Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 62		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 12. oktober 1999 nal. 16.25

Oqaluuserisassani immikkoortoq 62

Ileqqorissaarneq tunngavigalugu ataatsimiititaliornissamik Siunnersuisartussamik pi-lersitsisoqarnissaanik siunnersuut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Per Rosing Petersen)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Siumut:

Per Rosing Petersen, siunnersuuteqartoq, Inatsisartunut ilaasortaq:

Qujanaq. Etiki (ileqqorissaarneq) tunngavigalugu ataatsimiititaliortoqarnissaanik siunnersuisartussamik pilersitsisoqarnissaanik siuunnersuut aaliangiiffigisassaq. Imaappoq, imatut tunngavilersorsimavara:

Nuna sunaluunniit inatsisit kisiisa tunngavigalugit aqunneqarsinnaanngilaq. Soorlu namminersornerulernissamut ataatssimiititaliap siulittaasukuata inatsisilerinermut ilisimatuup Isi Foighe-

lip oqaatigigaa jura - tassa inatsiseqarneq kisimi naammanngitsoq.

Ukiuni kingullerni minnerunngitssumik politikkikkut ingerlatsinerup ersarissumik takutippaa pisariaqalersoq ombudsmandeqarnerup saniatigut aamma etiki tunngavigalugu iliuutaasartut ikinngitsunik nalilersorneqartariaqartarsimasut.

Siorna tusagassiutitigut sammineqarmat aamma taamani ilaatigut inatsisartunut ilaasortat arlallit tamanna tapersorsorlugu orniginartippaat, pingaartumillu avammut kiinnertarnitsinnut atatillugu pisariaqalerpoq ataatsimiititaliamik pilersitsisoqarnissaanut.

Taamaattumik matumuuna Etiki (ileqqorissaarneq) tunngavigalugu ataatsimiititaliamik siunnersuisartussamik pilersitsisoqarnissaanik inatsisartuni aalajangiiffigineqarnissaa siunnersuutissavara.

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Johan Lund Olsen:

Ja, taavalu maannakkut partiit oqaaseqartussaanut pitinnata tassa akissuteqarluni oqaaseqartussaassaaq, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq.

Lisa Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Per Rosing Petersenip siunnersuutaata Inatsisartut siulittaasoqarfiannit apeqquteqaat tunngavigalugu oqallisigisassanngortinneqarpoq.

Siunnersuuteqartup siuunersuutigaa suliniutit assigiinngitsut ileqqorissaarnikkut tunngavigasat aallaavigalugit nalilersorneqartarfissaannik pilerrsitsisariaqartugut, tamatumalu kingunerisaanik siuunnersuutigalugu ileqqorissaarneq pillugu siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisoqassasoq.

Naalakkersuisut siunnersuummi tunngavigineqartut tapersersortariaqartutut isigaat, isumaqarlutilli aamma taamaattumik pilersitsisoqassagaluarpat suliat suut ileqqorissaarneq pillugu siunnersuisoqatigiinnit oqaaseqaateqarfigineqartassanersut erseqqinnerusumik qulaajarneqartariaqartoq.

Siunnersuisoqatigiit suliassaat killilerneqanngippata siunnersuisoqatigiit inunnik suliani assigiinngitsuni immikkut piginnaanilinnik inuttalersorniarnissaat ajornakusuussaaq.

Akerlianilli siunneruisoqatigiit sulianik aalajangersimasunik imaluunniit immikkuullarissunik suliaqartassattata, taava siuunnersuisoqatigiit inunnik suliamik taama pingaarutilimmik suliaqarnissaminnut piginnaaneqartunik inuttalersorneqarsinnaanngussapput. Taamatumunnga atatillugu ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq Peqqinnissamut ministerip ileqqorissaarneq pillugu siunnersuisoqatigiinnik pilersitsinera pillugu inatsit naapertorlugu Danmarkimi peqqinnissaqarfik kiisalu inuit ilisimatusarfigineqarnerat pillugu ileqqorissaarnikkut siunnersuisoqatigiiliortoqarsimammat. Taamaalillutik ileqqorisssaarnissaq pillugu siunnersuisoqatigiit suuliassaat Danmarkimi killileqqissaarneqarsimapput.

