Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 01		[ Ataatsimiinnerit ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 15. april 1997 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 1.

 

Ataatsimiinnerup ammarneqarnera.

(Siulittaasoqarfik)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Knud Sørensen:

Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortat matumuuna uummammik pisumik tikilluaqqussa­vakka.

 

Marlunngornermi aprilip arfineq pingajuanni - eqqaamaneqarluarunarpoq - Kalaallit Nunaanni kommunimut qinersisoqarpoq. Tamanna pissutigalugu Inatsisartunut ilaasortat arlallit maanna upernaakkut ataatsimiinnitta aallartinnerani peqataasinnaannginnertik pillugu qinnuteqaateqarsi­mapput, kommunalbestyrelset inissititerlutik ataatsimiinnissaanni peqataanissartik kissaatigisi­magamikku.

 

Inatsisartut Siulittaasoqarfianni aalajangersimavugut Inatsisartunut inassutiginiarlugu, kommu­nalbestyrelset inissititerlutik ataatsimiinnerat pissutigalugu Inatsisartut ataatsimiinneranni peqataasinnaannginneq pissuteqavilluni peqataasinnaannginnertut isigineqassasoq.

 

Taamaattumillu ataatsimiinnerup matuma ammarnerani ilaasortat nalunaarsorsimasut peqataasin­naanngikkallarnissaminnik qinnuteqaataat Inatsisartut isummerfigissavaat:

 

Hans Enoksen - ullumimiit majip tallimaat 1997 ilanngullugu

Anthon Frederiksen - ullumimiit majip aallaqqaataa 1997 ilanngullugu

Siverth K. Heilmann - ullumimiit majip 22-at 1997 ilanngullugu

Finn Karlsen - ullumimiit aprilip 21-at 1997 ilanngullugu

Maliinannguaq M. Mølgaard - ullumimiit aprilip 28-at 1997 ilanngullugu

Peter Ostermann - ullumimit majip sisamaat 1997 ilanngullugu

 

Taaneqartut tamarmik kommunalbestyrelsenut qinersineq pissutigalugu peqataasinnaannginner­tik qinnuteqaatigisimavaat.

 

Tulliullugu siniisussat uku aggersarneqaqquneqarsimapput:

 

Tage Lennert - Hans Enoksen-ip peqataannginnerani aprilip 18-aniit majip tallimaat ilanngullugu

Mikael Eriksen - Anthon Frederiksen-imut sinnissussaq piffissaq tamaat

Amalie Markussen - Maliinannguaq M. Mølgaard-imut sinniisussaq, aamma piffissaq tamaat

John Ibsen - Finn Karlsen-ip sinniisussaa - ullumimiit aprilip 20-at 1997 ilanngullugu

Sofie Kielsn - Peter Ostermann-ip peqataannginnerani - ullumimiit majip sisamaat 1997 ilann­gullugu

 

Siverth K. Heilmann-ip sinniisussaanut atatillugu Siulittaasoqarfiup sinniisussaq kingusinneru­sukkut aggersarniarpaa, maannakkumut periarfissaqarsimanngimmat Inatsisartut ataatsimiin­neranni ullormi siullermi najuutissalluni.

 

Siulittaasoqarfiup qinnuteqaatit akuersissutigisimavai soorunami naatsorsuutigalugu Inatsisartu­ninngaanniit akuerineqassasut. Kiisalu aamma Siulittaasoqarfiup immikkut isiginiarsimavaa Qinersinermi Misilinneqarnissamut Ataatsimiititaliap akuersaarnissaa naatsorsuutigalugu akuerineqarumaartut.

 

Qinersinerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliap ullumikkut akuerisimavaa inassutigissallu­gulu sinniisussat Inatsisartuninngaanniit immikkut oqaaseqarfiginagit akuerineqarnissaat.

Qinigaasinnaanermut tunngasumik misiliineq, sinniisussanut tunngatillugu, pisimavoq ' 8 imm. 5 Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsimmi, kiisalu ' 1, 17 aamma 18 Inatsisartut Suleri­aasianni naapertorlugit.

 

Tamatuma kingorna Siulittaasoqarfiup Inatsisartunut inassutigissavaa peqannginnissamik qinnuteqaatit Qinersinerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliamminngaanniit akuersissutigi­neqarsimasut akuereqqullugit.

 

Akuerineqarput.

