Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 51-52		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 12.oktober 1999 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortut 51 aamma 52

 

Nunatta eqqiluitsuunissaa tikikkuminartuunissaalu siunertaralugu nuna tamakkerlugu ulloq aalajangersimasoq sulinani saleersuaqatigiittarnissamik apeqquteqaat pillugu oqallinneq.

(Inatsisartunut ilaasortaq Maliinannguaq Markussen Mølgaard)

Avatangiisitta mingutsaaliornissaa, sinerissamilu sermersuup kommunillu avataanni pisussanut nunatsinniit aalajangeeqataanerusarnissatsinnik apeqquteqaat pillugu oqallinneq.

(Inatsisartunut ilaasortaq Maliinannguaq Markussen Mølgaard)

 

Ataatsmiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Johan Lund Olsen:

 

Ataatsimiineq ammarpoq, tassalu ullumikkut marlunngorneq oktoberip 12-ani Inatsisartut oqaluuserisassagut immikkoortut tallimaapput, tassalu siullermik immikkoortoq 51, tassalu nunatta eqqiluitsuutinnissaa tikikkuminartuunissaalu siunertaralugu nuna tamakkerlugu ulloq aalajangersimasoq sulinani saleersuaqatigiittarnissamik apeqquteqaat pillugu oqallinneq kiisalu kiisalu immikkoortoq 52, Avatangiisitta mingutsaaliornissaa, siunissamilu sermersuup kommunillu avataani pisussanut nunatsinniit aalajangeeqataanerusarnissatsinnik apeequteqaat pillugu oqallinneq, tassa immikkoortoq 51 52-ilu taakku Inatsisartunut ilaasortamit Maliinannguaq Markussen Mølgaardimit siunnersuuteqarfigineqarput. Taakkulu ataatsimoortillugit maani Inatsisartuni oqaluuserineqassapput.

Taava immikkoortoq 54, tassa suliffeqarfissuit pisortaasa siulersuisuisalu ingerlatsinermi kukkuluttortoqartillugu akisussaatinneqartalernissaanik suliffeqarfissuarnut piginnittut sinnerlugit Inatsisartut aalajangiisalernissaanik piumasaqaateqartalernissamik apeqquteqaat pillugu oqallinneq, Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip siunnersuutaa, kiisalu immikkoortoq 8, misissuisussatut kommissionit pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atortussanngortinneqarnissaa pillugu Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat.

Taakku kingulliit marluk eqqarsaatigalugit immikoortoq 54, immikkoortorlu 8 oqaatigissavarput taakkua uiguleriissillugit maani oqaluuserineqassammata, tassa taamaalillutik taamatut aamma inissinneqarsimapput.

Taavalu kingullertut ullumikkut oqaluuserineqassaaq immikkoortoq 62, tassa Etik-ki, ileqqorissaarneq tunngavigalugu ataatsimiititalionissaanik siunnersuisartussamik pilersitsisoqarnissaanik apeqquteqaat pillugu oqallinnissaq, Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing Petersenip siunnersuuteqarfigisaa.

Siullermilli oqaatigineqareersutuut tassa immikkoortoq 51 immikkoortorlu 52 ataatsimoorlugit oqaluuserineqartussat, tassa siunnersuuteqartoq qinnuigissavara siunnersuutiminik marluusunik saqqummiusseqqullugu. Tamatuma kingorna Naalakkersuisoq akissuteqassaaq.

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Nunarput eqquluitsutut avammut nittarsaanniartarparput tulluussimaarutiginiartarlugulu, tamannali tamatigut ilumoortuunngilaq, ilami sumiiffiit ilaanni takornarianut kusananngilluinnartunik takutitassaqartoqartarluni.

Tamanna nunatta isigineqarneranut iluaqutaanngilluinnartarpoq, naallu kommunikkaartumik saliisarnerit saliisitsisarnerillu ingerlanneqartaraluartut, tamanna tamatigut iluatsittutut oqaatigineqarsinnaaneq ajorpoq.

Taamaattumik nunarput tamakkerlugu ataatsikkoortumik saliisoqartalernissaa siunnersuutigaara, ullormi tassani saliinerup saniatigut illoqarfiit nunaqarfiillumi nunagisamik pinnersaanermik ingerlatsisoqarsinnaavoq, immaqalu illoqarfiup takujuminarsaatissaanik kulturikkut takusassiaasinnaasumik pinnersaasiortoqarsinnaalluni.

Suliffeqarfiit silatitik kusassarsinnaavaat, kusassaallaqqinnerpaallu akissarsitinneqarsinnaallutik. Saliineq illoqarfiup avataanut angalaarluni saliinermik ilaqarsinnaavoq, avatangiiserpummi tulluussimaarutiginiartagarput aamma ilaatigut salitassaassaqimmat.

Ataatsimoorussamik taama nuna tamakkerlugu saleersuaqatigiittarnerit kingunerisinnaavaa meeqqat, inersimasullumi eqqiluittuutitsinissamik eqqummaarinnerulernerat, imaanngitsoq saligaatsuunissaq inuit pisortalluunniit ataasiakkaaginnaat akisussaaffigigaat.

Taamaattumik Inatsisartunut oqaluuserisassanngorlugu siunnersuutigaara nunarput tamakkerlugu aaqqissuussamik eqqiluitsuutitsinissamik, nunagisallu pinnersarnissaanik ullormik ataatsimik sulinngiffeqarluni periarfissiuussinissaq, taamatullu saleeqataanissaq tamanit pisussaaffittut ingerlanneqartassasoq aamma siunnersuutigalugu.

Taava siunnersuutima aappaa, ima nipeqarpoq:

Ukini kingullerni oqallinnerit annertuut pisarput, ilaatigut nunatta avannaa sinerlugu snescooterinik angalanissamut akuersissutit, sermersuup biilersuarnik itivinneqarnissaanut akuersissutit il.il. oqallinnernik annertuunik pilersitsisarlutik, tamatumanilu paasisagut malillugit aalajangiinerit toqqammaviusut Qallunaat Nunaannit akuersissutigineqartarput, taamatullu aamma ilisimassassarsiorluni sermersuarmik nunattalumi sineriaani angalanissamut akuersissutaasartut qulaatiinnarluta aalajangerneqartarlutik.

Tamanna qaangerneqartariaqarpoq, uagummi nammineq nunaqartutut avatangiisitta qanoq sumullu atorneqarnissaat erseqqissumik najoqqutassaqartittariaqarparput, pisumiit pisumut oqallinnerujussuit pisassanngippata.

Taamaattumik Inatsisartunut oqaluuserisassanngorlugu siunnersuutigaara avatangiisitta ilisimasassarsiornerit assigisaasalu sumut qanorlu atornissaannut nunatsinnit tamakkiisumik oqartussaaffigilernissaat, kiisalu Inatsisartut toqqammaviusumik taamatut akuersissuteqartarnissamut aallaaviusussanik oqallinnissaat.

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq, tassa nunatta eqqiluitsuutinnissaa tikikkuminartuunissaalu siunertaralugu nuna tamakkerlugu ulloq aalajangersimasoq sulinani saleersuaqatigiittarnissamik kiisalu Avatangiisitta mingutsaaliornissaa, siunissamilu sermersuup kommunillu avataani pisussanut nunatsinniit aalajangeeqataanerulernissatsinnik oqallinnissamik siunnersuut Inatsisartuni ilaasortap Maliinannguaq Markussen. Mølgaardip siunnersuutaa matumuuna Naalakkersuisut sinnerlugit imaattumik akissuteqarfigissavara:

Aallaqqaasiullugu Inatsisartunut ilaasortaq apeqqutaanut qutsaviginiarpara periarfissaqalersimmangami illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfiisa avataanni nunaannarni angallanneq pillugu malittarisassanik naatsumik nassuiaanissannut kiisalu illoqarfiit nunaqarfiillu eqqiluitsuutinneqarneri pillugit oqaaseqarnissannut periarfissimmanga.

Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutaat nr. 14, 31. oktober 1996-imeersoq naapertorlugu nunaannarni, tassa illoqarfiit nunaqarfiillu killingisa avataanni, angallanneq pillugu nalunaarusiornissaminnut Naalakkersuisut periarfissaqarput, aamma sermersuaq eqqarsaatigalugu.

Nalunaarutit taakku suliarineqarnerat kommunit suleqatigilluinnarlugit pisarpoq, taakkulu angallassivissiat kiisalu motorilinnik angallavigineqarsinnaasut pillugit siunnersuutinik nassiussaqartarnermikkut inatsisiliornermut sunniuteqarluinnartarput.

Nalunaarutit taamaattut siullersaat ukioq manna juunip 15-iani atuutilerpoq, tassalu Sisimiut Maniitsullu kommuniinut aammalu Kangerlussuarmut atuulluni. Tulleq tusarniaassutigineqarpoq, taannalu Upernaviup Uummannallu kommuniinut ukioq manna decemberip aallaqqaataani atuutilertussaalluni. Aammattaaq nunatsinni kommunit sinneri ukiup affaata tulliuttup ingerlanerani nalunaarusiorfigineqartussapput.

Tamatuma kingorna angallavissiat nalunaarutini aalajangersarneqarsimasut avataanni nunaannarmi motorillit atorlugit angallanneq sunaluunniit inerteqqutaalissaaq. Taamaattorli Naalakkersuisut kommuninut attorneqartunut tusarniaaqqaarlutik immikkut akuersissuteqartarnissaminnut periarfissaqassapput.

Tassa imaappoq, siunissami Naalakkersuisut tassaassapput assersuutigalugu sermersuaq qarsullugu ilisimasassarsiorniartut immikkut akuersissuteqarfigineqarnissaannut isummertartussat.

Ukioq manna tikillugu imaassimagaluarpoq nunaannarni eqqissisimatitat avataanni pisut, soorlu ukioq manna siusinnerusukkut KNI-p sermersuaq qarsullugu angalatitsinera, uagut inatsisitta suulluuniit ataaniigatik. Pisuni taamaattuni inatsisitigut tunngavissatuaq tassaavoq Angalaneq pillugu nalunaarut 1967-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutitaqartinneqartoq, nalunaarullu taanna naapertorlugu Dansk Polarcenter akuersissuteqarsinnaatitaavoq.

Ilanngullugu ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq angalaneq pillugu nalunaarut danskit oqartussaasuia susassaqarfigisaat maanna iluarsaateqqinneqalermat, tamatumunngalu atatillugu ilisimassassarsiornerit pillugit oqartussaaffiup Kalaallit Nunaannut Ministeriaqarfiup atorunnaarsinneqarnerata kingorna Dansk Polarcenterimit isumagineqarsimasup Inatsisartunit erseqqilluinnartumik isummerfigineqarnissaa iluaqutaassammat.

Ulloq aalajangersimasoq sulinani saleersuaqatigiittarnissamik Inatsisartunut ilaasortap siunnersuutaanut tunngatillugu aallaqqaammut erseqqissassavara eqqagassalerineq - aamma maaniinnarmiittunik - kommunalbestyrelsit akisussaaffigimmassuk. Saleersuarnissamut nuna tamakkerlugu sulinngiffeqartitsinissaq Naalakkersuisut tulluartuusorinngilarput, tamannalu pillugu tulliuttuni nassuiaateqalaassaanga.

Sulinngiffeqartitsisalerneq pisortani sulisitsisunut, namminersortunullumi, aningaasatigut kinguneqartussaavoq. Eqqagassalerisut ulloq naallugu sulisartut akissarsiaannut inuiaqatigiit immikkoorsitsinissaat naalakkersuisunit soqutiginarnerutinneqarpoq.

