Oqaluuserisassani immikkoortoq 40 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Pingasunngorneq 26.oktober 1999 nal. 16.00
Oqaluuserisassani immikkoortoq 40.
"Imavimmi nunat tamalaat
piujuartitsiniarlutik iluaquteqarniarnermullu aqutsiniarlutik iliuusaasa
aalisariutinit malinneqarnissaasa siuarsarneqarnissaat pillugu
isumaqatigiissut"
(naalagaaffiit erfalasoqarfiit pillugit FAO-mi
isumaqatigiissut) pillugu Inatsisartut oqaaseqaataataat.
(Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq)
Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi
ilaasortaq.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq:
"Imavinni nunat tamalaat piujuartitsiniarlutik
iluaquteqarniarnermillu aqutsiniarlutik iliuusaasa aalisariutinit
malitsinneqarnissaasa siuarsarneqarnissaat pillugu isumaqatigiissut",
naalagaaffiit erfalasoqarfiit pillugit FAO-mi, tassa Naalagaaffiit Peqatigiit
Inuussutissat nunalerinerlu pillugit suleqatigiiffianni, isumaqatigiissut,
Inatsisartunut oqaaseqaateqarfigisassanngorlugu Naalakkersuisut sinnerlugit
matumuuna saqqummiutissavara.
Aalisakkat ataatsimoorussat aalisakkallu nuttartuartut pillugit
Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaata Kalaallit Nunaat ilaatillugu
Danmarkimit akuerineqarluni atsiorneqarnissaanik apeqqutip saqqummiunneqarneranut
atatillugu oqaatigineqartutut aalisarnikkut aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu
killeqarfinnik pilersitsiortornerup kingunerisaanik imavinni, tassa 200
sømilimik killeqarfiit avataanni, aalisakkat annertoorujussuarmik
aalisarneqartalerput.
80-ikkut naalerneranni erseqqissumik malunnarsivoq aalisakkanik
annertoorujussuarmik aalisarneq aalisarnermillu
ineriartortitsipiloornerujussuaq aalisakkat aalisarneqartartut
attatiinnarsinnaajunnaaraat.
Aalisakkanik iluaquteqarniarnermik aqutsinermut
piuinnartitsiniarnermullu nutaamik iseriarfeqalernissaq kiisalu avatangiisit
annertunerusumik eqqarsaatigineqalernissaat pisariaqalersimavoq.
Naalagaaffiit erfalasoqarfiit pillugit FAO-mi isumaqatigiissut 1993-imi
inaarlugu isumaqatigiissutigineqarpoq, imavinnilu nunat tamalaat
piujuartitsiniarlutik iluaquteqarniarnermillu aqutsiniarlutik iliuusaasa
aalisariutinit malinneqarnissaasa siuarsarneqarnissaa siunertaralugu.
Naalagaaffiup erfalasoqarfiusup nammineq aalisariutaatimi imavinni
aalisarnerannik, tassa 200 sømilit avataanni, nakkutilliinissaminut
pisussaaffiinik isumaqatigiissut taanna imaqarpoq, tamatumani nunat tamat
imartaanni aalisarnissamut akuersissuteqartarnerup atornissaanut
pisussaaffeqarneq aalisarnerlu taanna pillugu FAO aqqutigalugu paasissutissanik
paarlateqatigiittarnissamut pisussaaffeqarneq ilanngullugit eqqarsaatigalugit.
Aammattaaq unioqqutitsisoqartillugu nalagaaffiit erfalasoqarfiusut
pillaatissiisarnissaannut pisussaaffiliineq isumaqatigiissutip taassuma imaraa.
1995-imi aammattaaq FAO-mi akisussaassuseqartumik aalisarnermi
ileqqussarititaasunik taaneqartut suliarineqarput. Ileqqussarititaasunik
suliarinninnikkut tunngaviit assigiissaarinerillu pilersinneqarput,
aalisarnerni suugaluartuni tamani piujuartitsinissaq, aqutsineq ineriartortitsinissarlu
siunertaralugit, pissutsit aalisagaqassutsimut, aalisarnermi atortunut,
aningaasaqarnermut, inooqatigiinnermut, avatangiisinut aningaasarsiornermullu
tunngasut ilanngullugu isiginiaatigalugit.
