuaq ileqquliuutiinnarsimavarput, allanngortinneqarsinnaanngitsutullu kiisa isumaqarfigisalersimallutigu. Tamanna allanngorsinnaavoq piumassuseqartoqarpat. Taamaattumik aviisimik nutaamik ullutsinnut naleqqussakkamik pilersitsisoqarsinnaanera periarfissaavoq soqutiginartoq. Imaangitsoq ullumikkut aviisit taamatut siunnersuuteqarnitsigut sullarluttutut nalilerigut. Naamik. Kisianni ullutsinni naleqqussakkamik nuna tamakkerlugu aviisit pingatserneqarsinnaanerat tamatigoortuussutsip nukittorsarneqarneranik kinguneqarsinaanera aammalu taamaaliornikkut inuiaqatigiinnut iluaqutaasinnaanera eqqarsaatigalugu naliliiffigineqarluarsinnaasutut isumaqarfigaarput, kissaatigissallugulu isummap tamatuma suleqatigiissitaliassani ilanngullugu misissuiffigineqarnissaa.
Siumut tungaannit pingaartipparput kalaallisut oqaatsitta kulturittalu tusagassiuisarnermi nukittorsarneqarnissaat. Taamaattumik avaqqunneqarsinnaanngilaq nammineq aallakaatitassiatut suliarnieqarsimasut amerlanerulernissaannut aqqutissiuussisoqarnissaa. Ilaatigut pissusissamisoortutut isigaarput KNR-ip aammalu lokalradiot ataatsimut aallakaatitassiarineqartartunik minnerpaamik 50 procentiisa nammineq aallakaatitassiatut suliarineqarsimasarnissaannik inatsisitigut pineqartut pillugit minnerpaaffiusussamik piumasaqaatitaqartoqassappat. Min-nerpaaffiliisinnaaneq taamaattoq suleqatigiissitanik naliliiffigineqarnissaa kissaatigaarput. Taamatuttaaq isumaqarpugut tv oqalliffiunerusariaqartoq. Qallunaat tv-anni profil-it horisont-illu piffissanut allanut nuunneqarniarlik, taarsiullugillu nunatsinni pisunik oqalliffiusunillu apersuinernik, ilisarititsinernik ullutsinnullu naleqquttut saqqummersinnerullugit.
Lokalradiut eqqartortillugit Siumumiit piffissanngorsoraarput aqqutissiunneqartariaqartutullu isumaqarfigalugu, lokalradiut nunatsinniittut tamarmik nammineq ingerlataannik aammalu nammineq aaqqissuisuuffigisaannnik nuna tamakkerlugu radiukkut aqqutissaqalernissaat, Nuummiusoorlugu kanaleqalernissaat. Taamaaliornikkummi aamma paasissutissanik siammarterisarneq eqqarsaatigalugu tamatigoortuussutsip annertusarneqarnera anguneqarsinnaavoq, nunatsinni inuiaqatigiinnut tamatsinnut iluaqutaasumik.
Siumumiit maluginiarparput Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup misissuititsinerani paasinarsisimammat inuuttaasunit TV-kkut radio-kkullu Namminersornerullutik Oqartussaniit immaqalu kattuffinnnit allanit paasissutissanik aallakaatitsisalersinnaanissat soqutigineqarluartut. Misissuititsinermi paasisaq tamanna isumarput naapertorlugu kinguneqartariaqarpoq, taamaattumik Tusagassiviup KNR suleqatigalugu innuttaasut piumasaqaataat naammassisinnaasariaqarpaat aningaasaliunneqareersimasut iluanni. Tusagassiiviummi sulisui tusagassiortut ilinniarsimasuupput, taamaattumik toqqaannartumik tusagassiisarnerit KNR-ip sulisuinut aamma oqilisaataassaaq.
Taamatuttaaq isumaqarpugut Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup misissuititsisarneri taamaattut akulikinnerusumik ingerlattariaqaraat, taamaaliornikkummi tusagassiuteqarnikkut innuttaasut paasissutissanik sorpianik amigaateqarneri malinnaaffigineqarsinnaassammata.
Siumumiittaaq kajumissaarutigissavarput isiginnaartartut naalaartartullu peqatigiiffiliorsinnaneri ilanngullugit pilersaarusiornermi ilaatinneqarsinnaanissaat. Tamatumani pingaartikkatsigi tusagassiuisarnermi atuisut aamma oqartussaaqataanerulernissaat.
Tusagassiuuteqarnermi pitsaasumik ineriartortoqarnissaa siunertaralugu aningaasalersuinissaq pisariaqarsinnaasutut isumaqarfigaarput, tamatumanili apeqqutaalluinnarpoq ineriartortitsineq qanoq ittoq ulluinnarni tusagassiuuteqarnermi suliaqartut orniginarnerutinneraat. Tamannalu aamma suleqatigiissitani pilersinneqartussani eqqartorneqarnissaa kissaatigaarput.
Siumumiilli soqutiginaateqarsinnaasutut saqqummiukkusupparput nunap immikkoortuini tusagassiuutit suleqatigiissinnerisigut tamanut iluaqutaasumik qitiusoqarfinnik (mediecentre) pilersitsisoqarsinnaannginnersoq, tamatumani takorloorlugu lokalradiut, KNR-ip imiikkoortortaqarfii lokal-tv-utileqatigiit, lokal-aviisit ilinniarfeqarfiit assigiinngitsut tamarmik iluaqutigisinnaasaanik eqikkaavinnik pilersitsinissaq. Qularinngilarput taamaaliornikkut nukiit isumassarsiallu pitsaasut ataatsimut katersuunneqarnerisigut, ineriartortitsineq pitsaasoq, pilersinneqarsinnaagaluarmat. Taamaattumik tamatuma suleqatigiissitanik naliliiffigineqarnissaat kissaatigaarput.
Inimi maani ammaanersiorluta oqallinnitsinnut atatillugu Siumumiit oqaatigaarput kissaatigalugu paasissutissanik siammarterisarneq eqqarsaatigalugu ullumikkut KNR-TV-p ullup ilarujussuani aallakaatitsisannginneqarata nalaata atorluarneqarnerunissaa. Piffissami tamatumani lokal-tv-qarfiit immiussaat aallakaatineqarsinnaammata ilisimatusarfimmi ilisimatuut oqalugiaataat aallakaatinneqarsinnaammata, ataatsimeersuarnerit assiginngitsut immiunneqarsimaneri aallakaatinneqarsinaaammata, oqaatsinik, matematikimi allanilluunnit ilinniartitsinerit aallakaatinneqarsinnaammata periarfissaq tamanna siumumiit saqqummiussimavarput, isumaqaratta periarfissarititaasut pioreersut atorluarnerusariaqarigut.
Aamma ammaanersiorluta oqallinnitsinni Siumumiit oqaatigaarpu ullumikkut radiokæderput digitaliseererneqarsimasoq, tassa ilaatigut tv-kkut aallakaatitassiat "aqqutaat" taanna tamakkiinerusumik atorluartariaqaripput. Aqqussuarmi taanna inissaqartitsigaluarmat tv-kkut kanaalit amerlanerusut aallakaatittalersinnaallugit. Taamatut oqaaseqarpugut nalunnginnatsigu paasissutissanik peqarnerulerneq aamma tamatigorluinnaq kingunerisaraa inuiaqatigiit paasisimasaqarnerulerlutillu qaammaasaqarnerulernerannik, tamannalu Siumumiit isumarput naapertorlugu nunatta arlaannaatigilluunnit ajoqutigisinnaanngilaa, tamannami tamatsinnut iluaqautaassaaq. Taamaattumik Siumumiit tamatuma sulissutigineqarnissaa kissaatigigalugu oqaatigaarput.
Isumassarsiaq taanna aningaasanik aamma naleqartussaassammat ineriartorteqqilaarsimavarput, sapinngisamik imminut akilersinnaasumik tamakku tamaasa aaqqissuunneqarnissaat pingaartikkatsigu. Taamaattumik Siumumiit kissaatigaarput suliniutigineqassasoq nunatsinni tv-kkut aallakaatitassianik siammarterinermik suliaqartut, tassa Tele Greenland A/S aamma KNR-TV suleqatigiinnermikkut ingerlatseqatigiiffiliornissaat. Ingerlatseqatigiiffiup taassuma suliassarissavai TV-kkut kanaalit amerlanerit sineriatsinut siammarternissaat, atuisut nammineerluta akileeqataaffigisatsinnik, tassa decodereqarnikkut akiliuteqartitsisarneq aqqutigalugu.
Atuisutut akileeqataaffigisatsinnik aaqqissuussineq taamaattoq qularnangivisumik sinneqartooruteqarfiulluarluni ingerlanneqarsinnaavoq, siunertaasariaqarsoraarpullu sinneqartoorutit taakku tusagassiuuteqarnermut aningaasaateqarfittut ittumut ingerlateqqinneqartarnissaat. Tulluarteqaarpullu taamatut aaqqissuussinikkut nunatsinni atuisut akileeqataaffigisimasaannik tusagassiuuteqarnermi ineriartortitsineq piviusunngortinneqarsinnaassappat. Taamaattumik taamaalilluta siunnersuuterput naalakkersuisunut naliliiffigeriarlugu suliareqqitassanngortussatut ingerlateqqipparput. Kissaatigissallugulu taamatut aaqqissuussisinnaaneq ilanngullugu suleqatigiissitanit naliliiffigineqarnissaa.
Taamaliornermimi aamma KNR-i periarfissaqalissagaluarmat annertunerpaamik nunatsinnut sammisunik aallakaatitsisarnissaminut, tamannalu aamma tulluarnerpaassagaluarpoq.
Inatsisartunut ilaasortap Godmand Rasmussen-ip, KNR-ip namminersortunit ingerlanneqalersinnaanerata misissoqqissaarnissaanik siunnersuutaanut tunngatillugu imatut oqaaseqassaagut.
Siumumiit isumaqarpugut pisortat inuiaqatigiinnut demokratiskiusumik ingerlanneqartuni killiliiffigineqanngitsumik paasissutissiisarnerit killiliiffigineqaranilu saqqummiussisinnaatitaanerit innuttaasunut sammisumik qulakkeerneqarsinnaanerannut atatillugu pisortat pisussaaffigisaat tassaasoq tusagassiorfinnik taamatut ingerlatsisunik peqarsinnaanissaanik qulakkeerinninnissaq. Siunnersuuteqartup siunnersuutigisaatut iliortoqassappat Siumumi isumarput naapertorlugu pisortat tassuunatigut pisussaaffigisartik naammassisinnaajunnaassavaat. Taamaattumik siunnersuutigineqartoq isumaqatiginngilarput.
Siumumiit suleqatigiissitat pilersinneqartussat sulilluarnissaannik kissaakkusuppagut. Kisianni nalunaarusiami piffissaliunneqarsimasut sivisungaarput, suliassaammi matumani pineqartut pilertortumik naammassineqarnissaat kissaatigaarput. Naatsorsuutigaarput suliarineqartussatut taakkartorneqartut ukiup ataatsip ingerlanerani naammassineqarsinnaassasut.
Taamatullu oqaaseqarluta tusagassiuuteqarneq pillugu nassuiaat Siumumiit oqaaseqarfigaarput.
Anders Nielsson, Atassutip oqaaseqartua:
Ilaatigut inussiarnernissaq ajornakusoorsinnaasarpoq.
Tusagassiuuteqarnermut nassuiaammut tunngatillugu inussiarnernissaq toqqaannartumik ajornakusoorpoq.
Naatsumik oqaatigalugu nassuiaat tusagassiuuteqanermut isumaliutersuutitut ikiorarfissaqanngitsutut isikkoqarpoq - isumaliutinik qaninnersiuilluni akuugaq.
Naalakkersuisut tusagassiuuteqarnermut pingaatitatut siunniussaat aallartissutigeriartigit.
Anguniagaq siulleq ima oqaasertaligaavoq:
Siullermik: Tusagassiuuteqarnikkut periarfissat tamatigoortut qulakkiissallugit tassuuna innuttaasut killilersugaanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaanerat paasissutissinneqarsinnaanerallu oqartussaaqataanerup tunngaviatut pingaarutilittut isumagissallugu.
Killilersugaanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaaneq inatsisit tunngaviusut aqqutigalugit qulakkiigaavoq. Killilersugaanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaaneq piumasaqaatitaqanngilaq naalakkersuisunillu "tusagassiuuteqarnermut pingaartitatut siunniussaat" aqqutigalugit isumagineqassanani. Killilersugaanngitsumik oqarsinnaatitaaneq ataqqineqaanartussaavoq.
Siunniussap aappaa oqaasertaatigut isumaliutersuutaatigullu asuleerneruvoq. Tusagassiuutit inuiaqatigiit kulturiannik, ileqqutoqaannik kinaassusaannillu aserfallatsaaliueqataasussatut ineriartortitseqataasussatullu oqaaseqarneq iffiorfiup puussiaataasa issiukkanik imaqartitaanissaanik siunertaqartinneqarneratulli soqutiginanngitsigaaq.
Siunniussat pingajuat tusagassiuutit inuussutissarsiutit ineriartortinneqarnissaannut sinaakkusiussat sapinngisamik pitsaanerpaat pilersinneqassapput, tassavoq politikkikkut anguniagaq inuussutissarsiutit sinnerinut tamanut atuuttussatut neriuutigisarput.
Tassa tusagassiuuteqarnermut nassuiaammi aallarniut ajortussanik ilimasaarereerpoq.
Nassuiaatip tuaviuussaaqisup nunnillatsiartarnerisa ataasiakkaat appasissuseq uppernarsarpaa.
Makkua maluginiariartigit:
Siullermik: Pisortat akiliuteqassanngillat. Inatsit tunngaviusut akuersissutigineqarmata siumoortumik killilersuisarneq atorunnaarsinneqarpoq. Kinaluunniit killilersugaanani allakkatigut oqalinnikkullu isummamminik saqqummiussisinnaatitaavoq. Qulequttap suunissaanut, imarisaata pitsaassusissaanut imaluunniit qanoq illuinnaasiortigisoqassaneranut tamatigoortigisoqassaneranulluunniit pisortat akuliussinnaanngillat.
Allaat - amerlanerussuteqartut paasinnittaasiat naapertorlugu isigiuminaatsumik amiilaarnarnerpaamik - allakkatigut oqalunnikkullu saqqummiussisinnaanermut inatsisit tunngaviusut aqqutigalugit qulakkeerneqarsimavugut. Taamanikkummi atortorissaarutitigut periarfissat taamaassimapput.
