Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 70		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Sisamanngorneq 28. oktober 1999 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 70

 

Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut, atorfinitsitaanermut atatillugu inigi-sanngortinneqartoq, ukiut tallimat najugarineqareersimatillugu, nalinginnaasumik na-jugaqartumit attartorneqartalersinnaanissaa, imaluunniit pisiarineqarsinnaalernissaa pillugu.

(Olga Poulsen)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Johan Lund Olsen:

Inatsisartut ataatsimiinnerat ammarpoq. Ulllumikkut sisamanngorneq Inatsisartut oqaluuserisassarivavut oktober-ip 28-iani Inatsisartut oqaluuserisassarivavut immikkoortut aqqanillit.

Siullermik immikkoortoq 70, tassa Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut, atorfinitsitaanermut atatillugu inigisanngortinneqartoq ukiut tallimat najugarineqareersimatillugu nalinginnaasumik najugaqartumit attartorneqartalersinnaanissaa imaluunniit pisiarineqarsinnaalernissaa pillugu Olga Poulsen-ip siunnersuuteqarfigisaa.

Kiisalu immikkoortoq 74, Anders Nilsson, Augusta Salling Godmann Jensen-ilu peqatigiillutik siunnersuuteqarfigisaat KNI Pilersuisup kiffartuussineranut isumaqatigiissutip nassuiaatigineqarnissaanik apeqquteqaat pillugu oqallinneq.

Kiisalu immikkoortoq 78, Inatsisartut "Aalisakkat atatsimoorussat aalisakkallu nuttartuartut piujuartinneqarnissaat iluaqutiginiarneqarnerisalu aqunneqarnerat pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit imaani pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutaanni 10. december 1982-imeersumi aalajangersakkat naammassinneqarnissaat pillugu isumaqatigiissut" pillugu oqaaseqaatissaq.

Kiisalu immikkoortoq 79, Inatsisartunut ilaasortap Sivert K. Heilmann-ip siunnersuutaa piffissami aalajangersimasumi kilisaatinut angisuunut sumiiffinni aalajangersimasuni raajaneriartartunut mattussigallarnissamik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Taava immikkoortoq 113, Inatsisartunut Otto Steenholdt-ip siunnersuuteqarfigisaa, tassa Naalakkersuisut Inatsisartut ukioq 2000-imi upernaakkut ataatsimiinnissaannut Kalaallit Nunaanni atuarfiit imminnut ingerlattut (privatskole-t) pilersinneqarnissaannut inatsisitigut periarfissiinissaq pillugu siunnersuuteqaqquneqaqqullugit peqquniqarnissaasa aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarfigisaa.

Taavalu immikkoortoq 114, tassa aamma meeqqat atuarfiannut attuumassuteqartoq, Augusta Salling-ip siunnersuuteqarfigisaa, tassa Naalakkersuisut Inatsisartut ukioq 2000 upernaakkut ataatsimiinnissaannut meeqqat atuarfianni klassini qullerni atuartut atuarnermut tapiiffigineqartarnerat pilersuisuutut isertitaat apeqqutaatinnagit tunniunneqartalernissaannik siunnersuuteqaqquneqaqqullugit peqquneqarnissaasa Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarfigisaa.

Erseqqissaatigissavara immikkoortoq 113 aammalu immikkoortoq 114 ataatsimoortillugit maani suliarineqassammata.

Taavalu tullinnguutissaaq immikkoortoq 16, Namminersornerulutik Oqartussat missingersersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut, pingajussaaniigassaq.

Taava immikkoortoq 17, aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut aamma pingajussaaniigassarput.

Immikkoortoq 23, inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut aamma pingajussaaniigassarput.

Immikkoortoq 25, Grønlands Tekniske Organisationi pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut aamma pingajussaaniigassarput.

Kiisalu ullormut oqaluuserisassani kingullertut immikkoortoq 34, peqqissaasunut ilinniartitaaneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut, tassa aamma pingajussaaniigassarput.

