Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 46-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 3. juni 1997, nal. 15.35

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 46.

 

Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa.

(Ataatsimiititaliap siulittaasua aamma Johan Lund Olsen, Anthon Frederiksen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Siulittaasup tullia siulleq, Finn Karlsen, Atassut.

 

Johan Lund Olsen, Siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Inuiaat kalaallit namminersulerusoqigatta kalaallit sanaavinik tunisassiaannillu pisisassasugut qinikkat akornanni, kommuniniikkutta Inatsisartuniikkuttaluunniit, avammut suaartaatigiuarlu- gu malinneqartarnissaa naatsorsuutigigajupparput. Amutsiviit inuiaat kalaallit suliffeqarfiutigi­gatsigu tunisassiarineqarsinnaasut, umiatsiaaraappata, aalisariuteeraappata, ikuallaaveeraappata il.il. siunnerfipput tassalu; kalaallit sanaavinik tunisassianik pisigit, malinneqarsinnaaqqullugu inatsisartut oqaluttarfiannit ESU-mut, aalisartunut, kommuninut assigisaannullu tamanna ussassaarutigigajupparput.

 

Kalaalimerngit peqqinnartut, mamartut pinngitsoorsinnaanngisagut Royal Greenland A/S-imit allaniillu tunisassiarineqarmata inuiaat kalaallit kikkunnguungaluarutta pisisartuugattali mama-reqalugit pisiarerusuttaqaagut. Taama iliortarpugummi, naak niuertarfinni kalaalimerngit akisugalugit oorit aamma mumittarlugit pisaraluarigut.

 

Pisiariuarpagulli kalaallit tunisassiaatigimmatigit, aammalu nalunngilluaratsigu aalisartorta-tsinnut piniartortatsinnullu tunisaanerat iluaqutaalluartut, aamma nunatta aningaasarsiorneranut namminersulivinnissatsinnullu aamma taakku ilapittuutaalluartut.

 

Unnersiutissaanngilarli Kalaallit Niuerfiat A/S, KNI, inuiaqatigiit kalaallit tamakkiisumik suliffeqarfitigisarput qanga 1960-kkunnitulli, imaluunnit 1970-kkunnitulli sulisuminik sooraartit­sinissaa tikisitanik atorfinitsitserusummat, naak aamma avataanit tikisitsisarneq killilersimaar-niarlugu immikkut 1979-imi namminersornerulereerattali killeqartitsereeraluartugut. Kalaaleqati­gut soraarsitatik naammagiunnaarsimaneramikkik unnia aamma Island-imit savaaqqat neqaannik 30 tons-inik KNI tikisitserujoq, nunatta kujataani savaaqqat neqaannik nunatsinni  aamma naak pissaaleqinngereeqisugut.

 

Tamanna paasinarsivoq februar aallartilaaginnartoq Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaanit savaateqarneq paasisassarsiorfigalutigu kujataani savaa-teqarfiit angallavigigatsigit.

 

KNI A/S-ip Narsami Neqi A/S savaaraatitsinnillu toqoraavittut tunisassiorfiusoq aamma pigi-vaa, tikeraakkatsinnullumi taamaammat aamma ilaavoq. Inuiaqatigiit kalaallit suliffeqarfiuti-givaat, taamaattumillumi sulisuisa uagutsituulli aamma paasisinnaanagulu uissuummissutigi- vaat savaaqqat neqaannik piginnittaat, tassalu KNI, tikisitsissanersut namminnermi qerititsi-vimmiititaminnik peqareeqigamik KNI-p pisiniarfiutaani tuniniarneqarluarsinnaareersunik.

 

Paasiuminarluinnartumilli KNI-p taama pissusilersorneranut pakatsinerpaapput kujataani Neqi A/S-imut ukiut tamaviisa savaaqqanik toqoragassanik maanna amerliartuinnartunik aamma tunioraalereersimasut. Allamik eqqarsarnanngilaq KNI-p kalaallit sulisorisatik soraarsittalillar­paat savaaqqatulli qerititsivimmut ilioraannarniaramisigut avataaniillu tikisitaminnik taarsersor­niarmatigut. Avataanit tikisitsissappunngooq sulisut kalaallit savaaraataallu qerinarsuartissamma­tigit.

 

Suliffeqarfiutigut aqqutigalugit anguniagarput kalaallit sanaavinik tunisassiaannik pisigit, aammalu avataanit tikisitsisarneq killilersimaarniarumallugu immikkut inatsiseqartitsinerput kalaallit niuerfitta qullersaannit, tassalu siulersuisuinit piginnittaannillu Naalakkersuisutsinnit puigorneqavissimanerpa?

 

Taama isumaqarnapoq, pissutsimmi KNI-mi pisut isigiuaraluarlugit iliuuseqartussaatitaasunit qanoq iliuuseqarfiginiarpasinngilaat.

 

Pisariaqarpoq inuiaat kalaallit Inatsisartutik kommuninillu sinniisaat suliffeqarfinnik taama ingerlatsinerliortigisunik inuiaat kingumut nakkutiginneqataaqqilernissaat.

 

Taamaattumik upernaakkut ataatsimiinnitsinnut siunnersuuteqarsimavunga, ilaatigut savaaq-   qat neqaannik avataaneersunik annertuumik akitsuusiinngikkutta, soorlumi norgemiusut, taava islandimiusulli iliorluta savaaqqat neqaannik avataaneersunik matuma kingorna nunatsinnut eqqussisoqaqqissanngitsoq.

 

Anthon Frederiksen, Siunnersuuteqartoq, Kattuseqatigiit:

Siunnersuutiga agguaanneqareersimammat tamarmillu pereersimammassuk naatsunnguamik saqqummiutissavara, siulittaasup tamanna akuerissappagu.

 

Siunnersuutigaara puisip neqaasa, aammalu neqit allat, annerusumik tunisassiarineqarlutillu atorluarneruneqarnissaat. Tassa naluneqanngimmat nunatsinni puisip neqerpassui, aammalumi neqit allat, annerusumik ullumikkut atorneqanngitsut.

 

Jakob Sivertsen, Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua, Atassut:

Inatsisartut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaata ulluni 22. april, 13.,  17. maj aamma 19. maj ataatsimiittarnermini oqaluuserisassat ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqarsimasut oqaluu­serisarsimavai.

 

Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaap savaaqqat neqaasa nunanit allanit eqqussoqqusaajunnar­nissaannut allatulluunniit killilersuiffigineqarsinnaanerat pillugu Johan Lund Olsen-ip siunner­suutaa, kiisalu puisit neqaasa, piniakkalluunnit allat neqaasa, suliareqqinneqartalernissaat pillugu Inatsisartuni ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutai suliarisimavai.

 

Taamatuttaaq Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaap KNI A/S, Royal Arctic Line A/S kiisalu Tele Greenland A/S il.il. pillugit peqqussutissatut aamma peqqussutit allanngortinneqarnissaanut siunnersuutit suliarisimavai, taakkulu aappassaaneereerlugit maani saqqummiunneqarsimapput.

 

Oqaluuserisassat qulaani taaneqartut suliarineqarneranut atatillugu Neqi A/S-ip pigineqarneranut tunngassuteqartut aamma ataatsimiititaliami oqaluuserineqarsimapput. Savaaqqat neqaasa nunanit allanit eqqussoqqusaajunnaarnissaat allatulluunniit killilersuiffigineqarsinnaanissaat pillugu Inatsisartuni ilaasortap Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaanut ataatsimiititaliaq makku­ninnga oqaasissaqarpoq.

 

Ilaasortap siunnersuutaata suliarineranut atatillugu susassaqartut uku paasissutissanik pissarsior­figineqarsimapput Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut - SPS, Akileraartarnermut Pisortaqarfik, Inuussutissarsiornermut, Angallannermut, Pilersuinermullu Pisortaqarfik, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfik kiisalu KNI A/S.

 

Inatsisartut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaani ilaasortat amerlanerussuteqartut, Siumut Atassullu, savaaqqat neqaasa eqqussoqqusaajunnaarneqarnissaat imaluunniit killilersuiffigineqa­lernissaanut siunnersuutip inassuteqannginnissaa kissaatigaa. Tassunga tunngatillugu Niueqati­giinnermut Ataatsimiititaliaaq makku erseqqissaatigissavai.

 

Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut tusarniaanitsinnut akissumminni oqaatigaat maannakkut kalaallit savaaqqat neqaanik tunisassiaat pisiariumaneqartunut naleqqiullugit naammanngitsut, kisianni SPS-ip naatsorsuutigaa nunatsinni tuniniaaviit kalaallit savaaraataasa neqaannik 1998-imi tamakkiisumik pissaqartinneqalissasut.

 

Taamatuttaaq Inuussutissarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoqarfiup nunat tamalaat akornanni niuernikkut isumaqatigiissutit malillugit Kalaallit Nunaata pisussaaffii pillugit paasissutissiissutai ataatsimiititaliap inassuteqarneranut aalajangiisuusimapput. Ilaatigut ilisimaneqarmat savaaqqat neqaasa eqquteqqusaajunnaarneqarnissaat nunarsuarmi niueqatigiin­nermut suleqatigiiffissuup WTO-p isumaqatigiissutaanut akerliusussaasoq.

 

Inuussutissarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoqarfiup erseqqissaati­gaattaaq savaaqqat neqaat eqquteqqusaajunnaassappata tamatuma kingunerisinnaalluaraa Kalaallit Nunaata nunani tuniniaavigisartagaani illua´tungiliilluni akerlilerneqarnera. Assersuuti­galugu kalaallit aalisakkat nunanut allanut tuniniartagai eqqarsaatigalugit.

 

Inatsisartut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaani ikinnerussuteqarluni Manasse Berthelsen oqaaseqaateqarpoq. Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartup Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaata matumuuna nalunaarutigissavaaa siunnersuuteqartoq isumaqatigigamiuk, Kalaallit Nunaanni savaaqqat neqaannik nammineq tunisassiatta ukiuni aggersuni annertuseriarnissaata naatsorsuuti  gineqarfiani pisariaqartoq nunatsinni tuniniagassanik tunisassiat illersorniarlugit nunanit allanit eqqussukkat killilersimaarniarlugit iliuuseqartoqartariaqartoq. Taamaaliornikkut kalaallit savaa-teqarnermik inuussutissarsiuteqarneranni patajaatsumik suliffissaqartitsinissaq isumannaarniarlu­gu. Aamma nunani allamiut savaaraataasa neqaannik eqqussuinerup ukiuni tulliuttuni qaninnerni kalaallit tunisassiaasa nunatsinni tuniniagassat tuniniarneqartarneranni ajornartorsiutit sakkortuu­mik annertusisittussaammagit.

 

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut Inuit Ataqatigiit taamaattumik pingaartillugu siunnersuu­tigissavaat savaaqqat savallu neqaasa eqqussukkat akitsuutaat kilomut 25 kr.-init 45 kr.-inut qaffanneqassasut. Taamaasiornikkut kalaallit nioqqutissiaasa aamma nioqqutissat eqqussukkat New Zealand-imeersut akornanni akitigut naligiisitsisoqarnissaa anguniarlugu.