Taamanikkut Radioqanngilaq, taamanikkut TV-qanngilaq.
Ukiut untritillit nikinnerisa nalaanni radio nassaarineqarmat teknikkikkut atortorissaarutit ima pisariitsigipput saniatigulli ima akisutigalutik radioqarfiup - Danmarkimi tassaasoq Kalundborg Langbølgesender - sananissaa Storebælt-imi ikaartarfiup affaatut akeqarluni silaannakkoortitsinissamullu taamaallaat radioqarfiit ikittuararsuit siammasissorujussuillu inissaqartinneqarlutik - nunami tamani ataasiunngikkunik marluk.
Tamatuma radiokkut aallakaatitanik siammaassinnatitanerup aaqqissuunneqarnerisa pisariaqalersippaat - naak kinaassusersiunngitsumik isiginiaraanni tassaagaluartoq inatsisit tunngaviusut naapertorlugit killilersugaangitsumik oqaaseqarsinnaatitaanermik suusupaginninneq.
1960-ikkunniilli - FM aqqutigalugu radiukkut aallakaatitsisoqarsinnaalermalli - aallakaatitsissutit imminnut qanittuararsuanngorlugit inissitsiterneqarsinnanerat teknikkikkut ajornarunnaarsimavoq. Ukiut qulikkuutaat kingulliit ingerlanerani radiukkut aallakaatitsissutit ima akikitsigilersimapput kinaluunniit soqutiginnittoq koruunit tusintit ikittuinnaat akiliutigalugit radioqarfinnik pisinnaalerlunilu pilersitsisinnaalersimalluni.
Nunami maani radioqarfiit inuinnarnit pigineqartut 100-ut arlalippassuit pigereerpagut:
VHF-radiut imarsiornermi atugassat. Taamaallaat "tamanut siammassutitut" atorneqaqqusaanngillat - tassa imaappoq: nalinginnaasumik radiukkut aallakaatitsissutit tamarsuarnit tusarnaarneqartussatut atorneqaqqusaangillat.
Oqariartuut nuannersoq imaappoq, kikkut najukkami radioqarfiliornissami TV-qarfiliornissamullu imarisassaanillu tunngatillugu piumasaqaatissatut tunngatillugu pisortat akiliutissaat pisariaqarunnaarsimammat.
Nalunaarut aalajangersimasoq naalakkersuisuni inatsisartunilu tassaavoq, TV-mik radio-nillu siammaasinnaanermut killilersuiniartuaraluarutta - ukiut untritillit aallartinneranniit toqqaammavigineqartumik tunngaveqarnata - tamanna tassanngaannik inatsisit tunngaviusut anersaavanik unioqqutitsineq.
Taavalu nalunaarut eqqissiallaataasoq innuttaasoq tassaavoq silaannakkoortitsinermi oqartussaassutsip iperarnissaanut politikkerit atorfilittallu akerliuniarnerat kiisami ukiuni qaninnerpaani iluatsinngitsoortussatut inernilerneqartussanngormat.
Maannanngaaq najukkami radioqarfinnik ingerlataqalernissamut akuersissuteqarfigineqarnissaq pisariaqavissuunngilaq - ingammik pisortat imarisaanut tunngatillugu piumasaqaateqassagaluarpata.
Internet-ip eqqanneqarneratigut qaammatillu tamaasa initussutsimut annikilleeriaatsinik siammaasinnanermullu periaatsinik ilisarititsisoqarsinnaavoq. Killilersuinissamut kissaataajunnartut tamarmik sunniutaarutsinneqarput, killilersuiniarnerit malitsinneqarsinnaanngillat.
Ullumikkut internet aqqutigalugu sumorujussuaq sianersinnaavugut minutsimut 20 øreinik akiliilluta. Taamatuttaaq najukkami radioqarfimmik ingerlataqarsinnaavugut minutsimut taama akilimmik - immaqa pitsaassutsimigut ajunnginnerpaajunngikkaluartumik, kisianni piffissaq tamaani apeqqutaaginnarpoq.
Ataatsimut isigalugu nassuiaammi ernimarpalunneq paasiuminaaqaaq. Eqqartugaasa ilagaat anguniakkami kulturimik ataavartitsisumik qulakkeerinissaq, kulturikkut assigiinngissuteqarnerulersinnaaneq, iluanaarniutiginninneq, aggulunneq akileraariaatsimut allanngortumut ernimaneq, tusagassiutit eqiterneqartut ajunaarnerillu suugaluarnersut allat.
Uagut naammattumik utoqqaassuseqartugut nalunngilarput siusinnerusukkut tunniunneqarsinnaasut taama amerlatigalutillu assigiinngiiaartigisimanngimmata. Ilisimasat pissarsiarinissaat aatsaat taama ajornanngitsigilerpoq. Nutaarsiassalerineq atitooq ullumikkut nunatsinni nassaassaasoq aatsaat taama ajornanngitsigilerpoq.
Ullumikkut tulluusimaartariaqarluarpugut angoriikkagut piinnarnagit periarfissarpassuilli saatsinniittut atorneqarnissaannullu tullaarineqaannarnissaminiinngitsut utaqqiinnartut pillugit.
Najukkami radioqarfiit TV-qarfiillu aallakaatitsisinnaanermut akuersissutigineqartoq Namminersornerusuniit kommuninut nuussanngilarput. Pisortat nakkutilliinerat atortorissaarutikkut teknikkikkut pitsaassusaannut nassitsivissallu atorneqanngitsut allattorneqarnerannut taamaallaat tunngatilerlugu misilissavarput.
KNR-imut tunngatillugu
isummertariaqarpugut. Taamatut kiffartuussineq nunamut tamarmut tunngasoq
piujuaannartissanerlutigu. Akissut aapiuppat aningaasaliissutit
pisariaqartitaannarnut amerlassusilerlugit ikililerneqartariaqassapput,
ussassaarutitigullu isertitat mattunneqartariaqassallutik.
Aallakaatistiviup nunamut
tamarmut tunngasup KNR-imit atorneqartanngitsup radioqarfinnut TV-qarfinnullu
allanut atugassanngortinneqartariaqarpoq, taakkualu nammineq aalajangissavaat
ussassaarutit qanoq amerlatigissanersut, aallakaatitallu qanoq amerlatigissanersut,
aallakaatitallu soqutiginartuussanersut soqutiginanngitsuussanersulluunniit.
Assigerpiagaani AG Sermitsiarlu pipput - najukkami tusagassiuutit
naqinneqartartut assersuutigissagaanni, taakkuami qujanartumik
Namminersornerusunit akuliuffigineqarnatik piumasannguaminnik iliortarput.
Atassummiit kissaatigaarput
ullumikkut KNR-imut aningaasaliissutaasartut 48 mio. koruunit ilarpassui
kalaallisut atuakkiat naqinneqartartut tapertassaattut nunneqassanersut.
Oqaaseqaammit tamatuminnga
ersarissumik paasineqartariaqarpoq Godmand Rasmussen-ip siunnersuutaa najukkami
radioqarfiit periarfissagissaarnerulernissaannut tunngasoq Atassummiit
tamakkiisumik tapersersoratsigu.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Tusagassiuuteqarnikkut
ingerlatsineq pillugu nassuiaat, Inuit Ataqatigiinniit imatut
oqaaseqarfigissavarput.
Siullermik qujassutigivarput
Naalakkersuisut pingaartimmassuk, aammalu periarfissimmassuk Inatsisartut,
tusagassiuuteqarneq tamakkiisoq pillugu ajornartorsiuteqarnermik
oqallisiginninnissaat. Taamatut periarfissiinerup aqqutissiuuppaa inatsisartut
tusagassiuuteqarneq pillugu politikkimik ersarissaaqataanissaat.
Naalakkersuisut
tusagassiuuteqarnermi politikkikkut tunngaviusumik anguniagaat, nalunaarusiami
qupperneq 3-mi allassimasut qiviarutsigit, innuttaasut tamatigoortumik
killiliiffigineqaratik saqqummiussisinnaatitaanissaata qulakkeerniarneqarnissaa
aammalu killiliiffigineqanngitsumik
paasissutissinneqarsinnaanissaat
pingaartinneqarpoq. (Taassumap anguniakkap ersarinnerusumik nassuiarneqarnissaa
kissaatiginarpoq, tassami innuttaasut killiliiffigineqanngitsumik
saqqummiussisinnaaneq aammalu killiliiffigineqanngitsumik
paasissutissinneqarsinnaneq suuneri paasisariaqarmatigit).
Oqaatsitta kulturittalu
eriaginissaannut tusagassiorfiit peqataanissaat aamma Naalakkersuisut
anguniagarivaat. Taamatut anguniagaqarnermik tusagassiutit annertunerusumik
kalaallisut oqaaseqarfiusut, kalaallillu kulturiannik aallaaveqartumik
ingerlatitsisut annertunerusumik pingaartittariaqarpagut akissaqartinniartariaqarlugillu.
Taamatut kissaateqarnitsinnut tunngavigivarput, isumaqaratta eriaginninniinnaq
naammanngitsoq, oqaatsigulli kulturerpullu malinnaajuarsinnaasariaqarput
piorsarneqartariaqartuarlutillu, tamannalu tusagassiuuteqarnerup iluani suli
annertunerusumik sammineqartariaqarpoq.
Tusagassiorfiit
inuussutissarsiorfiusutut ineriartortinneqarnissaasa naammaginarnerpaamik
tunngavissinnissaat aammattaq, Naalakkersuisut anguniagarivaat. Taamaattumillu
pisariaqarpoq tusagassiorfiit pisortat ingerlatarinngisaat pitsaanerpaamik
aqqutissiuunneqarnissaaq. Assersuutigalugu sinerissami nuusiorfiit
assigiinngitsut aammalu Atuakkiorfik, pisortanit suliassinneqartarnermikkut
aningaasarsiorsinnaanerat pitsanngorsarneqarsinnaavoq.
Naalakkersuisut
tusagassiuuteqarmik tunngaviusumik politikkikkut anguniagaat anguneqassappata,
tusagassiorfiit sulisui tusagassiornissamut ilaatigut maannamornit annerusumik
piginnaassuseqartariaqarput, aammalu amerlanerusariaqarlutik.
Inuiaqatigiinni demokratisk-imik
ingerlanneqartumi tusagassiuuteqarneq pingaaruteqartorujussuuvoq.
Tusagassiortut suliassaasa pingaarnerit ilagaat, pissaneqartunik
nakkutiginninneq. Tassa naalakkersuinermik ingerlatsisut,
pisortaqarfiit/oqartussaqarfiit kiisalu aningaasarsiornikkut qanoq
ingerlatsisoqarnersoq malinnaasinnaaffigisariaqarpaat, isornartoqarpallu
piffissaagallartillugu isornartorsiuissallutik.
Ullumikkut taamannak
nakkutilliinissamut tusagassiortut piginnaasallit amerlanngitsut
oqaatigisariaqarparput. Tassunga pissutaapput, tusagassiortut ilinniarsimasut
suliassamut naleqqiullugit ikinneri, aammalu tasagassiortut ataatsimut
isigalugit tamarmik siammasissumik sammisaqartuuneri. Tusagassiortut
pitsaanerusumik suliassaminnut nukissaqarnerulissappata, aqqutissat ilagaat
pikkorissartitsisarnerit amerlanerulersinneri soorlu nassuiaammi aamma taamak
oqaatigineqartoq.
Tusagassiuuteqarneq pillugu
1998-imi ataatsimeersuarnermi, tusagassiuuteqarnermik suliaqartut akornanni
eqqartorneqarpoq, tusagassiuutit pillugit paasisimasaqarfiusumik
ingerlaavartumillu oqalliffiusinnaasumik peqannginneq. Taamatut peqannginnerup
kingunerisimavaa sulisut ataavartumik isummaminnik
paarlaasseqatigiissinnaannginnerat aammalu misilittagaat ataqatigiissaakkamik
katersorneqarsinnaannginnerat.
Inuit Ataqatigiinniit
isumaqarpugut, tusagassiuuteqarnermik suliaqartut kissaatigisaat, tassalu
tusagassiuuteqarnermut attuumassuteqartut assigiinngitsut pillugit
isumasioqatigiittarsinnaanerit pikkorissarnertalimmik ilaqartinneqartussat
akulikinnerusariaqarnerat tapersersortariaqartoq.
Ulluni makkunanerpiaq atuarfiit,
ilinniarfiit, suliffeqarfiit, inuiaat, inatsisartut naalakkersuisullu
kissaatigaat piumasaralugulu nunarsuup sinneranut sutigut tamatigut
nallersuutissasugut. Nunarsuup sinneranut nuanrput takornariaqarfittut
tuninialeruttorparput, niuernikkut allatigullu nunarsuup sinneranut
nallersuukkumalluta. Taamatut peqataassagutta nunarput aamma
takutissinnaasariaqarparput, naliginnaasumik tusagassiuutitigut qarasaasiallu
atorlugit paasissutissanik siammaasinnaanikkut.
Ukiut tusintilikkaat tulliinut
appakaatilernitsinni nassuerutigisariaqarparput tusagassiuuteqarnerup
tungaatigut naammattumik suli inerititaqannginnatta. Inuiattut
tusagassiuuteqarfipput KNR Radio TV-lu suli ineriffiunerusariaqarput taamaapput
aamma sinerissami tv-utileqatigiit sumiiffinnilu radiukkut aallakaatitsiviit.
Ukiorpassuanngulersuni KNR-imut
aningaasaliissutit nikissimanngillat, allaallu tv-utileqatigiinnut
aningaasaliissutaasartut 1997-imiit ikilisarneqarsimapput. Tassami tv-utileqatigiit
atortussaminnik pisinerini nunatta karsianit tapiissutaasartut peerneqarmata.
Inuit Ataqatigiinniit
piumassuseqarpugut taakkununnga aningaasaliissutaasartut qaffanneqarnissaannut.
Minnerunngitsumik KNR-radio tv-llu aammalu sinerissami immikkoortortaqarfiit
sumiiffinni tv-t radiullu sulisuinik pikkorissartitsisarnernik
aningaasaliissutissanik.
