Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 38-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 20. maj 1997 nal. 15.55

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 38.

 

Meeqqat atuarfianni EDB pillugu nassuiaat.

(Kultureqarnermut, Ilinniatitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Hans Enoksen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortap Otto Steenholdtip meeqqat atuarfiini qarasaasiat pillugit siunnersuutaata allakkatigut akineqarnerata kingunerisaanik meeqqat atuarfiini qarasaasiat atorneqarnerannik ilinniartitsisoqalernissaa pillugu 1995-imi ukiakkut suleqatigiissitamik pilersitsivunga.

 

1996-imi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni, suleqatigiissitap nassuiaatigigallagaa oqallisigineqarmat, Inatsisartut inassutigaat:

 

Siullermik, siunissami qarasaasiat ilinniagassanut sammisanullu tamanut ilanngunneqassasut.

 

Aappassaannik, meeqqat atuarfiinut aningaasatigut sunniutaasussat misissuiffigineqassasut.

 

Pingajussaannik, meeqqat atuarfiini qarasaasiat eqqunneqarnissaata atugaalernissaatalu ataqati­giissaarneqarnissaa siunniunneqartariaqartoq. Kommunini teknikkikkut aaqqiinerit imminnut assigiittarpata, tamatumuuna qitiusumiit programminik siammarterineq pikkorissartitsisarnerillu akikinnerulissapput. Qarasaasianut programmit pisiariortorneqarnerisa ataqatigiissaarneqarnis­saat anguniarneqartariaqarpoq.

 

Sisamassaannik, qarasaasiatigut attaveqaatit paasissutissanik katersuinermut ingerlatseqqittarner­mullu atornissaannut atuarfiit periarfissaat paasinarsisinneqassasut.

 

Tallimassaannik qarasaasiatigut attaveqaatinik maannakkut pikkorissartitsisarnernut tapertatut kiisalu sulisunik ilinniartitseqqittarnernut atuarfiit atuinissaannut periarfissat misissorneqassasut.

 

Arfinilissaannik, atuarfiit tamarmik nuna tamakkerlugu nalunaarasuartaateqarnermi qarasaasiati­gut attaveqaqatigiittarfimmut attavilerneqarnissamut assigiinnik periarfissinneqassasut.

 

Arfineq-aappassaannik, atuarfiit ataasiakkaat Internetimik SkoDamillu atuinissaannut aalajanger­simasumik akeqartitsinissamut isumaqatigiinniarnissamut periarfissat misissorneqassasut - suliffeqarfikkaanut akeqartitsilluni, killeqanngitsumik atuisinnaatitsisumik, taamaalilluni atuarfeqarfiit piviusorsiortunik aningaasartuutissanik missingersuusiornissamut periarfissaqas­sammata.

 

Suleqatigiissitap inassuteqaatit taakku aallaavigalugit sulinini ingerlateqqissimavaa nassuiaam­millu matuminnga saqqummiussinermigut meeqqat atuarfianni qarasaasiat pillugit iliuusissatut pilersaarummut siunnersuummini isumaliutersuutini erseqqissarsimallugit. Iliuusissatut piler­saarut taanna Naalakkersuisut matumuuna Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippaat. Naalakker­suisut isumaqarput suleqatigiissitap Inatsisartut inassuteqaataat malissimagai, atortussallu sulinerup kingunerisai pitsaallutillu atorsinnaalluartut, taamaalillutillu Inatsisartut maanna  meeqqat atuarfiat eqqarsaatigalugu qarasaasiaqarnikkut suliniutissat pillugit aalajangiinissamin­nut tunngavissaqarlualerlutik.

 

Nassuiaammi matumani inerniliussat inassuteqaatillu tamaasa Naalakkersuisut iserfigissanngi­laat, Inatsisartulli nassuiaammik oqallisiginninnissaannut oqallisissiatut tassanngaanniit immik­koortut pingaartut ilaat erseqqissaannassallugit.

 

Inatsisartut 1996-imi upernaakkut ataatsimiinnerminni kaammattuutigisaattut meeqqat atuarfiini qarasaasiat ataqatigiissaakkamik atulersinneqarnissaat aamma atuarfeqarfinnut tamanut qarasaa­siatigut attaveqaatinut Internetimut SkoDamullu (danskit atuartitaanermut ministeriaqarfiata Danmarkimi meeqqat atuarfiinut tamanut atuarfiit qarasaasiatigut attaveqaqatigiinnissaat pillugu neqeroorutaanut) attavilerneqarsinnaasunut attaveqalernissamut assigiimmik periarfissaqarnissap kiisalu tamatumunnga iluaqutissamik akikinnerpaamik akeqartitsisoqarnissaa qularnaarniarlugit suleqatigiissitap TELE Greenland A/S KANUKOKA-lu attaveqarfigisimavai.

 

Tamatuma kingornatigut TELE-p, KANUKOKA-p aamma Inerisaaviup/Pilersuiffiup peqatigiil­lutik nuna tamakkerlugu kulturikkut ilinniartitaanikkullu qarasaasiatigut attaveqaatissap pilersin­neqarnissaannut tunngaviliisussatut isigalugu, missingersuusiorfigaat.  Attaveqaatip taassuma pilersinneqarnissaa suleqatigiissitamut suliassarititaasut avataanniippoq: pingaaruteqarlunili atuarfiit, kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni attaveqaqatigiinnerup ulluinnarni ingerlanneqarnerata akikillisarneqarnissaanut.

 

Nalunaarusiami Naalakkersuisut teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarneq pillugu nassuiaataannut tunuliaqutaasumi kulturikkut ilinniartitaanikkullu qarasaasiatigut attaveqaat eqqartorneqarpoq. Iliuusissatut pilersaarusiami siunnersuut eqqarsaammik tamatuminnga ingerlatseqqippoq ilinniartitaanerit attaveqaammi ilanngunneqartussanngorlugit.

 

Atuakkanik atorniartarfiit amerlanerpaartaat meeqqat atuarfiini inissisimasaramik atuarfiit attavilerneqarnerisigut attaveqaammut isersinnaatitaassapput. Taamaaliornikkut innuttaasut amerlanerpaartaat paasissutissanik killeqanngitsumik pissarsisinnaalissapput.

 

Attaveqaatip atorneqarnerannut assigiiaanik periarfissiisoqarsinnaaqqullugu TELE Greenland A/S-ip nuna tamakkerlugu attaveqaammik, routernetimik, aamma atuarfiit ataasiakkaat iluini attaveqaatinik pilersitsineq, ingerlatsineq nakkutilliinerlu suliarissavai.

 

KANUKOKA-p paasissutissiisarnermi atortulersuutinut immikkoortortaqarfiata neqeroorutigaa ineriartortitsinermut, piviusunngortitsinermut, tapersersuinermut ineriartortitseqqinnermullu akisussaaffik nammakkumallugu, tassa teknikkikkut aaqqiissutit ilaannut atortunut atuarfinni ataasiakkaanni inissinneqarsimasunut kulturikkut ilinniartitaanikkullu qarasaasiatigut attave-  qaat  aqqutigalugu attavilerneqarsimasunut.

