Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 36-2		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 2. juni 1997 nal. 14.00

 

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 36.

 

Palasissaaleqinerup aaqqiivigineqarnissaa pillugu Inatsisartut  peqqussutissaannut  siunnersuut.

(Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

Aappassaanneerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasup tullia siulleq, Atassut.

 

Jonathan Motzfeldt, Ataatsimiititalip siulittaasua:

Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaata Inatsisartut siullermeereermata peqqutissamut matumunnga siunnersuut nassuiaatitaalu oqaluu­seraat. Ataatsimiititaliat aamma arlaleriarluni tamanna pillugu ataatsimiittarsimavoq. Oqaluffim­mi allaffimmilu  palasinut ikiortinik ilinniartitsisarnermut atorfinitsitsisarnermullu tunngasut pillugit ilaatigut Inatsisartunut ilaasortap, Anthon Frederiksenip siunnersuutaa,  aamma oqaluu­serisimallugu.

 

Ataatsimiititaliamiit tamatumunnga atatillugu imaattunik oqaaseqaateqarusuppugut:

Ataatsimiititaliat isumaqarput palasit allaffimmi suliassatigut oqilisaanneqartariaqartut, ila-giinnut sullissinissaminnut piffissaqarnerulersinnaaqqullugit. Allaffimmi suliassanik oqilisaassi­neq ilaatigut pisinnaavoq, pisortat allaffiinik allanik suleqateqarnikkut.

 

Ataatsimiititaliat aamma taavaat ajoqit allaffimmi suliaasartunik suliaqarnerulersitaasinnaanerat taamalu palasit sulinerannik aamma oqilisaassisinnaanerat. Tamanna peqatigalugu ajoqit akissarsiaat atorfinitsitaanerminnilu atugarisaat naleqqussarneqartariaqartutut isumaqarfigaavut, nutaanik akisussaaffeqalernerannut naapertuuttunngorlugit. Aamma naalagiarnermi ritualinut

tunngatillugu Ataatsimiititaliat kissaatiginartippaat ajoqit ilagiinni sulinerisa takussaanerulernis­saat, naalagiarnermi ritualinut naapertuuttunngornerusinnaaqqullugit. Ajoqit ilaatigut aamma katititsisinnaasariaqaraluartut isumaqarfigaarput. Ataatsimiititaliat tamatumunnga tunngasut pillugit isumaqarput, ilagiinni oqartuussaasut tassarpiaasut tamatuminnga oqaluuserinnittussat.

 

Aamma Ataatsimiititaliat isumaqarput, palasit soraarninngoreerlutik suliaminnik ingerlatseqqiin­nartut qularnaallisaaffigisariaqartut atorfinitsitaanerminni atugassarisaminnik,  allanngortitsiffigi­neqaratik kiisalu naammaginartumik inissaqartitaallutik.

 

Ataatsimiititaliat taama oqaaseqarlutik Inatsisartunut ilaasortap,  Anthon Frederiksenip siunner­suutaa tapersersorpaat Naalakkersuisullu inakkumallugit siunnersuut ilanngullugu isumaliutigeq­qullugu piffissami qaninnerusumi ungasinnerusumilu palasissanik ilinniartitsisarneq pillugu nassuiaammi aaqqiissutaasinnaasutut siunnersuutigineqartut piviusunngortinniarnissaasa sulis-sutigineqarneranni.

 

Taava piffissami qaninnermi palasinik ilagiinnillu suliaqartunik allanik amigaateqarnerup aaqqiivigineqarnissaani aaqqiissutaasinnaasutut siunnersuutit makkuninnga ilaqarput:

 

-             Ajoqinik ilinniarsimasunik tamakkunatullu piginnaassuseqartunik ilinniaqqitsitsilluni

pikkorissartitsisalernissaq.

-             Palasissanik immikkut ittumik ilinniartitsisalernissaq,  aaqqissugaanerminni tunngave-            qartussaq ilinniartitsisussanik illoqarfigisani ilinniartitsinermi siusinnerusukkullu            palasissanik immikkut ittumik ilinniartitsinermi misilittakkanik.