Ukiuni kingullerni
tusagassiuutitigut suliallit aamma amigaataajartorput, pingaartumik radio tv-lu
eqqarsaatigaalugu. Teknikkikkut ineriartornerup sukkanerujussuata,
tusagassiuutinik suliaqartut ilinniarsimanngitsut ilinniarsimasullu
malinnaatinneqarnissaat ajornakusoortilerpaalusooq, taamaattumillu
pikkorissartinneqartarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq.
Piffissami qaangiuttumi
sumiiffinni radiut aallakaatitseqatigiissinnaalernissaat inatsisitigut
periarfissinneqartariaqarpoq. Taamaaliunnginnermili paasiniagassat
assigiinngitsut paasiniarneqarnissaat pisariaqarpoq. Tassa kikkut inatsisit
naapertorlugit ingerlasoqarnersoq nakkutilliisuussappat? Aallakaatitseqatigiittarneq
qanoq aningaasalersorneqassava? Aallakaatitsinermi atortut suut
atorneqassappat? Ilaatigut tamakkuupput apeqqutit
akissutissaqartinneqartariaqartut periarfissiinnginnermi.
Imatullu ilaatigut
ingerlasoqarsinnavoq.
Nunarput inuttuujunngikkaluarluni
isorartuupilussuuvoq, ilaatigulli sumiiffinni assigiinngitsuni nutaarsiassat
pisullu imaaliallaannaq tusarfigineq ajorpavut, kisiannili sumiiffinni radiut
atorluarnerisigut tusagassat erngerluta siammartersinnaavagut.
Illoqarfinni assigiinngitsuni
suliniutit assigiinngitsorpassuit malinnaaffigineqarsinnaanngussapput, soorlu
pinaveersaartitsinermut inunnik isumaginninnermut allappassuarnullu
tunngassuteqartut.
KNR kisermaassilluni
aallakaatitsisarunnaarpat unammilleqatigiinneq annertusissaaq, tamanalu
unammilleqatigiinneq "peqqinnartumik" atorneqarsinnavoq.
Isumaqarluinnarpugut tamatta soqutigissagipput sapinngisamik inuiaqatigiinnut
soqutiginaatilimmik aammalu siammasissumik kiffartuussilluarnissarput
annertusissallugit.
Sumiiffinni radiut illoqarfimminninnaq
aallakaatitsisaraluarlutik, taamaattoq piffissap ilaa nuna tamakkerlugu
aallakaatitsisarnissamik piukkunnaateqarluarput piffissamilu nuna tamakkerlugu
aallakaatitsiviusumi aningaasartuutit pilersaarutitigut tapersersuisutigullu
matussuserneqarsinnaapput.
Ullumikkut
aallakaatitseqatigiinnissamut teknikkikkut periarfissaq
ataasiinnaajunnaarsimavoq, uanilu pingaarnertut periarfissat marluk
eqqaassavakka:
Siulleq ISDN-linie Tele Greenland
A/S aqqutigalugu periarfissaareerpoq imaasiallaannarlugu tassunga
ikkuffilersittoqarsinnaavoq, tamannalu kikkunnnu tamanut ullumikkut
neqeroorutaavoq.
Internet-imik atuisartut
ullummikkut telefon-liniet assigiinngitsut marluk atorlugit
attavilersinneqarnissaminnut neqeroorfigineqartarput tassalu siullermik analoglinie
modemimik naliginnaasumik ikkussiffiusinnaasoq aappassaanillu digitallinie
modemimik ikkussiffiusinnaasoq.
Tele Greenland A/S radiokædea
atorlugu aallakaatitseqatigiinneq ingerlanneqarsinnaavoq soorlu ullumikkut
KNR-ip tamanna aqqutigalugu aallakaatitsisartoq.
Periarfissat taakku marluusut
misissorneqarnissaat innersuussutigissavarput.
Immikkuttaaq nunatsinni
filmiliortartut namminersortut qiviarusuppagut, taakkumi aningaasarsiornikkut
aporfissarpassuaqaraluarlutik ukiuni kingullerni qulini inerititsiartorsimapput
immikkut maluginiartariaqartumik.
Ullumikkut namminersorlutik
filmiliortut Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiillu allat
imissutaannik suliakkerneqartarnertik taamaallaat inuussutigisinnaavaat.
Nammineerlutik takorluukkaminnik suliaqarsinnaanerat
periarfissaqanngingajavippoq aatsaallu pisinnaalluni aningaasaateqarfinnut
kultureqarnermullu aningaasaliissutinut sponsoriusinnaasunullu
qinnuteqaqattaareernikkut. Tamanna nukinnik atuinerujussuusarpoq
pisariaqanngikkaluartoq.
Filmiliortartuvut
atorneqarnerusinnaanerat, soorlu atuartitsissutinik filmiliornermi, pisimasunik
takutitassanik filmiliornermi, aliikkutassiornermi minnerunngitsumillu
isiginnaagassianik pisimasuusaartitanik sanaartulernermi.
Nunarsuup sinnerani filmiliortarneq
pingaartinneqaqisoq nunatsinni soqutigineqanngitsutut ippoq, tamanna inuiattut
anguniakkatsinnut akerliuvoq. Filmiliortarnerup eqqarsartaatsikkut,
nutaaliornikkut, piorsarsimassutsikkullu inerisimanitsinnut nalilersuutit
ilagisussaavaat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq.
Nunarsuup sinneranut
nallersuunniassagutta filmitigut immitsinut nittarsaassinnaanerput
pingaarutilerujussuuvoq, ilami sakkunut pingaarnernut ilaavoq.
Inuit ataqatigiinniit
siunnersuutigaarput aningaasat pillugit ukiumoortumik inatsisip
suliarineqarnerani siullermik kultureqarnermut aningaasaateqarfimmut
tapiissutit aalajangersarneqarnerini filmiliortartunut tapiissutissanik
immikkoortitsisoqassassoq allanut atorneqatussaanngitsunik.
Ukiup tullissaanut
filmiliortarneq pillugu tapiissuteqarnissamut inatsisiliortoqarnissaa
kaammattuutigaarput, suliallu ingerlanneqarnerini filmiliortartut
suleqatigineqarnissaat siunnerssutigalugu.
Nunatsinni aaqqissuussaanerput
eqqarsaatigissagaanni, paasissutissinneqarsinnaanissaq pingaarluinnarpoq pisariaqarluinnarlunilu,
minnerunngitsumik taamak allaffissornikkut pisortallu suliffeqarfiutaani
annertoorujussuarmik qallunaat oqaasii aallaavigineqartillugit. Taamaattumik
pisariaqarluinnarpoq paasissutissiisarnerup ingerlaavartumik patajaatsumillu
ingerlatinneqarsinnaajuarnissaa inuiaqatigiit pisinnaatitaaffigimmassuk
aqustisoqarfiit assigiinngitsut sunik ingerlataqarnersut
paasisimasaqarfigissallugu.
1990-imi radiukkut
fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq pillugu inatsisartut peqqussummik
atuutilersitsipput, ukiullu ingerlanerini arlaleriaqaluni peqqussut
allanngortinneqartarsimavoq.
Taamaattumik Inuit
Ataqatigiinniit kissaatigissavarput Inatsimmik Nalunaarummik Naalakkersusiut
siunnersuusioqqullugit, taamaalilluni allannguutaasarsimasut ataatsimut
katersorneqarlutik innutaasunut paasiuminarnerulersinnaaniassammata.
Peqqussummi 1991-imeersumi KNR-i
ima aalajangersaavigineqarsimavoq:
"KNR nammminersortut
ingerlataqarfiuvoq nutaarsiassalerinermik, paasissutissiinermik,
aliikkusersuinermik aammalu eqqumiitsuliorneq pillugu radioqarfikkut tv-kkullu
aallakaatitsinissamik pisussaatinneqartoq". Tassa KNR-ip nuna tamakkerlugu
innuttaasunut pisussaaffii.
Taakku pisussaaffiit
annertoorujussuartut oqaartigineqarsinnaapput kikkunnullu tamannut
naammaginartumik naammassineqarnissaat ajornakusoortarsinnaalluni.
Pitsaasunimmi naammassineqarsinnaassappata naammattumik
inuttaqartittariaqarpavut, ullumikkullu qitiusumi naammattunik
inuttaqartitsiniarneq ajornartorsiutaasarpoq.
Inuit Issittormit Kattuffiata,
naggueqatitsinnik aallakaatitseqatigiitarnissamik suliniuteqarnera aamma
tapersersorneqartussatut isigaarput, taamaattumillu Inatsisartuni
Naalakkersuisunillu malinnaaffigineqarnissaat kaammattuutigissavarput.
Inuit Ataqatigiinniit
oqaatigissavarput, Naalakkersuisut tusagassiuuteqarnermi politikkikkut
tunngaviusumik anguniagassaat, tapersersoratsigit pitsaanerpaamillu
naammassineqarnissaannut suleqataassalluta piareersimagatta.
Tusagassiuuteqarnerup siunertaraa
inuit attaveqaqatigiissinnaanissaat. Attaveqaqatigiissinnaaneq
assigiinngitsunik imalik. Soorlu radiukkut tusarnaagassaqarsinnaaneq
oqalliffiusinnaasumik, isiginnaagassaqartinneqarsinnaaneq
eqqarsartitsilersinnaasumik, aviseqarsinnaneq paasissutissiisinnaasumik
oqalliffiusinnaasunillu qarasaasiakkut atassuteqaqatigiissinnaaneq
paasisissutissinneqarsinnaatitaaneq, atuagassaqartinneqarsinnaaneq
minnerunngitsumillu saqqummiussaqarsinnaatitaaneq.
KNR-i kajumissaarusupparput
sunngiffinni radio tv-nillu pisinniartarsinnaanerminnut aningaasanik
aalajangersimasunik ukiumut inissiisaqqullugu, taamaasillutik sumiiffinni radio
tv-lu, aningaasanik ukiumoortumik pilersaarusiornerminnut atatillugu
patajaatsumik pilersaarusiorsinnaaniassammata. Taassumallu saniatigut nunatsinniit
aallakaatitassiat amerlanerusut pissarsiarineqarsinnaassammata.
Naggataatigut Inuit
Ataqatigiinniit oqaatigissavarput, Inatsisartuni ilaasortap Atassummeersup
Godmand Rasmussen-ip, KNR-ip namminersortunngortinneqarnissaanut siunnersuutaa
isumaqatiginnginnatsigu, taarsiullugulu siuliani eqqaariikkatsitut
susassaqartut suleqatigiinnerunissaat kaammattuutigissallutigu.
Taamatut oqaaseqarluta nalunaarut
ersarissoq tusaatissatut tiguarput.
Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Tusagassiuuteqarneq pillugu
nassuiaat naalakkersuisup saqqummiussaanut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit
imatut oqaaseqassaagut.
Nunatsinni tusagassiuuteqarnerup
sumut killissimanera aammalu qanoq siunissami atorluarneqarsinnaanersoq
soqutiginartutut Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput. Aammalu ukioq
kingulleq Ilulissani isumasioqatigiissimanerup kingorna nassuiaasiorsimaneq
pissusissamisoortut inatsisartunut saqqummiunneqarnera tulluartipparput.
Tassami inatsisartuniit tusagassiuuteqarnerup qanoq siunissami ingerlariaqqinnissaa
imaluunniit aalajangiivigineqarnissaa soqutiginartuummat.
Kattusseqatigiinniit
taakkartorusupparput tusagassiuuteqarneq immikkorluinnaq inissisimasutut
oqaatigisariaqarmat politikkikkut ulluinnarni ingerlanneqarnarani
akulerusimaffigineqassanngitsoq. Tassami oqaatigerusupparput taakkuummata
KNR-tv aamma KNR-radio innuttaasunut innuttaasunut paasissutissiisartut
pingaarutillit. Taakkualu marluk saniatigut aviisitigut tusagassiuuteqarnikkut
pingaarutilittut pinngitssorsinnaanngisatut taakkartorusukkatsigu. Tassami
Avisitigut tusagassiorneq innuttaasunut annertuumik aamma sunniuteqartarmat.
Oqallinnerit paasissutissiinerit aammalumi politikkikkut ingerlatsinermi
taakkartuisartuullutik annertuumillu oqallitsitsisarlutik.
Ullutsinnimi tusagassiuuteqarneq
pinngitsoorsinnaanngilarput ulluinnarni pisut innuttaasunut pingaarutillit
saqqummiunneqartarmata. Oqaatigisariaqarpormi tusagassiuuteqarneq
nakkutilliisutut taakkartorneqarsinnaammat imaluunniit oqaatigineqarsinnaammat.
Inatsisartummi politikkikkut eqqortumik ingerlatsisoqarnersoq
taakkartuiffigisinnaammassuk innuttaasunullu paasissutissiisinnaallutil,
arlaatigut inuiaqatigiinnut pingaarutilinnik apeqqutini.
Innuttaasunut
paasissutissiisarnerit ajunngitsortaqarlutik aamma illuatungeqarput tassa
paasissutissiinermi eqortumik tunngavissaqarluarluni paasissutissiisoqarnersoq
illuatungaanilu piareersagaavallaanngitsumik illuatungeqanngitsumillu
paasissutissineq apeqquserneqarsinnaaluni. Ilaannimi soqutiginartunik
paasissutissiisimanikkut aqaguani puigorneqartarmata aammalu aallakaatitsinermi
illuatungiliuttoqanngittarnerit amigaataassarlutik, uffalu eqqartorneqartut
inuiaqatigiinnut soqutiginaraluaqisut iluatinnaraluaqisullu.
Tusagassiuuteqarnerup nunatsinni
ineriartorsimanera sukkaqisumik ingerlasimavoq, innuttaasut ullumikkut
periarfissaat annertuumik ammaanneqarsimallutik.
Siornatigut radiukkut
tusagassiuuineq annerttumik atorneqarsimavoq maannakkuli
illuatungiliuttoqalersimavoq tassalu tv-mik minnerunngitsumillu
qarasaasiaqarnerup iluani paasissutissat nutaarsissallu nunatsinniit aammalu
nunanit allaniit paasissutissanik ammaassisuummata.
Taakkualu saniatigut
sineriatsinni lokal-tv-it aamma lokal-radiut anneruumik piffimmi
tusagassiuuteqarnikkut paasisitsiniaanikkut aammalumi oqallitsitsinikkut qitiusutut
annertuumik oqaatigisariaqarput. Aammalu ilaatigut sulisoqarmata tusagassiortut
ilinniarsimanngikkaluarlutik pitsaasumik kusanartunillu tusagassiisartunik
piffinnilu ataasiakkaani annertuunik nalunngisaqartarlutik.