Ulloq manna tikillugu illoqarfinni nunaqarfinnilu amerlaqisuni upernaakkut ataatsimoorluni saliisarneq ileqquuvoq. Isumaqarpunga taamaaliortarneq ingerlateqqissagipput, immaqalu Inatsisartunut ilaasortap siunnersuutigisaatut tikikkuminarsaanermik ilallugu. Septemberimi Aasianniillunga nuannarutigeqisannik illoqarfimmiunik illoqarfiup salinneqarnerani suliniuteqarluarsimasunik nersornaaseeqqataavunga. Taamaaliortarneq immaqa illoqarfinni allani ingerlanneqalersinnaagaluarpoq.

1996-imi Inatsisartut eqqagassalerinermi iliuusissatut pilersaarut akuersissutigaat, taassumalu kingunerisaanik illoqarfinni nunaqarfinnilu ikuallaaviit pilersiortorneqarput; eqqagassalli taamaaliornerinnakkut isumagineqarneq ajorput. Innuttaasulli ataasiakkaat aamma isumagisariaqarpaat eqqagassat tamarmik ikuallaaviliaanneqartarnissaat imaluunniit kommunit eqqagassanut ulorianartunut tigooraavigilerumaagaannut ingerlanneqartarnissaat.

Kommunini avatangiisitigut iliuusissat pillugit pilersaarusiortussanik, aamma eqqagassalerinermut tunngassuteqartunik pilersaarusiortussanik, Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik KANUKOKA-lu suleqatigiissitaliorsimapput. Oqallisigineqartussanullu ilanngunneqarsimavoq Agenda 21-imik taaneqartartup qanoq iliornikkut kulturitsinnut nunatsinnilu pissutsinut tulluarsarneqarsinnaanera.

Taamaammat innuttaasut ataasiakkaat eqqagassaatiminnik isumatuumik suujunnaarsitsisalernissaat pissusissavittut isigineqartussanngorlugu isiginnittaatsitsinnik qanoq ililluta allanngortitsinissarput oqallisigilerniartigu. "Nunarput qanoq eqqiluitsunngortissavarput" qulequtsiullugu oqallisilernissarput pingaartutut isigaara.

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq. Nunatta eqqiluitsuutinnissaa tikikkuminartuunissaalu siunertaralugu nuna tamakkerlugu ulloq aalajangersimasoq sulinani saleersuaqatigiittarnissamik kiisalu Avatangiisitta mingutsaaliornissaa, siunissamilu sermersuup kommunillu avataani pisussanut nunatsinniit aalajangeeqataanerulernissatsinnik oqallinnissamik siunnersuut.

Inatsisartuni ilaasortap Maliinannguaq Markussen Mølgaardip taamatut apeqquteqaataatigisunik Inatsisartuni oqaluuserisassanngortitsinera Siumumit imatut oqaaseqarfigerusupparput:

Siumumit pingaartitarilluinnarparput nunatta eqqiluitsuutinneqarluinnarnissaa. Nunarput tulluusimaarutigalugu avammut nittarsaattarparput tassaasoq nuna eqqiluitsorsuaq, sermeqarluni imeqarlunilu minguilluinnartumik silaannarilluinnartuusorlu.

Nunatta sutigut tamatigut mingutsaaliorneqarnissaa annertuumik nakkutigisariaqarparput, taamaattumillu avatangiisitta innarlitsaaliorneqarnissaat nammineq nunatsinni oqartussaaffigisariaqarparput,tamannalu Namminersornerulernitta anersaavanut ilaalluinnarpoq.

Tamatta takorloorsinnaavarput nunarput nammineerluta paarilluanngikkutsigu inuuniutitta siuaasatsinnillu kingornussarsiatta imaani nunamilu miluumasut, timmissat aalisakkallu inuus-sutigisatta imaaliinnarlutik qimassinnaagaatigut, tamannalu kinguaariit uagut kalaaliusut ataasiinnaalluunniit kissaatigisarinngilluinnarpaa.

Nunatsinni mingutitsinerup annertoreeqisup ilaqqinneqannginnissaa tamatta suleqataaffigisariaqarparput. Akerlianillu mingutsitaareersup ileqquatut kusanartunngorlugu suliarineqarnissaa pisussaafigisariaqarparput.

Nappartakorsuit uuliakut puukui, saviminikut biilikullu kusassaataanngivissut tamatta taku-saannarpavut, oqartarlutalu qaquguuku taakkua piiarneqarniartut? Umiarsuaq sinersortoq saligisussaq naalakkersuisunit misissorumaneqarnikuusoq sumummitaava killippa?

Nappartakorsuit uulianik imallit mingutitsisut aamma Inatsisartuni ilaasortap Per Rosing Petersenip Ikatsini piiarneqaqqullugit apeqquteqaataa uunga oqaluuserisamut ilanngunneqarluni oqaluuserineqarsinnaagaluartoq Siumumit isumaqarfigaarput.

Siumumit isumaqarpugut kikkut tamatta pisussaaffigigipput nunatta eqqiluitsuutinneqarnissaa,

taamaattumik sumut tamaanga eqqaasarneq qaangertariaqarparput.

Siunnersuutigineqartumut Naalakkersuisut akissuteqaataanni tassa saliiffissamik ullormik sulinngiffimmik pilersitsisoqarnissaanik piumasaqaateqarneq Siumumit naleqquttuusorinngi-larput. Isumaqarlutali maannakkut kommunikkaartumik imaluunniit illoqarfikkuutaartumik nunaqqatigiit namminneerlutik suliniutaat annertunerusumik tapersersorneqarnissaat pisariaqartuusoq, aamma tassani KANUKOKA suleqataasariaqartutut Siumumit isumaqarfigilluinnarparput.

Upernaat tamaasa aputip aattoreerneratigut kommunit arlaqartut illoqarfimmi saliginissamik kaammattuuteqartarput, tassami pissusissamisoorpoq inuit namminneq pisussaaffigimmassuk illumi eqqaata sukuluitsuutinneqarnissaa. Qujanartuuvoq kommunini ileqquuleriartormat inuiattut ullorsiorneq tikitsinnagu illoqarfigisap nunaqarfigisallu salinneqartarnera, tamanna pissuseq kusanartuuvoq atorluarneqartariaqarluinnartoq.

Ukiuni kingullerni najugaqartut namminneerlutik oqartussaaqataanerannik paasisitsiniutit annertusarneqarnerat ilutigalugu najugaqartut ataatsimoorlutik eqqaminnik saliisarnerat ingerlanneqartartup peqataaffigilluarneqartarnera nuannaarutigisariaqartut ilagilluinnarpaat.

Peqatigiiffiit aamma allat maligassiuisarput soorlu Paamiuni sunngiffimmi piniartartut aalisartullu piniariartarfinni eqaloqarfinnilu saliisalernerat. Suliniutit taamaattut aamma tusagassiuutitigut sammineqarnerusariaqartuupput allanut pitsaasumik tuniluussinnaagamik.

Taamaattumik Siumumit isumaqarpugut qujanartumik inuit qaammaasaqariartuinnartut saligaatsuutitsinissaminnut. Kisiannili puigortariaqanngilaq suli ilaqaratta pisussaaffimminnik paasinnissimanngitsunik, taamaattumik qaammarsaaneq suliniuteqarnerlu suli annertusartuartariaqarpoq.

Nammineq kommunerisami tamanna ajornartorsiutigineqarsimappat KANUKOKA-mit Ava-tangiisinilluunniit pisortaqarfimmit ikiorserneqarnissamik noqqaasoqarsinnaanera periarfissa-qartinneqartariaqartoq Siumumit kaammattuutigaarput. Nalunngisarpummi unaammat mande-tiimit aammalu suliffissaqartitsiniutit tassunga siunertamut atorneqartarmata allamut siunertamut aamma atorneqarsinnaagunaraluartut.

Kommunit saliinerinnarmut aningaasarpassuarnik aamma atuisarput, uffa uagut naamineq mingutitsinersuarput annikillisikkaluarutsigu aningaasat allanut atorluarneqarsinnaagaluartut, soorlu suliffinnik aamma ataavartunik pilersitsinikkut.

Nunaqarfippassuit eqqagassanut ajornartorsiuteqarput, ilaatigullumi ikuallaavinnik pilersitsisoqartaraluartoq ikuallaaviit sananeqaatsimiikkut kukkuneqartarneri pissutaallutik ilimagisaraluamit ilaat iluaqutaanerminnik tamakkiisumik suli takutitsinngillat.

Illoqarfinni ikuallaaveqarfiunngitsuni eqqagassat annertuumik ajornartorsiutaapput niviugappassuaqarnera allaat erngumatitsilersarluni.Taamaattumik ikuallaaviliorneq Qaqortumi misiligutaasup iluatsittullu illoqarfinnut allanut siammapallannissaa pisariaqarluinnarpoq. Ilaatigummi aalisakkat perlukui mingutitsinerujussuarmik pilersitsisartut allatigut soorlu aamma fiskemel-iliaralugilluunnit iluaqutiginiarneqarsinnaanerat Siumumit misissullaqquarput. Aammalu kommunit qanitariit ikuallaavilinnut qanoq ilillutik eqqagassanik ikioqatigiiffeqarsinnaanertik eqqartortariaqaraat Siumumit isumaqarfigaarput.

Sumi tamaani aqquserngup killingini inuit najornerusaanni eqqaavinnik ilioraasarneq aamma iluaqutaasarpoq kisianni eqqaaviit ammaannaraangata anorlilersorlu igitat qangaattakaasarput nunamiileqqillutillu. Taamaattumik soorlu ajussanngikkaluaqisoq nunatsinni namminersortut ilaat eqqaaviliortuuppata nunatsinnut naleqqussakkanik, taakkulu nunatsinnut tamarmut siam-maallugit.

Dansk Polarcenterip isumagisartagaasa nunatsinnut nuunneqarnissaat upernaaq Eqqissisimatitsinermi Ataatsimiititaliami eqqartorsimasarput misissuiffigalugu aallartinneqartoq Siumumit ilisimavarput, taamaattumik Inatsisartuni ilaasortap Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip aamma Eqqissisimatitsinermi ilaasortaasup taamatut kissaateqarnera Siumumit tapersiinnassavarput.

Taamatut Siumumit oqaaseqarpugut ilaatigut misissugassanik siunnersuutinillu ilaqartillugu, taamaattumik kissaatigaarput Ataatsimiititaliamit suliareqqinneqassasoq Naalakkersuisunit suliareqqinneqarlutillu ingerlatinneqaqqiniassammata.

Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartuni ilaasortap Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip avatangiisitta mingutsaaliornissaa, siunissamilu sermersuup kommuunillu avataani pisussanut nunatsinniit aalajangeeqataanerunissatsinnik oqallinnissamik siunnersuutaanut imatut Atassummiit oqaaseqassaagut.

Siunnersuuteqartup tunngavilersuutai Atassummiit tunngaviatigut isumaqatigilluinnarpagut, tassami imaattariaqanngimmat ukiut tamaasa qamutinik motoorilinnik sunilluunniit atortoqarluni nunarput sinerlugu imaluunniit sermersuaq itivillugu angalaniartoqalersillugu Qallunaat Nunaanniit akuersissutigineqartuassasut, tamannalu qaangerneqartariaqarpoq uvagut nammineq Inatsisartuni oqartussaaneq tigusariaqarparput.

Atassummiit nuannaarutigaarput, Naalakkersuisut Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutaat nr. 14, 31 oktober 1996-imeersup Naalakkersuisut periarfissaqartitaanerat kommuunit susassaqartut peqatigilluinnarlugit inatsisiliornermut sunniuteqarsinnaanerat nangillugu nunatsinni kommuunit taaneqareersut saniatigut sinneruttut ukiup affaata tulliuttup ingerlanerani nalunaarusiorfigineqarniarmata.