 

Tamatuma saniatigut ikinnerussuteqartup kaammattuutigissavaa Neqi A/S savaaqqat savallu neqaannik nunanit allaneersunik, pingaartumik Island-imeersunik, akitsuusigaanngitsunik eq-qussuinissamut periarfissaqartittuarneqassasoq. Tassami Inuit Ataqatigiinnit naatsorsuutigineqar­mat aatsaat taamaasiortoqartartoq pissutsit imikkut illuinnartut tamanna pisariaqartileraagassuk.

 

Kujataani savaatillit siumut oqaloqatigeqqaarlugit akuersiteqqaarlugillu assersuutigalugu taamaasiortoqarsinnaasoq amigaateqartoqalersillugu, taamalu Neqi A/S-imi suliffissaqartitsiin­narnissaq tamatumani eqqarsaatigalugu.

 

Kiisalu ikinnerussuteqartup kissaatigaa ataatsimut isigalugu eqqussukkat killiliiviginiarlugit akitsuutinik qaffaanerup saniatigut savaaqqat neqaasa kalaallit tunisassiaasa akii atuisunut akikinnerulersinniarlugit ilungersuuteqarnerit ingerlateqqinneqassasut. Tassami taamatut ilu-ngersuuteqarnerit qularnanngitsumik siunissami tuniniaanikkut ajornartorsiutaasunut pitsaaner­paamik illersuutaasinnaassammata.

 

Tassa ikinnerussuteqartup oqaaseqaataa.

Puisip neqaasa piniakkalluunnit allat neqaasa suliareqqinneqartalernissaat pillugu Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut ataatsimiititaliaq imatut isummerpoq.

 

Aallaqqaasiullugu Inatsisartut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaata oqaatigissavaa kalaallit tunisassiaasa annertunerusumik tunisassiarineqartalernissaat tapersersorluinnaramiuk. Taamatut­taaq Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaap Kalaallit Nunaanni isumalluutinik tunngaveqartumik tunisassiaasinnaasut suulluunniit ineriartortinneqarnissaannut suliniutaasut tapersersorluinnartari­aqarmata.

 

Inatsisartunut ilaasortap siunnersuutaata ataatsimiititaliami suliarineranut atugassatut Inuussutis­sarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoqarfimmit paasissutissanik pissarsiniarsimavugut. Kiisalu kalaalimerngit tunisassiassallu allat pillugit nassuiaat aammalu atuisut pisiniartarneranni salliutittagaat pillugit nalunaarusiaq ataatsimiititaliap sulinerani paasissutissatut aamma atorneqarsimapput. Taamaalilluta ataatsimiititaliamit ilisimavarput suliniutinik arlalinnik aallartitsisoqareersimasoq. Kiisalu apeqqummut tunngassuteqartunik periarfissaasinnaasut paasiniarneqarnerannut ikigisassaanngitsunik aningaasaliissuteqartoqareer­simasoq aamma tamatumani paasivarput.

 

Inatsisartut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaata suliniutinut aallartereersimasunut tapersersui­nera matumuuna oqaatigaara.

 

Neqi A/S pillugu aamma ataatsimiititaliaq sammisaqarsimavoq. Oqaluuserisassat ataatsimiititali­ami suliarineqartussanngorlugit innersuussutigineqartut suliarineqarneranut atatillugu Niueqati­giinnermut Ataatsimiititaliap Neqi A/S-ip KNI Pisiffik A/S-ip pigineqarneranut tunngasut aamma oqallisigisimavai.

 

Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ilisimavarput aktieteqarluni ingerlatseqatigiiffiit Nammi­nersornerullutik Oqartussanit pigineqartut inatsisitigut illersugaallutik inissisimammata, Nammi­nersornerullutik Oqartussat taamaallaat aktietilittut ataatsimeersuarnermi toqqaannartumik sunniuteqarsinnaallutik.

 

Taamaakkaluartoq Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap Neqi A/S-imik piginnittuuneq pillugu imatut isummersimavoq. Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Neqi A/S ingerlat­seqatigiiffittut namminersortutut pilersinneqarsinnaanersoq, tamanna paasiniarneqaqqullugu. Soorlu naluneqanngitsoq Royal Greenland A/S aamma Neqi A/S assigiimmik kalaallit tunisassi­aannik ullumikkut suliniuteqartut.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaata isumalitissiissu­taa qujassutigaara. Naalakkersuisut sinnerlugit ima oqaaseqarfigissavara:

 

Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund Olsen-ip, Inuit Ataqatigiit, nunanit allani savaaqqat ne-qaannik eqqusseqqusiunnaarnissaq allatigulluunniit killilersuisoqarnissaa siunnersuutigaa.

 

Ilaasortap siunnersuutaata nunat tamalaat akornanni niueqatigiinnermi isumaqatigiissutit naapertorlugit nunatta pisussaaffiinut naapertuunnersoq Inuussutissarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu naalakkersuisoqarfiup Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit qinnuigineqarlu­ni misissorpaa.

 

Tamatumuuna erserpoq savaaqqat neqaannik eqqusseqqusiunnaarneq nunarsuarmi niueqatigiin­nermut suleqatigiiffissuup, WTO-p, isumaqatigiisutaanut akerliussasoq. Taamaattumik savaaqqat neqaannit nunanit allanit eqqusseqqusiunnaartoqassappat tamatuma kingunerisinnaasaasa ilagaat nunanit allanit tunitsivigisartakkatsinnit - assersuutigalugu aalisagaarfigisartakkatsinnit - akisissutaasunik iliuuseqartoqarsinnaanissaa.

 

Paasinarpoq ataatsimiititaliami amerlanerussuteqrtut savaaqqat neqaannik eqqusseqqusiunnaar­nissaq akerlerigaat. Naalakkersuisut amerlanerussuteqartunut isumaqataasinnaapput.

 

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartup - Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaata - isumaqatigaa Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund Olsen-ip ukiuni aggersuni nammineerluta savaaqqat neqaannik nioqqutissiornerulernissarput naatsorsuutigalugu nunanit allanit eqqussuinerup suli killilersoqqinneqarsinnaaneruneranik pisariaqartitsineraanera. Tamatuma saniatigut siunnersuuti­gineqarpoq savaaqqat savallu neqaasa eqqussorneqarnerannut akitsuutit kiilumut 25 kr.-init 45 kr.-inut qaffanneqassasut.

 

Savaaqqat savallu neqaasa akitsuutaasa qaffanneqarnissaannut Naalakkersuisut isumaqataasin­naanngillat.

 

Tamatumunnga pissutaapput massakkut akitsuutit qaffasereeqimmata aammalu taama qaffaaso­qassagaluarpat tamanna WTO-p isumaqatigiissutaanut akerliussammat. Oqaatigineqareersutut akitsuutinik qaffaaneq WTO-mut ilaasortanit allanit akisissuteqarfigineqarsinnaammat.

 

Tamatuma saniatigut ikinnerussuteqartup inassutigaa Neqi A/S savaaqqat savallu neqaannik akitsuuteqanngitsunik Islandimeernerusunit eqqussuisinnaanissaminut periarfissaqartuassasoq.

 

Neqi A/S savaaqqanik toqorakkanik piffissami aalajangersimasumi akitsuutitaqanngitsunik eqqussuisarnissaminut periarfissaqareerpoq. Piffissarli taanna 1997-imi ukiakkut qaanngiuttus­saavoq. Akitsuuteqartitsinnginnerup sivitsorneqarsinnaanera suli aalajangiiffigineqanngilaq.

Massakkut Neqi A/S-ip savaaqqat savallu neqaannik eqqussuisarneri savaaqqat savallu neqaasa nunatsinni nioqutissiarineqartartut pisiariumaneqartartunut neleqqiullutik ikippallaarnerannik aammalu suliffissaqartitsiniarnermik tunngaveqarnerupput. Savaatilli Peqatigiit Suleqatigiissut, SPS, isumaqarput nunarput tamakkerlugu savaaqqat neqaarniarnq ukioq manna imaluunniit kingusinnerpaamik 1998-ip naalernerani tamakkiisumik angummaffigineqalissasoq.

 

Tamanna anguneqassappat Neqi A/S savaaqqat savallu neqaannik eqqussuisarnissamik pisaria­qartitsiunnaassaaq taamalu akitsuusiisannginnerup sivitsorneqarnissaa pisariaarutissalluni.

 

Savaaqqat savallu neqaannik eqqussuisarnissaq pisariaqartinneqartillugu eqqussugassat suminn­gaanneernissaat Naalakkersuisunit naalakkiutigiumaneqanngilaq. Neqi A/S suliffeqarfiilluunniit alla neqinik eqqussuisariaqarpata aalajangerniarnermi pitsaassutsit, akit, nioqqutissanik tunnius­sinermi piumasaqaatit minnerunngitsumillu pisisartut piumanerusaat isumaliutigineqartussaap­put. Naalakkersuisut isumaqarput apeqqutit taamaattut suliffeqarfinnit namminernit tulluarneru­sumik akineqarsinnaasut.

 

Siunertaqarluartuussanngilarmi nunat sorliit nunatsinnut neqaarniarnissaat Naalakkersuisunit assigiinngiiaartumik periaaseqarfigineqalissappat, tamannalumi aamma WTO-p isumaqatigiisu­taanut akerliussaaq.

 

Kiisalu Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartup savaaqqanut nunatsinni nioqqutissarineqartartunut pisisartut akiliutigisartagaasa appartikkiartuaarneqarnerisa ingerlaan­narnissaat kissaatigaa.

 

Naalakkersuisut akit nalinginnaasumik mianersorfiginissaat tunaartaraat aammalu taama anguniagaqarnermut isumaqataanngitsoorinnaanatik. Taamaattorli Naalakkersuisut isumaqann­gillat savaaqqat neqaannit iluanaarutissaasartut nerisassanit nunatsinni nioqqutissiarineqartartunit allanit annertuumik allaassuteqartut. Aamma savaaqqat savallu neqaasa nunatsinni nioqqutissi­arineqartartut akiisa qaffasissusissaasa toqqaannartumik naalakkiutigineqartalernissaat Naalak­kersuisunit kissaatigineqanngilaq. Akit aalajangersarneqartarput ukiakkut toqoraanissaq sioqqul­lugu SPS-ip Neqi A/S-illu isumaqatigiinniartarnerisigut. Naalakkersuisut naatsorsuutigaat isumaqatiginninniartarnerni illuatungeriittartut akinik tuniniaanermut inuussutissarsiortullu isertitaqarnissaannut piviusorsiortunik aalajangersaaniartarumaartut.

