Oqaluuserisassani immikkoortoq 45-46-47 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Pingasunngorneq 27. oktober
1999, nal. 14.26
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq:
Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq.
Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Nunat Avannarliit Killiit
Siunnersuisoqatigiiffiata 1999-imi augustimi ukiumoortumik ataatsimiinneranni
siunnersuummut ilanngullugu aalajangersagaq nassiunneqartoq atorlugu,
Savalimmiuni Lagtingi, Islandimi Altingi aamma Kalaallit Nunaanni Inatsisartut,
nunani avannarlerni killerni arnat Inatsisartuni ilaasortat kiisalu arnat
naligiissitaanerannut ataatsimiititalia- nit/siunnersusioqatigiinnit, arnat
kattuffiinit aallartitat, allallu naligiissitaanermik suliaqartut
isumasioqatigiissinneqarnissaannik kaammattuutaat akuersissutigaa.
Aalajangersakkamut
tunngaviupput Nunat Avannarliit Killiit arnanut ataatsimeersuartitsinerani,
junimi Thorshavnimi ingerlanneqartumi peqataasut inassutigisaattut
akuersissutigineqartut. Ataatsimeersuarnermi tassani oqaluuserineqartut ilagaat
nunani avannarlerni killerni arnat naalakkersuinikkut aalajangiisarnerni annikitsuinnarmik
peqataanerat. Tamanna tunngavigalugu Nunat Avannarliit Killiit pingaartutut
isigaat Nunani Avannarlerni Killerni arnanut naalakkersuinikkut suliaqartunut
nunani avannarlerni killerni ataatsimoorutatut oqallittarfimmik
pilersitsisoqarnissaa, tamannami naalakkersuinermut tunngasutigut
naligiissitaanerup annertusisinneqarneranut sunniuteqaqataasinnaammat.
Aalajangersakkakkut
takuneqarsinnaavoq isumasioqatigiinnermut erseqqinnerusumik killiliussat
imarisassallu suut atorneqarsinnaanerannik Nunat Avannarliit Killiit
Siunnersuisoqatigiiffiata takorluugai. Oqaatigineqassaarli Nunat Avannarliit
Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni Inatsisartut aallartitaat isumaqartut,
isumasioqatigiinnermi aningaasartuutit Inatsisartut
aningaasaliissutigeriigaannut killiliussat iluanni, immikkut
aningaasaliissuteqarnissaq qinnuteqaatigineqalersinnagu
aningaasartuutigineqarsinnaanerisa misissorneqarnissaat, Inatsisartut
aallartitaattaaq isumaqarput aalajangersagaq aallaavissatut isigisariaqartoq,
isumasioqatigiinnerillu aalajangersimasumik imarisassaat nunat pingasuusut
inatsisartuinit suleqatigiissutigalugit suliarineqartariaqartut.
Nunat Avannarliit Killiit
Siunnersuisoqatigiiffianni Inatsisartut aallartitaasa Inatsisartunut
inassutigaat aalajangersagaq akuersissutigissagaat, aamma Inatsisartut
akuersissutiginnissappata Inatsisartut Siulittaasoqarfiat qinnuigineqassasoq
aalajangersakkap suliarineqarnerata ingerlateqqqinneqarnera isumageqqullugu,
tassungalu ilanngullugu, Inatsisartut allat sinnerinut attaveqarneq isumageqqullugu.
Taava immikkoortoq 46-mi
sammisassarput.
Nunat Avannarliit Killiit
Siunnersuisoqatigiiffiata 1999-imi augustimi ukiumoortumik ataatsimiinneranni,
Savalimmiuni landsstyrip, Islandimi naalakkersuisut aamma Kalaallit Nunaanni
Naalakkersuisut, naligiissitaaneq pillugu nunani avannarlerni killerni
iliuusissanik pilersaarusioqquneqarnissaannik siunnersuut ilanngullugu
nassiunneqartoq akuersissutigine-qarpoq.
Aalajangersakkamut
tunngaviupput Nunat Avannarliit Killiit arnanut ataatsimeersuartitsineranni, junimi
Thorshavnimi ingerlanneqartumi, peqataasut inassutigisaattut
akuersissutigineqartut. Ataatsimeersuarnermi tassani oqaluuserineqartut ilagaat
arnat angutillu naligiissitaanerannut tunngasut. Arnat angutillu
naligiissitaanissaat pillugu suliniarnerni erseqqissunik
angusaqartoqarsimagaluartoq inuiaqatigiinni pissutsit suli
naligiiffiulersimanngitsut amerlaqaat. Allat oqaatigalugu arnat angutillu
akornanni naligiissitaanermik pilersitsiumalluni iliuuseqarnissaq suli
pisariaqartinneqarpoq.