 

Taavalu piffissaq ungasinnerusoq isigalugu ilagiinni sulisussanik piginnaassuseqartunik amigaa­teqalerumaarnissap aaqqiiviginiarnissaani aaqqiissutaasinnaasututut siunnersuutit makkuninnga ilaqarput:

 

-             Palasissanik Ilisimatusarfimmi ilinniartitsisarnerup nangeqqinneqarnissaa, bachelorin-

ngorniarluni ukiunik pingasunik ukiullu affaanik sivisussuseqartumik ilinniartarnertut

aaqqissuussamik,

-             aammalu ilagiinni sulissanut tunngasunik højskolemik, pastoratseminariamisut ilinniar-   fiusussamik, palasinut ajoqinullu ilinniaqqiffiusartussamik, ajoqinut pikkorissarfiusar-           tussamik kiisalu aamma pattattunngorniartunut ilinniarfiusartussamik pilersitsinissaq.

 

Naggataatigut Ataatsimiititaliat isumaqatigiissut inassutigaat, palasissaaleqineq aaqqiiviginiarlu­gu peqqussutissatut siunnersuutip Inatsisartunit akuerineqarnissaa.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaata palasissaaleqineq aaqqiiviginiarlugu peqqussutissamut siunnersuut oqaluuseraa, Ataatsimiititaliamilu ilaasortat isumaqatigiillutik siunnersuutip Inatsisartuni akuerineqarnissaa inassutigaat.

 

Ataatsimiititaliap siunnersuut oqaluuserigamikku aammattaaq Anthon Frederiksenip, oqaluffim­mi allaffimmilu palasinut ikiortinik ilinniartitsisarnermut atorfinitsitsisarnermullu tunngasut pillugit siunnersuutaa oqaluuseraat.

 

Ataatsimiitaliami ilaasortat pissutissaqarnerarput palasit suliaannut tunngassuteqartut assi-   giinngitsut pillugit oqaaseqaateqarnissaminnut.

 

Ataatsimiititaliat isumaqarput palasit allaffimmi suliassatigut oqilisaanneqartariaqartut, ilaatigut pisortat allaffiisa allat suleqatiginerisigut kiisalu ajoqit allaffimmi suliassanut tunngasutigut akisussaaffeqarnerulersinnerisigut.

 

Naalakkersuisut ilisimatitsissutigeqqaassavaat ilageeqarneq pillugu peqqussut nutaaq, nr. 15 oktoberip 28-aninngaanneersoq 1993-imi, 1993-imi akuersissutigineqarmalli naatsorsuutigine­qareersoq, palaseqarfiit allaffissornikkut suliassaasa provsteqarfiit allaffiinik pilersitsinikkut annikinnerulernissaat anguneqassasoq. Allaffiit  tamakkua suliassat,  tamakkununnga ilanngullu­git palaseqarfinni atorfillit aningaasarsiaannut tunngasut, palasit suliarisartagaassa ilarpassui taakkua allaffeqarfiit tiguaat.

 

Palaseqarfiit allattaavissuannik suliaqartarneq pillugu peqqussutissaq suliarineqalerpat, pisortat allaffiinik suleqateqartarnissaq pillugu Ataatsimiititaliat siunnersuutaat, siunissami suleriaaseqar­nissaq pillugu isumaliutersuutinut ilanngunneqarumaarpoq. Tamatumunnga atatillugu erseqqis­sarneqassaaq, palaseqarfiit allattaavissuinik suliaqartarnerup peqqussusiuunneqarnissaanut pissutaammat Kalaallit Nunaanni ilageeqarneq pillugu inatsimmi nr. 264 maajip arferngani 1993-meersumi ' 6, tassani imatut allassimavoq:

 

APalaseqarfiit allattaavissuinik suliaqartarneq aammalu kuisitsinerit, atsiinerit toqusullu palase­qarfiit allattaavisssuini allanneqartussanngorlugit nalunaarutiginnittarnissaat pillugit kiisalu allat pillugit nalunaarutiginnittartussaatitaaneq pillugu maleruagassat aalajangersarneqassapput Kalaallit Nunanni Namminersornerullutik Oqartussanit, tamakku pillugit ilageeqarnermut ministerip maleruagassiaanut naapertuuttumik@.

 

Ajoqit allaffissornikkut ilagiinnullu sulinermut tunngasutigut akisussaanerulersitaanerat pillugu Naalakkersuisut isumaqarput,  ajoqit tamakkununnga tunngasutigut ilinniartitaanerulernissaannut tunngasut ilannguttariaqartut. Tamanna ilanngunneqareerpoq palasissat ilinniartitaasarnerat pillugu nassuiaammi Inatsisartut 1996-imi ataatsimiinneranni akuersaarneqartumik.