Taavalu maannakkut ullormut oqaluuserisassatsinni immikkoortoq 70, tassanilu qinnuigissavara siunnersuuteqartoq Olga Poulsen siunnersuumminik saqqummiusseqqullugu.

Olga Poulsen, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut, atorfinitsitaanermut atatillugu inigisanngortinneqartoq ukiut tallimat najugarineqareersimatillugu nalinginnaasumik najugaqartumit attartorneqartalersinnaanissaa imaluunniit pisiarineqarsinnaalernissaa pillugu.

Siunnersuummut tunngavilersuutigineqartut:

Nalunngisatsitut INI A/S-ip inissianik aqutsinermini inissiaatigisat agguaanneqartarneri 50 %-ii atorfinitsinneqarnermut atatillugu inissiaritinneqartartussatut immikkoortitaapput.

Taamatut periuseqarnerup kinguneraa nalinginnaasumik inissiat attartortitassat ikitsuaranngortarneri. Inissiamik utaqqisorpassuit utaqqisunut allattorsimaffimmi allassimasuusut ilaqarput atorfimminnut atatillugu inissianik atuisunik. Amerlasuutigullu aappaqisaq aamma utaqqisunut allassimasarluni.

Atorfimmut atatillugu ineqartoq ukiut tallimat tassani najugaqareersimalluni inigisamik nalinginnaasumik attartornissaanut periarfissaqalerpat, pisiarineqarsinnaasaanulluunniit periarfissaqalerpat utaqqisunut allattorsimaffik piviusoq pigilersinnaavarput, tamannalu aallaavigalugu ukiunut arlalinnut siumoorluta pilersaarusiorsinnaanngussalluta.

Siunnersuutiga akuersissutigineqarpat tamatumattaaq kinguerissavaa toqukkut qimaguttoqarnerani atorfimmut atasumik inimik attartortut ukiut tallimat qaangiunnerini nalinginnaasumik attartortut atugarisaasa assinginik atugaqalernissaat. Maleruagassat maannakkutut itsillugit katissimasup inooqatigisap inigisaq suli najugarisani qimattussaavaa. Taamatut pisoqarsimatillugu nalinginnaasuunngilaq suliffeqarfiup atorfeqartitsisup katissimasumut inooqataasumulluunniit inissaqartitsisarnera imaluunniit katissimasup atorfimmut atasumik inissaqarnissamut akuerisaanngivittarnera.

Katissimasaq inooqaterluunniit qimagaasoq taamaalilluni artorsaatimi qaavatigut angerlarsimaffini qimattariaqalersinnaavaa ilaatigut inuiaqatigiinnut akisusinnaaqisumik. Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuut Inatsisartunit ilassilluarneqarnissaanik neriuuteqarlunga saqqummiuppara.

Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

1972-imi ineqarnermut tunngassuteqartut naalagaaffimmut atagallarmata tikisitat inissaattut sananeqarsimasut nunaqavissunut attartortinneqarnerat pillugu kaajallaasitaqarpoq. Kaajallaasitaq taanna naapertorlugu nunaqavissut inissiamik taamaattumik tunineqarsimasut ukiut marluk naalagaaffimmi atorfeqareerunik inissiaq attartorsinnaavaat nalinginnaasumik attartornermut isumaqatigiissuteqarlutik.

1982-imi Inatsisartut Ukiakkut ataatsimiinneranni kaajallaasitap taaneqartup oqallisigineqarnissaa pillugu siunnersuut oqallisigineqarpoq. Siunnersuut Naalakkersuisut Siulittaasuannit saqqummiunneqarpoq, saqqummiussinerminilu ilaatigut ima oqaaseqarpoq:

"Kaajallaasitami 22. november 1972-imeersumi aalajangersagaqarpoq nunaveqartunik inissianut tunniunneqarsimasunut attartornermik tigusinissamut periarfissiisumik pineqartoq ukiuni marlunni inissiami najugaqareersimappat."