 

Kiisalu iliuusissatut pilersaarummi allassimavoq ilinniartitsinermut programminik pisiortorneq, nutserineq, suliarinnittarneq sullissinerlu Inerisaavimmi/Pilersuiffimmi inissinneqassasut.

 

Iliuusissatut pilersaarummi naatsorsuutigineqarpoq meeqqat atuarfii/kommunit ataasiakkaat namminneq atortulersuutiminnut aningaasartuutit akilissagaat; kisiannili Namminersornerullutik Oqartussat atuarfinni ataasiakkaani attaveqaatinik pilersitsiortornermut atatillugu tapiissuteqar­tarnermik aaqqissuussinermik pilersitsissasut.

 

Naalakkersuisut meeqqat atuarfiat meerartatta ilinniartitaanerannut sulinikkullu periarfissaannut tunngaviusutut pingaarutilerujussuartut isigaat. Taamaattumik Naalakkersuisut aamma pingaar­tippaat piumasaqaatinut inuunerminni kingusinnerusukkut naammattuugassaminnut naammas­sinninniarnissaminnut sakkussanik meeqqat atuarfimmi pitsaanerpaanik tunngavissaqalersinnis­saat.

 

Ilinniartitsineq killiliussatigut imarisatigullu pitsaanerpaanik atugassaqartinneqartariaqarpoq. Ilinniartitsinermut killiliussat tassaapput atuarfiup aqunneqarnera illutaalu, init ilinniartitsiner­mullu atortut ilanngullugit, kisiannili aamma assersuutigalugu paasissutissiisarnermut teknikkik­kut atortulersuutit.

 

Ilinniartitaanerup imarisassai aalajangerneqartarput meqqanut suut pitsaanerpaanerisa nalilerne­qarnerat najoqqutaralugu. Kisianni teknikkikkut sukkasoorujussuarmik ineriartorneq maanna pisoq eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut qularutiginngilluinnarpaat, teknikkikkut atortulersuutit naleqquttut pissarsiariniarnissaannut sakkortuumik suliniuteqartoqarnissaanik pisariaqartitsiso­qartoq aammalu qarasaasiat paasissutissiisarnikkullu atortulersuutit meeqqat atuarfiini ilinniagas­sanut assiginngitsunut tamanut ilanngutitinneqarnissaat pillugu nalinginnaasumik annertuumik suliniuteqarnissaq pisariaqartoq.

Iliuusissatut pilersaarummi suliniutissatut siunnersuutigineqartut paasissutissiisarnikkut atortu­lersuutitigut meeqqat atuarfiini atorfissaqartitsineq annertuumik iluaquserumaaraat ilimagisaria­qarpoq. Tassunga ilassutitut aammattaaq "saniatigut pissarsiat" assigiinngitsut anguneqarsinnaap­put, tassami suliniutit meeqqat atuarfiini meeraannaanngitsunut aammali assersuutigalugu atuakkanik atorniartarfinnik atuisunut iluaqutaassammata.

 

Suliniutit piviusunngortinnissaannut taakkununnga aningaasanik atugassaqarnissaq tunngavius­saaq. Tassunga atatillugu nassuiaammi aningaasaqarnikkut kingunerisassanik naatsorsuinerit innersuussutigineqassapput. Tassungali atatilluguttaaq erseqqissarneqassaaq aningaasartuutinik kinguneqartitsinissanik naatsorsuinerit taakku meeqqat atuarfiinnaannut tunngasuummata. Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerni ilinniartitaanernilu ingerlaqqiffiusuni ilinniarfiit paasissu­tissiisarnikkut atortulersuutitigut iluaquserneqarnissaannik inatsisartut aamma kissaateqassappa­ta, taamaalilluni aningaasanik amerlanerusunik atugassiinissaq pisariaqassaaq. Taamaalilluni kulturikkut ilinniartitaanikkullu qarasaasiatigut attaveqaammik pilersitsineq aatsaat ilinniartitaa­nernut tamanut attaveqaatinngussaaq, inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerit ingerlaqqiffiusumillu ilinniartitaanerit ilinniarfiutaat aamma attaveqaammut attavilerneqarpata. Kulturikkut ilinniarti­taanikkullu qarasaasiatigut attaveqaat siunnersuutaasoq imminermini tassunga naleqqussagaa­voq, attaviliisoqassappalli nassuiaammi missingersuusiarineqarsimasunut sanilliullugu amerla­nerusunik attavilerneqarnermut, teknikkikkut atortunut nutaanut ataavartumillu tapersersuiner­mut aningaasanik atugassanik amerlanerusunik pisariaqartitsisoqassalluni.

 

Suleqatigiit atuarfinni qarasaasiat pillugit nassuiaammik suliaqartut ilinniarfiit allat attavilernis­saannut aningaasatigut kingunerisassannik naatsorsuinermik suliassinneqarsimanngillat. Taa­maattumik suleqatigiissitaq nassuiaammini taamaatut naatsorsuisimanngilaq. Taamaattorli Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik suleqatigiissitat nassuiaa­taannik tigusaqareernermi kingorna naatsorsuinernik taamaattunik, attaviliinissamut akit allallu nassuiaammi tunngavigineqartut najoqqutaralugit, suliaqarsimavoq. Ilinniarfiit tamarmik attaveqaammut attavilerneqarnerannut pilersitsinermut aningaasartuutissat 8 mio. kr.-it missaan­nik ilaneqartariaqartutut naatsorsorneqarput. Taakkua saniatigut ingerlatsinermut ukiumut 3,3 mio. kr.-it missaat aningaasartuutaasassapput. Atortunut nutaanut aningaasartuutissat eqqarsaati­galugit taakkua nalorninaatsumik naatsorsornissaannut suli periarfissaqarsimanngilaq, naatsor­suutigisariaqarporli ilinniarfiit annertuumik atortunut nutaanut aningaasaliisariaqassasut ima­luunniit assigiissaarinit kulturikkut ilinniartitaanikkullu qarasaasiatigut attaveqaatip piumasarisai naammassiniarlugit aaqqissuussaanerminnik allanngortitsisariaqassallutik.

 

Nassuiaatip inatsisartuni oqaluuserineqarnerani tamatumunnga tapersersuisoqassappat Naalak­kersuisut 1998-imut ukiunullu missingersuusiorfiusunut aningaasanut inatsisissap suliarineqar­neranut atatillugu piareersimapput, meeqqat atuarfiini suliassatut inassutigineqartut, pisariaqartit­sinerlu malillugu ilinniartitaanerup iluani allatigut, piviusunngortinnissaannut aningaasaliisoqar­nissaanut.