Ileqqussarititaasunik taaneqartut taakku malinneqarnissaannut
pisussaaffiliisoqarsimanngilaq. Taamaattorli aalajangersakkat aalajangersimasut
naalagaaffinnut naalagaaffiit erfalasoqarfiit pillugit FAO-mi
isumaqatigiissummik akuersillutik atsiorsimasunut pituttuisumik sunniuteqarput,
tassami isumaqatigiissut taanna tassaammat ileqqussarititaasut ilaattut
ilaatinneqartoq.
Tamanna naalagaaffiit erfalasoqarfiit nunat tamat suleqatigiinneranni
peqataanissamut aalisariutillu pillugit paasissutissanik
paarlaateqatigiittarnissamut akisussaaffeqarnerat pisussaaffilerneqarnerallu
pillugit malittarisassani annertuumik atuuppoq. Aalisakkat ataatsimoorussat
aalisakkallu nuttartuartut aalisarneqartarneranni piuinnartitsinissaq
iluaquteqarniarnernillu aqutsineq pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit
isumaqatigiissutaani aalajangersakkat tassunga attuumassuteqartut
atorneqarnerattulli ileqqussarititaasut taakku aamma taamatut
paasineqartarlutillu atorneqartartussaapput.
Taamaattumik isumaqatigiissutit marluk Inatsisartut massakkut
ataatsimiinnerminni oqaaseqaateqarfigisassaasa akornanni qaminut
ataqatigiinneqarpoq. Kisianni Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik isumaqarpoq
isumaqatigiissutit marluk taakku immikkoortillugit isummerfigisassanngorlugit
saqqummiunneqartariaqartut.
Naalagaaffiit erfalasoqarfiit pillugit FAO-mi isumaqatigiissummi
aallaaviusoq tassaavoq naalagaaffiit akornanni inatsisisitigut
malittarineqareersoq: Imavinni illuinnaasiortumik aalajangersaanikkut
killeqanngitsumillu aalisartoqarsinnaanngilaq. Nunat tamarmik pisussaaffeqarput
nammineerlutik naalagaaffiilluunniit allat suleqatigalugit imavinni
pisuussutinik uumasunik piujuartitsiniarluni suliniutinik pisariaqartunik
ingerlataqarnissaminnut.
Taamaattumik naalagaaffiup erfalasoqarfiup isumaqatigiissut taanna
tunngavigalugu aalisariutaatimi nunat tamat piujuartitsiniarlutik suliniutaasa
kimittussusiannik kimikillisaasuunnginnissaat isumagissavaa.
Aalisarnermut akuersissutit taamaallaat tunniunneqartassapput,
naalagaaffiup erfalasoqarfiusup qularnaarpagu, isumaqatigiissut naapertorlugu angallammut
pineqartumut tunngatillugu pisussaaffigisani ajunngitsumik
malinneqartissinnaallugit.
Naalagaaffik erfalasoqarfik atortitsinissaq siunertaralugu naleqquttunik
suliniuteqassaaq, aalisariutillu nammineq erfalasuminik erfalasullit
isumaqatigiissummi tassani aalajangersakkanik unioqqutitsineranni
pillaatissiisartussaalluni.
Isumaqatigiissummi peqataasut isumaqatigiissutip atortinneqarnerani
paasissutissanillu paarlaateqatigiittarnermi naleqquttumik suleqatigiissapput.
Tamanna assersuutigalugu nunarsuatta immikkoortuini aalisarneq pillugu
suleqatigiiffinni peqataanikkut allatigulluunniit isumaqatigiissuteqartarnikkut
pisinnaavoq.
Tamanna eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaat NAFO-mi, Atlantikup Avannaani
Kitaani aalisarneq pillugu suleqatigiiffimmi, aamma Atlantikup Avannaani
Kangiani aalisarneq pillugu kommissionimi ilaasortaavoq, aalisarnikkullu
suleqatigiinnissaq pillugu Islandimut, Savalimmiunut, Ruslandimut Norgemullu
isumaqatigiissuteqarsimalluni.
Aammattaaq paasissutissanik paarlaateqatigiittarneq FAO aqqutigalugu
pisartussaavoq, paasissutissammi taakku isumaqatigiissummi peqataasunit tamanit
pissarsiarineqarsinnaanissaat FAO-p isumagisussaammagu.
Naalagaaffiit erfalasoqarfiit pillugit FAO-mi isumaqatigiissut EU-mit,
taamalu Danmarkimit ilaasortatut, akuerineqarsimavoq. Tamatuma kingunerisaanik
isumaqatigiissut taanna Savalimmiut nunarpullu sinnerlugit Danmarkimit
akuerineqaannartussaavoq. Taama akuersissuteqarneq nunat allanut
ministeriaqarfimmit isumagineqartussaavoq.
