Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 17-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 05. maj l997 nal. 15:57

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 17.

 

l997-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siullermut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

Siullermeerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik oqaatigissavara, saqqummiiussissutip matuma 7. April l997 agguaanneqareersoq, tapersermagu.

 

Matumuuna naalakkersuisut sinnerlugit l997-imut inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siullermut Naalakkersuisut saqqummiussaat saqqmmiutissavara. Naalakkersuisut siunnersuutigisimagaluarpaat inatsisartut ataatsimiinneranni matumani ilassutitut aningaasaliis­sutinut inatsisissamut siunnersuutinik marlunnik saqqummiussaqarniarlutik, inatsisartut ataatsi­miinnerata naatsorsuutigisamit kingusinnerusumik aallartinnera qaammallu ataaseq qaangiuppat naammassineqarnissaata naatsorsuutigineqarnerata malitsigisaanik naalakkersuisut aalajangerput upernaakkut ataatsimiinnermi, ilassutitut aningaasaliissutitut inatsisissap aappaanut siunner­suummik saqqummiussisoqassanngitsoq.

 

Taarsiullu majip qiteqqunnerani inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaanut allannguu­tissatut sinnersuutinik nassiussisoqarumaartoq, ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissamut siunnersuutip inatsisartuni aappassaaneerneqarnissaanut ilanngunneqarnissaat siunertaralugu. 1997-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanut ukua ilanngunneqarput. Siullertut Sanaartornermi ingerlatat pillugit akuersissuteqaqqinnissamik siunnersuut aappaat aningaasaliissutinut allannguutit siusinnerusukkut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit kiisalu suleriaatsimut ataatsimiititaliamit akuerineqarsimasut. Pingajuat aningaasaliissutissat nutaat nukinginnartumik suliarisariallit kiisalu sisamaat aningaasaliissutinik allanngortitsinerit annertu­nerusutigut politikkikkut allanngortinneqartut taaneqarsinnaasut. Aallaqqaasiutaasumik oqaase­qaatit taakku kingorna l997-mi ilassutitut aningaasaliissutissatut inatsisissamut siullermut siunnersuut naatsumik saqqummiutissavara. Inatsisissatut siunnersuutip ilaatigut imarai, sanaar­tornerup ingerlanneqarnerata allanngornera pissutigalugu sanaartugassatut katillugit 94.48o tusintinik akuersissuteqaqqinneq ilaatigullu naliginnaasumik missingersuutinut ilanngussat. Siunnersuutit taaneqartut katillugit taaneqartut kingulliit ataatsimut isigalugu ingerlatsinermut, sanaartornermut taarsigassarsititsisarnermullu missigersuutinik IST-mut suuniuteqassanngillat. Akuersissuteqaqqinnerit pingaartumik nunap immikkoortuini suluusalinnut mittarfiliortiternernut tunngapput, tassanimi l996-mi 4l,8 millioner kroninik atuinikinnerusoqarsimammat. 1997-mut nuunneqarnissaannik qinnutigineqartunik.

 

Taakku saniatigut pingaartumik teknikkimut tunngasutigut kinguartoornerit pineqarput matuma­ni aamma pineqarput nunami sanaartorfigissaaneq 2l millioner kroninik aningaasartaqartoq kiisalu inissialiortitsinermi kinguartoornerit l9 millioner kroninik aningaasartaqartut.æ Aningaa­sartuutit l996-mi atorneqartussat naatsorsuutigineqartutut pineqarmata naalakkersuisut siunner­suutigaat aningaasat taakku l997-mi atorneqassasut taamaalillutik akuersissuteqannginnerit l997-mi sinneqartoorutissatut siunniunneqartut ikilineqarnerisigut aningaasalersorlugit.

 

Taamaaliornikkut l996-mi sanaartornerup ingerlarngini kinguartoorutaasut sanaartugassanit l997-mut aningaasanik inatsimmi akuerineqareersimasunut sunniuteqassanngillat. 1997-mi aningaasanut inatsimmi IST-p 5.o23.ooo million kroninik sinneqartooruteqarnissaq inerneraa. Massakkut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissamut siunnersuummi matumani naalakkersui­sut siunnersuutigaat akuersissuteqaqqinnissasmut pisariaqartitat l997-imi IST-mi angusassat taakku amerlaqataannik ikilisitsinikkut aningaasalersorneqassasut tamatuma kingorna ukioq manna tassa l997-mi aningaasanut inatsimmi 89.4ol.ooo kroninik amingartooruteqalissaaq.

 

Oqaatigineqareersutut naliginnaasumik missingersuutinut ilanngussat katillutik IST-mi inernerat O-voq. Suliassaqarfimmi tassani allannguutissatut annertunerusutut naalakkersuisut ilaatigut tikkuassavaat PLATINOVA-mut aktietigut lo millioner koruuninik aningaasaliineq. Aatsitassar­siorfiup imaluunniit aatsitassarsiornerup iluani ineriartortitsinerup nukittorsarneqarnissaa siunertaralugu.

 

Umiarsualivinnik sanaartornerit pillugit pilersaarummi aaqqiissuteqartoqarnissaanik siunnersuu­teqartoqarpoq taamaalillu l997-mi aamma l998-mi katillugit 35 millioner koruuninik sipaarute­qarnissamik naalakkersuisut siunnersuutaat naammassineqarsinnaallutik tamatumunnga peqatigi­tillugu Narsami -Kujallermi Kapisilinni Kuummiunilu sissiukkat ajoquserneqarsimaneri piaartu­mik aaqqittariaqartut suliarineqarsinnaaqqullugit.

 

Ineqarnermut tunngasuni naalakkersuisut siunnersuutigaat immikkut iluarsaassinermut aamma piginneqatigiilluni inissianut tassa andelsboliginut, aningaasaliissutinik amerlanerusunik nikisitsisoqassasoq. Aalisakkanik suliffissuaqarnermi suliassaqartitsinerup siuarsarneqarnissaa­nut 22 millioner kroninik imaluunniit taakkua missaannik atuisoqarnissaa aamma siunnersuutigi­neqarpoq kiisalu saartuarniarnerup suli ineriartorteqqinneqarnisssaanut aningaasaliisoqaqqinnis­saa aamma siunnersuutigineqarluni. Aammattaaq aalisarneq pillugu EU-mut isumaqatigiissutiti­gut suli l3 millioner koruunit missaanik isertitsisoqaqqippoq aamma inuussutissarsiutinut tapiisarnermut tunngassuteqartuni lo millioner kronit missaannik pitsanngoriaateqartoqarpoq ilaatigut taarsigassarsianik immikkut ittunik akiliisoqarneratigut.

 

Avatangiisinut tunngasuni naalakkersuisut siunnersuutigaat l997-mi l0 millioner kronit missinga­jaannik aningaasaliisoqassaoq tassa Qaqortumi eqqakkanik ikuallaaviup pilersinneqarneranut atorneqartussanik. Siunnersuutit sinneri teknikkimut tunngassuteqarnerupput ataatsimullu isigalugit inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit itisiligaanerusut innersuussutigissavakka.

 

Paatsoortoqaqqunagulu aamma erseqqissarneqassaaq malugeqquneqarluni naalakkersuisunin-ngaanniit suliassaqarfik 0l, inatsisartut siulittaasuat pillugu siunnersuutit ilanngunneqartut l997-mi katillugit 3 millioner 835 tusind kroninik aningaasartuutaanerusussat naalakkersuisuni suliarineqarsimanngimmata. Siunnersuummulli ilanngunneqaannarsimallutik, inatsisartut siulittaasoqarfiannit tiguneqarsimaneratut iluseqarlutik. Taamaattumik siunnersuutit taakkua isummerfigineqarnissaat inatsisartunut tunniunneqarpoq. l997-mi inatsisartut ilassutitut aningaa­saliissutitut inatsisissaannut siullermut siunnersuutip ilanngaatissat ilanngaatingereerlugit sunniutissaa tassaavoq l997-mi sinneqartoorutissatut siunniunneqartut 94.924.ooo koruuninik ikilillugit minus 89.4ol.ooo kroninngortinneqarnerat sanaartornermut akuersissuteqaqqinnissa­mut pisariaqartinneqartut amerlaqaterpiannik.

 

Taamaattorli naalakkersuisut malugeqqussavaat naak ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissa­mut siullermut siunnersuut IST-mut sunniutissaqanngikkaluartoq, sanaartugassatigut sillimmati­tigullu katillugit 26 millioner kronit missaannik ajorseriarnermik nassataqartussaammat. Naalak­kersuisut allannguutissanut siunnersuutinik nassiussaqarnerinut atatillugu sillimmatit naammat­tumik amerlassuseqaqqilernissaat anguniarneqarumaarpoq. Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuut inatsissartunut oqaluuserisassanngortippara, kaammattuutigissallugulu inimi maani oqaluuserine­qarnerata kingorna inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaanni oqaluuserisassanngorteq­qullugu ingerlateqqinneqassasoq. Qujanaq.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

1997-mut inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siullermut naalakkersuisut saqqummiussaat tunngaviisigut taperserlugit, Siumumiit imatut oqaaseqaateqassaagut. Siumu­miit nuannaarutigaarput takusinnaagatsigu ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissap siulliup suliarineqarnerani naalakkersuisut pilersaarusiornerminni l996-mi sanaartukkatigut ingerlatassat akuersissutaareersut kisiannili assigiinngitsumik peqquteqartumik kinguartoorfiusut ukioq manna naammassineqarnissaat qulakkeerniarlugu aningaasaliissutaasut illikartissimammatigit tapiissutinik ilallugit.