Ukiut ingerlanerini pingaartumik tusagassiuutit aqqutigalugit tusartaannarpagut, ukugooq nunatsinni ilisimasassarsiortut allatulluunniit siunertaqarlutik angalanerminnik ajornartorsiortut, ajunaalernermik kalerrisaarisut il.il. Angalanissanik akuersissuteqartartut akuersissuteqarnerminni pingaartinnerpaasarsimagunarpaat angalanermi ajutoorsimanissamut sillimmasersimanissamut akiliisimanissaq, pingaarnerutinnagu ujaasinerit annaassiniarnerilluunniit qanoq ulorianartorsiorfiutigisarneri imaluunniit qanoq inuiaqatigiinnut akisutigisinnaaneri.

Taamatut oqaaseqarluta Atassummiit siunnersuuteqartoq aammalu Naalakkersuisut avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaata tamakkiisumik nunatsinniit oqartussaaffigineqalernissaanut Atassummiit isumaqataanerput nalunaarutigaarput.

Nunatta eqqiluitsuutinnissaa tikikkuminartuunissaalu siunertaralugu nuna tamakkerlugu ulloq aalajangersimasoq sulinani saleersuaqatigiittarnissamik Inatsisartuni ilaasortap Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Atsssummiit siunnersuuteqartup tunngavia paasilluaraluarlugu oqaatigerusupparput Naalakkersuisut tulluartuusorinninnginnerat aamma uvagut Atassummiit taamatut isumaqarfigigatsigu.

Inatsisartuni ilaasortap siuunnersuuteqarnermini oqaatigivaa, nunarput eqqiluitsutut avammut nittarsaanniartaripput tulluusimaarutigisarippullu, tamannali tamatigut ilumoortuunnginneranik siunnersuuteqartoq oqaaseqarnera Atassummiit ilumoornerassavarput.

Nammineq illoqarfigisarput nunaqarfigisarpulluunniit Kommunalbestyrelsini eqqagassalerinermut aalajangersagaareersut malitsinneqarnissaannut innuttaasugut tamatta piumassuseqarnerusariaqarpugut. Oqaatigineqareersutummi kommuunerpassuit nunaqarfinnilu aqutsisut pingaartittarunaqaarput aningaasanut missingersuusiornitsinni pingaartumillu upernalerneraniilli apinissaata tungaanut illoqarfinni nunaqarfinnilu saliinermut aningaasanik immikkoortitsisarluta, ilami pingaartittaqigatsigu nunagisatta saligaatsuunissaa.

Saligaatsuunissamillu pingaartitsigaluarluni miserratigineqarsinnaanngilaq ilaatigut illoqarfiup nunaqarfiillu iluini kommuunit eqqaavigineqarsinnaasunik amigartunik inissiisarmata, aammalu ajornartorsiutaasarmat illoqarfiup nunaqarfiulluunniit avataasigut eqqaavissuarnik taaneqartartuniik igitat anorimik teqqakalaartarnerat.

Taamaattumik Atassutip tapersersortuarpaa anguniartuassallugulu illoqarfiit nunaqarfiillu suli ikuallaasarfitsigut inerisartittuarneqarnissaat, kiisalu ikuallaasarfeqarnikkut kiak pilersitaq kiassarnermut atorluarniarneqarnissaata pimoorullugu pilersaarusiorluarnikkullu anguniarneqartuassasoq.

Sinerissami inissiarsuarnik peqatigiiffiit pilersiortorneqarneranni aammalu angerlarsimaffiit nammineq pigineqartut kiisalu suliffeqarfiit assigiinngitsut nammineq najugarisamik eqqaanni kusassaanarnerittakujuminarsaasarnerallu takussaaleraluttuinnarput, taamatullu ineriartorneq maligassiuineruvoq kusanartoq, paasisitsiniaajuarnissarli pingaaruteqartuassaaq.

Nunani allani ilaatigut inigisamik pisortalluunniit pigigaluarpatigit qanoq saligaatsuunissamik pingaartitsigisoqarnera takunngitsoorneq ajornartarpoq, taamaattumik paasisitsiniaanermut ilanngullugu TV-ikkut takutitaqartoqartarnissaa kajungilersitsiniarnermut aqqutissat ilagilluassavaat. Imaanngilaq nunatsinni taamaattoqanngitsoq, periarfissat suulluunniit isumassarsiorfigineqarsinnaasut oqallinnermut ilanngullugit eqqartortuartariaqarpagut. Soorlumi aamma nunaqarfitta ilaanni Napassumi qanoq nunaqarfigisamik kusassarnissaannut pingaartitsisoqartigisoq uagut nalunngikkipput.

Taamatut oqaaseqarluta Atassummiit Naalakkersuisut saleersuarnissamut nuna tamakkerlugu sulinngiffeqartitsinissaq Naalakkersuisut isumaannut Atassummiit isumaqataanerput nalunaarutigaarput, kajumissaarutigissalluguli eqqiluitsuunissamik illoqarfinni, nunaqarfinnilu oqallinnerit paasisitsiniaanerillu ingerlaajuassasut.

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut ilaasortaq Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip nunatta eqqiluitsuutinnissaa tikikkuminartuunissaalu siunertaralugu oqallisissamik siunnersuummik saqqummiussaqarnera ilassilluarparput, nalunngikkaluarlugu maannakkut eqqagassalerineq aamma maanniinnarmiittunik eqqagassalerineq kommunalbestyrelsit ataasiakkat akisussaaffigigaat.

Ilumoorpoq saligaatsuunissaq inuit pisortalluunniit ataasiakkaaginnat kisimik akisussaaffigisariaqanngimmassuk, pingaaruteqarluinnarpoq tamatta akisussaaqatigiilluta nunatta eqqiluitsutut avammut nittarsaannisaanik suleqatigiinnissarput.

Qujanarpoq ulloq manna tikillugu illoqarfinni nunaqarfinnilu amerlaqisuni pingaartumik upernaakkut ataatsimoorluni saliisarneq kunasartumik ileqquliunneqarsimammat, tamannali naammagimmat Inuit Ataqatigiit kommunini avatangiisit iliuusissat pillugit pilersaarusiortunut Avatangiisinut Pinngortitamullu pisortaqarfimmit KANUKOKA-millu suleqataaffigineqartumut kaammattuutigissavarput nunarput tamakkerlugu ataatsimut iliuusaasinnaasunik suliniuteqaqqullugit illoqarfinni nunaqarfinnilu assigiinnerusumik periuseqartoqarnissaa siunertaralugu.

Naluneqanngitsumik kommuuneqarfiit illoqarfimminni nunaqarfimminnilu skolebestyrelsit suleqatigalugit avatangiisitta mingutsaaliornissaanik suliniuteqartut aamma amerliartuinnarput, taamatut suliniuteqarnerit kommuneqarfinniit tamanit peqataaffigineqarnissaat kaammattuutigisariaqarpoq. Maannakkut nalinginnaavallaaleqaaq assersuutigalugu niuertarfimmi puulinnik mamakujussigutta imaluunniit sikusigutta taava eqqarsanngilluinnarluta puukua maangaannaq igissavarput, taamatut ileqquliussaqarnivut skolebestyrelsit suleqatigalugit allangortinneqarsinnaasutut isigaavut. Minnerunngitsumillu aningaasarsiornikkut ukiuni makkunani nunatta avammut takornariaqarnikkut eqqiluitsutut nittarsaaffigileruttorfiani tamatta akisussaaqatitiinnerput takutittariaqarparput.

Inuit Ataqatigiit aamma arajutsisimanngilarput ukiuni kingullerni pingaartumik kommuunit kujataani suleqatigiit Islandimi illoqarfittut ikinngutitik suleqatigalugit nunagissaanissamik pikkorissaanerit aqqutigalugit illoqarfitsik takujuminartuunissaanik tikikkuminartuunissaallu pillugit suliniuteqarnerat ingerlalluarmat. Taamatut suliniuteqarneq kommuuninit amerlanernit peqataaffigineqarnissaa aamma kaammattuutigissavarput. Islandinimiummi uagutsituulli isittumi najugaqaramik ukiorpassuarni nunagisaminni nunagissaanermik tikikkuminartuunissamillu misilittagaat suleqatigiinnitsigut atorluartariaqarpavut.

Inuit Ataqatigiit isumaqaratta nunatta eqqiluitsuutinnissaata tikikkuminartuunisaatalu siunertaralugu suliniuteqartuartariaqartugut aammalu piffinni ataasiakkaani kommunit assigiinngitsorpassuarnik misilittagaqarmata kaammattuutigissavarput KANUKOKA aqqutigalugu misilittakkat tunngavigalugit paarlaateqatigiinnissamik siunertalimmik eqqartueqqullugit.

Maliinannguaq Markussen Mølgaardip avatangiisitta mingutsaaliornissaa siunissamilu sermersuup kommuunillu avataani pisussanut nunatsinniit aalajangeeqataanerunissatsinik siunnersuutaa Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik taperserparput.

Nuannaarutigalugu maluginiarparput Naalakkersuisut Inatsisartut siusinnerusukkut oqallittarnerat tunngavigalugit maannakkut nalunaarutit peqqussutillu aqqutigalugit suliniarneq aallartissimamassuk.

Tamatumani pingaaruteqarluinnarpoq nalunaarutit peqqussutillu suliarineqarnerani kommunit qanimut suleqatigilluarnissaat, puigornagit aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqartut, takornariaqarnermik suliaqartut assigiinngitsut aamma taakku misilittagaat ilanngullugit. Taakkuuppummi aamma avatangiiserput ataqqillugu mingutsinnaveersaarlugulu kingulissatsinnut ingerlateqqikkusutaat, taamatuttaaq aamma nuannaarniutinik atuinitta killilersimaarneqarnissaat qangali kissaateqartut, ilaatigut piniakkatik aamma illersorneqarnissaat eqqissisimatinneqaratarnissaallu aamma soqutigisarigamikku.

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput illoqarfiit nunaqarfiillu killingisa avataani angallanneq pillugu nalunaarusiortoqartillugu mingutsisineq pinaveersaartinniarlugu maleruagassanik aqukkuminartumik aammalu aningaasanik malitseqassappata ilanngullugit kommuunit pineqartut eqaatsumik periuseqarfigeqqulugit.

Inuit Ataqatigiinnit qilanaaraarput nunatsinni kommunit tamarmik ukiup affaata tulliuttup ingerlanerani nalunaarusiorfigineqartussaammata, taamaaliornikkut avataanni nunaannarmi motorillit atorlugit angalanneq sunaluunniit kiisami inerteqqutaalissammat, taamaasilluni Naalakkersuisut siunissami tassaalersussaapput assersuutigalugu sermersuaq qarsullugu ilisimassassasiorniartunik immikkut akuersissuteqartartussat.

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut ilisimasassarsiornerit pillugit oqartussaaffiup Kalaallit Nunaannut Ministeriaqarfiup atorunnaarsinnerata kingorna Dansk Polarcenter-imut nuunneqarsimanerata allanngortinneqarnissaa siunertaralugu Naalakkersuisut suliniuteqassasut akisussaaffiup tamakkiisumik nunatsinnut nuunneqarnissaanut.

Taamatut oqaaseqarluta Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip siunnersutai marluusut Inatsisartut Avatangiisinut Eqqissisimatitsinermut Ataatsimiititaliaani eqqartoqqinneqarnissaat innersuussutigaarput.

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip siunnersuutaa Kattusseqatigiinnit imatut oqaaseqarfigissavagut:

Kattusseqatigiinniit nunatta eqqiluitsuutinnissaa aammalu tikikkuminartuunissaanut oqaluuserisassatut siunnersuutit soqutigalugit misissorluarsimavagut.

Kattusseeqatigiinnit isumassarsiaq pitsaasutut isigaarput, taamaatumik pisariaqalerpoq ullormik aalajangersimasumik nuna tamakkerlugu saleersuaqatigiittarnissamik isumap tapersersornissaa.

Kattuseqatigiinniit arajutsisimanngilluinnarparput illoqarfiit nunaqarfiillu ilaanni eqqiluitsuutitsinissamik ilaatigut annertuumik pisariaqartitsisoqartoq, aammalu illoqarfiit avataanni soorlu asiartarfinni, eqalunniartarfinni illuaraqarfinnilu, illuaraqarfiillu ilaanni.