Isumaqatigiissut naalagaaffinnit ikinnerpaamik 25-init akuerineqarluni
atsiorneqarnermigut atortuulersinneqartussaavoq. Aggustusillu 18-anni 1999-imi
naalagaaffiit 14-it isumaqatigiissut akueralugu atsiorsimavaat.
Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik isumaqarpoq isumaqatigiissutip
oqaasertalersorneqarneratigut naalagaaffiit erfalasoqarfiit
pisussaaffilersugaanerat, imavinni illersorneqarsinnaasumik aalisarnermik
ingerlatsisoqassappat naleqquttuullunilu pisariaqartuusoq.
Taamatut oqaaseqarlunga "Imavinni nunat tamalaat piujuartitsiniarlutik
iluaquteqarniarnermillu aqutsiniarlutik iliuusaasa aalisariutinit
malinneqarnissaasa siuarsarneqarnissaat pillugu isumaqatigiissut"
Inatsisartunut oqaaseqaateqarfigisassanngorlugu Naalakkersuisut sinnerlugit
saqqummiuppara.
Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:
Imavinni nunat tamalaat piujuartitsiniarlutik iluaquteqarniarnermillu aqutsiniarlutik isumaqatiissut pillugu oqaaseqaataat ima Siumuminngaanniit oqaaseqarfigissavarput.
Piuinnartitsiniarluni aqutsineq sunaluunniit, pingaartumik pisuussutit uumassusillit eqqarsaatigalugit illersuiniarneq Siumumi pingaartilluinnarparput, ukiut kingulliit nunarsuarmi aalisarnikkut ineriartorneq sukkasuumik siuariartorfiuvoq, tamannalu pissutigalugu aalisakkat piniarneqartarnerat ilaatigut sippulimmik ingerlanneqarpoq maluginiarneqalerluni aqutsinerup sukateruffiginiarneqarnissaa anguniarneqalersoq tamakkiisumik Siumumi tunngaviatigut isumaqatigigatsigu.
Aalisakkanik ataatsimoorussanik aalisakkanillu nuttartuartunik nungutsaaliuinissaq tamatsinnut pingaaruteqarluinnartoq aamma nunatsinni illersorneqartariaqartoq oqaatigissavarput, tassami inuuniarnikkut tunngavipput annertuumik allanngortinneqassanngippat nunatsinni akuersaaqqataanissarput saneqqunneqarsinnaanngilaq, taamatullu saqqummiussaqarneq tamakkiisumik Siumumi isumaqatigalugu oqaatigissavarput.
Naalagaaffiup erfalasuanik atuisut pisussaaffilerneqarnissaat tunngaviatigut isumaqatigilluinnarparput, taamaaliornikkut qularnaarneqassammat ullumikkornit pitsaanerusumik aalisakkanik atuinerup aqunneqalernissaa anguneqartussaammat, taamaalilluni akisussaassuseqarnerusumik ingerlanissaq qulakkeerneqarsinnaalerluni.
Aammalu aalisariuteqassutsikkut aqutsinerup nakkutigilluarneqalernissaa qularnanngilaq ullumikkornit pitsaanerusumik ingerlalersinnaasoq ilangullugu aamma iluarisimaarlugu oqaatigissavarput, iliuusissanik unioqqutitsinerit tamarmik sukkasuumik misissuiffigineqartalernissaat iluarisimaaratsigu.
Piujuaannartitsiniarluni suleqatigiinnissami pinngitsoorneqarsinnaanngitsut aalisakkanik allanillu ilisimatuut minnerungitsumillu atuisuusut suleqatigiilluarnissaanut aqqutissiuussinissaq aamma pingaartillugu oqaatigissavarput, taakkuuppummi imminnut pisariaqartittut, misilittagaqarluarnertik pissutigalugu.
Ilanngullugu kissaatigissavarput nunatsinni uagut nammineq aamma atuinerput nalilersorluartariaqaratsigu ukiut makku raajarniarnikkut killiffipput kilisaatit eqqarsaatigalugit nalilersuilluarnissaq pinngitsoorsinnaajunnaaratsigu, kilisaatit qalorsuillu alliartuinnartut eqqarsaatigalugit. Tassami siunissami killiliisoqanngippat sukkasuumik aalisakkanik atuineq qaffariartuinnartussaavoq, aalisarnikkut ingerlatsineq killeqanngitsumik ingerlanneqaannassappat.
Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut saqqummiussaat taperserlugit oqaaseqarpugut. Qujanaq.
Godmand Jensen, Atassutip oqaaseqartua:
Inatsisartut aalisakkat ataatsimoorussat aalisakkallu nuttartuartut piujuartinneqarnissaat iluaqutiginiarneqarnerisalu aqunneqarnissaat pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutaanni 10. december 1982-imeersumi aalajangersakkat naammassineqarnissaat pillugu isumaqatigiissummut naatsumik Atassummiit imaattumik oqaaseqaateqassaanga.
Naalagaaffiit Peqatigiit 10. december 1982-imi isumaqatigiissutigalugit aalajangersagaat Inatsisartunit oqaaseqarfigisassanngorlugit Naalakkersuisunit saqqummiunneqartut misissorluariarlugit Atassummit tamakkiisumik tapersersuinerput oqaatigissavarput.
Nalunngilarput ullumikkut aalisarneq eqqarsaatigalugu annertunerujartuinnartumik nunatta avataani, soorlu Naalagaaffiit Peqatigiit imartaani aalisarneq aalisartortatsinnit aamma atugaaleraluttuinnartoq. Tamannalu tunngavigalugu aalisakkat nuttartuartut ataatsimoorussallu piujuartinneqarnissaannut iluaqutiginiarneqarnissaanullu sapinngisatsinnit suleqataanissarput tapersersuinissarpullu pisariaqarluinnarpoq.
Aalajangersakkap naammassineqarnissaa pillugu Naalakkersuisut saqqummiussaat misissorluareerlugu oqaatigissavarput saqqummiussaq Atassummiit tamakkiisumik tapersersoratsigu.
Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inuit Ataqatigiinnit siullermik oqaatigissavarput imavinni killeqarfiillu 200 sømilinit avasinnerusuniittuni ukiuni kingullerni 20-nngulersuni aalisarnerup annertusiartupiloorsimanerannik naliliinerit isumaqatigiinnarsinnaagigut, tassami saqqummiussami oqaatigineqartutuut imavinni aalisarfiusinnaasut ukiut taakku ingerlaneranni ujartorneqartuarnerat nassaariartorneqarnerallu sukkasuumik pisimapput, ilutigalugu aalisariussuit avataasiortut angissutsimikkut pisinnaasamikkullu piinnaratik, atortumikkut aalisakkanillu ujarliutimikkut annertuumik siuariaateqarsimapput, qaammaterpasuillu allaat imavinni aalisarsinnaasarlutik.
Taamatut imavinni aalisarnikkut ineriarottitsinermi siuariarnerup nassataraa isumalluutit aalisarfinni aalajangersimasuni ilisimaneqalersuni aalisagaqarfiit aalisariutinit annikigisassaangitsumik ataatsikkut aalisarfiusalernerat, taamaasillunilu aalisagaqarfiit piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu ulorianartorsiortinneqartarlutik, naak piffinni taakkunani aalisagaqarfiit pissutsimikkut allangorarsinnaanerat aalisagaqassusaalu erseqqissumik naammattumillu ilisimaneqanngikkaluartut.
Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit pissusissamisoortutut isigivarput, maannakkut nunatsinni Naalakkersuisut FAO-mi isumaqatigiissutaareersimasunik marlussunnik immikkoortillugit isummeqqusinerat, tassa imavinni nunat tamalaat piujuartitsiniarlutik iluaquteqarniarnermilu aqutsiniarlutik iliuusaasa aalisariutinit malinneqarnissaat siunertaralugu, kiisalu ileqqussarititaasunik tunngaviit assigiissaarinerullu pilersinneqarsimasut eqqarsaatigalugit.
Naalagaaffiit erfalasoqatigiit pillugit FAO-mi isumaqatigissutaasimasut malillugit imavinni illuinnaasiortumik killeqanngitsumillu aalisartoqarsinnaanngilaq, taamatullu nunat tamalaat pisussaaffeqarput namminneerlutik imaluunnit naalagaaffiit allat suleqatigalugit imavinni pisuussutinik uumasunik piujuartitsiniarluni suliniutinik pisariaqartunik ingerlataqarnissaminnut.
