Oqaluuserisassani immikkoortoq 60 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Pingasunngorneq 13.oktober 1999 nal. 16.40
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq
Anthon Frederiksen.
Jørgen Wæver Johansen, siunnersuuteqartoq, Siumut:
Inatsisartut suleriaasissaanni § 30 immikkortoq 3 innersuussutigalugu
matumuuna siunnersuutigaarput Kalaallit Nunaanni silaannakkut angallaanneq
pillugu malittarisassat atuutsinneqartut, Danmarkimiillu akisusaaffigineqartut
Nunatsinnut nuunneqarnissaat, ingerlanneqalernissaat aammalu aqunneqalernissaat
siunertaralugu allanngortiterisoqarnissaanik Inatsisartut aalajangiissaasut.
Naluneqanngitsutut ullumikkut silaannakkut angallanneq pillugu
malittarisassat nunatsinni atuutsinneqartut tassaapput Danmarkimi Statens
Luftfartsvæsen -ip SLV malittarisassai. Malittarisassat taakku
tupinnanngitsumik Danmarkimut naleqqussagaapput, tamannali nunatsinnut
arlaannaatigulluunniit tulluanngilaq. Uagut nunarput issittumiippoq,
isorartullunilu qaqqartuujuvoq, akerlianik Danmarki qaqqaranilu, isorartunanilu
issitumiinngilaq. Taakkuinnaalluunniit tunngavigalugit
allanngortitsisoqartariaqarnera tamatsinnut ersarippoq, taammaattumik matumuuna
siunnersuutigaarput Kalaallit Nunaanni silaannakkut angallanneq pillugu
malittarisassat atuutsinneqartut atuutsinneqarnerisa aqunneqarnerat
Danmarkimiit Nunatsinnut nuunneqarnissaat Inatsisartut aalajangiinerisigut
naalakkersuisunut suliassanngortinneqassasoq, suliassarlu taanna piaartumik
aallartinneqarnissaa aalajangiiffigineqassasoq.
Tassunga tunngatillugu erseqqissaatigilaassavara Inatsisartut
Siulittaasoqarfiaaniit kissaatigineqarmat siunersuut manna apeqquteqaat
tunngavigalugu oqallinnertut ingerlannneqarnissaa, taannalu
siunnersuuteqartutuut ajoriffissaqartinngilarput.
Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut, Pilersuinermut
Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq:
Inatsisartunut ilaasortaq Jørgen Wæver Johansen aamma Inatsisartunut
ilaasortaq Per Rosing-Petersen nunatsinni silaannakkut angallanneq pillugu
malittarisassat atuutsinneqartut, Danmarkimiillu akisussaaffigineqartut
nunatsinnut nuunneqarnissat, ingerlanneqarnissaat aammalu aqunneqalernissaat
siunertaralugu allanngortiterisoqarnissaanik siunnersuuteqarput.
Apeqqutit taakkorpiaat suleqatigiissitami Namminersornerullutik
Oqartussanit, Mittarfeqarfinnit, Angallannermut Ministeriaqarfimmit kiisalu
naalagaaffiup timmisartortitsinermut qullersaqarfianit peqataaffigineqartumik
suliarineqarsimapput. Suleqatigiissitat nalunaarusiorsimapput issuaaneq
"Silaannakkut angallanneq pillugu inatsiseqarneq Kalaallit Nunaannut
naleqqiullugu", Angallannermut Ataatsimiititaliamut kiisalu
apeqquteqaateqartunut marlunnut agguaanneqarsimasumik kiisalu
kalaallisuunngornera qallunaatoorneralu Inatsisartunut ilaasortanut
akissuteqaamut uunga ilanngussatut agguaanneqarsimapput.
Nalunaarusiaq silaannakkut angallanneq pillugu inatsisit Kalaallit
Nunaannut tunngasortaasa ingerlanneqarnerinut tunngassuteqartunik sukumiisunik
imaqarpoq, suleqatigiissitallu tamakku tunngavigalugit ingerlatsinerup tamatuma
pitsaaqutitaanik ajoqutaanillu naliliipput.
Nalunaarusiap immikkuualuttortai iserfigissanngilakka, inerniliussalli
nalunaarusiamiittut apeqquteqaammut akissutitut saqqummiutissallugit.