 

Tamakkua saniatigut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu naalakkersuisoqarfiup Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq ilisimatippaa savaaqqat neqaasa nunatsinni nioqqutissiari­neqartartut tuniniarneqartarnerannut akiinullu tunngasunik ajornartorsiuteqartarnerit erseqqissu­mik misissorumallugit Nunalerineq pillugu Siunnerssuisartoqatigiit suleqatigiissitaliornissaminik aalajangersimasoq. Tamakku saniatigut ukiuni tulliuttuni savaaqqanit nioqqutissiassat qanoq amerlatigiumaarneri tunngavissalimmik eqqoriarneqartarumaarput aammalu naammasisaqarneru­sinnaanerit aqqutigalugit savateqarnermik inuussutissarsiutillit unammillersinnaanerisa pitsaa­nerulersinneqarnissaannut periarfissat naliliisarluni misissoqqissaarneqassallutik.

 

Neqi A/S, SPS aammalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfik Nunaleri­neq pillugu Siunnersuisoqatigiinni sinniisoqarput.

 

Naalakkersuisut tamatumunnga tunngasunik nassuiaateqartoqarnissaa qilanaaraat aammalu savaaqqat neqaannit eqqussorneqartunit unammillerneqarnerup akiorneqarnissaanut nunalerinik­kut ingerlatseriaaseqarnerup iluarsiissuteqarfigineqarsinnaanissaa ammaffigiumallugu. Allann­guutaasinnaajumaartulli isumalitigilluaqqaarneqarnissaat Naalakkersuisunit kissaatigineqarpoq. Nunatsinnili savaaqqanit nioqqutissiornerup unammillerneqarnermigut ajutoorluinnartinneqar­nissaata nipaatsumik isiginnaaginnarneqannginnissaa soorunami isumaqataaffigineqarpoq.

 

Naalakkersuisulli maluginianngitsooqqunngilaat savaateqarnermik inuussutissarsiuteqarneq ukiuni kingullerni siuariartorfioqimmat. Tamatumani pineqarput niqqutissiat aammalu nalingin­naasumik isertitat amerliartorneri. Taamaattumik tassanngaannartumik iliuuseeqarnissamut pinngitsaalineqanngilagut. Taamaattumillu massakkorpiaq iliuuseqarnissat isumaliutigineqartunit allaasunik kinguneqarsinnaasut Naalakkersuisunit mianersoqqussutigineqassapput.

 

Aamma Anthon Frederiksen-ip, Kattusseqatigiit, puisit allallu neqaasa suliareqqinneqartarnissaat pillugu oqaluuserisassanngortitaa ataatsimiititaliamit suliarineqarpoq.

 

Tamatumunnga atatillugu nunatsinni nioqutissiat nunatta pisuussutaanit pisut ineriartortittuar-neqarnissaannut suliniutit annertusarneqarnissaat ataatsimiititaliamit tapersersorneqarput.

 

Tamatuma suliarineqarnerani ilatigut tunisassiaalersinnaasut massakkulli tunisassiarineqartan-ngitsut pillugit nassuiaat ataatsimiinnermi matumani siusinnerusukkut saqqummiunneqartoq ilanngunneqarpoq. Tamatumani allaaserineqarput tunisassiassatut massakkut aallunneqaleriartor­tut.

 

Tamatumani assersuutigineqarsinnaapput Royal Greenland A/S-ip nunatta iluani nioqqutissanik tunisassiornera - nunatsinni nioqqutissiarineqartunik assigiinngitsunik annertuumik kaaviiaartit­siviulersimasoq aammalu Sisimiut Foods A/S pingaartumik puisit arferillu neqaannik tunisassiu­lersimasoq.

 

Aammattaaq puisit neqaannit nioqqutissiassanik Asiap kangiani tuniniarneqassamaartunik isumalluarnarsinnaasunik aningaasatigullu Naalakkersuisunit tapersersorneqartunik ineriartortit­sisoqarpoq.

Sinerissami assigiingitsorpasuarnik ingerlatsisoqarnera ingerlatsiniartoqarneralu pissutigalugit nassuiaammi nioqqutissiortut akornanni assersuutigalugu tunisassiassat akiisa, nioqqutissiat suussusiisa, ineriartortinneqarnerisa nioqqutiginiarneqarnerisalu ataqatigiissinneqarnissaasa pisariaqartinneqarnerat ilaatigut tikkuarneqarpoq.

 

Iliuusissanut suliassaqarfimmi matumani aallartinneqartunut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititali­ap tapersersuinera Naalakkersuisunit naammagisimaarneqarpoq. Nioqqutisortutut aallartissarnis­samut, niqqutissianik ineriartortisnissamut niqqutissianillu nutaanik niqquteqarniartarnissanut ikiorsiissutaasartussat killissaat pillugit siunnersuusiornissamut tunisassiaasinnaasut massakkulli tunisassiarineqartanngitsut pillugit nassuiaammi inassuteqaatit Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit piffissami aggersumi suliareqqinneqassamaarput.

 

Kiisalu Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini oqaatigaa Neqi A/S ingerlatseqatigiiffittut namminersortutut ingerlanneqartariqalersoq.

 

Isumaliutissiissutikkulli ersersinneqanngilaq sunarpiaq pissutigalugu Neqi A/S-ip pigineqarnera Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit oqaluuserineqarsimanersoq.

 

Ilisimatitsissutigineqarsinnaavorli Neqi A/S-ip ingerlatseqatigiiffittut Namminersornerullutik Oqartussat toqqaannartumik pigineqalernissaa Naalakkersuisunit pilersaarutigineqanngimmat.

 

Siullermik Neqi A/S-ip KNI-p ingerlatseqatigiiffinnut tunioraasussaatitaanerata kinguneranik KNI Pisiffik A/S-imit pigineqarnera siunertaqarluartutut isumaqarfigineqarpoq. Taassuma pi-ginnittuuneratigut Neqi A/S-ip nioqqutissiassaminik aalaakkaasumik tunisaqartarnera isuman­naarneqarpoq, tassami Neqi A/S-ip ingerlanneqarnerata ilorraap tungaanut ineriartortinneqarnis­saa KNI Pisiffik A/S-ip piginnittutut soqutigisarimmagu.

 

Aappassaanik Neqi A/S-ip Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarneranik aaqqissuussi­soqassagaluarpat tamanna Namminersornerullutik Oqartussat aningaasartalinnik ingerlatsinera­nut ulorianarnerussutaalersinnaavoq, tassami Neqi A/S ajunaaruteqassagaluarpat taakku Nammi­nersornerullutik Oqartussanit matussusertariaqalissammata. Ullumikkut ajunaarutaasinnaaju­maartut KNI Pisiffik A/S-imit matussuserneqatartussaapput.

 

Taama oqaaseqarlunga ataatsimiititaliap isumaliutissiissuteqarnera Naalakkersuisut sinnerlugit qujassutigaara.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaata isumaliutississutaa pillugu Siumumit imatut oqaaseqassaagut.

Savaaqqat neqaasa nunanit allanit eqqussorneqarsinnaajunnaarnissaat allatulluunniit killiliiffigi­neqarsinnaanissaat Inatsisartuni ilaasortap Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat amerlanerussuteqartut inassuteqaataat isumaqa­tigaarput.

 

Matumuunalu erseqqissassallutigu nunanik allanik niueqateqarnikkut nunatta ineriartortuarnera Siumumit pingaartikkatsigu. Taamaattumik nunat allat kikkuugaluartulluunniit nunatsinnit niueqatigineqartut pitsaasumik paaseqatigiiffiulluartumillu suleqatigineqarnissaat pigaartutut isigigatsigu.

 

Maluginiarparput Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit Niuernermut naalakkersuisoqarfimmut paasiniarneqarsimasoq nunarsuarmi nunat niueqatigiinnikkut suleqatigiiffianni WTO-mi isuamaqatigiissutinut siunnersuutigineqartoq naapertuuttuunersoq. Ersaripporlu taamaattoqann­gitsoq, tassa Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaa WTO-p maleruaqqusaanut akerliusoq.

 

Savaaqqat neqaanik nunatsinneersunik nunatta ukioq kaajallallugu pilersorneqalersinnaanissaa Siumumit pingaartittuarparput. Taamaattumillu savaatillit piorsaaffigineqartuarnissaat sulissuti­giuarlutigu.

 

Nuannaarutigalugu paasivarput savaatillit suleqatigiiffiannit SPS-imit ilimagineqartoq 1998-imit nunatsinni savaatigineqartut ima amerlatigilersimassasut allaat ukioq kaajallallugu nunarput tamaat pilersuinissamut naammattunik savaaqqanik toqoraasoqartalersinnaassalluni.

 

Savaaqqat neqaasa akiinik aalajangersaanermut tunngatillugu Naalakkersuisut akissuteqaammin­ni oqaatigisaat tamaasa isumaqatigaagut, tassami pinngitsaaliilluni akigititassanik aalajangersaa­soqarsinnaanngilaq. Niuernermi akigititassanut tunngavissaasut aallaaviujuartariaqarmata.

 

Puisit neqaasa piniakkalluunnit allat neqaasa suliarineqaqqittalernissaat pillugu Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap oqaatigisai tamaasa isumaqatigaagut. Erseqqissaatigissavarpulli siunnersuuteqartup siunnersuutaa paasilluaratsigu isumaqatigalugulu, kisiannili nalunngisatsitut, ataatsimiititaliaq ilumoorpoq, ingerlatseqatigiiffiit assigiinngitsut suliaqarmata, kalaalimerngit nioqqutissiarineqartarnerisigut ineriartortitsillutik, assersuutigalugit taasinnaavagut Royal Greenland A/S-ip kalaaliminernik tunisassiornermut immikkoortortaqarfia, Sismiut Food A/S, Arsuk Fishing ApS kiisalu Narsami ilinniarfik INUILI aamma tamatumunnga atorneqarluarsinnaalluni.

 

Inatsisartunullu ilaasortat nalunngilluagaattut massakkut suliarineqarluni aallarteruttorpoq puisit neqaasa Kina-mut tunisassiarineqalersinnaanissaat. Tamannalu pissangalluta naalaarumaarpar­put.

Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap Neqi A/S pillugu oqaaseqaataanut tunngatillugu Naalak­kersuisut akissuteqaataat paasilluarparput tusaatissatullu tigullugu.

 

Taamannak oqaaseqarluta Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaatissatut tiguarput.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaa savaaqqat neqaasa nunanit allanit eqqussoqqusaajunnaarnis­saannut allatulluunniit killilersuiffigineqarnissaannut.

 

Atassummit Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap siunnersuummut tunngatillugu isumaliutissiis­sutaanut imaattumik oqaaseqassaagut.

 

Paasivarput Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq susassaqartunut paasiniaasimasoq, tassalu SPS, Akileraartarnermut Pisortaqarfik, Angallannermut Pilersuinermullu Pisortaqarfik aammalu KNI A/S.

 

Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut siunnersuummut isumaqataasimannginnerat Atassum­mit isumaqatigaagut. Tassami ullumikkut suli naammattumik savaaqqat neqaannik pilersorsin­naanerput angusimanngilarput, tamannalu naatsorsuutigineqarpoq 1998-imi piviusunngorsinnaa­nera.

