Oqaluuserisassani immikkoortoq 79 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Sisamanngorneq 28.
oktober 1999 nal. 15.57
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq:
Inatsisartut Siulittaasuat Johan Lund Olsen.
Sivert K. Heilmann, siunnersuuteqartoq, Atassut:
Ukiuni makkunani sinerissami
qanittumi sikulersorluni raajarniartartut atugaat
ilungersunarsigaluttuinnarput. Nunami suliffissuit
ikilisikkaluttuinnarnerisigut tunitsiveqarnikkut ungaseqisumullu pisaminnik
usingiariartortarneq ulorianartorsiornartorfiulluni nukinnik piffissamillu
atuiffiugaluttuinnarpoq.
Taamatut ingerlaaseqartarneq
politik-ikkut iliuuseqarfiginngikkaanni aarleqqutiginanngitsuunngilaq. Sulilu
nunami aalisakkanik suliffissuit ikilisarneqartuassappata aalisartortatta atugaat
ajorsigaluttuinnassapput.
Aammalu nunami suliffissuarni
sulisorpassuit aningaasarsiornikkut eqqorneqarnerliortussaallutik.
Maniitsup eqqaani
raajaqarfeqarpugut annertoorsuunngitsumik, sikulersorluni raajarniartunik
silalu ajortinnagu aalisarfigineqarluartartumik. Nunamilu
suliffissaqartitsinikkut iluaqutigineqarluartartumik.
Aammali kilisaassuit angisuut
tamanna aalisarfigilluartarpaat.
Sikulersorlutik raajarniartartut
kilisaassuit angisuut, sila ajoraluallarpat imminnik aalisarnerup ingerlatiinnarnissaannik
piginnaaneqarneroqisut qatsulluinnarpaat taamaattumik aalisarfitsik
illersorneqarnissaat qinikkanut saaffiginnissutigisalerlugu uangalu tamanna
arajutsisimannginnakku tunuarsimaarfiginianngilara.
Sinerissamut qanittumi
sikulersorlutik raajarniartartut siunissami tamaani aalisarsinnaajuarnissaat
pissutigalugu nunamilu suliffissuit ingerlaannarsinnaassappata isumaqarpunga
tamaani raajarniarsinnaaneq raajarniutinik anginngitsunik pigisalinnut
naatsorsuussaanerusariaqartoq.
Naluneqanngitsutut Naalakkersuisut
raaja karsini raajarniarnissat pillugit nalunaarummik aalajangersaasarput,
raajarniutillu avataasiutit sumiiffinni nalunaarsukkani
raajarniarsinnaatitaasaratik raaja karsinik taaneqartartuni.
Nalunaarummi pineqartumi § 5-imi
taamaalilluni Nuup karsia taaneqarpoq, qulaanili taaneqartutut tamatuma eqqaa
tamakkerlugu atuuttuulluni.
Taamaammat siunnersuutigaara
raaja karsini aalisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat
nalunaarutaanni Naalakkersuisut allannguamik ilanngussissasut, taamaalillutillu
ukiuni tallimani raajaqarfimmi 65-25'N aammalu kippasissuseq 65-23W taavalu
aamma avannarpasissuteq 64-30'N tassani raajarniarneq inerteqqutaalersillugu.
Nuup raaja karsiini raajarniarsinnaaneq pillugu nalunaarut malillugu
maleruagassat, taakku malillugit aamma angallatinut taakkuusunut
inerteqquteqarneq atuutissaaq.
Tassalu ukiuni tallimani
mattussigallarnissami siunnersuut.
Qulaani taakkarsukkakka
sinerissami qanittumi sikulersorlutik raajarniartartut siunissami
ingerlaannassappata nunamilu suliffissuit pioreersut ingerlaannassappata
siunnersuutiga Inatsisartuni itigartissallugu tunngavissaqanngilaq. Aamma
aningaasartuuteqarnerunissamik malitseqartussaanngilaq, suliffissanillu
pilersitsinerulluni.
Siunnersuuteqartutuulli
pingaartippara aalisartut kattuffii susassaqartut uunga siunnersuummut
tusarniaavigineqarnissaat, tassani sinerissami qanittumi avataasiorluni
aalisartortatta paaseqatiginissaat ingerlalluarnissaallu tamatta
pingaartittuartariaqaratsigu.
Aaamma imaassinnaammat imatut
siunersuuteqartoqarnera iluatsillugu piffinni allani iluarseerusuttoqartoq.
Neriuutigilluinnarparalugu aamma tusarniaasoqarsimassasoq kiisalu aamma
Inatsisartuni una siunnersuut ilassilluarneqarumaartoq.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut
Naalakkersuisoq:
Inatsisartunut ilaasortaq
Sivert K. Heilmann siunnersuuteqarpoq aalisarfik aalajangersimasoq ukiuni
tallimani avataasiorluni kilisaatinut angisuunut matuneqarallassasoq.
Aalisarneq pillugu
Inatsisartut inatsisaat nr. 18-imi 31.oktober 1996-imeersumi § 23 naapertorlugu
Naalakkersuisut piujuartitsinissaq siunertaralugu teknik-ikkut
iluarsartuussisinnaapput.
Taamatuttaaq imartat
aalajangersimasut aalisarfigineqartussaannginnerat pillugu
maleruagassaliorsinnaallutik.
Taamatullu aamma angallatit
aalajangersimasut atorlugit aalisartoqaqqusinnginneranik
maleruagassaliorsinnaallutik.