Naalakkersuisut aamma oqatigissavaat naalakkersuinikkut assigiinngitsunik iliuuseqartoqalersillugu, soorlu inatsisissanik peqqussutissanillu siunnersuuteqartoqassatillugu kiisalu nalunaarutinik atuutissitsisoqalissatillugu attuumassuteqartunik tusarniaasoqartuaannarmat. Tassalu taamaaliornikkut naalakkersuinnikkut iliuutsit suliani pineqartuni ileqqorissaarnikkut tunngavigisat aallaavigalugit nalilersorneqartarput. Taamalu siuunersuutip isummerfigineqarnerani siunnersuummi eqqarsaatigineqartut isigineqarneqarnisaannut periarfissat pioreerssut ilanngullugit isummerfigineqartariaqarput.

Taama oqaaseqarlutik Naalakkersuisut kaammattuutigissavaat siunnersuuteqartup siunnersuummini oqallinnermi erseqqissassagaa, tamannalu aallaavigalugu oqallittoqassasoq. Qujanaq.

Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing Petersenip siunersuutaa, tassalu ileqqorissaarneq pillugu siunnersuisoqatigiinnik pilersitsinissaq, pillugu siunnersuut Siumumiit ima oqaaseqarfigissavarput:

Siunnersuuteqartup tunngavilersuutigaa ileqqorissaarneq tunngavigalugu ataatsimiititaliamik pilersitsisoqassasoq. Isumaqarluni inatsiseqarnikkut ileqqorissaaneq kisimi naammanngitsoq.

Naalakkersuisut akissuteqaataat tunngaviatigut Siumumiit isumaqatigaarput. Isumaqarluta taamatut ataatsimiititaliornissaq pilersinneqassappat tunngavissat atorneqarsinnaasut qulaajarneqaqqaartariaqartut, ersarissumik sulinissaq anguneqassappat. Ullumikkut nunatsinni inatsisissat suliarineqaleraagata susassaqartut tusarniaaffigineqartarput. Taamatullu pissuseqartarneq kusarnartuusoq oqaatigisinnaavarput.

Aammalu isumaqarpugut ileqqorissaarneq pisortat kisimik pisussaaffiginngikkaat, pingaaruteqarluinnartutut aamma oqaatigissarvarput innuttaasut akunnerminni susassareqatigiinnermikkut minnerunngitsumillu ataqqeqatigiinnermikkut inuunertik ingerlattussaammassuk.

Siumumiit oqaatigisinnaavarput ileqqorissaarnikkut ingerlatsineq maani tunngavissarissaarluartoq, tassami nunatsinni ombudsmandeqarneq eqqussimavarput, kikkulluunniit eqqunngitsumik pineqarsorisut naammagittaalliorfigisinnaasaannik. Kiffartuunneqarfissaannillu.

Ilanngullugu kaammattuutigissavarput pisortat suliffeqarfiutaat, kiisalu namminersortut ileqqorissaarneq aallavigalugu innuttaasunik sullissinertik ingerlateqqullugu. Ilaatigut eqqunngitsumik pinnittarnerit naammattuugassaasartut pinngitsoorniarlugit. Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut akissuteqaataat tunngaviatigut taperserparput.

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Atassummiit ileqqorissaarnissaq tunngavigalugu ataatsimiititaliortoqarnissaanik siunnersuisartussamik pilersitsisoqarnissaanik siunnersuut oqaaseqarfigilersinnagu nalunaarutigissavarput, Atassummiit Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut kaammattuutaat Atassummiit taperserumagatsigu, tassalu siunnersuuteqartup siunnersuunni itisilerlugu erseqqissassagaa.

Ataatsimiititaliassaq suliassarpassuaqalersimappat taamaattumik ataatsimiititaliornissaq pisariaqalersimassaaq, illuatungaatigulli aamma oqartariaqarluta ataatsimiititaliorusunnerinnaq pillugu tassa maanngangaaq suliassaqanngippat ataatsimiititaliornissaq nukigiuttariaqanngitsoq. Naak, Naalakkersuisut tungaanniit ataatsimiititaliornissaq ilalerneqamisaareeraluartoq.