 

Ataatsimut isigalugu Naalakkersuisut oqaatissavaat pingaarutilerujussuartut isigineqarmat paasissutissiisarnermut atortulersuutinut tunngasutigut suliniutit nutaat suugaluartullunniit ataqatigiissaaqqissaarneqarnissaat, aningaasaliissutit annerpaamik pissarsiaqaataasinnaaqqullu­git. Taamaattumik meeqqat atuarfiinut tunngasutigut ilinniartitaanerillu ataatsimut isigalugit suliniutit, suliniutinut Naalakkersuisut ungasissumut atuartitsineq pillugu nassuiaataanni siunnersuutigineqartunut peqqissaartumik ataqatigiissaarneqartariaqarput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat iliuusissatullu pilersaarut taassuma iluaniittoq Inatsissartunut oqaluuserisassanngortippara.

 

Kristine Raahauge, Siumup oqaaseqartua:

Meeqqat atuarfiini qarasaasiat atornissai pillugit atuartitsisoqartalernissaanik ineriartortitsinissa­mut iliuusissamik pilersaarusiornerup killiffianit suleqatigiissitaliap nalunaarusiaata siorna saqqummiunneqarnerata kingunerisaanik Inatsisartunit pingaarilluinnakkat immikkoortut, arfineq marluk, suleqatigiisitamit ingerlateqqitaasutut kaammattuutigineqarsimasut tunngavigalugit, massakkut nassuiaat saqqummiussaq suliarineqarsimammat Siumumit iluarilluinnarparput.

 

Siumummi pingaartimmagu meeqqat atuarfianni qarasaasiat atorlugit atuartitsisoqartalernissamut pilersaarusiornissamut imaritinneqartussatut suleqatigiissitamit inassutaasinnaasutut tikkuarne­qarsimasut tunngavigalugit qarasaasiat atorlugit atuartitsisoqartalinnginnerani pimoorullugit peqqissaarullugillu nalilersorluarsimanissaat.

 

Siumumiit meeqqat atuarfiata ukiuni makkunani nutarteriffigineqarnera peqataaffigilluinnarsi-magatsigu aammalu tassunga atatillugu pingaartutut eqqumaffigilluinnarlugu Nunarsuarmi tamarmi teknikkikkut ineriartorneq annertooq ullutsinni pisoq. Taamaammat Siumumit pingaar­tittuarparput meerartatta inuusuttortattalu atuartitaanerata teknikkikkuttaaq atuinikkut pitsanngor­sartuarnissaa. Nunattami nunanik allanik unammillersinnaajuarnissaa aammalu niuernikkut suleqateqarnissaanut inerikkiartortitsiuarnermullu suleqataajuarniaratta. Tamannalu nukittsorsar­sinnaavarput, innuttaasut atortorissaarlutik ilinniarluarsimasut qaammaasaqarluartullu perortik­kutsigit.

 

Tamakku tunngavigalugit ullumikkut nalunaarusiatut saqqummiussaq tusaatissatut tiguarput, kiisalu aamma suleqatigiisitap saqqummiussamini suliap piviusunngorluni naammassineqarnis­saanut sulinissanut tunngavissatut kaammattuutai tamakkiisumik taperseraluarlugit ima Siumu­miit oqaaseqarniarpugut:

 

Siumumiit nuannaarutigalugu, nalunaarusiami maluginiarparput, qanoq annertusiartortigisumik piffinni assigiinngitsuni atuarfeqarfiusuni ilinniartitsinermi qarasaasiat atorneqalereersimane-  rat. Kiisalu aamma ilinniartitssunik pikkorissaasarnerit ingerlanneqartalereersimanerat, tamakku tamasa nuannaarutigingaarpagut.

 

Taamaammat pingaartipparput qarasaasianit atuilluarnissamut attaveqaateqarsinnaanerup pingaaruteqassusia. Qujanarporlu tamakku pillugit, Teknikkikkut atortulersuutit atorlugit paasissutissiisarneq pillugu nassuiaammik saqqummiussisoqarmat.

 

Saqqummiussassarlu tulliuttoq, ungasissumut atuartitsineq pillugu nassuiaat, aamma uunga saqqummiussamut ilassutitut atatilluinnarparput.

 

Taakkununnga tunngatillugu eqqumaffigilluinnaqquarput aningaasartuutissat, siunertamut ataatsimut tunngasut, ataqatigiissaarluarneqarnissaat ilaatigut sukumiisumik suliassat ataqatigiin­nerannut tulleriiaarinikkut tassami aammalu anguniagassatut siunniussatut ilaatikkatsigu, paasissutissiisarnermi teknologip ilinniartitaanerup aaqqissuussaanerata immikkoortuini tamani qanoq atugaaneruleriartorsinnaanera misissorneqassasoq tassungalu ilanngullugit ungasissumiit ilinniartitsisinnaanermut periarfissat.

 

Taamaammat iluaraarput suliat tamarmik taamak ataqatigiillutik pingaaruteqartigisut periarfissap uuma iluani saqqummiunneqarniarmata.

 

Siumumiit pingaartipparput qarasaasiat atorlugit atuartitsisalernissamut atortussanut aammalu ilinniartitsisut ilinniartitsisussallu ilinniartinneqarlutillu pikkorissartinneqartarnissaannut aningaasatigut atugassanik sillimanissaq.

 

Aamma siunnersorteqarnissaat pingaarpoq, sinerissami atuarfeqarfiusunit tamanit attaveqarfigi­neqarsinnaasunik, ulluinnarni teknikkikkut ingerlatsineq aqutsinerlu patajaatsumik aalajaatsumil­lu ingerlanneqarnissaat qulakkeerniarlugit.

 

Siumumiillu aamma pingaartilluinnarparput programminik, atuartitsinermi ilinniutissanik, sammagassanik tamanut iluaqutaasussanik peqarnissaq inerikkiartortitsiuarnissarlu. Ilaatigut ilinniartitsisut massakkut tamakkuninnga atuinissamut pikkorissuseqalereersimasut kajumissuse­qarluartullu ikiorsiullugit.

 

Tassunga atatillugu eqqaarusupparput piaartumik qarasaasiat atorlugit oqaasilerissutinik (ordbo­ginik) oqaatsitsinnut atugassanik atortoqalernissaa, atuarfeqarfinnit tamanit piniarneqartalersus­sanik.

 

Siumumiit qilanaarutigaarput qarasaasiat atorlugit atuartitsisalernermi piorsaalluni inerikkiartor­titsinermi atuartut annertuunik periarfissaqalersinnissaat, aammalu sineriatsinni illoqarfiit, nunaqarfiit aammalu savaateqarfiit imminnut pilertortumik attaveqarsinnaalernerinut, soorunalu­mi aamma atuartitaanerminni periarfissap atorluarneratigut qaffassarluarsinnaalissallutik, kaammattoqatigiissinnaalerlutik suleqatigiissinnaanissamullu attaveqapallassinnaalerneq aallaavigalugu annertuumik ulluinnarni pissutsinik assigiinngitsunik ilikkarsinnaalersillugit.

 

Soorunalumi aamma ilinniartitsisut imminnut isumasioqatigittarnissaminnut atorluartassagaat qularinnginnatsigu.