 

Ajoqitut atorfimmut tunngasut assigiinngitsut oqaluuserineqassapput ataatsimiititani Kalaallit Nunaanni ilagiinnut tunngasutigut pisortaasut peqataaffigisassaanni. Oqallinneq tamanna piumaarpoq ilagiinnut tunngasunut ilinniartitaasarnermut inatsisitigut tunngaviusup allanngortin­neqarnissaanut atasumik.

 

Ajoqit palasillu soraarninngorsimasut sulili sulisut akissaateqartitaanerannut atorfinitsitaanermin­nilu  atugassarisaannut  tunngasut pillugit,  Naalakkersuisut ilisimatitsissutigissavaat tamanna tamakkununnga attuumassuteqartut akornanni isumaqatigiinniutigineqartussaammat.

Inatsisartunut ilaasortamit Anthon Frederiksenimit siunnersuummut  tunngatillugu Ataatsimiiti­taliap Naalakkersuisunut kaammattuutigaa,  siunnersuutit  palasissanik ilinniartitsisarneq pillugu, nassuiaammi atuarneqarsinnaasut piviusunngortinniarnissaasa sulissutigineqarneranni ilanngullu­git eqqartoqqullugit. Siunnersuutip kingunerissavaa palasit suliaannik, pingaartumik allaffimmi suliaannik, oqalisaassisartussanik ilinniartitsisoqartalerlunilu atorfinitsitsisoqartalissasoq, palasit ilagiit akornanni sulinissaminnut piffissarissaarnerulersinnaaqqullugit.

 

Naalakkersuisut sulissutigissavaat 1997-imi upernaakkut ataatsimiinnermi kissaatigisatut siunnersuutigineqartut, ilaasortamit siunnersuut makkua siuliini taaneqartoq ilanngullugu, ilagiinni sulifffeqartut ilinniartitaasarnerisa ilusilersorneqarnissaanni ilanngunneqarnissaat, Kalaallit Nunaanni ilagiinni sulisut pisariaqartitsinerannut naleqquttunngorlugu.

 

Naalakkersuisut naggataatigut oqaatigissavaat, ilagiinni sulisut ilinniartitaasarnerat nalilersorlu­arneqarlunilu pilersaarusiorluarneqassammat. Siunissamut tunngasut tamakku aaqqissuunniar­neranni ilanngullugu oqaluuserineqassapput, ajoqit organistillu ilinniartitaanerisa imarisassaat tamatumunngalu ilanngullugu palasitut ajoqitullu suliassat assigiinnginnerisa paasinarsarneqar­nissaat.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Ingerlaqqitsinnata Anthon Frederiksen utoqqatserfigissavara,  uani  allassimannginnami siunner­suuteqarnera, taamaammaat siullermeerneqarnerani aamma saqqummiineqarsimanngimmat periarfissinniarpara saqqummiinissaanut.

 

Anthon Frederiksen, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit:

Qujanarsuaq.

Inatsisartut upernaakkut 1997-imi ataatsimiinnissaannut siunnersuutima ilagivaat, palasit oqaluffimmi allaffimmilu ikiorteqalernissaannik atorfinitsitsinissaq aammalu ilinniartitsisarnis­saq.

 

Ukiuni kingullerni palasit inuiaqatigiit akornanni sulinerat ajoraluartumik annikilliartorpoq, ilami allaat nunaqarfiilluunniit annerusumik piffissaqarfigineerupput, tassa ilaatigut ilageeqarnermut aningaasaliissutit amigarnerat pissutaalluni aammalu palasit allaffissornikkut suliassaqarnerujus­suat apeqqutaaqataalluni. Siusinnerusukkut palasit atuarfinni upperisarsiornermut atorluarneqar­simagaluarput maannali taamatut atorneqartarnerat takussaajunnaarsimavoq, massa palasit upperisarsiornermi suliniarnerat atuarfinni ilaatigut aallaaveqarluinnartariaqaraluartoq. Taamaat­tumik palasit innuttaminnik sullissinerulernissaat periarfissinniarlugu, allaffissornikkut  ikiorte­qartalernissaat siunnersuutigivara.