Kattusseqatigiinniillu tusagassiuuteqarnerup
ullutsinni inissisimanera siunissamilu qanoq atorluarneqarnissaa pissanganartut
isigaarput. Tassami ullutsinni tusagassiuuteqarnerup KNR-radiup aamma KNR-tv-p
Inatsisartunit aningaasalersorneqarnera taamatut ingerlaannassanersoq imaluunniit
arlaatigut allannguinikkut aaqqiivigineqarsinnaanissaa ujartorusukkatsigu.
Nalunnginnatsigumi sineriammi lokal-tv-t aamma lokal-radiut arlallit
pitsaanerusumik atorluarneqarsinnaanissaannut ammaassisuusinnaammata
aningaasatigut aaqqiinikkut aammalumi Inatsisitigut allannguinikkut, lokal-tv-t
aamma lokal-radiut sineriammut isorartoqisumut anngussinnaanngussammata.
Innuttaasunullu sinerissamiittunut iluaqutaasinnaasumik
tunniussaqalersinnaamata.
Eqqarsaatigineqarsinnaapput
periarfissat ullutsinni pioreersut. Tassami nalunngilarput KNR-tv ullup
ilarujussua atorneqarneq ajortoq. Ammaassisinnaagaanni sineriammi tv-qarfiit
ullup ingerlanerani aallakaatitsisinnaanngorlugit innuttaasunut annertuumik
iluaqutaasussaassammat. Aammalumi lokal-radiut periarfissaqalersinnaassapput
KNR-ip saniatigut kanalimik ammaassinikkut Inatsisitigut allannginikkut.
Taamaasiornikkut
paasissutissisinnaaneq lokal-tv-t aamma lokal-radiut atornerisigut
piviusunngortinneqarsinnaalissapput.
Inatsisit tunngavigalugit
innuttaasunut paasisitsiniaasarnerit pisortaniit ingerlanneqarnerat
pissusissamisoortutut Kattusseqatigiinniit isigaarput. Kisiannili ullutsinni
aallakaatitsisarnerup tungaatigut siuariartornerit toqqammavigissagutsigit
sineriatsinni lokal-tv-t aamma lokal-radiut Inatsisitigut aallakaatitsisinnaanissaannik
ammaaffigineqarsinnaanissaat Kattusseqatigiinniit taakkartorusupparput. Tassami
aningaasat KNR-tv-mut atorneqartartut ilaaat atorneqarsinnaanissaat
lokal-tv-qarfinnnut siuarsaanernut aammalu atorluarneqarsinnaaneri ammaassisuusinnaammata
tusagassiuuteqarnerup iluani aammalu taamatut lokal-radiunut tunngatillugu.
Iluatinnaqimmatami nunatsinni
pioreersut atorluarsinnaanissaat aammalumi atortut annertoqisut lokal-tv-t
aamma lokal-radiut pigereermatigit.
Allakaatittakkat taakkartortuarpagut
KNR-ikkut kalaallisut annertunerusumik aallanneqarnissaat. Kattusseqatigiinniit
maluginiakkatta ilagaat suli qallunaatut aallakaatitsisarnerit annertoqisut
ingerlanneqartartut. Neriuutigaarpullu ukiut tamaasa aningaasaliisarnermi
piumasaqaataasinnaasut ilagissagaat kalaallisut aallakaatitassat
annertusisinnaanisssat, innuttaasummi amerlaqisut qallunaatut
aallakaatitassiaasartut paasineq ajormatigit.
Ilanngullu oqaatigerusupparput
KNR-tv-mi kalaallisut oqallitsitsisarnerit amigaataasutut isigigatsigit.
Taakkartorusutatta ilaattut taasinnavarput internet-ikkut akit nunarsuarmi
akisunerpaat qanoq iliorluni aaqqiivigineqarsinnaanissaat. Ilami nunani allani
akit tupinnartumik appasipput nunatsinni akit qaffaseqalutik.
Naalakkersuisumiit saqqummiunneqartunut
tunngatillugu apeqquteqaatigissavarput suleqatigiissitaliornissaq
taakkartorneqartoq sumut killinnersoq aammalu sineriammi lokal-tv-t aamma
lokal-radiut aaqqiisinnaanissaq Naalakkersuisuniit qanoq
eqqarsaatigineqarnersoq.
Taamatut oqaaseqarluta Kattusseqatigiinniit
Naalakkersuisup saqqummiussaanut Kattusseqatigiinniit oqaaseqassaagut.
Taavalu Godmand Rasmussen-ip
saqqummiussaanut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqassaagut.
Siuliini oqaatigisatsinni
taakkartukkavut innersuussutigerusuppavut tassalu sineriammi lokal-tv-t aamma
lokal-radiut Inatsisitigut periarfissinnerisigut annertuumik
ammaassiffigissagatsigit aammalu aningaasatigut aallarnisarnialernerini
tapiisinnaanerit misissiffigineqarnissaat innersuussutigerusupparput.
Pingaaruteqassaarlu
suleqatigiissitaliornikkut aaqqiisinnaanerit misissorneqarnissaat
innersuutigerusukkatsigit. Tassami tusagassiuuteqarnerup pinngitsoornani
Naalagaaffinniit aningaasalersorneqarneri ingerlanneqartuassammat taassumali
iluani arlaatigut allannguisoqassappat Inatsisitigut allannguinikkut
aqqinneqarsinnammata.
Taamatut oqaaseqarluta
periarfissat misissorneqarnissaat Kattusseqatigiinnit siunnersuutigerusuppavut.
Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut
Ilisimatusarnermullu Naalak-kersuisoq:
Siullermik Siumup oqaaseqartuata
Jørgen Wæver Johansen-ip saqqummiussaanut imatut oqaaseqarusuppunga.
Suleqatigiissitanut naliligassat
isummat nutaat tusarluarnaqaat. Nassuiaatigineqartoq nalunaarutip taamatut
ersaritsigisumik Siumuminngaanniit tiguneqarnera soorunami nuannaarutigivara
aammalu isummat nutaat akisoorsuunngikkaluarlutik kisiannili suleqatigiit
isumaliutissiissutissamik saqqummiussinissaa utaqqinngikkaluarlugu kisiannilu
ullumikkut periarfissagut atoreerlugit aallartissinnaasugut neriuppunga KNR
soorunami suleqatigalugu paasinninnerlu ataqqeqatigiinnerlu aqqutigalugit aamma
taamatut ujartorneqartut suna assersuutigiinnarlugu una nunatsinnut
tulluartunngortillugu tv-avisip saniatigut profil-i aallakaatinneqartartoq
taanna aamma nunatsinni atorluarneqarsinnaammat imatut allanngortiterinissaq
imaluunniit isumaliutissiissuteqarnissaq utaqqeqqaanngikkaluarlugu.
Uani Siumuminngaanniit
ajartorneqartoq taamatut nukittunerusumik suleqatigiinnissaq kiisalu aamma lokal-radiut
tv-llu KNR-imik suleqateqarluarnerunissaat Siumuinnaanngitsup aammalu
arlaqartut ujartorpaat. Taannalu eqqorpoq aammalu soorlu taareeriga
suleqatigiit utaqqinngikkaluarlugit ingerlanneqarsinnasut ilagissagunarlugu.
Ataatsimut Siumup oqaaseqarnera
imatut nalilerusuppara nutaaliuutissanik amerlasoorpassuanik tikkuartuivoq
aammalu soorunami taanna tamatigoortumik innuttaasut
killiliiffigineqanngitsumik isummersueqataanissaata nukittorsarneqarnissaa
arlaleriarlugu aamma ujartorlugu. Soorunami nassuiaatip uuma siunertaasa
pingaarnepaat taanna aallaavittut ilagivaat.
Aamma immikkut taalaarusuppara
Siumuminngaannit oqariartuutigineqartoq nutseri-sarnerujussuarmik apeqqusiineq
ilumoortortaqarmat. Nukippassuit tassani atorneqartarmata immaqa allamut atorneqarsinnaagaluartut
tassami pisariaqarsorinanngilaq suut tamaavimmik allaaserineqartut oqaatsinut
marlunnut saqqummiunneqartarnissaat ilaatigut aamma oqaatsit ataasiinnaat
atoraluarlugit saqqummiussisarunik taava aamma aviisip imarisaa imartunerusinnaammat.
Nutaaliuutsitut siunnersuutit
arlaqaqisut neriuppunga ukua suleqatigiittussat tallimaagallartut
tigulluarumaaraat taavalu innersuussinermik kaamissueqataajumaarpugut.
Atassutip oqaaseqartuata Anders
Nielsson-ip saqqummiussaanut tunngatillugu siullermik nuannaarnartunnguaq
ataaseq taarusuppara - tassalu imatut oqarsimammat:
"Ullumikkut
tulluusimaartariaqaraluarpugut angoriikkagut piinnarnagit periarfissarpassuilli
saatsinniittut atorneqarnissaminnullu utaqqiinnartut pillugit".
Tassa nalunaarusiap soorumani
anersaamigut taanna siunertarivaa taamaammallu Anders Nielsson-ip taamatut
saqqummiussinera uanga allatut paasisinnaanngilara piaaraluni soorlu una
saqqummiunneqartoq partiini sinnerlugu paatsoorniaraa. Tassami
siunertarineqanngimmat kialuunniit kiffaanngissusini atorlugu
saqqummiussisinnaanera killilersorniarneqanngilluinnarpoq. Kisiannili uani
ujartorpavut soorunami ullutsinnut naleqquttunik nunatsinnilu aamma
aningaasatigut nammanneqarsinnaasunik aaqqiissuteqarnissarput. Taamaammat
ammatilluinnaaqqissaarparput uani suleqatigiissitaliassagut
killilersorniarneqanngillat pisinnaatitaanerminni eqqarsaatillu nutaat taamatut
ilanngussorneqarnissaanni kiffaanngissuseqassapput taakkua arbejdsgruppit
qanorluunniit siunnersuuteqarnissaminnut.
IA-p ujartugaannut aamma Olga
Poulsen-ip saqqummiussineranut atatillugu soorunami nuannaarutigivara aamma
taama qaamasumik nipilerlugu saqqummiussimmat, aammalu soorunami ajartukkat
assigiinngitsut, ujartugarpassuasi aamma maluginiarpakka neriullungalu aamma
suleqatigiissitani taakkununnga tallimani qimerloorneqarluarlutik
aalajangiiffigineqarumaatut. Immikkut taalaarusuppakka ISDN-linie taakkunani
suleqatigiinnni soorunami misissorneqassaaq. Taavalu aamma radiokæde
misissorneqarsinnaasunut ilaavoq. Aamma ujartorneqartu ilagivaat pikkorissaaneq
sulisunik pisariaqartoq, tamanna sulisitsisup akisussaaffigaa, sulisullu
suleqatigalugit piareersarneqartussaapput. Taanna isuma soorunami aqqutigaluta
siulersuisunut ingerlanneqarsinnaavoq.
KNR-ip lokal-radio tv-nik
pikkorissartitsinissaa ingerlanneqartarsimavoq siunissamilu aamma
suleqatigiinneq tassani pisariaqarpoq, aammalu taakkua
ingerlatsereertarsimanerit aamma qaqeqqinneqarsinnaapput.
Kisianni una
aallakaatitseqatigiittarnissaq tassa lokal-radio tv-millu aallakaatitseqatigiittarneq
peqqussutikkut allannguinermi aatsaat taanna pisinnaavoq. Soorunami aamma tassa
taanna arbejdsgruppit taakkua misissugassaasa ilagissavaat.
Filmiliortarneq pillugu aamma
ujartuigassi, kulturikkut tapiissutinik pisinnaapput pisarlutillumi aamma siunissami
immikkut tapiiffigineqarsinnaanissaat suleqatigiit aamma nalilersugassaattut
pingaartut isumaqarfigivara.
Taavalu aamma Inuit Issittormiut
tusagassiorneq pillugu tassani aamma oqaatigiinnarsinnaavara suleqatigiipput ,
tamanna suleqatigiinneq ingerlalluartutut nalilerneqarpoq, suli
pitsaanerulernissaa Naalakkersuisutigoorlugu ingerlanniarsinnaavarput.
Taavalu aamma Kattusseqatigiinnut
taamatut aamma soqutiginartillugu Mogens Kleist oqaaseqarfigigakku
maluginiarpara tassani oqaaseqarnissinni akuersaartumik anersaaqarlusi taamatut
oqaaseqarfigigassiuk. Aammalu takusinnaavara ujartukkasi arlallit uparuakkasilu
aamma arlallit taamatut Siumuminngaanniillu Inuit Ataqatigiinninngaanniillu
aamma ujartorneqarlutillu uparuarneqarmata aamma ukua suleqatigiit
pilersitassatta iluani suliassatut piukkunnarluinnarput aammalu
innersuutigissavakka.
Qujanaq.
Godmand Rasmussen, Atassut, siunnersuuteqartoq:
Tassa una Naalakkersuisup
oqaaseqaataat uanga annertunerusumik uanga oqaaseqarfigerusunngilara partiinit
tamanit oqaaseqarfigineqareermat.
Kisianni una Kalaallit Nunaata
Radioa-nut oqallisissiatut tassunga ilaareermat naatsukullannguamik
oqaaseqarfigerusuppara.
Taalliortut ilaat
oqaaseqarsimavoq "silarput unigani ingerlaguni malersorlugu pinianngitsuni
nukillaarutaalerumaarpoq".
Tupigilluinnarpara partiit
ilaaninngaanniit Namminersunngorlaanummi oqaluleruttorfitta nalaani ukiut
tusintilinnut iseriartulernitta nalaani oqaloruttulerfiup nalaani siunnersuut
taamannak ersaritsigisoq paatsoorneqartut isikkulimmik oqallittoqqarmat.
Kisianni oqaatigeqqaarusuppara
Siumup oqaaseqartua aamma IA-p oqaaseqartua assut paasiuminaatsippakka, isummat
saqqummiunneqartumi uani illersorlugillu assortorlugillu oqalummata.
Soorlu una issualaassuara
naatsunnguaq, inuttaasa akuerissappassuk Siumumi:
"Siumumi isumarput
naapertorlugu pisortat tassuunakkut pisussaaffigisartik
naammassisinnaajunnaassavaat, taamaattumik siunnersuutigineqartoq
isumaqatiginngilarput".