 

Siumumiit suliap ingerlateqqinnissaanut suliarineqaqqinnissaanullu suleqatigiisitaliap kaammat­tuutai tunngavigalugit Naalakkersuisut piumaffigissavagut meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut, atuartitsinerup imarisaanik nutarterinissamut ilanngullugit siunnersuutissatut suliarineqarnissaat aqqutissiuuteqqullugit.

 

Siumumiit anguniarparput ukioq 1998 naatinnagu nunatsinni atuarfiit tamarmik qarasaasiat atorlugit atuartitsisoqartalersimanissaat.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Neqeroorut naagaarsinnaanngisarput - meeqqat atuarfiini qarasaasiat pillugit apeqqut oqarluar­taarnerunngilaq - imatut paasillugu, tamatumani angernissaq naaggaarnissarluunniit apeqqutaa­nani, apeqqutaallunili qaqugu, qanoq aammalu qanoq annertutigisumik.

 

Kultureqarnermut atuartitaanermullu attaveqaat kikkunnut tamanut ammasoq - Naalakkersuisu­nut ilaasortaq saqqmiiussinermini oqarpoq kultureqarnermut atuartitaanermullu qarasaasiatigut attaveqaammik pilersitsinissaq piumasarineqassasoq pingaartoq, ulluinnarni atuarfiit, kommunit Naalakkersuisullu akornanni atassuteqarneq akikinnerulersissagaanni.

 

Tamanna eqqortuusinnaavoq kukkusuusinnaallunilu. Oqallinneq teknikkimut sangulertorsinnaa­voq tamannalu oqaluutarfimmit maanngaanniit saqqummiutissallugu naleqquttuunngilaq. Atassumminngaannit taamaallaat erseqqissassavarput pingaarteqigatsigu Kultureqarnermut atuartitaanermullu qarasaasiatigut attaveqaat kikkunnilluunniit atorneqarsinnaassasoq - tassalu internetimut tamanut saqqumisumik inissillugu.

 

Kultureqarnermut atuartitaanermullu qarasaasiatigut attaveqaat taanna maannakkut meeqqanut atuarfitsinni aammalu nunatsinni qaffasinnerusumik ilinniarfinni atuartut saniatigut allarpassuar­nit soqutigineqassaaq. Inersimasoqassaaq angerlarsimaffimminni nammineq PC-minnit atuarfim­mi ilikkarsimasaminnik nutartererusuttunik. Danmarkimi kalaallinik ilaqutareeqarpoq (tamakku­alumi amerlaqaat) meeqqaminnik kalaallit oqaasiinik kalaallillu kuturiannik ilinniartitserusukka­luartunik. Danmarkimi inuussuttavut ilinniartut tamarmik taamaapput. Naatsumik oqaatigalugu:

 

Kultureqarnermut atuartitaanermullu qarasaasiatigut attaveqaatissaq kikkunnulluunniit atorneqar­sinnaassaaq taamaattumillu internetimut inissinneqartariaqarluni.

 

Qarasaasiatigut attaveqaammut isersinnaanerup akikillisarneqarnissaanik kissaateqarneq eqqar­saatigalugu immikkoortut pingasut eqqaamassallugit pingaaruteqarpoq:

 

Siullermik, Tele Greenland nammineerluta pigaarput, sullissinernullu assigiinngitsunut akigiti­tassat nammineerluta aalajangersaavigisinnaallugit. Atuarfiit qarasaasiatigut attaveqaammik atuinerannut akit annaartoorneqarsinnaanerat piffissami atuilerfimmi atuarfinnut aqqutissiuunne­qarsinnaavoq annaarinerup taamaaqataanik Tele Greenland atorluaraanni.

 

Nunarsuaq tamakkerlugu nalunaarasuartaatitigut attaveqarnerup iluani akit katitigaanerisa naleqqussagaanerat ungasinngitsukkut pisussaavoq, tamatumani qarasaasiakkut atorneqartut qanoq annertutignerat apeqqutaatillugu akiliisoqartalissalluni piffissaq atassuseqartitsisoq apeqqutaatinnagu. Paasissutissiisarnermut nutaamut akigititassat naleqqussarneqarpata sooruna­mi meeqqat atuarfiat nalunaarasuaateqarnermi qarasaasiatigut attaveqaammik atuisutulli allatut akiliuteqartassaaq.

 

Aappaatut, nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq arlalippassuartigut ilaasut nassataasa ingerlaar­tinneqartarfiattut timmisartut mittarfianni ingerlasutut assersuunneqarsinnaavoq. Inissaqartillugu kuffortit inaalinneqaannarsinnaapput, tamannalu ataatsimut isigalugu akisoqutaanngilaq. Taa-maallaat atuisut aningaasartuummik akileeqataasussat amerlaneruliinnassapput. Meeqqat atuarfiata nalunaarasuarnermi qarasaasiatigut attaveqaammut pisortatigoortumik ikkunnissaa namminermi akit appariarnerannik kinguneqassaaq - pissutigalugu atuisut aningaasartuummik akiliisussat amerlanerulissammata.

 

Naggataatigut maqaasivarput nassuiaammi taaneqartussaagaluaq, tassa meeqqat atuarfiini qarasaasiat atulersinneqarnissaasa nassatarissagaat atuartitsinermi atugassat ileqquusumik naqitertinneqartartut annikitsuunngitsumik ileqqaarfiunissaat. Tamatumani pineqarput naqiteri­sitsinermut, toqqorsimatitsiveqarnermut agguaassisarnermullu aningaasartuutit. Siunissami taamaallaat pisariaqartinneqaleerumaarpoq atuartitsinermi atugassat ilaata naqitap ataasiinnaap suliarineqartalernissaa. Taanna qarasaasiatigut attaveqaammut ilineqarsinnaavoq PC-mullu sumulluunniit atorsinnaalluni - imaluunniit ilinniartitsiumit aaneqarsinnaalluni klassimilu atortussatut laserimik naqiterivikkut piumasaq naapertorlugu anillatsiinnarlugu naqinneqarsin­naalluni.

 

Taamatut oqaaseqarluta nassuiaat saqqummiunneqartoq isumaqatigaarput.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinniit meeqqat atuarfiini qarasaasiat atorneqarnissaannut iliuusissatut siunnersuut soqutigalugu qimerloorsimavarput.

 

Meeqqat atuarfiini qarasaasianik atugaqalernissamut iliuusissatut siunnersuummi siunnerfigine­qarpoq nunarsuarmi ineriartorneq malinnaaffigineqassasoq. Tamannalumi pisariaqarpoq nunat­sinni nunarsuarmioqatigut allat assigalugit ilinniarnikkut suliffeqarnikkullu ineriartoqataassagut­ta atugaqassaguttalu.

 

Meeqqat atuarfianni qarasaasianik aaqqissorluakkamik atugaqalernermi anguniakkani pingaar­nersaasariaqarpoq inuussutissarsiutinut ilinnialernissamut piareersaataanissaa, kiisalu meeqqat atuarfiata anguniagaasa ilagilertariaqarpaa meeqqap qarasaasiamik atuisinnaanermut ilinniartin­neqartarnissaa.