 

Kristine Raahauge, Siumup oqaaseqartua:

Palasissaaleqineq aaqqiiviginiarlugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip siullermeerne­qarluni oqaluuserineqarnerani oqaatigisimasavut innersuussutigalugit, Inatsisartut Kultureqarner­mut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu ataatsimiititaliaata isumaliutissiissummini inas-suteqaatai akuersaarlugit, taamak isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinne­qarnissaa Siumumit akuersaarparput.

 

Siumumit  nuannaarutigaarput  siullermeerluni  oqallisiginerani  taakkartukkatta  Ataatsimiititali­amit ilassilluarneqarsimanerat.

 

Anthon Frederiksenip siunnersuutaanut tunngatillugu Ataatsimiititaliap isumaliuutissiissummini isummersuutai Siumumiit tamakkiisumik isumaqatigaavut.

 

Siumumit pingaartipparput ilagiit kalaallit oqartussaaqataanerat, ilagiit sinniisaat aqqutigalugit siulersorneqartoq aammalu isumaqarluta ilagiit nunatsinni anersaakkut sulinermik inuunermilu qitiulluinnartut ilagigaat.

 

Siumut isumaqarpoq ilagiinni sulinerup inuiaqatigiinnut ammasumik ingerlanneqarnissaa oqaluuffiillu piorsarsimassutsikkut suliniarnermi atorneqarnerulernissaat aqqutissiuunneqarluar­tariaqartoq, ilaatigut meeqqat inuusuttullu ilageeqarnermut akuunerunissaat aallunneqarnerunis­saatigut aammalu ilagiinni sulisut atugarisaasa pitsanngorsaavigineqarnerisigut periarfissaasalu annertusarnerisigut.

 

Siumumit taamak oqaaseqarluta akuersaarluta taaseqataanissarput nalunaarutigaarput.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Palasissaaleqineq aaqqiiviginiarlugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut siullermeerlugu oqaluuserineqarmat, nunatsinni palasissaaleqineq kisiat pinnagu ilagiinnik sullissineq ataatsimut tamaat isigalugu oqaserparujussuit Atassummit anissimavavut.

 

Aamma soorlu Atassummit erseqqissarsimagipput nunatsinni ilagiinnik sullissinermi palasit, ajoqit pattattullu imminnut pinngitsoorsinnaannginnerat, taamaattumik siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ilagiinni sulisussanik ilinniartitsijuarnissaq pikkorissaajuarnissarlu pinngitsoor­neqarsinnaanngillat, ajornartorsiut siunissami tamakkiisumik aaqqiiffigineqassappat.

 

Matumuuna Atassummit sakkortuumik Naalakkersuisunut piumasarissavarput, ajoqitut  ilinni-artitaanerup aaqqissuulluakkamik pilersaarusiorluakkamillu sulissutigineqarluni aallartinneqar­nissaa anguniaqqullugu, tamatumani ajoqinngorniarlutik ilinniartut palasinngorniarsinnaanissa­mut naammattumik piginnaanillit palasinngorniarsinnaanerat aamma pilersaarusiorneqassasoq, matumuuna Atassummit piumasaraarput.

Matumuuna Atassummit erseqqissassavarput ajoqissatut ilinniartitaanermut ilanngullugu akissarsiaqartitaaneq atorfeqartitaanermullu ajornartorsiutit aaqqinniarlugit suliniarneq aallar-tinneqaqqullugu. Akissarsiaqartitaaneq aaqqinneqanngippat ullumikkutuut ajoqitut atorfik kajungerineqarnavianngilaq, sumummi iluaqutaassava ilinniartitsiuaraluarluni siunissami ajoqitut atorfik kajungerineqalinngippat, taava aningaasanik atuipilussiinnassaagut inuiaqatigiinnut iluaqutaanngitsumik.

 

Atassummit maluginiarparput Ataatsimiititaliap, peqqussutissatut siunnersuutip suliarineranut tunngatillugu,  isumaliutissiissutaani ajoqit  akissarsiaat uffa akissarsiavittut taaneqarsinnaan-ngikkaluartut atorfeqartitaanermullu atugaasa naleqqussarneqarnissaat akisussaaffimmut inummut piumasaqarfioqisumut naapertuuttunngorlugit, Ataatsimiititaliap assut pingartissimagaa takusinnaagatsigu, kiisami aaqqiinissaq anguneqartussanngorunartoq Atassummit neriulluarfigi­gatsigu.

