Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 43		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 27. oktober 1999 nal. 14:00

Oqaluuserisassani immikkoortoq 43

Inatsisartut Ombudsmandiata ukiumoortumik 1998-imut nalunaarutaa.

Johan Lund Olsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Tassani Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissuteqarpoq, tassanilu siulittaasoq qinnuvigissavara saqqummiusseqqullugu, Anders Andreassen.

Anders Andreassen, Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliami Siulittaasoq, Siumut:

Ullormut oqaluuserisassap matuma ataatsimiititaliamit suliarineqarneranut atasumik Inatsisartut Inatsisinik Atortinneqarneranut Ataatsimiititaliaata Inatsisartut Ombudsmandiat ataatsimeeqatigaa. Ataatsimiinnermi tassani ukiumoortumik nalunaarusiap ilai, Ataatsimiititaliamut soqutiginaateqartut Inatsisartut Ombudsmandiata Ataatsimiititaliamut erseqqinnerusumik ilisimatitsissutigai. Matuma kingorna Inatsisit Atortitinneqarneranut Ataatsimiititaliap inassutigissavaa, Inatsisartut Ombudsmandiata ukiumoortumik 1998-imut nalunaarutaa Inatsisartut tusaatissatut tigussagaat.

Ataatsimiititaliami ilaasortaapput:

Anders Andreasen, Siumut, Ataatsimiititaliap Siulittaasua, Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit, Lars Karl Jensen, Siumut, Otto Steenholdt, Atassut aamma Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Johan Lund Olsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taavalu maannakkut Partiit oqaaseqartuinut ingerlassaagut, siullermik Siumut oqaaseqartussaanut, tassalu Lars Karl Jensen.

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit Inatsisartut Ombudsmandiata ukiumoortumik 1998-imut nalunaarutaa soqutigalugu misissuataareerlugu, maluginiarparput Inatsisartut Ombudsmandia suleqataalu, suliakkiutigineqartunik naak amerlatsikkaluttuinnaraluartunik assut pitsaasumik ingerlatsilluartut. Tamanna nuannaarutigaarput, siunissamilu taamatut ingerlanerminni sulilluarnissaannik kissaallutigit.

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta uani Inatsisartut, Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliami oqaatigineqartutut aamma uvagut Siumumiit annertunerusumik taasassaqannginnatta, Inatsisartut Ombudsmandiata ukiumoortumik 1998-imi nalunaarutaa Siumut-miit tusaatissatut tiguarput.

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Atassummiit oqaatigissavarput ukiumoortumik nalunaarusiaq manna pisarnermisut suliarilluagaasoq, atuarlugulu soqutiginartunik oqariartuuteqarluni.

Najukkami uninngaannaratik, tassa Ombudsmand-iqarfimmiut, kommuneqarfinnik pulaagaqartarsimaneq, assut Atassut-miit iluarisimaarnarpoq, aammalu paasivarput taamatut iliuuseqarneq iluarinartumik nanginneqartussaasoq.

Atassut-miit isumaqarpugut Inatsisartut Ombudsmandiata pisinnaatitaaffii, pisinnaatitaanngiffiilu ersarissarnerusariaqartut. Taama oqarpugut, soorlu assersuutigiinnarlugu Ombudsmandi nunatsinni tusagassiisarnermut ataatsimiititaliamut pisinnaatitaanngeriarluni, Kalaallit Nunaanni Kommunet Nakkutilliisuutitaanut pisinnaatitaasoq, taakkuli suli allanik ilaneqarsinnaapput, suli nalorninartunik ilumut Ombudsmandi pisinnaatitaanersoq, pisinnaatitaannginnersorluunniit.

Atassut-miit aamma paasivarput suliassat Inatsisartunit taakkualuunniit ataatsimititaliaasa suliarilersimasaat Ombudsmandip kalluuffigisinnaasanngikkai, taamaattumillu Inatsisartut Inatsiseqarneq pillugu Ataatsimiititaliaanut saaffiginnittariaqartarluni.

Tamatumunnga tunngatillugu Atassut-miit Ombudsmandip siunnersuutaa isumaqatigaarput, tassa taamaattoqartillugu Inatsisartut Inatsiseqarneq pillugu Ataatsimiititaliaat ataqatigiissaarisutut atorneqartassasoq. Naammagittaalliuutit suliarineqarsinnaanngitsut, suliarineqartullu misissorlugit oqartariaqarpugut inuit Ombudsmandimik taassumalu saaffigineqarsinnaaneranik paasinnikkiartornermut ilisarnaataalluartut.