 

Suli immitsinnut naammattumik pilersulinnginnitsinni taamatut killilersuineq akuerineqassagalu­arpat Neqi A/S Narsamiittoq sulisitsinera ukiumut qaammatini arlaqanngittuinnarni suliffissaqar­titsilissaaq. Ullumikkut taamatut avataaniit tikisitsisarnerup aamma pitsaaqutigaa nunaqavissunik suliffissaqartitsilluarmat, taamaallaammi avataanit tikisitamik sulisoqarpoq, sinneri tamarmik narsarmiuullutik.

 

Aammattaaq oqaatigissavarput nunarsuarmi niueqatigiinnermut suleqatigiiffissuup WTO-p isumaqatigiissutaanut akerliuvoq. Taamatuttaaq uagut nammineq avammut niuernitsinnut ajo-qutaaratarsinnaanera aarlerinartutut isigaarput.

 

Puisit neqaasa piniakkallu allat suliarineqaqqittalernissaat pillugu Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu ataatsimiititaliap susassaqartut paasiniaa­vigereerlugit isumaliutissiissummi oqaasii Atassummit isumaqatigaagut.

 

Aammattaaq Neqi A/S-imut tunngatillugu Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit oqaatigineqar­tut tusaatissatut tiguagut.

Taamatullu oqaaseqarluta Atassummit Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaatissatut tiguarput.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Johan Lund Olsen-i siunnersuuteqarpoq savaaqqat savallu avataanit tikisittakkagut akitsuutaasa qaffanneqarnissaannik imaluunniit eqquteqqusaajunnarneqarnissaannik.

 

Inuit Ataqatigiinnit savaateqarnermut tunngasut misissuataareerlugit matumuuna savaaqqat nunatsinnut eqqunneqarnerannut akitsuutaasa qaffanneqarnissaat siunnersuutigissavarput.

 

Suliap Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliami suliarinerani tusarniaaffigineqartunit akissutigine­qartut amerlanerussuteqartunit taartunik isarualerlutik atuarneqarsimasut Inuit Ataqatigiinnit ajuusaarutigaarput. Imatummi tusarniaanerni akissutit Inuit Ataqatigiinnit paasigatsigit.

 

Kujataani Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut tapersersorpaat kalaallit savaaraataasa akimikkut avataaneersunut unammillersinnaanerat pitsanngorsarneqarnissaa, soorlu savaaqqat avataanit akitsuutaasa qaffanneqarnerisigut. Malugeqqullugulu inuiaqatigiit inuillu ataasiakkaat savaate­qarnermut aningaasaliissutigisimasaat annertoqisut illersorniarlugit.

 

Nunalerinermik Siunnersuisoqatigiit SPS taperserpaat. KNI A/S-iminngaannit tapersersorneqar­poq savaaqqat avataanit tikisinneqartartut akitsuusernissaat. Neqi A/S-illu savaaqqanik amingaa­teqalernermini suliareeqqitassaminik tikisitsinermini akitsuummik akiliuteqartannginnini inger-latiinnarusuppaa.

 

Neqi A/S Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmut saaffiginnissuteqarsi­mavoq avataanit tikisitsisarnerup akitsuutaasa qaffanneqarnissaat, tassa 25 kr.-ininngaannit 45 kr.-inut. Tunngavilersuutigalugu ukioq manna imaluunniit aappaagu nunatta pisariaqartitai nunatsinneersutigut naammattut pissarsiarilersinnaassagamikkit.

 

Nunalerinermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini ilisimatitsissutigaa kalaallit savaaraataasa tuniniarneqartarnerat oqilisaaffiginiarlugu unammillersinnaanerallu pitsanngorsaaviginiarlugu suleqatigiisitaliorsimasoq.

 

Inuussutissarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu Pisortaqarfiup innersuussutigaa akitsuutit apparsarneqarnissaannut nunat tamalaat isumaqatigiissutaat aporfiunerarlugu.

 

Ilisimavarput savaaqqat avataanit tikisinneqartartut akikillisarneqartartut nunaminni pisortanit annertoorujussuarmik tapiiffigineqartarnermikkut. Assersuutigiinnarsinnaavarpummi nunarsuup illuatungaaninngaannit assartorneqaqqaartartut New Zealand-imeersut savaaqqat kiilumut taamaallaat 16 kr.-eqarput, nunatsinneersullu kiilumut 42 kr.-eqarlutik. Taamatut nunaminni pisortanit annertutigisumik tapiiffigineqartartut WTO sumiinnersoq apeqqusertariaqarpoq. Eqqaaginnarsinnaavagummi Island-imi tikisitsinissaminnut inerteqquteqarput, norgemiullu eqqussuinermut akitsuuseerujussarnikuupput.

 

Taamaammat Inuit Ataqatigiinninngaannit isumaqarpugut siuliani taaneqartut tusaanngitsuusaa­ginnarsinnaanngikkigut, siunnersuutigissallutigulu Naalakkersuisut ukiamut ataatsimiinnissamut suliniuteqassasut kalaallit savaaraataasa tuniniarneqarnerini unammillersinnaanerannut pitsann­gorsaanissaq anguniarlugu.

 

Erseqqissassavarpullu tunngaviusumik aalajangiiniarnermut tunngaviusutut isigigatsigu, tassami eqqarsaatigaarput maani nunatsinni tunisassiassatut pilersiortukkagut illersorneqarnissaat. Assersuutissaqqissutullu oqaatigisinnaavarput assagiarsunnut pullatiliortoq canadameersumit unammillerneqarpoq akikinnerungaatsiarlutillu, naak canadaminngaannit assartorneqaqqaartara­luarlutik. Inuit Ataqatigiinnillu misissugassaqqitsipparput canadameersoq tapiiffigineqartaruni qanoq nunamini annertutigisumik pisortanit tapiiffigineqartarnersoq.

 

Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissu­taa isumaqatigalugu oqaatigissavarput, aamma Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup oqaatigisaa, tassa nunatsinni neqinik suliareqqiisarnermut ineriartortitsisussanik aaqqissuussaanerusumik ingerlatsisoqarnissaa ujartortariaqarmat. Soorlu INUILI, Aalisarnermut Tunisassiornermut Ilinniarfik, neqaarniartullu suleqatigiinnerisigut.

 

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup akissuteqaammini oqaatigaa Naalakkersuisut akiligaannik puisip neqaanik suliareqqiisarnermut avammullu tuniniaanissaq siuarsarniarlugu suliniuteqartoqartoq. Naalakkersuisut Inuit Ataqatigiinninngaannit inussiarner­sumik nassuiaateqaqqugaluarparput suliniutit suut pinerai.

 

Neqi A/S piginnittui imminnut assortuuttumik tunngavilersorlutik avataanit tikisitsisarnertik illersoraat Inuit Ataqatigiit paasivarput. Avataanit tikisitsisarusupput ukioq naallugu suliffissa­qartitsiumallutik, illua´tungaatigullu taamaallaat kalaallit savaaraataannik amingaateqalivinner­mikkut tikisitsisarusullutik. Ukioq manna pisariaqartikkunnaassavaat, taava qanoq iliortoqassa­va?

 

Inuit Ataqatigiinnit eqqarsarnartoqartipparput avataanit pinngitsoorani tikisitsisariaqartarnera sulisuni ukioq naallugu sulisittarniarunigit. Ukioq naallugu suliffissaqartitsiniarutta allamiut savaaraataasa pisussaaffiginngilaat, pisortalli tamanna pisussaaffigaat. Inuit Ataqatigiinniillu suliffissaqartitsiniarnermut suliniutaasinnaasutut tikkuarsinnaavarput nersussuarnik puulukinillu ilivitsunik tikisitsilluni Neqi A/S-mi suliqartitsisinnaaneq. Taamaammat Neqi A/S-ip pigineqar­neranut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliami nalilersorneqarsimapput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Inatsisartut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaani amerlanerussuteqartut Akulliit Partiiata isumaqatigai. Tassa inassutigisinnaanngimmassuk ilaatigut savaaqqat neqaannik nunanit allanit eqqusseqqusiunnaarnissaq.

 

Ilaatigut aamma pissutigalugu, soorlu ataatsimiititaliap isumaliutissiissummi tamanna taagaa, nunatta nunanut tamalaanut niueqatiginninnissamik isumaqatigiissutaat naapertorlugit nunatta pisussaaffii.

 

Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut, tassa puisit allallu neqaasa suliareqqittarnissaanut siunnersuummut tunngatillugu Akulliit Partiiata paasivaa pilersaarutit arlaqartut maanna inger­lanneqareersut, tamakkununngalu tunngasutigut periarfissanut annertuunik aningaasaliissuteqar­toqareersoq.

 

Neqi A/S-imut tunngatillugu, Neqi A/S-imik piginnittuuneq eqqarsaatigalugu Akulliit Partiiata Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqatigaa, tassa naleqqunnerussasoq Neqi A/S selska­bitut namminersortutut pilersinneqarpat.

 

Taama naatsumik oqaaseqarfigaarput ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu nuannaarutigaara Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap siunnersuummut tunngatillugu susassaqartunik arlalinnik tusarniaasimanera. Ilaatigut SPS tusarniaavigineqarsimapput, taakkualu nalunaarutigisimasaat naapertorlugu kalaallit savaaraataasa neqaannik tunisassiat pisiariumaneqartunut naleqqiullugu naammanngitsut oqaatigineqarluni.

 

Kiisalu Kalaallit Nunatta nunarsuarmi niueqatigiinnermut suleqatigiiffissuup WTO-p isumaqa-tigiissutaanut akerliusumik iliuuseqarnermi aalisakkanik nunanut allanut tunisassiatta akornu-serneqarsinnaanera mianerisariaqartoq ilanngullugu oqaatigineqarluni. Taamaattumik Kattusse­qatigiinniit suut nunatsinnut ajornartorsiutaalersinnaasut paasilluarpagut. Kisiannili aamma paasillutigu nunatta savat neqaannik imminut pilersulersinnaanera 1998-imiit ilimagineqartoq.

 

Taamaattumik nunatsinni pissarititaasut atorluarneqarnissaat aammalu kalaallit savaataasa neqaasa akikillineqarnissaat siunertaralugu, suliffiillu tassuunakkut attatiinnarneqarnissaat qulakkeerniarlugu nunani allamiut savaaraataasa neqaasa akitsuuserneqarnissaat Inuit Ataqati­giinnit siunnersuutigineqartoq taperserpara.