 

Taamaattumik Mikael Eriksen, John Ibsen, Sofie Kielsen kiisalu Amalie Markussen qinnuigissa­vakka Inatsisartut ataatsimiittarfianni inissaminnut igeqqullugit. Sinniisussallu Inatsisartut upernaaq manna 1997-imi ataatsimiinnissaannut tikilluaqquakka.

 

Taavalu maannakkut ullormut oqaluuserisassaq saqqummiuttussaagakku Inatsisartut siulittaasua­ta tullia siulleq Ruth Heilmaan qinnuigissavara ataatsimiinneq aqulaaqqullugu.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Ruth Heilmann.

 

Knud Sørensen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Tikilluaqqusereernerup kingornagut tulliullugu ataasiakkaat oqaaseqarfigissavakka.

 

Siulittaasoqarfiup ippassaq ualikkut Inatsisartut partiiviniit Siumumit, Atassummit Inuit Ataqati­giinnillu kiisalu Naalakkersuisunit kaammattuut tiguaa - matumani pineqarpoq Inatsisartut Inatsisartuni suliassat oqaluuserineqarnissaannut suli sivisunerusumik piffissaqartinneqartaria­qarnerat.

 

Siulittaasoqarfiup tamanna isumaliuutersuutigisimavaa aalajangersimallunilu qinnuteqaat aku-erineqassasoq.

 

Tullianik Inatsisartut ataatsimiittarfianni ataatsimiittoqassaaq tallimanngornermi majip aappaanni nal. 13.00.

 

Taamaattorli Inatsisartut ataatsimiititaliaasa sulinerat pisarnertut ingerlaannartumik aallartinne­qassaaq.

 

Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Suleriaatsimi ' 2, imm. 3 malillugu aamma Inatsisartut Oqaluuseri­sassat pillugit Ataatsimiititaliaraat. Ataatsimiititaliaq aalajangersimavoq ataatsimiinnermi ma-tumani oqaluuserisassatut immikkoortunik allanik ilanngussisoqassanngitsoq.

 

Jonathan Motzfeldt, Siumup oqaaseqartua:

Siumut tungaaninngaanniit nalunngilarput aamma Naalakkersuisut kissaatigisimagaat taamatut Inatsisartut ataatsimiinnissaat majip aappaani ukioq manna aallartissasut.

 

Aamma uagut isumaqarpugut atortussagut maani agguaanneqarsimasut kingusippallaartumik pissarsiarineqarsimasut taamaattumillu ataatsimiinnissaq kinguartittariaqartoq. Tamanna isu-maqataaffigaarput.

 

Illuatungaatigullu isumaqarpugut Inatsisartut ataavartumik ataatsimiititaliai maanna suliassaqar­tut taakkua suliassaminnik aallarniisinnaallutik, imaluunniit ingerlatseqqissinnaallutik, maani tamakkiisumik ataatsimiinneq aallartinngikkaluartoq. Ataatsimiititalianimi taakkunani suliassat ingerlanneqareersut maannakkut nangittumik ingerlaqqissinnaammata.

 

Taama oqaaseqarluta majip aappaannut ataatsimiinnissap kinguartinneqarnera isumaqatigaarput.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Atassummiit ilimagereersimavarput Inatsisartut suleriaasiata annertuumik pisariusumillu al-lanngortiterneqarnera, Landstingip tamarmiusup akuersaarsimasaa, arlalitsigut ilaasortanut ilaatigut paatsuungalersitsisinnaassasoq.

 

Landstingip sulinera inuiaqatigiinnut pigaaruteqarluartoq paatsuunganertalimmik aallarteqquna­gu Atassummit Inatsisartut qullersaqarfiat allaffigisimavarput Inatsisartut ataatsimiinnissaat kinguartikkallaqqullugu.

 

Atassutip Landsstyremi ilaasortamik suliassamik pappiarartaasa kingusippallaamik imminnut tunniunneqarsimanerat pillugu maalaarutaat paasilluarpaa.

 

Atassummiit kaammattuutigissavarput ataatsimiititaliat suliassaminnik tigusereersimasut a-taatsimiittarnissaat maannangaaq aallartinneqaqqullugit.