Naalakkersuisut
inatsisitigut taanna tunngavigalugu raaja karsini aalisarneq pillugu
Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 1 1.januar 1995-imeersoq
atuutilersippaat.
Nalunaarutikkut tassuuna
karsit arfinillit pilersinneqarput taakkunani angallatit mikinerusut kisimik
raajarniarsinnaatitaallutik.
Inatsimmi tassani
Inatsisartut aalisarnermut tunngatillugu 1996-imi akuersissutigisaanni
pingaarnertut tunngavigineqartoq sulilu atuuttoq tassaavoq killissarititaasunik
inatsisikkut tunngavissaqarnissaq.
Naalakkersuisuni
isumaqarpugut Inatsisartut aalisarnermut sukumiinerusunik
maleruagassaliortarnermi annertuumik periarfissaqartoqarnissaa
kissaatigisimagaat. Taamaammallu inatsisip akuersissutigineqarnerani
Naalakkersuisut annertuunik pisinnaatitaaffilerneqarsimapput.
Taamaattumik
Naalakkersuisut isumaqarput Inatsisartut soorlu Maniitsup avataani raaja
karsimik atuutereersumik annertusitsiniarlutik maleruagassanik immikkut ittunik
ataasiakkaanullu tunngatitanik akuersissuteqartalissappata tamanna siunertamut
tulluartuusorinanngitsoq.
Taamaattumik siunnersuutip
matumani saqqummiunneqartutut ittut siunissami maleruagassaliortarnermi
isumassarsiortarfissatut Naalakkersuisut isigiumaneruaat.
Taamaalillunga
Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartunut ilaasortap Sivert K. Heilmann-ip
siunnersuutaa imaaliinnarlugu tunuartikkusunngilara.
Erseqqissarusupparali
Naalakkersuisuni isumaqaratta siunnersuut periaatsit nalinginnaasut malillugit
suliarineqassasoq, tassa Pinngortitaleriffik kiisalu aalisartut kattuffii
aalajangiiniarnermi peqataatillugit siunnersuut raajat karsit pillugit
nalunaartip ataatsimut iluarsaateqqinneqarneranut ilanngullugu
suliarineqassasoq.
Qanittukkut Naalakkersuisut
sinnerlugit raajarniarneq pillugu isumasioqatigiissitsivunga tassani ilaatigut
sinerissamut qanittumi raajarniarnerup siunissami qanoq ilusiligaanissaa
oqallisigineqarpoq.
Taamaalillunilu
siunniunneqartut ilagaat inatsisit raajarniarnermut atuuttut ataatsimut
iluarsartuuteqqinneqassasut.
Erseqqissarneqassaaq
Naalakkersuisut pingaartilluinnarmassuk maleruagassanik tunngavilersorluakkanik
imminullu ataqatigiissunik akuersissuteqartoqartarnissaa.
Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut
sinnerlugit inassutigissavara Inatsisartut aalajangiivigisassatut siunnersuut
itigartissagaat.
Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:
Inatsisartuni ilaasortap
Sivert K. Heilmann-ip sumiiffinni aalajangersimasuni taamatullu piffissami aalajangersimasumi
kilisaatinut angisuunut raajarniartunut mattussigallarnissamik Inatsisartut
aalajangiiffigisassaattut siunnersuutaa Siumumiit imatut
oqaaseqarfigissavarput.
Siulliullugu Siumumiit
oqaatigeqqaassavarput siunnersuutigineqartup tunngaviatigut arlalitsigut
ilisarnartoqartikkatsigu, tassami ukiuni makkunani aalisariuteqassutsikkut
aammalu nunami suliffissuit suliarisinnaasaasa naapertuuttunngorsarlugit
naleqqussarnerat ingerlanneqarpoq.
Sinerissamullu qanittumut
raajarniartut aalisarfiinik isumannaarinngikkutta naleqqussaanermi
siunniunneqartut anguneqarsinnaaneqartut killiliiffigissavagut.
Tassami ilisimaneqartutut
sinerissami qanittumi aalisarfiit ilarpassui kilisaatinit angisuunit aammalu
annertuumik ilaatigullu marlugiissunik qalorsualinnik aalisarfigineqartarput.
Siunnersuuteqartup oqarneratuut silap qanoq innera apeqqutaatinnagu
aalisartuarsinnaasarlutik.
Siumumiit pingaartutut
isigaarput piujuaannartitsinissaq anguniarlugu suliniuteqartuarnissaq aamma
tamanna Naalakkersuisut akissuteqaamminni ersersimmassuk nuannaarutigaarput.
Ilisimavarput aalisarneq
pillugu Inatsisartut inatsisaatigut piujuaanartitsinissaq siunertaralugu
teknik-ikkut iluarsartuussisinnaaneq tamanna Naalakkersuisut
oqartussaaffianniittoq.
Siumumiit Naalakkersuisut
isumaqatigaavut oqarmata raajat karsilersuineq Inatsisartut
maleruagassaliuussinnaanngikkaat, tamanna Inatsisartut suleriaasiannut
naapertuutinngimmat.
Siunnersuuteqartup tamanna
siunertarippagu siunertarinngippaguluunnit Inatsisartut aalisarneq pillugu
inatsisaat malittussaavarput.