 

Atassummittaaq maluginiarparput ajoqit ilagiinni sulinerisa takussaanerulernissaat anguniarlu-gu, naalagiarnermi ritualinut naapertuuttunngorsarneqarnissaa Ataatsimiititaliamit kissaatigi-neqarmat, aamma ajoqit katititsisinnaanerat eqqartorneqarsimalluni.

 

Matumuuna Atassummit oqaatigissavarput, ullumikkut ajoqit immikkut akuerineqarlutik nerliiviliartitsisinnaanerat ammaanneqarsimammat. Matumuuna Atassummit kaammattuutigissa­varput ajoqit katititsisinnaanerat anguniarlugu immikkut akuersisinnaanerup ammaanniarne-qarnissaa sulissutigineqaqqullugu, ilagiinni oqartussaasut soorunami suleqatigalugit, taamatut aaqqiinikkut ullumikkut palaasissaaleqineqartillugu taamaalilluni aamma palasit suliaannut ilapittuutaasinnaanissaa eqqarsaatigalugu.

 

Anthon Frederiksenip siunnersuutaanut tunngatillugu Ataatsimiititaliamiit oqaatigineqarpoq, palasit allaffissornikkut suleruluttornerat oqilisaaffigineqartariaqartoq, soorlu pisortaqarfiit allaffeqarfii suleqatigalugit. Tassunga tunngatillugu Atassummit arlaleriarluta oqaatigisarsi-masarput innersuussutigeqqissavarput, soorlu kommuneni inuit allattorsimaffianni sulisut tigusisinnaanerisa misissorneqarnissaat Atassummit kissaatigisarsimagipput. Kiisalu palasit allaffissornikkut suliaannik ajoqit tigusisinnaanerisa aqqutissiuunneqarnissaat kaammattuuti-gaarput, ullumikkut nalunngisaqarpugut palasit allaffissornikkut suliaannik ajoqit ilaat ingerla-taqareersut.

 

Ataatsimiititaliami sammineqarsimasut allat peqqissaartumik oqaluuserineqarlutillu suliarine-qarsimammata annertunerusumik oqaaseqarfiginagit, peqqussutissatut siunnersuutip siullermeer­neqarnerani oqaaserisavut innersuussutigalugit, peqqussutissatut siunnersuutip aappaassaa-neerneqarnerani Ataassummit akuerseqataallutta taaseqataassagatta.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissavarput Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu  Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa isumaqatigilluinnaratsigu.

 

Isumaliutissiissummi ajoqit atorneqarnerulernissaannut kaammattuutaat isumaqatigaarput erseqqissassallugulu pingaartipparput, ajoqit suliaqarnerulernerat najoqqutarugulu aamma akissaatit malinnaatinneqassasut.

 

Taamatut oqaaseqarluta oqaluuserisap taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaa inassutigissavarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Siunnersuutip siullermeernerani oqaaseqaatigut innersuussutigalugit siunnersuutip taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaa Akulliit Partiiata inassutigaa.

 

Siullermeerinninnertuulli pinngitsoortitsiniarnerup iluani palaseqarnerup inuusuttunut tarnik-  kut suliniarnera innersuullugu tikkuarlugulu taamatut suliassap pingajussaaneerneqarnissaa innersuussutigaarput.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Maannakkut Kattusseqatigiit tullinnguuttussaagaluarpoq, maaniinngimmat Ataatsimiititaliap siulittaasua Jonathan Motzfeldt akissuteqassaaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Qujassutigingaarpara taamannak tapersersorneqarluarmat saqqummiussaq una. Unaana udvalgi­minngaanniit erseqqissaatigilaarniaringa, Naalakkersuisoq akissuteqartinnagu. Naalakkersuisup issuaramiuk ilumoorpoq 93-imi allassimasoq,  allattaavissuarnik sulineq - palasit sularisaat - tassani allattorneqarsimasut arajutsisimavavut, tassani suli amerlanerummata. Issuakkanni tassani 6. maj 1993-imi inatsisini '6-imi allassimasut, allattaavissuarnik suliaqartarneq,  kuisitsinerit,  atsiinerit toqusullu ilanngukkaanni, uani pineqarmata assammik allallugit tamarmik suliassat, imaanngitsoq naqiterivimmut igiinnarlugit suliassat. Assammik allallugit inunngortut tamarluin­narmik, kuisittut taavalu atsiinerit, katittut, apersortittut, avittut, toqusut tamarmik assammik allatassaapput ullumikkut piffissamillu angisuumik taamaalilluni palasimit tigusisarlutik.