Immikkortoq A, pissutsit atuuttut:
Nunat tamalaat silaannakkut angallanneq pillugu suleqatigiinneranni
nunarput ilaatinneqarpoq - ilaatigut ICAO-mi (International Civil
Aviation Organizationimi - Nunat tamalaat sakkutuujunngitsunik
timmisartuussisarneq pillugu suleqatigiiffianni) Danmarkimit
peqataaffigineqartumi suleqatigiinnermi. Danmarkip kisimi peqataaneranut
pissutaavoq Chicagomi konventioni naapertorlugu naalagaaffiit kisimik ICAO-mut
ilaasortaasinnaammata. Taamaalilluni nunarput ICAO-p iluani namminersorluni
iliuuseqarsinnaanngilaq.
Punkt 2: Mittarfeqarfiit pilersinneqarnerinut ingerlanneqarnerinullu
isumannaallisaanikkut malittarisassat suliarineqarnissaat
nutarterneqartarnissaallu immikkut ilisimasaqartunit Naalagaaffiup
timmisartortitsinermut qullersaqarfianiippoq.
Punkt 3: Nunatsinni mittarfiit pillugit immikkut malittarisassaqarpoq,
taakkulu atorlugit ICAO-p malittarisassai immikkut akuerisaanikkut
atortinneqanngitsoorsinnaapput.
Immikkortoq B, piginnaatitaaffiit makku Namminersornerullutik
Oqartussanut nuunneqassapput:
Immikkoortoq C, kinguliini taaneqartussat naalagaaffeqatigiinnermi
oqartussaasunit suli isumagineqartariaqartutut naalakkersuisunit isigineqarput:
Immikoortoq D, Atlantikoq qulaallugu silaannakkut angallannermi akinik
aalajangiisarnerup kiisalu angallavissanik akuersissuteqartarnerup nunatsinnut
nuunneqarnissaa Naalakkersuisut sulissutiginiarpaat. Tamanna pisinnaavoq
isumasioqatigiittarnerit, Naalakkersuisut kiisalu Angallannermut
Ministeriaqarfiup akornanni pilersinneqarsimasut aqqutigalugit.
ICAO-mut tunngassuteqartut saniatigut suliassaqarfiup nunatsinnut
nuunneqarnera aningaasanik sulisoqarnikkullu sunniuteqartussaavoq.
Silaannakkut angallanneq ingerlaavartumik ineriartorfiuvoq. Taamaammat
pissutsit taaneqa-reersut ineriartornermut malinnaajuarnissatsinnut
isummatsinnillu nalilersueqqittarnissatsinnut akornutaasariaqanngillat.
Naggasiullugu ilisimatitsissutigerusuppara qanittukkut danskit
Angallannermut Ministeriat inerititaqarfiusumik oqaloqatigigakku, taanna
isumasioqatigiittarnerni kiisalu silaannakkut angallanneq pillugu nunat
tamalaat akornini isumaqatigiissusiortarnerni pisussaffeqalertarnernilu
nunatsinnit isummat isiginiarneqartarnissaannut, nunattalu
peqataatinneqarnerunissaanut ammalluinnarpoq.
Taama oqaaseqarlutik Naalakkersuisut neriupput apeqquteqaat
akisimassallugu.
Vittus Mikaelsen, Siumup oqaaseqartua:
Inatsisartunut ilaasortaq Jørgen Wæver Johansenip aammalu Per Rosing-Petersenip silaannakkut angallanneq pillugu malittarisassanik allanngortiterinissamik, ilaatigullu akisussaaffimmik tigusinissamik siunnersuutaanik apeqquteqaataa Siumumiit paasilluarparput.
Siumumiit pingaartilluinnarparput nunatsinni silaannakkut angallannerup annertunerusumik akisussaaqqataaffigilernissaa suleqataaffiginissaalu Siumumiit paasilluinnarparput silaannakkut angallanerup tungaatigut akisussaaffimmik tamakkiisumik tigusinissaq imaaliallaannaq pisinnaanngitsoq, tassani naalagaaffeqatigiinnermik Qallunaat Nunaat akisussaaffeqarmat aammalu silarsuarni silaannakkut angallassinermi suleqatigiiffissuarmi ICAO-mi aalajangersaaneq toqqammavigineqarmat.