 

Landstingip ataatsimiileqqinnissaata ullussaa aalajangerneqarsinnaassaaq piareersagassat qanoq piffissamik annertutigisumik pisariaqartitsinerat naapertorlugu. Tamannalu Inatsisartut qullersa­qarfianni Naalakkersuisullu allaffeqarfiisa suleqatigiilluarnerisigut eqqortumik nalilerneqarsin­naavoq.

 

Taamaakkaluartoq ulloq ataatsimiilerfissaq siunnersuutigineqartoq Atassumminngaanniit aku-ersaarumavarput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartuni suleriaasitta isumaliutissiissusiortussanik pilersitsinikkut 1994-imi nutarterneqar­nerata Inatsisartuni 1996-imi ukiakkut akuerineqartup siunertarisimanngilaa Inatsisartut Siulittaa­soqarfiata Naalakkersuisullu illuatungeriittut imminnut mattullutik suliassanik ingerlatsinissaat.

 

Inatsisartuni suleriaatsitta 1996-imi ukiakkut ataatsimiinnermi akuerineqarnerata siunnerfiisa pingaarnerit ilagaat Inatsisartuni ilaasortat ataatsimiinnerit aallartinnerini Inatsisartunut ilaasorta­nit Naalakkersuisoqarfinnillu oqaluuserititassatut siunnersuutigineqarsimasut piareersimaffigi­nerullugit aammalu pisariaqarfiisigut innuttaasunut isumasiutigereerlugit oqaluuserinnittarnis­saat.

 

Ajuusaruutigaluguli Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni ilaasortaatitaasa maluginiarpaat, siullermik, Inatsisartut Siulittaasoqarfiat oqaluuserisassatut siunnersuutigineqartut pillugit 14. april aatsaat ataatsimiitinneqartoq, tassa ippassaq. Aappaattut, Naalakkersuisoqarfinnit siunnersuutit qulequ­taannaat kisimik ilisimaneqartut. Pingajuattut, oqaluuserisassat ullunut ataasiakkaanut suliluun­niit piareersaasiorfigineqarsimanngitsut. Sisamaattullu, Inatsisartuni ilaasortat ataasiakkaat oqaluuserisassatut siunnersuutaasa qanoq pineqarnissaat, tassa oqaluuseritinneqarnissaat, oqaluuseritinneqannginnissaat imaluunniit allakkatigut akineqaannarnissaat, Inatsisartunut Siulittaasup kisimiilluni, immaqaluunniit Inatsisartut Allattoqarfiata kisermaallugit aalajanger­sareerlugit siunnersuusiorsimagaat. Siulittaasoqarfik ilaatinngivillugu.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit Siulittaasoqarfimmut matumuuna inussiarnersumik kaammattuu­tigaat siullermik, Oqaluuserisassat pillugit Ataatsimiititaliaq piaartumik ataatsimiitinneqassasoq, ataatsimiititaliallu siunnersuusiussagaa Inatsisartut ataatsimiinnerat qaqugu aallartivissanersoq qanorlu sivisutigisumik ingerlanneqassanersoq. Aappaattut, kaammattuutigaarput Inatsisartut suleriaasiata nutaap qanoq malitsinneqarnissaa qanoq isumaqarnera Siulittaasoqarfiup Naalakker­suisullu isumaqatigiissutigissagaat/paaseqatigiissuutigissagaat.

 

Sooq Siulittaasoqarfik sulisinneqarsimannginnersoq Inatsisartut Siulittaasuata nassuiaateqarfigi­sariaqarpaa. Ippassarlimi ullumilu apeqqutit tusagassiutitigut sammineqarnerani Naalakkersuisut oqaaseqartinneqarnerat Inatsisartunut Siulittaasup suli oqaaseqarfiginngilaa.

 

Inatsisartut qaqugu qanorlu sivisutigisumik ataatsimiinnissaat Naalakkersuisut aalajangigas­sarinngilaat, naak Naalakkersuisut Siulittaasuata tusagassiutitigut oqaaseqarnermigut taama isikkoqalertuusigaluaraa.

 

Inatsisartut nammineq siulittaasoqarpugut soorlu aamma Naalakkersuisut taamaattut. Tamanna- li ima paasineqassanngilaq taakku akornanni qalliuniuttoqassasoq. Tamakkumi aalajangersak-kanik najoqqutassaqareerput.