Taamatut naatsumik Atassummiit oqaaseqarallarpugut, oqaaseqaqqinnissarpullu naatsorsuutigineqarsinnaavoq, siunnersuuteqartup siunnersuunni pillugu itisileereernissaa utaqqimaalaariarlugu.

Asii Chemnitz Naarup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Etiki ileqqorissaarneq tunngavigalugu ataatsimiititaliortoqarnissaanik siunnersuisartussamik pilersitsisoqarnissaanik siunnersuut. Ileqqorissaarnissaq pillugu siunnersuisoqatigiinnik ataatsimiititaliortoqarnissaa Per Rosing Petersenip oqaluuserisassanngortitaa, taama nipeqarpoq. Siunnnersuummi sunarpiaq pineqartoq erseqqissarneqarsimasuuppat isummersorfiginissaa ajornannginnerujussuusimassagaluarpoq. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqaaseqarnitsinni matumani etikkip sumut sammitinneqarnera pillugu namminersuutigigaatsiarsimavarput.

Etik ilaatigut inoqatinut pissusilersornermiippoq, allatut oqaatigalugu etik, oqaatsimi etikimi isumagineqartoq tassa, inoqatinnut qanoq iliortarnissatsinnik malittarisassat imaluunniit tunngavissat, minnginnerunngitsumik inoqatinut ajunngitsumik pitsaasumillu ileqqulersortarnissaq eqqarsaatigalugu.

Sulineq aqqutigalugu inuinnartulluunniit inoqatitsinnut saaffiginnikkaagatta ileqqut taamaattut tamatigut atuupput. Ileqqorissaarnissamut malittarisassiat ilaat allattorneqarsimapput paatsuugassaanatillu, allat allassimanngillat kinguaariinnili kingornutaallutik.

Suliffiit ilinniakkamik tunuliaqutaqarluni ingerlanneqartup ilaanni pingaartinneqarpoq ileqqorissaarnissamut erseqqissunik malittarisassaqarnissaq. Assersuutaasinnaapput Isumaginninnermi siunnersortit aamma Peqqissaasut. Taakkua inunnik sullissinerminni ileqqorissaarnissamut inatsisai ilaatigut tassaapput, inoqatip naleqassusianik, ataqqinassusianik ataqqinninnermik, upperisaanik ataqqinninnermik, naalakkersuinikkut isummertariaasianik ataqqinninnermik, inooriaasianik ileqquinillu ataqinninnermik.

Aamma nipangiussisussaatitaanermik imaqarput kiisalu suliap susassaqarfiinik ilisimaarinninnermik namminerlu pisinnaasat suunerinik imaqarlutik.

Tusagassiortut aamma suliaminnut tunngasumik ileqqorissaarnissamut malittarisassaqarput. Nunatsinni inatsisit eqqarsaatigalugit tusagassiornermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsimmi, tusagassiortutut ileqqorissaarneq pillugu immikkut malittarisassaqarpoq.

Pisortat innuttaasullu akornanni suleqatigiinneq aamma ileqqorissaarnermik tunngaveqartariaqarpoq. Pisortat ingerlatsinerat pillugu ammasumik ingerlatsinissamut piumasaqaatit tamakkunun-nga assersuutaalluarput.Assersuutigineqarsinnaapput Innuttaasut pineqartut paasitinneqarsinnaatitaanerannut inatsit, aamma innuttaaqataasup oqaatsit sorliit atorlugit sullinneqarnissaminik toqqaanissamut pisinnaatitaaffia taaneqarsinnaalluni.

Naalakkersuinermik suliaqarneq aamma ileqqorissaarluni eqqarsarnissamik suleriuseqarnissamillu sakkortuumik piumasaqaatitaqarpoq. Nunatsinnissaaq tamanna aalajangersarneqarsimavoq Naalakkersuisutut sulineq eqqarsaatigalugu, Naalakkersuisunut ilaasortat atorfimminnik ingerlatsinerminnik akisussaanerat pillugu inatsisartut inatsisaanni.

Matumani taaneqarsinnaavoq Naalakkersuisut pisussaaffeqarnerat paasissutissanik eqqortunik saqqummiussisarnissaat, inatsisatut suliamik aalajangiinissaanut atorneqartussanik.