Nunatta iluani silaannakkut angallanerup tamakkiisumik akisussaaffigineqarlersinnaanera aallartittutut oqaatigineqarsinnaavoq. Angallannermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini ilaatigut silaannakkut angallannerup tungaatigut suliniutit aallartereersimasutut alloriartoqarsimasorlu takussutissat ilaatigut makku saqqummiuppai:
Siullertut mittarfeqarfiit sumiiffissai taakkulu allanngortitersinnaaneri, aappaatut mittarfiit atorneqarnerannut akiliutit akuersissutigineqartarnerallu, aammalu immikkoortut pingajuattut nunatta iluani angallaviit akuersissutigineqartarnerat kiisalu akit angalanissamullu pilersaarutit akuersissutigineqartarnerat.
Atlantikoq qulaallugu silaannakkut angallanneq. Angallannermut Naalakkersuisup saqqummiussaanut atatillugu paasilluarsinnaavarput silaannakkut angallannerup tamakkiisumik akisussaaffigilersinnaanera imaaliallaannaq tiguneqarsinnaanngitsoq, kisiani siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Siumumiit isumaqarpugut Angallannermut Naalakkersuisup saqqummiussinerani silaannakkut angallannerup tamakkiisumik akisussaaffigiartuaalernissaanut ammaasisuusoq.
Nassuiaami annertuumi ilaatigut erserpoq Angallannermut Naalakkersuisup qallunaat angallannermut ministeriat isumasiorlugu aallartereersimasoq, taamaattumik Siumumiit nuannaarutigaarput suliap kusanartumik peqqissaartumillu ingerlanneqarmat.
Siumumiit isumaqarpugut silaannakkut angallannerup tungaatigut ingerlaavartumik ineriartortinneqartoq, tamannalu Angallannermut Naalakkersuisup akissuteqarnermi aamma ersarissumik oqaatigaa.
Siumumiit suliamut pissanganartumut nunatsinnut pingaaruteqarluinnartumut suleqataanissatsinnut piareersimavugut, suliaq aallartittoq ineriartortissavarput aammalu qularutigissanngilarput Naalakkersuisut suliat naammassineqarnissaanut peqqissaartumik suliaq naammassiniarumaaraat.
Siumumiit Naalakkersuisut akissutaat naammasigisimaarluarlugu kissaatigissavarput nalunaarusiaq ingerlatseqqinneqassasoq, ilaatigut Islandimi silaannakkut angallannermut paasisimasallit suleqatigalugit. Tamatumani mittarfeqarfiit atorneqartut isumannaallisaanerit aammalu aningaasarsiornikkut nalileeqqinnissaq siunertaralugu.
Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua:
Inatsisartuni ilaasortat Jørgen Wæver Johansen aamma Per Rosing-Petersenip siunnersuutaanut tunngatillugu Atassummiit naatsumik oqaaseqassaagut.
Siullermik siunnersuummut saqqummiunneqartut tusaaginnarlugit tamakkiisumik taperserneqarsinnaasutut isikkoqaraluarput, tassami siunnersuummi ilaatigut Qallunaat Nunaat qaqqaqarani manissuinnaanera, nunarpullu manissuinnaannani qaqqarpassuaqarluni, tamakkuinnaalluunniit tusaaginnarlugit eqqarsarnaraluarpoq malittarisassat ajornanngitsunnguamik nunatsinnut nuunneqarsinnaasut.
Kisiannili silaannakkut angallannermi atuummassuteqartut malittarisassat assigiinngitsut amerlasuutut oqaatigineqarsinnaapput, ilaatigut ajornannginerusumik nunatsinnut nuunneqarsinnaasut, ilaqarpulli aamma mianernarluinnartunik silaannakkut angallanneq, sillimaniarneq eqqarsaatigalugu imaanaanngitsorujussuummat aammalu nunarsuarmi tamarmi tamani tamaani silaannakkut angallannermi assigiikkuutaanik ataatsimoorussanik malittarisassaqartoqartarmat uagutsinnit allanngortinneqarsinnaanngitsunik.
Nunatsinnut naleqquttortaasa nuunneqarnissaannut taaneqarsinnaasunut tunngatillugu paasinarpoq apeqqutit taakkorpiaat suleqatigiissitami Namminersornerullutik Oqartussat aamma Mittarfeqarfiit peqataaffigisaani suliarineqarsimasut, taamaattumik paasinarpoq siunnersuuteqartut angujumasaat aallartereersimasut, soorlu Naalakkersuisut oqaatigigaat piginnaatitaaffiit ilaasa Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarsimasut aammalu tamaangaannaq killigatik Atlantikoq qulaallugu silaannakkut akinik aalajangiisarnerup kiisalu angallassivinni akuersissuteqartarnerup nunatsinnut nuunneqarnissaa aamma anguniarlugu sulissutigigaat.