"Maleruagassaq taanna atorneqarpoq nalinginnaasumik initaarniarlutik utaqqisut minnerusumik annerusumilluunniit sanioqqunniarlugit. Assersuutigalugu inuit illoqarfimminni initaarniarlutik utaqqisut allattorsimaffianni kingullernut ilaasut ussernartorsiorsinnaapput pisortat suliffeqarfiini atorfinitsinneqarallarnissaminnut taamaasiorlutik ininik tunineqarsinnaaqqullutik. Pineqartut ukiuni marlunni atorfeqareerunik inissiap attartornissaanut isumaqatigiissut pisinnaavaat tamannalu pereerpat atorfimminnit soraarlutik imaluunniit namminersortuni atorfininniarsinnaallutik. Pineqartut taamaasiornermikkut initaarniarlutik utaqqisunit allanit siulliullutik inissaminnik tunineqartarput."

"Pissutsit tamakku erseqqissumik naleqqutinngillat, siullermik pingaartumillu inunnut initaarniarlutik utaqqisut allattorsimaffianni ilanngunneqarsimasunut sanilliullugu, aammali pingaartumik pisortat aningaasaqarniarnerannut tunngatillugu"

Assigiinngisitsinerup eqqaaneqartup unitsinneqarnissaannik danskit naalagaaffiata saaffigineqarnissaanik Naalakkersuisut siulittaasuata inassuteqaataa Inatsisartunit isumaqatigineqarpoq. Tamannalu tunngavigalugu kaajallaasitaq pineqartoq 1985-imi atorunnaarsinneqarpoq.

Illoqarfinni annertuumik inissaaleqiffiusuni inuit inissarsiorlutik utaqqisut eqqarsaatigalugit Inatsisartunut ilaasortap Olga Poulsenip siunnersuutaata akuerineqarnera, Naalakkersuisut isumaat malillugu taamaaliorneq naammaginanngitsutut suli isigineqartariaqarpoq.

Atorfimmut atatillugu inigisaq ukiut aalajangersimasumik amerlassusillit qaangiunneranni nalinginnaasumik attartorneqarsinnaalerpat, atorfeqartoq soraarpat pisortat sulisumik inissaannik ujarlertariaqalissapput. Taamaaliortoqassappat ilisimaneqartutut illoqarfinni inissaaleqiffiusuni sulisut inissaminnik utaqqerujussuartariaqalissapput.

Naalakkersuisut isumaqarput inuit, pisortanik atorfeqarnertik apeqqutaatinnagu, inissiani nal-nginnaasuni inissarsiornerminnik attassiinnartariaqartut, kiisalu aatsaat nalinginnaasumik utaqqisuni inissisimaffitsik naapertorlugu inissarsisinnaalerunik inissarsisinnaasassasut.

Inatsisartunut ilaasortamit oqaatigineqarpoq suliffimminut atasumik ineqartoq toqukkut qimagukkaanngat aapparisap qimagaasup inigisaminiiginnarsinnaasannginnera ajornartorsiutaalersinnaasartoq. Ajornartorsiutit taamaattut aaqqinneqarsinnaassapput assersuutigalugu inissianik isumaginninnikkut siunertanut atugassianut kommunip innersuussisinnaatitaanerata atorneqarneratigut. Tamatuma saniatigut inissianik attartorneq pillugu peqqussutip annertuumik iluarsaanneqarnerani, 2000-imi Inatsisartunut saqqummiunneqartussami, ajornartorsiut taaneqartoq ilanngullugu Naalakkersersuisut naliliiffigissavaat.