Tassuunakkut Inuit Ataqatigiinni isumarput malillugu pisussaafiit malinneqarnissaanut nakkutilliineq pisinnaasatut isigivarput.
Saqqummiussami ersarissumik oqaatigineqartutuut naalagaaffik erfalasoqarfik atortitsinissaq siunertaralugu naleqquttumik suliniuteqartussaavoq, taamatullu nammineq erfalasuminnik erfalasullit isumaqatigiissutaalersunik unioqqutitsisoqartillugu pillaatissiisartussaalluni.
Taamatut imavimmi 200 sømilillu avasinnerusumi aalisarsinnaatitaanissaq pinngitsuugassaangitsumik Kalaallit Nunaata peqataaffigisariaqarpaa sunniuteqaqataaffigalugulu. Ullumikkut nunatta imartaani aalisarnerput annertunerpaamik aallupparput, pissanganassaaq siunissami aggersumi nunatsinnit aaliariutit avataasiortut nunatta imartaata avataani imavinni aalisarsinnasut qanoq annertutigisumik sunniuteqaqataallutillu soqutiginnitsiginissaat.
Atlantikup avannaata kitaani kiisalu Atlantikup avannaata kangiani aalisarneq pillugu suleqatigiiffimmi kommissionimilu Kalaallit Nunaata ilaasortaanini atorluartariaqarpaa, anguniarneqartariaqarpoq ullumikkornit suli annertunerusumik takussutissalimmik sunniuteqaqataanissarput. Taamaattumik ungasinngitsukkut nunatsinni raajarniarneq pillugu isumasioqatigiittarnerni ingerlanneqartuni piumasaqaatit naapertorlugit avataasiorlutik aalisariutaatillit qanimut suleqatigalugit nunanut tamalaanut nukittunerusunik inissisimalernissarput siunertaralugu imavinni aalisaqataanermi oqimaaqqatigiissaariniarmilu suliniuteqartoqartariaqarnera Inuit Ataqatigiit suleqataaffigerusuppaat.
Taamatut oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinnit Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfik taperserparput isumaqatigiissutip oqaasertalersorneqarneratigut naalagaaffiit erfalasoqarfiit pisussaaffilersugaanerat imavinni illersorneqasinnaasumik aalisarnermik ingerlatsisoqarnissaanik naleqqussaasoqarnissaanillu suliniuteqarnissaanik.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Imavinni nunat tamalaat piujuartitsiniarlutik iluaquteqarniarnermillu aqutsiniarlutik iliuusaasa aalisariutinit malinneqarnissaasa siuarsarneqarnissaat pillugu isumaqatigiissut Kattusseqatigiinnit soqutigalugu misissorsimavarput. Isumaqatigiissut ilaatigut assigiinngitsutigut aalisartoqartitsinernut nunatsinnullu pituttuisussaq pisussaafiliisussarlu Kattusseqatigiinniit imaaliinnarlugu nunatsinniit peqataafigineqarsinnaanera sakkortuumik apeqquserumavarput makku pissutigalugit.
Siullermik suliap aalisartut peqatigiiffiinut kattuffinnullu allanullu susassaqartunut tusarniaassutigineqarsimannginera pissutigalugu.
Aappassaanik nunarput isumaqatigiissummut ilanngukkaluarpat pituuttat qilerutillu imaaliallaannaq peerneqarsinnaanngitsut nunatta aalisartortaasalu atuligassaat aarleqqutigisariaqarmat, tassami assersuutigalugu piumasaqaateqassagutta ilaasortat 2/3-ii akuersippata piumasaqaatigisinnaasagut aatsaat akuersaarneqarsinnaapput, aammalu ilaasortaajunnaarnissamik piumasaqassagaanni minnerpaamik ukiuni marlunni aatsaat ilaasortaareernissamik piumasaqaateqartoqarluni.
Taamaattumik qanga EF-imut pituttorsimanitsinnut assingusumik imaluunniit taamatut ittumik alloriarnermut Kattusseqatigiinniit akuerseqataanissarput sakkortuumik apeqquserumavarput.