Oqareernitsituullu
siunnersuutigineqartoq tunngaviatigut arlalinnik ilalernartoqartikkatsigu
Siumumiit Naalakkersuisunut inassutigissavarput sinerissamut qanittumi
aalisariutinik aammalu suliffissuit naammassisaqarsinnaanerisa naapertortunngorsarneqarnerannik
suliaqarnermut ilagitillugu raajat karsit pioreersut saniatigut aalisarfiit
sorliit karsilersuinermik pisariaqartitsinersut nalilersuiffigeqqullugit.
Taamatut oqarnitsinni
siunertarinngilarput kilisaassuit angisuut sinerissamut qanittumi
raajarniarnermut mattunneqarnissaat. Piujuaannartitsinerlu eqqarsaatigalugu
raajat aalisapilunneqaratik piffissami aalajangersimasumi amerlitsinnissamut
periarfissaqarnissaat aqqutissiuuttariaqartutut isumaqarfigigatsigu.
Soorlumi aamma tamanna
maluginiarneqartoq Diskobugt-imi raajarniutit ikilineqarneratigut tamanna
Qeqertarsuarmi raajarniarneq pillugu isumaqatigiinnermi oqariartuutaasut
ilagivaat.
Aamma piffissami
aalajangersimasumi raajarniarfinni kilisaassuarnik mattussigallattarsinnaanerit
eqqarsaatigineqarsinnaapput, tamakkuami allani periarfissaasunik
aalisarfissaqarsinnaapput assersuutigalugu Canadap avataani aalisarfinni
.............. taaguutilinni pisassinneqarnikkut.
Naggataatigut
oqaatigissavarput siunnersuut Inatsisartuni suleriaaseq malillugu
aalajangiiffigisinnaannginnatsigu Naalakkersuisut suleriaqqinnissaanni
Siumumiit oqaaseqaatigut ilanngullugit Naalakkersuisunut
isumaliutigineqarnissaat inassutigigatsigu.
Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:
Inatsisartuni ilaasortaq
Sivert K. Heilmann, Atassut, siunnersuuteqarpoq Maniitsup avataani aalisarfik
aalajangersimalluinnartoq kilisaatinut anginerusunut raajarniartartunut
mattussiviugallaqqullugu ukiuni aalajangersimasuni.
Atassut isumaqarpoq Sivert
K. Heilmann-ip siunnersuutaa pitsaalluinnartuusoq nalilersorneqarluagaalluni
aammalu taamatut killiliigallartoqassaguni piffinni allani taamaaliortarnissani
tunngavissatut maligassaqqilluni. Pingaartumik sinerissami qanittumi
sikulersuiinnarluni aalisarnermik ingerlatsiviusuni.
Taamaaliornikkut
aalisartortatta ilaasa periarfissaat pitsanngortinneqassagaluarput, tassami
ukiuni makkunani aalisartut ilaasa atukkamikkut ajornartorsioraluttuinnarnerat
takussaammat. Tamakkulu ikiorsiivigineqassappata taava piaartumik
alloriartoqartariaqarpoq.
Aamma nunami suliffissuarni
sulisut aningaasarsiornerat kommune-mullu akileraarutit isertinneqartartut
eqqarsaatigalugit.
Immikkut taasariaqarpoq
siunnersuut akuerineqassagaluaruni Maniitsup kommuneanut tassani innuttaasunut
ikinngeqisunut pingaartumik aalisartukkormiunut suliffissuaqarfimmi sulisunut,
niuertunut allanullu kisimi pinnani aammali aalisartunut allanut sinerissami
najugaqartunut ajunngitsumik sunniuteqartussaammat.
Atassut isumaqarpoq
kilisaassuit avataasiutit periarfissaat sinerissamut qanittumut
sikulersuiinnarlutik aalisartunut naleqqiutissagaanni imminnut
assigiinngissuteqaqisut.
Kilisaassuit aalisartarput
silap qanoq innera apeqqutaatippallaarnagu akerlianilli nalunngilarput
sinerissamut qanittumi aalisartartut silap qanoq innera apeqqutaatittaqigaat.
Aamma nalunngilarput
aalisarfik kilisaffissaq annertunngikkaangat taava kilisaatit
aalisariutaannaallu imminnut akornusersuuttarsinnaasut. Ilaatigut allaat
akaareqatigiinnginnermik kinguneqarsinnaasartumik.
Taamaattumik Atassutip Inuussutissarsiutinut
Naalakkersuisup Naalakkersuisut sinnerlugit akissutaa itigartitserpaluttumik
piumassuseqarpalunngitsumillu nipilik imaluunniit anersaalik pakatsissutigeqaa.
Atassutip
akissutigineqartoq naammaginngilluinnarpaa, ukua tunngavilersuutit tallimat
peqqutigalugit. Pissutaa siulleq tassaavoq.
1. Naalakkersuisut nutaamik
inatsisissamik Inatsisartunut saqqummiussinngikkaluarlutik 1996-imili
Inatsisartunik periarfissitaareernertik atorlugu suliassaq
aporfissartaqanngitsumik ingerlassinnaasimagaluarpaat taamaaliornissamut
piumassuseqarsimagunik. Periarfissaareersoq taanna atorumaneqanngilaq
Naalakkersuisut tunngavilersuutaat tassani naammanngillat.