Kattusseqatigiinnit siunnersuutigisama, tassalu puisit allallu neqaasa tunisassiarineqarnissaat pillugu Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit ilassilluarneqarsimanera qujassutigaara. Aamma­lu maannamut kalaaliminernik tunisassiassat pillugit ilaatigut ataatsimiinnermi matumani kalaalimerngit tunisassiassallu allat pillugit nassuiaatip oqallisigineqarnerani malunnarluarmat kalaaliminernik tunisassiornerup annertusineqarnissaa tamanit pimoorullugu sulissuginiarneqar­mat naatsorsuutigaara siunnersuutit assigiinngitsut kalaaliminernik tunisassiornermut tunngasut pimoorullugit nunatsinnut inuinullu annerusumik iluaqutaalernissaat anguniarneqassasoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga isumaliutissiissut tusaatissatut tiguara.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Otto Steenholdt:

Massakkut nalunaarutigissavara taasineqartussaammat Inatsisartunut ilaasortat maanga isaaqqul­lugit.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaateqarnermullu Naalakkersuisoq:

Partiinit tamanit oqaaserineqartut qujassutigissavakka.

 

Siumumit akit pillugit pinngitsaaliisoqassanngitsoq inassutigineqartoq Naalakkersuisut ataatsi­miititaliap isumaliutissiissutaanut akissuteqaataanut tunngatillugu isumqatigiippugut. Neqi A/S pillugu aamma Naalakkersuisut isumaqatigaat massakkutut inissisimanera, taamatut KNI-p pigisaatut, ingerlaannassasoq.

 

Atassummit Naalakkersuisut aammalu Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap assigiinngitsutigut assigiimmik isumaqatigiipput, kisiannili Neqi A/S-imut tunngatillugu Atassummit tusaatissatut tigusineq qanoq paasissanerlugu apeqqutigerusussavara, tassami ataatsimiititaliap Neqi A/S-ip KNI-p ataaniinnginnissaa pillugu isummerneranut tunngavilersuutinik ersittoqanngimmat. Neqi A/S aamma pillugu Inuit Ataqatigiit, Akulliit Partiiat, ataatsimiititaliaq aammalu Atassut tunngavilersunnginnerat paasiuminaatsippara aammalu sumik tunngaveqarnersut paasiuminaat­sillugu aammalu Neqi A/S-ip nammineerluni selskabitut ingerlalernissaa kissaatigineqarmat.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanut oqaatigissavara Island-i massakkut eqqussueqqusiunnaarnermik ingerlantsinngimmat siornatigut taamaassimagaluarluni. Norge annertuumik akitsuusiisimavoq siusinnerusukkut, kisiannili aamma WTO siunniussaatut akitsuutit tamakku appartikkiartuaarne­qarnissaannut tunngatillugu appartiterilereersimalluni. Tamanna pillugu erseqqinnerusumik naatsorsuutigaara Niuernermut Naalakkersuisoq erseqqissaateqarumaartoq.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanut aamma oqaatigissavara Naalakkersuisut pilersaaruteqanngim­mata innuttaasut atugaannut imaluunniit pisisinnaassusiata appartinneqarnissaanut alloriarnissa­mik.

Naalakkersuisut alaatsinaassavaat, soorlu aamma oqaatigigipput, tamakkiisumik nunatsinni savaaqqat neqaannik pilersuisinnaaneq anguneqarpat taakkua illersorlugit qanoq tamaasa tunineqarsinnaanissaat qulakkeerniarlugu alloriaasissanik qanoq iliuusissanik ittunik ujartuinis­saq. Tassa qulakkeerniassavarput Naalakkersuisunit, pisariaqartitagut savaaqqat neqaat tamak­kerlugit toqorarneqartalerpata savaaqqat Narsami.

 

Taassuma saniatigut soorunami periarfissarsiuussinissaq Naalakkersuisuninngaannit soqutigaar­put Neqi A/S-imut soorunami aamma KNI-mut peqatigalugit nunanut allanut niueqateqarsinnaa­neq. Tassa tunisassiorsinnaanerput ima annertutigilerpat allaat nunatsinni savaaqqat neqaannik pilersuineq sinnerlugu tunisassiulerneq, taava taanna avammut niuerutiginissaa Neqi A/S-imut taassumalu piginnittuannut oqaoqatiginnissutigineqassaaq.

 

Inuit Ataqatigiinnit apeqqutigineqarpoq puisit neqaat pillugit tunisassiornissaq siunniunneqar- toq annertunerusumik nassuiaateqarfigineqaqqullugu. Massakkut pilersaarutit imaapput Royal Greenland A/S peqatigalugu, suleqatigalugu, tunisassioriaatsimik misileraanissaq ingerlanneqar­tussaammat, imatullu kinguneqarniartussaalluni Nanortalimmi annertusisamik tunisassiorneq ingerlallugu siunissami ingerlatinneqarnissaa siunniunneqarluni.

 

Paasivara Kattusseqatigiit akitsuusiiniarnermut isumaqataasut, kisiannili akitsuusiiniarnermut tunngatillugu amerlanerussuteqarluartut Naalakkersuisut aamma isumaqatigigaat paasivara. Kisianni uteqqissavara, ujartorpara Neqi A/S-ip namminersortutut ingerlalernissaanut tunngatil­lugu partiit arlallit kissaateqarnerat, tassa KNI-p avataanut inissillugu, paasiuminaatsippara pissutigalugu KNI-p massakkut ingerlatsinermigut Neqi A/S-ip tunisassiai soqutigimmagu nammineq pisiniarfippassuarminut tuniniarneqarsinnaanissai. Nammineerluni ingerlalerpat, tassa KNI-p avataaniilerluni annilaangassutigaara Neqi A/S-ip tunisassiaasa tuniniarneqarnerat oqimaannerulissasoq, taamaalillunilu aamma soorlu Finn Karlsen-ip oqaatigigaa Narsami suliffiit immaqa taamaasillutik akornuserneqarsinnaalissallutik. Taamaattumik tunngavilersorneqanngit­sumik Neqi A/S-ip namminersortutut inissinneqarnissaa mianersoqqussutigissavara.

 

Jonathan Motzfeldt, Siumut:

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata savaateqarnermut tunngatillugu saqqummiussugai savaaqqat neqaannik tunisassiorneq oqaaseqarfigilaartariaqarpoq. Nuannaarutigaarput Johan Lund Olsen kujataaniissimammat savaateqarfinnillu takusaalluni, aamma savanik savallu neqaannik takusi­masoq malugisinnaavarput nuannaralugulu. Tamanna ataatsimilluunniit akerlerineqanngilaq.

 

Uani pineqartoq erseqqissaatigilaarusutara tassa eqqarsaatigisassagut tassa pisisartut, atuisut, savat neqaannik nerisut maani. Taakkua savat neqaannik pissaqartitaanissartik kissaatigisaraat. Ullut tamaasa pinngikkaluarlutik, kisianni periarfissaqartitaapput massakkut, akinik aningaasarsi­aminnut naleqquttunik pisiniarfimmi akii unamminartunik pisiarisinnaasaminnik, taanna pisisartup kialluunniit piumasaraa atussallugu. Aamma savanut taamaappoq.

 

Eqqarsaatigisavarput, savaateqarnermut tunngatillugu, inuiaqatigiit nuannaarlutik savaateqarneq piorsarlugu tapersersuimmata. Annertoqisumik tassuunakkut inuiaqatigiinninngaannit suleqatigi­neqarpoq, savaatilinngorniarnermi ilinniarnerit, savaatilinngussagaanni tapiissutit, atortorissaaru­tinut, narsaasiornernut, aqqusinniornernut allarpassuarnullu inuiaqatigiit taamaasillutik aamma suleqataapput inuussutissarsiut taanna nunatsinni nammineq akornatsinni allisarlugu, qajannaalli­sarlugu patajaallisarlugulu ingerlallutik.

 

Taamaattumik aamma tunisassiat akii naleqquttut piumavaat. Paasisakka najoqqutaralugit una ilumoorpiarunanngilaq ukioq mannaminngaanniit savaaqqat naammattut kujataani toqorarneqar­talernissaat, taanna ilimaginngilarput. Aamma isumaqarpunga savaatillit taamanna ilimaginngik­kaat, suli immaqa ukiuni tulliuttuni tamanna anguniarneqarallassaaq.

 

Kisianni isumaqarpunga savaatillit tungaatigut oqaaserineqartut kinguneriinnaraat naammattunik neqinik pissaqannginnatta ukiuni makkunani. Taamaattumillu naammattunik pissaqartoqanngim­mallu avataaninngaannit periarfissaq atorniarneqartoq, aamma pisiniarnermi pisiassat akikinneru­sut, kisianni pitsaasut, KNI-minngaannit qinerneqarput Neqi A/S-imullu ingerlanneqarlutik. Aamma niuertutulli allatut inuuvugut, pisiniartussagut taakkualu aningaasivii eqqarsaatigalutigit. Tassani eqqarsartaaseq kusanartoq isumaqarpunga maluginiartariaqartoq.

 

Isumaqarpunga savaateqarnermut tunngatillugu ajornartorsiut una savaatilinnut ajornartorsiutinn­gortillugu eqqartussallugu tulluanngitsoq. Ajornartorsiutaammat naammattunik neqissaqanngin­neq. Taamaattumik savaatillit nioqqutigisinnaasaat tamarmik maannakkut pisiarineqartarput. Suli tusanngilanga savaatilimmik nioqqutiginiakkaminik pisiarineqanngitsoortumik maani taama oqartoqarsimasumik. Taamaattumik paaserusunnassaaq ilumut savaatileqarnersoq akiginiakka­minik naammattunik maani nunatsinni akigineqarsinnaanngitsumik. Tamanna isumaqarpunga paasissallugu soqutiginaateqassasoq.

 

Naggataatigut oqaatigilaarlara, uani oqaatigisakka najoqqutaralugit Siumuminngaannit savaate­qarnerup naammattumik allisarneqarnera, nunatsinnilu naammattunillu neqissaqartitsisunngorlu­ni, pissaqartitsiniarnitsinnut tapersersuinerput allanngunngimmat, aammalu allanngornaviarani.

 

Mikael Petersen, Siumut:

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Manasse Berthelsen-ip oqaaseqarnerminut ilanngullugu taavaa Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat amerlanerussuteqartut taartunik isarualerlutik paasissutissat atuarsimagaat isummerfigisimagaallu, taamatut paasivara.

 

Isumaqarpunga tamanna illuatungaanut saatittariaqartoq Hr. Manasse. Tunngavigisasi paasilluar­pagut, aamma siunnersuuteqartup tunngavilersuutai Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ilaasortaasugut paasilluapagut aammalu paasissutissat uagutsinnut tunniussuunneqartut paasillu­arpagut. Paasilluaratsigit Inatsisartunut taamatut innersuussuteqarpugut.

 

Ilissi paasinnittariaasersi allaasimavoq, aamma tamanna ataqqissavarput. Isumaqarpunga paasinnissinnaaneq, aamma amerlanerussuteqartunit pigineqartoq aamma illuatungiliuttunit ataqqineqartariaqartoq, akerartuinngikkaluarluni.