 

Siumumiit siusinnerusukkut oqaaseqartarnitsigut oqaaseqartarnigut innersuussutigalugit inatsi­sartut allattoqarfianni sullissinnermi suleriaatsip allanngortinneqarneranut naleqquttumik aaqqissuussinikkut naalakkersuisut allattoqarfiinik suleqateqarnerup pisariillisarnissaani ator­torissaarutinik elektronik atorlugu allagaateqalernissaq qarasaasiatigut allakkanik ujaasisarfeqa­lernissaq, inatsiseqarfimmillu pilersitsinissaq tassunga kingullermut taaneqartumut sulisorisat sullitallu inatsisaateqarfimmi atuineranni eqaallisaaffiginissaat siunertaralugu naalakkersuisut aningaasaliissutissanut siunnersuutaat Siumumiit taperserpagut.

 

Nunat Avannarliiit Killiit inatsisartuisa suleqatigiinnissamut siunersuisooqatigiivisa naalisarlugu NAKIS-imik taaneqartartup allaffeqalernissaanut aningaasaliisoqarnissaa Siumumiit isumaqati­gaarput, taamaalilluni nunani taakkuna, tassalu Savalimmiut, Island-ip Kalaallit Nunaatalu akornanni suleqatigiinneq nukittorsarneqartussaasoq allaffissornikkut sulinermik pitsanngorsaa­vigineqassammat.

 

Naalakkersuisut allattoqarfianni pisussaaffiit assigiinngitsorpassuit iluanniippoq inatsisartut inatsisaat nr. 9 ulloq 3o. Oktober l995-meersoq taanna malillugu naalakkersuinikkut suliniaqatigiif-finnut aningaasaliisussaaneq issannguarlu nunatsinni kommuninut qinersinermi aningaasaliissuteqarneq pisussaaffittut avaqqunneqarsinnaanngitsutut pissusissamisuuginnartu­tullu Siumumiit isumaqarfigaarput.

 

Taamatullu pisortaqarfiit ilaanni sulisutigut aaqqissuusseqqinnermi sulisorisat Pisortaqarfinnut allanut nuutsinneranni aningaasartuutinik itigartitsinertut isigalugu.

 

Namminersornerullutik Oqartussat paasissutissiisarfiannut tunngatillugu aningaasaliissutit aqunneqarnerisa allamut inissinneqarnissaanni Siumumiit inassutigeriissavarput inuiaqatigiit sullinneqarneranni inatsisit maleruagassallu atuuttut pillugit annertunerusumik suliniuteqartoqar­nissaa anguniaqqullugu raatiukkut aallakaatitsisarnerit tassani eqqarsaatigalugit. Maannakkummi raatiukkut aallakaatinneqartartut innuttaasuniit iluarisimaarneqarput amerlinissaasalu anguneqar­nissaat kissaatigineqarluni.

 

Sanaartortitsinermut aqutsisoqarfiup Nanortalimmut nuunneqannginneranut taarsiullugu Nanor­talimmi tunisassiassanik ineriartortitsinermut atugassatut Naalakkersuisut aningaasaliissutissatut siunnersuutaat taperserlugu Siumumiit tamanna neriuutigissavarput. Siunissami Nanortalimmi suliffissat ataavartut amerlanerusullu Royal Greenland A/S-imiit pilersinneqarnerannik kingune­qarumaartoq.

 

Siumumiillu Naalakkersuisut isumaqatigaagut aktiatigut aningaasaliissutit patajaallisarnerannut atugassanik immikkoortitsisimammata. Isumaqarpugut aatsitassanik ujarlernermi suliffeqarfiit namminersortut aatsitassarsiornermik ingerlatsisut soqutigisaat tapersersorlugit nunatta peqataa­nermigut sunniuteqarnerunissaa anguneqartariaqartoq. Soorlu Platinovap Namminersornerullutik Oqartussaniik 10 mio. kr.-nik aningaasaliiffigineqarneratigut, tassani soqutigisanut isumalluar­nartunut pitsaasumik sunniuteqartussaavoq siunissamut piareersimaffiusussaq. Maannakkummi ilisimaneqareersutuut Kalaallit Nunatta Tunuani Kangerlussuarmi Citronfjordimi aatsitassaqar­fiusinnaasumik isumalluarneq annertoqaaq Kalaallit Nunattalu ilaani allani aatsitassaqarfinnik misissuilluarnissamut Namminersornerullutik Oqartussat annertunerusumik peqataasariaqarput.

 

Suliffissaqartitsinermut atugassat aningaasartaasa suliffissaqartitsiniarnermut immikkut ittumik suliniutinut nuutsinneqarnissaat Siumumiit taperserparput. Tassuuna takusinnaagatsigu aningaa­sat taakkua 22,3 mio. kr. sinnilaarlugit amerlassuseqartut atorlugit Alluitsup Paani Qaqortumi Qasigiannguani Qeqertarsuarmilu suliffissanik ukiumut 150 missaannik amerlassusilinnik qulakkeerisussaasoq.

 

Siumumiit ilanngullugu Naalakkersuisunut inassutigissavarput illoqarfinni allani suliffissuaqar­fiusuni taamaakkaluartorli suliffissaaleqiffiuqisuni tassalu Paamiuni Maniitsumi Kangaatsiamilu suliassaqartitsinermut periarfissanik Royal Greenland A/S peqatigalugu pilersitsiniaqqullugit.

 

Siumumiillu ilanngullugu oqaatigissavarput suliassaqartitsineq anguniarlugu nioqqutissiassanik pisiortornermut kommuunit aningaasaliissuteqartarnerat qaangerniartariaqalersutut isumaqarfigi­gatsigu. Ukiummi arlaqalerput suliffissuarmi suliassaqartitsineq anguniarlugu kommuunit ilaasa Royal Greenlandimut akiliuteqartarnerat. Periaatsip taassuma ukiut tamaasa suliassaqartitsisar­neq kingunerisaraluaraa Siumumiit inassutigissavarput periutsip tamatuma suliffissanik ataavar­tunik pilersitsiffiunissaa anguniarlugu ukiunulluunniit tallimanut killiliiffigineqarnissaa. Kom­muunimmi ukiut tamaasa aningaasaliissutigisartakkatik suliniutinut allanut illoqarfinni ineriar­tortitsinermi atorfissaqartimmatigit.

 

Umiarsualiveqarfiit pilersaarusiornerannut atatillugu Siumumiit takusinnaavarput ukioq silar­lorujussuarneratigut Narsaq Kujallermi talittarfiup aseruatiternerata suliarineqarnissaa, kiisalu nunaqarfinnik Kulusumi Kapisilinnilu talittarfiit aserfallassimaqisut iluarsaannissaat pissutigalu­gu Upernavimmi Uummannamilu aalisartut talittarfissaat nutaat suliarineqalernissaasa ukiunik marlunnik kinguartinneqarnerat. Upernavimmi Uummannamilu umiarsuarnut talittarfiit atorlugit aalisartut pisanik usingiaanerminni ajornartorsiutigisartagaat imaannaanngitsuusoq Siumumiit ilisimavarput. Umiarsuaqartillugu aalisartut usingiarsinnaannginnertik pissutigalugu pisatik asiusoorutigisarpaat allaat ingiinnartariaqalertarlugit. Taamaattumik Upernaviup Uummannallu talittarfeqarnerannut aaqqiissutissamik Naalakkersuisut inassuteqarfiginiarpagut aningaasaliissu­tit  allannguutissaannik suliaqarnermikkut tamanna iluarsiniassangaat.

 

Sanaartungassanut allanullu pilersaarutit ataatsimut isigalugit Siumumiit iluarisimaarpagut takusinnaagatsigu nunaqarfinni illuliortitsinermut tunngasut, Uummannami meeqqat angerlarsi­maffianni innarluutilinni immikkoortortaqarfimmut sanaartornissaq, Nanortalimmi Nuummilu utoqqaat angerlarsimaffiisa sananissaasa siuartinneqarnissaat, Alluitsup Paani atuarfiup iluarsaal­lugu nutarternissaa, Oqaatsinik ilinniarfiup aallartinnissaa angulertorumallugu sulisussanik atorfinitsitsinissaq, Upernavimmi illoqarfiup pisoqartaata iluarsaanneqarluni inaarutissaanut aningaasaliissutissat suliniutillu allat aningaasalersornerisa pilersaarusiornerannut naleqqussarlu­git Naalakkersuisut aningaasaliissutissanik siunnersuuteqarnerat maani iluarisimaarparput.

 

Taamatullu arfanniarnermi atorneqartartut qamutillit iluarsaanneqarnerannut aningaasaleeqqin­nissaq, kiisalu assagiarsunniarnerup ineriartortinnerata siuarsarneqarnissaa assagiarsunniarnermi pullatinik sanaartornermi sipilinillu amoorutinut atortulersuutinut tapiissutissanut aningaasaliis­sutissat Siumumiit isumaqatigaagut. Naalakkersuisunullu inassutigissavarput assagiarsunniarner­mi pullatinik sanaartortitsinermi saffiuut illoqarfinni assagiarsunniarnermik aallartisartuniittut sulisorineqarnissaat periarfissarsiuuteqqullugu, eqqaamasariaqarpormi illoqarfiit Nuup avataa­niittut aalisartuisa pullatit Nuummi sanaat pissarsiarissagunikkik nassiunnerannut aningaasartuu­teqartussaammata.