Vittus Mikaelsen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortaq Olga Poulsen siunnersuuteqarpoq Inatsisartut ukioq 2000-imi upernaakkut ataatsimiinnissaanni oqaluuserineqassasoq, naalagaaffimmi atorfeqartut atorfeqarnerminnut atatillugu inissiamik tunineqartarnerat, taamatut inigisaq ukiut tallimat inigisimagaanni, inissiatut nalinginnaasutut inigineqartalernissa imaluunniit pisiarineqarsinnaanngornissaani ullumikkut inatsit allanngortinneqassasoq.

Siumumiit Inatsisartut ukioq 2000-imi upernaakkut ataatsimiinnissaanni oqaluuserineqarnissaa akuersaarparput.

Siumumiit siunnersuut paasilluarsinnaavarput, kisianni Siumumiit piffissanngorsorinngilarput taamatut aaqqiisuussinerup allanngortinneqarnissaanik. Nunarput tamaat ataatsimut isigalugu ingammik isorliunerusuni sulisussaqarniarnermut atatillugu inissaqartitsiniarneq ajornartor-siutaasarpoq, ingammik ilinniartitsisunut inissaqartitsiniarneq eqqarssaatigalugu.

Siumumiit taamak naatsumik oqaaseqarluta ineqarnermut tunngasut Ineqarnermut Ataatsi-miititaliami misissuiffigineqarnissaat inassutigissavarput, aammalu Ineqarnermut Naalakker-suisup upernaamut Inatsisartunut ataatsimiinnissaannut inissianik attartortarnermut peqqussutip nutarterneqarnissaanut tunngatillugu siunnersuuteqarniarnera Siumumiit akuersaaratsigu.

Godmann Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:

Inartsisartunut ilaasortap Olga Poulsen-ip siunnersuutaa qimerlooreerlutigu, naatsumik imatut Atassummiit oqaaseqaateqassaagut.

Pineqartoq tunngaviatigut paasilluaraluarlutigu, taamaatooq isumaqarpugut Naalakkersuisutta akissuteqaataat orniginarnerusoq. Inissianik attartornermi piginnittussaalernissaq atuutitinneqalissapat, sulifffeqarfinni atorfilittat inissaqartinniarnerat isumaqarnarpoq pitsaanerulernavianngitsoq. Nuuginnarluunniit eqqarsaatigissagaanni inissiat pisortanit pigineqartut maannakkut 4000-iupput, taakunannga suliffeqarfinni attartorneqartut 1600-uulutik, taassumaannaalluunniit ersersereermagu atuisut inigisartik, nammineneq pigisamittut pigilissappassuk, siunissami ajornartorsiut maannakkornit minnerulernavianngitsoq.

Maannakkullu initaarniarnermi utaqqisarnerujussuarmut siunnersuutigineqartoq iluaqutaasinnaanersoq takujuminaalluni. Taamaattumik Atassummiit isumaqarpugut siunnersuutip atuutitinneqalernissaa maannakkut piffissanngorsimanngitsoq.

Taamaattumik naggataatigut Naalakkersuisut akissuteqaataat Atassummiit ilalerparput

Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartunut ilaasortaq Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiinneersoq, siunnersuuteqarpoq atorfinitsitaanermut atatillugu inigisassanngortinneqartumik ukiullu tallimat najugaqareersimatilluni, naliginnaasumik najugaqartumit attartuinissaanik imaluunniit pisiarineqarsinnaalernissaanik (inigisap) siunnersuutaa imatut Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqarfigissavarput:

Inatsisartunut ilaasortap siunnersuummini atorfeqarnermut atatillugu inigisamik attartorallarnermi, attartorallakkallu qimanneqarnerani ajornartorsiutaasartut erseqqissumik taakkartorpai.

Ineqarnermut Naalakkersuisup tamatumunnga akissutaa Inuit Ataqatigiit paasilluarpaat, akuersaarlugulu apeqqutit, tamatuma ataani atorfeqarnermut atatillugu inissianik attartortitsisarnermi killiliussat pillugit naliliinissamut tunngavissat, ukioq 2000-mi inissianik attartorneq pillugu peqqussutip annertuumik iluarsaanneqarnissaanut atatilluguilanngullugu nalilersuiffiginiarmassuk.