2. Sooq Maniitsup avataani
raaja karsimik pilersitsisoqarsinnaanngila, periaaseq taamaangajattoq Diskobugt-imi
qangalili atugaareerpoq, Naalakkersuisoq illuinnaasiortutut nalilertariaqarpoq,
tunngavilersuummilimi oqarami siunnersuut issuarpara:
"Tulluartuusorinanngitsoq".
3. Siunnersuut 30 august
nassiunneqarsimavoq aqaguanilu pisortanit tiguneqarsimasutut
naqissuserneqarsimalluni. Atassut isumaqarpoq aalisartut kattuffiinut
Pinngortitaleriffimmullu siunnersuut tusarniaassutigissallugu piffissaq
naammakkaluartoq. Atassutip suliassaq kinguarsarneqarsimasutut nalilerpaa.
Tusarniaassutigineqarsimannginneralu sakkortuumik assuaralugu. Tamanna
ajorluinnarpoq. Tassami Inatsisartut Naalakkersuisunut annertuumik
piginnaatitsissummik tunniussaqaleramik tassa 1996-imi siunertarisimavaat
Naalakkersuisut "eqaatsumik periaaseqarnissaat". Soorlumi aamma tamanna
Naalakkersuisut namminneq ullumikkut akissuteqaamminni uppernarsaraat.
4. Naalakkersuisoq
akissuteqaammini ilaatigut oqarpoq: "Sivert K. Heilmann-ip siunnersuutaa
imaaliinnarlugu tunuartikkusunngilara". Naalakkersuisunut apeqqutigissavarput
soormi taama oqarsinnaaguni sooq akuersaartumik nipeqarluni pilersaarutinik
soorlu qaqugu qanorlu iliorluni piviusunngortitsiniarnermik
akissuteqarnianngila.
5. Naalakkersuisut
naggataatigut inassutigaat siunnersuutigineqartoq Inatsisartunit
itigartinneqassasoq. Atassummiit apeqquserusunnarpoq Inatsisartut
amerlanerussuteqartut Naalakkersuisut inassuteqaataat malissagaluarpassuk
immaqalu ukiamut aappaagumulluunniit siunnersuut taamatorpiaq imalik
amerlanerussuteqartut arlaannit imaluunnit Naalakkersuisumit nammineq
saqqummiunneqarluni taava ullumikkut itigartitsireernikooqisut taamanikkussamut
akuersiumaarnerlutik.
Naggataatigut Atassutip
ippassaq unnukkut tassa 27. oktober 1999 qanoroq-mi sammineqartoq tassalu
Maniitsup raajanik suliffissuani sulisut 100-t missaat oktober-imi qaammammi
taamaallaat sapaatip akunnera ataaseq sulisinneqarsinnaasut raajassaaleqineq
peqqutigalugu.
Tusagaq tamanna Atassummiit
assut ilungersunartutut isigaarput, ullumikkut piffimmi aalisartut ilaasa
atugaat kisimik pineqaratik suliffissuarmi sulisut sulerusukkaluartut aamma
atugaat pineqalerput.
Taamaattumik ullumikkorpiaq
naammattunnguamik peqqutissaqarpugut Naalakkersuisugut kaammattussallutigit
siunnersuummut itigartitseqqusillutik Inatsisartunut inassuteqaatertik
taamaattumik ullumikkorpiaq naammattunnguamik peqqutissaqarpugut
naalakkersuisugut kaammattussallutigit siunnersuummut itigartitseqqusillutik
Inatsisartunik inassuteqaatertit nalilersoqqissagaat, tassami aamma
ukiornissatsinnut piffissaq taamaaliinnartoq Ilulissani Maniitsumilu
suliffissuaqarfinni ulluni kingullerni pisut illoqarfinnut allanut
tuniluutiinnannginnissaat kissaatiginarmat.
Atassutip
kaammattuutigissavaa naalakkersuisoq susassaqartoq piaartumik
Maniitsuliaqqullugu pissutsinik paasiniaajartuutigaluni pilersaarutimik
eqqorneqartunut nassuiaassiartuutigaluni .
Taama oqaaseqarluta
siuliini tunngavilersuutigut innersuussutigalugit siunnersuummut
naalakkersuisut itigartitseqqusinerat isumaqatiginngivillugu
nalunaarutigaarput.
Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Siunnersuummut imaluunniit
piffissami aalajangersimasumi kilisaatinut angisuunut raajarniartartunut
mattussigallarnissamik Inatsisartut aalajangernissaannik siunnersuut
Inatsisartuni ilaasortap Siverth K. Heilmann -ip siunnersuutaa imatut
oqaaseqarfigissavarput.
Siunnersuummut atatillugu
Inuussutissarsiornermut naalakkersuisup akissutaa ersarissoq Inuit Ataqatigiit
tusaatissatut tigorusuppaat. Naalakkersuisut sinerissami aalisarfinnik
aalisarneq pillugu inatsiskkut pisinnaatitaaffeqarneat Inuit Ataqatigiinniit
aalajangiusimaneqarnissaa pissusissamisoorsoraarput, taamaasilluni eqaatsumik
teknikkikkullu aaqqissuussinermi aalisarnikkut kattuffiit,
siunnersuisoqatigiiffiit kiisalu Pinngortitaleriffiup paasissutissanik
piviusunik inassuteqarnerisigut naalakkersuisut taamatut aallajangernissaminnut
tunngavissinneqartarnerat suleriaatsitut pitsaasutut Inuit Ataqatigiit
isigivaat.