Kommunit pillugit naammagittaalliuutit amerlanersaammata paasilluarparput, taakkumi suliaat inunnut amerlaqisunut sinerissami siammarsimasunut ulluinnarni attuumassuteqarluinnarmata.

Taamali oqarnerput naammagiinnarnianngilarput, kikkulluunniit inuit ataasiakkaat suliffiit, pingaartumillu kommunit inussiarnersumik Atassut-miit inattorniarpagut, Ombudsmandip suliaminut tunngatillugu saaffiginnissutigisartagai pitsaasumik pilertortumillu akissuteqarfiginiartaqqullugit, tamatumuunakkut suleqatigiinneq suli pitsaanerusoq pisariaqartorlu anguneqarsinnaammat.

Suliassarujussuunersoq naluara, taamaattoq oqaaseq Ombudsmand qanormitaava kalaallisuunngorlugu issagaluarnerpan - immaqa nassaarsinnaagaluarnersugut oqaatsip taassuma taartissaanik kalaallisuumik.

Taamak naatsumik oqaaseqarluta Inatsisartut Ombudsmandiata nalunaarutaa Atassut-miit tusaatissatut tigullugu nalunaarutigaarput, Inatsisartullu Inatsisit Atorneqarnissaannut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa aamma taamaasilluta akuersaarlugu.

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinni Inatsisartut Ombudsmandiata suleqataallu tamaasa suliamik kusanartumik suliaqarsimanerannut qutsavigissavagut.

Taamatuttaaq innuttaasut Ombudsmandimut suliakkiissuteqartarsimasut kissaappagut angusaqartarluarsimassasut Ombudsmanillu inuiaqatigiinnut atorneqarnerujartornissaa kissaatigalugu.

Qujanarpoq nunatsinni taamatut ittumik naammagittaalliorfissaqaratta, eqqunngitsumik pineqarsimasutut misigisimanermik saaffigineqarsinnaajuartumik.

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta nalunaarutigissavarput Inuit Ataqatigiit-ninngaanniit Ombudsmandip nalunaarusiaa tusaatissatut tigugatsigu.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartut Ombudsmandiata ukiumoortumik nalunaarutaa Kattusseqatigiinniit pisarnertut soqutigalugu misissorsimavarput, imaattumillu oqaaseqarfigerusullutigu.

Siullermik maluginiarparput Ombudsmandip 1998-imi suliai ukiumut siulianut naleqqiullugit amerleriarsimasut, aammalu ukiup qaammataani februarimi naammagittaalliuutit Ombudsmandimut anngunneqartut amerlanerpaajusimasut.

Suliarineqarsimasut suliarineqartullu soorunalimi naammagittaalliuutaannaasimanngillat, aammali ilitsersuineq, siunnersuinerlu ilaasimallutik.

Takusinnaasagut malillugit naammagittaalliuutit amerlanersaat kommuninut tunngasuunerupput, tassa nunatsinni kommunit assigiinngitsut naammagittaalliuutigineqarpaajusimallutik. Aaammalu Kattusseqatigiinniit nuannaarutigalugu maluginiarparput Ombudsmandip suliassaqareeraluaqaluni Nuummiiginnarsimanngitsoq, tassa nunatsini kommuneqarfiit assigiinngitsut arlallit aamma 1998-ip ingerlanerani suliartorfigisimagai paasigatsigu. Tassami suliaq sunaluunniit inuiaqatigiinnut pingaaruteqartoq ingerlatissagaanni, pinngitsoorneqarsinnaanngilaq sulliat aamma qanimut tikillugit sulisarnissaq.

Kattuseqatigiinniit kaammattuutigissavarput Ombudsmandip sulinermini kommunet, Namminersornerullutillu Oqartussanit akimmisaartinneqarani tapersorneqarlunilu suliani ingerlassinnaassagai, tassami ilaatigut paasivarput Ombudsmandip sulinermini kommunit ilaanniit paasissutissanik pissarsiniartarnermini ajornisaarfigineqartarsimasoq, aammalu ilaatigut kommunit innuttaasunit sullissinerminni malittarisassatigut ersarissunik toqqammavissanik amigaateqartarnerat pissutigalugu ajornartorsiuteqartoqartarsimasoq. Soorlu assersuutigalugu nalunaarummi ilaatigut inunnik isumaginninnermut tunngasunik naammagittaalliuuteqartarfiup itigartitsissutigisimasaanut tunngatillugu Ombudsmandip oqaaseqaatai, ilaatigut aamma maluginiarsimavagut tassaasut hjemmestyre pillugu inatsit nr. 577, 29. november 1978-meersoq § 5 naapertorlugu, Hjemmestyre pisussaavoq malueruagassanik aalajangersaassalluni soorunami inatsisit peqqussutillu Inatsisartunit akuersissutigineqarsimasut aamma piginnaatitsinerat tunngavigalugu.