 

Qarasaasiat ilinniartitaanermi suliffeqarnermilu qarasaasiat qitiusutut atorneqaleriartuinnarput, nunatsinnilu atortorissaarutitsigut ineriartorneq ingerlavoq angumerisassaanngingajattumik. Atortorissaarutit qanoq iluaqutitut atornissaasa saniatigut uagullu taamaallaat aalajangigassaraar­put ineriartornerup malinnaaffiginarnerani qanoq kingusitsigissanerluta imaluunniit malinnaaffi­giinnassanerlugu.

 

Siornatigummi assassorluni suliarisartakkat amerlasoorpassuit qarasaasiat atorlugit suliarineqar­talersimapput. Nunatsinnilu suliffeqarfinni ingerlatsineq aamma taamatut ingerlanneqariartuin­narpoq.

 

Qarasaasiami sulinermi atorluarneqarnermikkut oqilisaataaginnanngillat, aammali qarasaasianik atuilluarsinnaanikkut attaveqatigiinneq pisariinnerulluni, sukkanerulluni akikinnerulersinnaavoq, paasissutissanillu killeqanngiusartumik aallerfigineqarsinnaalluni.

 

Taamaattumik assut nuannerpoq kinguaagut tamakkiisumik pitsaasumillu qarasaasiat tungaatigut atuartinneqartalernissaat, inuunerminni ingerlaqqinnissaminnut sakkugilluarumaakkaminnik.

 

Siunissami periarfissaarilerumaakkat eqqarsaatigissagaani periarfissat killeqanngiusartutut taaneqarsinnaapput. Maannakkut qarasaasiat atorlugit periarfissaavoq nunarsuarmi sumiikkaluar­tumilluunniit attaveqaqateqassalluni kiisalu nunarsuarmioqatit sumiikkaluilluunniit sullitariler­sinnaallugit.

 

Ilinniartitsiviusussaq nutaajuvoq, taamaammat pisariaqarluinnarpoq aallaqqaataaniit ilinniartitsi­sunut pikkorissaanermut atuartitsinissamullu sakkussaritinneqartut sapinngisamik tamakkiisuu­tinnissaat, qarasaasiat tamakkiisumik atorneqassappata.

Nalunaarusiami siunniunneqarpoq 1998-imi atuarfinni qarasaasiat piareersimalereernissaat. Inuit Ataqatigiinniit pingaartipparput ilinniartitsissutitut, pikkorissartitsisussat ilinniartitsisussallu piareersimalluarnissaat. Nalunaarusiamilu ilinniartitsisunik pikkorissartitsinissamut atugassatut siunniunneqartut allineqarnissaat amerlineqarniissaallu Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigiuma­varput. Immitsinnummi qiviaannarsinnaavugut, ilinniartinneqarata atornialeratsigit qanoq ajornartorsiorsimatigaluta. Kalassinerit ikinngitsut aqqusaaqqaarlugit ulluinnarni atornissaat ilikkarsimavagut, tamakkiisumillu suli atuleqqajarnagit, meerartagut taamak atugassaqartinne­qassanngillat.

 

Iliuusissatut siunnersuummi siunnerfigineqarpoq qarasaasiat tamarmik imminnut attavilerneqas­sasut. Tamarmillu imminnut attavilernerisigut periarfissaqalissalluni atuisut imminnut attaveqati­giissinnaanerat, kiisalu nunarsuarmi tamanit atorneqartumut internetimut attaveqarsinnaalerlutik. Iliuusissatut siunnersuummi aamma Amatoqqasumik nappittarfinnik@ pilersitsisoqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Tamanna atuarlugu qungujunnalaanngitsuunngilaq, maanamummi Tele Greenlandip internetsimut neqeroorutaani taamatut aaqqissuussineq nassaassaanngilluinnarmal­luunniit suli.

 

Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaarput iliuusissatut siunnersuummi siunnersuutigineqartoq meeqqat atuarfianni qarasaasiat KUNG-imut attavilersorneqassasut, paasissutissanik ilisiviusin­naanngorlugu aallerfigineqarsinnaanngorlugulu. Kiisalu matoqqasumik Anaapittarfimmik@ pilersitsisoqarnissaa apeqqusertariaqarpoq, siunnersuutigerusupparpullu aamma avammut ammasunik peqartinneqassasoq, tassanilu meeqqat inuusuttuaqqallu atugarisaannut soqutigisallit aamma peqataatinneqarsinnaatilerlugit, tassami soorunami apeqqutaassaaq internetimut attave­qarnersut. Taamaalillunimi atuarfeqarfimmi sulisunuinnaanngitsoq, aammali inuit allat atuarti­taanermut meeqqanut inuusuttunullu soqutigisallit akuutinneqarnissaat orniginarnerussammat.

 

Isumasioqatigiiffinni, soorlu Danmarkimi atorneqartut allarpassuarnik sammisaqartarput, soorlu ulluinnarni inuunermut, inuiaqatigiit ingerlanerat, politikkikkut ingerlatsineq allarpassuillu, nunatsinni taamaattunik pilersitsinitsigut inuusuttut oqallinnernut assigiinngitsunut peqataarusus­susiat immaqa taamaalilluta aamma annertusarsinnaavarput.

 

Naggataatigut Inuit Ataqatigiinniit erseqqissaqqissavarput, ilinniartitsisut meeqqat qarasaasiat qanoq atorneqartarnissaannut ilinniartitsisussat pikkorissarnissaat, kiisalu meeqqat atuarfianni  ilinniartitsissutissat annertuumik iliuuseqarfigineqartariaqarmata, 1998-imi qarasaasiat atorneqa­lernissaannut.

 

Ukiamut sukumiisumik aningaasallu immikkoortinneqarnissaannut saqqummiisoqarnissaa qilanaaralugu Inuit Ataqatigiinniit iliuusissatut siunniunneqartoq akuersaarpagut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Naluneqanngitsutut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup 1995-imi ukiakkut pilersippaa meeqqat atuarfiini qarasaasiat atorlugit ilinniartitsinermut suleqa­tigiissitaliaq.

 

Inatsisartut 1996-imi upernaakkut ataatsiimiinneranni immikoortut arlaqartut akuerineqarnissaat inassutigineqarpoq, ilaatigut tassaasut:

 

1.           Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qarasaasiat atuartitsissutini sammisassanilu tamani ilanngutivinneqassasut.

 

2.           Atuarfiit tamarmik nuna tamkkerlugu nalunaarasuartaatit aqqutigalugit paaæsissutissee­qatigiittarnermut attavilerneqarnissamut naligiimmik periarfissinnissaat qulakkeerne­qassasoq.

 

Suleqatigiissitap tamatuma kingorna suliaq ingerlateqqereersimallugu maanna oqallisissanngor­lugu saqqummiuppaa iliuusissamik pilersaarut.

 

Akulliit Partiiat matumuuna inassutigissavaa suleqatigiissitamit kaammattuutigineqartut akueri­neqassasut, ilaatigut aamma patsisigalugu Inatsisartut inassutaat suleqatigiissitap tamatigut malissimagai oqaatigineqarsinnaammat.