Nuannaarutigaarput
naalakkersuisut akissumminni siunnersuuteqartup isumaa tunuinnavinnagu
siunissami aalajangersaanissami tungavissiorfissatut aamma tigummassuk.
Taamatut naatsumik
oqaaseqarluta naalakkersuisut akissutaa tusaatissatut Inuit Ataqatigiit
tiguarput.
Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartunut ilaasortap Siverth K. Heilmann-ip siunnersuutaa naalakkersuisullu akissuteqaataat Kattusseqatigiinni peqqissaartumik misissoreerlugit imatut naatsumik oqaaseqarfigissavarput.
Siullermik eqqaasitsissutigissavarput uagut Kattusseqatigiinniit pingaartilluinnakkatta ilagimmagu kikkulluunniit atuisut aalajangiisoqartinnagu tusarniarneqartarnissaat. Taamaattumik Inatsisartunut ilaasortap siunnersuutaa paasilluarsinnaagaluartigu taamaattoq isumaqarpugut suliap susassaqartut tamaasa peqatigalugit suliarineqaruni tamanut naammaginarnerusumik angusaqarfiunissaa qulakkeerneqassasoq.
Taamaattumik taammatut naakkaluamik oqaaseqarluta naalakkersuisut akissuteqaataat iluaralugu taperserparput.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut
Naalakkersuisoq:
Siullermik oqaatigissavara
aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 18-mi 96-meersoq
toqqammavigalugu naalakkersuisut itigartitseqqusinermik inassuteqaateqarmata.
Tassami § 23, kap. 8-mi imatut allassimavoq: Naalakkersuisut pisuussutit
illersorneqarnissaat pillugit ilaatigut makku pillugit malittarisassiorsinnaapput:
Siulleq: Piffissat eqqissisimatitsiviusut aamma piffimmit piffimut
aalisarfigeqqusaanngitsut. Taamaammat paasiuminnaatsippara Atassutip
naalakkersuisut tukermersitertutut oqaatiginninniarnera aammattaaq
paasiuminnaatsippara soorlulimi augustimi aatsaat ukioq manna ajornartorsiutit
pilersimasut. Aammattaaq paasiuminnaatsippara Atassutip ilumut
paasisimannginneraa peqqussusiorneq naalakkersuisut pisinnaatitaaffimminni
Inatsisartut utaqqinngikkaluarlugit paasiniaareernermigut soorlu Pinngortitaleriffimmi
oqarnitsituut misissuereernermi, eqaatsumik aammalu pilertortumik
killeqarfiliisinnaanerat annertusititsisinnaanerallu, soorlu taanna Atassummi
ilisimaqqissaarneqarsimanngitsoq inatsisilioriaatsip aammattaarlu
peqqussusioriaatsip taamatuttaarlu taakku malitsigisaannik sanariaatsip
soorlulusooq taanna upperineqarsimanngitsoq.
Maannakkumut raaja
karseqarpoq Nuup karsianik taaneqarsinnaasumik Napasup missarpiarpiaa
tikillugu, siunnersuummili uani annertusisitsinissaq pineqarpoq, taamaammat naalakkersuisut
tassannga mattussiniartutut nipilerlugit Atassutip oqalunnera
tunngavissaqanngilaq. Naalakkersuisut inatsisitigut pisussaaffimminninguna
atuerusukkamik aammattaarlu ilumut Pinngortitaleriffiup aammattaarlu aalisartut
kattuffii paasiniaqqaarlugit iliuuseqarnissamik siunertaqaramik taamatut
akissuteqartut imaluunniit akissuteqartunga. Taamaammat
soqutigittaalliorniarnermik imaluunniit inatsisinik unioqqutitsisutut
oqaasertaliiniarsarineq immaqa taamanngikkaluartormi aammalu allanik
taputartuussilluni iliorneq isumaqarpunga assut akuersaaruminaatsoq.
Ilumoorsinnaavoq sooq
qaqugulu qanoq iliorniarnersut naalakkersuisut oqaatiginnginatsigu, taanna
ilumoortortaqarsinnaavoq kisianni suliat maannakkumut assigiinngitsut
aammattaaq assagiarsuit eqqarsaatigalugit karsiliortiternerit ingerlapput aamma
Pinngortitaleriffik kattuffiillu aamma peqatigalugit.
Maniitsup raajaleriffiata
massakkut suliassaaleqineranut tunngasoq aammattaarlu Ilulissanut tunngatillugu
oqaaserineqartut soorunami taakku naalakkersuisuni aamma arajutsisimanngilavut.
Aamma oqaatigisinnaavara ullaaq naalakkersuisut ilai aamma tamakku pillugit
imaannaanngitsunik ulluinnarni suliaminnut ilanngullugu suliaqarmata.
Soorunami
Maniitsuliarsinnaalluarpunga aamma Maniitsumiissimavunga fabrikkimi pisortanik
paarlaassisoqarmat ikorfartuussiartorlunga qaammatini sisamani
ukiorparujussuunngitsut matumasiorna, taamaammat
Maniitsumiissimanngisaannartutuut oqaatigineqassaguma pitsagivallaanngilara.
Taamaammat neriuppunga
partiinit aammalu Kattusseqatigiinnit amerlanerussuteqartunit naalakkersuisut
itigartitseqqusillutik innersuussutaat malinniarneqassasoq taakkumi
paasinarmata ilumut periaatsinik aammalu suleriaatsinik
paasinnilluaqqissaarnermik pissuteqartumik imaluunniit
akuersissuteqarnissaminnik oqaatigisaqartut.