 

Inuit Ataqatigiit ajuusaarutigeqaarput Inatsisartut Siulittaasuata suliami matumani Inatsisartut isigineqarnerat iluaqusinngilluinnarmagu.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiata oqaaseqartua:

Akulliit Partiianni uissuummissutigisimaqaarput pisimasoq, ajuusaarutigeqalugulu. Oqaatigisari­aqarparpullu akisussaassutsimik, aamma politikkimik allatigullu, tigusiartornitsinnik ilungersuu­tigisatsinnik una pisoq kusassaataasutut isigineqarsinnaanngimmat.

 

Uissuumminarsimavortaaq aamma aatsaat ataatsimiinnissaq sioqqullugu ulloq kingulleq taamatut nalunaarutigineqarmat.

 

Unali tassa pinngitsoorsinnaanngilaq, taamatut kinguartitsinissaq pisariaqarpoq. Taamaattumik Akulliit Partiiata majimut kinguartitsinissaq tapersersorlugu matumuuna nalunaarutigaa.

 

Mikael Eriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Naalakkersuisunut ilaasortat ataqqinartut aamma Inatsisartunut ilaasortat ataqqinartut Kattusse­qatigiinniit imannak uagut oqaaseqarniarpugut.

 

Inatsisartut ukiakkut 1996-imi ataatsimiinnerminni upernaakkut ataatsimiinnissaq 15. april 1997-imut aalajangiussimavaat. Tamannalu tunngavigalugu Inatsisartunut ilaasortat piareersaateqarsi­mapput, ilaatigut Inatsisartut suleriaasissaata nutarterneqarnera aallaavigalugu. Siunnersuutit nassiussuunneqarsimapput, aammalu angerlarsimaffimmi, ilaquttani qinigaaffimmilu isumagisas­sat allat tamatuma pinissaanut isumannaarsorneqareersimallutik.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiit akuersaarsinnaanngilluinnarparput ataatsimiinnissap kinguar-tinneqarnera.

 

Siulittaasoqarfik Naalakkersuisullu periarfissinneqareersimapput ataatsimiinnissamut suliassanik piareersaateqarnissamut; taamaattumik Siulittaasoqarfik Naalakkersuisullu innuttaasunik pitsaasumik tatiginartumillu sullississagunik, ataatsimiinnissap ukiarli ullulerneqarluni Inatsisar­tunit aalajangerneqareersup naammassinissaa sulissutigisariaqarsimagaluarpaat, tusagassiutitigut pisuusussarsiutiinnaratik.

 

Taamaattumik Siulittaasoqarfiup Naalakkersuisullu suliaminnik paamaarussisimavallaarnerat akuersaarsinnaanngilluinnarparput, tamannami suliassanut inuiaqatigiinnut pingaaruteqartunut kinguarsaanngitsoornavianngimmat aammalu akisoorujussuarmik kinguneqartussaassalluni.

 

Taamaattumillu Naalakkersuisut suliassaminnik sumiginnaasimanerat tunngavigalugu uagut ataatsimiinnissap kinguartinneqarnera akuersaarsinnaanngilarput.

 

Naalakkersuisut piffissaqarluarsimagamik kommunimut qineqqusaarnermut akuliussuupput allaallu ilaatigut kommunimut qineqqusaartut oqaaseqartinngilluinnarlugit.

 

Taamaattumik maannakkut taanna aqqutigalugu massakkut uanga naaggaassuunga, ataatsimiin­nissap kinguartinneqarnissaanut.

 

Qujanaq.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Knud Sørensen akissuteqassaaq.

 

Knud Sørensen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Toqqammavigissavara Partiit Naalakkersuisullu kinguartitseqqusillutik qinnuteqarsimanerat. Taanna oqallisigineqarsimavoq, sukumiisumik peqqissaartumillu aammalu paasisinnaavara partiit amerlanerussuteqarluartut akuerimmassuk ataatsimiinerup matuma maani inersuarmi pisartussap majip aappaannut kinguartinneqarnissaa.

 

Taamatullu aamma akueralugu ataatsimiititaliat suliassaqareersut, aammami taakkua qanittun-nguami agguaanneqareersussaammata, taakkua sulinissaat. Tamanna Inatsisartut Siulittaasoqarfi­at sinnerlugu qujassutigissavara.