 

Akulliit Partiiata aamma paasivaa Teleqarfiup, KANUKOKA-p aamma Inerisaavik/Pilersuiffik peqatigiillutik suliarisimagaat nuna tamakkerlugu paasissutisseeqatigiittarnissap ilusilersornera, taanna tunngaviussalluni Kulturikkut aamma Ilinniartitaanikkut attaveqaatip pilersinneqarnissa­nut.

 

Iliuusissamik pilersaarutip aamma ilagaa attaveqaammi aammattaaq ilaatinneqassasut ilinniarti­taanerit.

 

Siunnersuummut Akulliit Partiiata annertuumik soqutiginninneranut ilaatigut pissutaavoq nu-natsinni atuagaateqarfiit amerlanersaat meeqqat atuarfiini inissisimasarmata, taamaalillunilu atuagaateqarfiit attaveqaammut isersinnaalissammata atuarfiit attaveqaammut ilaatinneqarnerat aqqutigalugu. Taamaalillunilu inuuttaasut amerlanersaat periarfissaqalissapput paasissutissanik killeqanngitsunik pissarsisinnaalernissamut; isumaqarpunga tamanna assorsuaq pingaaruteqar­toq.

 

Naatsorsuusianut tunngatillugu Akulliit Partiiat inassutigissavaa atortorissaarutit qanoq akeqar­nissaasa naatsorsorneqarsimannginnerat naammassineqassasoq, suliap naammaginartumik naammissineqarnissaa pissutigalugu.

 

Atortorissaarutinut tunngatillugu suliaq naammasseriarpat Akulliit Partiiata naatsorsuutigaa, taava sinneruttut sammisassat tassaalissasut:

 

1.           Isumalluutinik immikkoortitsisoqassasoq ilinniartitsisut ilinniarteqqinnissaannut atugassanik.

 

2.           Isumalluutinik immikkoortitsisoqassasoq atuarfinni atortorissaarutinut programminullu atugassanik.

 

3.           Atuartitsissutissat pillugit pilersaarutit nutarterneqassasut, qarasaasiatigut attaveqaam­mut sapinngisamik amerlanerpaat peqataatinneqarnissaat anguniarlugu.

 

4.           Pisinissaq eqqarsaatigalugu programmit misissuataarnissaannut periarfissiisoqassasoq.

 

5.           Nuna tamakkerlugu misilittakkanik paarlaateqatigiittarnissamut periarfissiisoqassasoq.

 

Nalunngilarput atuarfiit ilarpassuini ilinniartitsisoqartoq qarasaasiat atornissaannut tunngatillugu atuartunut ilinniartitsisoqatiminnullu ikiuukkumatulluartunik, aappaatigulli aamma ajornartorsiut una siginngitsuusaarsinnaannagu tassa; qarasaasiat atorneqarnerisa ineriartortinnerat nalaatsortu­mik, tassa aqoqqissaagaanngitsumik ingerlasoq, tassani apeqqutaalluni ilinniartitsisut ataasiak­kaat qanoq soqutiginnitsiginerat, tamannami aamma uparuarneqarpoq 1996-imi studiekredsertit­sinermi peqataasunit.

 

Tamatuma ineriartortinnera aqunneqanngippat, taava atuartut angerlarsimaffimminni computeri atorlugu pikkorissarnissamut periarfissallit atuartullu angerlarsimaffimminni atuarfimmiluunniit periarfissaqanngitsut avissaaraluttuinnarnissaannut peqataasutut uagut oqaatigisiariaqassaagut.

 

Taama naatsumik meeqqat atuarfiini qarasaasiat pillugit nassuiaammut qujalluta tusaatissatullu tigullugu sulisut siunissami sulilluarnissaat neriuutigissavarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit soqutigisarilluinnarparput nunatsinni atuarfinni ilinniarfinnilu meeqqat ilinniartullu atugaasa atuartitaanikkut ilinniartitaanikkullu pissutsinut naleqqussarneqarlutillu pitsanngorsartuarnissaat, taamaattumik qularutigisariaqanngilaq atuartitaanermi ilinniartitaaner­milu aamma qarasaasiat atorlugit ineriartortitsinissamut tapersersuiuarnissarput - soorunami eqqaamallugit ullumikkut atuarfeqarfinni iluarsaatassarpassuit aammalu ilinniartitsinermi atortussatigut kinguaattooruterpassuit.

Nunatsinni ilinniartitaanikkut nunarsuarnut allanut malinnaaniassagutta pisariaqarluinnarpoq atuarfiit ilinniarfiillu kinguaattoortitaanatik sutigut tamatigut malinnaatinneqarnissaat, min­nerunngitsumik teknikkikkut atortorissaarutitigut ineriartortitsinerup tungaatigut.

 

Taamaattumik Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfim­miit meeqqat atuarfianni qarasaasiat atorlugit atuartitsineq pillugu suleqatigiissitaliortoqarsima­nera tapersertariaqarpoq. Suleqatigiisitaq nersortariaqarpoq piffissaq sivikikkaluaq atorlugu annertuumik suliaqarsimammat.

 

Qularnanngilaq qarasaasiat siunissami nunatsinni, atuarfinni, suliffeqarfinni allanilu suli anneru­sumik atorneqaleriartornissaat, tassami nunani allani teknikkikkut atortorissaarutinik qarasaasia­nillu atuineq annertoorujussuuvoq sulilu annertussiartorluni.

 

Taamaammat atortorissaarutit taakku pitsaasut siunissami nunatsinni pinngitsoorneqarsinnaann­gillat annertusarneqartariaqarlutillu, aammalu misissuinermi paasineqarsimavoq atuarfinni kommuninilu arlalinni qarasaasianik atuineq annertoorujussuarmik pingaartinneqartoq. Aamma­lu ullumikkut ilinniarfinni assigiinngitsuni annertuumik atuisoqareerpoq, taamaattumik taperser­sornarpoq nunatsinni meeqqat atuarfiini ilinniarfinnilu qarasaasiat tamakiisumik atorneqalernis­saat.

 

Qarasaasiat atuartitsinermi tamakkiinerusumik atorneqalerpata pisariaqassooq pitsaasumik pikkoriffigineqarlutillu ilinniartitsissutitut atorneqarnissaat, taamaattumik pisariaqarluinnarpoq - soorlu suleqatigiissitap pingaartillugu uparuaaffigisimasaa tassalu; qarasaasianik atuisussat - ilinniartitsisut siunnersortillu pikkorissartarnissat ilinniarteqqinneqartarnissaallu.

 

Pilersinniakkanut tunngatillugu isumaqatigiissuteqarnissamut suleqatigiisitamiit inassutigineqar­tut isumaqatigilluinnarpakka tassalu; Inerisaavik/Pilersuiffik, Tele Greenland A/S KANUKO-KA Informatik-ilu - tassami taakkua nunatsinneereerput - misilittagaqareerlutillu, minnerunngit­sumik nunatsinni Tele-p teknologi atorlugu angusai ajunngitsut aammalu pioreersunik atueqqin­nikkut annertusaanikkullu pilersaarummut akikillisaataasinnaanera eqqarsaatigalugu.