Kisianni tassa Inatsisartut Ombudsmandiata maanna siullermiilinngilaq, maleruagassanik pingaartumik inunnik isumaginninnerup iluani maleruagassanik erseqqinnerusunik sullissinermut tunngasunik ujartuilluni.

Taamaattumik Kattusseqatigiit-niit manna iluatsillugu inassutigissavarput, Naalakkersuisut maleruagassat assigiinngitsut Ombudsmandip amigaateqartutut imaluunniit ersernerluttutut uparuarsimasai piaartumik iluarsiivigineqarnissaat aaqqiivigisariaqaraat. Tassami soorlu ilaatigut aamma inunnik isumaginninnermi inissianik innersuussisarneq pillugu maleruagassat erseqqinnerusut amigaateqartinneqartut Ombudsmandip allagaani takuneqarsinnaavoq.

Tassami qularnanngilaq kommuneqarfinni pingaartumik inunnik isumaginninnerup iluani malueruagassat erseqqinnerusut tamakkiinerusullu pigineqaleraluarpata, innuttaasut naammaginarnerusumik sullinneqarnissaat anguneqarsinnaasoq.

Ombudsmandip nalunaarutaa atuarlugu pakatsinanngitsuunngilaq paasillugu, kommunit ilaanni aappariit avinniarnerannut tunngatillugu kommunip inunnik isumaginninnermut immikkoortortaqarfianiit aappaassup illuatungaannarsiortumik kisimi sullinneqarsimaneranut tunngasoq pillugu Ombudsmandip kommune pineqartoq imaannaanngitsumik isornarluinnartumillu kukkussuteqarsimaneranik aammalu pisussaaffinnik kommunip sumiginnaasimaneranik pillugu uparuaasimanera. Tamannami allaat kommunalbestyrelsimut pineqartumut Naalakkersuisunullu suliassap ingerlateqqinneranik kinguneqarsimammat.

Ombudsmandip suliai annertoqaat, aammalu soorunami innuttaasut eqqunngitsumik pisortaqarfinniit allaniillu pineqarsorisut, ilaatigut pillugit sullinneqartussaammata Ombudsmandip pisinnaatitaaffii annertusarneqarnissaa avaqqunneqarsinnaanngitsoq isumaqarpugut.

Soorlu assersuutigalugu Ombudsmandi pisinnaatitaanngilaq Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfissuini pissutsinut ilaatigut isornarluinnartartunut akulerunnissaminut. Assersuutigalugu ukiulernerit tamaasa Ilulissani illoqarfinnilumi aamma allani ilaanni fabrikimi sulisorpassuit ullormiit ullormut akuersaarneqarsinnaanngilluinnartumik soraarsinneqartarput, sulisullu aammalumi aalisartut fabrikip matuneratigut ilungersunarluinnartumik inissinneqartartut naammagittaallioriarfissaminnik periarfissaqanngillat.

Taamaattummik Kattusseqatigiinnit ilungersortumik Naalakkersuisunut aammaarluta piumasaqaatigissavarput Ombudsmandip sulinermini pisinnaatitaaffii annertusineqassasut, tassami Ombudsmandi inunnik assigiimmik sullisinissaa qularnanngitsumik tamatta kissaatigaarput, apeqqutaatinnagu inuk sullinneqartussaq fabrikkimi imaluunniit kommunip allaffiani sulisuunersoq.

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta ombudsmandip ukiumoortumik nalunaarusiaa akuersaarlugu tusaatissatut tiguarput.

Anders Andreassen, Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiiititaliap siulittaasua:

Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaa sinnerlugu qujassutigissavara tunngaviusumik isumaqatigiinneqarluarmat, naak ilaatigut assigiingitsut ingammik Kattusseqatigiit tungaanninngaanniit uparuarneqaraluartut, taamaattoq annertunerusumik pulaffiginianngilakka. Tassa Inatsisartut ombudsmandiata nalunaarutaa akuleruffiginissaa uanga nangaanartoqartilluinnarakku.