 

Johan Lund Olsen-ip siunnersuummini pivaa nioqqutissat, savat, nunanit allaninngaanneersut mattunneqarnissaat. Aammalu tassani ilanngullugu tamanna anguneqarsinnaanngippat akitsuu­sersorneqarnissaat nunatsinni savaaqqat nioqqutigineqarneranni akiinut naammattunngorlugit. Uagut oqarpugut nunarsuarmi niueqatigiinnikkut isumaqatigiissutit assigiinngitsut aallaaviusut ataqqillutigit, taamaattumillu mattussisaqattaarnerit aammalu nunanit allaninngaannit nioqqutis­sanik eqqussukkatsinnut akitsuutinik eqqussuinersut, pilersitsinersut pinngikkaluarlugit immaqa piviusorsiortumik tamanna anguneqarsinnaasoq.

 

Uanga nammineerlunga tulluarnerutippara savaaqqat akiisa eqaallisaanikkut, pisariillisaanikkut, niuerluarnikkut, sullissinerup eqaallisarneratigut savaaqqat neqaannik nioqqutissiat akikillisarne­qarsinnaappata. Aammalu nunanit allaninngaanneersut neqit, assersuutigalugu savaaqqat neqaat, annertoorsuarmik akitsuusinngikkaluarlugit, imaluunniit akitsuusinngikkaluarlugit periarfissaqar­nerput naapertorlugu uagut tunisassiatta akiisa apparsaatissaannik pisortaninngaannit qanoq iliuuseqarsinnaagutta. Apparsaatissaannik, allatigut nunanit allanit niuernikkut eqqussukkatsin­nik akitsuuterparujussuarnik pilersitinngikkaluarluni.

 

Soorlu tamakku periarfissat assigiinngitsut nalilersorneqarnissaat pingaartuuvoq, nunanik allanik niueqateqarneq aserorniarsarinngikkaluarlugu.

 

Jakob Sivertsen, Atassut:

Marlussuit oqaaseqarfiginiarpakka. Tassa Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata norgemiut taavalu islandermiut assersuummagit, kisianni isumaqarpunga taakku nunatsinnut savaateqarfinnut assersuutigissallugit tulluanngitsut.

 

Taakku pilissuupput sinnilissuarnik, taamaattumik nammineq tunisassiatik illersorniarlugit taamanna neqinik akitsuusiisarput nammineq sinnilissuarnik peqaramik. Uagut allassuserput aana, uagut sinnilissuarnik nammineq savanik tunisassiatsinnik peqanngilagut. Taamaattumik tassani mianernarpoq akitsuusiinissaq.

 

Naalakkersuisup ujartorpaa Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumalitissiinermini Neqi A/S-imut tunngatillugu nassuiaatinik annikitsunik suliaqarsimasugut. Soorunami taamaalluarsinnaa­voq. Tassunga tunngatilllugu erseqqissaassutigissavara suliffeqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut arlallit A/S-itut allanngortinneqarsimapput. Uagullu misissoqqusima­varput Neqi A/S maannakkut kalaaliminernik ineriartortitsilluni ingerlataqarmat, taavalu aamma taamatorluinnaq kalaaliminernik ineriartortitsilluni ingerlataqarpoq. Immaqa pitsaanerusumik angusaqartoqarsinnaagaluarpoq suliffeqarfissuit taakku marluk, soorunami aappaa suliffeqarsis­suartut taaneqarsinnaanngikkaluarpoq, ataatsimoorlutik nunatsinni tunisassiaasinnaasunik ineriartortitsippata. Tassa taannaana ataatsimiititaliamit kissaatigigipput. Soorunami taamaasior­toqarsinnaanngippat aporfiusinnaasut assigiinngitsut aporfiussappata naammagissavarput, kisianni isumaqarpugut allatut aaqqissuunneqarnermigut pitsaanerusumik angusaqarfigineqarsin­naasoq.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata taartunik isarualerluta suliaqarsimanerput oqaatigimmagut oqaatigilaassavara tamatigut Atassumminngaannit inuiaqatigiinnut tunngasunik suliaqartilluta sapinngisatsinnik pitsaanerpaamik angusaqarniartaratta. Uan apeqqut pineqartoq, inuiaqatigiinnut ikitsuinnarnut tunngagaluartoq taamaattoq pitsaasumik inerneqarnissaa anguniarlugu suleqataa-simavugut. Tamatigut nunatsinni innuttaasut ataatsimut tamaasa eqqarsaatigalugit sulinissaq Inatsisartuni pingaartuummat.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Otto Steenholdt, Atassut:

Maani oqaloqatigiinnitsinnut tunngassuteqarluartunik suliaqartoq savaatillinnut siunnersuisoq Hr. Aqqalukasik Kanuthsen maanga inimut tikilluaqquara.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Jonathan Motsfeldt-ip oqaaseqarnermini ilaatigut tikitaa tassaavoq suli savaatilik ataaserluunniit savaaraarniarnermini toqoraavimmit, Neqi A/S-imit ingerlanneqartumit KNI-p pigisaanit, itigartinneqarsimanngimmat. Tamanna maluginiagassaavoq ajunngitsoq nuannaarutissarlu.

 

Kisianni 1996-imi toqorakkat 20.000 sinneqalaartut massakkullu ukiamut erniortuutit 19.000-iummata naatsorsuutigineqarpoq 1,2 %-imik savaaraatitaartoqarpat ukiamut 23.000-it pallillugit toqoraavimmut eqqunneqarsinnaassasut.

 

Taamaattumik soorunami pisiortuinnarsinnaavugut tunineqarsinnaanngippatali ajornartorsiutigi­lerumaaratsigit siorngerlugu aaqqiiniutitut Naalakkersuisut ilaatigut tikkuagaat savaaqqat neqaasa toqoraanermi tuniniarnerinilu akikillisaataasinnaasumik nassaarniarnissarput Inuit Ataqatiginninngaannit nuannaarutigalugu maluginiarparput.

 

Norgekkunnut sanilliussiniarnermik eqqarsaateqassagutta ilisimassavarput Norge uuliasiornermi­gut aningaasarpassuarnik isertitaqartarnermigut inuussutissarsiutinut aalisarnermut uumasuute­qarnermullu annikigisassaanngitsunik ersinngiusattunik tapiissuteqartarmat. Kisianni pingaarner­paaq oqaatigineqarpoq, aamma arlaleriarluni oqaatigineqareersoq, tassaavoq nammineq savat  nunatsinni tunisatta nuantsinni tunineqaqqaartarnissaat salliutinniartariaqartoq.

 

Massakkumummi 1996-imi septemberimi oktoberimilu toqorakkat ilaat savaaqqat suli aggorne­qanngitsut 2.000-it qerititsivinni uninngasuutigineqarput uulleriikkallu suli annertoqalutik. Taamaattumik savat mamakulooqimmata septemberimi toqoraanissap tungaanut igaqattaartaria­qassuugut marmarsaatigalugillu.

 

Johan Lund Olsen, Siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Naatsuaraannannguamik siunnersuuteqarsimasutut oqaaseqalaaginnassaanga. Kisianni siullermik oqaatigeqqaalaassavara ila ullumikkut, immaqaluunniit allaat savaaraatitsinnit mamarineqar­nerungaaqalunga toortalaartuarneqarnera misigivara.

 

Uani oqaaseqalaanginnarnissanni tikkuaannarusuppara paasigakku aammalu takusinnaagakku Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliami tusarniagassat assigiinngitsorpassuit tusarniaaffigineqar­simasut, tassanilu maluginiarakkut taamaallaat tusarniaaffigineqarsimasoq ataaseq, tassalu Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik, siunnersuutigisannut toqqaannartumik akerliliisimammat.

 

Allat sinneri, tassa SPS, Nunalerinermi Siunnersuisoqatigiit Naalakkersuisut siunnersortaat siunnersuutigisannut tapersiisimammat. KNI A/S aamma Neqi A/S-imik piginnittoq aamma tapersiilluni allaat qinnuteqaraluartoq nunatta avataanit savaaqqat neqaannik tikisitsisisarnermi akitsuutip qaffanneqartariaqaraluarneranik qinnuteqarsimagaluarlutik.

 

Taamaattumik soorunami tamanna eqqumiigilaanngitsuunngilara, kisianni ajuusaarutigaara maani nunatsinni nammineq inuussutissanik pilersulernissatsinnik anguniagaqarnerput maani oqaluttarfimminngaannit taama uteqattaartuartigalugu siunnersuut taamatut anguniagaqartoq maani amerlanerussuteqarluartunik, tassalu Siumut, Atassut kiisalu Akulliit Partiiata sinniisaa­nik, tapersersorumaneqanngilaq.

 

Kisianni qujassutigissavara maani aamma inimik qujanartumik nunatta nammineq inuussutissa­nik pilersulersinnaanissaanut anguniagaqartunik parteeqarmat, tassaniipput Inuit Ataqatigeermiut aammalu Kattusseqatigiit, aatsaaginnaq saqqummiussaa taamatut paasigakku.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Neqi A/S pillugu Atassummit, imatut paasivara, pingaarnerpaanngitsoq Neqi A/S-ip namminii­lernissaa kisiannili aaqqissuussisoqartariaqartoq kalaalimerngit tunisassiarineqartarnerat tuniniar­neqartarnerallu Royal Greenland A/S-imit Neqi A/S-imillu arlalitsigut tunisassiarineqarlutillu tuniniarneqartartut aaqqissuussiffigineqarnissaat pisariaqartinneqartoq. Pingaarnerpaanani Neqi A/S-ip namminiilernissaa, taamatut paasivara.

Aammalu paasilluarpara Inuit Ataqatigiinniit Josef Motzfeldt-ip Naalakkersuisut akitsuusiinissa­mut illuatungiliullugu kalaallit savaaqqat neqaannik tunisassiat akikillisaanneqarsinnaanik aaqqissuussisinnaanermik ujartuinissa ilassigaa paasilluarpara. Taanna suliarikutsuussavarput, aamma suliariumallugu oqaatigereerpara.

 

Johan Lund Olsen-ip savaaqqanit mamarineqarnerusutut oqarnera oqaaseqarfigissanngilara taamaagunanngimmat.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Inuussutissarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

Pissutsit piviusut oqallisigissavagut. Johan Lund Olsen kingullermik oqaqqarnermini oqarpoq oqaaseqarfiginninnermi siunnersuumminut akerliusimasoq kisimi tassaasoq Inuussutissarsiorner­mut, Angallannermut Pilersuinermullu Pisortaqarfik, kisianni tassa taamaaqqissaanngilaq. Imaammat, soorlu aamma Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini erseq­qissaraa, aammalu pisortaqarfiup Inatsisartut Allattoqarfianut, ataatsimiititaliap allattoqarfigisaa­nut allakkami ersertoq paasissutissanik noqqaasimasoq tassaasoq Niueqatigiinnermut Ataatsimii­titaliaq tamatumanilu paasiumaneqarsimasoq taamatut akitsuusiisoqassappat pissutsit piviusut aallaavigalugit nunatta nunanik allanik niueqatiginninneq pillugu isumaqatigiissutaanut attuu­massuteqarnersoq. Tamannalu erseqqissumik nassuiarneqarsimavoq allakkani majip aappaani allanneqarsimasuni, ammalu Inatsisartut Allattoqarfianut Niueqatigiinnermut Ataatsimiititaliap allattuanut ingerlanneqarsimasut.