Inuit Ataqatigiinni paasinninnerput malillugu isumaqarpugut, ileqqorissaarnissamut siunnersuisoqatigiiulersinnaasut ileqqorissaarnissamut malittarisassat suut nakkutigiumaassaneraat piareersarneqaqqaartariaqartoq. Tassa suliassamut tunngaviusussat tunngaviusussanut piareersaatit suliarineqarsimanngitsut isumaqarpugut.

Per Rosing Petersenip siunnersuuteqarneratigut paasisoraarput, siunnersuummini politikkerit tamaasa eqqarsaatigigai. Ileqqorissaarnissaq tunngavigalugu siunnersuisoqatigiinnik ataatsimiititaliortoqarnissaanik siunnersuuteqarnermini.

Tamanna ima paasivarput, politikkerit atorfeqartunut allanut tamanut sanilliunniarai, politikkerillu qinikkatut sulinertik ileqqorissaarnissamut malittarisassat tunngavigalugit ingerlatissagaat, kiisalu ileqqorissaarnissamut siunnersuisoqatigiit tassaassasut nakkutilliisut imaluunniit maalaaruteqartarfik, politikkerit qinnikkatut sulinnerminni ileqqorissaarnissamut malittarisassanik unioqqutitsisimanerannik nalilersuisartussat.

Siunnersuisoqatugiinnilli pilersitsisinnaanngilagut siunnersuisoqatigiissat suliassaat suussanersut erseqqissumik aalajangersaaffigineqartinnagit.

Etikkimik oqalunneq assigiinngitsunut sammivilerneqarluni paasineqartarmat, matumani assersuutitut taarusutagut ukuupput: Etik kristumiussutsimik tunngaveqartoq. Nakorsat isaannik isigalugu aamma inunnik sullissinermi etikki.

Siuliani oqareernitsitut ileqqorissaarnissamut malittarisassat suut ileqqorissaarnissamut siunnersuisoqatigiiusinnaasut nakkutigiumaassaneraat piareersarneqaqqaatariaqartoq. Inuit Ataqatigiinni paasinnittaaserput malillugu isumaqarpugut ammasumik unneqarissumik ataqqinnittumillu inoqatinut pissuseqarneq aamma paasissaasumik ingerlatsineq, ileqqorissaarnerup suunerata nassuiarniarnera imarigai pingaaruteqarluinnartut.

Isumaqarpugut pisaq manna pillugu oqallineq pingaaruteqartuusoq, taamaattumik naalakkersuinermik suliaqartut partiit suliniaqatigiiffiillu allat kajumissaarniarpagut iluminni ataatsimiititalianilu aalajangiiffiusartuni tamanna oqallisigeqqullugu aallartissagaat. Kingornalu apeqqut una aalajangiiffigisassanngorlugu sammineqarumaarmat.

Loritha Hendriksen, Kattuseqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartuni ilaasortap Per Rosing Petersenip oqaluuserisassanngorlugu saqqummiussaa Kattuseqatigiinniit tamakkiisumik isumaqatigaarput. Taperserparpullu. Soorlu 1998-imi aviisitigut ersarissumik allaaseqartoq imannak imalimmik. Isuaaneq aallartippoq:" Immaqa piffissanngorpoq nunatsinni nunani allamiut aammalu uagut nunatsinni ataatsimiititaliamik ileqqorissaarnissamik malinnaasinnaasumik tunngaviliisinnaarsartussamillu peqalernissaq". Tassanimi paasinarluinnartumik allaaserisaqarpoq nunatsinni iluaqutaasinnaanera minnerunngitsumillu nunatta avataaniit isigineqaatissanut pingaaruteqarluinnartussaammat.

Kattusseqatigiinniit isumaqarluinnarpugut, sumiluunniit qinikkat atorfillillu iloqqorissaarnissamut takutitsisinnaanermut aallaaviusariaqartut siulliussasut. Pingaaruteqaqaarmi inuiaqatigiit kalaallit sinnerlugit avammut kiinnertarneq takutitsisarnerlu annertuumik pingaaruteqarmat.

Kiisalu siunnersuuteqartup ersarilluinnartumik tusagassiuutitigut allaaserisaa imaattoq isuaaffigeqqinniarpara. Tassalu issuaaneq aallartippoq: "Assersuutigalugit qinikkat qaffasissumi inississimasoq imaluunniit Naalakkersuisumut ilaasortaq inuiaqatigiit qinersisartut nalusaannik atorfimminnik aningaasanik atornerluisimasoq atorfimminiit peersitaanngippat eqqartuusivitsigut pineqaatissinneqarsinnaannginnera pissutigalugu".