Taamaalilluni aalajangersagaq
matumani pineqartoq tunngaveqarpoq naligiissitaaneq pillugu iliuusissatut
pilersaarusiamik Nunani Avannarlerni Killerni suliaqartoqarnissaanik Nunat
Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata pingaartitsineranik. Tassunga
tunngatillugu Nunani Avannarlerni Killerni Siunnersuisoqatigiiffimmi
Inatsisartut aallartitaat isumaqarput aalajangersagaq ilanngullugu
nassiunneqartoq ima tamanut attuumassuteqartigisoq, Thorshavnimi arnat
Siunnersuisoqatigiiffimmit ataatsimeersuartinneqarneranni sammineqartut tamaasa
annertuumik aamma tikikkai, tassa taakku ukuupput:
Taamaammat aallartitat kaammattuutigiumavaat Naalakkersuisut
aalajangersakkamik suliaqarnerminnik nangitsinerminni sammisat taakku
isumaliutersuutiminnut ilanngutissagaat. Aalajangersakkami ilanngullugu
nassiunneqartumissaaq takuneqarsinnaapput naligiissitaaneq pillugu iliuusissat
pilersaarusiornermi anguniakkat qanoq ittut Nunat Avannarliit Killiit
Siunnersuisoqatigiiffiata ilaatinneqartariaqartutut isigigai.
Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni Inatsisartut
aallartitaasa Inatsisartunut inassutigaat aalajangersagaq
akuersissutigissagaat, aamma Inatsisartut akuersissutiginnissappata,
aalajangersagaq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumut tunniunneqassasoq,
taannalu qinnuigineqassasoq, Savalimmiuni Islandimilu naalakkersuisut
suleqatigalugit, naligiissitaaneq pillugu nunani avannarlerni killerni
iliuusissat pilersaarusiamik suliaqarnerup ingerlaqqinnissaanik
suliaqaqqullugu.
Taava aalajangersagaq tullinnguuttoq aamma, tassa immikkoortoq
47-miittoq.
Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata, tassa
oqaatigineqareersutuut 1999-imi augustimi ukiumoortumik ataatsimiinnerani,
Islandimi naalakkersuisut, Savalimmiuni landsstyrip aamma Kalaallit Nunaanni
Naalakkersuisut, Savalimmiuni, Kalaallit Nunaanni Islandimlu ilisimatusartut
nunani avannarlerni killerni ilinniarfinni ilinniartunngorsinnaanerat
pitsanngorsarniarlugu suliniuteqartoqarnissaanik siunnersuut ilanngullugu
nassiunneqartoq akuersissutigivaat.
Siunnersuummut tunngaviuvoq piffissami nunarsuarmioqatigiit imminnut
susassaqaqatigiinneranni nammineersinnaanermut unammilleqatigiinnermullu
tunngasutigut ilisarnaateqartumi, aammali kulturikkut assigiinngissutinik annikillisitsiartornermi,
nunat nammineersinnaanerannut ilinniartitaaneq qitiummat, taannalu
sakkussaammat kulturikkut aningaasaqarnikkullu atugarissaarnerup
annertusiartortinneqarnissaannut. Tamanna nunanut mikisunut, suleqatigiinnerup
ilinniartitaanerullu annertuumik pingaaruteqarfiinut, minnerunngitsumik
atuuppoq.
Aalajangersakkami ilanngullugu nassiunneqartumi erseqqinnerusumik
takuneqarsinnaapput eqqarsaatit suut Nunat Avannarliit Killiit
Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaanut tunngaviutinneqartut; tassungalu
ilanngullugu, Siunnersuisoqatigiiffik isumaqartoq ilisimatusartut nunat
avannarliit killiit akornanni paarlaateqatigiittarnerat suli
atugaavallanngitsoq, taamaammallu Siunnersuisoqatigiiffik isumaqartoq tamanna
allanngortinniarneqartariaqartoq.
Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni Inatsisartut
aallartitaasa Inatsisartunut taamaammat inassutigaat aalajangersagaq
akuersissutigissagaat, aamma Inatsisartut akuersissutiginnissappata,
aalajangersagaq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu
Naalakkersuisumut tunniunneqassasoq, taannalu qinnuigineqassasoq Savalimmiuni
Islandimilu naalakkersuisut suleqatigalugit aalajangersakkamik suliaqarnerup
ingerlaqqinnissaanik suliaqaqqullugu.
Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut,
Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:
Oqaatigisariaqarpoq kalaallit ilinniartitaanerni qaffasinnerusuni
ilinniagaqartut tamarluinnangajammik danskit ilinniarfiini
Ilisimatusarfimmiluunniit ilinniakkaminnik ingerlatsimmata. Qassissunnguit
Amerikami avannarlermi nunaniluunniit avannarlerni nunat annerit ilaanni
ilinniagaqartuupput. Kalaallit ilinniartitaanerni qaffasinnerusuni
ilinniagaqartut arlaannaalluunniit nunani avannarlerni killerni ilinniarfinni
ilinniagaqartuunngillat, taamatullu Ilisimatusarfimmi nunani avannarlerni
killerneersunik ilinniartoqarani.
Nunatsinni inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerni pissutsit aamma
taamaapput. Taamaattorli savaatilissat ilinniarfiat Islandimi nunalerinermik
ingerlataqartut kattuffiannut kalaallit savaatilinngorniarlutik ilinniartut
Islandimi suliamik misiliisarnissat pillugu isumaqatigiissuteqarsimavoq.
Kalaallit savaatilinngorniarlutik ilinniartut tallimat-arfinillit ukiut tamaasa
Islandimut aallartinneqartarput. Kisianni Islandimi savaatilinngorniarlutik
ilinniartunik nunatsinnukartitsisoqarneq ajorpoq.