Siverth K. Heilmann, Atassut, siunnersuuteqartoq:
Qujanaq. Siunnersuutiga pillugu
oqaaseqarfigineqarmat qujavunga partiinit assigiinngitsunit aammalu
naalakkersuisunut ilaasortamit. Nassuerutigissavara siunnersuutigisara
qularinnguttoraluarakku akuersissutigineqarnissaa taamaammat assut
eqqissilluinnarlunga una ulloq mannamut piffissaliussaq oqaluuserinissaanut
aggersoq qilanaarisimavara, kisiannili tassa paasivara naalakkersuisunut
ilaasortap Inatsisartunut partiinullu inassutigigaa siunnersuutigisara
tunuinngikkaluarlugu itigartitsinissamilli siunnersuuteqarnera
amerlanerussuteqarluartunit akuerineqartoq paasivara. Qujassutigissavaralu
tamakkiivissumik Atassumminngaanniit siunnersuutigisara paasilluarlugu
akuersaarmassuk.
Ilumoorpoq ajornartorsiut soorlu
naalakkersuisunut ilaasortaq oqartoq, ajornartorsiut aatsaat pilinngilaq
taamaammanuna piffissanngorsorigakku Inatsisartuni ilaasortatut aalisartullu
Maniitsup eqqaani Maniitsormiuinnaangitsut aalisarfigiuarmassuk ajornartorsiut
alligaluttuinnarmat siunnersuuteqartunga aammalu neriuutigilluinnarsimallugu
akuersaarneqassasoq. Kisianni tassa siusinnerusukkut Kalaallit Nunaata kitaata
aana assinga raajat karsit eqqarsaatigalugit taamanikkut raja karsiliisoqarmat,
taanna eqqartugara uggornaraluaqisumik mininneqarsimavoq, tassa angisuunik
kilisaassuarnik mattussigallarsinnaanermik siunertaq.
Uani siunnersuuteqarnikkut aamma
maluginiarpara kaammattuutigisaraluara kattufiit susassaqartut allallu
tusarniaaffigineqassasut, taannaluunniit erseqqissumik akineqanngilaq.
Nammineerlunga uanga allatut ajornartumik KNAPK attavigisimavara aamma APK
telefaxikkut nassiussiffigisimavara. KNAPK akuersisoqarnissaanik
qulanngingaarmat akuersaarluni oqaasiinnakkuugaluartoq uannut apuussivoq
kisiannili Maniitsumi aalisartut piniartullu peqatigiiffiat allaganngorlugu
aammalu Aalisarnermut Ataatsimmiititaliamut ilaasortanut agguaanneqartumi
siunnersuutigisannut tapersersuilluinnaqqissaarlutik ingerlatitsisimapput
allakkatigut. Taanna aamma qujamasuutigeqaara.
Nunami suliffissuit oqarnittuut
ikilisikkaluttuinnarneqarneri siunissami taamatut ingerlaannartoqassappat
aalleqqutigilluinnakkannut ilaavoq aammalu siusinnerusukkut Aalisarnermi
Ataatsimiititaliami aamma peqataasarnikkut aammalu Inatsisartuni ilaasortat
oqallittarnerisigut nunami suliffissuit piuinnarnissaat, nunami suliffissuit
pilersorneqaannarnissaat allatigullu pingaartitaaqigatsigu tamatta, taanna
pingaarnerpaatut taassuma aalisarfiup siunnersuuteqarnikkut mattukkallarnissaa
kilisaatinut angisuunut siunnersuuteqarnikkut oqareernittut
qularutiginngikkaluarsimaqaara akuersissutigineqarnissaa, taamaattorli
tuppallersaatigaara tunuinneqarani neriuppunga tunuinneqarani
isummerfigineqarmat amerlanerussuteqartunit neriullungalu piaartumik taanna
uterfigeqqikkumaaripput aammalu ataguli susassaqartut tusarnialaarniarisigit
aamma qularutiginngilara siunnersuutigisannut tapersersuikkuttoorumaartut.
Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:
Partiit oqaaseqartuinut qujavugut.
Maannamut tusaasinnaasakka tunngavigalugit Siumut naggasiinermini erseqqissumik
oqarpoq suliassaq naalakkersuisut suliareqqiinerminni atortariaqaraat,
taamaattumik Siumut nammineq Atassummut tapersiimmat tamanna nuannerpoq. Inuit
Ataqatigiit nalornisunnguamik aamma ajunngitsumut sammipput. Kattusseqatigiit
soorlulusooq siunnersuutigineqartoq tusarniaassutigeqqaarnissaa pigaat.
Tassunga akissuteqassaanga. Siunnersuuteqartup nammineq oqareernermisuut
augustip naanerani oqaatiga suliassaq ingerlanneqassasoq aalisartut kattuffii
tassalu marluusut taakkua aammalu Pinngortitaleriffik aqqusaarlugu, tassa
ullumikkuminngaanniit qaammatit marluk matuma siornatigut.
Taamaattumik Atassutip
nalunngilluinnaqqissaarpaa inatsit 1996-meersoq uagut nammineerluta maani
taaseqataafigigatsigut, taamaattumik ima nalunngitsigigatsigu oqarpugut.