 

Siumumiit nuannaarutigalugu maluginiarsimavarput Namminersornerullutik Oqartussat Ilulissat  Kommuunianut taarsigassarsiarititat Ilulissat Kommuuniata tamakkerlugit akilersimammagit, Siumumiit Ilulissat Kommuuniat nersualaanngitsoorusunngilarput, taamaattumillu Naalakkersui­sut inakkumavagut Kommuunit Namminersornerullutik Oqartussanut akiligassallit suliffissaqar­titsiniarnerup tungaatigut periarfissaannik annertusaanissamut ikiuuteqqullugit, taamaaliornikkut Kommuunit namminneq aningaasaqarnerat pitsanngorsarneqassammat.

 

Taamatuttaaq Siumumiit nuannaarutigaarput takusinnaagatsigu Inuussutissarsiutitigut Tapersii­sarnermi Ataatsimiititaliamut akilersukkat annertunerusut pissarsiarineqarneranni aammalu EU-mut aalisagartassat tunineqarnerat naatsorsuutiniit amerlanerusunik Landskarsimut isertitsissu­taasimammat, tamannalu kinguneqartoq aningaasat tiguinnarissat amerlanerulernerannik.

 

Naggataatigut Naalakkersuisunut inassutigissavarput Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaata matuma aappassaaneerlugu suliarineqarnissaanut allannguutissatut siunnersuutit suliarineqalerpata, 1996-ip ukiaani ataatsimiinnermi aningaasaliissutissat suliarineqarneranni Grønlandsfly-mut aningaasaliissutitut aaqqiissutissat isumaqatigiissutaareersut ilanngullugit suliariniaqqullugit.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siullermut siunnersuut, aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut innersuussutigaarput.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Soorlu saqqummiussami allassimasoq, siunnersuut taaneqartoq ataatsimiinnitsinni matumani siunnersuutinit marluusunit siulliuvoq. Siunnersuummi taaneqartumi 1997-mut aningaasanut inatsimmut teknikkikkut naleqqussaanerit ataatsimoortut suliarineqarsimapput. tamatumani ilaatinneqarput sanaartornermut aningaasaliissuteqaqqinnissamik siunnersuutit, tamakkuupput pissutsit assigiinngitsut pissutigalugit 1996-mi naammassineqarsinnaasimanngitsut.

 

Aningaasaliissuteqaqqinnissamut saqqummiussarpassuarni Atassutip maluginiarsimavaa, ta-matumani inisianik sanaartornermi naammassineqanngitsoorsimasunut taamaallaat 19 mio. kr.-nit pisariaqartinneqartut. Paasitinneqarpugut inissianik nutaanik sanaartornissamik pilersaarutit pimoorunneqalersimasut ukiuni siuliini noqqaassutigisimasatsitut.

 

Sanaartornissamik isumaqatigiissutit Namminersornerullutik Oqartussat Kommuunillu matuma kingornagut ataatsimoorlutik aningaasaliiffiginiarlugit isumaqatigiissutigisassaat, sanaartorneru­lernissaq nassatarisussaavaat, inissianik - paaqqinnittarfinnillu sanaartornermik kinguarsaaneru­jussuit piaartumik atorunnaartussaassapput. Tamannalu nuannaarutissaavoq.

 

Teknikkikkut 3 mio. kr.-nik nuussineq ataaseq Namminersornerullutik Oqartussat Tusagassiivi­annut tunngatinneqartoq apererusulersitsivoq: "Sorpiaammitaava Tusagassiivimmi tassani suliarineqartarpat". Namminersornerullutik Oqartussat immikkoortortaannut allanut tunngatillu­gu apeqqut taanna eqqumiiginassagaluarpoq, kisiannili Tusagassiivimmut, Namminersornerullu­tik Oqartussaanerup avammut sammitinniarneqarnera pillugu pilersinneqarsimasumut taamaan-ngilaq. Aammami Landskarsimit aningaasaliiffigineqartunut KNR Raatiu TV-mullu unammiller­tuummat, taakkulu inuiaqatigiinni apeqqutinik pingaaruteqartunik sulissuteqartarmata - pisus­saaffigisamik ilaattut - kiisalu tusagassiutit ilaat allat pissusissamisoortumik suliaasa tamanna ilagimmassuk.

 

Ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik siunnersuummi 4 mio. kr.-nit ilannguteqquneqarsimap­put Nanortalimmi nioqqutissiornerup ineriartortinneqarnissaanut pilersaarutinut atugassatut. Uagut Atassutip tungaaniit sulissutigisaq taamaattoq nuannaarutigaarput, neriuutigaarpullu tamanna nioqqutissiorneq imminut akilersinnaasunngorlugu ineriartortinneqarumaartoq. Pisaria­qarluinnartutummi isigaarput Nanortalimmi aamma suliffiit nioqqutissiorfiit pilersinneqartaria­qartut.

 

Atassutip nuannaarutigalugu maluginiarpaa Qaqortumi ikuallaavissamut aningaasaliisoqarsima­soq. Isumaqarpugut 9,8 mio. kr.-nik taamatut aningaasaliissuteqarnikkut pimoorussamik isumannaatsumillu eqqaaveqarneq (eqqaavilerineq) ingerlanniarneqalersoq, ukiuni qaninnerni nunatsinni tamarmi atorneqalersussatut.

 

Tamakkiisumik tapersersorparput PLATINOVA A/S-imut 10 mio. kr.-nik aningaasaliisoqarsi­manera. Pisariaqartutut isigaarput aningaasaliisimasut avataaneersut takutinneqartariaqartut, aamma uagut upperigipput siunissami aatsitassarsiulernissarput.

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunnersuut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqissavarput maani inimi aappassaaneerlugu oqaluuserineqannginnerani.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aallaqqaatigalugu Inuit Ataqatigiit maluginiarparput ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisis­satut siunnersuutikkut matumuuna aningaasat 100 mio. kr. pallillugit amerlassuseqartut affanga­jaat, tassalu 42 mio. kr. pallillugit suluusalinnut mittarfiliortiternermi 1996-mi atunngitsuukkane­ersuummata. Sanaartugassat allat soorlu illuliortiternermi kinguartoornikkut atunngitsuukkat ukiunut siuliinut sanilliullugu malunnaateqarluartumik ikileriarsimammata qujanarpoq.

 

Ataatsimulli isigalugu ukioq mannamut aningaasanut inatsisikkut Landskarsip 5 mio. kr.-nit sinnilaarlugit amerlassusilinnik sinneqartooruteqassanganerigalua 89 mio. kr.-ninik amigartooru­teqarfiusussanngorpoq. Naalakkersuisunut ilaasortamut apeqqutigissavarput, tamatuma nunanut allanut akiitsunik taarsersuinermut sunniutigeratarsinnaasai suunersut.

 

Inatsisissatulli siunnersuummi ilaatigut talittarfiliassatut pilersaarutaareersimagaluartunut, nikititerinikkut sorna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit inassutigineqartut malillugit allannguinerummata, taarsiulluguli Narsarmijini, Kapisilinni Kuummiunilu talittarfiit aserorsi­masut aaqqiiviginiarneqarmata pisariaqartitsivinneq najoqqutaralugu aaqqiineq iluaraarput.

 

Eqqakkanik ikuallaavilersorneq aallarnerlugu Qaqortumi, Kommuuninit allanit malinneqaru­maartumik, ikuallaaviliornermut aningaasaliinissamik inassuteqarneq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap 1996-mi ukiakkut ataatsimiinnermi inassuteqaataanik piviusunngortitsineru­voq. Taama eqqakkanik isumannaatsumik isumannaarinninniarneq pisariaqavippoq, tassungami atatillugu kiak eqqakkat ikuallanneqarneranneersoq kiassarnermut iluatiginiarneqarpoq. Qaqortu­mi misiliineq sukumiisumik malinnaavigineqassasoq naatsorsuutigaarput, illoqarfiimmi taama pisariaqartitsivissut arlaqaqaat, aaqqiissuteqarnissamut pilersaaruteqartut.

 

Naalakkersuisut inatsisissaq saqqummiutiutigalugu inatsisissap aappassaaneerlugu oqaluuserine­qannginnerani allannguutissanik saqqummiussiniarnertik ilimasaarutigaat. Tassungalu atatillugu Inuit Ataqatigiit pingaartippaat naalakkersuisunut eqqaasitsissutigissallugu, aningaasat sillimma­tit inatsisissakkut matumuuna 26 mio. kr.-nit nalinginik ilanngarneqartut pingaarnerutillugit allannguutissatut siunnersuutigilersaakkaminni aaqqiissuteqarfiginiassagaat.

 

Taama aallaqqaataasumik oqaaseqareerluta suliassanut ataasiakkaanut tunngatillugu, Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliamut, nalilersortikkusutagut ataasiakkaat eqqaalaassavagut, makkuu­sut:

 

Konto 01.11.01, Inatsisartut Ombudsmandiat.