Taamaattumik nunani avannarlerni killerni ilinniartitaanermut
tunngasutigut suleqatigiinneq manna tikillugu annertugisassaanngitsutut
oqaatigisariaqarpoq. Kisiannili nunat avannarliit killiit pingasuusut tamarmik
ilinniartitaanikkut aaqqissuussisimanerat ima piorsarluagaatigilersimapput,
allaat ilinniartitaanikkut naligiissumik suleqatigiinnissamut
periarfissaqarlualersimalluni.
Nunat avannarliit killiit nunatut inissisimanermikkut, inuussutissarsiornikkut
kulturikkullu arlalinnik assigiissuteqarput, ilinniartitaanikkut qaninnerusumik
suleqatigiinnissamut tunngavissaalluartunik, taamaalillutik inuiaqatigiit
pingasut taakku nunat ataasiakkaat misilittagarilersimasaannik
atorluaaniarsinnaallutik.
Taamaattumik Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata nunani
avannarlerni killerni pingasuusuni ilinniartitaanermut ministerit
suleqatigiissitaliornissaannik kaammattuutaat Naalakkersuisut tamakkiisumik
tapersersorpaat, suleqatigiissitaliap nunani avannarlerni killerni
ilinniarnertuut nunani killerni avannarlerni nunat arlaanni namminneq
nunaginngisaminni ilinniagaqarsinnaanerannut suut akornutaasinnaanersut
misissugassarillugit.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Inatsisartut suleqatigiiffiisa Vest Nordisk Rådip suleqatigiinnerminni
nalunaarutaanut atatillugu ilassutigilaassavara ministerit
suleqatigiiffigisaat, samarbejdsministerit suliaat pisarnermisut aamma
ingerlalluarmat. Aammalu tassuunakkut pingaartumik nunat taakku pineqartut,
Island, Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu ministeriisa naapeqatigiittarnerat
aamma immikkut aaqqissugaalluni.
Taamaalilluni nalunaarutigisinnaavara Stockholmimi ataatsimiinnissami
maannakkut pisussami atatillugu Islandip statsministeriata noqqaassutigisimagaa
nunat namminersornerusut, tassa Kalaallit Nunaata, Savalimmiut Ålandillu
naalakkersuisuni siulittaasuusut naapeqatigineqarnissaat namminneq
siulittaasuulernissaminnut piareersaatitut. Taamaalillunilu aamma
statsministerit tamarmiullutik ataatsimiinnissaat ukioq manna sioqqullugu
immikkut Islandip statsministerianinngaanniit naapinneqarnissaq
noqqaassutigineqarsimalluni.
Tamatumani pisussani siulliullugu eqqarsaatigineqarpoq Kalaallit Nunaata
maannakkut EU-mut tunngatillugu suliniarnerata erseqqissumik ilatsinnut
nalunaajaatigineqarnissaa, tassanilu pilersaarutit pillugit Kalaallit Nunaata
Nordisk Rådimi suliaminik ingerlateqqinniarnermini oqariartuuteqarnissaa
Helsinkimi aamma paasisassarsiorfiginiarneqarluni.
Taakkua ilassutissat saniatigut oqaatigisinnaavara Islandip Kalaallit
Nunaatalu akornanni naalakkersuisutigut suleqatigiinnerit takornarianut aammalu
pingaartumik suliassanut ataasiakkaanut aalajangersimasunut tunngatillugu,
Islandip naalakkersuisuisa kissaatigisimammassuk nunatsinni Naalakkersuisut
aammalu Islandimi suliassanik aalajangersimasutigut, projektini ataasiakkaani
suleqatigiinnerit annertunerusut oqaloqatigiissutigiumallugit, tamatumanilu
ilanngunneqarsimalluni Ittoqqortoormiuni mittarfeqarnikkut, mittarfikkut
nutaakkut suleqatigiinnissat misissorneqarnissaat.
Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:
Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata augustimi ukioq
manna Islandimi ataatsimiinneranni peqataanitsigut aalajangersakkat pingasut
matumani tulleriissillugit saqummiunneqartussat suliarineqarmata
suleqataaffigaagut, uanilu saqqummiunnqartut ataatsimut eqikkarlugit Siumumiit
imatut oqaaseqarfigissallugit:
Siullermik aalajangersagassaq nr. 2-mut tunngasoq.
Nunani avannarlerni killerni pingasuusuni arnat inuiaqatigiinni
suliniarnermikkut sutigut tamatigut nukittorsaqatigiinnissaminnut
periarfissaqartitaanissaat pingaartipparput. Soorlumi aamma aasaq manna
Savalimmiuni arnat politikkimut tunngasumik oqalliffiusumik
aaqqissuussisoqarmat, nunatta peqataatitaanit tamanna ersersinneqartoq.
Taamaattumik uani saqqummiunneqartukkut, arnat politikkikkut allatigullu
misilittakkanik nunani sanilerisaminni suleqatigiinnikkut isumassarsiaminnik
tunioraateqatigiiffigisinnaasaannik aqqutissiuinissaq siunertaralugu,
suliniiutissatut siunnersuutaasoq Siumumit piviusunngortinniaqqullugu
inassutigaarput, aamma ukiut allortarlugit paarlakaattumik nunani taakkunani
arnat naapeqatigittarnissaat, tamanna aamma aqqutissaasinnaavoq, arnat
angutillu naligiissitaanerunissaannik suliniuteqarnerannut.