 

Ukiarmi allanngortitsineqarmat eqqaamaneqassaaq, puigorneqarnavianngilaq, oqarama: Aallar­tinneq ajornartorsiorfiusinnaavoq, kisiannili naatsorsuutigaara ukiakkut ataatsimiinnissamut pisussat piffissaminnut pisinnaajumaartut. Tamanna suli naatsorsuutigaara, aamma taamaas- saaq.

 

Maannakkut pisut Siulittaasoqarfimmit ajuusaarutigaagut, aammalu maani oqaaserineqartut tusaatitut tiguagut. Taamatut annertunerusumik oqaaseqarnanga partiit kinguartitsinissamik akuersaarnerat qujassutigaara.

 

 Lars Emil Johansen, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Naalakkersuisut sinnerlugit uangattaaq annertuumik ajuusaarutigaara pilersaarutit malillugit aallartissinnaanngimmat. Tamanna nunatta isigineqarneranut, inumminit aammalu avataanit, iluaqutaanngilaq, kusanarsaataanngilaq. Nunarput sorpassuartigut ingerlallualersimagaluartoq taamaattoq ataatsimiittarfiit ataqqinarnersaanni ullumikkut aallartinnerliorpoq. Tamanna ajuu­saarnarpoq, pakatsinarpoq.

 

Oqaaseqartut ilaat maanga qaqiniutaa Naalakkersuisunik, Mikael Eriksen-ip, uparuaanera oqaaseqarfiginngiinnartariaqaraluarlugu, kisianni aamma paaseqatigiissutaasariaqarmat, paa-sissutissiissutaasariaqarmat oqaatigissavara Naalakkersuisut Inatsisartut ataatsimiinerata piareer­sarnerani uani peqataatinneqanngilluinnarsimammata, Inatsisartut Siulittaasoqarfianni tamanna ingerlanneqarmat.

 

Allaat apeqqut taanna itinerusumik oqaloqatigiissutigisariaqarluni. Naalakkersuisut Siulittaasuat­tut oqaaserisimasannut atatillugu Inuit Ataqatigiit siulittaasuata hr. Josef Motzfeldt-ip oqaaseqar­neranut tunngatillugu oqaatigissavara Naalakkersuisut Siulittaasuattut soorunami suut oqaaseqar­figisinnaanerikka killeqarput. Kisianni aamma Inatsisartunut ilaasortaavunga aammalu Inatsisar­tuni partiit annersaannut siulittaasuullunga, aamma taakkua piginnaatitsipput uannut Inatsisartut ataatsimiinnerannut tunngasumik isummertarnissannut. Aammalu tamanna tunulequtaralugu oqaaseqarpunga, Inatsisartut ilaasortaannit 31-it 13-inik ilaasortalimmik partiimik siulittaasuuga­ma, Inatsisartunullu ilaasortaallunga.

 

Kisianni tassa oqaatigineqareersutut apeqqutit maani ataatsimiinnerup aallartinnissaanut kinguar­titsinermut pissutaasut sukumiisumik oqaluuserisariaqarpagut, aammalu taakkua oqaluuserinis­saannut periarfissaq maannakkut ammaanneqartoq atortariaqarparput. Ajuusaarnartuuteqaarput uaguttaaq Naalakkersuisunit ataatsimiinnerup pilersaarutit malillugit aallartissinnaannginnera.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq, erseqqissaatigissavara Inuit Ataqatigiinninngaanniit Inatsisartut Siulittaasuannut ip-passaq allagaqarnitsinni toqqaannartumik kinguartitsinissamik Inuit Ataqatigiit kaammattuinatalu siunnersuuteqarsimannginnatta. Kisiannili Oqaluuserisassat pillugit Ataatsimiititaliap ataatsimii­tinneqarnissaa taassumalu aalajangiinissaa, Inatsisartut qaqugu ataatsimiinnitta aallartivinnissaa­nik isummernissaq taakkununnga isumagisassanngortillugu kaammattuutigigatsigu.

 

Matumuunali ilumut kinguartitsisariaqarnermik aalajangertussatut isikkoqalerneq ima paasisaria­qarnerpa Inatsisartut Siulittaasuata Inatsisartut sineriammiit ataatsimiigiaqqusimagaatigut ataatsimilluunniit oqaluuserisassanik piareersimasuutitaqarnani. Sapaatit akunnerinimmi pingasungajannik kinguartitsineq ima paasisariaqarpoq aqaguluunniit oqaluuserisassaqarsiman-ngitsugut.