Taakkuinnaalluunniit aallaavigissagaanni tassani ersereerpoq qanoq pisariaqartigisoq ataatsimiititaliamik siunnersuisartussamik peqalernissaq. Taamatut naatsumik oqaaseqarluta oqallisissiaq tamakkiisumik Kattusseqatigiinniit taperserparput, ataatsimiititaliamullu susassaqartumut oqallisiginissaa inassutigigalugu.

Per Rosing Petersen, Attaviitsoq oqaaseqaqqittoq:

Qujanaq. Qisuariartunut aamma qujanarpoq malugisinnaagakku taanna soqutigineqarluni sammineqarusuttoq. Aamma qujarusuppunga IA-p oqaaseqartuanut, Asii Chemnitz Narupimut, tassani soorlu malugisinnaagiga isumaqatigiilluarluta taanna oqaluuserisinnaallugu.

Ileqqorissaarneq pillugu siunnersuisoqatigiinnik taamannak siunnersuininnik kaammattorneqarama aamma Naalakkersuisut ilaasortaannik imannak itisiliilaarusuppunga, etik pillugu.

Naalakkersuisunut ilaasortap Lise Lennertip kaammattuutigaa, oqallinnermi suna tunngavigalugu siunnersuuteqarnersunga erseqqissassagiga, imaapporlu:

Siunnersuutinni immaqa itisilersimanngikkaluarlugu uterfigeqqilaaraanni sammivia naleqqerneqarsinnaavoq, ilaatigut imatut tunngavilersuigama.

Jura, tassa inatsisilerineq naammanngitsoq aammlu ombudsmandeqarnerput ajornartorsiutaasinnaasut inatsisitigut malersorneqarsinnaanngitsut aporfiusinnaasarmata, ombudsmandip attuumassuteqarfiata iluaniikkaluarlutik.

Tassa nalingissaasumik Pisortaqarfiit tassanilu Namminersornerullutik Oqartussat aammalu kommunit susassaqarfiisa iluani ileqquusartut aalajangiisarnerilluunniit, assersuutigiinnarlugu atorfinititsisarnerit, inuiaqatigiit akornanni inatsisaasut sanioqqutinneqanngikkaluarlutilluunniit malunnartumik mamiagineqartarmata akueriuminaatsinneqartarlutillu.

Taamaattumik siunnersuisoqatigiinnik pilersitsiniarnermi uatsinnut qiviaqqaarluta tulluartuussagaluarpoq taakku susassaqarfiit qulaani taakkartorneqartut tunngavigalugit siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisoqassappat. Aammami susassaqarfiit taakku qulaani takkartorneqartut annertuumik inuiaqatigiinnut ulluinnarni aalajangersaanermi attuisartuummata.

Naalakkersuisunut ilaasortat assersuutitut ilanngussaa tusarniaasarnerit pillugit, una periarfissaq iluatsillugu oqaatigisariaqarsoraara, ataasiarani naammagittaalliortoqartarmat, piffissaq kingullerpaaq atorlugu apuunniarneqartarmata, taamaasilluni iluamik piareersarluakkamik qisuariarnissamut piffissaliunneqartoq annikitsuaranngortarluni. Eqqaamassuarput uagut akornatsinni ileqqoqarnitsigut inuiaqatigiinnut minnerunngitsumillu pingaarutilimmillu inuusuttunut oqariartuuteqartaratta, maligassiuisaratta ilaatigut kinguneqapilussinnaasartumik.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Siunnersuutip imarisaa paasineqarsinnaavoq kiinnertarnitsinni arlaannik atuagaaqqamik najoqqutassatsinik sanasoqassasoq, kisianni itisilerineratigut massakkut paasinarpoq, pisortat ingerlatsinerat tassani pineqartoq pingaarnerpaatut.