Aalajangersagassaq nr. 4-mut tunngatillugu.
Aalajangersagassatut siunnersuut manna Siunnersuisoqatigiit
oqallisigigamikkut pingaartillugu oqaatigaat, naligiissitaanermik suliaqarneq
angusaqarfiulluartussatut aaqqissuussaalluni ingerlanneqassappat, innersuussutigineqartariaqartoq,
arnat angutillu naligiissitaanissaasa pitsaasumik nunani avannarlerni killerni
peqatigiilluni suleqatigiiffigineqarluni anguneqarnissaa, tamanna
inuiaqatigiinnitsinni pingaaruteqartussaammat.
Siumumiit nunani taakkunani pingasuni arnartatta ukiut allortarlugit
nunani taakkunani paarlakaallutik naapeqatigiittarnissaat -
aalajangersagassatut siunnersuummi nr. 2-mik taaneqartup,
aaqqiivigineqarnissaanut atatillugu - matumani pineqartup, tassalu arnat
angutillu naligiissitaanerisa sulissutigineqarnerunissaannik anguniagaqarnermik
aqqutissiuussinikkut periarfissatut atorluarneqarsinnaassasutut
isumaqarfigaarput.
Taamatut oqaaseqarluta matumani saqqummiunneqartunut marlunnut
akuerseqataanerput Siumumiit nalunaarutigaarput.
Taavalu immikkoortoq 47-mut, tassa aalajangersagassap immikkoortua 8.
Nunatta ineriartortinnerani inuusuttut ilinniagaqarluarsimasut
siunissami annertuumik isumalluutigaagut.
Siumumit isumaqarpugut nunatsinni ilinniagaqartut periarfissaasa
allatigut annertusaaffigineranni aamma ilanngullugu nunani avannarlerni
killerni ilinniarfiit qaffasinnerusut periarfissatigut nunatsinniit aamma
atorneqarsinnaanerat aqqutissiuunneqartariaqartoq.
Naalakkersuisunit saqqummiunneqarpoq nunatsinni savaatillit
ilinniartitaanerannut ilagitillugu Islandimi pikkorissarnernut
periarfissaqartitaasut, tamanna inuussutissarsiutinik siuarsaanermi
ilisimasassatigut iluaqutaalluartartoq Siumumiit arajutsisimanngilarput,
periarfissarlu manna iluatsillugu Islandimi Altingimut qujassutigaarput
taamatut aaqqissuussinermut nunarput periarfissaqartimmassuk.
Oqaluuserisarput uterfigalugu, oqaatigissavarput uani
Siunnersuisoqatigiit - nunani avannarlerni killerni, ilisimatusartut
ilinniarfinni ilinniarnertuunngorsinnaanerat pitsanngorsarniarlugu suliniuteqartoqarnissaanik
- nunani taakkunani suliassanut attuumassuteqartumik Naalakkersuisuusut,
suliassap paaseqatigiinniutiginissaanut suliniuteqarnissaannik Inatsisartunut
aalajangiiffigisassatut innersuussutaasoq tunngaviatigut Siumumit taperseratsigu.
Naggataatigut oqaatigissavarput, nunani taakkunani siunnersuisoqatigiit
allatigut sulineranni suleqataanissarput qilanaaralugu, suliamik
ingerlatitseqqittussat sulilluarnissaannik kissaakkatsigit.
Siumumiit taamatut oqaaseqarluta Nunat Avannarliit Killiit
Siunnersuisoqatigiivisa aalajangersagassatut innersuussutaat ilassilluarpagut.
Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:
Immikkoortoq 45-mut tunngatillugu siunnersuut, tassa Nunani Avannarlerni Killerni arnat inatsisartuni ilaasortat kiisalu arnat naligiissitaanerannut ataatsimiititalianit/siunnersuisoqatigiinnit, arnallu kattuffiinit allartitat, allallu naligiissitaanermik suliaqartut, isumasioqatigiinnissaannik Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaa, Atassummiit isumassarsialattut nalilerlugu, nunatsinni Inatsisartunut akuersissutigeqqullugu inassutigiumavarput.
Ataatsimeersuarnermi arnat qeqertat atlantikup avannaaneersut oqariartuutaat uagut Kalaallit Nunaanneersugut ilaatigut tupigutsaatigisarsimavagut, tassa ilaatigut ataatsimeersuaqataasut, pingaartumik nunatta avataaneersut oqaatigisartagaat imannarsuaq nunatsinni naapitassaasutut naliliivigiuminaattarmata.
Arnalli ataatsimeersuarlutik imminnut oqaluttuullutillu paasisassarsiorfigeqatigiissinnaanerat pitsaasumik nalilerlugu Inatsisartunut siunnersuutiginiarparput saaffiginnissut tamanna akuersaaqqullugu. Tamanna akuersaarneqareerpat soorunalumi aamma Savalimmiuni Lagtingip Islandimilu Altingip akuerissappatigik pilersaarusiornissaq annertooq pilersussaavoq. Neriuutigilluinnarparpullu nunatsinni arnat ataatsimeersuarnissamut peqataasussat ima toqqartorneqarsimassasut, sapinngisamik partiit, peqatigiiffiit allallu ilaatikkumasaat naligiimmik aallartitaqassasut.