 

Isumaqarpunga qaammatit arfinilingajaat Inatsisartunit aalajangernitta kingorna ataatsimiittar­nerup najoqqutassaanut tunngasunik aallaaveqarluni Siulittaasoqarfik piffissaqarsimagaluartoq pissutsit qanoq atuutsinneqarnissaannik sukumiisumik piareersassalluni.

 

Ajuusaarutigaarput, taamaattumik kinguartitsinissamik isumamut taarsiullugu eqqaasitsissuti­gerusupparput Inuit Ataqatigiit siunnersuutigigatsigu, Oqaluuserisassat pillugit Ataatsimiititaliaq ataatsimiitinneqassasoq. Taassumalu aalajangissavaa, qaqugu ataatsimiinneq sukumiisumik piviusumik aallartissanersoq qanorlu sivisutigissanersoq.

 

Kinguartitsinissamulli aalajangertoqassappat Inuit Ataqatigiinninngaanniit ilungersorluta inus-siarnersumilli kaammattuutigissavarput Naalakkersuisoqarfinniit inatsisissatut peqqussutissatullu siunnersuutit oqaluuserititassaasut siunnersuutit sapinngisaq tamaat piaarnerpaamik Inatsisartu­nut apuunneqarnissaat. Sukumiisumik piareersarnissamut pisariaqartitsitseqigatta, tamannami allanngortitsinerup siunertaasa pingaarnerit ilagimmassuk.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiata oqaaseqartua:

Akulliit Partiianninngaanniit taamatut kinguartitsinissamut allatut ajornartumik isumaqataagatta, oqaatigissallugu ilanngutinngitsooriga, neriuppugut taamatut kinguartitsineq isumaqanngitsoq pilersaarutaareersut malillugit ataatsimiinnissap killilerneqarsimanera aamma allanngortinneqas­sasoq. Tassa tassuuna aasaanerani pilersaarutinut allarpassuarnut aamma sunniuteqartussaassam­mat. Tamanna aappaatigut tusaqqajareeraluarlugu erseqqissumik paaserusunnarpoq taamatut kinguartitsineq aamma ataatsimiinnissap naggataanut pilersaarummut allannguuteqarnersoq.

 

Kisianni neriuppunga taamaassanngitsoq. Tassami taassuma uanninngaanniit isummerfiginera annertoorujussuarmik pissuteqarmat taamatut  killeqartinneqarnissaanik pilersaarutip allanngor­tinneqannginnissaa.

 

Jonathan Motzfeldt, Siumup oqaaseqartua:

Akulliit Partiaata taasaa kingulleq najoqqutaralugu uagut takorloorparput suliassat ima piler­saarusiorneqassasut siunnerfipput isumaqatigiissutaareersoq ataatsimiinnerup naanissaa, piler­saarutitut junip aallartilaarnerani naammassisariaqassasoq. Naatsorsuutiginngilarput aasaq naallugu ataatsimiinnissamik ingerlatsinissarput. Aamma naatsorsuutigaarput pilersaarusiaq taanna tamatta ukiup ingerlaneranut pilersaarusiatsinnut piffissamik atorluaanissatsinnut aamma nalilersorsimagipput.

 

Inatsisartut sukkulluunniit ataatsimiinnissamik qaqugu qanorlu ingerlanissaa aalajangigassaraat, tamanna nalunngilarput. Aamma oqartoqarpoq ukiarmili aalajangersimagipput ullumikkut aallartissasugut, tamanna aamma ilumoorpoq.

 

Taamaattumik maannakkut Atassutip oqaaseqartuata hr. Otto Steenholdt-ip oqarneratuulli suleriaaseq nutaaq aallartinniagaavoq. Immaqa arlaatigut oqaloqatigiinnerit annerusut ingerlanne­qartussaassapput, ataatsimiititaliat Pisortaqarfiillu akornanni Naalakkersuisut aammalu uangut qullersaqarfitta akornanni.

 

Kisianni aamma naatsorsuugissanngilarput ileqquliuutiinnassagipput, ataatsimiiffissagut aat-  saat katersuutereerluta allanngortittassallugit. Una pisoq Siumuminngaanniit immikkorluinnaq ittutut isigaarput, ataasiaannarluni pisussatut aammalu kingorna taamaattumik naammattoorseq­qissanata naatsorsuutigaarput.