Tupigaara ullumikkut
ineriartornermi sukkasuumi malinnaarusullutik inuit oqaluttartut pisortat suli
isumalluutigiinnarlugit inoorusussinnaappata. Ullumi nunatsinni matu
qiveqqavoq, namminersortunngorluni ingerlatsinnaanermut ajornaquteqanngitsumik
ingerlatsilersinnaalluta.
Ullumikkut Naalakkersuisut aamma
- pisortat isumalluutiginninneq annertuallaaqaaq, miserratiginagu
oqaatigisariaqarparput Kalaallit Nunaanni tusagassiortoqarfiit - lokalradio-t
aamma TV-iit ullumikkut eqaatsorujussuarmik ingerlatsisinnaapput. Uani
oqartoqanngilaq siunnersuummi Kalaallit Nunaata Radioa ajanniarneqartoq,
kisianni una atuaqqissaarussiuk paasisinnaavarsi oqaaseq atorneqarmat, tassani
suleqatigiilluarnikkut anguniarneqassasoq, tusagassiorneq siammaallugu. Tassa
namminersunngortunngorsaanikkut.
Taanna nipi nutaajunngilaq
qangatsiaq Naalakkersuisut Siulittaasuata ataqqisama Jonathan Motzfeldt-ip
taamatungajak aamma ilusilimmik oqaluttarfimmiit oqarnikuusoq
eqqaamalluaqqissaarpara.
Uani IA-p oqaaseqartuani aamma,
annertunerusumik takisuuliornianngilanga, naak
nalunaaqutsersuigaatsiaraluarlunga. Taarsiullugu siuliani eqqaariikkattut
susassaqartut suleqatigiinnerunissaat kaammattuutigaarput.
Assut paatsuunganartippakka
siunnersuutigisanninngaaniit isumaqataanngissinnarlutik, uani eqqartorneqartut
suleqatigiissinnaanerat aamma taakkartulermassuk. Soorluuna imatut partiit
oqaaseqartuanit ima erseqqitsigisumik oqartoqarniaraluartoq,
piffissanngorsimavoq taamaaliornissamut, Kalaallit Nunaanni lokalradio-t aamma
TV-iit suleqatigiissinnaarat ullumikkut pisariaqartilerparput, soorlu taama
oqartoqarneraluarluni, tattoqittoqaannartoq. Miserratigisinnaanngisarput aana,
Kalaallit Nunaani tusagassiorneq siamasinnerusumik pitsaanerusumillu
atussagutsigu, pioreersut uummarsartariaqarpagut Kalaallit Nunaanni, tassa
kusanartumik partii taanna tapersiinissaat.
Namminersortumik ingerlasut
ullumikkut 600 kr.-imik aallakaatitsinermi akilerneqartartut ippassaaninnguaq
1000 kr.-imut qaffanneqarsimavoq. Taamaattumik takorloorsinnaavarput, piusut
taakku uagut politikkerit ersarissumik tapersersunngikkutsigit, siunissami aqullaartoorteratarsinnaavagut.
Taamaatumik
eqqarsaatigilluartariaqarpoq, nunatsinni oqallinnerit eqaatsut, eqaallisaanerit
pissassagutsigit, qaammarsaanerit, soorlu uani Sisimiut Tusaataata quppernerani
tassani arlalinni nassuiaatit ersaripput, kimilluunniit
paatsoorneqarsinnaanngitsut. Kisermaassiniartoqanngilaq kisianniuna
suleqatiginnikkusuttoqartoq. Tassa iluatinnaataa. Sisimiut Tusaataata uani
qeqqata suleqatigiiffiani oqaaserineqartut naatsunnguaq una atualaarusuppara:
Ullumikkut lokalradio-t nuna tamakkerlugu aallakaatitsisarnerminni suli
pitsaanerungaartumik naalaartartunut tunniussassaqaraluarput.
Pitsaanerungaartuunik atugassaqartitaagaluarunik.
Oqaatsit ersarilluinnassusii,
ilumut ullumikkut assut akimmiffik taanna appakarnissaa Atassumminngaaniit uagut
pingaartipparput, aningaasarpassuit tassani tunniunneqartarput. Uagut
oqareerpugut aviisiliortut ataqqivagut, kisianni nunatsinni aamma taamatut
sulerusuttut ataatsimut suleqatigiilersuuppata nukiit ataatsimut tusagassiorneq
uummarsarneqalissagaluarpoq.
Radio-aviisi sooruna taama
naatsigilersoq, uani oqaaseqarninni siusinnerusukkut oqarpunga,
atortorissaarutit sioqqullugit qanga inuit sulisimasut taakku
ataqqisariaqarput, tunniussisarsimaqaat, imaluunniit oqarta; imminnut
pilliutigisarsimapput, suliaminnut tunniutivillutik inuiaqatiminnut
oqariartuutitik anngutserusullugit.
Ullumikkut inuit qassit sulippat,
uani 107 nalunaarutigineqarput pineqartuni, radio-aviisi ullormut qanoq
naatsigilerpa? Taava
aperisariaqarpugut, taava sulerisunuku? Uagut pisussaaffimmi sulisarpugut,
naammasserusullugu suliarput, ilaanni tiimerpassuit ingerlaartariaqartarluta,
pisussaaffipput sunaasoq nalunnginnatsigu.
Ullumi inuit
amerlavallaaleqaagut aningaasamik akilerneqarneq annerutiinnarlugu
tunniussinnaasatsinnik millilerivallaartalersugut. Inuiaqatigiit ilutsinni
suleqatigiissagutta Namminersornerulernerpullu eqqarsaatigissagutsigu, aamma
tunniussinnaasagut inuiaqatitsinnut aningaasaq salliutippallaarnagu
atortariaqalerpagut. Isumaliorpunga taanna isumalioqqutigeqqissaartaria-qarlersoq.
Aamma taamatut
eqaallisaanermut suleqatigiittoqalerpat qularinngilara, nunatta karsianut
annertungaatsiartumik aningaasalersuinikkut iluaqutaalerumaartoq. Tassani
periarfissarpassuit qaammarsaanermut atorneqarsinnaammata. Qujanaq.
Jørgen Wæver
Johansen,
Siumup oqaaseqartua:
Kingulleq
siulliutilaassagaanni isumaqarpunga utoqqatsertariaqartugut tamatta taava,
tamaavitta Guulumaap siunnersuutaa paatsoorsimagutsigu. Uani aamma malunnarmat
partiiata nammineq paatsoorsimagaa. Tassami qulequtaa Guulumaap siunnersuutaani
tassaavoq, KNR-ip namminersortunik ingerlanneqalersinnaanerata
misissoqqissaarnissaannik siunnersuut. Taannalu partiiataluunniit
isummerfigisimanngilaa. Partiiata oqaatigivaa, siunnersuutigineqartoq najukkani
radio-qarfiit periarfissagissaarnerulernissaannik tunngasumik
siunnersuuteqarsimasoq.
Taanna tamatta
isumaqatigaarput, Siumuminngaaniit toqqaannartumik siunnersuutigaarput
radio-qarfiit taakku najukkani assigiinngitsuniittut suleqatigiissinnerisigut
kanal 2-mik pilersitsisoqarsinnaasoq. Kisianni taanna tunngaviusumik Guulumaap
siunnersuutaani pineqanngilaq. Isumaqarpunga aamma uggornartuusoq Atassummiit
oqaaseqartup ullumikkut tulluusimaartariaqarnerput aammalu angoriikkagut
piinnarnagit periarfissarpassuilli saatsinniittut atorneqarnerulernissaannik
utaqqiinnartutullu taakkartorneqartut pillugit saqqummiussaanut, soormi
Atassummiit taartoq kisiat qiviarniarsarinagu qaamanerulaartumik
periarfissarpassuit taakkua taakkartukkasi pillugit siunnersuutissassinnik
saqqummiussaqanngilasi. Periarfissaq manna uagut sapinngisarput naapertorlugu
taamatut atorluarniarsarisimavarput.
Oqaatigineqartuni allani
isumaqatigisakka amerlaqaat, taamaattumik isumaqatiginngisakka marluk
taakkartulaassuakka, imaluunniit isumaqatiginngisara ataaseq taavalu alla.
Siullermik sinerissami nuusiorfiit assigiinngitsut aammalu atuakkiorfiup
pisortanik suliassinneqarnermikkut aningaasarsiorsinnaanerat
pitsanngorsarneqarsinnaavoq, IA-p oqariartuutigivaa. Uanga isumaqarpunga
nuusiorfiit namminersorlutik ingerlatsisut ima amerlatigisut nunatsinni allaat
pisariaqan-ngitsoq atuakkiorfiup nuusiortarnissaa. Pisortat tapersersugaannik
imaluunniit aningaasalersueqataaffigisaannik.
Kiisalu isumaqarpunga Inuit
Issittormiut Kattuffiata pilersaarutaannut naggueqatitsinnik aallakkaatitseqatigiittarnissami
suliniuteqarnerannut tunngatillugu siunertat tassaniittoq pitsaasuuvoq, aamma
anguniarneqartariaqarpoq. Kisianni oqarluartaarneruinnaassanngilaq, aamma
piviusumik malitseqartariaqarpoq, ilami ukiorpassuanngorput taamatut oqaluttaleqqaarnitsinniilli.
Tassa taamatut naatsumik
partiit allat oqaaseqartui siunnersuuteqartorlu akissuteqarfigaakka.
Mogens Kleist, Kattusseqatigiit:
Taakkartukkagut ujarlernigullu,
taassuma nassuiaammut tunngatillugu saqqummiussimasatsinnut oqaatigerusupparput
pioreersut atorluarsinnaanissaat. Ullup ilarujussua KNR-TV
ikikkaangatsigu qallunaatut aallakaatitsisoq tusarnaarsinnaasarpagut.
Sooq periarfississinnaanngilagut
sineriammiittut, piffissami aalajangersimasumi atorneqanngitsumik, soormi
taakkununnga atukkiunneqarsinnaanngila. Aammalu taakkartukkatta ilagivaat lokal
radio-t pioreersut atorluarniarsariniartigit. Siumukkut oqalupput, kujataani
ataatsimeersuaramik aviisinut ullut tamaasa saqqummertartussamik ujartuillutik.
Lokalradio-t periarfissikkaluarutsigit sineriammiittut ataatsimut
attaveqartilerlugit taamaalillutik aallakaatitsisinnaanngorlutik, akunnerup
iluani sineriamminngaaniit immaqa minutsit qulikkaarlugit nutaarsiassanik
nutaarluinnarnik saqqummiisinnaassagaluarput. Taamaattumik inatsisitigut
ammaaffigineqarsinnaanissaat lokalradio-t uanga taanna neriuutigaara
Naalakkersuisuninngaaniit misissorneqarumaartoq.
Aammalu taakkartukkatsinnut
Guulumaap saqqummiussaanut tunngatillugu uagut paatsuunngilagut taamatut
siunnersuutaanut tunngatillugu, oqaatigerusuppara uagut periarfissaareersut
taakkua sooq misissuiffigisinnaanngilagut. Aammalu KNR-imi aningaasat
tunniunneqartartut ilaat arlaatigut qanoq atorluarneqarsinnaanersut
lokalradio-nut, tassuuna aamma periarfissanut ujartuerusukkatta. Imaanngitsoq
KNR-ip privatinngorsartariaqaripput, naamik. Pioreersut atorluarniartigit.
Taavalu Guulumaap
taakkartuineranut illuatungerluinnaanik Inuit Ataqatigiinninngaaniit
oqaatigineqarpoq, KNR-imi taamatut pitsaasumik ingerlatsiniaraanni taava aamma
sulisut amerlanerusut pigineqartariaqartut. Isumaqarpunga
naliliiffigisariaqaripput KNR-imi massakkut sulisut taama amerlatigisut
taakkartorneqartapa, suliaannut sanilliullugit qanoq naliliiffigisinnaanerigut
siunissami pitsaanerpaamik radio-kut TV-kullu aallakaatitsiniarutta.
Imaanngitsoq sulisui sullarlummata, naa´ , arlaannik ajortoqarsimassaaq
taamatut sullissinermut tunngatillugu taakkartorneqarpatta radio-aviisi
sivikilligaluttuinnartoq. Taavalu aamma Qanoruukkut taamatut
sineriamminngaaniit aallakaatitsinermut imaqarnerusunik
aallakaatitsisinnaanissaanut tunngatillugu.
Aammalu oqallittarnernut
tunngatillugu isumaqarpugut tamakkua arlaatigut misissortariaqartut,
imaanngitsoq taakkua ajorigivut. Kisianni arlaatigut aaqqiiniarutta aamma
aaqqiisinnaasariaqarpugut, aamma illuatungaanninngaanniit
oqaaseqarsinnaasariaqarpugut ajortumik isumaqarata kisianni pitsaasumik
anguniagaqarluta taamatut oqalliseqataasinnaanissarput.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Tassa siullermik Gudmand
Rasmussen paatsoorsimanerarluta oqaaseqarneranut oqassuunga,
paatsuunngilliunnaratta. Tassami nammineq siunnersuummik tassani quppernermi
allassimavaa, Kalaallit Nunaata Radioata privatinngortinneqarnissaa, aammalu
oqaaseq ersarissumik atorpaa, taamaattumik paatsuugassaanngitsumik uagut
paasivarput. Immaqa Guulumaap paasinerlunneqarneranut oqariartornermini
tunngavigivaa, nammineerluni tassunga siunnersuutiminut ilaliussatut
ilanngutissimagamiuk, nassuiaat, Sisimiut Tusaataata nassuiaatigisaa.
Taanna privatinngorsaanermik siunertaqanngilaq,
kisiannili kissaatiginninneruvoq, lokalradiot imaluunniitt aalajangersimasunik
radioqarfiit tv-qarfiillu aallakaatitseqatigiittarnissamik kissaateqarnerannik
oqariartortuuvoq, taanna. Taakkua quppernerit, taamaattumik paatsuunngilagut.
Taava tassunga Siumukkormiut
Jørgen Wæverip oqaasianut isumaqataavugut minnerpaaffiliisinnaanissamut
aalajangiisoqarsinnaaneranut tunngatillugu taanna isumaqatigivarput.