Taavalu 46-mut tunngatillugu Atassummiit oqaasissagut imaattut tusartikkusuppagut:
Arnat ataatsimeersuarnerata nalaani uagut angutit nunatsinneersut ikittuinnaalluta najuunnitsinni, naak imannarsuaq oqaaseqaqqusaanngikkaluarluta tusarnaarnitsinni tupigusuallaatigisarsimavagut, pingaartumik nunatta avataani arnat angutillu akornanni assigiinngisitsisoqartarsimassusia. Taamatut oqanngilanga nunarput Nunat Avannarlerni Killerni oqaluuserineqartoq pillugu pavungarsuaq isigisariaqarsorigakku. Isumaqarpungali ataatsimiiffiup avataani nunatsinnit arnat ataatsimeersuaqataasut tupaallaatigisaminnik aamma tusagaqartarsimassasut.
Taamaammat nunatsinnit isumaqataasimavugut arnat angutillu akornanni naligiissitaaneq pitsaasoq anguniarneqassappat nunat maanna eqqartorneqartut ataatsimoorlutik oqallittariaqartut.
Arnat persuttagaasarnerat nunatsinni takornartaanngilaq sakkortuumillu aamma akiorniartariaqarluni.
Naligiissitaanermik piumasaqarnerup iluaniittut amerlannguatsiaqaat, aatsaat ataatsimeersuarluni katerisimaarnermi saqqummerarsinnaasut.
Suliffeqarfinni arnat qanoq isigineqarlutillu akissaasersugaanersut Nunani Avannarlerni Killerni assigiinnerusumik aaqqissuuttariaqarsorinarpoq, aappariilerneq aqqutigalugu arnat nunanut taakkununnga nunasisarmata, aallarfimminninngaanniillu allaaneruallaartumik pineqannginnissaat qulakkeerniarlugu.
Naak isumaqartuaraluarluta nunatsinni naalakkersuinermi arnat angutinut naligiissitaallutik aalajangeeqataasartut, taamaattoq naligiissitaanngitsutut massuassutissat suugaluarnersut periarfissikkusuppagut.
Kiisalu aamma ilatiginneqartut arnanut, arnallu pillugit paasissutissiisarneq ilisimatuusutsikkut suliaqartarneq kiisalu arnat ilaqutariissutsimut qanoq pingaaruteqartigissusiat maani nunatsinni nalunngilluagarput aamma oqallissutigienqarsinnaasutut tikkuarneqartunut ilaasut qimerlooreerlugit ataatsimut oqallisigineqarsinnaasutut nalilerlugit saaffiginnissut Atassummiit akuersaarparput.
Kiisalu immikkoortoq 47-mut.
Periaaseq tamanna Nunani Avannarlerni ilungersuullugu atorniarneqarsimavoq,
pingaartumik oqaatsitigut, tassa Nunat Avannerliit oqaatsimikkut
paaseqatigiinnerulernissaat siunertaralugu, tassani soorlu aallaqqaammut
tuluttooqqusisoqanngilluinnarpoq, paasineqartariaqarmatangooq svenskit, norskit
ilaallu qanoq oqaaseqarnersut, kisianni oqaatigisariaqarpara Finlandimiut
oqalukkaangata paasisassaanngilluinnarmata. Piumasaraat oqaatsitigut imminut
ilisareqatigiinnissaq.
Periusissaq tamanna Atassummit atuarfinni qulliunerusuinnarnut
innersuukkusunngilarput, aammali meeqqat atuarfianni periarfissaqarneq
aallaavigalugu atorneqallaqqullugu.
Taamaattumik Atassummit nangaassutiginngivillugu aalajangiivissatut
Siunnersuisoqatigiiffimmiit siunnersuutigineqartoq akuersaarumavarput,
partiinullu aamma allanut taamatut akuersaarnissaq innersuukkumallugu.
Atassummit isumaqarluinnarpugut Nunani Avannarlerni Killerni
suleqatigiikkusunneq ukiuni kingullerni sakkortusiartuinnartoq nunatsinnit
sakkortuumik ilalersorneqassasoq.
Suleqatigiilluarneq, pingaartumik ukiuni kingullerni sakkortusiartortoq
siunissami inuussutissarsiornikkut, angallannikkut, kulturikkut
allarpassuartigullu kusanartumik sunniuteqaleriartortussatut nalilereerlugu
siunnersuut Atassummit ilassilluarlugu akuersaarlugu nalunaarutigaarput.
Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartunut aalajangiiffigisassatut siunnersuut, nunani avannarlerni
killerni arnat inatsisartuni ilaasortat kiisalu arnat naligiissitaanerannut
ataatsimiititalianit/siunnersuisoqatigiinnit, arnallu kattuffiinit aallartitat,
allallu naligiissitaanermik suliaqartut, isumasioqatigiissinneqarnissaannik
Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaata nr. 2-p
1999-imeersup Savalimmiuni Lagtingimut, Islandimi Altingimut aammalu Kalaallit
Nunaanni Inatsisartunut kaammattuutaata Inatsisartunit
akuersissutigineqarnissaa, aammalu
Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut, naligiissitaaneq
pillugu nunani avannarlerni killerni iliuusissatut pilersaarusiortoqarnissaanik
Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaa nr. 4
1999-imeersoq Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa pillugu siunnersuut,
taakkua marluutillugit Inuit Ataqatigiinniit imatut oqaaseqarfigissavagut:
Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, inuiaqatigiinni naligiissitaanerit
suulluunniit pingaaruteqarluinnartut, aammalu arnat naalakkersuinikkut
angutinut naligiissitaanissaat pingaartilluinnaratsigu, tamannalu qinersinermi
kingullermi aamma takutipparput.
