Oqaluuserisassani immikkoortoq 50 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Pingasunngorneq 13. oktober 1999 nal. 17.25
Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Anthon Fredriksen, Siulittaasoqarfimmi
ilaasortaq, Kattusseqatigiit.
Ruth Heilmann, apeqquteqaateqartoq, Siumut:
Kangerlussuarmi biilinik misileraaviliortoqarnissaq pillugu
nassuiaateqartoqarnissaanik apeqquteqarpunga. Kisianni tassa allakkatigut
akineqarpoq.
Aasap ingerlanerani tusagassiutaannakkut saqqummiunneqarpoq Kangerlussuarmi
biilinik sukkaniuuttarfissualiorniartoqartoq, pilersaarut isertuussaangaarmat
arlaannarpulluunniit ilisimatinneqarsimagunanngilaq. Minnerunngitsumik kommunit
attuumassuteqartulluunniit isummamik tusarniaaffigineqarsimanatik Tamanna
pillugu nassuiaateqartoqarnissaanik kissaateqarpunga aamma uumasorpassuit umimmaat
tuttullu piaqqiorfiinut qanoq sunniuteqarsinnaanerat
akornusersuutaasinnaanersoq aammalu Knagerlussuarmut suliffissanillu
pilersitsinissamik kinguneqartinneqassaguni nunatsinniit sulisussanik
piareersartoqarnersoq.
Sermersuarmut avatangiisianillu mingutsitsisoqarsinnaaneranik
kinguneqarsinnaassanersoq. Nunatsinnut iluaqutaanissaa ajoqutaanissaalu
tamarmik nalilersorluarneqarsimanersut paaserusunnartut ilagaat. Taamaattumik
Inatsisartunut nassuiaatigineqarlunilu oqaluuserineqartariaqartoq isumaqarpunga.
Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu
Naalakkersuisoq:
Inatsisartunut ilaasortap Ruth Heilmannip Kangerlussuarmi biilinik
misileraaviliornissamik pilersaarutit pillugit apeqquteqaateqarpoq.
Tassunga atatillugu ilisimatitsissutigissavara Naalakkersuisut suliniut
apriilip qaammataani 1998-imi suliffeqarfik C. G. Jensen Grønland ApS
Kangerlussuup kitaatungaani sermersuarmi biilinik misileraaviliornissamut
Naalakkersuisut Allattoqarfiannut nunaminertamik atugassinneqarnissamik
qinnuteqaammik nassiussaqarmat ilisimasaqarfigilermassuk.
Suliassami pineqarpoq suliffeqarfiup C. G. Jensen Grønland ApS-ip
suliffeqarfiit allat marluk suleqatigalugit Kangerlussuarmiit Aajuitsup
Sermianut, Russels Gletscher, aqqusinniornissaat. Tassani sermersuarmut
qaqisarfiliortoqarsinnaavoq, tassanngaanniillu 20 km.-it missaanik
isorartutigisumik semersuarmiittussamut biilinik misileraavissatut
pilersaarutigineqartumut aqqusiortoqarsinnaalluni. Biilinik misileraavik
biililiorfissuaq nunarsuaq tamakkerlugu ingerlatalik Volkswagen, biilinik
misileraavimmi biililiaminik nutaanik misileraarusuttoq sinnerlugu, svenskit
suliffeqarfiannit ingerlanneqassaaq.
Ilisimatitsissutigisinnaavara suliniut annertoorujussuummat,
aningaasaliisussaqarluni sanaartugassamut taaneqartumut 60 aamma 100 mio.
kr.-it akornanni aningaasaliinissaminik naatsorsuuteqartumik, ukiullu 15-it
ingerlanerini misileraaviup atorallarnerani aningaasat ukiumut 15 mio. kr.-isut
amerlatigusut kaaviaartinneqartarnissaat naatsorsuutigineqarluni. Aningaasat
ukiumut kaaviiaartitassatut naatsorsuutigineqartut Kangerlussuarmut annertuumik
sunniuteqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, aamma nunaqavissunik sulisoqarneq
eqqarsaatigalugu.