Inatsip aallaavigalugu naalakkersuisut periarfissaqareerput, periarfissartillu
atorumanngilaat tassani pissut tunngavilersuuterput normu 3 - pingajuat
innersuussutigissavara, tassani erseqqivissumik taanna oqaatigaarput,
taamaattumik oqaatsit ilaatigut naalakkersuisumingaanniit oqaatigineqartut
imatut nipillit: Soorluluunniit inatsisinik unioqqutitserpalaarniartumik
Atassut tikkuaasoq. Naagga, kina inatsisinik unioqqutitsisinnaasumik
eqqartugaqarami. Immikkortoq 3 inassutigeqqissavara.
Unaana Atassutip tikkuaraa
taamaanerniit ullumikkumut qaammatit marluk ingerlareerput, tusarniagassat
tusarniarneqaratik uningaannarput maannakkut Inatsisartut siunnersuut
utaqqerusaarpaat, taannalu nalilerparput kinguarsaanertut, taamaattumik
tupaallaatigaara naalakkersuisuoq susassaqartoq allaat Atassummik
paatsuuisutullusooq nipiliiniarluni oqarmat.
Kisianni nuannaaruteqarpunga,
naak oqaatigineqaraluartoq immaqa uanga oqartunga Maniitsumiissimanngitsorlusooq,
naagga taanna pinngilara maannakkununa ajornartorsiutit nutaat aamma
Manniitsumi pilersut peqqutigalugit taamatut oqariartuuteqartugut, taamaattumik
illua tungaanut saatinnagu Siumup Atassutillu erseqqilluinnartumik
isumaqatigiinnerat tunngavialugu neriuppugut naalakkersuisoq suleriaqqissasoq.
Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Tassa ukua partiit
saqqummiussuinerisa kingorna paasinarpoq nalornisoqartoq, kisianni
erseqqissassavara Inuit Ataqatigiit nalorninngilagut uani saqqummiunneqartumut
akissuteqaat tunngavigalugu sulisoqartariaqarmat.
96-mi inatsit normu 18-ni
atulersinneqartoq naapertorlugu naalakkersuisut raajat karsinik taasartagaannik
aaqqissuussisussapput, taamaallaat ippigaara Atassutip saqqummiussisuata
apeqqutigimmagu sooq taamanikkulli atuutilersinneqareersoq atorlugu
aaqqiisoqarsimanngineranik oqarnera, aamma nalunnginnakku 1996-mi Atassutikkut
naalakkersuisooqataagamik immaqa taamanikkulli aaqqissimasinnaagaluarpaat.
Kisianni ajunngilaq, tassa isummat assigiinngitsut saqqummiussuunneqarput.Uunga
suliassamut attuumassuteqanngitsut aamma ilanngussuunneqarput fabrikkit
assigisaallu, kisianni taanna pineqanngilaq, aamma raajarniutit aalisariutillu
assigiinngitsunik angissusillit tamarmik aalajangersimasunik tulaassuisussaatitaallutillu
pisarput, taakkulu soorunami kattuffinnut susassaqartunut
oqaaseqaateqarteqarnikkut naalakkersuisut inissinniartussaavaat.
Tassa suleriaaseq eqqortoq
atorsimaneqartuuppat isumaga malillugu sukangasaartoqarpat siunnersuut
allakkatigut akiinnagassaagaluarpoq, kisianni taamaattoq maannga
siulittaasoqarfiup soorunami ingerlatitseqqinnera taanna ataqqissavarput aamma
kaammattuutigiinnassallugu partiit Inuit Ataqatigiit aammalu maluginiakkakka
naapertorlugit Siumup kaammattuutai najoqqutaralugit suliassaq
nalilersoriarlugu susassaqartut peqatigalugit allannguisoqassappat
allannguutissanik peqqussutinik sanaqqullugit.
Lars Karl Jensen, Siumut:
Tusarnaartunut
paasiuminarsaataaneruinnassaaq. Tassa Siumuminngaanniit maannakkut
oqaaserisagut immaqa paatsuunganeqarsinnaapput ilaatigut oqaatigigatsigu
Inatsisartut aalajangiiffigisinnaanngikkat tamanna. Peqquteqarpoq maleruagassat
piujuaannartitsinissamut tunngasut naalakkersuisoqarfinniimmata taavalu uagut
uani oqariartuuteqarnitsinni raajat karsiliinermi, raajat karsilersuineq
isumaqarfigivarput piujuaannartitsinissami aamma illersuinermi
atorneqarsinnaasoq.
Una imartaq
annertungaatsiartorsuaq siunnersuuteqartup Siverth K. Heilmann-ip
siunnersuuteqarfigivaa tassa allorniusat sanimukaartut nikinganerat eqqarsaatigigaanni
55 sømile-tut isorartussuseqarpoq avannamukanneq, taavalu aamma kimmut
annertungaatsiarluni. Isumaqarpunga tamakkua naalakkersuisup suliassamik
ingerlatitseqqinnermini paasiniagassaanut ilaammata uani oqariartuutaa
paatsoornatigu Siumuminngaanniit, tassa susassaqartut aamma
tusarniaaffigineqarnissaat tusarniaaffigineqartarnerallu taakkartormagu
saqqummiussamini, tassami ilisimaneqartutut aamma ukiut sisamat
tallimanngulersut immaqa Inatsisartuni maani peqataanitsinni ingammik uanga
maluginiartakkama ilagivaat raajat karsilersuineq arlaleriarluta maani
inatsisartuni ilaasortat qaqittarnikuuuvarput, kisiannili annertunerusumik
maannakkumut pisoqarsimanngilaq, kisianni Siumuminngaanniit tamakkunuuna
iluatinnartoqartipparput maannakkut suliffissuartigut suliarineqarsiannaasut
naapertuuttunngorsarnerannut ilanngullugu aamma sinerissamut qanittumi
aalisarnerup taamatut aaqqissuussiffigineqarnerani imminnut taakkua
ataqatigiissumik naapertuuttunngornissaat suleriaqqinnissami
naalakkersuisuningaanniit eqqumaffigineqassasoq.