Taamaattumik Naalakkersuisuniit arajutsisimanngisagut najoqqutaralugit ukua ombudsmandimut tunngasut, tassaavoq pisortat ingerlassineranni eqqunngitsumik pineqarsimasutut misigisimasut suliakkiisarfiat. Taassuma saniatigut inatsiseqarpugut, inatsisartut inatsiseqarpugut pingasut, pisortat ingerlassinerminni ammassumik pissuseqarnissaannik, allatigullu isertuaatsumik pissuseqarnissamik inatsisinik.

Taamaattumik siunnersuuteqartup itisilerineratigut paasinarpoq una kaammattuutaanerusoq suliffeqarfiit ataasiakkaat, kommunit allaffigigunikkit, nukissiorfiit allaffigippatigit, tassani suliffeqarfiup nammineq ilumini sulinermini qanoq pissuseqarnissani sulisunut kaammattuuteqarnissaa, kulture, suliffimmi tassani kulture sunaassanersoq.

Taamaattumik Kattusseqatigiit oqaaseqarnerattut inatsiseqarnermut ataatsimiititami suliakkiissutaassanersoq tassani apeqqutaavoq, soorunami Kattusseqatigiit taamatut kaammattuuteqarput, tamannalu siulittaasoqarfiup isummerfigisussaavaa.

Siunnersuuteqartup siunnnersuutaa ataatsimut nalilissagaanni ileqqorissaarnissamik tamakkiivissumik najoqqutassiorniarneq, siunnersuisoqatigiit najoqqutaassaannik sananiarneq ajornakusuussaqaaq, soorlu Danmarkikkunnisut inuit, inuttut inuunerup qanoq pilertarneranut tunngasumik qaqugukkut inoqaterput toqusutut naatsorsuunneqassanersukkunnik kiisalu uumasut misileraanerni atorlugit pileqqaassusiinik aallaaviit allanngortiterneqartarnerannut tunngasut, tassa tamakkuupput killiliffaarillugit suliakkiissutigineqarsimasut. Taamatut ileqqorissaarnissami immaqa taaneqavissinnaanerat nalorninaraluartoq, kisianni maleruagassani tamakkunnani mianernartuni naliliisartussat.

Taamaattumik Naalakkersuisunut pingaaruteqassooq aamma inatsisartunut pingaaruteqassooq suliassaq suna arlaat killilik immikkut tamatumani pineqarumaassanersoq.

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq akissuteqaqqissaaq:

Tassa immaqa Josef Motzfeldtip aatsaannguaq oqaasissama ilai oqaatigereermagit uteqqiilaassagaluarpunga, kisianni uanga nammineerlunga pingaartippara siunnersuuteqartumut aamma soorunami apuutissallugu, malugisinnaagakku ilaannikkut partiit tamarmik oqaaseqartuisa ujartorpaat erseqqissaaqqullugu, soorlu uanga nammineerlunga aallaqqaataani oqaaseqarninni taannnna ujartoriga.

Aamma soorunami maluginiarpara Kattusseqatigiit taperseraat, kisiannili soorlu Per Rosing Petersenip itisilerinermini, akissuteqarnermini soorlu ujartorpaa una inatsisilerineq jura naammanngimmat, taavalu aamma paasivara aamma ombudsmandeqarneq saneqqullugu aamma taamatut ileqqorissaarneq pillugu ataatsimiititaliornissaq, taassuma iluaniittoq ombudsmandip suliassaata avataaniittoq eqqarsaatigalugu aallaavigigaa.

Kiisalu aamma Namminersornerullutik Oqartussat kommunimilu ileqquusartut akueriuminaatsitani tunngavigalugit taamatut pilersitsisoqarnissaa ujartoraa.

Pisortaqarfitsinninngaanniit oqaatigisinnaavara tassa soorunami ujartorsimavarput qanoq aqqutissiuussisinnaanerput periarfissagullu suunersut, uani. Tassani soorlu aamma aallaqqaataani oqaatigereeriga ileqqorissaanermut siunnersuisoqatigiit Sundhedsministeriminngaanniit taamatut pilersinneqarsimasut suliassaat soorunami annertuvoq aammalu ilaasortai amerlaqalutik, 17-iugamik.

Taavalu kisianni taassuma suleqatigisaa taaguteqartoq, Den centrale vidensetiske komité, tassani nunatsinninngaanniit, Pisortaqarfimminngaaniit, Pisortaqarfitta ilisimatusarnikkut tunngatillugu aaqqissuussisorisimasaata massakkut majimi atorfeqarunnaartup qallunaat suleqatigalugit aallartissimagaluarpai taassuma iluani.