Aningaasaliissutit ilaatigut 1,3 mio.-ninik qaffattariaqarnerannik qinuteqaammut ilaatigut tunngavilersuutigineqarpoq sulisooreersunngooq sulisoriinnarneqarnissaat tamatumuuna siuner-tarineqartoq. Tamanna ima paasineqartariaqarnerluni, sulisooreersut isumaqatigiissutit saniatigut ajunngitsorsiassaqartinniarneqalersut?

 

Konto 10.06.17, Nanortalimmi tunisassiassanik ineriartortitsineq.

Inuit Ataqatigiit piumasaraat suliniutini taamaattuni nammineq pigeriikkagut maniitsumi ATI aamma Narsami INUILI kiisalu Nanortalimmi oqartussaasut qanimut suleqatigineqarnissaat. Suliniutit nutaaviit nutaanik ineriartortitsiviusut matumani pineqartut iluatsissappata nammineq ilisimasagut periarfissagut oqartussaaqataanerpullu pingaartinneqassasut pisariaqarluinnarpoq.

 

Konto 10.13.13, Aktiatigut aningaasaliissutit.

Namminersornerulluni Oqartussanut pituttorsimanatik ingerlaniaraluartut, Atuakkiorfik aammalu Nunatta Naqiterivia, namminersornerusunit pisiarineqassasut matumuuna pineqarput. Ilisima­leriikkatsitulli aningaasat 2 mio. kr. Atuakkiorfik eqqarsaatigalugu naammanngillat. Atuakkior­fik inuiattut atuagassaqarnitsinnut pingaaruteqartoq ingerlariaqqissinnaajunnaaqqajaavoq. Tassungalu sanilliullugu KNR ukiumut 50 mio. kr. sinnerlugit aningaasaliiffigineqartarpoq. Inuit Ataqatigiit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq kaammattussavaat tamanna sukumiisumik naliliiffigeqqullugu. KNR-immi aningasaqarnini takoqqusaautitigut namnineq ukiumut 10 mio. kr.-nit pallillugit qaffatsissinnaagaa uppernarsaatissaqareerpoq, taassumalu ssaniatigut Naalak­kersuisut tusagassaqartitsiviata ukiumut 3 mio. kr.-nit nalinginik siorna qaffaavigineqarneratigut KNR-mi aallakaatitassat illumi maani suliarineqartartut annikigisassaanngillat.

 

Innuttaasut tusagassaqartinnissaat, isiginnaagassaqartinnissaat atuagassaqartinnissaallu ataatsi­mut nalilerneqartariaqarpoq.

 

Aamma Atuakkiorfiup aningaasatigut ingerlanerliorneranut sunarpiaq pissutaanersoq misissorne­qassappat ilanngullugu meeqqat atuarfiisa ilinniarfiillu atuagarsiniarsinnaanerisa isumannaarnis­saat pisariaqarpoq. Ullumikkummi tamakkunani ingerlatsisuusut naliliinerat najoqqutaralugu, atuagarsiniarnissamut aningaasat ikiliartortinneqarsimanerat pissutaasutut isigineqartutut nalilerneqarpoq.

 

Konto 20.10.42, Kommuuninut taarsigassarsiarititat, akilersuutillu.

Siusinnerusukkut Inuit Ataqatigiinnit aammalumi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit aaqqiivigeqqullugu tikkuarneqartareersutut Kangaatsiap Kommuunia aningaasatigut annertooru­jussuarmik ajornartorsiuteqarpoq. Ajornartorsiutillu taamaattut taarsigassarsisitseqattaarnerin­nakkut qaangerneqarsinnaanngillat. Kangaatsiami pisariaqarluinnarpoq inuussutissarsiutitigut piorsaanissaq. Aatsaammi taamaasiornikkut kommuunip aningaasaqarnera naatsorsuutigineqar­sinnaasumik ilorraap tungaanut saatsinneqarsinnaavoq. Taama inuussutissarsiutitigut suliffissa­qarnikkullu iluarsiissuteqarniarnermi Naalakkersuisut Kangaatsiap Kommuunia peqatigalugu nukinginnarluinnartumik suliassaqarput. Matumuunalu apeqqutigissavarput Naalakkersuisut manna tikillugu qanoq pineqartumut iliuuseqareersimanersut.

 

Konto 22.11.18, Kommuunini nammineq illuliassat.

Inuit Ataqatigiit ilisimatinneqarsimapput innuttaasut qinnuteqaataat tunngavigalugit kommuunit ataasiakkaat qinnuteqaatinik ingerlatitseqqittarnerat assigiinngitsunik nalilersorneqarluni suliarineqartarsimasoq. Ajornatorsiut tamanna sumik pissuteqarnersoq, Ineqarnermut Pisortaqar­fiup, INI A/S-ip KANUKOKA-llu paaseqatigiissutigisariaqarpaat aaqqiissuteqarfigalugulu.

 

Konto 50.01.03 aamma konto 50.06.14, Assagiarniarnermut tunngasut.

Assagialeriffinnik matumani pineqartunik akilersinnaannginneraaneq siunnersuummi pineqar­poq, assagiarsuleriffiit akilersinnaassappata immikkut aningaasaliisoqartariaqarnerarlugu. Soormi tamanna muminneqarsinnaanngila, tunisassiorfissatut sanaassat annertussusissaat pisassatyut akuerineqartut assagiarsunniartussatullu ilisimasat aallaavigalugit aalajangertarlugu.

Assagiarniarnerup ingerlaqqinnissaani tapiissuteqartarnissami aalajangersaaneq aalisarnermut Naalakkersuisup kisermaannagu Inatsisartulli Aalisarnermut Taarsigassarsiniartarnermullu Ataatsimiititaliaa peqatigalugit ingerlatissagaa Inuit Ataqatigiit piumasaraat. Aamma periuseq tamanna atorneqassasoq piumasaraarput qinnuteqartut tulleriiaarneranni oqartussaaneq eqqarsaa­tigalugu. Tamannami kontonut pineqartunut missingersuutinut ilanngussat nalinginnaasuni Naalakkersuisunut ilaasortaq kisermaassitillugu piginnaatinniarneqaraluarpoq.

 

Konto 50.06.20, EU-mik aalisarnermik isumaqatigiissutit.

Aalisagartassanik isumaqatigiissutaareersup saniatigut 8,5 mio. kr.-nit nalinginik annertussusi­limmik aalisartunut EU-meersunut tunisaqarsimanermut tunngatillugu Inuit Ataqatigiit paaseru­suppaat, taamaaliorsimaneq Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiit peqatigalugit aaqqinneqarsima­nersoq. Kiisalu Narsami illulioriaaseq nutaaq misiligarneqarluni ukiuni arfinilinni ingerlanne­qareersoq pillugu, Naalakkersuisut apeqquteqarfigissavagut suliassarlu iluatsillugu Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliamut nalilersoqqussallugu, ilisimagatsigu ingerlatsiniartut aningaasati­gut taarsigassarsitinneqarnissaminnik Naalakkersuisunut arlaleriarlutik saaffiginnittareersimaga­luartut.

 

Taama oqaaseqarluta inatsisissatut siunnersuut aappassaaneerneqannginnermini Aningaasaqar­nermut Ataatsimiititaliamit misissoqqissaarneqassasoq kaammattuutigaarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Inatsisartut 1997-mi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siullertut siunnersuut soquti­galugu nuannaralugulu atuarsimavara, taavalu missingersuutinut ilanngussat ilaat amerlanngitsut annikitsunnguaannarmik oqaaseqarfigissallugit, tassa siunnersuutip maanna isikkua naapertussa­gaanni aningaasanut inatsimmi tulleriissaarinitsinnut allannguutinik kinguneqartussaannginngu­atsiarmat.

 

Konto 01.10.10-mut, Inatsisartut, tassunga tunngatillugu assut toqqissisimanartippara ima missingersuusiullaqqitsigisimammata allaat maannangaaq takuneqarsinnaalluni konto 15.000 kr.-nik sinneqartoorumaartoq. Qilanaaraara naatsorsuutit naammassippata paasissallugu konto eqqoqqissaartumik missingersuusiorneqarsimasoq.

 

Tamatuma saniatigut isumaqarpunga ilassutitut aningaasaliissutinut qinnuteqarsinnaanerup ammut killissaa aalajangiiffigisariaqartoq. Ammut killissaa 50.000 kr.-niussanersoq imaluunniit 100.000 kr.-niussanersoq oqaatigisinnaanngilara, kisianni missingersuutit naatsorsuutillu qanoq nikingassuteqartigisartut eqqarsaatigigaanni 15.000 kr.-nik ilassutitut aningaasaliissutissanik qinnuteqarneq quianaannangajapporluunniit.

 

Konto 10.13.13-mut, tassa Aktiatigut aningaasaliissutit, tassunga tunngatillugu itisilerlugu nassuiaasoqaqqullugu qinnutigaara, ajornanngippat allaganngorlugu, Atuakkiorfik A/S-ip aamma Nunatta Naqiterivia A/S-ip taamatut paarlattuanut namminersortunngorsarneqarsimanerannut suna patsisaanersoq.

 

Taama naatsumik oqaaseqarlunga siunnersuutip taamatut isikkoqarluni aappassaaneerneqartinna­ni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlanissaa innersuussutigaara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

1997-mut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siullermut siunnersuutip Kattusseqatigiit sinnerlugit pisarnertut soqutigalugu misissorsimavara.