Nunanit avannarlernit killernit suleqateqarnitsinni
suleqatigiissutgineqarsinnaasut suleqataaffigerusuppagut, aamma
naligiissitaanissamut tunngassuteqartut, isumaqarlutalu suleqatigiinnerit
assigiinngitsut, Nunani Avannarlerni Killerni Siunnersuisoqatigiiffik
aqqutigalugit angusaqarfigisinnaagigut.
Taamaattumik Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata
Inatsisartunut kaammattuutai nr. 2 aamma nr. 4 aalajangiiffigisassatut
taperseratsigit oqaatigissavarput.
Kingulleq pkt. 47, tassunga atatillugu Inuit Ataqatigiinniit inuusuttatta
pitsaasumik ilinniagaqarsinnaanissaat pingaartutut isigaarput,
assigiinngitsunillu periarfissaqarsinnaanissaat aamma pingaartillutigu,
taamaattumik Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata
aalajangersagaa nr. 8 taperseratsigu oqaatigissavarput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartut aalajangiiffigisassatut siunnersuutit, nunani avannarlerni
killerni arnat inatsisartuni ilaasortat kiisalu arnat naligiissitaanerannut
ataatsimiititalianit/siunnersuisoqatigiinnit, arnallu kattuffiinit aallartitat,
allallu naligiissitaanermik suliaqartut, isumasioqatigiissinneqarnissaannik
Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaa nr. 2-p
1999-imeersup, aamma naligiissitaaneq pillugu nunani avannarlerni killerni
iliuusissatut pilersaarusiortoqarnissaanik aalajangersakkap nr. 4-p
Savalimmiuni Lagtingimut, Islandimi Altingimut aammalu Kalaallit Nunatsinni
Inatsisartunut kaammattuutaasa Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaanik,
Kalaallit Nunatta Nunani Avannarlerni Killerni aallartitaasa Inatsisartunut
suleriaasissami 3. juni 1993-meersumi, kingusinnerusukkullu
allanngortinneqartumi § 30, immikkoortoq 2 naapertorlugu
aalajangiiffigisassatut siunnersuutaat Kattusseqatigiinniit ataatsimut
imaattumik oqaaseqarfigissavagut:
Siullermik erseqqissassavarput Kattusseqatigiinniit pingaartikkatsigu
Nunani Avannarlerni Killerni suleqatigiinnerup sutigut tamatigut
patajaallisarneqarlunilu atorluarneqarnissaa tamatsinnut iluaqutissaq
qulakkeerumallugu, taamaattumik Nunat Avannarliit Killiit
Siunnersuisoqatigiiffiannit aalajangersakkat marluk tunngaviisigut
akuersaarlugit taperserpavut.
Ukiuni makkunani arnat politikkimik suliaqartut amerliartorput aammalu
qularnanngitsumik tamatuma kingunerisaanik arnat angutillu
naligiissinneqarnissaat pillugu oqallinneq ersarissigaluttuinnarluni, taamaammat
tupinnanngitsumik arnata aamma ilaatigut politikkiinnaanngikkaluartoq
eqqarsaatigalugu suliniartut aammali peqatigiiffilerineq kattuffilerinerlu
pillugit oqalliffigisinnaasaminnik Nunani Avannarlerni Killerni tamanit
peqataaffigineqartumik amigaateqarnertik ersersissimavaat.
Kattusseqatigiinniit paasisinnaavarput arnat aamma politikkikkut suli
annerusumik oqartussaaqataarusullutik saaffiginnissuteqarnerat, taamaammallu
aamma naligiissitaaneq pillugu iliuusissanut pilersaarusiortoqarnissaanik suliniuteqaqqusinerat
paasilluarlugu taperserlutigu.
Tassami nalunngilarput arnat politikkikkut annerusumik
sunniuteqarniassagunik akimmiffissarpassuaqartartut, amerlanertigut
angerlarsimaffimmi isumagisariaqakkat, imaaliallaannarlu
qimanneqarsinnaanngitsut, minnerunngitsumik meeqqat alliartorneranni
perorsarneqartarneranni paarineqartarnerannilu arnap angerlarsimaffimmi
pinngitsoorneqarsinnaannginnera kialluunniit paasisinnaasariaqarmagu.
Taamaattumik Nunani Avannarlerni Killerni arnat suliniarnerminni tunngavissaminnik
ujartuinerat Kattusseqatigiinniit paasilluarlugu suliniutissanut
siunertaqarluartunut akuersaarnerput nalunaarutigaarput.
Taava immikkoortoq 47-mut tunngatillugu imatut oqaaseqarpugut:
Inatsisartut aalajangiiffigissasaattut siunnersuut, Savalimmiuni, Kalaallit
Nunatsinni Islandimilu ilisimatusartut nunani avannarlerni killerni
ilinniarfinni ilinniartunngorsinnaanerat pitsanngorsarniarlugu
suliniuteqartoqarnissaanik Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata
aalajangersagaata nr. 8 1999-imeersup Inatsisartunit
akuersissutigineqarnissaanik siunnersuut.