Ilisimatusarnermi ileqqorissaarnissami ataatsimiititaliap suliaanut assingusumik nunatsinnut atuuttoqalersinnaanera pillugu aallarniutaasumik suliniuteqarluni aallartissimagaluarpoq, kisianni tassa taanna atorfik suli inuttalerneqanngimmat tassunga killissimagallarpugut, suliarlu unin-ngagallarpoq.

Tassa ilisimatusarnermi ataqatigiissaarisumik taanna ingerlanneqarsimasoq, tassa aamma ilisimatusarnerinnarmut tunnganngilaq kisiannili aamma katsorsaanermi malittarisassiortussaassasoq, aammalu inuit misissuinnermi peqataasartut illersorneqarnissaat qulakkiissallugu suliniuteqartussaasimavoq.

Kisianni paasinnissinnaanera najoqqutaralugu uani Per Rosing Petersenip ujartugaasa iluani aamma inatsisit Namminersornerullutik Oqartussat iluani, soorlu Josef Motzfeldtip taareeraa, pingasut pigereerpagut atorsinnaasagut, taamatut Per Rosing Petersenip ujartugaasa iluani, tassalu Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq inatsisartut inatsisaat, aam-mlau Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsisartut inatsisaat.

Taakkua iluanni tassa periarfissat pigereerpagut, kiisalu aamma soorunami inatsisartut ombudsmandi pillugu inatsisartut inatsisaat aamma taakkununnga ilaavoq.

Taamaammat tassa takkunani aatsaannguaq tassanni pingasuni periarfissaqareerpugut, imaluunniit ileqqorissaarnissaq piumasarineqareerpoq, kisiannili tassa soorunami apeqquserneqarsinnaavoq, qanoq atsigisumik taakku inatsisit pingasut iluani ingerlatsinermi naammattumik ileqqorissaarnissaq pisarnersoq. Ja, qujanaq.

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata avataatigut oqaaseqartoq:

Qujanaq, tassa Per Rosing Petersenip siunnersuutaani kissaatigineqartumi itisilerneqartussamik.

Ajuusaaraluarlunga uanga oqaatigissavara itisiliigaluaravit paasinngilara suna itisilerneqarnersoq. Uanga tassami paasinnittariaatsigut soorunami tassani apeqqutaasorujussuupput, qanoq etik paasineripput. Etikimik oqalukkaagatta tamatigut aamma morali, qallunaat oqaassii taakkua eqqarsaatigalugit moral aamma ilannguttuaannarpoq, etikimik oqalukkutta.

Etiki uanga paasinnittariaasera naapertorlugu, tassa taanna maligassiuinissamut tunngasoq, tunngassuteqarpoq qanoq malinnissanersugut, taava moralertaa apeqqutaavoq uagut nammineq inuttut uagut inuttut qanoq iliuutsigut.

Soorlu assersuutigiinnarlugu maani ilaatigut moralerput kusananngittartorujussuuvoq, uffa pikani ilaa qulaani ataqqinninnissaq, inoqatitsinnut ataqqinninnissaq, tassa etik ilaa, etiki iluaniippoq inoqatigut ataqqissagugit.

Kisianni moralimik uagut iliuuseqartarnitsinni ilaatigut maani inoqatitsinnik ataqqinninngitsutullusooq ililluta pissusilersortarpugut. Ilaa taamaattumik illit siunnersuutinni imannak paasivara, politikerit, tassa politikeretik immaqa taamannak taannna kissaatiginerpat?

Uanga isumaqarpunga pingaaaruteqartorujussuusoq etiskrådiliussagutta taava inuiaqatigiit ta-marmik attuumassuteqarfiannik taamaattumik pilersitsisariaqartugut. Ilaa politikerit imaanngilaq kisimik qanoq ileqqorissaartuussasut, imaluunnit inoqatiminnut, tassami isumaqarpunga inuiaqatigiit tamatta taava tunngasumik etiskrådiliortariaqartugut.

Uagut nammineq moralerput aalajangissavarput, nammineq uagut perorsagaanitsinni moralimik qamani peqarpugut.