 

Inatsisartut allattoqqarfiannut tunngatillugu ilassutitut aningaasaliissutaasussat sanioqqunneqar­sinnaanngillat, tamannami Inatsisartut ukiakkut 1996-mi ataatsimiinnitsinni Inatsisartut suleriaa­siata allanngortinneqarneranut tunngavoq akuersissutigineqareerlunilu. Ukiunullu missingersuu­siorfiusunut pinngitsoorani sunniuteqartussaammat sillimaffigineqarnissaa eqqaasitsissutigisaria­qarluni.

 

Aningaasanik suli amerlanerusunik nunatta karsianut isaatitsisoqarnissaa tamatta kissaatigaarput, soorunami inatsisinik tunngavilimmik, taamaattumik soqutiginarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut misissortissallugu, imaluunniit maannakkut akineqarsinnaappat paasissallu­gu; akiliisinnaajunnaarsimasut siusinnerusukkut isumakkeerneqarsimasut pigisaasa tunineqar­neranni agguagarsianik inatsisitigut tunngavilimmik nunatta karsia pissarsisinnaanersoq? - imaanngitsoq isertinneqarsimasut 566.000 kr.-nit ajoringakkit, kisianni akiligassat isumakkeerne­qareersimasut pissarsissutigineqarsinnaappat?

Sanaartornermut sillimmatit inatsisissap matuma akuersissutigineqarneratigut ilaatigut mittarfi­liornermi suliat aappaata ingerlanneqarneranut immikkut nalunaaqutserneqarnissaat Kattusseqa­tigiinniit akuersaarsinnaanngilara, tassami mittarfiliortiternermi aningaasat aalajangersimasut ukiunut missingersuusiorfiusunut immikkoortiterneqareersimammata, aammalu 1996 eqqarsaati­galugu mittarfiliortiternernut aningaasanik 42 mio. kr.-ningajannik atuinikinneruffioreermat, taamaattumik sillimmatit ilaasa meeqqat atuarfiisa, imaluunniit palaseqarfinni aningaasanik pisariaqartitsivioqisuni immikkut nalunaaqutserneqarnissaat kissaatiginarnerummat.

 

Kangaatsiami talittarfiup tallineqarnissaa 1998-mut aningaasaliiffigineqartup, 1999-mut kinguar­tinneqarnera akuersaarneqarsinnaanngilaq, tassani talittarfeeqqami tattoqiffioreeqisumi aalisariu­tit usingiartillugit - umiarsuaaqqanik pajuttunik tikittoqartillugu, aalisariutit usingiarniaasaartut avalatsiinnarneqartarput, taamaalillunilu assigiinngitsutigut ajornartorsiortinneqartarlutik. Taamaattumik pissutsit taama ajortigisut piaartumik iluarsineqarnissaat anguaniarlugu sanaartu­gassamik kinguartitsiniarneq taamaatittariaqarpoq - pilersaarutigineqartutullu suliassap 1998-mi aningaasaliiffigineqarluni ingerlanneqarnissaa Kattusseqatigiinniit Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliamut inassutiginiarpara, tassami talittarfik maannakkutut ittillugu ilaasortaatinilluunniit taliffigineqarneq ajorpoq, aammalu talittarfik ima ajortigaaq allaat talittarfiup qaava nakkaakkiar­tulersimalluni, tamanna uanga nammineerlunga ukioq marts-imi uppernarsillugu takuara.

 

Immikkut oqaatigisariaqarsoraara Nunatsinni filmiliarineqartussamut 1 mio. kr.-nik aningaasalii­niarneq nunatta nunanut allanut annerusumik nittarsaanneqarnissaanut periarfissiisussaq taperser­sortariaqarmat.

 

Ilumoorluinnarpoq saattuarniarnerup ineriartortinneqarnerani immikkut ittumik aningaasaliiso­qarnissaa pisariaqarluinnarmat, tassami aalisakkat maannakkut aalisarneqartut killeqaleriartortil­lugit - pisariaqarpoq aalisakkanik, qalerualinnillu allanik nioqqutissiulernissamut suli annerusu­mik periarfissiisoqarnissaa.

 

Naluneqanngitsutut aalisariuterpassuit ukiut kingulliit tallimat, arfinillit ingerlanerini atorunnaar­siortorneqarsimapput, kisiannili aalisariaatsinutallanut naleqqussaaneq isumagineqarsimanani, taamaattumik pisariaqarpoq aningaasat saattuarniarnermut atatillugu piorsaanermi atortussaan­narnut atungassat kisiisa akuersissutigisariaqanngitsut, aammali aalisariutinut nutaanut marlus­sunnut, kisalu aalisariutit pigineqareersut atorluarsinnaasullu naleqqussarnissaannut, iluarsaanne­qarnissaannullu annerusumik aningaasaliisoqartariaqartoq.

 

Aalisariutit, aalisartullu nunami allamiut misileraanermi, aalisarnermilu aalisarnermilu isumal­luutigisariaqanngillat, taamaattumik Kattusseqatigiinniit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititalia­mut inassutiginiarpara piaartumik Royal Greenland-illu suliffissuaqarnikkut naleqqussaaniar­neranut inortuinngitsumik aalisariutitigut naleqqussaanissamut piorsaanissamullu aningaasanik suli amerlanerusunik nassaarniaqqullugu, tassami inuussutissarsiutitigut piorsaaneq siulliit ilaattut aningaasaliiffigisariaqarmat.

 

ESU-mut taarsigassarsianut tunngatillugu 10,5 mio. kr.-nit akilerneqarsimanerat ajunngeqaaq. Naleqanngitsutullu ukiualuit matuma siornatigut akiligassat ilaat isumakkeerneqarput, tassungalu atatillugu isumakkeerinniffiusut kingusinnerusukkut akileraarutitigut malersorneqarput - qujanartumillu akileraarutitigut 1996-ip ingerlanerani iluarsiisoqarpoq; aalisartullu taamaallutik akileraarutinut akiliutigisimasaraluatik utertittussanngorsimallugit, kisianni aalisartut ilaanniit paasitinneqarpunga; utertoorutissat ilaatigut Kommuunini ataasiakkaani tunniukkumaneqaratik maannamut uninngatinneqartut - soormita? - taamaaliornikkummi aalisartumut erniatigut, inger-latsinermut allarpassuarnullu annaasaqaataavoq, taamaattumik Aalisarnermut Pisortaqarfiup pissutsit iluarinanngitsut atortinneqartullu iluarsinissaat isumagisariaqarpai.

 

Illoqarfinni eqqagassalerinermut atortulersuutinut tapiissutinut tunngatillugu eqqakkanut ikuallaaveqalernissamut tapiissutigineqartartussatut 50 %-imut aalajangiunneqarnissaat Kattusse­qatigiinniit tapiissutit 75 %-imut qaffanneqarnissaat inassutigerusuppara, tassami Kommuunit akissaqarnerusuinnaat kisimik periarfissinneqartariaqanngimmata.

 

Nuup avataaniittut illoqarfiit ilaasa aqquserngi ajoraluaqisut - Qeqertarsuup, Kangaatsiallu aqqusinikassaasa iluarsaanneqarnissaat pisariaqalivissimapput, tassami aqquserngit isuman-naatsumik perlasiffiunngitsumillu angallaffigineqarsinnaasariaqarput, taamaattumik Kangaatsia­mi aqquserngit iluarsaanneqarnissaannut aningaasaliissutit annertunngikkaluartut pisariaqarput.

 

Ilageeqarnermi aningaasaqarnermut akuersissutigineqaqqittussanut atatillugu Ilulissani ilagiit paaserusutaat, tassalu Zionip oqaluffiani assiliarsuup maannamut ukioq ataaseq sinnerlugu iluarsaanniarsarineqaraluartup Kultureqarnermut Pisortaqarfimmiit qanoq iliuuseqarfiginiarne­qarnersoq, soqutiginarpoq paasissallugu, tassami tamanna saaffiginnissutigineqareersimammat.

 

Immikkut ittumik inissiarsuarnik iluarsaassinernut atatillugu Qasigiannguani inissiat ilaasa iluarsaattariaqalivissimasut, iluarsaanneqarnissaat sooq pilersaarutini ilaatinneqanngillat, ima-luunniit ineqarnermut Naalakkersuisoq qanoq isumaliutersuuteqarpa?

 

Suliassat pisussaaffiliisunik isumaqatigiissuteqarfioreersimasut arlalissuit, kinguaattoortarnerat akueriuminaalluinnarpoq, eqqarsaatigeqqittariaqarlunilu - suliassat naammassineqarsinnaanerat ajornartorsiutaavaa? - imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussat Kommuunillu akornanni suleqatigiinneq arlaatigut iluarsisariaqarpaa? Tassami suliassat marloriaqattaarlugit suliarineqar­tarneri piffissaajaataallutillu aningaasartuutaasarput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga ilaasutitut aningaasalissutinut inatsisissap aappassaanneerneqanngin­nerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suliarilluarneqarnissaa inassutigaara.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik qujassaanga partiit oqaaseqartuinut oqariartuutit assigiinngitsut ataatsimut katitissa­gaanni oqartariaqarsorinarpoq, siunnersuutigineqartut taakkua ataatsimut katikkaanni iluarineqar­put, kisiannili ataasiakkaat partiit oqaaseqarfigeqqaassavakka.