Isumaqatigiissut assigiinngitsutigut imaani pisuussutit nakkutiginissaanut piujuartinnissaanullu ilaatigut ajunngitsunik isumaqatiginartunillu imaqaraluarpoq, kisianni aamma eqqaamasariaqarparput aalisariutit nunatsinneersut nunatta avataanut aalisariartartut ikittuinnaapput, aammalu aalisakkat nunatta avataani nunatsinnut pisassiissutigineqartartut ikilisinneqarnissaat allaat aarleqqutigineqalerluni, naak soorunami taamatut pisoqarnissaa kissaatiginanngikkaluaqisoq, tamaattoq pissutsit tamaattut ilanngullugit eqqaangitsoorneqarsinnaanngillat.
Taamaattumik taamatut naatsumik oqaaseqarluta nunatta imavinni nunat tamalaat piujuartitsiniarlutik iluaquteqarniarnermillu aqutsiniarlutik iliuusaasa aalisariutinit malinneqarnissaasa siuarsarneqarnissaat pillugu isumaqatigiissummut ilaatinneqarsinnaanera sakkortuumik apeqquserumavarput.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq:
Naalakkersuisut sinnerlugit oqaatigissavara iluarisimaaratsigu
partiinit, tassa Siumumit, Atassummit aammattaarlu Inuit Ataqatigiinnit
isumaqatigineqarmat, tassami sunniuteqaqataanissamik nukittunerulernissamillu
suleqataanissaq aamma tassani eqqartorneqarpoq, tamaammallu tamanna
nuannaarutigisariaqaripput.
Ilaatigut nassuiaatigineqartumi isummiutigineqartumi ilaatigut
imaattumik oqaaseqatartoqarpoq: Isumatigiissummi peqataasut isumaqatigiissutip
atortinneqarnerani paasissutissanillu paarlaateqatigiitarnermi naleqquttumik
suleqatigiissapput, tamanna assersuutigalugu nunarsuatta immikkoortuini aalisarneq
pillugu suleqatigiiffinni peqataanikkut, allatigulluunniit
isumaqatigiissuteqartarnikkut. Tassa tamanna pisinnaasarpoq, pisussaavoq.
Tamanna eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaat NAFO-mi, tassa Atlantikup
avannani kitaani aalisarneq pillugu suleqatigiiffimmi aamma Atlantikup
avannaani kangiani aalisarneq pillugu kommissionimi ilaasortaavoq,
aalisarnikkullu suleqatigiinnissaq pillugu Islandimut, Savalimmiunut,
Ruslandimut Norgemullu isumaqatigiissuteqarsimalluni. Aammattaaq nalagaaffiit
erfalasoqarfiit pillugit FAO-mi isumaqatigiissut EU-mit, taamalu Danmarkimi
ilaasortatut, akuerineqarsimavoq.
Taamaattumik 200 sømilit avataani aalisapiluttoqariataassagaluarpat,
uagut imartatsinnut sunniuteqarnerluttumik, taanna sillimaffigisariaqarparput,
nuannaarutigaaralu partiit amerlanerussuteqartut tamanna isumaqatigimmassuk.
Tassani pineqartut tassaapput aalisakkat nuttartuartut, uagut imatsinniit
immanut 200 sømilit avataanut ingerlasartut, immatsinnullu
uteqqittariaqartartut.
Tamaammallu sakkortuumik isumaqarpunga Naalakkersuisunit
oqaatigisariaqaripput aalisakkanik niuernitta ataavartittuarnissaa nunatsinnut
pingaaruteqaqisoq illersorsinnaajuartariaqarparput, partiinut tapersiisunut
qujanaq.
Siverth K. Heilmann, Atassut:
Naqqiinerinnaavoq. Atassut sinnerlugu oqaaseqartutta Godmand Jensenip
saqqummiussaa, saqqummiussaani pappiaqqat immaqa assingusimasut, assingusut,
taavalu saqqummiussuunneqarneri aallaavigalugit Godmand Jensenip tigusimavaa
UKA 1999/40, aatsaat immikkortoq 78-imi sisamanngorpat pisassarput oqaaseqarfigivaa,
kukkunikkut taanna ajuusaarpugut, kisianni una Naalakkersuisunit ilaasortap
immikkoortup 40, 8. oktober immikkoortoq 40-tut allassimavoq, taakku
kukkuneqalaarmata erseqqissaatigalugu, kisianni tunngaviatigut
Naalakkersuisunut ilaasortap saqqummiutaa Atassutip gruppianinngaanniit
isumaqataanerput erseqqissumik nalunaarutigissavarput,
ajuusaarutigeqqissalluguli sisamanngorpat aatsaat immikkoortoq 78-imi
oqaasissarput siumoorlugu, immaqa akuereerlugu taamatut oqaasissarput
nuannaarutigiinnarparput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Uagut tassunga isumaqatigiissussuarmut Kalaallit Nunaata peqataanissaanut
aarleqquteqarnitsinnut ilaatigut eqqaavarput asserssuutigalugu qanga EF-eqarallarmat
nunarput tassunga pituttorsimanera, aammalu isumaqatigiissut taanna
qimerloorluaraanni takuneq ajornanngimmat pituuttat assigiinngitsut ilaatigut
qajannaatsut tassani pulaffigisussaagigut, taamaattumik maannakkut Kalaallit
Nunatta isumaqatigiissuteqarsimanera Savalimmiunut, Islandimut, Norgemut
Ruslandimullu taakkua naammagigallartutut isumaqarfigaagut, minerunngitsumik
aamma uani taamatut isumaqarnitsinnut pissutigaarput, nunatsinni
aalisartortagut taakkua peqatigiiffi kattuffiilu tusarniarneqarsimanngimata,
matumani isummernissamut.