Maannakkut illoqarfinni nunaqarfinnilu arlalinni, immaqami illoqarfinni tamani upernalernerani annertuumik saliisoqartaraluarpoq, kisiannili illoqarfinni saliisoqartillugu inuit peqataasinnaasut killeqangaatsiartarput, taamaattumik pisariaqarpoq ullormik aalajangersimasumik saleersuaqatigiittarnissamik aalajangiussinissaq, soorlu sapaatip akunnera naanerani sulinerit innarlinngikkaluarlugit.

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut saleersuaqatigiittarnissami sulinerit innarlinngikkaluarlugit suliffeqarfiit piumaffigineqartariaqartut ullormi tassani suliffeqarfiup eqqaa salinneqassasoq.

Kattusseqartigiinnit pingaartilluinnarparput nunatsinni avatangiisitta minguitsuunissaa, taamaattumik pisariaqarpoq ilisimasassarsiortoqarniartillugu imaluunnit sermersuaq qarsullugu angalaniartoqartillugu Naalakkersuisut akuersissuteqannginnerminni Inatsisartut Avatangiisinut Ataatsimiititaliaanut tusarniaasarnissaat Kattusseqatigiinnit kaammattuutigissavarput.

Taamaaliornikkut tamanut naammaginarnerusumik aaqqiissoqarnissaa qulakkeqqullugu, tassami assersuutigalugu upernaaq inatsisartut ataatsimiinnerata nalaani avatangiisinut naalakkersu-isumut apeqquteqaatigisimavarput sermersuakkut biilerluni itivinnermut/ituinnermut kikkut aaliangiisuusimanersut aammalu qanoq iliortoqarsinnaanersoq. Paasitinneqarpugulli sermersuakkut ituinniarnermi Dansk Polar Center-ip aaliangiiffigisaraa, taamaattumik Dansk Polar Center-ip oqartussaaffia nunatsinnut nuunneqartariaqartoq Kattusseqatigiinnit kaammatuutigissuarput, tassami nunatsinni oqartussaasut qulaatiinnarlugit Qallunaat Nunaanniit aaliangiisarneq pissusissamisuunngimmat. Taamatut oqaaseqarluta siunnersuut Inatsisartut Avatangiisinut ataatsimiititaliaannut oqaluusereqqullugu inassutigaagut.

Alfred Jakobsen Avatangiisinut Peqqinnissamut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik naalakkersuisut sinnerlugit qujassutigissavara partiit oqaaseqartuisa aammalu Kattuseqatigiit oqaaseqartuata ukununnga oqaluuserisassanut imaluunniit siunnersuutinut marlunnut oqaaserisai pillugit. Tassalu oqaatigissavara uani sermersuaq imaluunniit oqaluuserisassaq nr. 52 sermersuarmik qarsutsilluni angalasarnermut tunngasoq.

Taassumunnga tunngatillugu erseqqissaatigissavara uani ilaatigut paatsuungassuseqarpaluttumik partiit aammalu Kattusseqatigiit oqaaseqartuisa oqaaseqarnerat imatut erseqqissaateqarfigilaassavara ­ tassami naalakkersuisut maannakkut peqqussut 1996-miit uani akissutinni taakkartugara tassalu nr. 14 31. oktober 1996-meersoq taanna aqqutigalugu maannakkut kommunit suleqatigalugit illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfiisa avataanni nunaannarmi nalunaarutit assigiinngitsut maannakkut atuuttussanngortinniarlugit suliarigatsigit, taavalu taakkua nalunaarutit atorlugit taamaalilluta naalakkersuisuninngaanniit taamatullu aamma Inatsisartuninngaanniit ilaatigut sorlu sermersuaq qarsullugu angalasinnanermut imaluunniit angalarusuttut qinnuteqartarneri pillugit isummersinnaasuserput tassuuna angusinnaassagatsigu.

Taamaammat kommunit uani suleqatigineqarnissaat pingaaruteqarpoq aamma kommunit tassa- ni qitiulluinnartumik inissisimasuunerat taama erseqqissaatigerusuinnarpara aallaqqaammut. Taavalu partiinut aamalu Kattuseqatigiit oqaaseqartuinut ataasiakkarlugit imaalillugit oqaaseqarfigilaassuakka.

Siullermik Simup oqaaseqartuanut Ruth Heilmann-imut qujassutigissavara partiip aamma pingaartimmagu Nunatta minguitsutittuarnissaa aamma partiip nammineerluni aamma taanna pingaartitaralugu eqqaammagu, kiisalu aamma eqqaavaa kingornussagut taakkua aamma sapinngisamik mianeralugit inujuarnissatsinnik oqariartuuteqarnera aammalu malugaara ullormik ataatsimik sulinngiffeqarluni saleersuartitsisarnermik siunnersuuteqarnermut naaggaartut.

Tassungattaaq aamma maluginiarpara Atassutikkormiut oqaaseqartuat aamma taamatut isumaqartoq. Kiisalu aamma qujassutigissavara Siumup oqaaseqartuata kaammattuutigimmagu inuit namminneq pisussaaffigimmassuk eqqagassanik isumaginninnerit, taamatullu aamma kaam-mattuutaammat eqqaasaalu tassalu sinerissami innuttaasut namminneerlutik imaluunniit peqatigiiffiit allatigulluunniit nunaqqatigiikkuutaat ikioqatigiillutik upernaat tamaasa taamatut nunaqarfimminni illoqarfimminniluunniit ikioqatigiillutik saliisarnerat saqqumilaarnerusumik ilaatigut aamma tamakkua immaqa tusagassiutitigut isiginnaarutitigulluunniit sammineqarsinnaanerat taanna aamma kaammattuutigimmagu.

Kiisalu Siumukkormiut oqaseqartuanut oqaatigissuara ikuallaaviit maannakkut sinerissami atorneqalersut assigiinngitsutigut ajornartorsiuteqarsimammata aallaqqaataaniit tassalu ajornartorsiutit ilaatigut taakkua nalakkersuisuniit misissuiffigaagut ataasiakkaarlugit qanoq sutigullu ajornartorsiuteqarneri nalunaarsorlugit. Tamannalu qanittukkut nalunaarsuineq suliaralugu naammassinissa naatsorsuutigaarpput, kisianni ilisimatitsissutigilaaginnassuara nunaqarfinni ikuallaaviit pilersinneqaraangata taava isumagineqarnissaat kommuniminngaanniit isumagineqalertartussaammat. Taavalu kommuni qaqugukkulluunniit ikuallaaviup isumagineqarneranut tunngassuteqartunik arlaatigut pisariaqartitsinertik tunngavigalugu pisortaqarfimmut qaqugukkulluunniit saaffiginnittarsinnaammata. Tamatumanilu aamma pisortaqarfik piareersimajuarpoq assigiinngitsutigut siunnersuinissamut ammalu ikiuunnissamut.

Taavalu aamma Ruth-ip Siumukkut oqaaseqartuata eqqaava soorlu eqqaaviliortoqarsinnaasorluunniit immaqa nunatsinnut naleqqunnerusumik, isumaqarpunga aamma taanna misissugassaqqissuusoq aamma nammineerluni oqaatigivaa ataatsimiititaliamut ingerlateqqinnissa kaammattuutigalugu. Taavalu Atassutip oqaaseqartuanut Sivert K. Heilmann-imut qujassutigissuara uani naalakkersuisut sinnerlugit akissutigisannut isumaqataanerit qujanarmat, taavalu aamma nammineerluni uparuarpaa ilaatigut nunaqarfinni illoqarfinniluunniit ataasiakkaani eqqaavigineqarsinnaasut amigartarnerat, tamannak aamma isumaqarpunga matumuuna kaammattugissallugu eqqaasitsissutigissallugulu iluartuusoq.

Kiisalu Siivartip aamma oqaatigivaa ikuallaaviit atorluarlugit soorlu erngup kissartup ilaatigut kiassaanermut atorneqarsinnaaneranut. Tamakkua eqqaallugit isumaqarpunga aamma taanna isumaq misissugassaqqissuusoq, kisianni oqaatigiinnassuara aamma illoqarfinni ataasiakkaani angisuuni soorlu ikuallaaviit qanoq annertutigisumik ukioq kaajallallugu ikuallatassanik ikummatissanik peqarsinnaanerat aamma uani apeqqutaasinnaammat imermut kiassaasinnaasumik atortulersuinissamut, tassalu ruujorilersuilluni allatigullu erngup aqqutaanik nunagissaalluni sanaartornerup aningaasartuutigineqarnerata illuatungaani kiassaanikkut pissarsiarineqarsinnaasoq qanoq imminnut akilersinnaassusaat tassani aamma apeqqutaalluinnartussaammat. Taamatullu aamma qujassutigerusuppara paasititsiniaanerit ingerlajuarnissaannik uannut kaammatuinera.

Taavalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuannut aamma Naalakkersuit sinnerlugit qujarusuppunga erseqqissaatigeqqimmagit taassuma tamatta akisussaaqatigiilluta nunatta eqqiluitsutinnissaa peqataaffigisariaqaripput aammalu uani kaammattuinera ilaatigullu eqqaasaqarnera tassalu atuarfinni ataasiakkaani siulersuisut ilaatigut aamma peqataallutik meeqqat qanoq eqqiluitsuu-nissamik pissuseqarsinnaanerannik tunngasunik suleqataanerat qujanartuuvoq. Kiisalu Laasip aamma Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaatigivaa Kanukoka kaammattorneqarsinnaasoq soorlu sinerissami taamatut saligaatsuunissamik imaluunniit eqqiluisaarnermik suliniutit misilitttar-neqartut pillugit imminnut paarlaateqatigiittarsinnaanerit taakkua misissorneqarsinnaasut imaluuniit aqqutaasinnaasut.

Illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfiisa avataanni nunaannakkut motorilinnik angalasarnerit pillugit erseqqissumik maleruagassanik aqukkuminartunik naalakkersuisut uagut pilersitsisariaqar-nitsinnik imaluunniit ineriariartortittisariaqarnittinniik aamma kaammattuinera pillugu oqaa-tigissavara tassa maannakkut peqqussut taanna oktober 14. 1996-meersoq avatangiisit mingutsaaliorneqarnissaannut tunngasoq, taanna aqqutigalugu nalunaarutit maannakkut pilersiortorneqartut taakkua iluanniipput qanoq ilinikkut naalakkersuisut arlaatiguta akuersisariaqarnerannit imaluunniit matutitsigallartariaqarnerannilluunniit inerteqqutitsissutigisariaqarnerannilluunniit tunngaviliisut.

Taamaattumik taakkua nalunaarutit imarisaatigut qanorpiaq nunatsinnut maannakkut ukiunut pissuttinut atuuttunut naleqquttiginerat takulaarallartigu taavalu kingusinnerusukkut immaqa naliliisinnaalluassuugut sutigut killiliinerit pitsanngorsaqqittariaqarnersut imaluunniit sukateqqittariaqarnersut. Taava aama Inuit Ataqatigit oqaaseqartuata kaammattuutigivaa uumap siunnersuutit marluussut taakkua avataangiisinut eqqissisimatitsinermullu ataatsimiititaliamut ingerlatinneqarnissaat.

Taavalu naggataatigut Kattusseeqatigiit oqaaseqartuanut tassa Mads Peter Grønvold-imut uani maluginiarpara Mads-ip ullormi aaliangersimasumi saleersuaqatigiittarnissamik aaliangiuussinissaq Kattusseqatigiit isumaqataaffigigaat, kisianni tassa malugisinnaavara maannakkut inimi maani amerlanerussuteqartut taamatut ullormik aalajangersimasumik ullormik ataatsimik ukiumut sulinngiffeqarluni saleersuaqatigiittarnissamut atugaqarnissaq akerliliiffigigaat, taavalu taamalillugu naggataatigut erseqqissaatigilaaginnassavara partiit aamma Kattusseqatigiit oqaaseqartuinut qujagama.