Taavalu uani atuakkiorfik tassani eqqaanerani, assersuutitut tassani taasivunga. Oqarpunga assersuutigalugit nuusiorfiit aammalu atuakkiorfiit. Uani tusagassiutit pivagut. Tusagassiutit kikkut aamma atuakkiorfik aamma tusagassiutinik suliaqartarpoq, taamaattumik assersuutitut tiguakka taakku marluk. Tusarnaarneqarsinnaasut aammalu atuarneqarsinnaasut. Tassanilu oqaatiginninni tassa tunniussisoqarnerusarsinnaagaluarpat suliassanik Namminersornerullutik Oqartussaninngaanniit, taava immaqa aamma aningaasarsiornerat pitsanngorsarneqarsinnaavoq. Imaanngitsoq atuakkiorfik nuusiortinneqassasoq, taamatut oqariartunngilanga assersuutitut taakkua marluk atorpakka.
Taavalu Inuit Issittormiut Kattuffianni taamatut oqariartuuterput oqarluartaarnerunngilaq. Aamma nammineq Jørgen Wæveri illit nalunngilat oqarluartaarnerunerunngitsoq, tassami aamma arlaatigut annerusumik minnerusumilluunnit suleqataanikuuvutit ICC-p iluani. Taamaattumik taanna arlaatigut illit attuumassuteqarfigivat. Taamaattumik paasisinnaanngilara oqarluartaarnertut taagussagukku.
Taava aamma tassani oqaatigerusutara, assorujussuaq qamanngaanniit oqaatigerusutara aamma ataaseq Jørgen Wæverimut oqaaseqaatiuvoq. Tassalu qallunaatut oqaatsit maani oqaluttarfimminngaanniit atorlugit Nuummiusuutut oqartarneq, aatsaat tassa oqarluartaarneq. Tassa assersuutigalugu, kanaltv-liorsinnaaneq taamatut oqarlutit oqarputit, Nuummiutoorlugu. Oqarfigissavakkit Nuummiut oqarneq ajorput kanalradio imaluunniit kanal. Taamaattumik aatsaat taanna uanga oqarluartaarnertut isigivara.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Naalakkersuisuni tusagassiornermut akisussaasuulluni ullumikkut aamma oqallinneq assorujussuaq soqutiginaateqarpoq. Tusarnaarlugu partiininngaanniit oqaaseqarfigineqarmat saqqummiussaq, ukiuni arlalinni ineriartortinneqarsimasoq.
Aamma Atassutip oqaaseqartuanut eqqaasitsissutigilaarusuppara, Konrad Steenholdtip Naalakkersuisuunermini kultureqarnermut tunngasuni suliaa annertoqisoq aamma tassaniimmat. Maannakkut suliassap uuma ingerlannerani inaarsaaniarnermut anngutinnagu, taamanikkut naalakkersuisuusup suliassaq annertuut manna piareersarsimavaa, maannakkullu Naalakkersuisup ullumi saqqummiussaa inaarsaanerusimalluni aamma annertooq.
Taakkua erseqqissaatigisinnarlugit pingasut oqaatigilaarusutakka tassaapput, aamma Anders Nilsson tusarnaarlugu imatut isumaqalissannginnatta nuna manna kikkut oqalussinnaanerannik killilersuiffiusoq. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni kikkulluunniit saqqummiussisinnaanerat killilersorniarneqartutut oqaatigineqassappat, tamanna ilumuunngimmat. Aamma Kalaallit Nunaat, grundlovep soorunami malittarisassai tamaasa malinniarsarivagut, naak nunatsinni grundejerforeningeqanngikkaluarluta, aammalu tamakkunatigut soqutigisagut allaagaluartut.
Kisianni isumaqarpunga aamma amerlaqisut Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu naqisimaneqan-ngitsumik oqalussinnaatitaanerup atorneqarnera aamma assigiinngitsumik nassuiarniartaraat.
Amerikkamiut tamakkunatigut paasinninnerat amerikkamiutuujuvoq, qulernanngilaq aamma svenskit taamatut, danskit taamatut aammalu allat. Uagut aamma tassuunakkut paasinninnerput,
nassuiaanerput - fortolkning - imaasinnaavoq allaanerulaartoq.
Taamaattumik naqisimaneqanngitsumik oqalussinnaanerup ilumoortortavia, sumiippa taanna - hvor er sandheden - taanna aamma apeqqutigisariaqarpoq, sumerpiaq ippa. Taanna nassuiarneqarsinnaavoq aamma, nassuiaatigineqarsinnaasut amerlaqaat.
Kisianni taakku taagakkit oqaatigaakka, avataaninngaanniit Kalaallit Nunaata isigineqarnera, atuakkatigut amerlanertigut tikinneqartarmat. Aammalu nutaarsiassat amerlaqisutigut tassaasarlutit Kalaallit Nunaanni pissutsit avaanngunarnerpaat saqqummiussorneqartarlutik.
Avataaninngaanniit isigaluta, soorunami uagut avataani angalasugut aperineqartarpugut, nunatsinni ilumut taama pissutsit ajorluinnartiginersut. Oqartarpugut ila ilaanikkut ajunngitsukasaavugut. Nutaarsiassaqartitsinermi nunatsinni pisut nuannersut, ajunngitsut, qiimmaallannartut amigaatiginaqaat.
Nutaarsiassani amerlanerpaajupput pisimasut pinerliornerit, ajortumeerininnerit allarpassuillu ulluinnarni inuunerup pissusissarinngisamigut ingerlaneranik imaqartut. Aamma taakku ilaapput aamma pinngitsoorneqassanngillat.
Nutaarsiassaqartitsineq pillugu naggataatigut oqaatigilaarusutara Gudmand Rasmussenip oqaatigisaani ippoq. Siullermik Gudmann Rasmussenimut eqqaasitsissutigilaassavara, issuarneqarnerani, silarput unigani ingerlaguni, taannaanngimmat, silarput unigani ingerlagami, taamaammat. Taama issuuaanigut aamma ilumoortumik taalliortut eqqarsaatigalugit issuaasassagatta, silarput unigani ingerlagami, tassuunakkut tunngavigalugu assortuussutigineqanngilaq aamma uagutsinninngaanniit, lokalradiot Kalaallit Nunaatalu Radioata annertunerusumik suleqatigiinnissaat.
Tassani suleqatigiinnissat uagut akornatsinni eqqartornerini aammalu Siumut Summitsimi tusaamasaaqisumi eqqartornerani Siumukkut aallartitaat nalinginnaasut tamakku pillugit oqallinnerat, nuannaarutigaara tusagassiortunit taama paatsoorneqarsimatigimmat. Tassa isumaqaratta oqaatiginiakkagut aatsaat ullumi erseqqivissumik aamma kingumut nassuiarneqartut. Nalunaarutigisagut taamanikkut Kalaallit Nunaata Radioatigut tiguneqarsinnaasimanngillat, piffissaqannginneq pissutigalugu, qujanartumik allaganngorlugit nutaarsiassaqartitsisut taakku tigusimavaat.
Piffissanngorsimasoq Siumuminngaanniit oqaatigisarput ilumoorpoq. TV-t Kalaallit Nunaanni atorneqartut, marlunnik oqaaseqarfiusumi, aappaa kalaallisut redigerigaq aappaa qalluunaatut redigerigaq periarfissaqartittariaqarpagut. Tassuunakkut kalaallisut oqaasilimmik tv-qarnissarput nutaarsiassat allallu atorlugit tassani ingerlanneqarsinnaasariaqarpoq. Aappaanilu qallunaatut oqaaseqartut, qallunaatut paasinnissinnaasut namminneq redigerikkaminnik aamma, namminneq taanna ingerlassinnaavaat.
Tamakkunatigut piffissat eqqarsaatigalugit nalerorluinnarput eqqarsaatit taamaattut piviusun-ngortinnissaat.
Gudmand Rasmussen ilumoorpoq Kalaallit Nunaanni nutaarsiassat apuussorneqartut annikippallaarujorujussuaqaat, kalaallisut. Taanna patsisissaqartumik uparuaaneq aamma isumaqatiginngitsoorsinnaannngilarput.
Kalaallit Nunaatali Radioata maannakkut aaqqissussat iluanni imaassinnaavoq annertuallaarujorujussuartoq. Taanna arbejdsgruppeni annertunerusumik nalilerneqarnissaa kissaatigineqarpoq, tassuunakkullu aamma aningaasarsiornikkut qanoq nammassinnaanermigut periarfissaa saqqummiussami, Naalakkersuisut aamma saqqummiussamini eqqaasaa aamma ilanngullugu misissorneqarsinnaalluni.
Taamaattumik naggaterpiaatigut oqaatigilara, ukiuni makkunani tupinnaannartumik atortorissaarutit nalaanni inuulluta, tupinnarpoq nutaarsiassatigut kalaallit oqaasii atorlugit taama annikitsigisumik tunioraagatta. Tassuunakkut torrallaanerput kalaallisut oqaaseqarluta nutaarsiassanik tunioraanerput torrallataavallaanngilaq.
Nutaarsiassat amerlaqaat soqutiginartut nunatsinni tusarneq ajukkagut. ØstTimori immaqa silarsuarmi allani tamani malinnaaffigilluarnerpaavarput, radioaviisip piffissaqarfigilluarmagu, ØstTimorip apuussorneqarnera. Alianartut tamakku soorunami tusarlugit aamma malinnaaffigaavut. Kisianni nunatsinni nammineq pisimasut, nunani qanigisatsinni pisimasut, nunani avannarlerni pisut, qanoq malinnaaffigaavut? Tupinnaqaaq nunani avannarlerni tunngasunik aamma malinnaaniarluni erloqinassusia Kalaallit Nunaanninngaanniit.
Tamanna nutaarsiassatigut tusarneq ajuvipparput, Islandimi qanoq pisoqarpa. Savalimmiut tusalaartarparput, taakku avissaarniarnerat imaluunniit Danmarkimut ilaaginnarniarnerat pillugu. Tamakkunatigut tusagassatigut amigaateqarnerput oqaatiginngitsuugassaanngilaq.
Kisianni suliassaq ingerlateqqissaa, soorlu Naalakkersuisup oqaatigigaa, aamma suliarissaaq kinguarsarnagu Siumukkut oqaatigisaat, ukiup ataatsip iluani naammassiniarneqarsinnaanera naammassisinnaasariaqarpoq. Piffissaq taanna ataqqiniartariaqarparput aamma naammassiniarlugulu.
Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua, oqaaseqaqqittoq:
Imatut paasisarparput uagut inatsisiliortuuvugut, tassa inatsisartuni. Taavalu Naalakkersuisut tassaapput, inatsisinik atortitsisut, taavalu eqqartuussiviit tassaapput eqqartuussisartut. Taavalu sisamassaat tassaasoq tusagassiorfiit. Inatsisiliortut inatsisinillu atortitsisullu tusagassiortut suliaannik sapinngisamik annikinnerpaamik akuliutissasut.
Uani nassuiaammi aallerinarpoq oqartoqarmat, aatsaat Namminersornerullutik Oqartussat pisussaaffii qanoq ilillugit naammassineqarnissaat namminneq isumagissammassuk.
Tassani aamma oqaatigineqarpoq aallakaatitassiassat aalajangersimasut ingerlanniarneqarnerat nammineq isumagineqarsinnaasoq. Naalakkersuisut saqqummiussissutaanni allassimavoq, sunaana pingaartinniaripput tamannalu qanoq ilillugu pitsaanerpaamik naammassineqarsinnaava?
Tamakku inatsisiliortut akuliuffissarinngilaat, tusagassiortut namminneq suliassaraat. Tassani misissorneqassasoq aningaasaliissutit siunertaminnut atorneqarsimanersut, taanna aamma tusagassiortut suliassaannut akuliunneruvoq. Aamma pitsaassuseqartitsinermik paasinninnermi tassani apeqqutaavoq. Taanna aamma inatsisiliortut inatsisinillu atortitsisut akuliuffissarinngilaat, tassa atuisut taanna suliassarimmassuk imaluunniit akuliuffissarimmassuk.
Taavalu Naalakkersuisoq oqarpoq, KNR TV-mi aallakaatitat qanoq inissititerneqarsimanerat allanngortiterneqarneratigut aaqqiivigineqarsinnaasoq, kisianni aamma tamanna inatsisiliortut akuliuffissarinngilaat.Tassa tamakkuukua annilaangalersikkaatigut, isumaqarpugut pisortat sapinngisamik annikinnerpaamik akuliunnaveersaassasut. Taamaalillunilu tusagassiuutit namminneq ineriartortillugit. Qujanaq.
Jørgen Wæver Johansen, Siumup oqaaseqartua:
Qujanaq, naatsunnguamik oqareernittuut aamma oqaaseqaatitsinni oqaatigeriikkattuut, sunaluunniit paatsoorneqarsinnaavoq, paatsoorumagaanni. Isumaqarpunga aamma uani inatsisartuni ilaasortap Olga Poulsenip paatsooraanga.
Taamaattumik erseqqissaatigissuara soorunalimi ICC-mut tunngassuteqartut taakkua aamma uanga nalunngisaqarfigilluarpakka. Unali tamatta pingaartitarput, piviusunngortitsisinnaaneq, taanna aamma uagut Siumumi pingaartitaraarput. Taamaattumik tassani oqaluinnarata piviusun-ngortitsinissarput eqqartorparput.
Nuummiusoorlugu kanaaleqalernissamik oqarluartaarlugagooq oqarliorneragaavunga. Kisianni uani oqarluartaarneq pineqanngilaq, ersarinnerusumik saqqummiussarput paasineqarnissaa siunertaralugu taamatut oqaaseqarpugut. Aamma naluara oqarliorluni oqarluartaartoqarsinnaanersoq.
Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit, partiip oqaaseqartuata saniatigut oqaaseqartoq:
Qujanaq, Atassutip oqaluttuanut una oqaatigerusuppara, maluginiarakku ilaatigut oqariartuutigigaa, tusagassiuutit KNR-lu uagut maani minnerpaamilluunniit uagut akuliuffigissanngikkigut.
Aap, soorunami namminneq oqartussaaffigineqaratik ingerlasussaapput, kisianni nakkutiginninneq aamma imatut paasisariaqarpoq, illuinnaasiunngitsumik aallakaatitassiorsinnaatitaaneq. Taanna isumaqarpunga pingaaruteqartoq. Kikkulluunniit tamaasa akuerineqassappata radio-liornissaannik. Assersuutigalugu nazitimmigooq aallartipput, taava taakkua isummatik malillugit kisimik aallakaatitassiorniarlutik, taanna siunertaralugu.