Tassa isumaqarpunga taanna pingaaruteqartoq aalisartortatta
tusarniarneqarsimannginnerat pisimasariaqaraluartoq, aamma takkua
nammineerlutik isumersinnaanerat ataqqisariaqarluinnartutut isigigatsigu.
Taamaattumik aamma maannakkut nalunngilarput nunata avataani aammalu
taakkua sømilit 200-t killinganni nakutilliineq danskit naalagaaffiannit
ingerlanneqartoq, aamma ilimananngitsoq taassuma nakkutilliinerup aqagu
aquguaguluunniit unitsinneqarnissaa, tamaattumik naatsorsuutigilluinnarparput
uagut maannakkut nakkutilliineq ingerlanneqartoq naammaginartumik
tamakkiisumillu ingerlanneqartoq.
Minnerunngitsumik aamma aalisarnermik isumasioqatigiinnermi
taakkartorneqartut eqqaassagaanni, tassalu satellitikkut nakkutilliinerup
ingerlanneqarsinnaanera ukiuni makkunani annertuumik eqqartorneqarpoq.
Tamaattumik isumaqanngilagut nakkutilliinermut tunngatillugu annerusumik
aarleqquteqartariaqarluta, unali nunatta aalisartortattalu nunarsuarnut allanut
pissaanilissuarnut, imaqa taamatut oqaraanni, pituttornissaa assut
eqqarsarnartoqartipparput, kisianni tassa piffissap takutikkumaarpaa qanoq
pisoqarumaassanersoq.
Hans Enoksen, Siumut:
Kattusseqatigiit ernumassutaat uanga paasilluarsinnaagaluarpara, sinerissami aalisarneq pineqartuuppat. Kisianni uani saqqummiunneqartoq tassa 200 sømilit avataani, taavalu qularinngilluinnarpara taamatut aaqqissuussineq atuutsinneqalerpat uagut aalisartortatsinnut annertuumik illersuutaassasoq, taamaalilluni piniapilunnerit allallu nunat tamat isumaqatigiissutaannit akuleguffigineqarsinnaanngussammata, taanna uanga pitsaasutut isigaara illersorlugulu.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq:
Tassa Kattusseqatigiit aarlerissutaat paasinarluarpoq, kisianni uani
massakkut nunarsuatsinni ineriartortitsineq aalisarnermi ima sakkortutigaaq,
umiarsuapiluunnerujussuarsuit massakkut sanaartorneqalersimallutik allaat,
massakkut sinersortaassuagut uagut mikisuarannguatut allaat
taaneqarsinnaanngorsimallutik. Taamaammat avatitsinni, imaluunnit 200 sømilit
avataani aalisakkagut nikeriarnerminni ikiliseriarujussuarneqarsinnaanerat
uagut illersueqataaffigisariaqarsoraara imaalluunniit
illersueqataaffigisariaqarparput.
Finn Karlsen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiat:
Tassalu allanik oqaaseqartoqaqqinnianngilaq, taamaasilluni ullormut
oqaluuserisaq immikkoortoq 40 imavinni nunat tamalaat piujuaannartitsiniarluni
iluaquteqarniarnermullu aqutsiniarlutik iliuusaasa aalisariutinut
malitseqartinnissaat siuarsarnissaat pillugu isumaqatigiissut pillugu Inatsisartut
oqaaseqaateqarnerat tamaanga naammassivoq.