Kattusseqatigiinniit imaattumik oqaaseqarfiginiarparput:
Nunani Avannarlerni Killerni suleqatigiinnerup sutigut tamatigut
patajaallisarneqarlunilu pitsanngorsarneqarnissaa Kattusseqatigiinniit
soqutigilluinnarparput, soorlu aamma tamanna oqaluuserisatta siuliani
ersersikkipput.
Taamaattumik Nunani Avannarlerni Killerni ilinniarnertuut,
ilinniagaqartullu allat nunat taakku arlaanni namminneq najugarinngisaminni
ilinniarnertuutut atuarsinnaanissaminnut, ilinniakkanilluunniit allanik
ingerlatsisinnaanerannut aporfissasinnaasut misissorneqarnissaannik
misissuinissanik pilersitsisoqarnissaanik kaammattuutigineqartut
Kattusseqatigiinniit tamakkiisumik taperserpagut, taamatut isumaqarnitsinnut,
Savalimmiuni aamma Islandimi taamatuttaaq nunatsinni paarlaateqatigiittarnertut
ittumik nunat pineqartut akornanni ilinniagaqartut periarfissaasa
pitsanngorsarneqarnissaat anguniarlugu suleqatigiinneq pitsaanerusoq
anguniarneqartariaqartoq isumaqaratta, minnerunngitsumik aamma nunat pineqartut
inuutissarsiornikkut periarfissaasa imminnut qanittuunerat ilanngullugu
eqqarsaatigalugit iluatinnaateqarsoritikkatsigu.
Taamatut naakkaluamik oqaaseqarluta Nunat Avannarliit Killiit
Siunnersuisoqatigiiffianni aallartitat siunnersuutai akuersaarlugit
Naalakkersuisut suliamik ingerlatseqqinnissaat inassutigaarput.
Johan Lund Olsen, Nunatta aallartitaasa siulittaasuat:
Qujanaq. Tassa aallartitaasa siulittaasuatut pissutissaqarluarpunga maani
qujaniarnissannut, tassami aalajangersagassatut siunnersuutit, tassa nr. 2-mi
nr. 4-mi kiisalu nr. 8-mi pineqartut, tassa Nunat Avannarliit Killiit
Siunnersuisoqatigiiffianni aasaq, tassa augustimi taakkua
isumaqatigiissutigereersimasagut maannakkut partiinit Kattusseqatigiinnillu
kiisalu aamma Naalakkersuisut tungaanninngaanniit ajunngilluinnartumik
tapersersorneqarput, tassalu taamaatsillugit aammalu ingerlateqqinneqassapput
Naalakkersuisoqarfinnut assigiinngitsunut, uani tassa Isumaginninnermut
Suliffeqarnermullu Naalakkersuisut kiisalu aamma ilinniartitaanermut
tunngasortai Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu
Naalakkersuisumut.
Kisianni aamma una oqaatigerusuppara, tassa aasaq Islandimi
naapeqatigiissimanerput taanna nuannerluinnartoq aappagu tassa Savalimmiuni
aamma ingerlattussaavarput.
Kisianni aamma una oqaatigerusuppara aasaq augustimi Islandimi ukua
aalajangersakkat maannakkut tassa nr. 2-mi, nr. 4-mi kiisalu nr. 8-mi
ullumikkut saqqummiunneqartut, taakku kisiisa sammisimannginnatsigit, tassa
aamma ilisimatitsissutigissagakku Nunat Avannarliit Killiit
Siunnersuisoqatigiiffiata, tassa ukiumoortumik ataatsimiinnitsinni tassa
Islandimi ingerlanneqartumi aasaq manna aalajangersakkat allat aamma
akuersissutigigatsigit. Taakku ilaat arfineq marluk Nunat Avannarliit Killiit
Siunnersuisoqatigiiffiata, tassa aamma Thorshavnimi arnanik
ataatsimeersuartitsinerani aamma eqqartorneqarnikuusimapput, tassa peqataasut
inassuteqaataannik aamma aallaaveqartuullutik.
Taakkulu ukuupput, taakkulu aamma ilisimatitsissutigissavakka, tassa
siullermik, arnat politikkimut peqataanerulernissaat anguniarlugu
suliniuteqartoqarnissaanik nunat Naalakkersuisunut saaffiginnissutissaattut
aalajangersagaq nunani avannarlerni killerni arnat politikkikkut
suleqatigiinnerisa patajaallisaavigineqarnissaannik nunat inatsisartuinut
saaffiginnissutissatut aalajangersagaq, nunani avannarlerni killerni arnat
aamma arnaassutsimut angutaassutsimullu tunngasut pillugit ilisimatusarnerup
patajaallisaavigineqarnissaanik nunat Naalakkersuisunut saaffiginnissutissatut
aalajangersagaq, naligiissitaaneq pillugu nunani avannarlerni killerni
iliuusissatut pilersaarusiortoqarnissaanik nunat Naalakkersuisunut
saaffiginnissutissatut aalajangersagaq, nunani avannarlerni killerni erninermut
atasumik sulinngiffeqartarnermik aaqqissuussinerit pilersinneqarnissaannik
imaluunniit annertusarneqarnissaannik nunat Naalakkersuisuinut
saaffiginnissutissatut aalajangersagaq, nunani avannarlerni killerni arnanik
persuttaasarnerup akiorniarneqarnerani ataatsimoorussamik iliuuseqartoqarnissaanik
nunat Naalakkersuisuinut saaffiginnissutissatut aalajangersagaq. Kiisalu aamma
nunani avannarlerni killerni arnat suliffeqarnikkut inissisimanerisa
pitsanngorsarneqarnissaanik nunat Naalakkersuisuinut saaffiginnissutissatut
aamma aalajangersagaq.