Maliinannguaq Markussen Mølgård siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Qujavunga oqaaseqartunut aammalu isummanut saqqummiussuunneqartunut, tassa una isuma ilaatigut nalunngilara taamatut sulinngiffeqarluni saleersuaqatigiittaarnissamut tunngasoq imaaliallaannarlugu akuerineqarnavianngitsoq, aamma nalunngilluinnarpara soorlu siunner-suutinni oqaatigigiga kommunit tassani oqartussaasut aammalu isumaginnittussaasut inatsisit malillugit. Kisianni tassa aallaavia nassuiaateqafigilaassuara.

Tassa siullermik siorna Iginniarfiimi nunaqarfimmi aqutsisut Inatsisartunut allagaqarnikuupput taamatut ilusilimmik siunnersuuteqarlutik apuusseqqullugit. Taannali uanga uninngatikkallarsimavara ilaatigut taanna kommunit oqartussaanerat pissutigalugu. Taavali aasap ingerlanerani ilaatigut aalaterneqaatinnik timmisartortartup saaffigisimavaanga nunani allamiunik takornarianik angallassisartup kanngusulluni nunarput ipeqaruttormat pinngortitami angallassinermini nammineq nunami allamiut uparuartorsimagaat aaligooq nittarsaakkipput kusanartutut.

Taamatut oqarfigineqarluni nunami allamiuminngaanniit annernarpoq, taamaattumillu eqqarsaatigilersimavara una siunnersuutigineqartoq, soormi misiliinianngilagut uagut pisussaaffik pisortanut tunniutiinnarnagu kisianni inuiaqatigiittut ataatsitut perorsaaqatigiinnertullusooq ilillugu saleersuaqatigiinnissamik aaqqissuussilluta. Katersuiniartarpugut ilaatigut ulloq ataaseq atorlugu kaattunut imaluuniit sorsuttunut, taavalu tassani pilersinneqartarpoq nukerujussuaq angusallu annertusarlutik.

Taamaattumik taamatut ilusilerlugu nuna tamakkerlugu aamma TV-kut immaqa malinnaaffigineqartumik iliuuseqarsinnaanissaq takorloorsimavara. Ilaatigut nalunngikkaluarlugu immaqa suliffeqarfiit kissaatigissanngikkaluaraat imaluunniit sulisoqarnikkut pissutsit tassani nalunartoqaraluartut kisianni namminersortut aamma eqqarsaatigalugit, kisianni namminneq piumassutsiminnik qanoq iliuuseqarsinnaanertik naalakkinngikkaluarlugit immaqa kaammattorneqarsinnaagaluarput aamma nalunnginnatsigu nunanut allanut pigaagatta eqqiluisaarnissaq aammalu silatit illup silataasa illorsuit igarsuisa imaluunniit suliffeqarfiit iigaasa kusanartuutinnissaannut immaqa aama sulisut namminneq peqataasinnaanerat sooq suliffissuit karsersuussappat pinnersarneqanngivillutik.

Soorlu tamakkua eqqarsaatersuutigineqarsinnaapput immaqa kulturitsinnut tunngasumik qanoq kusassarlugillu iliuuseqartoqarsinnaavoq aamma eqqarsaatigalugu massakkut kusanartumik nuannersumillu maani Nuummi apummik eqqumiitsuliortartut eqqarsaatigalugit - suliffeqarfiit assigiinngitsut taamaaliortarput. Kisianni ajoraluartumik taakkua suliaat maanaannartarput aattaramik. Immaqa ataavartussanik uffa ataatsimoorussamik iliuuseqarnittigut illoqafiit pinnersarsinnaarsuugaluarigut qalipaanikkut imaluunniit arlaatigut ujaqqanik eqqumiitsuliornikkut, inuit piginnaanernik ulikkaartut takusinnaavagut taamatut iliuuseqarnerit maani apummik eqqumiitsuliorneq eqqarsaatigalugu, soorlu tamatuma takutikkaa.

Taanna taamatut aallaveqarpoq aammalu nuannaarutigivara oqallisigineqarmat aamma ilimagilluinnarsimavara taamatut akineqarumaartoq. Kisianni isumaqarpunga tassunga uniinnarani pimoorussamik aamma oqallinneq ingerlaqqittariaqartoq; ilaatigut immaqa oqartoqarsinnaa-galuarpoq ukioq ataaseq nunarput tamakkerlugu nunatta eqqiluitsuutinnissaanut ukiuanik taasinnaagaluaripput, taavalu taanna ukioq ulloq ataaseq atorlugu ukiumi tassani ataatsimi saleersuaqatigiittoqarsinnaagaluarpoq. Imaanngitsoq ukiut tamaasa ingerlasussamik - kommunit soorunami namminneq aaqqissuutissuaat qanoq iliuseqassanerlutik, kisianni ataatsimoorussamik iliuuseqarnissap kimia immaqa tassani anguneqarsinnaagaluarpoq taavalu siunissami qanorpiaq ingerlateqqinnissa takorloorneqarsinnaalluni. Uanga uani partiit oqaaseqartuinut qujavunga Kattusseqatigiit tapersiinerannut - aammalu una immaqa suliffeqarfiit innarlinngikkaluarlugit qanoq iliuuseqarsinnaanissaq taanna aamma isumaqatigalugu maani tusarliunneqartoq eqqarsaatigalugu.

Taava uunga aappaanut, tassa sermersuaq ituillugu - angalasarnerit eqqarsaatigalugit 1996-mit inatsit atuutilersoq ilaatigut inatsisartuni maani oqallittarnitsinni sukaterinissat avatangiisit migutsaaliornissaat eqqarsaatigalugu sukaterinissat annertuumik oqallisigisarsimavagut taavalu taakku aallavigalugit peqqussutit ingerlanneqarsimallutik. Maannamut misilittakkat eqqarsaatigalugit assersuutigiinnarsinnaavarput ilaatigut Sisimiut kommunalbestyrelsiata naammagittaalliutaa namminneq Kangerlussuup tungaanut qamuteralaat aqquteqannginnissaannik kissatigisaa amerlanerussuteqarlutik kissatigisartik tusarniarneqanngimmat; taanna assorujussuaq mamiagimmassuk soorunami paasisinnaavarput aamma ilaatigut taamatut ileqqoreqqusaliornermi imaluunniit peqqussusiornermi inatsisartuninngaanniit oqariartuutitsinni siunertarisimanngikkaluaratsigu inatsisit sakkukillinissaat, kisianni illuatunganiit avatangiisit illersornissat pillugit sakkortu-sinissaat siunertarisimallugu.

Taamaattumik tamakku eqqarsaatigalugit aammalu assersutitut taasinnaavara uagut nammineq kommunitsinni ukiut marlunngulerput sukateriniarluta taamatut inatsimmik nutaamik pilersitsigatta. Kisianni ulloq maana tikillugu pisortatigoortumik atulinngitsumik ilatigut patsisigineqarluni utaqqineqarlunigooq Qeqertarsuamiit Aasiannut Qeqertarsuarmiillu Ilulissanut aqqummik pilersitsisariaqaratta. Qanoq ililluta aqqusiorsinnaagatta ilaatigut imarsuaq sikulu aalaakkaaneq ajortoq aammalu pisariaqartinneqanngitsoq kommunimiit ingammik piniartuniit kissatigineqan-ngilluinnartoq qilalukkat angalaarfissuarimmassuk. Taamaatumik isumaqarpunga avatangiisinut ataatsimiititaliami oqaluuserineqartariaqaartoq - taassani taassuma inatsisip ilumut taanna kissaatigineqartoq tunngavigalugu ingerlanneqarsimanersoq, aammalu sukkut equngassuteqarnersoq misissussallugu pisariaqartoq. Qujavunga aamma neriuppunga oqallinneq ingerlaqqikkumaartoq. Akissuteqartunut tamanut qujavunga.

Ruth Heilmann Siumup oqaaseqartua:

Siusinnerujussuakkut aamma nalunngilara siunnersuuteqartoqartartoq taamatut nunatta eqqiluitsuutinneqarnissaa pillugu, kisiannilu allakkatigut akineqaannartarsimapput tassami kommunip pisussaaffigimmagu eqqiluitsuutitsinissaq tassanilu aalajangersakkani amma taamatut allassimasoqarluni. Uanilu massakkut oqallisigineqartumut tunngatillugu ilaatigut uanga immaqa Siumuminngaanniit paatsuunganalaartumik uani oqaasertalersimavarput. Ilumoorpoq ullormik ataatsimik sulinngiffissamik pilersitsisoqarnissaanik taanna Maliinannguup siunnersuutaa, uagut Siumuminngaanniik ilalernartuutinngilarput, tassami soorlu kaattusseqatigiit oqartut imatut, sulinerit innarlinngikkaluarlugit aamma ingerlanneqartareermata, aammalu ingerlanneqartarnerat taanna ilaatigut sungiunneqarnikuulluuni.

Taamaattumik taanna pissusissamisoorsorinngilarput soorlu aamma naalakkersuisut taamatut tunngavilersuutaat Siumumiit isumaqatigalugu oqaaseqartugut. Tassa uani ilaatigut naalakkersuisup akissuteqaataani imaluunniit oqaaseqaataani Aasianni taamatut nersornaasiinermi aamma peqataasimanera isumaqarpunga illoqarfinnut allanut aamma tuniluuttariaqartoq tassami pingaruteqarpoq taamatut suliniuteqarsimasut aamma nersorinninnermik tunissuteqarfigissallugit ilaatigut aamma Ataasutip oqaatigaa Napasumi eqqiluisaarneq qanoq pitsaatigisumik massakkut ingerlanneqartoq. Aamma taanna maligassiusuuvoq tamakkulu eqqumaffigineqartuuppata aamma qangalili nersornaasikkanut aamma Napasoq ilanngunneqarsimasinnaagaluarpoq.

Taamaattumik allat aamma eqqarsaatigalugit neriuppunga aamma taamatut naalakkersuisoq iliuuseqartarumaartoq nunaqarfiit aammalu illoqarfiit allat eqqarsaatigalugit. Uani akissuteqarnerani naalakkersuisup amigaatigivara oqaatigineqanngimmat oliakut nappartakorsuillu qanoq iliorniarneqarnersut aammalu suli Per Rosing Petersen-ip aamma taanna apeqquteqaataa suli akineqarsimanngilaq; ilaatigullu aamma siusinnerusukkut taamatut oqallinnissamik kissaateqartaraluarnermik allakkatigut aamma akineqarnikuuvoq naalakkersuisut suliniuteqarniartut umiarsuarmik sinerissami eqqagassarsuarnik anginerusunik arrortinneqarsinnaanngitsunillu katersuisitsinissaminut.

Tamakku suliat sumut killinnersut ingerlatinneqaqqissimanersullu assorujussuaq Siumumin-ngaanniit paaserusukkaluarparput. Uani aama oqaatigisariaqarpoq, nunaqarfinni aqutsisut tassani annertuumik pisinnaatitaaffeqarput kommunalbestyrelsip pisinnaatitaaffilerpagit nunaqarfinni aqutsisut namminerlutik aamma aningaasanik aqutaminnut qanoq illoqarfimmik imaluunniit nunaqarfimmik saligaatsuutinneqarnissaa aamma tassani pingaarnersiuinermi namminneerlutik aaqqissuusinnaavaat. Tamannalu periarfissinneqarsinnaavoq kommunalbestyrelsip tungaanin-ngaanniit. Aamma uani IA-p oqaatigisaa - neriuppunga mamakujuit puukuinik maangaannaq eqqaasassanngitsugut. Uani taamatut paasineqarsinnaasumik ilaatigut oqaatigineqarmat aammalu isumaqatigilluinnarpara skolebestyrelsit aqqutigalugit aamma paasititsiniaaneq annerusoq pineqartariaqartoq, kisianni uagut qinikkat tassaavugut maligassiuussisussat pingaarnerpaat. Aammalu uani angajoqqaat inersimasullu aamma maligassiuinissaat tassani annertoorujussuarmik pisussaaffigaarput. Uagut qanoq iliuuseqanngikkutta meeqqatta ilaartuassammatigut.