 

Suleqatigiissitamit kaammattuutigineqartut assigiinngitsut 32-it - pilersaarutillu ingerlanneqar­nissaannut atuutsilerneqarnissaannullu piffissaliunneqarsimasut - isumaqatigaakka.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat sukumiisoq tusaatissatut tiguara, isumaqarpungalu pissusis­samisuussasoq Kulturikkut Ilinniartitaanermilu Ataatsimiititaliami matuma kingorna oqaluuseri­neqassappat.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Partiit oqaaseqartuinut tamanut qujavunga - aammalu malugalugu nassuiaat iluarisimaaraat inassuteqaatillu assigiinngitsut assortuussutigineqarsinnaannatik.

 

Oqaaseqartut akitinnagit manna erseqqissumik oqaatigilaarlara nangaasoorsimagaluarama ilumut piffissaanersoq maannakkorpiaq nassiuaammik saqqummiinissamut, allaat eqqarsaatigisimagalu­arlugu ukiamut utaqqikkutsigu paasissutissat immaqa erseqqinnerusut tunniussinnaallutigit.

 

Taamaakkaluartoq illuatuangaatigut manna nalilersorniarsimavarput sinerissami maannakkut manna pineqartoq pillugu ima oqallinneqartigaaq allatut ajornartumik aalajangersimallutigu; ajunngilaq immaqa paasissutissat suli amigaraluartut periarfissaq manna atorumallutigu nassui­aateqarluta suliassaq sumut killissimanersoq.

 

Manna ersertuutissanngilluinnarpara, tassa ilinniartitaanikkut kultureqarnerullu iluani periarfis­sap matuma atorneqarsinnaanera pingaaruteqarluinnartutut aammalu pinngitsoorneqarsinnanngit­sutullu isigigatsigu. Manna eqqorunarpoq maani amerlanerit atuarfimmi atuarallaramik sakkugi­nerusimasaat tassaasoq aqerluusaq - 1. klassemi aallartikkaangatta aqerluusamik tununeqartarpu­gut.

 

Kisianni soorlu manna erseqqissigaluttuinnartoq kingulissatta inuusuttortattalu aqerluusassaat maani massakkut eqqartugarput. Qaannat pujortuleeqanik taarsersorneqalermata ilaatigut motorit takkuteqqaartut annertuumik nalorsarfigineqarsimapput, kisianni ilikkarsimavagut. Qaannat aquuteralannik taarsersorneqalermata kalassisarnerit arlallit pisarsimapput, kisiannili aamma ullumikkut sungiussimavagut atugassatuinnarlu isigilerlutigit.

 

Taamaattumik oqaatsinik taakkunannga imaluunniit ineriartornermi maani oqaaseqartut isumaqa­tigilluinnarpakka - maani eqqartorneqartut tassaanngillat ajornarluinnartut atorsinnaalissallugit.

 

Ataaserlu erseqqiivissumik oqaatigerusutara tassaavoq; taakkua eqqukkiartuaarneranni pinngit­soorata atornissaat ilikkartariaqarparput, kisianni aamma tamatuma tullia pingaaruteqarluinnar­toq tassaavoq taakku ilikkarsimasagut ima nutaatigisumik allanngorarput ilinniaqqittuarnissaq pisariaqassalluni. Oqaaseqartunit tamanit paasivara tamatuma tungaa paasilluarneqarluni erseqqissarneqartoq.

 

Taamatut erseqqissaateqalaariarlunga oqaaseqartut assigiinngitsut oqaaserisaat uterfigilaassavak­ka.

 

Qujavunga Siumup oqaluttuata iluarisimaarmagu massakkut sumut killinnitsinnik saqqummius­saqaratta, kisiannilu erseqqissumik oqatigalugu qaraasaasiat atorluassagutsigit atuartitsisoqarta­linnginnerani pimoorullugu peqqissaarussamillu nalilersuinissaq Siumup oqaluttuaningaanniit erseqqissarneqarpoq, aaamalu matumani uparuartorneqartoq ilumoortoq manna ilinniaqqittuar­nissaq aamma isumannaartariaqaripput.

 

Tassungalu ilanngullugu oqaatigineqartoq manna ullumikkut pisut sukkasuumik ingerlaruttuler­neranni ilinniartitsisunik pikkorissaanernut ingerlatsisinnaasunik aamma peqartariaqarnerput, tamakkua soorunami assortorneqarsinnaanngillat isumaqarpugullu nalilersuisussatut sulisitariler­simasatsinni tamakkua erseqqilluinnartumik salliutillugit matumani nassuiaammi uatsinnut apississunneqartut.

 

Ilumoorpoq suna tamarmi akeqarpoq, tassanilu aamma qujarutigilluinnarpara Siumup oqaluttua­niit oqaatigineqarmat; aningaasassaqartariaqarpugut tassanilu assigiinngitsunut atugassanut sillimmateqarluta. Ilanngullugu oqaaseqarfigilanngitsoorusunngilara oqaatsitta atorneqarnerannut tunngatillugu teknikkip tamatuma nutaap atorneqarsinnaanera uani tikkuarneqarmat - tamanna pingaarutilerujussuuvoq.

 

Oqaluttunit arlalinnit - aamma Atassutip oqaluttuanit - manna tikkuarneqartoq uterfigerusuppara tassa; ilumoorluinnarpoq, tamatta isumalluarfigaarput ullumikkut atuarfinni assigiinngitsuni meeqqat ilinniutissaat atuakkat akisuumik naqitertittarpagut aningaasanillu annertuunik nale-qartarlutik.Kisianni isumaqarpunga ullumikkorpiaq oqaatigeeriissallugu nalorninakujuttoq suut tamarmik inissippata tamakkuninnga naqiterinerit aningaasatigut sipaarfiulerumaartut.

 

Taamaaratarsinnaavoq, kisianni suna tamarmi inisseqqaarallarli - inissereerpat uanga qularuti­ginngilluinnarpara ilinniutit tungaasigut naqiterisarnerit sipaarfigisinnaassagivut siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu tamatumunnga isumaqataalluinnarpunga. Ullumikkut suut tamarmik pileriartoruttorffiisa nalaanni pilersitsiniarneq akisusinnaavoq, taamaattumik pisaria­qarluinnarpoq ukioq affakkaarlugit massakkut nassuiaatinik bestiliisalerpugut - tassa massakkut nassuiaavugut aammalu oqaluttut tamarmik kajuminnerarput ukiamut ataatsimiilerutta aamma nassuiaammik saqqummiisoqarnissaanut immaqalu tassani aningaasartai erseqqinnerulerumaar­put.