Tassalu tunngaviatigut
siunnersuuteqartoq uagut taperserparput kisiannili suleriaatsimi Inatisartut
aalajangersinaanngimmassut taanna tunuarsimaarfigalutigu kisiannili
ingerlaqqinneqarnissaanut naalakkersuisut inappagut taamatut periarfissanik
aaqqissueqqinnermi ingerlatseqqullugit.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut
Naalakkersuisoq:
Nuanaarutigaara partiit
itigartitseqqusinermik isumaqatiginnittut aalajangiusimannimmata.
Takusinnaavara ukiuni sisamani naalakkersuisooqataasimasut mannineq imminut
tappiillioqataasimallutik takunnissimanngitsutut ittut, soorlulumi Siumut
kisimi pisuusoq, massakkut ukiup qeqqa aatsaat qaangiutilaarpoq, taava 96-imilu
sananeqarnerani tassani periarsimannginneq, ukiup affaata ingerlanerinnaanni
pisuutitsissutiginiarneqassappat uanga Naalakkersuisut sinnerlugit
akuerisinnaanngilluinnarpara.
Aap, tassa suliassaq
suliarilertugassaavoq, aamma Naalakkersuisut taanna siunertarivaat. Atassummut
allakkanik tunniussiumaarpunga Maniitsup fabrikkia illersorniarlugu
karsiliinniarnermi Atassummiuniit akerliliissummik, tassa
karsilioqqusinnginnermik, tassa assagiarsuit pivakka, taanna
tunniutilaarumaarpara ilissinnut, taamaammat kinguarsaasimaneq massakkut
augustusiminngaanniit maannakkumut utoqqatsissutigissavara, taannalu qanorpiaq
pisoqarsimaneranik misissueqqissaasaaanga tassunga tunngatillugu, kisianni
neriorsuutigissavara Atassutip karsileeqqusinnginneranik ilaasortaasa ilaasa
unitsitseqqusinerat apuukkumaarakku Atassummiunut. Qujanaq.
Godmand Rasmussen, Atassut:
Uanga taanna annertunerusumik
eqqartornianngilara, kisianniuna oqaaseq oqaaseqartunit marlunnit atorneqarmat,
taanna qaqininnut oqaluttarfimmut pissutigigiga. Oqaluttoqarpoq Atassut
naalakkersueqataasimagami aamma Naalakkersuisoq aatsaarluinnaq oqarpoq,
soorlulusooq tappiillioqataasimanertik miserratigigaat.
Tupigilluinnaqqissaarpara ippassaaninnguaq Naalakkersuisunngoqataasoq taamma
oqarsinnaammat.
Naalakkersuisooqqatigiinneq
imaassorinarpoq sumiluunniit isumaqaitgiinniarnerit ingerlasarlutik, partiit
ilaatigut piumaqaatitik aamma allanngortittarpaat isumaqatigiiniarnermi,
suleqatigiinnerup tassa aallaavigisartagaa.
Naalakkersuisoq tunuartoq
suminngaaneersoq tamatta nalunngilarput, Aalisarnermi paarlatat, taamaattumik
soorluuna oqalunneq oqippallaangajattoq, partiimik allamik pisuutitsiniarnemik
oqassagaanni suleqatigiissimaneq tamanut tuttussaavoq, partiimut ataatsimut
tunnani, aamma taama ingerlatsiniaritsi.
Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:
Qilanaarpugut allakkat
Naalakkersuisup susassaqartup tunniukkumasai, taakkua qujassutigeerpagut. Una
erseqqissarniarpara qaqininni, Siumut Atassutip pisuutinnianngilluaasarpaa,
aamma taanna oqaaseq uagut naluarput, taanngilarput, aamma
erseqqissaatigissavara uannut assagiarsuit assagiarsunnik killiliinneq,
karsiliineq, aammalu raajanut karsiliinneq immikkoorluinnarmata, assagiarsuit
allaapput aamma raajat allaapput.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut
Naalakkersuisoq:
Nuannaarutigaara Atassutip
nalunngimmagit raajat immikkoruteqarnerat assagiarsuillu, kisianni
Naalakkersuisut suliffissaqartitsineq nunami pingaartilluinnarpaat, taakku
lusalliutinnissaat aamma saneqqukkusunngilluinnarpaat, Daarngu
qaqinngikkallarmalli taanna oqaatigissamaagara oqaatigivara.
Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Qujanaq, tassalu
taamaalilluta uani oqaluuserisarput naammassivarput, tassa immikkoortoq 79-imi
Inatsisartunut ilaasortap Siverth K. Heilmann Inatsisartut
aalajangiiffigisassaatut siunnersuut, tassani malugeqqussavara tassa Siumut,
Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiillu 23-ullutik Naalakkersuisut akissuteqaataat
malinniarpaat.
Oqaluuserisaq naammassivoq.