Lars Karl Jensen Siumup oqaaseqartuata saniatigut:

Uani oqaluuserissassami saqqummiisup illoqarfiit aammalu nunarput tamaat pillugu qanoq iliuseqartoqarnissaanik kaammattuutaa taanna aallavigalugu isumaqarpunga naalakkersuisup nunarput tamaat ataatsimut isigalugu oqaaseqaataani amigaateqartoq. Uani eqqaasitsissutigissavara naalakkersuisut siulerisassi angusarinikuuat aammalu inatsisartunut neriorsuutaareerluni Qallunaat Nunaanni ministeriaqarfiit ilaat aalajangersimasoq arlaat suleqatigalugu soorlu makkuninnga umiarsuarnik kiviinnarnikunik - maannakummi Nuup avataatunginnguani kanani qeqertani umiarsuit iliveqarfiannik taaguuteqartoqalernikuuvoq - saliginissaq aammalu mittarfeqarfiit loranstationeqarfiillu qimaannakkat eqqagassaataannik saliginissaq taanna naalakkersuisutigoortumik qanoq ilillugu sulissutiginiarneqarnera ingerlateqqinneqassanersoq taanna eqqaasitsissutigiitigalugu apeqquteqaatigivara.

Isumaqarama maannakkut nunatsinni taama ittut pissusissaannartut isigisagut pimoorullugit aallartittariaqartut piaarneqarneri. Uagut Paamiuni Greenland Stari qatsutivipparput ukiut 15nit eqqatsinni kusanarsiartorani inissisimavoq, peerneqarnissaanillu noqqaasarnerugaluaq kinguneqassanani. Aamma misissuisartut nunatsinni sulisinneqartut soorlu imermut nukissiorfinnik assigisaanilluunniit, aamma qimagaasarput tamakkua aamma suliakkerneqaraangata aamma piumasarisariaqarpoq naalakkersuinikkut atortutik misissuereerunik pinngortitaminngaanniit piiassagaat.

Aaffarni imaluunniit allani piniariartarfiunngikkaluartuni nunami angalaartilluni tamakkua naammattugaasartut nunatsinni sullissinerup kingunerisaanik qimatat tammajuitsussatut isigerusunngilagut piiaarneqarnissaat kissaatigisarigatsigu. Taamatut uani naatsunnguamik apeqquteqaatiga ilalaarpara.

Siverth K. Heilmann Atassutip oqaaseqartua:

Siunnersuuteqartumut akissutigineqartut taakkua siunnersuuteqartup pingaartumik tunngavilersuutai aallaavigalugit partiininngaannit assigiingitsuninngaanniit oqaaseqarniartarpugut, taakkulu sapinngisannguarput aallaavigalugu kisiisa oqaaseqarfiginiartarlugit, taanna pingaartumik Atassummi ataaqigajuttarparput. Ussernartorsiornartartorujussuaq annerujussuarmik immaqa nammineq nalunngisagut illoqafigisatsinninngaanniit kommunerisatsinninngaanniit oqariartuutigisinnaasagut kusanartut immaqa aammalu kusananngitsuusinnaasut taagorneqarsinnaagaluarlutik, kisianni uani nalornissutiginngilara inatsisartut erseqqilluinnartumik siunnersuutit marluk pineqartut tamarmik amerlanerussuteqarluartut naalakkersuisut inassutaat malimmatigit.

Taamaattumik ataatsimititaliami ingerlaqqinnissaannut paasiuminaatsilaarpara suna tassani suliarissaneripput. Tassani saleersuartarnissamut tunngatillugu amerlanerussuteqarluartut uani inatsisartuni oqarput taanna naalakkersuisut inassutaat tassalu saleersuartitsisoqannginnissaa ulloq ataaseq atorlugu Maliinannguup siunnersuutaatut pisoqassanngitsoq. Kisiannili avata-ngiisit mingutsaaliorneqarnissaannut uku motorillit atorlugit isumaqatigilluinnarlugit siunnersuuteqartoq inatsisartut tamarmik taanna isumaqatigiissutigivaat.

Uani akissutigineqartut partiilluunnit allat oqaaseqaataat annerusumik oqaaseqarfiginianngilakka, kisianni tassa oqareernittuut nammineq illoqafigisatsinni kommunerisatsinnilu qanoq iliorsimanerput aamma uagut taagukutsoorsinnaagaluarpavut Maniitsoq maniitsorsuusimasoq manissarsimagatsigu kusassarlugulu allatulli.

Anthon Frederiksen Kattusseqatigiinni oqaaseqartup sanatigut:

Nalunngilara tamatta ataasiakkaarluta pisussaaffigigipput eqqiluitsuutitsinissamik suliaqassaal-luta, kisianni aamma eqqaanngitsoorsinnaanngilara asimi kisimi angalatilluta innimigisaqartaratta soorlu assersuutigalugu qassutit qimaannakkat. Tamakkununnga tunngatillugu aamma isumaqarpunga matumani oqallinnermi eqqaaneqanngitsoorsinnaanngitsoq, tassalu piniarnermi nakkutilliisut pisussaaffi aamma tamakkua ilanngullugit eqqaamasariaqarmata. Tassa ilaatigut takornartaaneq ajormat eqalunniartarfinni qassutit qimaannarneqarsimasut aamma ilaatigut migutitseqataasarnerat, piniakkanillu soorunami aamma illersuinissamut akornutaasinnaasarlutik. Tamakkua aamma pisussaaffiliinernut tunngatillugu erseqqissarneqartariaqartut.

Kiisalu oqaluttut ilaasa oqaatigivaat aamma ikuallaasarfiit eqqakkanut taakkua kiassarnermut atorneqarsinnaanerinut tunngatillugu isumaqatiginarpoq, aamma nutaajunngilaq taanna taamatut saqqummiunneqartarnera, kisianni pissutsit imaattut ilumoorsimappata assersuutigiinnarlugu Nuup Kommunia aammalu Nukissiorfiit isumaqatigiissinnaannginnertinngooq pissutigalugu nukik annertooq kommunip ikuallaasarfiutaani pilersinneqartartoq maangaannartinneqartartoq. Soorlu pissutsit taamaattut eqqarsaatigalugit ilumut kommunip nukissiorfiillu akornanni isumaqatigiissinnaannginneq pissutigiinnarlugu nukerujussuaq asuliinnartinneqartassappat inuiqatiigiinnut sipaarniaqaluta oqaluttunut aaqqiissuteqartoqartariaqartoq isumaqarnarpoq.

Taamaattumik tamatumunnga naalakkersuisoq akisussaasoq qinnuigerusunnarpoq pissutsit taamaassimappata iluarsineqarnissaat sulissutigeqqullugu, atorluaasariaqaraluarattami tamak-kununnga aamma.

Steffen Ulrich Lynge Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

Anhon Frederiksen-ip toqqaannarlugu taanna apeqqutaa aammalu suliareqqusaa soorlu Nuup Kommuniata Nukissiorfiillu ajornartorsiutaat, taanna massakkut ingerlavoq aama aaqqinniarlugu sulisoqarpoq, taamaattumik itinerusumik oqaatiginagu tassa suliaq ingerlavoq aammalu soorunami naammassinissa kusanartumik utaqqissavarput taanna.

Alfred Jakobsen Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Siunnersuuteqartoq inatsisartunut ilaasortaq Maliinannguaq Markussen Mølgård qaqeqqinnermini siunnersuutigivaa soorlu naalakkersuisuninngaanniilluunniit eqqarsaatigineqarsinnaasoq ukioq ataaseq avatangiisit pillugit ukiorititassatuut siunnersuutigalugu, tassa ukioq manna naluneqanngitsutuut 1999 utoqqarnut ukiorititaavoq, taavalu aamma ukioq 2000 meeqqanut ukioritinneqarnissaa naalakkersuisuninngaanniit taanna eqqarsaatigigatsigu. Taamaattumik siunnersuutigisat taanna isumaqarpunga tulluartuusoq uani ilissinni eqqarsaatigeqqulaaqqullugu tassa ukioq 2001-luunniit avatangiisit pillugit ukiorititassatuut taanna kaammattuutigerusunnarsinnaammat.

Taavalu siunnersuuteqartup eqqaavaa Sisimiut Kommunalbestyrelsiata tusarniarneqannginnera taanna ajuusaarnartuusoq. Aap, akissutigissanni oqaatigivara kommunalbestyrelsit illoqarfiit killeqarfigisaasa iluanni susassaqarfiat taanna uagut soorunalimi aamma ataqqivarput, kisiannili uani illoqarfiit killeqarfigisaat taakkua avataanni susassaqarfik tassaavoq inatsisartuni susassaqarfiusoq, taannalu tassa maannakkut pillugu inatsisartuninngaanniit peqqussut 1996-mi nutarterneqarsimavoq. Taannalu aqqutigalugu taava maannakkut ilaatigut maani nunap immikkoortuani qeqqaniittumi Maniitsup Kommunia, Sisimiut Kommunia kiisalu Kangerlussuaq ataatsimoortillugit tassani ataqatigiissaakkamik immikkut nalunaarummik atuuttussanngortitsisimavugut, tassanilu tusarniaffigineqartut tassa pingasuupput Maniitsup Kommunalbestyrelsia taavalu Sisimiut Kommunalbestyrelsiat ammalu Kangerlussuarmi innuttaasut siunnersuusoqatigiiffiat.

Taakkunani - aap naalakkersuisuniit nalunngilarput aamma maluginiarparput Sisimiut kommunalbestyrelsi amerlanerussuteqartoq taamatut immikkut nunaannakkut aqqusinniornissamik akerliusimasoq. Kisianni uani inatsisartut susassaqarfigisaat taanna aallaavigalugu nalakkersuisuninngaanniit maannakkut taamatut suliaqarsimavugut.

Taamaattumik uani arlaatigut paatsuunganartoqarsimappat annertunerusumik soorunalimi nassuiaateqarnerusinnaavugut kingusinnerusukkut ataatsimiititaliamulluunniit saqqummiunneqartussamik. Naalakkersuisut soorunalimi uagut aamma avatangiisitta mingutsaaliorneqarluni illersortuarneqarnissaa pingaartikkatsigu taava aamma ilaatigut motorillit atorlugit tamaaniinnaq nunaannarmi angallannerit killilersorniarlugit ilaatigut inatsisartut taamatut sukaterisimanerat aallaavigalugu taakkua nalunaarutit maannakkut suliaralugit ingerlakkatsigu.

Taamaammat uani kommunit qitiusumik inissisimasupilussuupput aamma kommunit siunnersuusioqqaarnissaat uani utaqqimaartuartarparput aamma taamatut suliaq ingerlanneqarpoq. Taavalu Siumup oqaaseqartuanut Ruth Heilmann-imut eqqaavaa ilaatigut septemberimi Aasianniinnermi nalaani Aasiaanni saligaatsuunissamik immikkut akissarsisitsinitsinnut peqataasimanera, tassani eqqaagakku - aap ilumoorpoq taavaniinnerma nalaani kommunalbestyrelsip nammineerluni ukiumoortumik taamatut innuttaminut akissarsisitsisarnera ingerlanneqartoq nalaatsornerinnakkut peqataaffigigakku. Tassanilu iluatsillugu uanga avatangiisinut naalakkersuisutuut borgmesterip peqataatinniarlunga kaammattormanga taamaaliorsimavunga. Aamma isumaqarpunga kommunit namminerisaminnik taamaaliortarnerat kusanartuusoq. Taava Ruth-ip ingerlaqqinnermini oqaatigivaa nuna tamakkerlugu taamatut akissarsisitsisarsinnaaneq qitiusuminngaanniit aallaaveqartoq soorlu naalakkersuisuninngaanniilluunniit aallaaveqartoq taanna isuma isumaqarpunga kusanartuusoq aamma tulluartuusoq.

