Oqaluuserisassani immikkoortoq 92 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsinngorneq 1. november
1999 nal. 14.59
Ataatsimiinnermi aqutsisoq:
Inatsisartut Siulittaasuat Johan Lund Olsen.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit, apeqquteqartoq:
Ukiuni kingullerni qujanartumik,
illoqarfinni nunaqarfinnilu eqqakkanut ikuallaasarfiit sanaartorneqarput.
Aammalu soorunami neriunarpoq siunissami eqqakkanut ikuallaasarfiit, aamma
nukissiornermut iluaqutaanerusumik sunniuteqarumaartut.
Kisianni Europami
misilittakkat takutippaat, eqqakkanik ikuallaasarfinniit pujoq
pilersin-neqartartoq, peqqinnissamut annertuumik akornutaasumik dioxinimik
akoqartartoq. Taamaat-tumik eqqakkanik ikuallaasarfiit maannamut illoqarfinni
nunaqarfinnilu pilersinneqarsimasut pillugit apeqqutiginiarpara ikuallaasarfiit
tamakku, pujoorfiisigut allakkulluunniit peqqinnissamut akornusiisinnaaneri
pillugit illersuuserneqarsimanersut, soorlu pujoorfiisa immikkut ittu- mik
filterilersorneqarnerisigut allatulluunniit.
Alfred Jakobsen
(S),
Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq, akissuteqarpoq:
Inatsisartunut ilaasortaq
Anthon Frederiksen qutsavigerusuppara, eqqakkanut ikuallaavinnit aniatitat
pillugit apeqquteqarneranut. Ullumikkut nunatsinni illoqarfinni ikuallaaviit
marluk Qaqortumi Nuummilu pigineqarput, siullermeersumik septemberip
qaammataani ikuallaavinnik taakkunannga marlunni, aniatitani uuttortaasoqarpoq.
Paasisallu sapaatit
akunnerisa marluk iluanni saqqummiunneqartussaapput, ikuallaavinni taakkunani
marlunni elektro-filterinik saliissuteqarpoq, ikuallaaviup pujuata arsakuinik
immikkoortiterissutaanik. Putsup arsakui tassaapput sinnikuaqqat sananeqaatit
assigiinngitsuusinnaasut, soorlu saviminissat oqimaatsut.
Nalunngilarput
ikuallaavinni pujoq akuutissanik peqqinnissamut ajoqutaasinnaasunik akoqartoq,
kisianni pujoorfinni taakkunannga pujoq nilinginnaasumik, eqqakkanik
eqqaavissuarnit ammasunit, nalinginnaasumik ikuallaanernit pujuliornerit
pujuliornernit akoqannginnerujussuuvoq.
Tamanna pissuteqarpoq
ikuallaanermi kissassuseq annertoorujussuaq, atorlugu nakkutigineqartumik
pisarmat kiisalu pujoq aniasoq salinneqartarluni. Ikuallaavinni taakkunani
marlunni saliissutit immikkut dioxiniiaaneq ajorput. Ikuallaavimmut ataatsimut
dioxininik immikkut saliisarnissamut atortulersuinissamut aningaasartuutissat
15-t aamma 40 million kroonit akornannut nalilerneqarput, ilanngullugu
oqaatigisinnaavara uuttortaasimanernut siusinnerusukkut taaneqartunut dioxin
ilaanngimmat.
Nunaqarfinni ikuallaavinnit
pujoq salinneqarneq ajorpoq, taakkunanilu taarsiullugu ikuallaaviit illunit
naammattumik ungasissusilerlugit inissinneqartarput, putsup ajoqutaanera
minnerpaatinniarlugu. Taammaattumik isumaqarpunga ikuallaaviit tamaasa
eqqarsaatigalugit avatangiisinut tunngatillugu malunnartumik
pitsanngoriartitsisoqarsimasoq. aamma eqqaavissuarni ammasuni
nakkutigineqanngitsumik eqqakkanik ikuallaasarnernut atatillugu peqqinnikkut
navianartorsiorsinnaaneq malunnaatilimmik annikillisinneqarsimalluni.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit apeqquteqartoq:
Akissutigineqartumut
qujavunga, kisiat soorunami malersoqqinneqarsinnaanera taanna
periarfissaqarmat, aamma tassuuna malersuisinnaaneq kingusinnerusukkut
naatsorsuutigineqarsinnaajumaarpoq.
Tassa taamatut
apeqquteqarninnut ilaatigut pissutigaakka, nunarsuatsinni avannarpasissumi
mingutsitsinikkut allatigulluunniit sunniutigineqartartut
sakkortoorujussuusarmata, kisianni uterfigineqarsinnavoq taanna soorunami,
qujanaq.
Oqaluuserisaq naammassivoq.