Inuit Ataqatigiit pissusissamisoortutut isigissavaat inissianik attartorneq pillugu iluarsaaqqinnissamut atatillugu Naalakkersuisut suliaqarnerminni Inatsisartut Ineqarnermut Ataatsimiititaliaat, Ineqartut Peqatigiiffiisa Kattuffiat Kommunillu qanimut sapinngisamik tamatumani suleqatigineqarnissaat.

Taamatut oqaaseqarluta Inatsisartunut ilaasortap Olga Poulsen-ip siunnersuutaanut Ineqarnermut Naalakkersuisup akissutaa Inuit Ataqatigiit tusaatissatut tiguaat.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartunut ilaasortap Olga Poulsen-ip siunnersuutaa Naalakkersuisullu akissuteqaataat Kattusseqatigiinniit imaattumik oqaaseqarfigissavarput.

Siunnersuut soqutiginartoq kisiannili inunnut aalajangersimasunut inissisimasunut taamaallaat attuumassuteqartoq, immikkut ittumik naallakkersuinikkut iliuuseqarfiginissaa Kattusseqatigiinniit pissusissamisoortutut isiginngilarput. Tassami nunatsinni inissaaleqineq taama annertutigisoq inuit immikkoortiterlugit inigisaminnik pisisinnaanerannik aalajangiiffigineqassappata tullurtuusorinnginnatsigu.

Pisortat inissiaataat illuutaalluunniit najugaqartunit pisiarineqassappata sumi suliffeqarneq, atorfiliuneq, sulisartuuneq imaluunniit aalisartuuneq piniartuunerluunniit apeqqutaatinnagit illumik imaluunniit inissiamik pisisinnaasunut tamanut periarfissaq ammatinneqartariaqarpoq. Soorlu Kattusseqatigiit sinnerlugit Inatsisartut siuliini inissiat illuutillu pisortanit pigineqartut ilaat najugaqartut ilaannit pigilivillugit pisiarineqarsinnaanerannut tunngasumik siunnersuuteqarsimasunga. Taamaaliornikkut ingerlatsinermut aserfallatsaaliinermullu aningaasartuutit ilaat sipaarneqarsinnaammata. Aammalu pisinermi Landskarsi aningaasanik isertitaqarsinnaammat, taamatullu pisisut namminneq pigiligassaminnut akisussaassuseqarlutik toqqissisimanerusumik naassaanngitsumillu akileraajunnaarlutik, qularnanngitsumik qaamanerusumik pilluarnarnerusumillu inuuneqalersinnaanerat suli pitsaanerusumik periarfissinneqarsinnaammat.

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqataaffigisinnaanngilaput atorfillit kisimik periarfissinneqarnissaannik siunnersuut isumaqaratta inuit periarfissallit tamarmik assigiimmik immikkoortiterneqarnatik periarfissinneqartariaqartut.

Taamaammat Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaataat tunngaviatigut isumaqataaffigalugu tusaatissatut tiguarput.

Naggataatigullu manna iluatsillugu paaserusupparput maanakkut Naalakkersuisuusut inissiat illuutillu pisortanit pigineqartut najugaqartunit pisiarineqarsinnaanerat qanoq isumaqarfigineraat. Matumani illut ataasiakkat uiguleriit 60/40 atorlugu aningaasalersorneqarsimasut aamma ilanngullugit.

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta Naalakkersuisut akissuteqaataat tusaatissatut tiguarput.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taavalu maannakkut oqaaseqaqqissaaq siunnersuuteqaratoq Olga Poulsen.