Taamaammat tamanna isumaqarpunga naalakkersuisuninngaanniik periarfissaasoq pitsaasoq aammalu atorluarniartariaqartoq siunissami. Kiisalu Siumut sinnerlugu oqaaseqartoq tassa Ruthip eqqaava Per Rosing Petersen-ip apeqquteqaataa suli akineqarsimanngitsoq - aap tassa maani Inatsisartut siulittaasoqarfianinngaanniit taamatut apeqquteqaatit aammalu siunnersuutit Inatsisartuni ilaasortaninngaannersut, soorunalumi Naalakkersuisuninngaanniit qaqugukkulluunniit akisarnissaat piareersimaffigivarput taamaallaat Inatsisartut Siulittaasoqarfianiit ullormut oqaluuserisassanik assigiinngitsunik inissitsiterisimanera naapertorlugu taamatut ingerlappavut, taamaammat Per Rosing-Petersen-ip apeqquteqaatigisimasaa naatsorsuutigaarput taanna kingusinnerusukkut Inatsisartut uani ataatsimiinnerisa nalaani ilanngunneqariarpat akineqarumaartoq.

Inatsisartunut ilaasortattaaq Lars-Karl Jensen-ip eqqaasitsissutigivaa sioranatigunngooq Naalakkersuisut ilaatigut Danmarkimi ministeriaqarfimmi aalajangersimasumi isumaqatigiissuteqarsimasut Umiarsuit kivisiinnarneqartartut pillugit eqqaaviliortoqarsimasoq. Kisianni manna tikillugu taamatut iluseqartumik isumaqatigiissuteqarsimanermik takusaqarsimanngilanga. Taamaattumik paatsuungalaarpunga taassumunngarpiaq tunngasumut, kisiannilu allanut tunngassuteqartut pillugit periarfissaavoq uani maannakkut siunnersuutit taakkua marluk oqallinnerup kingunerisaanik ataatsimiititaliamut suliassat ingerlateqqinneqarnerisigutarlaatigut Naalakkersuisuninngaanniit immikkut paasissutissanik aamma taassumunnga tunngasumik itinerulaartumik saqqummiussisinnaanissarput periarfissaammat. Tassami Atassutikkut oqaaseqartuata Siverth K. Heilmann-ip oqaatigaa nammineq nalornilaarlugu maannakkut oqallisigineqartut sooq ataatsimiititaliani ingerlateqqinneqassanersut. Uanga saqqummiussisut partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartuisa saqqummiussai imatut paasigakkit ersarissumik Siumukkormiut aammalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartisa oqaatigimmassuk ataatsimiititalianut taakkua siunnersuutit pillugit suliarineqarnissaat ingerlatinneqartassasoq, taamaattumik eqikkaaninni taamatut oqaaseqarpunga.

Taavalu uani Anthon Frederiksen-ip apeqquteqaataa akineqareermat taamaalillunga oqaaserineqartunut qujaqqillunga akissutigisakka saqqummiuppakka.

Otto Steenholdt, Atassut.

Immaqa ilaannikkut maani Inatsisartuni ilaasortaasugut ilagut oqaluleraangata tusarnaartariaqartaraluarigut Inatsisartunut ilaasortaanngitsutut Inatsisartunut ilaasortaanngitsutut eqqarsarluta,

avataaninngaanniit tusarnaartutuut.

Ullumikkut oqaluuserisarput assorujussuaq tusarnaarlugu eqqumiigaara. Oqaluttut ilaat oqarpoq sukkulaatisigaangatta puunngua igittaripput allalu tamaasa ataasiakkaarsinnaagaluarpavut.

Ilumullumi inuup nammineq naleqassusia inuup nammineq eqqarsarsinnaassusia aallaavigalugu oqartuugutta "taamaaliorneq ajorpoq" ataasiakkaarlugu isumagigussiuk tamarmi ajoqutissaqanngilaq.

Naalakkersuisunik isumalluuteqarnerujussuup tikitaa torinngilluinnassusia, ataatsikkorluta tamatta sulinata suliavut qimaannarlugit - ilami uani allassimavoq ulloq aalajangersimasoq ulloq aalajangersimasoq sulianani saleersuaqatigiittarnissaq. Inuup tassani pisinnaassusia piugorlugu inuiaqatigiit tamaasa oqarfigigaanni saleersuallarumaarpusi - taava inuit ataasiakkaat qanoq iliussappat?

- ajunngilaq taanna sukkulaap puukasia igiinnaqilara upernassaru saleersualerutta tamakkununnga ilanngullugu salinneqarumaarpoq. Inuit taamatut eqqarsalersinnaapput soorlu taamatut isumalluuteqarnerujussuarmik siunnersuuteqaraanni. Allat eqqaasinnaavagut arlatta sullissui ipeqarpallaaqippata errorserujorujussuarnermik aamma ullormik pissarsiornialissaagut. Tamakkua taama suunngitsigisut maani Inatsisartuni taamatorujussuaq oqallissutigineqarsinnaanngillat - ataatsimiititaliullugit allaat, soorlu taanna pisariaqanngilluinnartoq oqarfigiinnarsigit - nunarput taamaattussaanera tamatta sulissutigerusukkatsigu inungaa illit aamma ataasiakkaaq pisussaavutit taamaaliornaveersaassallutit, oqarfigiinnarnagit "Naalakkersuisut tamakku isumagiumaarpaat" saleersuaarnerit, unngiaqatigiittarnerit errorsisarnersuillu Naalakkersuisut susassarinngilaat.

Lars-Karl Jensen, Siumut.

Naalakkersuisoq paatsoortissimassagukku taanna ajuusaarutigissavara. Oqarsorinngilangami qallunaat ministerii suleqatigalugit angallatinut eqqaaviliortoqarsimasoq imaluunniit kiviorartitsiviliortoqarsimasoq. Unaliuna pigiga - isumaqatigiissuteqarsimasut ilisimatinneqarpugut nunatsinni eqqagassanik aammalu assigiinngitsunik nunatta eqqaavigineqarneranut tunngasunik saliinissamut qallunaat Naalakkersuisui suleqatigineqarniarniarlik nunatsinni Naalakkersuninngaannik, taanna ersarissaatigilaaginnassavara. Taassumallu suliap - taamatut suleqatiginninnissap sumut killinnera ingerlateqqinneqarneraluunniit ujartorpara, siumaqarama iluatinnartuusoq nunatsinnimmi laranstationeqarfikorpassuit qimaannakkat amerlaqimmata. Aammalu tulluarsorinnginnakku umiarsuit iliveqarfiliullugit taamaasilluta ajornartorsiut qaangissagipput.

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua.

Siverth K. Heilmann-ip paatsuungammagu uagut aamma Siumuminngaanniit ataatsimiititaliamut innersuukkatsigu. Tassani pineqarpoq landspolarcenter-ip isumagisartagaasa nunatsinnut nuunneqarnissaannut apeqqut isumaqaratta ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqartariaqartoq aammalu maanga saqqummiuteqqinneqarluni, taamatut iliornissaq maanngaanniit akuersissutigineqartariaqarluni. Unaana aamma Naalakkersuisumut oqaatigilaaginnarniarlugu, qujassutigigakkit taamatut pisortaqarfimmut ammalluni saaffiginnissinnaasunut - soorlu ikuallaavinnik ajornartorsiuteqartunut taamatut peqqusinera, neriuppunga aamma atorluarneqarumaartoq, nalunnginnakku ilaatigut amutsiveqarfiit tamakku ingerlannikuugaat aammalu ajornartorsiutinik annertuunik pilersitsisoqarnikuulluni. Kangaamiuni ikuallaavik ikuallannikuuvoq - assersuutigiinnarlugu. Aammalu Napasumi imatut aatsangatigaaq atulerneqaruni tassuunakkut taamaallaat pujoq aniasussaalluni. Taamaattumik ajornartorsiuteqartoqarpoq pinngitsoorani tassuunakkut aammalu saaffiginnittoqartaraluarluni sivisuumillu akineqassanatik ilaatigullu akineqaratik suli.

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

Tassa una - ilaatigut olie-t puukorsui aammalu asimiilluni pinngortitaq minguitsoq ornillugu eqqagassakorsuit takullugit aatsaat taamak nuanninngitsigisumik misigisaqarnartarpoq. Taamaattumik manna apeqqut isumaqarpunga quiassuaatigalugu oqaluttarfimminngaanniit oqaaseqartut ilaannit Otto Steenholdt-imit pineqartariaqanngikkaluartoq. Tassami ilaatigut imanna eqqarsarniarutta - aap Naalakkersuisut suliariumaarpaat imaluunniit Inatsisartut suliariumaarpaat illuatungaanut saatinneqarsinnaavoq imaalillugu, ataatsimoorluta susassareqatigiilluta saleeqatigiittaleraluarutta eqqarsalissagaluarpugut: tulliani salitassagut ikinnerussapput maangaannaq eqqaajunnaarniarta, taamaattumik unngiaqatigiittarnissamik maani oqalunneq isumaqarpunga asuli quiassuaatiginninnertut taasariaqartoq aammalu ajornartorsiut aatsaat ajornartorsiutaammat maanga apuunneqarpoq. Asuli pinnguarluta Inatsisartuni sulinngilagut, aamma Avatangiisit pillugit Ataatsimiititaliaqarpugut, avatangiiserput illersorniarlugu, aamma eqqagassat avatangiisinut attuumassuteqarput. Naammaginartumik naammassineqarsinnaanngippata aamma maani pisussaaffigivarput qanoq iliorluta avatangiisitta kusanarnerusumik isikkoqarnissaa oqallisigissallugu aamma pisussaaffigivarput. Taamaattumik taamatut unngiaqatigiittarnissamik siunnersuuteqartoqanngilaq maani.

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartua.

Otto Steenholdt-imut aamma taanna akissutaaneruvoq.

Isumaqarpunga Otto Steenholdt-ip pingaartittaqigaa Siulittaasoqarfik ataqqinartoq Inatsisartut oqaluuserisassanngortitaanik aalajangiisimagaangat taava aamma inimut apuunneqarsimagaangata pimoorullugit oqaluuserisassagigut. Partiit assigiinngitsut tamarmik taamaaliorput, tupinnaqaaq ukiuni taamak amerlatigisuni Inatsisartuni ilaasortat taamatut Inatsisartut Oqaluttarfianninngaanniit kusanaatsigisumik pissusilersorsinnaammata. Kiap arajutsisimassagamiuk maangaannaq eqqaanerujussuarput, tamatta nalunngilarput. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit oqaatigaarput tamanna iliuuseqarfiginiarlugu pinngitsoornata assigiinngitsutigut suleqatigiilluta tamassuma aaqqiivigineqarnissaa suliniarfigisariaqaratsigu.

Inatsisartuni ataasiarnata maani oqaluttarfimminngaanniit oqaatigisarparput siunissami inuussutissarsiuutit pingaarnersaasa ilassaat tassaasoq takornariaqarneq. Takornariaqarneq siuarsarneqassappat maanna pissusilersuutigut allanngortittariaqarpavut, tamannaavorli ilaatigut Inatsisartuni ilaasortap siunnersuuteqarnerminut erseqqissaatiginiagai.

Ataatsimiititaliami ingerlaqqinnissaanut Siumukkormiut oqaaserisaat taperserniarpavut. Inuit Ataqatigiinniit polarcenter-ip nunatsinnnut nuunneqarsinnaanissaata nalilerneqarnissaa uaguttaaq kissaatigaarput.

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartua.