Killeqanngitsumik tassa namminneq isummatik kisiisa tassani ingerlassinnaaneraat, oqariartuumminni oqaatigimmassuk uanga taanna tupigikuluppara, pissutigalugu maani uagut inatsisiliortu-
tut qulakkeertariaqagarput annerpaaq tassaavoq, tusagassiuutit taamatut ingerlaniarnerminni tamanut anngussinnaasut, tamakkiisumik sapinngisamik illuinnaasiunngitsumik aallakaatitassiorsinnaanissaat. Uanga taanna taamatut paasivara maani oqallinnerput aamma aallaaveqartoq.
Aamma oqaatigineqarpoq ullumikkut kikkorpassuit tamarmik periarfissaqartut internetikkut, kanalerpassuit periarfissaasut. Aap, piffiit aalajangersimasut taamaapput. Eqqaamasariaqarparput nunaqarfinni avinngarussimasunilu tamakkua periarfissaanngilluinnarmata suli.
Taamaattumik annertunersumik nalingiinnersumillu ineriartortitsisoqassappat aamma tamakkua siunissami isigineqarnerusariaqarput. Ilaatigut oqaatigineqarpoq aamma taakkua 48 mio. kr-nit KNR-imut tunniunneqartartut ilaat nuutsinneqartariaqartut, ilaatigut atuagassianut naqitanut. Apererusunnaraluarpoq qassit takorloorneqarnersut Atassutip tungaaninngaanniit nuunneqartariaqartut taamatut KNR-imut aningaasaliissutininngaanniit. Tassa ilarpaalussuingooq nuunneqartariaqarmata.
Uani Guulumaap siunnersuutaanut tunngatillugu, ilaatigut namminersortunngorsaanerup imaluunniit namminersortunngussappat, taava kia akilissaneraa assorujussuaq aamma paaserusunnarpoq. Tassami naleqqersuussinnaanngilagut nunarsuarmiunut allanut. Nunatsinni taamatut ingerlatsiniarutta nuna tamakkerlugu pinngitsoornatigu aningaasaliisariaqarpugut. Aamma inuit ima amerlatiginngilagut isertitatigut, tassa imaappoq ussassaarinikkut, ussassaarinerinnakkut imaluunniit arlaatigut imminut napatittumik ingerlasinnaanissaa qaqugorsuarmulluunniit isumaqarpunga takorlooruminaatsoq.
Taamaattumik tassani taamatut eqqarsarneq soorunami namminersortunngorsaanermi oqalunnermi siunertarineqartarpoq imminut napatittumik suulluunniit ingerlalernissaat, kisianni KNR-i eqqarsaatigissagaanni isumaqarpunga tamanna ajornakusuussasoq.
Uanilu ilaatigut tusagassiortut upissunneqarneri assorsuaq uanga ajuusaarnartutut isigivara, tassami ullumikkut inissisimaneq aammalu tusagassiortut amerlassussaat eqqarsaatigalugu suliarisartagaat, allanut naleqqiullugu imaannaanngeqaat.
Tassami ukiut qulingajaat matuma siorna TV-Avisii eqqarsaatigissagaanni, tassa qallunaat Qanoruuat eqqarsaatigissagaanni, ullormut ataasiaannarluni nutaarsiassanik aallakaatitsisarlutik tusagassiortui, tusagassiortuinnaat 85-it missaanniipput. Aallakaatitassiaq, tv-aviisip taava taassuma saniatigut nutaarsiassat itisilerinerusut eqqarsaatigissagaanni.
Ullumikkut Qanoruumi sulisut 6-iinnaapput tusagassiortut, marlunnik amigaateqarput. Aamma isumaqarpunga oqarluartaaginnarani maani pissutsit piviusut misissornissai pisariaqartoq. Taa-maattumik taannartaa isumaqarpunga eqqarsaatigisariaqaripput.
Taava naggasiullugu oqaatigerusuppara taamatut sinerissami aallakaatitassiorneq aammalu tv-kut radiokkullu annertunerusumik aallakaatitassiornissaq tamatta kissaatigeqigatsigu, pisariaqarluinnaqqissaarpoq oqaannarluni aallartinneqarsinnaanngimmata pikkorissaajuarnissat. Tassa imaap-poq sinerissami, aap aallakaatitsisoqarpoq, arlalissuit ingerlapput, kisianni tassani pikkorissaajuarnissat sulisussanik, teknikikkut aammalu tusagassiornikkut taanna avaqqunneqarsinnaanngilaq.
Aammalu immaqa naqitatigut annertunerusumik, nalunngilara aviisit kissaatigisaraat annertunerusumik sinerissamiit ilanngutassiisarnissartik. Kisianni aamma tassa tusagassiornikkut aamma pikkorissaasarnerit ataatsimut isigisamik isumaqarpunga maani oqaluinnarnata kissaateqarluta aamma kingunissai pisussaaffiilu isiginiartariaqarigut.
Taamaattumik neriuutigilluinnarpara suleqatigiissitap aamma tamakkua nalilersorumaarai aammalu kalaallisut aallakaatitat nutaarsiassat amerlissappata aamma nalingi ilumoortut, isumaqarpunga aamma maanga apuunneqartariaqartut.
Tassa una oqaatigiinnassavara naggasiullugu, tassa tusagassiortutut inissisimaneq imaannanngitsuuvoq, aamma kissaatiginartaraluarpoq maani oqaluttarfimminngaanniit oqaaseqarniaraanni ullut ataasinnguarluunniit tusagassiortutut sulititsilaarnissaq, qujanaq.
Gudmann Rasmussen, Atassut, pingajussaannik oqaaseqartoq:
Siullermik neriussuunga oqqarliornaveersaassallunga, maani piallannikka assut tappiffigineqartut malugivakka, aamma oqalliortoqartartoq nalunngilara naalaartarnikooqigakkit.
Siullermik immaqa oqaatigilaartuugukku, IA-p kingullermik oqaaseqartuata oqaasii assut eqqumiiginartippakka. Tassa kia akilissaneraa takorlooruminaatsillugu aamma oqaaseqarmat. Tassaana massakkut Naalakkersuisut saqqummiussisut isumalioqqusissummik. Aamma oqarputit ullormut pisoqarneq ajortoq taama sukkatigisumik. Kisianni taanna kialluunniit nalunngilaa.
Assut paasiuminaatsissimagunarparsi oqaluttarnisi IA-p assut paasiuminaatsippakka assortuullutillu tapersersuillutillu aallartittarassi, assut paasiuminaatsorujussuarmik oqaaseqartaqattaarpusi, paatsuugassaanngitsumik ersipput.
Ataasiaannarlugu una oqaatigilaassuara IA-p oqaaseqartuata aamma oqaaseq atormagu una, imminut assortoqimmat uani. Issualaassuara naatsunnguummat, "ukiut tusindtilikkaat tulliinut appakaatilernitsinni nassuerutigisariaqarparput tusagassiuuteqarnerup tungaatigut naammattumik suli inerititaqannginnatta". Takuuk tassa nassuertarlutillu pigamik, imminnullu assortuullutik.
Taamaattumiguna massakkut uani aamma oqaluttorsi oqarfigisariaqarpara una atualaarniariuk siunnersuutigisara, naggataa. Suliffiup pineqartup namminersorluni ingerlanneqalernissaanut tunngatillugu misissuseqqissaartoqarnissaa, paasiviuuk. Misissueqqissaaqusisungaana, oqanngilanga ullormiit tigusisoqassasoq, aamma ullormi pinavianngilaq taanna. Sinnattukka qaqutiguinnaq uniuuttarput, upperivara Kalaallit Nunaanni tusagassiorneq imminut eqippat, aningaasat sipaalissuagut, eqeersaalissuugut inuiaqatigiinnik, nuannersorsuarnik tusagaqattaqattaalissuugut.
Inuit ataasiakkaannguugaluartut tunniussinnaasaat Kalaallit Nunaata sineriaani amerlasuupilussuupput. Taanna eqqarsaatigilluaqqissaarniartigu, ajortuunngilaq isummerfik una assortuinnarneqarsinnaanngivippoq. Pioreersut pigereerpagut, suleqatigiikkusuttunuku. Taava taanna akuersaarniartigu, mattunnagit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Tusagassiutitigut naqisimaneqarani oqariartorsinnaanerup ilumoortortavia sumiippa? Naalakkersuisut Siulittaasuat kingullermik oqalukkami maani taamatut aperisutut nipeqartumik oqaaseqarpoq.
Uanga takusinnaasakka malillugit taanna apeqqut imanna akineqarsinnaasorivara. Ullumikkut Kalaallit Nunatsinni innuttaasut 56.000-it missaani amerlassuseqarput, taakkunanngalu Kalaallit Nunatsinni inunngorsimasut 45-46.000-it missaanniipput, tassa tikisitat 10-11.000-it missaaniinnerarneqartarput naatsorsuutit Naatsorsueqqissaartarfimmiit oqaatigineqartut tatigineqassappata.
Taamaattumik ullumikkut tusagassiorneq eqqartorneqartillugu tusaanngitsuusaarneqarsinnaanngitsoq tassaavoq kalaallit pingaartumik kalaallisuinnaq oqaasillit tusagassiuutit eqqartorneqartillugit oqariartuutigisartagaat, tassalu kalaallisut oqaatsigut atorlugit annerusumik tusagassiuisoqartarnissaa minnerunngitsumik Tv aqqutigalugu aamma tamatuma ingerlanneqarnissaa kissaatiginarpoq, tamatta tusartarparput, tamanna assortorneqarsinnaanngilaq.
Aamma ippassaani Inatsisartuni Ilaasortat Inuit Issittormiut Kattuffiata ataatsimiisitsinerinut aggeqqusivoq, tassanilu Inuit Issittormiut Kattuffiata siulittaasuata ersarilluinnartumik oqaatigivaa, maannakkut suliniutigineqartoq, tassalu Nunarsuarmi inuit ikinnerussuteqartut oqaasiisa tammariartoqisut annerusumik suliniutigineqarnissaat illersortariaqartoq.
Taama iliussagutta kalaallisut oqaatsivut pimoorullugu sakkortunerusumik illersortariaqarpagut, tusagassiutit atorlugit.
Naak Naalakkersuisut Siulittaasuat matumani oqaraluartoq aamma dansk-it oqaasii atorlugit Tv-iikkut tusagassiisariaqarpugut. Aap, ilumoortortaqarsinnaavormi, kisianni pimoorullugu kalaallit oqaatsivut tammatsaaliussagutsigit ukiuni tulliuttuni untritilinni, sivisunerusumik atajuarnissaat illersussagutsigu Qanoruukkut dansk-it oqaasii atorlugit allagartalersortarneqarnerat aningaasarpassuarnik akilik, tusagassiortunik allanik suliaqarsinnaagaluartunik piffissaajaataaqisoq. Tamakku atorunnaarsinneqarniarlik kalaallit oqaasii illersorneqassappata. Dansk-it uagut tusagassiornermut saaffiginnissagutta, Naalagaaffeqatitta iluani, kalaallisut oqalulluta Danmark-imi saaffiginninnavianngilagut, taama ilioraluarutta oqarfigineqassuugut suminngaanneerpit imaluunniit paasisinnaanngilatsigit aniniarit.
Uagut isumaqarpunga maani innuttaaqatigut soorunami ataqqivagut, kisianni paasisariaqarpaat aamma kalaallit oqaatsivut illersorlugit suliniartussaagatta. Aammalu ataqqineqartariaqarpoq Nunatsinniitilluta oqaatsit siullerpaajusut tassaammata kalaallit oqaasii. Taakkualu salliutinneqartariaqarput. Oqaluppugut akissaqanngilagut, akissaqanngilagut sorpassuarnut. Soormi akissaqassuugut inuit 10-11.000-it tusagassinneqarnissaat piinnarlugu salliutissagutsigit.
Tamanna tulluanngilaq, taamaattumik 100%-imik aalajangerniarta ilumut kalaallit oqaasii annerusumik atorlugit aallakaatitsinerit ingerlanneqartariaqalerput.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit:
Siullermik Godmann
oqarfigissavara meeraanngitsukassaavunga, Inatsisartuni maani issiallunga tikkuartorneqarlungalu,
akuersaaruminaatsippara, taanna oqaatigerusuppara.
Tassunga tunngatillugu
paatsoornerunngilaq oqariartuutit tassani illit privat-inngorsaanissamut
tunngassuteqartumut oqariartuutit paatsuunngilarput aamma suleqatigiinnissamut
massakkut oqalulernerit aamma taanna paatsuunngilarput, taannalu uagut
oqariartuutigivarput nammineerluta oqaaseqarnitsinni Tv-iiutileqatigiit
lokalradio-t aallakaatitseqatigiissinnaanermik anguniagaqarnissaat, taanna
inatsisitigut periarfissiuunneqartariaqartoq, taanna oqaaseqarnitsinnik
erseqqarissumik oqaatigivarput. Taamatullu ammaasoqassappat misissugassat
assigiinngitsut aamma taallugit.
Taammaattumik uagut immitsinnut
assortunngilagut. Nalunaarusiami kissaatigineqartut aallaavigalugit taamatut
oqariartuuteqarpugut.
Jørgen Wæver-imut oqaatigissavara
paatsoorneqarusunnani Nuummiutut oqalussimammat assorsuaq nuannaarutigalugu.
Kisianni una oqaasersiaq taanna
Nuummiutoornerunnginnami taamaattumik paasineqarluarnerusimassuutit
oqarsimaguit qallunaatut oqaatigalugu taava paasilluarsimassagaluarpatsigit.
Anders Nilsson, Atassut:
Aap, Inuit Ataqatigiit
naatsunnguamik. Atassummiit, KNR-imiit aningaasat allamut nuunnissaat
kissaatiginngilarput Atuakkiorfik ullumikkut atuakkianik kalaallisuunik
saqqummersitsisarpoq amigartoorfiulluni tamakkualu kingornatigut Nunatta
karsianiit aningaasaleeqqittariaqartarpugut Atuakkiorfimmut.
Taanna kalaallit
atuakkiaannut pitsaasumik atugassiinerunngilaq, KNR-imut aningaasaliissutinik 4
mio.kr-inik immaqa atuakkianut saqqummersitsisarnermut atorneqarsinnaapput.
KNR-Tv naagaangamik tassa
naasarput, kisianni atuakkat naqiterneqaraangamik piviusussanngortarlutik.