 

Siumup oqaaseqartuata tikitai assigiinngitsorpaalussuit ataatsimut oqaatigissagukkit tamakkiisu­mik tapersiivoq Siumut aammalu taassuma saniatigut oqaaseqarluni Siulittaasoqarfiup tassa Landstingip aningaasat qinnutai aamma akuerineqartut. Assigiinngitsunik kaammattuissutit Siumuminngaanniit soorlu ilaatigut Naalakkersuisut Royal Greenland-illu suliniarnerannut tunngasut assersuutigalugu Paamiut Maniitsoq Kangaatsiarlu eqqaaneqarput, tassani nangeq-qinnagit Naalakkersuisut siulittaasuata ullormut oqaluuserisassami siusinnerulaartukkut akissute­qaataa innersuutigissavara, taamaallaat Qeqertarsuaq illoqarfik tassunga tapiullugu.

 

Apeqqutigineqarpoq aamma Upernavimmi Uummannamilu umiarsuit talittarfiat taanna qanoq aaqqinneqassanersoq. Imatut naatsumik oqaatigisariqarunarpoq, tassa ukiuni kingullerni pingaar­tumik siorna illoqarfiit taakkua Inatsisartunit aalajangiiffigineqarput timmisartumik mittarfiliorfi­ginissaattut kisianni siusinnerusukkullu ukiorpassuarni pilersaarutaasimagaluarpoq umiarsuit talittarfissaat pilersaarut angisooq aningaasarpassuarnik nalilik taanna pilersaarutaasimalluni. Kisiannili ukiuni kingullerni pissutsit aammalu mittarfiliortiternermut tunngaviusut allanngor­nerat peqqutigalugu nalunngilara Naalakkersuisut eqqartussallugu piareersimaffigigaat nalileq­qinniassallugu immaqa illoqarfinni taakkunani pilersaaruterujussuit pinngikkaluarlugit allaaneru­sumik taakkununnga pitsaanerusumik annikinnerugaluartumik aaqqiiniartoqarnissaa.

 

Grønlandsfly pillugu apeqqut aamma naatsumik oqaaseqarfigissavara, tassalu ukiarmi Inatsisar­tut 1996-mi naak - naqinnerlulaannguaraluartoq - isummerput suliassaq tunngaviatigut taperser­lugu, kisiannili naatsorsuutit erseqqinnerusut Grønlandsfly-minngaanniit peqqaarniarlugit erseqqinnerusumik akisinnaaniassagatsigu. Suliassaq taanna ilaatigut qaffatsinneqartussaavoq allannguutissatut siunnersuummi maannangaaq ilimasaarutigineqareersumi. Taamaattumik taanna apeqqut tassunga innersuussutigissavara. Naatsumik oqaatigalugu Siumup siunnersuut tamakkiisumik taperserpaa.

 

Aamma taamatut oqaatigisariaqarpara Atassut innersuussuteqarpoq assigiinngitsunik maannak­kumut pilersaarutit ingerlaannarnissaannik soorlulu aningaasaliissutit assigiinngitsunut assersuu­tigalugu aatsitassarsiornermut aamma Namminersornerullutik Oqartussat 10 mio. kr.-nik ani-ngaasaliinerat siunissamut qaamanerusumut isikkoqartorlusooq. Aamma maluginiarpara isuma­qatigiissutit sanaartornermi kommuunit ataasiakkaat aammalu Naaminersornerullutik Oqartussat isumaqatigiissutaat taakkua inissivittariaqartut suliassaq taanna pimoorullugu KANUKOKA suleqatigalugu anguniarneqarsimavoq, tassani pilersaarusiorneq imminut ataqatigiinnerusoq ukiunut arlalinnut tunngasoq naak ukiumiit ukiumut aningaasaliissutit Inatsisartuni aammalu kommunalbestyrelsini aatsaat akuersissutigineqartassagaluartut, taamaattoq taassuma inerneris­sagaa ukiunut aggersunut soorlu inissialiortiternermut isumaqatigiissutit aallaavigalugit piler­saarusiorneq torernerusoq aammalu pimoorussinerusoq aammalu aningaasanik  qiliinerusoq ingerlanneqassappat taanna siunnerfuik pitsaanerusoq, taanna maluginiarpara Atassutip taanna oqariartuutigimmagu.

 

Aamma tupiginngilara oqariartormat paasissutissiisarfipput informationskontori taanna tamanut ammanerusumik aammalu erseqqinnerusumik siunissami tutsiuttalernissaa. Taanna pillugu naatsumik oqaatigissavara taanna pilersaarut ingerlavoq maannakkut illu tassunga atungassaq iluarsaanneqarpoq. Ilisimatinneqarneralu tunngavigalugu qaammatit marlussuit qaangiuppata naammassisussaavoq taamaalilluni suleriarnissaq tassani oqinnerulissalluni aammalu ammaneru­sumik iliuuseqarfigineqassalluni. Tamakkuupput ilaatigut peqqutaasut immikkut aningaasanik aamma qinusariaqarnermut.

 

Inuit Ataqatigiit pillugit oqaaseqassaanga. Siullermik oqaatigissavara tunngaviatigut IA-p iluarinninnera siunnersuutinut assigiinngitsunut tulluunnarmat tusarlugu nuannermat tusarlugu. Taavali taassuma tulliatullusooq assigiinngitsut apeequtit qaffatsinneqarput ilaatigut apeqquti­gaat 1997-mi tassa ukioq manna 5 mio. kr.-nik nunatta karsia sinneqartoortussaagaluarluni aningaasat atunngitsuukkat ukioq manna aningaasat akuersissutit qaavannut ileriarmata taamaa­lilluni amigartoorutissat 89 mio. kr.-ninngornissaat tamatuma nunanut allanut akiitsunik taar-sersuinermut sunniuteqartarsinnaanissaa qanoq innersoq; apeqqunni nipeqartimmagu imalu akissuteqarfigissavara.

 

Ilumoorpoq ukioq manna 502 mio. kr.-nik sinneqartooriarluni aappaagu ilimagineqarmat ami-gartooruteqassasoq maannakkut ilisimasagut aallaavigalugit 89 mio. kr.-nit missaanni. Kisianni taamaakkaluartoq nunatta karsiata aningaasat tigoriaannaat pigisai ukiup nikinnerani 1,6 mio. kr.-niupput.

 

Taamaattumik allannguutissatut siunnersuummi imaluunniit piffissani qaninnerni naatsorsuutigi­neqanngilaq nunanut allanut taarsersuinerput allanngussasoq, akerlianilli aningaasat sinneqar-toorutit akilertariaqartut taamaalilluta ulluinnarni periuserput tigusassaqarsinnaanerput nukilaal­lissanngikkaluarlugu nunanut allanut akiitsutta pilersaarutit malillugit akilersorneqarnissaat naammassineqassasoq siunertarineqarpoq. Neriuppunga taanna erseqqissumik oqaatigalugu, tassa nunanut allanut akiitsutta pisussaaffitsinnik naammassiilluni akilersorneqarnissaa taanna aamma ukioq manna amigartooraluaruttaluunniit aarlerinanngilaq, aningaasat tigoriaannaat karsimiittuutigineri peqqutigalugit.

 

Qaqortumi misiliilluni ikuallaasarfimmik pilersitsiniarnerup malinnaavigineqaqqissaarnissaa taanna IA-p kaammattuutigimmagu nalunngilara taanna tusaatissatut tigussallugu. Naalakkersui­sut malinnaaviginiaqqissaaraat taanna qularissanngilarsi. Aamma Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliamut IA-p assigiinngitsut apeqqutit suliassiissutigai. Soorlu ombudsmandimut tunnga­soq, Nanortalimmut tunngasoq, aktiatigut aningaasaliissutit assigiinngitsullu. Taakkununnga tunngatillugu erseqqissaatigissavara Naalakkersuisut ataasiakkaat apeqqutinut ataasiakkaanut soorunami namminneq akissuteqassammata taannalu naatsorsuutigigakku, kisiannili ombuds­mandimut tunngatillugu taanna Naalakkersuisut akissuteqarfigissanngilaat, tassami taanna Inatsisartut Siulittaasoqarfiata akissuteqarfigisussaammagu - apeqqut taanna taakkunaniimmat Naalakkersuisuniigani.

 

Kangaatsiamut tunngasumik naatsorsuutigaara Naalakkersuisut tamakkununnga susassaqartup akissuteqarfigissagaa. Naggataatigut aamma IA-mut tunngatillugu oqaatigissavara, nalunaarusiaq INI A/S-imut tunngasoq taanna eqqartormassuk. Nalunaarusiaq INI A/S-imut ineqarnermullu tunngasoq maannakkut agguaanneqareerpoq, aammalu IA-mi Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund Olsenip INI A/S-i pillugu siunnersuutaa aqagu eqqartortussaavarput. Taassuma aamma akissuteqaateqarfiginera agguaanneqareerpoq, taamaattumik uani annertunerusumik oqaaseqarfi­ginagu taakkua taasakka innersuussutigissavakka. Isumaqarpunga pingaartoq apeqqut qaffatsin­neqartoq aammalu oqallinnissamut kingusinnerusukkut periarfissaqarmat taamaannaq akissute­qarallarpunga.