 

Inatsisartut Siulittaasuat, Knud Sørensen:

Una erseqqissaatigissavara ukiarmili ataatsimiinneq naammat tamatta nalusimannginnatsigut qaqugu ataatsimiissalluta.

 

Kommunalbestyrelsemut qinersinissaq pissutigalugu ullumikkut aallartinnissarput aalajangiunne­qarpoq, aammalu taamanikkulli tamatta ilisimavarput aalajangiullutigulu piffissat tunniussivissat atorunnaartut. Taamaattumik tamatta naatsorsorsinnaassavarput kingusinnerpaamik qaqugu tunniussigutta ataatsimiinnissami uani qaqugukkut suliarineqarsinnaassanersut. Tassa Inatsisartu­nut ilaasortanut siunnersuutit sap.ak. pingasunik tigusiffik kingoqqullugu suliarineqarsinnaassap­put, taavalu aamma Naalakkersuisuninngaanneersut sap.ak. marluk tigunerininngaanniit kingor­natigut suliarineqarsinnaassallutik.

 

Tassa naatsorsuutigisimavara soorunami tamanna tamatta eqqaamasimassagipput. Kisianni ajuu-saarnarput ilumut taakkua eqqaasitsissutigisimannginnatsigit.

 

Soorunami ataatsimiititaliaq, tassa Inatsisartut Siulittaasoqarfiat, maaniippoq tamarmi aammalu pisariaqartillugu sukkulluunniit ataatsimiissinnaavoq suliassallu misissorsinnaallugit.

 

Ulloq ataatsimiiffissaq kingulleq aalajangerneqarsimasutut junip sisamaanut killilerneqarsima­voq. Taamatut aalajangernermut ilaatigut pissutiginiarsimavarput upernaattuuppallaannginnissaq, naak pingaaraluaqisoq soorunalimi Inatsisartunut ataatsimiinneq, pissutaasariaqanngikkaluartoq. Ilaatigut Nunaqarfiit pillugit ataatsimeersuarnissaq akornuserusunnagu ilaatigut pissutiginiarsi­mavarput. Naak immaqa akornutaasariaqanngikkaluarnersoq, kisianni taanna aalajangerniarnit­sinni assupilorujussuaq pingaartissimavarput toqqammavigalugulu.

 

Qularutiginngilara pissutsit assigiinngitsut oqaloqatigiissutigalugit aaqqittariaqassasut, pingaartu­mik paatsuungasoqarsimappat. Taakkua naammassiniartariaqarput, tamanna neriorsuutigissavara.

 

Lars Emil Johansen, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Ajornartorsiummik sumilluunniit naammattuuigaangatta ajornartorsiutip iterna tikillugu paasin-ngikkutsigu aaqqissinnaanngilarput. Ajornartorsiorpugut. Kalaallit Nunaanni parlamentarisme ajornartorsiorpoq. Suna pissutaanersoq assigiinngitsumik maanngaanniit oqaatigineqarpoq.

 

Isumaqarpunga erseqqilluinnartumik oqaatigisariaqartoq, nuannerpat nuanninngippallu, ajornar­torsiorneq Inatsisartut Siulittaasoqarfianiippoq. Imaanngitsoq Inatsisartunut ilaasortat eqqaama-simanngimmassuk tunniussivissaq killeeruttoq. Kisianni Inatsisartunut ilaasortat oqaluuserisassa­tik ippassaq tikillugu suusut naluaat. Taamaattumik ataatsimiinneq manna aallartissinnaasiman-ngilaq.

 

Taamaattumik isumaqarpunga piffissaq tulliuttoq atortariaqaripput ajornartorsiutip qanoq ililluni aaqqinneqarnissaanut, pissutaasoq sunarpiaaneralu isertortutut illugu qatangiinnartinnagu. Taanna erseqqissartariaqarpara inuiaqatigut aamma paasisaqartariaqarmata sooq-una Inatsisartut ataatsimiinnissaraluat aallartinngitsoq.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartuni ataatsimiinnissatta massakkut majip aappaanut aallartittussanngorlugu kinguartinne­qarnerata paasinarsimavoq nassatarisussaanngikkaa ataatsimiinnerup sivitsorneqartariaqarneranik nassataqartussaanngitsoq.