Tusarniaanermi akissutit nunaminertanik atugassanngortitsinermut avatangiisitigut
nunaminertallu aqunneqarneranut piumasaqaatinut ilanngunneqarput,
aqquserngiornerit biilinillu misileraaviliornerup sumiiffimmi
takornariartitsinermik, ilisimatusarnermik paasisassarsiornermillu suliniutinik
akornusiinnginnissaa ilaatigut piumasarineqarluni, akerlianilli najukkami
takornariartitsisarnermik ingerlatsisut nalunaarsorneqarsimasut
periarfissaannik pitsanngorsaataassalluni.
Ingerlanniakkap imarisai sukumiinerusut eqqarsaatigalugit akissuteqaammut
matumunnga ilanngussat innersuussutigissavakka.
Ruth Heilmann, Siumut:
Taamatut apeqquteqarnini Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu
Naalakkersuisup akissuteqaataanut qujavunga. Uanilu ilanngussani
takusinnaallugu kommunit pineqartut Sisimiut aamma paasiniaavigineqarsimasut kisiannilu
Maniitsoq paasiniaavigineqarsimanani. Ilaatigut annertuumik Maniitsoq
Kangerlussuarmut affakortumik atuisuummat taanna eqqumiiginalaarsinnaavoq
uumasorpassuit tuttut umimmaallu tassaniittut aamma nunatamimmata ilaatigut
Kangerlussuup inuppassuarnik tikerarneqaleruni kingunerisinnaasai siumut
eqqarsaatigineqartariaqarmata. Uani sermersuarmi oqaatigineqartutuut
pinnguarfissuaq ungasikkaluarpoq kisianni nuna atugassaq maaniippoq
inuppassuarnik najorneqartussaq. Taamaattumik angutaalluni pinnguarfigalugu
nuannerunaqaaq, qanoq ittumik ingerlariaqqinnissamik neriuppunga
malittarinninnissamik arlaatigut ataatsimiititaliat tungaanninngaanniit immaqa
malittarinnittoqartariaqartoq, taanna nakkutigilluarneqarnissaa
pingaaruteqarmat aamma Avatangiisinut Naalakkersuisoq tassani aamma
pisussaaqataasutut isumaqarfiginarmat.
Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu
Nalakkersuisoq:
Apeqquteqartumut, ilumoorpoq apeqqutigisat Avataangiisinut
attuumassuteqartorujussuuvoq. Kangerlussuarmi biilinik misileraaviliornissamut
pilersaarutinut tunngatillugu pingasunngornermi apeqquteqaat taanna.
Tassa soorlu Naalakkersuisup Steffen Ulrich-Lynge-p saqqummiussaattuut
suliassaq siuornali aallartippoq. Taavalu nutaartaa uaniippoq siorna
akuersissut tunniunneqartoq ilaatigut nunaminertamik taassuminnga atuinissamut
attuumassuteqartoq taamanikkut maleruagassat maannakkut atuutilersimasut
piginnginnatsigit tassalu nalunaarut bekendtgørelse pinngortitami imaluunniit
inuilaarsuarmi nunaannarmi motorilinnik atugaqarluni inerteqquteqarneq taanna
nalunaarut normu 15 upernaaq atulersoq. Tassa taanna nutaartarpiaavoq
taamaattumik siorna akuersissut tunniunneqartoq ilaatigut aamma akuersissummut
ilanngullugu piumasaqaataavoq Namminersornerullutik Oqartussaniit tassalu
taamatut akuersissummik tunniussinermi piumasaqaataammat qaqugukkulluunnit
maleruagassat atuutilerumaartussat aamma taakkua naammassineqassasut uani
ingerlanniakkami. Taamaattumik nutaartaa taanna eqqarsaatigalugu taavara.
Taamatut pilersaaruteqartut tassa arlaatigut pilersaarutaat taamanikkut
qinnuteqaqqaaramik allanngorsimassappat taava maleruagassat nutaat atuutilersut
tunngavigalugit isummernissamik nutaamik tunngavissaqalernikuummat.
Oqaluuserisaq naammassivoq.