Aammalu suliaq kusanartoq Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq sinnerlugu nuannaarutigaara, neriullungalu aamma ukiuni tulliuttuni sulilluarumaartoq, naak ilaatigut atugassarititaasut ingammik allaffeqarnerup tungaatigut imaannaanngikkaluaqisut, taamaattoq Inatsisartut ombudsmandiata suleqataasalu sapinngisartik tamaat suliat suliariniartarsimammatigit, tamanna aamma qujassutigaara.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Tassa ombudsmandi soorunami atorfinitsinneqartarpoq Inatsisartuniit aammalu Inatsisartunin-ngaanniit sulisinneqarluni. Taamaattumik nuannerpoq ombudsmandi ukiut tamaasa nalunaaruteqartarmat Inatsisartunut suut suliarisimallugit aammalu qanoq sulinini ingerlassimallugu.

Soorunami Inatsisartuni sulisitsisut, uanga isumaqarpunga Inatsisartuni sulisitsisut pisussaapput ombudsmandip maalaarutai sulinermini aporfigisinnaasai sapinngisamik qaangerneqassappata aamma sulisitsisuisa iluarsiniartariaqaraat.

Nalunaarummi ersarissumik allassimavoq, ombudsmandip sulinermini maluginiartarsimagai kommuneqarfinni pingaartumik isumaginninnerup iluani maleruagassat assigiinngitsut ilaatigut sullissinermut ulluinnarnilu atugassarititaasunut naleqqutinngitsut ilai. Taamaattumillu pissutissaqarsorisarpoq aamma allakkamini allassimasaa malillugu pissutissaqartarsimavoq Naalakkersuisunut saaffiginnissutigissallugit tamakku. Soorunami tamakkua Naalakkersuisunut saaffiginnissutit aammalu kommuninut saaffiginnissutit iluarsineqarnissaat isumaqarpunga Inatsisartut kaammattuiffigeqataallugu ombudsmandi sulinerani taamaalillugu ikiuuttariaqartut. Tassa tamatta kissaatigigunarparput imaaluunniit erseqqissumik oqaatigiinnarlugu uagut Kattusseqatigiinniit kissaatigineqaarput ajornartorsiutit naammagittaalliutillu amerliartunnginnissaat, innuttaasut atukkamikkut pitsaanerusumik atugaqariartorlugit aamma inatsisitigut toqqammavissaat pitsanngoriartortillugit taava naammagittaalliutit ikiliartussapput.

Kisianni inatsisitigut maleruagassatigullu ajornartorsiutit pilertarsimappata taakkua tunngavii inatsisiniittut taakku aaqqiinniartariaqarpagut uagut maani inimi. Imaanngilaq Inatsisartut ombudsmandiata sulinerannut akulerunniarnerunngilaq, kisianni tassa taassuma sulinerata oqilisarneqarnissaanik siunertaqarpoq tamanna.

Anders Andreassen, Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Tassa naatsunnguamik oqaatigissavara, neriuppunga imatut paasineqassanngitsoq tusaatissatut tigoqqugatsigu Inatsisartut ombudsmandiata nalunaarutaa, tusaatissatut maani tigoqqugatsigu, taava anersaaruluutai tamaasa sumiginnarniarlugit taamatut eqqarsartoq..... Naamerluinnaqissaaq aamma ataatsimeeqatigiinnermi tassani aamma eqqartorneqartut tamaasa aamma ilanngullugit suliassatut aamma tiguagut aammalu neriorsuutigisinnaallugu aamma Inatsisartut ombudsmandiata suliniarnerani sapinngisamik ajunngitsumik aamma atugaqarnissaa uagut pingaartilluinnaripput. Taamaattumik neriuppunga aamma tamanna paatsoorneqarani ajunngitsumik aamma tiguneqassasoq.

Johan Lund Olsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassalu taamaalilluta immikkoortoq 43 Inatsisartut ombudsmandiata ukiumoortumik 1998-imut nalunaarutaa maannakkut naammassivarput.

Uangattaaq Inatsisartut sinnerlugit ombudsmanderput sulilluarsimaneranik aamma qujassuteqarfigissavara. Oqaluuserisaq naammassivoq.