Taakkununnga atatillugu nunatsinniit aallartitaasugut aalajangersimavugut,
tassa aalajangersagaq nr. 2 Inatsisartunut namminernut taanna
saaffiginnissutaasussaasoq, tassalu ulloq manna taanna pivoq kiisalu
aalajangersagaq nr. 4 Naalakkersuisunut saaffiginnissutaasussaassasoq, tassa
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisumut
taamaattumillu maannakkut ingerlaannartumik Inatsisartunut ukiakkut
ataatsimiinnitsinni aamma saqqummiunneqarsinnaassasut.
Tassa taamaalilluta aallartitat Inatsisartut ukiaq manna ataatsimiinneranni
ingerlanneqartumi aalajangersakkat taaneqartut taakku marluk Inatsisartunit
aalajangiiffigineqarnissaannik siunnersuut maani saqqummiutereerparput, tassalu
taakkua aamma akuersissutigineqarput.
Aalajangersakkat sinnerinut tallimanut tunngatillugu aallartitat
isumaqarput, oqaatigineqareersutut Inatsisartunut saqqummiunneqannginnerminni
erseqqinnerusumik nalilersoqqaartariaqartut. Taamaammat aamma
ilisimatitsissutigissavara aalajangersakkat taakku aatsaaginnaq taajorneqartut,
tassalu taakku tallimat sinneri Inatsisartut aamma uterfigiumaarmatigit, tassa
upernaakkut ukioq 2000-imi maani Inatsisartuni naapeqqinnissatsinni.
Tassalu taamatut oqaaseqarlunga oqareernittuut partiit Kattusseqatigiillu
aammalu Naalakkersuisut saqqummiussatsinnut taamanga inussiarnersumik
akuersaarmata qujassuteqarfigissavakka.
Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut
Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:
Immikkoortoq 47-mut tunngatillugu imatut oqaaseqalaarusuppunga.
Tassa Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivisa
aalajangersagassatut innersuussutaat ilassilluarneqartarmat
taperserneqarlutillu partiinit tamanit Kattusseqatigiinnillu qutsatigivara.
Taava kisianni aamma immikkut maluginiarpara Atassutip saqqummiussamini
immikkoortoq 47-mut tunngatillugu ujartugaqarmat, tassani uani periusissap
taassuma atuarfinni qulliunerusuinnarni innersuussutigineqarnera uparuarmagu.
Aammali meeqqat atuarfianni periarfissaqarnissaq aallaavigalugu atorneqarsinnaanera
ujartorlugu. Tassani erseqqissaatigissavara una, Inatsisartut upernaaq martsimi
1999-imi Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata
qarasaasialerinerup iluani aalajangersagassatut innersuussutai tunngavigalugit
Islandip pisussaaffigilersimammagu meeqqat atuarfinni internet aqqutigalugu
nunat avannarliit killiit meerartaasa atuarfiisa attaveqatigiittalernissaasa
piviusunngortinnissaa. Tassuuna pitsanngorsaalluni suliniut ingerlareermat
IT-ikkut attaveqalernissap kinguneqarlualernissaa aamma paaseqatigiilluarnissaq
anguniarlugu atuartut paallaasseqatigiittalernissaat neriunartut piffissami
ukiuni qanittuni ilagimmassuk innersuussutigissavara.
Mikael Petersen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu
Naalakkersuisoq:
Tassa immikkoortoq 46-mut tunngatillugu naatsunnguamik oqaatigissavara
Inatsisartut taakkua uani immikkoortumi pineqartut naligiissitaanermut
tunngassuteqartut Inatsisartut aalajangernerat tunngavigalugu Inatsisartut
Siulittaasoqarfiata taakkkua uagutsinnut ingerlateqqiarpagit taakkua suliaralugit
aallartikkumaaratsigit.
Tassungalu ilanngullugu oqaatigissallugu Savalimmiuni aammalu Islandimi
naalakkersuisut taakkununnga tunngassuteqartunut akisussaasut aamma
attaveqarfigalugit ingerlatereeratsigit. Taamaattumik ukua
suliakkiissutigineqartut tigoriarutsigit ingerlaannartumik
aallartissinnaajumaarpugut.
Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Qujanaq. Taamaalilluta ullumikkut oqaluuserisassat pingasuusut, tassalu immikkoortut
45, 46 aamma 47 ataatsimut suliarineqarneri naammassivagut. Taakkulu tamarmik
Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagarai, tassalu
nr. 2, 4 aamma 8, tamarmik 1999-imeersut maani Inatsisartuni
paaseqatigiiffiulluartumik akuersaarneqarput.
Oqaluuserisat naammassineqarput.