 

Tassani pissutsit piviusut allaaserineqarsimapput, aamma allakkani allassimasoqanngilaq siunnersuut itigartinneqartariaqartoq, taanna oqaaseqartup nammineq soorunami oqaaseraa.

 

Kisianni ilumoortoq aana, Kalaallit Nunaat niueqatigiiffissuarmut WTO-mut ilaasortaavoq aamma Naalakkersuisut maannakkut suliarilereerpaat WTO-mi ilaasortaanitsinnut tunngatillu- gu niueqatigiinnermi maleruaqqusat suut ullumikkut aaqqissuussisimanitsinnut tunngassuteqartut unioqqutinnerigut suullu malinnerigut.

 

Inuit Ataqatigiit oqaluttuata Manasse Berthelsen-ip oqaatigigaluarpaa nunat allat unioqqutitsim­mata aamma uagut taava unioqqutitsiniarta. Kisianni taamatut pissuseqarnissaq soorunami taamatut oqaaseqartup akisussaaffigissavaa. Arfanniartarneq pillugu isumaqatigiissutit, aalisar­neq pillugu isumaqatigiissutit, niueqatigiinnikkut isumaqatigiissutit, inuit piginnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutit maanngaanniit unioqqutissallugit inattuinissaq pissusissamisuunngitsu­tut isigaara.

 

Taavalu maleruaqqusat ilaasortaaffigisatta inassuteqaatai qanillattorniarnissatsinnut periarfissin­neqarsimavugut. Ukununngalu oqaluuserisatsinnut, tassa savaaqqat akitsuutaat pillugu, ukiuni arfinilinni WTO-mut nunat ilaasortat nalimmassaanissaminnut periarfissinneqarsimapput.

 

Aamma New Zealand-ikkunnut, Norge-kkunnut Island-ikkunnullu imaaliallaannaq sanilliutissal­luta uatsilaarunarpugut, bloktilskud-i aalisarnikkullu isertitagut ullumikkut kisissa isumalluutigi­gatsigit.

 

Isumaqarpunga, taakku oqaatigeriarlugit, oqartariaqarlunga inuussutissanik pingaarutilinnik akitsuusersuinissaq Naalakkersuisuni naaggaaratsigu. Akerlianik pisariaqartitat inuuniarnermilu aningaasartuutit annikilliartortinneqarnissaat angeratsigu. Aamma piffissami kingullermi oqa-riartaatsit nuannersut tusarnersullu Akalaalimerngit mamarisagut pinngitsoorsinnaanngisagut@ tusarneqaat aamma ilumoorput, kisianni akornatigut oqaatsit nuannersut aamma ilumoortut uku aninneqartarput: Aallatuutigalugimmi taama mamartigisut@.

 

Taamaattumik isumaqarpunga akitsuusersuinissaq naaggaartariaqartoq, illuatungaatigut inuuniar­nermi aningaasartuutit apparsarneqartariaqartut il.il..

 

Soorunami savaaqqat nunatsinni pissarsiarisinnaasagut sinneqalissappata taamanikkussamut isummerfigisariaqarparput. Tassungali ilanngullugu eqqaamassallutigu noqqaajuaratta takor­narissanik amerlanerusunik tikittoqarnissaa. Tamatumanilu pikkorissartariaqarpugut nuantsinni neqeroorutigisinnaasatta aamma tikeraartitsinnut sassaalliutigineqartarnissaannut, taamaattumik takornarissat ima amerlatigisut takkunnissaanik oqalunnitta nalaani nunatsinni pisuussutitta pitsaasumik sassaalliutigineqartarnissaat sulissutigisariaqarparput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siunnersuuteqartutut siunnersuutiga pillugu inuunitsinni nuannaartarnigut amerlanerusariaqarput, taamaattumik nuannaaqaanga siunnersuutiga oqaluttunit arlalinnit ilassilluarneqarmat, aamma soorunami neriuppunga neqit, kalaalimerngit puisit neqaat pimoorullugu tunisassiarineqalernis­saat anguneqarumaartoq.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunatsinni suliffeqarfinnik pilersitsiniarnitta ilungersornitta nalaani una naqinnerit pingasut saqqummillattaajuaannalersut eqqarsalersitsipput qanoq nunami suliffinnik pilersitsiniarnermi iluaqutaatiginersut, tassani World Trade Organization (WTO) eqqartorneqartoq, paasisakka najoqqutaralugit taassuma siunertaraa nunat akornanni killeqanngitsumik unammillersinnaanis­sap ammaakkiartuaarneqarnissaat aqqutissiuunneqartoq.

 

Tassanili takusinnaanngilara nunap qaavani, ingammik uumasuuteqarniarnikkut, unammillerniar­nermi Kalaallit Nunaat peqataassappat ukiumut savaaqqat 2.000-it missaani toqorartakkagut, akerlianillu soorlu Island-imi, siullermik paasisakka najoqqutaralugit, millionit toqorartaraluar­paat. Maannakkullu inissaqartinnginnamikkit 600.000-iinnarnut appartissimavaat.

 

Tassani eqqarsaatigissallugu soqutiginarpoq Kalaallit Nunarput akileraarutit tamaasa peerlugit savaaqqanik silarsuarmut unammillernialissagaluarutta qanormita isikkoqassagaluarpugut New Zealandiminngaanneersut savaaqqat kiilumut 60 kr.-ilerlugit pisiniarfiit pisiarisinnaappatsigit, taavalu nunatsinni savaatillit savaaqqanik tunisisarpata Namminersornerullutik Oqartussat tunisinermi tapiissutinik tunniussaqartarnatik.

 

Niueqatigut, ingammik savaaqqanik tunngasunik, tassani qiviartariaqarpagut. Naalakkersuisup oqaatigaa Island eqqussinissamut inerteqqutaatini atorunnaarsissimagaa kiisalu pisisinnaanini ammaaffigiartorlugu. Niueqatigisartakkatta aappa New Zealand qiviarutsigu takusinnaavarput savaateqarnermi meqqui pinerullugit savaateqarneq ingerlanneqarpoq, imatullu ingerlallutik meqqui peereeraagamikkit neqai nunamut assaatiinnartarlugit. Savaaqqat ikigisassaanngitsut taamatut New Zealand-imi pineqartarput, tassanilu WTO eqqartorniannguatsiarlugu unammille­qatigiinnerup aqqa ammaaffiginiarsariniaripput tassani naapertuilluarneq imminulluunniit ataqatigiinniarneq takusinnaanngilara.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassut:

Akileraarnermut Qullersaqarfimminngaanniit sulinera aallaavigalugu oqaaseqalaassaanga. Tassa isertussannginnakku qatsutivikkakku taakku 30 tonsit aallaavigalugit oqallinneq ilaatigut tunngavissakitsuararsuaq. Taamatut oqariarlunga oqassaanga, qaqutigoormat Inatsisartut ataatsimiititaliaat taama sulilluartigalutik taamalu tusarniagassanik assigiinngitsunik tusarniaa-reersimallutik saqqummiisut. Tassami uani suliassami ataatsimiititaliaq ilaatigut SPS, Akileraar­nermut Qullersaqarfik, Suliffissuaqarfik, Aalisarnermut qullersaqarfik kiisalu KNI tusarniarsima­vai. Taannalu aallaavigalugu saqqummiipput. Taamaattumik maluginianngitsoorsinnaanngilara Inuit Ataqatigiit periaasiat, tassa angalanermi ataatsimi tusatsiaannagaq aallaavigalugu sorujussu­anngortitsineq Inatsisartut apeqqummut oqallisigineqartumut oqallimmata.

 

Isertorneqartariaqanngilaq, soorlu oqaluttut siulliit oqaatigereeraat, nuannerpoq savaatillit nioqqutissaatitik neqit tunitsivissaaleqissutinngimmatigit, illuatungaatigulli sooq inuussutissanik akikitsunik eqqussuissanngilagut neqinik. Eqqussisinnaasariaqarpugut suli naammattunik savat neqaannik peqanngikkutta. Taanna kialluunniit akerlerisinnaasariaqanngilaa. Tassunga tunngavik erniinnannguaq tikissavara.

 

Kisiannili isertussanngilara Norge-p Kalaallit Nunaatalu assersuutigineqarnerat piviusunik tunngaveqarnngilaq. Norge uuliasiorluartorsuuvoq ukiorpassuarni inuussutissarsiutinik assigiin-ngitsunik ineriartortitsisimavoq, uagut ilumut uuliamik suli qalluilinngitsugut nalunngilarput, neriuppugulli taamaaliumaartoq.

 

Johan Lund Olsen-imut toqqavissumik oqaatigissavara toqqartaarneqartutut misigisimanerit allat suliarinngilaat illit nammineq suliaraat. Uanga neriuppunga savaaqqanik mamarinninnerput allanngorani siunissamittaaq savaaqqanik atorfissaqartitsiuassasugut.

 

Oqaluttumulli kingullermut oqaatigissavara uani oqallinnermi sulisoqarneq eqqaaneqanngitsullu­sooq oqaatigisariaqarmat. Tassami nunanit allaninngaannit savaaqqat neqaannik tikisitsisariaqar­pugut suliffissuarmi sulisut ukioq kaajallallugu ataavartumik sulisinnaanerat aamma qulakkeer­tariaqarmat. Sulisut asuli neqissaaleqineq peqqutigalugu sulisilaariarlugit asoortinneqassanngip­pata. Taanna siunertaanngilaq siunertaavoq neqissaqartinniarneqarnitta saniatigut sulisut ataavartumik suliffissaqarnissaat.

 

Johan Lund Olsen, Siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Ajuusaarutigeqaara nunatsinni naalakkersuinermi ingerlatsisut qullersaat, tassalu Inatsisartut namminneerlutik toqqartagaat, tassalu ulluinnarni naalakkersuinermik ingerlatsisussat Naalak­kersuisut taama aamma torinngitsigisumik qatsussinerarlutik oqalussinnaammata.

 

Ukioq ataatsimiititaliaminngaannit kujataani savaateqarneq paasisassarsiorfigalutigu angalangat­ta uanga kisima angalanngilanga. Peqateqarpunga Daniel Skifte-p parteeqatigisaanik, aamma allanik ilaqarluta nammineq Neqi A/S-ip qerititsivissuani savaaqqat neqaat nunanit allaneersut takuavut. Aamma ullut kingulliit ilisimatinneqarnera malillugu maannakkut savaaqqat neqaat 30 tonsit tuniniarniarneqapallalerput, allaat ilivitsoq taamaallaat 700 kr.-ilersittarlugu. Sulili nammineq uagut savaaraatigut 60 % tikillugu siornarnitsat qerititsivimmiiginnartut. Kisianni taakku tuniniarneqarput 1.000 kr.-ilerlugit. Suut uku pissutsit. Isumaqarpunga kalaaleqatitta pissutsit tamakkua aamma qatsutilissagaat.