 

Aammalu taassuma saniatigut palasut ulluinnarni suliaat taakku annertuumik tikinngikkaluarlu-git oqaatigineqassapput inuit kuisinnermik allagartarput, taanna uppernarsaatissatuaraarput sumiikkuttaluunniit silarsuarmi. Kisianni inuit amerlaqaat taanna allagartaq aamma tammartu­araat  taamaalillutillu aamma piniartuarlugu, kiisalu aamma politiinit, eqqartuussivinnit allarpas­suarnillu kuisinnermik allagartat piniarneqartuartarput palasit allaffiinut, ulluinnarni suliasser­suutinut annertoqisunut ilaallutik.

 

Kisianni uani pineqartunit saqqummiussani pingaarnerpaavoq, palasinngortartussat pillugit iliuuserineqartussat maannakkut saqqummiunneqarmata. Tassanilu aamma malugeqqunarpoq ilanngunniarneqarmat allatut ilinniarsimagaluartut aamma palasinngorniarsinnaanerannut ammaanniarneqarmata, tassani paatsorneqaqqunagu oqaatigineqassaaq soorunami ilagiinnut (folkekirkemut) ilaasortaassammata taamaattumik suliaqartussat, taanna naatsorsuutigisariaqar­parput - sumilluunniit ilinniarsimasut tamarmik ammaanniarneqalerneranni.

 

Aamma ajoqit pillugit akissarsiaallu palasillu pillugit oqallinneq annertoqimmat, taava aamma puigorneqassanngillat naalagiarnermut ilaalluinnartuummata tussiarnerit tassanilu aamma ila- giit peqataanerat, taamaattumik aamma pattannermut ilinniarnerit ataavartumik ingerlaannartu­millu tamakkununnga ilanngullugit suliarineqarnissaat Ataatsimiititaliaminngaanniit aamma innersuussutigineqarpoq.

 

Uani ilinniarneq aallartilersoq tunngavigalugu Naalakkersuisoqarfimmut kaammattuutigissa-varput aamma oqaaserineqartut ilaatigut najoqqutaralugit, suliassaq ima-ittoq ataavartumik aamma allaffissornerup iluani piinnarani kisianni inunnik ilinniartitaanermik taama ittumik paasisimasaqartunik ilinniagassallu suunerinik paasisimasaqartunik malittoqarnissaa pisaria-qarpoq, taamaalilluni ilinniagaasa pitsaassusissaasa ataavartumik malittariffigineqarnissaat aamma alaatsinaallugu. Soorunami imaakkaluarpoq palasip naammassigai ilagiinnut lutherikkun­nut ilaasortaagami aammalu tassunga tunngavigalugu aamma nalunaajassalluni, kisianni uani pineqarpoq suliatut allatulli ililluni aamma pikkorissarfigineqarnissaa, tassani evangeliu naki­maatsumik minguitsumillu nalunaajaatigissammagu, upperisarput nassuerutigisarput tunngavi-galugu.

 

Taamaattumik uaniittoq ilinniarnissamut periarfissaq partiinit tamanit ilassilluarneqarmat nuannaarutigaara aamma uanga udvalgi sinnerlugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siullermik ajuusaarutigilaassavara oqaaseqarnissara eqqorlugu oqaaseqannginnama - tassa kisimiilluni ilaannikkut ulapinnalaartarami.

 

Palasissaaleqinerup aaqqiivigineqarnissaa pillugu Inatsisartut peqqussutissaanut siunnersuutip siullermeerneqarnerani aammalu Inatsisartut upernaakkut 1997-imi ataatsimiinnissatsinnut Kattusseqatigiinniit siunnersuutiga innersuussutigalugu, nuannaarutigaara siunnersuutima Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliamit paasilluarneqarluni taperserneqarmat aammalu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini ersersimmagu palasissaa-leqinerup ajoqeqarnermut pattattussaaleqinermullu tunngasut ilumut iluarsiivigineqarnissaat pisariaqavissoq. Taamaattumik Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Ataatsi­miititaliap, ilageeqanermi ajornartorsiutaasut aaqqivigineqarnissaat anguniarlugu siunnersuuti- tut ilanngukkumasai, qamannga pisumik taperserpakka aammalu neriuppunga aningaasartai ilanngullugit eqqaamaneqarumaartut.