Taamaattumik siunnersuumut tunngatillugu anginerusumik oqaaseqarnata nalunaarusiami saqqummiunneqartut Naalakkersuisullu siunnersuuteqartunut akissuteqaataat taamatut Atassummiit oqaaseqarfigaagut.
Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Nunatsinni silaannakkut angallanneq pillugu malittarisassat atuutsinneqartut Danmarkimiillu akisussaaffigineqartut nunatsinnut nuunneqarnissaat, ingerlanneqarnissaat aammalu aqunneqarnissaat siunertaralugu allanngortitsinissaq pillugu apeqquteqaat tunngavigalugu Inatsisartuni ilaasortat Jørgen Wæver Johansen aamma Inatsisartunut ilaasortaq Per Rosing-Petersen ataatsimoorlutik siunnersuutaat soqutiginartoq Inuit Ataqatigiinniit naatsumik oqaaseqarfigissavarput.
Inuit Ataqatigiinniit paasilluarsinnaavarput Inatsisartunut ilaasortat nunatsinni silaannakkut angallaneq pillugu tamakkiisumik akisussaaffiup aqutsinerullu nuunneqarnissaanik siunnersuuteqarmata, taamaakkaluartorlu aamma siunnersuutigineqartoq imaaliallaannaq piviusunngortinneqarsinnaannginera paasilluarparput. 1944-mi Chigaco-mi isumaqatigiissut 1947-mi atuutilersoq naapertorlugu nunarput maannakkut ilaasortaanngorsinnaannginnera ersarissumik tikkuarneqarmat. Tamatumani piumasaqaataammat nunat naalagaaffiunissaat, Naalagaaffiit Peqatigiinnut aamma ilaasortaanissamik aamma piumasaqaatitaqartoq. Tassa imaappoq nunarput qallunaat nunaallu naalagaaffeqatiggiitsillugit nunatsinni siulaannakkut angallanneq pillugu malittarisassat qallunaat nunaanniit akisussaaffigineqarnerat ingerlanneqartussaassooq aqutsineq ilanngullugu.
Taamaakkaluartoq tamanna uniffiginagu Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput nunatsinnni silaannakkut angallanneq ingerlaavartumik ineriartorfiusussaammat naalagaaffeqatigiinnermi oqartussanut siulaannakkut angallanneq pillugu nunatta oqartussanerata annertusarnissaani suliniateqartuaqqullugit.
Inuit Ataqatigiit suleqatigiissitat silaannakkut angallanneq pillugu inatsiseqarmat Kalaallit Nunaannut naleqqiullugu-mik taallugu sukumiisumik soqutiginartumillu nalunaarusiorsimanerat maannakkuugallartoq piffissaasorinngilarput annertunerusumik oqaaseqarfiginissaanut, isumaqarlutali siunissami ataatsimiititaliami suleqqinnissatsinnut najoqqutassatut pingaartut ilagiumaaraat.
Taamatut oqaaseqarluta Inatsisartuni ilaasortat Naalakkersuisullu akissuteqaataat taamatut oqaaseqarfigaarput.
Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Jørgen Wæver Johansen-ip Per Rosing-Petersen-illu oqaluuserisassatut
saqqummiussaat soqutiginartoq Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqarfigerusuppagut.
Oqartussaaffiit timmisartornermut tunngassuteqartut nunatsinnut
nuunniarneqarneranut tassalu akisussaaffeqarfiit aammalu allaffissornikkut
aqutsinermik tunngasut aporfissanik arlalinnik imaqarnerat Kattusseqatigiinniit
maluginiarpagut.
Nalunaarusiami Angallannermik Naalakkersuisoqarfimmiit tassalu qallunaat
nunaanniit aammalu Namminersornerullutik Oqartussaniit suliarineqarsimasumit,
ersarippormi silaannakkut angallassinermi piumasaqaatit sakkortuut ataanni
nunarput inissisimanera pissutigalugu aammalumi naalagaaffiunnginnerput
pissutaaqataalluni qallunaat nunaata oqartussaaffeqarfiit akisussaaffeqarfiillu
annertuut ingerlammagit. Tassa ICAO-p piumasaqaataat sakkortuut ataanni
nunarput inissisimammat, immikkullu nunatsinnut tunngasut akuersissutiginerisigut
silaannakkut massakkut nunatsinni ingerlanneqarmata.