Josef Tuusi
Motzfeldt,
Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:
Siullermik Inuit
Issittormiut Kattuffiata tusagassiisarneq pillugu Issittormiut akornanni
ataatsimoorussamik aaqqiinissamik suliniuteqarnerat pillugu
oqaatigilaarniarlugu oqaasiinnaat timitalersuiffiunngitsunik oqaluttoqassappat
tamanna suliap ilungersunassusia eqqarsaatigalugu immaqa eqqortutut oqaatiginninnertut
taaneqarsinnaanngitsutut isumaqarfigigakku.
Tassa ilaatigut aasaq manna
tikeraarterpassuatta ilagisimavaat Canada-mi Naalakkersuisut nunanut allanut
ministeriat, taannalu ilaatigut Issittormiut Kattuffiata maaniinnera
iluatsillugu taassuminnga oqaloqateqarsimanerata kinguneranik massakkut
Canada-mi naalakkersuisut suliassaq tamanna peqataaffiginiarlugu,
kisermaassinnaannginnatsigu maannga nunatsin-ninngaanniit.
Taamaattumik
timitaliisinnaanerat ilaanni erininartaraluartut, aqqusaagassat pinartut
amerlasuut aqqutigereerlugit taamatut alloriarnerit
nuannaajallaatigisariaqartutut uanga isumaqarfigaakka
Naalakkersuisuninngaanniit.
Kiisalu suliniutit
ataqatigiissinneqartariaqarmata Atassutip oqaluttuata kingullermik oqarnermini
Kalaallit Nunaata Radioani aningaasaliissutit ilaasa Atuakkiorfimmut
nuunneqarsinnaaneranik, ilumoorpoq isuma taanna nutaajunngilaq
1997-imiunngikkuni 1998-imi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaminngaanniit
Atassutip Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmik
tigumminninnerata taanna kaammattuutigineqarsimagaluarpoq. Kisiannili
timitaliivigineqarsinnaasimanngilaq ajoraluartumik uanga isumaga malillugu.
Taavalu siunnersuuteqartoq
oqaluuserisassami matumani ilaatigut siunnersuutaani ilanngullugu oqaluuserinnikkatta
Godmann Rasmussen imminnut paarlangasunik oqalunneraalluni Inatsisartuni
ataasiakkaani oqaaseqarneranut tunngatillugu oqaatigerusuppara massakkut
isumaqatigiissutigineqartut Kuulumaap inimi oqaaserineqartuninngaanniit Godmann
Rasmussen-ip ilannguffigisaa tassaavoq namminersortunit
ingerlanneqarsinnaanerat piunnaarlugu, kisianni oqaaseqartut tamarmik
oqaatigisaat tusagassiinermi nukiit maani Nunatsinni atorneqartut katillugit
ataatsimoorussamik ingerlatsisinnaaneq. Pisariaqanngilaq namminersortuussasoq
imaassinnaavoq suleqatigiiffik allatut aaqqissorneqartoq.
Kisiannili imminut
assortuuttunik oqaluttarnermik, inunnik ataasiakkaanik tikkuartuissagaanni,
Godmann Rasmussen-ip aappassaanik oqaaseqarnermini oqaasii
paatsiveqanngilluinnartutut uanga tusarnaakkakka tassaapput oorit
naalagarineqarpallaaqaat allaanngilaq tusagassiisaq Nunatsinni tamarmi
piumassutsimik ingerlatsisunik taamaallaat ingerlatsinnialeraa oorit
nipaartaatigalugit oorerpassuit tunniunneqartartut siammarneqartariaqarnerannik
oqaluutigaluni.
Taamaammat imminut
assortortunik oqalunneraassagaanni imminut oqaaserisat aamma isumaqarpunga
qivialaarneqaqqaartariaqartut.
Per Berthelsen, Siumut:
Annikitsunnguamik
oqaaseqalaassaanga. Ilaatigut ajuusaarnartutut isigigakku, oqallinnerup matuma
immaqa sammineqartussamit allamut sangujartornerujussua.
Ilaatigut
paatsungassutigaara Anthon Frederiksen-ip oqaatigisaa tassalu Nunatsinni
oqaatsitta tammariartornerujussui pillugit.
Eqqaamanerliunngikkukku
sisamanngormat tusagassiutit, naqitanngorlugit saqqummersartut, ilaanni takuara
ilanngussaq, tassani Aasianni GU-mi ilinniartitsisuusut ersarissumik
nalunaaruteqartut kalaallisut oqaatsivut tammariartunngitsut. Taamaattumik
saqqummiunneqartut ilaatigut uani assorujussuaq paatsuungassutigaakka.
Olga Poulsen-imut
atatillugu, IA-minngaanniit oqaluttuusup, oqaluttarfimmi matumani
toqqartaaraluni atuinera taanna ilaatigut aamma tunngavissaqangaannitsutut
isigaara.
Uani ilaatigut
uparuarneqaannarpoq, oqaatsit qanoq isumaqarneri. Oqarluartaarnerit oqqarliuutillu
qanoq assigiinngissuteqarneranik.
Isumaqarpunga uani
erseqqissagassaasoq, tassalu Siumup oqaaseqartuaninngaannit ersarissumik
taaneqarmat, maannangaaq kissaatiginartinneqarmat, taannalu isumaqarpunga
kalaallinut tusagassiortunut ataqqinninnermik takutitsinerusoq, tassalu
kalaallit tusagassiortut nutserisutut atorpallaarnagit, kisiannili nammineq
tusagassiorsinnaassutsiminnik takutitsinissaannut periarfissinneqarnissaat,
taanna tamaviaarluni ersarissarniarneqassasoq.
Taannalu isumaqarpunga
Siumup tungaaninngaanniit naggataarutigalugu ersarissumik taasariaqartoq.
Tusagassiortugut
tusarfigerusuppagut namminneq suliaannik imatut allanik suliarineqartunik
nutserineruallaartumik aallaaveqanngitsumik.
Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut
Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:
Tusagassiuteqarneq pillugu
nassuiaat Naalakkersuisuninngaanniit saqqummiunneqartoq pillugu
oqaaserineqartut tusarnaarusaartillugit maluginianngitsuugassaanngitsumik
assortuuttumik ilaatigut oqaaseqartoqarmat ingammik Atassutip Partiiata
tungaanninngaanniit.
Tassa Atassutip
oqaaseqartuata nammineerluni ilaatigut naggasiutigalugu saqqummiussamini
nassuiaat oqaaseqarfigigamiuk oqaatigivaa, KNR-imut aningaasaliissutaasartut 48
mio ilarpaalussuigooq atuakkianut, kalaallisuut naqinneqartartunut
atorneqarsinnaanerat, taanna nammineq orniginartikkaluarlugu.
Taavalu taassuma saniatigut
Atassutikkunni ilaatigut siunnersuuteqartoq tassalu Godmann Rasmussen-ip uani
eqqartorneqartumut siunnersuutaa pillugu, nammineerluni oqaaseqaqqaarnermini
kingorna taava aamma oqaatigivaa soqutigalugu nammineq KNR-i sinerissamut
lokalradiot lokalTv-iillu allat tusagassaqartitsinikkut aallakaatitassiortartut
piffinni ataasiakkaani suleqatigalugit siaruarsinnaanerit nammineq ilaatigut
aamma periarfissatut tikkuarlugu.
Taava soorunalimi
tusarnaartuulluni eqqarsarnartoq uaniippoq, taava Atassutikkut siunertarpiaat
sunaasoruna. KNR-iuna immaqa qumartinniarsarigaat taamannaannaq ilai
naqitanngorlugit atuakkianut atoriarlugit, aningaasaliissutaasartut ilai,
taavalu ilai allat sinerissamut siaruaanissamut sinneri immaqa atorniarai,
naluara.
Kisianni, tassa
taannartaajuna uanga maluginiariga aamma isumaqarpunga tassuunatigut Atassutip
tugassiuteqarneq pillugu maani oqaaseqartuininngaanniit imminnut assortuuttumik
saqqummiinera taanna ersersinniaannariga.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Per Berthelsen-ip
oqaatigisaa naqqiissuteqarfigilaarniarpara. Tassa nunarsuatsinni oqanngilanga
Kalaallit Nunatsinni inuiaat ikinnerussuteqartut oqaasiisa tammariartornerannik
sukkasoorujussuarmik pisoq oqaatigineqartoq taanna pivara, imaanngitsoq
Kalaallit Nunatsinni.
Taanna, Per Berthelsen-ip
ippassaani ICC qaaqqusimmat peqataasimaguni tusarsimassagaluarpaa.
Nunatsinni qujanartumik
taamatut oqaatsivut tammariartortutut oqaatigineqarsinnaanngillat suli. Aamma
arajutsisimanngilara GU-mi atuartut apersorneqarneranni tusagassiuutitigut
naqitatigut saqqummiunneqartut, tamanna qujanartumik kalaallit oqaasitta suli
annerusumik atorneqarnerat ersersimmassuk.
Kisianni isumaqartuarpunga,
taakkua oqaatsivut nunatsinniikkatta soorunami salliutinneqartuartariaqartut.
Siverth K. Heilmann, Atassut:
Atassutikkut saqqummiussaat
aammalu Godmann Rasmussen-ip siunnersuutaa pillugu Atassutikkunnut
uparuaatigineqartut arlalippassuupput.
Qujanaqaaq aamma Atassut
tikkuartuisarmat ukiuni arlalinni equngassutaasartunik, taakkulu
equngassutaasartut iluarsiniarneqartuartariaqarput. Kukkussutaasartut
aaqqinniartuartariaqaratsigit. Pitsaaqutinik assigiinngitsunik oqaaseqartorput
isumaqarpunga erseqqilluinnartunik tik-kuartuisoq.
Kisianni
uparuanngitsuulaarusunngilara aamma Naalakkersuisuni ilaasortarisimasarput,
Konrad Steenholdt-ip tusagassiuteqarneq pillugu Inatsisartunut
saqqummiussaqarsimagaluarmat piaartumik taassuma naammassineqarnissaa aamma
sulissutigerusullugu. Kisiannili taassuma naluneqanngitsutuulli Inatsisartuni
taanna pisussatut kissaatigineqaraluartoq naammassineqan-ngitsoorsimavoq.
Godmann Rasmussen-i
maaniinngitsoq taallattaarneqarmat oqaatigilaarusuppara tassani naggasiinerani
neriulluta maani Inatsisartuni ilaasortat aamma paasinnillutik pingaartumilli
IA misissuisitsinissamik kissaateqartuartartup aamma misissuisinnaaneq,
nalunaarusiorsinnaaneq qanoq ililluta suleqatigiissinnaavugut.
Tamakkua
suleqatigiiffigisinnaagivut, ujartuineq,taanna isumaqarpunga
naaggaaginnarneqarsinnaanngitsoq.
Taamaattumik sutigut arlaatigut
suleqatigiiffiusinnaaneri, soorlu lokalradio atorluarneqarsinnaaneri tassani
ujartorneqarput. Imaanngitsoq lokalradio-t kisimik, taakkua kisimik
tusagassiornermik ingerlatitsilissasut.
Atagu aamma KNR-ip
aaqqissuunniarunarpaa tusagassiutit pillugit oqallitsitsiniarlutik radio-kkut,
naalaartartut tusarnaarlualaarniarisigit immaqa aamma Kuulumaatut imaluunniit
aamma Atassutikkut oqariartuutaannik ilaqartumik saqqummiussiumaartut.
Taamaammat ilaatigut
paasiniaalaarneq misissuisitsisarnerlu isumaqatigisakkavut IA-kkormiut
neriuppunga aamma taanna ajattuinnassanngikkaat.
Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut
Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:
Uani oqallinnermi naak isummat
soorunami assigiinngeqisut ilaatigut saqqummiunneqaraluartut kisianni
isumaqarluinnarpunga tunngaviatigut suleqatigiissussat taakkua tallimaasut
tunngavissarsisut aallaavissatut atussallugit nikananngilluinnartunik.
Kisiannili naammassivitsinnagu
Godmann Rasmussen oqarfigilaarusuppara, uani isumaqannginnama
paatsoorneqartutut isikkoqanngitsut taava illersorlugit assortorlugilluunniit
taakku saqqummiussatit siammasissumik tusagassiornissaq pillugu tunngaviatigut
isumaqataalluinnarpugut aammalu taanna ujartukkat suleqatigiinnerulernissaq
tunngavigalugu ujartuinerit aamma qularinngilluinnaqqissaarpara
suleqatigiissitami sulinissami tunngavissat ajunngilluinnaqqissaartut
ilagissagaat.
Taava Anders Nilsson-imut aamma
imatut oqalaarusuppunga isumaqannginnama isumaliusitsiissutitsinni
tusagassiornermut ajortumik akuliulluta tassami oqallinnermi aallaavissatut
sassaalliussaavoq.
Taavalu aamma taassuma saniatigut
KNR-ip aqunneqarneranut siunertarinngilluinnarpara sulinerannut
akuliunniarlunga aamma nalunngilara taamatut pisussaananga kisianniliuna
tassani ujartorneqartut isummat nutaat saqqimmmiunneqartut KNR-ip
siulersuisuinut nalilersugassaqqissutut taavalu aamma isumatsialattut saqqummiunneqartutut
atorsinnaasutullu ullutsinnut tulluarsarlugit nalilerakkit taamatut
paasisimagamma taanna siunertarinngilara.
Naggasiullugu imatut
oqaannassaannga, taamatut partiit ataasiakkaarlutik Kattusseqatigiillu suliap
ingerlateqqinnissaanut tunniussassinnut uparuartukkassinnut kiisalu aamma
isummanut pitsaasorpassuarnut saqqummiussassinnut qujavunga, neriullungalu
taakkua suleqqinnissatsinni tunngavissatut pitsaasutut aallaavittullu
ajunngivissutut atorlugit suliarput ingerlateqqissinnaajumaarlugu.
Taavalu aamma naggataatigut
Siumup piumasarisaanut tassunga ukioq ataaseq sinnerpallaarnagu
saqqummiussinissatsinnut imatut oqarsinnaavunga nassuiaammi imatut
isikkulersimagatsigu, taakkua suleqatigiissitat tallimat pilersinniakkavut
suliassaminnik naammassinnereerpata, suliareqqinnissaannuna eqqarsaatigalugu
taamatut piffissaliisimasugut. Soorunami suleqatigiit saqqummiussaat
saqqummiunneqareerpata suliareqqeqqaarlugit maanga Landsting-imut
apuunneqartussaammata.
Oqaluuserisaq naammassivoq.