 

SIKU-Blokki pillugu uani naqissimanngikkaluartoq taaginnarlugu naatsumik oqaatigissavara, tassa SIKU-Blokkimik ingerlatsisut Narsami STI-p atuarfiup allinissaa suliarisimavaat taavalu illu pitsaasoq Narsarsuarmi ilinniartitsisut illussaa aamma suliarisimallugu. Tassunga tunngatil­lugu suliassaq qanittumik malinnaavigineqartussaavoq Narsap Kommuunianit isumaqatigiissut Namminersornerullutik Oqartussat Narsallu Kommuunia aallaavigalugu. Taanna Namminersor­nerullutik Oqartussat maannamut aningaasat 945.000 kr.-nit  missaanniittunik tapiiffigisimavaat. Suliassaq taanna aningaasanut inatsisissaq una naammasseriarpat inernivissaa taavara naatsor­suutigigakku akuersissutigineqassasoq. Kisianni siusinnerusukkut Narsap Kommuuniata aam-malu Namminersornerullutik Oqartussat aningaasat taasama iluaniittut ilai atorlugit aamma tapiiffigineqarsimavoq, Narsap Kommuuniata tapiissutai uani eqqartussanngilakka. Taamaannaq oqaaseqarfigigallarpakka Inuit Ataqatigiit saqqummiussaat.

 

Akulliit Partiiata oqaaseqarnera tusaatissatut tigussavarput erseqqinnerusumik Nunatta Naqiteri­vianut tunngasut aammalu Atuakkiorfimmut tunngasut akissuteqarfiginissaat naatsorsuutigaara piffissami allami piumaartoq. Kattusseqatigiit inassutaat aamma tusaatissatut tigussavagut ataatsimut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami nalilersorneqassapput uanili taasaat ataaseq maannangaaq oqaaseqarfigeriilaassavara. Tassa paatsoorneqaqqunagu Kangaatsiaq eqqartorne­qarpoq talittarfiup tallineqarnissaa 1998-mut aningaasaliiffigineqartup 1999-mut kinguartinne­qarnera akuersaarsinnaanngimmagu Kattusseqatigiit. Tassa nunatta ilaatigooriarluni ukiorluusar­nera peqqutigalugit Narsaq Kujallermi kapisilinni kiisalu Kuummiuni talittarfiit aserorsimapput.

 

Taavalu aningaasat akuersissutit misissuataaqqissaarneranni aammalu sanaartugassat tulleriiaari­nermi qanoq ilillutik aaqqinneqarsinnaaneri aallaavigalugit taakkua aningaasat akuersissutigine­qarsimapput kinguartitsinertaqanngitsumik, kisiannili imatut oqarluni sanaartugassat ilai ukiut arlallit sanasussaapput kisianni ulloq atulerfissaat kinguartinnagu aallartiffissaat kinguartillugu, atulerfissaalli aalajangiusimallugu tassaavoq taamaaliornikkut Narsami Kujallermi Kapisilinni Kuummiunilu talittarfiit pisariaqavissumnik aaqqittariaqarneri anguneqarsinnaasimammata. Taamaattumik naatsorsuutigaara taanna paatsoornikkut oqariartuutaasoq kinguartitsisoqanngilaq ullormik atulerfissaannik aalajangiusimanninneruvoq aamma Kangaatsiamut. Taamatut naatsu­mik oqaaseqarallarpunga qujanaq.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Siullermik Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanut  maani inimiinngikkaluartoq ilisimatitsis­sutigissavara assagiarsunnik Royal Greenlandip tunisassiorfimmik pilersitsisimanera tassa Aasianni Sisimiuni Nuummilu soorunami aamma taakku pilersinneqarsimapput aningaasarsior­neq imminut akilersinnaasoq aallaavigalugu. Taavalu pilersaarutigineqartut Maniitsumi Paamiu­nilu taakkua aamma sanaartorfigineqarnissaat Royal Greenlandimit ilisimatitsissutigineqarsi­mammat 2000 tons assagiarsunnik tulaassisoqartarnissaa aallaavigalugu imminut akilersinnaasu­mik ingerlasinnaasut. Ilisimatitsissutigiinnassavara taakkua maannamut paasisat malillugit 2000 tons annertuvinngimmata, taamaattumik piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu taamatut piumasaqaatit imminnut assortuutinngimmata.

 

Aappassaattut apeqqutigivaa ersarissumik konto 50.06.20-mut tunngatillugu tassa EU-mik aalisarnermut isumaqatigiissutit eqqarsaatigalugit EU-p aalisakkanik pissarsiareriikkami saniati­gut pissarsisimaneranik atatillugu 8,5 mio. kr.-nik nunatta karsinut akiliineranut tunngatillugu apeqqutigivaa aalisartut siunnersuisoqatigiit peqatigalugit aaqqiisoqarsimanersoq. Tassunga tunngatillugu oqaatigissavara aap, tassa pisassanik tunisisoqartussaatillugu aalisartut kattuffii paaseqatigalugit tamanna ingerlanneqartarpoq.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Apeqqutigineqartoq ataaseq toqqaannartumik akisinnaagakku taanna akilaassavara, tassa Kattusseqatigiinninngaanniit apeqqutigineqarmat Ilulissani Zionip oqaluffiata assialiarsuata iluarsaanniarneqarneranut tunngasoq. Tassa pisariaqanngilaq immikkut taanna massakkut aningaasaliinermi uani ilanngutissallugu. Ilagiit sinniisaat palasilu aalajangersimasoq oqaloqati­gereersimavakka tassunga tunngatillugu oqaatigisimallugulu aningaasat pigineqareersut, tassa Kulturikkut assigiinngitsunut aningaasat atorneqartartut taakkua ilaannik tapissuteqarsinnaasu­gut, tassuma assilissap iluarsaanneqarneranut. Paasivara massakkut tigusimallutigu siunnersussa­vagullu assilissap taassuma qanoq ilillugu, tassa Danmarkimut ingerlatittariaqassagami, aningaa­salersorneqarnissaa.

 

Taassuma suliassap sivisuumik ingerlasimanera utoqqatsissutigissavara uatsinnut paaseqatigiik­kaluarluta, kisianni immaqa paarlaatillattaalaarsimavugut uatsinnut utaqqeqatigiilluta kisianni paasivara nalilersuutit aningaasanik nalillit takkussimasut taannalu aningaasaliiffigissaqqaarpar­put pissusissamisoortumik inissaminut nivinngarneqarsinnaaqqullugu.

 

Taavalu aamma oqaatigiinnassavara partiit oqaaseqartuisa assigiingitsut soorlu atuakkiorfimmut taavalu Kujataata Naqiterivianut tunngatillugu oqaaserisaat inassutaapput Ataatsimiititaliami erseqqissumik itisilerlugit paasiniarneqaqqullugit. Tassani neriorsuutigiinnassavara apeqqutit taakkua saqqummiunneqartut pisortaqarfitsinninngaanniit suleqataaffigissagatsigit.

 

Mikael Petersen, Siumut:

Siumup oqaluttuata saniatigut pinngitsoorusunngilanga oqaaseqalaassallunga.

 

Tassa Ummannami Upernavimmilu umiarsuarnut aalisartunullu talittarfissatut pilersaarutaasut tamakkiisumik ukiuni marlunni kinguartinneqarnissaannik Naalakkersuisut siunnersuutaat oqaa-seqarfigilaarusukkakku.

 

Uummannami talittarfissatut pilersaarutaasoq ukioq maana tassa aasamut sanarneqartussatut pilersaarutaavoq, pineqartoq ukiorpassuanngortumi ilami ukiut qulit sinneqalerput kinguartinne­qartuarluni.

 

Taamatut kinguartitsisaqattaarneq KNI-mut, Royal Greenland-mut, Uumannap Kommuunianut minnerungitsumillu aalisartunut assorujussuaq pakatsinartuuvoq.

 

Soorlu taakku tamarmik talittarfissaq pillugu oqaaseqaateqartartut aammalu massakkut kinguar­titsineq pillugu oqaaseqaateqartut.

 

Upernavimmi ullumikkut aalisartunut talittarfeqanngilaq taamaallaat talittarfinnguaq annikitsoq nioqqutissanut usingiaavittut aalisartut nioqqaaviattut atorneqartarpoq.

 

Naluneqanngilaq avannaani aasaanerani Uummannap Upernaviullu kommuuniini qanoq ukiuni kingullerni talittarfissaaleqineq annertutigisoq. Ilami soorlu Siumup oqaaseqartua oqartoq allaat aalisartut usingiaaneq ajulerlutik aalisakkat maangaannaq nakkartiinnartariaqartarsimavaat.

 

Soorunami oqartoqarsinnaagaluarpoq avannaami sikuusarpoq qaammatit arfinillit, qaammatit arfinillit imaasarpoq, kisianni piffissannguaq taanna qaammatini arfinilinni annertoorujurujus-suarmik aalisartunik tulaassuiviusarpoq.

 

Taamaatumik neriuppunga paasineqarluarluni aalisartunut talittarfissat pilersaarutaasut Umman­nami Upernavimmilu piviusunngortinneqarsinnaajumaartut, massakkut pilersaarutaasut talittar­ferujussuit imaqa annertuvallaangikkaluarlutik akisoorujussuarmik pilersaarutaasut taakku tamakkiisumik naammassinngikkaluarlugit. Tassami talittarfissatut Uummannami pilersaarutaa­soq 44,6 mio.-nik naleqartussatut naatsorsuutigineqarpoq.