Siullermik nuannaarutigaara Siumut oqaaseqartuata eqqaammagu Dansk Polarcenter-ip oqartussaaffigineqarnera nunatsinnut nuunneqarnissaa oqaluuserineqartariaqartutut eqqaammagu ataatsimiititaliamit.

Aamma saqqummiussatsinni imatut allassimavarput: "Taamaattumik Dansk Polarcenter-i oqartussaaffigineqarnera nunatsinnut nunneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissavarput", tassa taamatut oqariartuuteqarpugut qulaatiinnarluta aalajangertoqartassanngimmat. Aammalu oqaluuserisassamik siunnersuuteqartup Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip eqqaasaa uanga iluatinnartuutippara TV-kkut radiukkullu malinnaajutigalutik saleersuaqatigiittarnissamut ullormik aalajangiisoqarsinnaappat. Taamatummi aalajangiisoqanngippat illoqarfiit kusanartumik takujuminartuunissaat angujartorunnanngilagut. Aalajangiisariaqarpugut saleersuaqatigiittarnissamik ullormik. Pitsaassaqaaq taamatut aalajangiisinnaagutta soorlu katersuiniartoqartarpoq aamma siunnersuuteqartup oqaaseqaqqinnermini eqqaavaa nuna tamakkerlugu ullormi ataatsimi katersuiniartoqartarpoq. Aamma taamaaliorsinnaagutta uani saleersuaqatigiinnermi ullormi ataatsimi aalajangersimasumi qanoq iluaqutaatigissagaluaqinerpa. Suminngaanneerfigut aamma apeqqutaallutik ilaani ilisimasaqarnerusarpugut taamaattumik saleersuaartitsinermi illoqarfinni kommunini assigiinngitsuni pisartoqarpoq, aammma Qasigiannguit eqqarsaatigigaanni ukiut tamaasa innutaasut saliitinneqartarput taavalu innuttaasuni inuit assigiinngitsut pingasut akissarsitinneqartarlutik kommuniminnganniit. Tamakku pissutsit ingerlareerput aamma ingerlalluaqqinnissaat kissaatigiinnartariaqarpoq. Taavalu Atassutip oqaluttuata saniatigut oqaluttoq naveerneqareermat uagut oqaaseqarfigissanngilara oqaaseqarfiginialeraluarakku uani siunnersuummi pineqarnngimmata atallaat ipertuut allallu.

Godmand Rasmussen, Atassut.

Uanga Oqaluttarfimmut qaqinianngikkaluarama, naatsuarannguamik ilassutissiilaarniarpunga.

Isumaqarpunga una oqallisissiaq annertunerusumik qassiiliutissaanngitsoq. Ersereerpoq uani siunnersuutigineqartoq, Naalakkersuisut oqaaseqaataat ersaripportaaq.

Kisianni tupigusulaarpunga tassami tamatta aamma kukkussuteqartarpugut. Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaaseq atugaa una aamma Kattusseqatigiit tapersersugaat, naatsunnguamik issualaassuara: "taamaattumik nunarput tamakkerlugu ataatsikkoortumik saliisoqartalernissaa siunnersuutigaara ullormi tassani saliinerup saniatigut illoqarfiit nunaqarfiillu nunagisami pinnerssanermik ingerlatsisoqartassaaq". Ersarilluinnarpoq piumasarineqartoq ulloq ataaseq, ullormi assigiimmi Kalaallit Nunaat. Qaqortoq aputaarpat Qaanaaq Ummannakkut suli qimusserfiussapput. Taanna inuiaqatigiit tamarmik akuerissappassuk nuannarinavianngilara silaannakkut angallanneq aamma unitsinneqassammat. Tassami usilersornissaq pillugu timmisartut ullumikkut aallassanngillat. Tassa uani pineqarmat ullormi ataatsimi taamak pissusilersornissaq.

Aajuna pitsaanerpaasorinaannartoq: Nunatsinni taamatut saliisarneq inuiaqatigiit paasiartorparput. Kommuneqarfiit ilaanni pitsaalluinnaqqeqqissaartunik takutitsisoqartalereerpoq. Atagu pisortat tassani kalluutsinnagit aningaasanik naleqanngitsunik immitsinnut piumaffigiinnarta kommunillu siunnersorlugit periaaseq taanna kusanartoq pitsaasumik inuiaqatigiinnut ingerlatiinnaqqullugu. Ullormi ataatsimik aalajangiinata aamma ilaatigut sapaatip akunnera naammatsillugu Kalaallit Nunaat angisoorsuugami nunaqarfiit ilaat silarlussuaartorsuusarput saleeqataangitsoortoqaqinooq.

Johan Lund Olsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inuit Ataqatigiit.

Oqaaseqartussaq tullinnguuttoq oqaaseqartinnagu una erseqqissaatigilaarlara.

Suleriaaserput malillugu soorunami maani Inatsisartuni ingerlasussaavugut pingaartumik maani inersuarmi ataatsimiinnerit eqqarsaatigalugit.

Ataatsimiititalianut sinniisoqarfinnullu suliassanngortinneqarsinnaasut eqqarsaatigalugit erseqqilluinnartumik malittarisassaqarpugut. Taakku allassimapput suleriaatsitsinni § 9-mi, taanna maannakkut isumaqarpunga pissusissamisuussasoq atualaartuugukku erseqqilluinnartumik imaattumik aalajangersagaqarmat:

"§ 9 Inatsisartut erseqqinnerusumik aalajangiinitik malillugit ataatsimiititalianik ataavartunik ataatsimiititaliaagallartunilluunniit pilersitsissapput allamik aalajangersagaqartoqartinnagu ataatsimiititaliap siulittaasussani nammineerluni qinertassavaa suleriaasissanilu aalajangersassallugu. Tassani atuarneqarsinnaassaaq ataatsimiititaliat suliassaasa pingaarnersarigaat suliassat ataatsimiititaliamut innersuunneqarsimasut suliarineqarnissaat. Aammali ataatsimiisitaliaq suliassaqarfimmi iluani ingerlanermut malinnaassasoq kiisalu suliassaqarfimmi iluani nakkutigissallugu inatsisiliornikkut killiliussat Naalakkersuisunit qaangerneqannginnissaat.

Imm.2 Suliaq suliarineqarnermi nalaani qanoq ilisukkulluunniit ataatsimiisitaliamut nutaamut ataatsimiisitaliaareersumullunniit oqaluuserisassanngortinneqarsinnaavoq".

Tassa erseqqarilluinnareerput uani oqaluuserisatsinni partiit Kattusseqatigiillu eqqarsaatigalugit Siumut, Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiillu ataatsimiititaliamut suliassaq uani eqqartugarput ingerlateqqinneqassasoq innersuussutigivaat, taamaammat taanna paatsuungatigineqartariaqanngilaq.

Taavalu aamma una oqaatigilaarlara. Ullormut oqaluuserisassat Inatsisartut ullormut oqaluuserisassaat septemberip 24-anniit 13.oktober ilanngullugu aalajangersoreerpaat, tassanilu aamma tamatta eqqaamajunnarsivarput maani Atassutip partiaa aamma ullormut oqaluuserisassat tamakkivillugit akuersissutigimmatigit.

Otto Steenholdt, Atassut.

Oqaasissaarulluinnaraanni inuup qanoq sivisutigisumik sulisimanera allaat taakkartorneqalersarpoq - tamakku uniffigineqassanngillat. Makku olie-t puukorsui tassasarput selskabit angisuut namminneq akissarsillutik qimassimasaat. Tamakkua qangalili suliariniartarpavut, taakkua namminneerlutik salissagaat, eqqortuuvorlu taanna. Oqalutsiarnini taavakka tamakkua sukkullaap puukunnguiluunniit, tamakku suarsumininnguit angisoorsuanngortillugit oqallisigineranuna uanga qamuuna quijatsaassutigiinnariga.

Oqallinnermi eqqaaneqanngillat suliffeqarfiit - akuersaarsinnaappat sulisutik tamaasa oqarfigalugit: ajunngilaq saliiniaritsi, qanormita oqassappat, akissarsissappat akissarsissanngillat? Saleersuarusunngitsorsuit aallakaassapput pujortuleerannguarlutillu freertorsuullutillu ullukkut, tamarsuarmik immaqa saliisussat ikittoralaarsuit kiserngorutissapput, pillarneqassappat tamakkua? Naalakkersuisut maani imaluunniit Inatsisartut aalajangermassuk ulloq taanna tamarsuarmik saliissapput. Kiap nakkutigissavaa kina eqiasulerluni takkutinngitsoorsimasoq? Tamakkua eqqartorneqanngillat saliijumasimanngitsut qanoq pineqassasut Inatsisiliornikkut tamakkua tamarmik aaqqissuunneqassappata quianartorujussuarmik aallarpugut, taamaattumik Sørensen-imut oqaatigaara tamakkua maani Naalakkersuisutigoortumik suliassaanngillat, oqaluttut amerlaqaat kommuninngooq aallartereerput. Kommunit nammineersinnaassusiat tatigalugu Naalakkersuisut oqaannarniarlik kommunit suliaat tatigalugu maannakkut sulivugut, taamaattuarnissaat - suli pitsanngoriarnissaat tapersersorlugu. Kisianni nuna tamakkerlugu ulloq tamaat taamatut sulinngitsoorluni saliinissaq asuli oqallinneruvoq silaannarminngaannillu tigusatut allaat taasariaqarluni - itigartinniarneqarluinnarniarli.

Hans Enoksen, Siumut.

Siunnersuutiginiarlugu oqaluuseerisassaq taanna saleeqatigiittarnissamut tunngasoq itigartinneqareermat nipangiunneqassasoq, taavalu oqaluuserisassanut allanut ingerlaqqissasugut. Tupigaara maani ajornartorsiut taamak annertutigisumik eqqartorneqarmat. Inuup nammineq pisussaaffigivaa najugaqarfigisamini saliinissani. Assesuutigalugu uagut nunaqarfinnguatsinni Inatsisartut angunngikkaluarlugit ajornartorsiuteqanngilluinnarluta eqqiluitsuutitsineq ingerlapparput. Inuttut nammineq pisussaaffigigatsigu taanna suliarissallugu.

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisimut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit.

Siullermik oqaatigilaaginnassavara eqqagassat assigiinngitsut ulorianartortaqarsinnaasut aammalu

mingunnarpallaartortaqarsinnaasut ilaatigut taakua aalajangersimasumik tigooraaveqalernissaannik suliniutit maannakkut ingerlanneqarmata. Taannalu Naalakkersuisuninngaanniit qanittumi aaqqiiffigineqarnissaa naatsorsuutigaarput. Kiisalu eqqaasitsissutigilaaginnarniarlugu KANUKOKA maannakkut nammineerluni Danmarkimi immikkut tamakkuninnga eqqakkanik eqqagassanillu ulorianartortaqarsinnaasunik immikut ilisimasalimmik suliffeqarfimmik MOKANA-mik taagorneqartumik suleqatiginnilluni tamakkuninnga siunissami isumaginnittalernissat piareersaasiorlugit ingerlammagit.

Naggataarutaasumik Naalakkersuisut sinnerlugit qujassutigissavara Inatsisartuni ilaasortap siunnersuutai marluk taakkununngalu partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartuinit oqaaserineqartut. Naggataasumillu oqaatigilaaginnassavara uagut Naalakkersuisuninngaanniit naatsorsuutigigatsigu peqqussut nr. 14 1996-iminngaannit atuutilersoq tunngavigalugu nalunaarutit taakkua kommunikkaartumik atuuttussanngortussat, taakkua aaqqereeriarpata, taava Dansk Polarcenter-ip sermersuarmi sermersuarluunniit qarsullugu ilaatigut ilisimasassarsiorniartunut oqartussaaffeqarnera taanna tassuunatigut kipineqartussaammat. Taamaattumik uani Naalakkersuisuninngaannit akornutissaqartinngilarput ataatsimiititaliami taakkua immikkut itinerusumik eqqartorniarneqarpata.