 

Isumaqarpunga saneqqussinnaanngisarput tassaasoq teknologi nutaaq takkutilersoq oqaatsitta nakussassarnissaannut tamatsaalineqarnissaannullu teknikki tamanna atorluartariaqaripput - tamanna kialuunniit assortorsinnaanngilaa - soorunami aamma ilúmoorpoq sinerissami sulisuu­sut assigiinngitsut imminnut naapillutik misilittakkaminnik paarlaateqatigiittarnissaat saneqqus­sinnaanngilarput.

 

Atassutip oqaluttuata ilaatigut kalaallit oqaasiisa pisariaqassusiat aamma taavaa. Tassani siullermik - immikkoortumi siullermi eqqartorneqartumi - taanngitsoorusunngilara, ila, ullumik­kut takussagaluarparsi Nunatta Atuagaateqarfia pulaarlugu kælderianut alakkarluni, tassa Grölandica-mik taaneqartartoq, toqqortaalluni, pangalilluni pissarsiariniarsarinngikkaanni ilaatigut tiguneq ajornaqaat. Sooq taamatut toqqortarerusaaginnassavagut ?

 

Ilummorluinnarpoq teknologi nutaaq tamakkununnga aamma atorluarniartariaqarparput isuma­qarpungalu pilersaarusiornermi tamanna saneqqunneqarsinnaanngitsoq, pingaartumik ilisimatu­sarfiit ilinniarfiillu qulliunerusut eqqarsaatigalgut - soorlu ilinniartitsisunngorniat aammalu aviisiliortunngorniarlutik ilinniartut allallu - pinngitsoorsinnaanngilaat pissarsiarisinnaassallugit soorlu Interneti atorlugu. Taanna immikkoortumi tullermi tikitassatta ilagigaluaraa uani taan-ngitsoorumanngilara aamma tamakkua tappiffigisariaqaratsigit.

 

Atassutip oqaluttuata taasaa assut nuannaraara assersuummagu; tamatta timmisartortaratta, taava kuffertigut båndikkoorlutik ingerlaartarput. Isumaqarpunga matumani assersuussineq ersarissoq, båndi taanna aqqusinertut taasinnaasarput tassaneereerpoq, kisianni isumaginiagassarpunngooq unaavoq kuffertit amerlanerusut ingerlasinnaanissaat pilersissallutigu - assersuussutaa  tamanna assut torrallagaasutut takuara.

 

Tassa båndi pilersinneqareerpat taava apeqqutaaginnassaaq sunik qanorlu inuiaqatigiit taanna kuffertinik imalinnik ilioraaffiginiarneraat. Isumaqarpunga tamatumani assiliaq erseqqilluinartoq taagaa, nuannerporlu taamatut takorluugaqartissinnaammatigut.

 

Naqiterneqartartut annikillisisarneqarnissaannut tunngasoq oqaaseqarfigereerpara isumaqarpu-ngalu pingaarnerusut pilerseqqaarallartigit, taava takussavarput naqiterinerup tungaatigut sukkut aningaasatigut sipaaruteqarsinnaanerluta.

 

Inuit Ataqatigiit torrallaavillugu aamma oqaatigaat inuussutissarsiutinut ilinniagaqarnissamut piareersaataanissaa pingaarneruvoq. Tamanna ilumoorpoq, meerartagut inuusuttortagullu sumik suliffeqalernissaannut piareersassagutsigit taakkua sakkussat.

 

Ullumikkut oqallisigisagut taakkununnga atortariaqarpagut taannalu saneqqussinnaanngilarput, taamaattumik meeraaneraninngaanniit qarasaasiap atorneqarsinnaanissaanut ilinniartitsinissaq massakkut oqallisigisarput piviusunngoriartuaalereerpoq isumalluarnartoqarlunilu.

 

Ilinniartitsisunut tunngasortaa siornatungaani oqaaseqartunut ilanngutereerakku uterfigeqqinni­anngilara. Soorunami kalassit minnnerit saneqquttarnavianngilagut isumaqarpungalu ilittuulli qarasaasiaq siulleq takoqqaarakku paatsiveqanngilluinnavissimasoq, kisianni tamakkua ilaatigut kukkutaaqaarnikkut ilikkagassaasarput, tamannalu uani eqqaagakku ilukkut qungujuummerpu-nga aammalu qanoq ajornartorsiulaarsimanera puiorsinnaannginnakku.

 

Akulliit Partiianiit oqaatigineqartut ilumoorluinnarput isumalluutit, tassa ima paasillugit assi­giinngitsunik peqartariaqarpugut ilinniartitsisunik qanoq atornissaannik ilinniartitsisinnaasunik. Tamakkuninnga immikkut ilisimasalinnik ilumut peqartariaqarpugut, taassumalu saniatigut aamma aningaasat atorneqartussat soorunami sillimaffigisariaqarlutigit - Akulliit Partiiata eqqorluinnartumik tikkuagai tamakku akerlilersinnaanngilakka.

 

Kisianni aqoqqissaagaanngitsumik ingerlanermut tunngatillugu isumaqarpunga massakkut ukiup affakkaajusattumik aamma qaamatinnguit ikittut qaangiuppata aamma nalunaarutiginiartussaa­varput sumut killissimanerluta. Naalakkersuisuninngaanniit isumaqarpugut manna anguniarsari­gipput pilersaarusiornerani aqoqqissaakkanik pilersaarusiornissaq - ajoraluartumik soorunami immaqa sukkanerusumik iliuuseqarsinnaanngilagut aamma tassani apeqqutaagamik inuit atorsinnaasagut taavalu aamma aningaasalersorneqarnerat.

 

Aqoqqissaarniarsarigaluarparput, kisianni isumaqarpunga oqaaseqartut tamaasa ataatsimut katissagukkit oqaatigisaa una eqqortoq; qujapput suliaq eqiingasumik ingerlakkatsigu taamatul-lu nalunaaruteqarluta.

 

Kattusseqatigiinninngaanniit oqaatigineqartut isumaqagilluinnarpakka taakkuuneruppummi oqaatigeriikkannit tikkuartuinerit. Aamma nuannaarutigilluinnarpara suleqatigiisitaninngaanniit kaammattuutigineqartut 32-t misissumisaarneqarsimammata, taakkulu atuarlugit isumaqatiginar­torujussuupput tassalu apeqqutaaginnarpoq qanoq tulleriiaarlugit angusaqarfigiumaarnerigut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga tapersiillutik ilaliisut - oqaaseqarnermikkut - tamaasa qamannga pisumik qutsavigaakka aammalu ataatsimiititaliat ukuninnga saqqummissut piffissaq sivisooq atorlugu suliaqarsimasut aamma periarfissaq manna atorlugu qutsavigerusuppakka taama soqutiginartunik saqqummiinerat saqqummiussaasalu ilassilluarneqarnerat imatut paasisariaqar­poq taakku sulilluarneratigut paasissutissat pissarsiarisimagigut.

 

Lars Sørensen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inuit Ataqatigiit:

Taamaalilluni ullormut oqaluuserisassaq nr. 38-i, meeqqat atuarfiini qarasaasiat pillugit nassui­aat, naammassineqarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.