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq, tassa partiit oqaaseqartuisa akissutaat annertunerpaamik imannak paasivakka siunnersuut ajorineqanngilaq taavalu 2000-imi Ineqarnermut Naalakkersuisoq imaluunniit aaqqissuussinissamut tunngatillugu tassani ingerlateqqinneqarsinnaanera periarfissaqartutut isigivara. Taamaattumik taanna qujassutigivara.

Uani Naalakkersuisup akissuteqarnermini peqqussut imaluunniit aalajangersagaq taanna kaajallaasitaq '72-iminngaanneersoq aammalu '85-imi maani nutaatut akuersissutigineqarsimasoq, isumaqarpunga taanna ullumikkut pissutsit eqqarsaatigalugit taanna aallaavigineqarsinnaanngitsutut isigivara, pissutigalugu ullumikkut 50 % sinnerlugu inissiat suli tjenestebolig-itut - tassa suliffeqaruit - aatsaat 50 %-it sinnerlugit suliffillit inissiat tigoorartarpaat. Taasuumalu kingunerivaa nalinginnaasumik inuit inissaminnik utaqqisut annertoorujorujussuarmik utaqqisarlutik, pissutigerpiarlugu namminneq tjenestbolig-eqareersut allattorsimaffimmi aamma allattorsimammata.

Taannartaajuna paaseqqunaraluartoq, immikkoortitsisoqarluni pisoqarsimappat taava immikkoortitsineq uaniippoq, suliffeqaruit imaluunniit suliffinnut atatillugu inissiamik tunineqarsinnaaguit, taava initaarsinnaavutit. Kisianni sulisartuuguit, aalisartuuguit, piniartuuguit inissiamik utaqqerujussuaqqaarlutit aatsaat initaarsinnaavutit. Isumaqarpunga immikkoortitsineq tassaniittoq. Taamaattumik uani qanoq oqassaanga takuneqaqqunaraluaqaaq sunarpiaq pineqarnersoq.

Atorfillit qanoq paasisarnerivut aamma tassani sooruna imaanngilaq qallunaat atorfillit kisimik pineqartut imaluunniit kikkut atorfillit kisimik pineqartut. Kisianni suliffimmut atatillugu inimik tunineqartarnerat tassani pineqarpoq.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut siulittaasuat:

Qujanaq, taavalu maannakkut aamma akissuteqaqqissaaq Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq.

Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

Maani oqallinneq imatut paasivara amerlanerusut isumaqarput naliliiffigineqaqqittussaasoq taanna siunnersuut. Tassanilu aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliaq suleqatigeqqissaarlugu taanna pissasoq. Upernaamullu taava saqqummiussassamik tassani nalilersoqqinneqaqqittussaassasoq.

Taava Kattusseqatigiit toqqaannartumik aperimmata oqaatigissavara massakkorpiaq aamma suliarigatsigu tassa nammineq pigisamik inissiaqarsinnaaneq taanna qanoq ilillugu ammaaffigineqarsinnaanissaa. Tassa qallunaatut taallugu 'ejerlejligheder'. Taakku massakkut suliarineqarput aammalu tassunga atatillugu oqaatigissavara makku andelsboligforening-it aamma aallartisarsinnaanissaat massakkut inissiani pioreersuni, tassa taakkunani aamma suliarineqarpoq. Taakku aamma upernaamut imaluunniit ukiup tullissaata ingerlanerani neriuppugut saqqummiussinnaassallugit.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq, tassa paasisinnaasakka takusinnaasakkalu malillugit, tassa aajuna isumaqatigiissutigineqartoq, tassa upernaamut 2000-imi Inatsisartunut matumani apeqqut aamma sammineqartoq uterfigeqqinneqassaaq aammalu matumani kissaatigineqartoq. Taamanikkornissaannut aamma Ineqarnermut Ataatsimiitialiaq aamma uani misissuinermi aammalu suliaqarnermi aamma peqataatinneqassasoq. Tassalu taamaalilluta immikkoortut tulliannut ingerlasinnaanngorpugut.

Oqaluuserisaq naammassivoq.