 

Naalakkersuisup akissuteqaammini ilaatigut eqqartorpaa ilageeqarneq pillugu peqqussut nr. 15 28. oktober 1993-imeersoq akuersissutigineqarmalli naatsorsuutigineqareersoq, palaseqarfiit allaffissornikkut suliassaasa,  provsteqarfiit allaffiinik pilersitsinikkut  annikinnerulersinneqas-sasut. Kisianni 1993-imiit maannamut ukiut sisamanngulerput suli ajornartorsiut tamakkiinerusu­mik iluarsiivigineqarani, taamaattumik Naalakkersuisut ajornartorsiutit pineqartut qaangerniarlu­git sulissuteqarnissaminnik kajumissuseqarnerat aammalu ilagiinni sulisut ilinniartitaasarnerat nalilersorluarneqarlunilu pilersaarusiorneqarnissaa sulissutiginiarmassuk nuannaarutigisariaqar­poq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga peqqussutissatut siunnersuutip taamatut isikkoqarluni pingajussaa-neerneqarnissaminut ingerlaqqinnissaa akueraara.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, akissuteqassaaq:

 

Nuannerpoq malugissallugu, tassa uani palasinngorniarneq qaammatit 30-it  atorlugit ingerlanne­qartussaq tunngaviatigut tamakkiisumik taperserneqarmat, tassa imaappoq ukiut pingajuat affaq.

Kikkulluunniit ilagiinni sulinissamut soqutiginnittut,  una ilinniartitaaneq inatsisitigut massakkut tunngavilersorneqalersoq, atorlugu ilinniarnerminnik aallartissinnaapput.

 

Siorna sammivarput palasinngorniarnerup aappaa sivisunerusumik ingerlanneqartussaq, tassalu  taanna aamma inissereerluni ukiamut aallartittussanngussaaq.

 

Taamaattumik nuannerpoq partiinit tamanit oqaaseqartut naatsunik kisiannili ilusilerluakkanik oqaaseqarnermikkut tapersermassuk, tamannalu annertuumik nuannaarutigaara.

 

Tassa maannakkut inatsisit tungaasigut suliniutaasimasut inissilerput, uanilu pingajussaaneerlugu akuerineqarpat, tassa palasinngorniarnermut tunngassuteqartut tamarmik, inatsisitigut tunngavis­saat inissinneqarsimassapput.

 

Nuannaarutigaara partiinit tamaniit pikkorissaqqittuartarnissap pisariaqassusia isertuunneqara- ni erseqqissumik oqaatigineqarmat.

 

Siullermeernerani aammali siornali oqaatigitsiareerpara, palasinngortut kingulliit novemberip 21-ani 1992-imi Sisimiuni palasinngortinneqarmata, anguniarneqartunut ilaasimammat ukiut tamaasa pikkorissartuarnissaat. Kisianni manna tikillugu taamatut pikkorissartitsineq ingerlanne­qarsimanngilaq.

 

Erseqqissumik una oqaatigerusuppara, massakkut pilersaarusiat ilagimmassuk, ilagiinni sulisut pikkorissartarnissaasa aallartinnissaat. Uanilu tassa pineqarput palasit, ajoqitut aamma sulisut taavalu aamma pattattut. Pikkorissarneq taanna erseqqissumik uani pisariaqassusia ilagiinni sulianiartunit oqaatigineqarmat assorujussuaq toqqissiallaatigaara, taannalu tunngavigalugu soorunami suliniarnerit ingerlateqqissapput.

 

Aamma oqaatigineqartut ilagisaat, ajoqit ullumikkut ilinniaqqinnermikkut palasitut sulilersin-naanerat ammaanneqartoq oqaatigineqartoq ilumoorluinnarpoq. Ullumikkut nunatsinni ajoqe-qarpugut katillugit 88-inik, ilinniarsimasut 49-upput taakkuninngalu ilinnniarsimanngitsut 36-t, tassa ullumikkut oqaluffinni, illoqarfiit oqaluffiinni taavalu nunaqarfiit oqaluffiini sulisorisavut. Tassani soorunami 49-t  ilinniarsimasutut taaneqartut periarfissaqarput aamma palasitut atuarnis­saminnut. Taassumalu aamma saniatigut soorunami allanut piumasunut ammaassineruvoq palasinngorniarnermut ilinniarsinnaanermut.