 

Karl Lyberth, Siumut:

Pissutsit piviusut qiviassagutsigit uani oqaatigisariaqarpoq Inuit Ataqatigiit uani Inatsisartut ataatsimiinneranni akitsuusiinersuaq nappaatigilersimagaat paasinarpoq.

 

Kalaalimerngit eqqartoratsigit avataaninngaannit tikisittakkavut qallunaamerngit akitsuusernis­saat aamma piumasarivaat. Savaaqqat eqqartoratsigit aamma savaaqqat nunanit allaninngaan-neersut akitsuusernissaat piumasarivaat.

 

Tamanna pisisartunut iluaqutaanavianngilaq. Akissakinnerusunut iluaqutaanavianngilaq. Akissakinnerusunut aammalu akissaqaraluartunut ajoqutaassaaq. Taamaattumik neriuppunga taanna akitsuusiinersuaq nappaat siunissami qimakkumaarissi. Uagut Siumumi taanna politik­kerinngilarput, akitsuusiinissaq orniginngilarput inuiaqatigiit ajunnginnerusumik atugaqarnissaat anguniaratsigu.

 

Inuit Ataqatigiit akitsuusiinermik politikkiat malikkaluarutsigu inuiaqatigiinnut iluaqutaanavi­anngilaq akornutaassaaq.

 

Maliinannguaq M. Markussen, Inuit Ataqatigiit:

Aamma nappaasersorneqaleratta isumaqarpunga naqqiuteqartariaqarluta. Inuiaqatigiit kalaallit ullumikkut ima ilungersunartigisumik inissisimavugut nioqqutissiorfiit aallartitaraluagut maanaannaq unitsinneqartariaqartarput unammillersinnaannginnamik.

 

Qassissaanimmita taamatut pisoqarpa, aamma tamatta maani Inatsisartuni issiasut tamanna nalunngilarput. Taamaattumik una immikkut tamakkua uagut nammineq ingerlatatta ingerlattua­lernissaat anguniarlugu immikkut iliuuseqartariaqartugut, pissutigalugu nunani allamiunut imaaliallaannaq unammillersinnaannginnatta aatsaat, aap, akitsuusersuinikkut aallaqqaammut ingerlatsisinnaagaluarpugut, taavalu unammillersinnaajartornerini akitsuutaasa aaqqikkiartorluni peeriartorsinnaalluni. Imaappoq tunisassiat pitsanngoriartornerminni aammalu tunisaajartorner­minni inuiaqatigiinni pisiariumaneqarneri annertusippata, taava unammillersinnaaneq tassani pilissammat.

 

Naluara qanoq tamanna Siumukkut, imaluunnit Karl Lyberth-ip, aaqqinniarneraat. Imaluunnit isiginnaaginnarusunneraat suliffeqarfiit nunatsinni pilersinneqartut aallartittaraluartut maanaan­naq matusarneri. Uagut Inuit Ataqatigiinninngaannit tamanna akuersaarsinnaanngilarput.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Saavaralerngusaattunut akulerunnianngikkaluarlunga una oqaatigilaassavara oqaluuserisaq una  ilaatigut oqaatigineqareersutut, savaaqqat taama mamartigisut taama nuanniitsigisumik oqallin­neq naassanngilarput.

 

Neqi A/S-ip suliffiutaa Narsamiittoq ingerlalluarpoq. Aamma ajornartorsiutiginngilaa nunatsinni savaaqqanik toqutanik nioqqutissiani tunissallugit, minnerpaamilluunniit ajornartorsiutaanngilaq. Neqi A/S-ip Danmarkimi neqaarniarfissuarmik Danish Crown-imik suleqateqarnini sakkortusar­paa maannakkullu sulissutigalugu aallartinneqarpoq, qallunaat oqaatigisartagaatut, Grøn Produkt atorlugu Danmarkimi nunatsinni savaaqqanik toqutanik nioqqutissiulersinnaaneq. Tassa nunami minguitsumi tunisassiat ussassaarutiginiarlugit maannakkut pilersaarusiorlugu ingerlanneqarmat.

 

Taamaattumik suliffissuaaraatinnguarput takanna taqqavaniittoq ingerlalluarpoq. Aammalu Neqi A/S-ip KNI-llu ilungersuutigivaat ukioq kaajallaavillugu suliffiulluni ingerlalersinnaanissaa.

 

Naggataatigut ajuusaarutigilaaginnassavara Inuit Ataqatigiit World Trade Organization-imi isumaqatigiissut maani akuersissutigigatsigu qanoq imaqarnera paasinngiivillugu angersimam­massuk. Tamanna ajuusaarnarpoq.

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua:

Una tupiginngilluinnarpara, isumaqarpunga kialluunniit tupigisinnaanngikkaa, nunanit allanit savaaqqat tunisassiarineqartut annertoorujussuarmik tapiiffigineqartarmata, tassa sippulerujussu­armik peqaramik. Kisianni uagut nunatsinni ulloq manna tikillugu amigarput savat pigisavut. Oqaatigineqaraluarpoq 1998-imi immaqa naammatsissasut.

 

Uanga nammineq isumaqarpunga massakkut ukiuni kingullerni nunatsinni amerliartuinnartut savatortartut, taamaattumik nalunarpoq 1998-imi savaaraatigut naammassanersut. Amerliartuin­narput savatortartut, taamaattumik eqqoriaruminaappoq imminut pilersorsinnaalernissarput qaquguussanersoq.

 

Taavalu nunani allamiut savaataasa akii uagut savaatitsinnut nalimmassarnissaa eqqarsaatigalugu uagut savaatigut, savatortorujussuungama nunani allamiut savaataat mamarinngilluinnarpakka, taamaattumik isumaqanngilanga nalimmassartariaqartut akii eqqarsaatigalugit.

 

Johan Lund Olsen-ip oqaatigisaa 60 % suli uninngasut. Uanga ullumi sisamap qaangilaarnerani paasiniaavunga. Pingajorarterutai uninngapput suli qaammatit sisamat ingerlassapput. Taakkulu tassa naammattussaassapput, immaqa amigalaartussaassapput. Taamaattumik 60 %-iunngillat.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Otto Steenholdt:

Aap, tassa akitsuusiissaagut akitsuusiissanngilagut. Taanna uninngaffigilaartariaqassavarput.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik Karl Lyberth-imut oqaatigiinnassavara; ippassaani assigiimmik akeqartitsinermut oqallikkatta Karl Lyberth qanoq oqaluppa?

 

Peter Ostermann ippassaani siunnersuuteqarpoq nunatsinni sanaartugassat annertunerusumik nunatsinni sananeqartariaqartut. Finn Karlsen ippassaani Siko-Block pillugu qanoq oqaluppa?

 

Maannakkut assigiinngilluinnartunik tutsuiginanngissutsimik ersersitsivoq. Tissiataarujuuinnar­mik ingerlaneq naalakkersuisooqatigiit partiiata ersersippaa ippassaani oqaatsitik ullumikkumut puigorlugit. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaannit tupigusuutigaarput ullut allullattaalaa­ginnarlugit isummatik allanngortillugit ingerlaniarsarissappata. Nunarput taamatut ingerlanneqar­sinnaanngilaq.

 

Nunarput patajaatsumik ingerlatissagutsigu politikki aalajangersimasoq ingerlanneqartariaqar­poq, tamanna naalakkersuisooqatigiit piginngikkaat ullumikkut ersersinneqarpoq.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Isumaqarpunga oqallinneq assigiiaaginnalersoq. Maannakkut savaaqqat neqaasa akitsuuserne­qannginnissaat amerlanerussuteqarluartut isumaqatigiissutigaat. Aammalu Naalakkersuisunit neriorsuutigaarput savaaqqat neqaannik nammineq pilersornerput naammatsippat sipporussute­qarlunilu, aammalu piniarneqarneri ajornartorsiutaalersissagaluarpata taava eqaatsumik assi­giinngitsutigut aaqqissuussisariaqarpugut, aamma ilaatigut avammut niuerneq eqqarsaatigalugu soorlu Peter Ostermann-ip oqaatigigaa Neqi A/S-ip Danish Crown siumugaaq pilersaarusiulere­ertut tamanna anguneqarpat aaqqissuussissutissanik.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Ottoq Steenholdt:

Oqaaserpaaluit anereerlugit taasinialissaagut.

 

Maanngaannit apeqqutigissavara ikinnerussuteqartut siunnersuutigisimasaat ima nipeqartoq: AAtaatsimiititaliami ikinnerussuteqartut Inuit Ataqatigiit taamaattumik pingaartillugu siunnersuu­tigissavaat savaaqqat savallu neqaasa eqqussukkat akitsuutaat kilomut 25 kr.-init 45 kr.-inut qaffanneqassasut. Taamaasiornikkut kalaallit nioqqutissiaasa aamma nioqqutissat eqqussukkat New Zealand-imeersut akornanni akitigut naligiisitsisoqarnissaa anguniarlugu.

 

Tamatuma saniatigut ikinnerussuteqartup kaammattuutigissavaa Neqi A/S savaaqqat savallu neqaannik nunanit allaneersunik, pingaartumik Island-imeersunik, akitsuusigaanngitsunik eqqussuinissamut periarfissaqartittuarneqassasoq. Tassami Inuit Ataqatigiinnit naatsorsuutigine­qarmat aatsaat taamaasiortoqartartoq pissutsit imikkut illuinnartut pissutsini aalajangersimasuni tamani pisariaqartileraagassuk, aamma kujataani savaatillit siumut oqaloqatigeqqaarlugit akuersiseqqaarlugillu.

 

Assersuutigalugu taamaasiortoqarsinnaavoq amingaateqartoqalersillugu taamalu Neqi A/S-imi suliffissaqartitsinissaq eqqarsaatigalugu. Kiisalu ikinnerussuteqartup kissaatigaa ataatsimut isigalugu eqqussukkat killiliiffiginiarniarlugit akitsuutinik qaffaanerup saniatigut savaaqqat neqaasa kalaallit tunisassiaasa akii atuisunut akikinnerulersinniarlugit ilungersuuteqarnerit ingerlateqqinneqassasut. Tassami taamatut ilungersuuteqarnerit qularnanngitsumik siunissami tuniniaanikkut ajornartorsiutaasussanut pitsaanerpaamik illersuutaasinnaassammata.@

 

Taamatut ikinnerussuteqartut oqaaseqaateqarput, taamaattumillu maani Inatisartunut ilaasortat taanna allannguutissatut siunnersuut qassit akueriumaneraat? 6, taavalu aperissavakka ikinnerus­suteqartup siunnersuutaanut akerliullutik kikkut nikuikkumanersut? 19, apeqqutigissavara qassit taasinngitsoornersut. Tassa oqaatigiinnarpara piumasarisaratsigu qaaqqusarlusi inimut, issiavim­minngaanniillu taasineq pisartussaammat.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.