 

Upernavimmilu 33,7 mio.-nik akeqassasoq, tassa katikkaanni talittarfinnguit taakku marluk pilersaarutaasut 78,3 mio.-nik naleqartussaapput.

 

Mittarfik imaqa taamatut aamma naleqarsinnaagaluarpoq, mittarfiliorfissani qartitsigassaanngit­suni.

 

Taamaattumik nuannaarutigaara Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigimmagu aalisartu­nut talittarfitsigut aaqqiiniartoqarsinnaanera Naalakkersuisuninngaanniit aamma ammaffigine­qartoq.

 

Naggataarutigalugu oqaatigissuara, Aningaasaqarnermut Ataatimiitsitaliaq sinnerlugu taamak suliakkiisutigineqartut Aningaasaqarnermut Ataatimiitsitaliamit qilanaarluta tigugatsigit, aamma piviusorsiortumik sapinngisamillu tamakkiisumik suliassarput naammassiniarumaaparput.

 

Anders Nilsson, Atassut:

Inuit Ataqatigiit aamma Akulliit Partiiata oqaluttuisa eqqaavaat marluullutik Atuakkiorfiup Nunattalu Naqiteriviata utertillugit pisiarineqarnissaat.

 

Tassalu taanna annaasiniarneruvoq ukiut nikinneqarnerani tassa taakku suliffeqarfiit pisiarineqar­mata, Atassumminngaannit tamanna arqiigallarnertut isimaqarfigaarput. Tassa Landskarsimiik­kaallaannartussatut. Kalaallit Nunaata Naqiterivia taanna Sermitsiamut Atuagalliutinullu immaqa tuniniarneqarsinnaavoq, immaqa qallunaat naqiteriviannut piginneqataatitsisoqarluni.

 

Tassa Bjarne-ip oqaaseqaataanut taakku oqaatigiumasakka.

 

Niels Mattaaq, Siumut:

Tassa aalisariutinut talittarfiup sanaartorneqarnissaanik pilersaarutip kinguartinneqarnerata pissarneqarnissaanut piumasaqaataavoq una saqqummiussassara, siulinnit oqaatigineqareerpoq ukiorpassuit matuma siorna pilersaarutaasoq talittarfiliornissaq, sulilu kinguartinneqartuarluni.

      

Maannakkullu aamma 1997-mi upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinnissaanni aningaasanut missingersuutini siunnersuutini takusinnaasara malillugu Upernavimmi Uummannamilu aali­sariutinut talittarfissanut tapiissutit kinguartinneqarsimapput.

 

Illoqarfinni pineqqartuni aalisarneq annertuumik ingerlanneqarpoq, talittarfeqarnerillu iluarsiivi­gineqarnissaanik pilersaarut saqqummermat assut qujagineqarsimagaluarluni; aalisartunummi tamanna pingaaruteqartuummaat.

 

Kalaallit Nunatta avannaani qaleralinnik aalisarneq annertuumik ingerlanneqaleruttorpoq ukiuni makkunani, tamatuma qaleralinniarnerup ingerlanneqarnera aalisartunut iluaqutaarisup, aasakkut talittarfeqarnikkut aaqqiissutissat annertuumik usingiartartut pisariaqartippaat.

 

Upernavikkut eqqarsaatigalugit aalisariutinik angisuunik mikisunillu amerlasuunik piqalerni­kuupput, tamakkuli ataatsikkut illoqarfimmut usingiartarnerat ajornakusoortorujussuuvoq.

 

Isumaqarlungalu pingaartumik iluarsiivigisariaqartut, matumuuna nalunngilara naluneqanngitsoq Upernaviup Ummannallu eqqaanni qaleralinnik aalisarnermi pisat annertunersaasa illoqarfinni kujatitsinni tunisassiorfissuit tamakkulu inuttaasa suliffissaqarnerannut annertuumik iluaqutaam­mata. Taamaattumik pisariaqartutut isigineqarpoq Upernavimmi Uummannamilu aalisariutit talittarfiit iluarsiivigineqarnissaat.

 

Matumuuna Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliaq qinnuvigissavara qulaani pineqartoq angu-saqarniarfigalugu suliariumaaraa.

 

Kiisalu ilanngullugu oqaatiginiarpara aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigisaa neriulluarnartutut tigugakku, tassami Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami sulinermi angusa­qarluarnissaq annikitsumik oqaatigineqartoq.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Naalakkersuisunut Ilaasortat akissuteqaataannut qujavugut, kiisalu pinngaarnertut erseqqissaate­qarfigisassara tamaallaat tassaavoq, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisup oqaaseqaaterput Inuit Ataqatigiit ilisimatinneqarsimapput inuttaasut qinnuteqaataat tunngavigalu­git kommuunit ataasiakkaat qinuuteqaatinik ingerlateqittarnerat assigiingitsumik nalinersorneqar­luni suliarineqartarsimasoq.

 

Tassani Ineqarnermut Pisortaqarfik pivarput, INI A/S pivarput; assersuutissaqarpoq kommuunini qinnuteqartut piumasarisaasut sunik nammassinnissimagaluartut qinnuteqarnerminni - naak nammineq illuliassat tamakkerlutik agguaaneqqarsimanngikkaluartut oqimaaqatigiingitsumik nuna immikkoortuini agguaasoqarsimasoq, naak Ineqarnermut Naalakkersuisoq ukiarmi Inatsi­sartut ataatsimiineranni oqaraluartoq nammineq illuliassanik qinnuteqarsimasut piumasaqaatinik naammassinnissimasut tamakkerlutik tunineqarsimasut.

 

Tamannaana pigipput INI A/S pillugu nalunaarusiaq oqaaseqarnitsinni eqqaanngilarput, taamaat­tunik matumuuna Naalakkersuisunut Ilaasortaq ilimasaariiginnassavarput apeqqut tamanna imaaliallaannaq akisinnaangippagu, Naalakkersuisunut Ilaasortatut isumasioqatigiinissaanni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamiit tamanna sammitinniaratsigu.

 

Kiisalu talittarfissat Uummannami Upernavimmilu eqqarsaatigalugit 80 mio.-nit pallillugit akeqartut ukiarmi aningaasanut inatsisissap suliarinerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami apeqqut taannarpiaq inassuteqaatigaarput, tamatta atsioqataaffigisatsinnik. Akikillilerisoqarsin­naaneranik misissuisoqarnissaa Naalakkersuisunut kaammattuutigigatsigu.

 

Ajornartorsiut taamanikkut immikkut taaneqangitsoq tassaavoq umiarsuarnut talittarfik, kiisalu aalisartunuunerusoq talittarfiit immikkoortillugit pilersaarusiorneqarnissaat.

 

Matumuuna Inuit Ataqatigiinniit nalunaarutigissavarput nunatsinni talittarfeqarneq eqqarsaatiga­lugu nalunaarusiaq, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami pigisarput, aallaavigalugu misissoq­qinnissaannut Upernavimmi Uummannamilu pissutsit aaqqivigineqarnissaat nuna tamakkerlu- gu pissutsinut naleqqussaanermi ilanngullugu peqataarusukkatta.

 

Kiisalu manna iluatsillugu INI A/S nalunaarusiorneqarnera eqqartorneqarmat, Naalakkersuisunut Ilaasortamiit, Inatsisartut Siuttaasoqarfiannut apeqqutigissavarput, oqaluuserisaassanut piuma-saqaatit ulluliunneqartut eqqarsaatigalugit nutaat qanoq paasisariaqarnersut. Tassami aqagumut oqaluuserisassamut Naalakkersuisut akissuteqaataat ulloq qeqqata siorna atsaat agguaanneqar­mat, tamanna ataatsimiinnerup ullumikkut naanginnerani isummerfigineqarnissaa kissaatigigatsi­gu.

 

Daniel Skifte, Aningaassaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

IA-p ujartugaa, ilaatigut illussanut qinnuteqaatinut assigiitsumik iliortoqarsimasut, taanna soorunami maannakkut imaaliallaannarlugu akisinnaanngilara, neriorsuutigissavara misissorne­qassasoq.

 

Aammalu nuannaarpunga IA-p pilersaarutigerpasimmagu, kisiannili tassani oqassallunga, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasuata qaaqqoriarpanga aggingaassaanga.

 

Oqaluttarfik manna atorlugu imminut qaaqqusaqattaarneq ileqquliutissangilarput, tassani najoqqutassaqarpugut erseqqissumik, najoqqutassagut malikkusoqaakka.

 

Aamma oqaatigissavara Uummannamut tunngatillugu, aamma Upernavimmut, Uummannamin-ngaaniit aamma saaffiginnissut pisimagatsigu, taannalu suliassaq maj-ip 2-ni ullulerneqarsima­soq aallaavigalugu suliassaq sukkasuumik ingerlanniarparput, taamaattumillu maannangaaq akissutissaqalaalereersimanera pisinnaasimavoq, pilersaarupiluunersuit 80 mio. imaaliallaannaq atunngikkaluarlugit, qanoq iliortariaqarneranik isuma oqariartuutigigakku.

 

Taamatut akissuteqarfigaara oqaluttoq kingulleq, qaaqquteriaruma aggissaqqaarpunga.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ja, taamaalilluni siullermeerneqarnera - ilassutissanut aningaasaliissutissat - naammassivoq.

 

Allanik oqaaseqartoqarumanngilaq.

 

Taamaalilluni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassaaq, aapassaaneerne­qartinnagu.