 

Una siullermeerluni oqaluuserineqarmat annertuumik oqallinneq sanngutinneqarsimavoq, tassa ilaatigut ajoqit atugaat pillugit annertuumik oqallinneq ingerlanneqarsimammat. Kisianni soorunami, soorlu oqaatigineqareersoq siornali eqqartoratsigu, pilersaarutinut ilaareerpoq ajoqit suliaasa ersarinnerulersinneqarnissaat aammalu ilaatigut atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat.

 

Ullumikkut ajoqit aningaasarsiarisartagaat - qaammammui - akit qaffakkiartorneri tunngavigalu­git aamma malinnaatinneqarput. Kisianni tassa soorunami pisariaqarnerpaaq aajuna ilagiinni sulisussani, ilinniarsimaneq aammalu ilinniarsimaneq pikkorissartuarnerlu. Tamatta una miser-ratigisinnaanngilarput ilagiinni sulineq anersaakkut nakuusuunissamik aamma piumasaqarfiuvoq, piumasaqaatillu taakkua eqqortinneqassappata pisariaqassaaq tunngavissaqarluartumik pikkoris­sartuarsimaneq, anersaakkut nakuunerujumalluni. Taannalu uani tunngavissinneqarpoq,  isuma­qarpungalu nuannersoq inatsisiliortut, tassa Inatsisartut, taama annertutigisumik inatsisissat taakkua marluk palasinngorniarnermut tunngaviusussat ukiuni kingullerni tapersersorluarmatigit.

 

Ilumoorpoq Ataatsimiititalip siulittaasuata oqaatigitsiagaa, kuisinnermut allagartanik ullumikkut atuinerput assorujorujussuaq allaffissornikkut suliassalersuivoq. Tassanilu isumaqarpunga iluamik aaqqiilluarnikkut palasinut kisiat suliassaritiinnarnagu kisianni aamma provsteqarfinni allaffinni sulisussat, taakku aamma kisiisa isumalluutigiinnarnagit, kisianni aamma inunnik nalunaarsuiffiit kommuneniittut tamakkunuunatigut aamma aaqqiinniarnermi ilanngunneqarta-riaqarput, ilaatigut soorlu politiini pinerlussimasunut tunngatillugu sulinerni aamma kuisinnerup allagartaanik pissarsiortuarneq aamma suliaqutaavoq. Isumaqarpungali ilaatigut tamakku allaat nalilersorlugit massakkut ilagiinni sulisut allaffissornermi suliaasigut oqilisaanneqarsinnaa-nissaat, uani uparuartorneqartut tapersersorluinnartariaqarpavut aammalu uani suliniutit tamar­mik assigiinngitsut aallartinneqareertut.

 

Partiit oqaaseqartui taama isumaqatigiitsigalutik aammalu imannak erseqqissartariaqartunik apeqquteqarfiginngimmannga, ataasiakkaarlugit tulleriiaarlugit akissuteqarfigissanngilakka.

 

Kisiannili tapersiillutik tamarmik oqaaseqarnerat qujassutigissallugu. Aammattaaq Ataatsimiiti­taliap isumaliutissiissiortup tapersiilluni taamatut isumaliutissiimmik saqqummiussinera aam- ma qujassutigissavara, tassa taakkua aamma sulilluarneratigut taama isumaqatigiittoqartigaluni pingajussaaneernissaanut una ingerlatitsiniarneqalermat. Qujanaq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siunnersuuteqartutut nuannaarutigeqaara partiit tamarmik siunnersuutiga akuersaarlugu paasillu­arlugulu ilassilluarmassuk. Qujanaq.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaasilluni ullormut oqaluuserisassaq immikkoortoq 36, palasissaaleqinerup aaqqiiviginiarne­qarnissaa pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip aappassaaneerneqarnerata oqaluu­serineqarnera naammassivoq. Taamatullu isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut  ingerlaqqinnissaanut isumaqataasut nikuissapput. (26) - Isersimasut tamarmik.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.