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Tassa uagut tapersiinitsinnut tunngavigilluinnaqqissaarparput taamanikkut 1998-imi aviisimi allaaserisaq erseqqilluinnartoq. Taannalu isumaq tunngavigalugu uagut isumaqarsimavugut tapersiissalluta, aamma nalunnginnatsigu ukiuni kingullerni amigaatigineqalersimasoq. Soorlu qinigaanerup kingorna tusartuartarparput aamma ilissi allatulli iliulissagassi qinikkatuut.

Tassani inatsiseqannginnera imaluunniit etikimi malittarisassaqannginnera taanna peqqutaasarsimavooq. Taamaattumik taannna ujarlugu atuaqqeriarlugu naliliinitsinnut taanna tunngavigisimavarput, Perip nammineq allagaa, isumaqaratta taassuma asserluinnaanik qulequtsiilluni allagaqarsimasoq. Taamaattumik paatsooqqunngeqaarput suna pillugu tapersiinitsinni oqaaseqarnitsinnut.

Otto Steenholdt, Atassut:

Neriorsuisimavugut siunnersuuteqartoq siunnersuunni pillugu itisilerereerpat oqaaseqaqqilaarumalluta, kisianni oqaluttoq kingulleq immaqa aamma uatsitorluinnarli eqqarsarsimannguatsiarpoq, annerusumik uatsinninngaanniit oqaaseqassalluta itisilerineq periarfissaqarsorinngilarput.

Kisianni taamatut oqalukkaluartilluta ilaasa annertoorujussuaq ilaasa politikkerinut tunngasut allallu, tamakku eqqartortillugit siunnersuutigisinnaavarput Atassumminngaanniit folketingimi etiskrådeqarmat, qulernanngilluinnarpoq taanna paasiniaaffigineqarsinnaasoq, sorpiaat taamatut sulinerminni aallaaviginiartarneraat. Nalunakujummat isumaqarpunga isumassarsiorfigalugu taanna siunniunneqarsinnaasoq.

Per Rosing Petersen, Attaviittoq, siunnersuuteqartoq oqaaseqaqqittoq:

Tassa ilaatigut aamma taamanna naatsumik saqqummiussininnut pingaartissimavara, imaassan-nginnami aamma inuit ataasiakkaat isumaat kisiat tunngavigalugu naleqqersuisoqassasoq una etiskråde qanoq imaluunniit moralsk taakkua uanga qanittorujussuartut isigisarpakka. Taakkua immersuisoqassasoq inuup ataasiakkaap kisiisa tunngavigalugit isumaa, kisianni inuit sapinngisamik tamakkiilluta immersortariaqarparput taanna.

Ilaatigut aamma isumaqatigisorujussuuara Asii Chemnitz. Naarup IA-a sinnerlugu oqaasii tassani qupperneq aappaani oqarmat imatut:"Ileqqorissaarnissamut sinnersueqatigiit tassaassasut nakkutilliisut immaluunniit maalaaruteqarfik politiikerit qinikkatut imaluunniit aamma atorfillit sulinerminni ileqqorissaarnissamik malittarisassanik unioqqutitsisinnaaneranik nalilersuisartussat".

Ilaatigut tamakkuninnga immersorneqarsinnaavoq, assigiinngitsorpassuit tassani tunngavigisinnaavai. Kisianni pingaaruteqartorujujorussuuvoq inuit ataasiakkaat isumaat kisiat tunngiviginagu. Kisianni siammasissumik tunngaveqarluni taanna immersorneqarnissaa.

Taamaattumik aamma Lise Linnertip oqarneratut aamma misissorluaqqaariarlugu imaluunniit tassani pisortaqarfimmi misissoriarlugu assigiinngitsullu immaqa soqutiginnissinnaasut tunngavigalugit taanna oqallisigeqqeriarlugu aamma saqqummiuteqqinneqarsinnaasoq.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut siulittaasuat, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Ja, tassalu takusinnaasakka malillugit allanik oqaaseqaqqittoqarnianngilaq, tassalu taamaalilluta oqaluuserisarput tassa taanna immikkoortoq 62-imiittoq maannakkut naammassivarput.

Oqaluuserisaq naammassivoq.