Nunattami maannakkut oqartussaaffigilersinnaasai arlallit Naalakkersuisup
taakkartorpai, Kattusseqatigiinniilli soqutiginartipparput silaannakkut
angallannermut tunngasut arlallit nunatsinnut nuunniarneqareersimasut
saniatigut nuunneqarsinnaasut nussorneqarsinnaanera soqutiginartikkatsigit,
aammalu nuunneqarsinnaappata nuunneqarnissaat Naalakkersuisunut
misissugassanngorteqqeqqullugu Kattusseqatigiinniit innersuutigerusukkatsigit.
Apeqqutigineqartariaqarpormi nuussinnasat nunatsinnut tunngassuteqartut
sapinngisagut imaluunniit sapinngisagut nunatsinnut nuunneqarsinnaannginnersut,
tassami suliffissanik pilersitsisinnaanissaat eqqarsaatigalugit. Ullumikkullu
oqartussaaffeqarnermut tunngatillugu annertuut nunatsinnut attuumassuteqartut
qallunaat naalagaaffiata nunarput sinnerlugu ingerlatereermagit.
Kattusseqatigiinniit eqqumaffigisassatut oqaatigerusupparput
oqartussaaffinnik nuussinikkut nunatsinnut qanoq sunniuteqassanersoq aningaasatigut
aammalu suliffissaqartitsiniarnikkut minnerunngitsumillu piumasaqaatit
suunersut eqqumaffiginissaat pingaartikkatsigit, tassami nuussinikkut
sulisussatigut assigiinngitsunik piumasaqaateqartoqarsinnaammat suliffiit
assigiinngitsut inuttalersorsinnaanissaannut immikkut
ilinniarsimasuusinnaanerat eqqarsaatigalugit. Pingaarutilittut
Kattusseqatigiinniit taakkartorusupparput SAS-ip atlantikoq qulaallugu
angallassinerata oqartussaaffeqarnera, tassa monopol-eqarnera, piaarnerpaamik
inatsisitigut ujartortariaqaraat nunatsinnut nuunneqarnissaanut.
Kattusseqatigiinniimmi pingaarutilittut isigigatsigu oqartussaaffeqarfiup
monopol-eqarnerup peerneqarneratigut timmisartuutileqatigiit nunatsinneersut
nunanilu allaneersut unammillernikkut timmisartuussisalernissaat ammaanneqarsinnaammata.
Taamatummi iliornikkut akit ullutsinni qaffasereeqisut
appartinneqarsinnaanissaat qularinnginatsigit. Naalakkersuisup taakkartugaanut
tunngatillugu Kattusseqatigiinniit innersuutigerusupparput
isumaqatigiinniarnerni assigiinngitsuni nunarput annertunerusumik
ilaatinneqartalernissaa sakkortuumik innersuussutigerusukkatsigu.
Maannakkummi timmisartornikkut pissutsit annertuumik siuariartortut qanimut
malinnaaffigineqarsinnaanissaat ilaaffigisariaqaratsigit.
Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisumut taakkartukkagut
Kattusseqatigiinniit innersuussutigerusuppagut.
Per Rosing-Petersen, Attaviitsoq:
Partiit qisuariarnerinut qujavunga aamma, soorunami Naalakkersuisut
sinnerlugit Steffen Ulrich-Lynge-p qisuariaataanut qujavugut.
Immikkut maluginiakkatta ilagaat, qularnanngilaq una paasigatsigu
inatsisit tungaatigut Danmark-i naalagaaffeqatigitillugu pisinnaanngitsoq uagut
silaannakkut angallannermi akisussaaneq aqutsinerlu tamakkiisumik
tigusinnaanissaa. Kisianni suliniuteqarnissaa aammalu tassuuna misissuinikkut
ersarippoq soqutigalugu ingerlariaqqissasoq ilaatigut aamma Siumup
oqaaseqartuata eqqaavaa taamannak ilaatigulluunniit Islandimi angallannermik
qaammaasaqartut paasisimasaqartut suleqatigalugit misissuisoqaqqittariaqarpqo,
taannalu aamma soorunami tapersersornarpoq. Immikkut maluginiarpara Inuit
Ataqatigiit Atassutillu aningaasat tungaatigut taavalu suliffeqarnikkut
nunatsinnut soqutiginaateqarsinnaanera taakkartunngimmassuk, taakkualu
saniatigut soorunami ilisimasat aammali misilittakkat assigiinngitsorpassuit
nunatsinnut taamaasillutik iluaqutaasinnaanerat ujartorneqartariaqarpoq
tassuunartaatigut.