 

Taamaattumik naatsorsuutigisariaqarpoq suleriaatsip allanngortinneqarnerata siunertaa sukumii­sumik piffissaqarnerulluni oqaluuserisat ataasiakkaat sammineqartarnissaat siunnerfiummat Inatsisartut majip aappaaniit junip sisamaanut ataatsimiinnissaminni oqaluuserisassat naammat­toorsinnaasaat annikitsoralaajussasut. Tamanna ajuusaarnaqaaq.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Siumup oqaluttuata oqaasii kingulliit isumaqatigilluinnarpakka. Aamma uagut tamatta maani isersimasugut taama eqqarsannguatsiarpugut: Taamaalisoqaqqinngisaannassaaq.

 

Kisianni tassa soorlu oqareersunga nutaaq aallartitarput nalornissuteqarfiusimavoq. Taamaattu­mik taakku oqaatsit: Taamaattoqaqqinngisaannassaaq, aammalu Naalakkersuisut Siulittaasuata erseqqissumik oqaatigimmagu, suut pissutaasimasut toqqortorneqassanngitsut aamma isumaqati­gilluinnarpara.

 

Taamaattumik tamakku tunngavigalugit pisariaqannginnerpoq Landstingimi partiit tamarmik aallartitaqarfigisaannik ataatsimiititaliornissaq paasiniaasussamik sooq-una taamaattoqartoq, suut-uku pissutaasut piaarnerpaamik aaqqillugu, oqarfigisariaqarpoq taamaalisoqaqqinnginnissaa kissaatigigatsigu uku ajoqutaasut piaarnerpaamik aaqqinneqarlik.

 

Taamaattumik ataatsimiititaliamik misissuisinnaasumik pilersitsinnaasumik pilersitsinissaq maanga neqeroorutigerusuppara Landstingip partiivinut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiata oqaaseqartua:

Siuliani oqaaseqarama oqarpunga akisussaassutsimik tigusiartornitsinni una pisoq kusanarsaa­taanngitsoq. Tassami avataanit akisussaassutsimik tigusiartornerput allallu alapernaanneqaqim­mata.

 

Taamaattumik oqaannassaanga tamarluinnatta isumaqatigiissutigigunarparput taamatut pisoqaq­qissanngitsoq. Oqanngikkaluartulluunniit taamaatut isumaqartut naatsorsuutigaakka.

 

Aamma uanga oqaaseqanngilanga nassuiaasoqarnissaanik, naatsorsuutigigakku tamanna pissa­soq. Uuma pisup qanoq ilungersornarsusia naatsorsuutigissagaanni naatsorsuutigilluinnarakku tamanut naammaginartumik nassuiaasoqassasoq. Taamaattumik erseqqissumik nassuiaasoqarnis­saanut ujartuisunut tapersersuivugut.

 

Jonathan Motzfeldt, Siumup oqaaseqartua:

Naatsumik oqassaanga qujanaq. Otto Steenholdt-ip oqaatigisaa, ataatsimiititaliorluni misissuiso­qarnissaa ussernartoqaraluarpoq. Kisianni aamma suut pigaangata ataatsimiititaliorluta misissui­nersuarput piusiutiinnarsimagatsigu taamatut eqqarsarpugut.

 

Ottop ujartugaa ilumoorpoq, paasisariaqarparput tusiassutigut suunersut aammalu taanna maannakkut piffissami neriuppunga qaninnerpaami, aamma paasivara taanna ilaatigut Siumup tungaaninngaanniit oqaloqatigiissutigiumaneqartoq. Taavalu aamma Inatsisartut Siulittaasoqarfi­anni tamanna oqallisigisariaqarpoq. Uagullu aamma maannakkut majip aappaata tungaanut pinngikkaluarluta piaartumik oqallisigisariaqarparput.

 

Taamaattumik kaammattuutigissavarput præsidiemilu aammalu partiini allani maannakkut oqaloqatigiinnermi nanginneqaqqullugu.

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Ruth Heilmann:

Maannakkut amerlanerussuteqarluartut kinguartitsineq isumaqatigimmassuk matumani ataatsi­miititaliap paasisai naapertorlugit oqaluuserisassamik immikoortumik allamik oqallisigisassamik ilanngussisoqarsimanngitsoq, taamaammallu ullumikkut ataatsimiinneq naammassivoq. Tullia­nik ataatsimiinnissaq pissaaq majip aappaani 1997 nal. 13.00.