Aningaasartaatigut eqqaassagaanni imaappoq assesuutigiinnarlugu
nalinginnaasumik ullormut immaqa 300-t tikillugit nunarput timmisartorsuarnik
qulaanneqartarpoq europaminngaanniit USA-liartunik aamma illuatungaannut,
taakkualu nalinginnaasumik qulaassinermi akileraaruteqartarput,
nalinginnaanngilarlu timmisartorsuit taamaattut taama annertutigisut ilaatigut
10-15.000 koruunit angullugit taamannak qulaassinerminnik
akileraaruteqartarmata, taakkualu uagutsinnut nunatsinnut tunneq ajorput,
nunanut allanut Danmarki isumaqateqarpoq Island-ilu Canada-lu taakkua nunarput
qulaanneqarnera apeqqutaatillugu taakkununnga aningaasat tuttarput. Taamaattumik
aningaasarpassuupput 1,5 millionit immaqaluunnit 3 millionit angullugu ullormut
taamaasillutik nunatsinnut tussinnaagaluartut imannallu silaannakkut
angallannermi nakkutilliiveqarneq akisussaaffillu tigugaluarutsigu
aningaasartuutit matussutissaraluit taamaasillutik annaaneqartarlutik.
Ilaatigut maluginiarpara Atassutip oqaaseqartuata, Finn Karlsen-ip,
eqqartorai EKAO-p malittarisassai allanngortinneqarsinnaanngilluinnarmata,
kisianni taamaanngilaq, ukua tunngaviusumik EKAO-p malittarisassarai, kisianni sukannernerulertinneqarsinnaapput
tamannalu aamma ilaatigut Island-imiut taavalu nunap geografia tunngavigalugu
allanngortinneqartarput sukannernerulertinneqartarput, taamaallaat una
minnerpaaffissaa ammut qaangerneqannginnissaa isumagineqaannartarpoq.
Siumup oqaaseqartuata oqaatigereerpaa tapersernartoq nunanit
allaninngaanneersunik misissueqqinnissaq kaammattuutigigamiuk
Naalakkersuisunut. Tassungalu
atatillugu aamma Island-i immikkut taavaa. Taannami aamma naleqqulluarpoq
nunatsinnummi assersuutigissagutsigu Danmarkimi silaanna aammalu qanoq
geografia ittuunersoq Island-imi pissutsit uagutsinnut naleqqunnerujussuupput,
qaqqartuvoq silaannaalu allanngorartorujussuulluni soorlu uagutsinni
taamaattoq.
Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq.
Siullermik Kattusseqatigiinnut una naqqiutigilaassavara, maannakkut
monopol-eqanngilaq, tassa Grønlandsfly aamma atlantikoq ikaarlugu
timmisartuussisarpoq.
Massakkut tusaasakka imaapput partiininngaanniit aamma Kattusseqatigiinniit
piumasarineqarpoq misissoqqinneqassasoq, annerusumik misissorneqassasoq una
nunatta oqartussaanerata suli annerulersinnaanissaa silaannakkut angallanneq
eqqarsaatigalugu aammali uani taassallugu mittarfiliornerit
eqqarsaatigineqartutut tusaavakka, tassami tassani maleruagassat EKAO-miittut
maleqqissaartillugit soorunami annertuumik attuisaramik. Aammali unartaa
tusaavara timmisartut uani nunatsinnut qulaatsisartut amerlasuut taakku aamma
misissorneqassasut arlaatigut aningaasatigut isertitsissutaasinnaanissaat siunissami
tamanna misissorneqartussaassaaq. Taavalu aamma Siumuminngaanniit
oqaatigineqartoq una Island-imiut soorlu atorlugit tamakkuninnga
mittarfiliornernut paasisimasaqartut taavalu aamma makkununnga silaannakkut
angallannermik nalunngisaqartut taakku atorniarneqassasut.
Taakku tussatissatut tiguinnarnagit kisiannili suliassatta
ingerlariaqqinnissaanut soorunami atorluassavagut.
Oqaluuserisaq naammassivoq.