Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 50-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 2. juni 1997 nal. 16.50

 

Oqaluuserisassami immikkoortoq 50.

 

Akileraarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa.

(Ataatsimiititaliap siulittaasua aamma Jakob Sivertsen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqusisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt.

 

Jakob Sivertsen, siunnersuuteqartoq Atassut:

Nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit oqaluuserineqarnissaannik upernaarmanna Inatsisartut ataatsimiinneranni siunnersuummik saqqummiussaqarsimavunga.

 

Nunatsinni akileraartanngikkallaratta tassa 1975-ip siornatigut nunatta karsia imassaqartinniarlu­gu nioqqutissanik eqqussuinermi akileraarutit Nunatsinnut eqqunneqarsimapput. Taamatut aaqqissuussisimaneq taamanikkut apeqqusersorneqanngisaannarsimavoq nunatta ineriartornerani uagut kalaallit aningaasatigut nammaqataanissarput pisariaqartinneqarsimaqisoq paasilluarsin­naagatsigu.

 

1975-imiit nunatsinnut aningaasarsianit akileraartarnerup eqqunneqarnerata kingornatigut innuttaasunit arlaleriarluni apeqqusersorneqartalersimavoq ilumut marloqiusamik akileraaruser­sorneqarneq tassa toqqaannaartumik aningaasarsianit akileraartarneq kiisalu nioqqutissanik pisiniarnermi akileraartarneq aamma ingerlaannassanersoq. Ulloq manna tikillugu politikkerinit nalilersoqqissaarneqarsimanngilaq. Nunatta karsia amigartuulaartorlu nioqqutissat assigiinngitsut akitsuutaat qaffanneqaannartarsimapput. Nioqqutissanik akitsuutsersuinerup siunertaraa nioqqu­tissat inuulluarniutitut taaneqartartut akitsuusersorneqartarnissaat. Aamma taamaaliorsimaneq eqqortuliorneruvoq.

 

Taamaattorli ullumikkut nioqqutissanik akitsuusersuinermut tunngatillugu illumi ningiuusunit pinngitsoorneqarsinnaanngitsut akitsuuserneqartarnerat apeqqusersorneqartalersimavoq soorlu kaffit, tiit, sioraasat, sukkut, neqit, neqinit tunisassiat ilaalu ilanngullugit. Ilumut nioqqutissat taaneqartut inuulluarniutitut taaneqarsinnaanersut ullumikkut ullumikkut ningiuusut pinngitsoor­sinnaanngimmatsigit. Matumani nioqqutissat siuliini taaneqartut akitsuutaasa nalilersoqqinneqar­nissaat peerneqarsinnaaneralluunniit oqaluusereqquara.

 

Kiisalu immiaaqqaniit imigassat kimittuut akitsuutaasa oqaluuserineqarnissaat pisariaqartippara. Ullumikkut nunatsinni inuit imigassamik ajoqusertartut imigassamillu ajoquserneqarsimasut eqqarsaatigalugit imigassap inuup sananeqaataanik ajoqusiinerpaasartut eqqarsaatigalugit imigassanik akitsuusersuinerup oqaluuserineqarnissaa pisariaqarpoq.

 

Naalakkersuinikkut aalajangernikuuvugut nunatsinni ukioq 2000 tamatta peqqissuussasugut.

 

Taamatut saqqummiussaqarlunga siunnersuut Inatsisartuni oqaluuserisassanngortippara.

 

Karl Lyberth, Akileraarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:

Qujanaq. Inatsisartut Akileraartarnermut atatsimiititaliaata nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit siunnersuutip oqaluuserineqarnissaanut isumaliutissiissutaa.

 

Siunnersuut saqqummiunneqarpoq Inatsisartuni ilaasortamit Jakob Sivertsen-imit.

 

Inatsisartut Akileraartarnermut ataatsimiititaliaata ataatsimiinneranut peqataapput ilaasortat uku:

Siulittaasoq Karl Lyberth, Siumut, Mikael Petersen, Siumut, Siverth K. Heilmann, Atassut, Manasse Berthelsen, IA.

 

Inatsisartut Akileraartarnermut Ataatsimiititaliaata nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit siunnersuut oqaluuserisassanngortitaq oqaluuserisimavaa ataatsimiinnerminni april 17.-iani aamma majip 10.-ani tassa ukioq manna.

 

Ataatsimiinnerminni siunnersuummik saqqummiussisoq Jakob Sivertsen peqataavoq. Ataatsimii­titaliap nioqqutissat ilaasa ulluinnarni atorneqartartut eqqunneqarneranni akitsuutit peerneqar­neranni sunniutaasartut paasissutissat pillugit paasissutissat piniarsimavai, tassa Aningaasaqar­nermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit aammalu Kalaallit Nunaanni sulisitsisut kattuffianniit.

 

Taamaalilluni ataatsimiititaliap isumaqatigiilluni oqaatigissavaa piffissami matumani atuuttumi akitsuusiisarnerup nutarterneqarnissaa patsisissaqanngitsoq imaluunnit pisariaqanngitsoq.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Akileraartarnermut ataatsimiititaliap isumaqatigiissuk siunnersuummut matumunnga isumaliutissiissummini oqaatigaa piffissami matumani atuuttumi akitsuusiisarnerup nutarterne­qarnissaa ataatsimiititaliap patsisissaqartinngikkaa.

 

Akileraartarnermut ataatsimiititaliap isummiussaa Naalakkersuisut sinnerlugit tamakkiisumik taperserparput.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Akileraartarnermut ataatsimiititaliap isumaqatigiissuk inassuteqaataa Siumumiit taperserparput, tamatumanilu naatsunnguamik erseqqissalaaginnassallugu ullumikkut massakkut akitsuutersui­nikkut inatsisit peqqussutillu allannguuteqartinnissaat Siumumiit isumaqatiginnginnatsigu.

 

Otto Storch, Atassutip oqaaseqartua:

Akileraartarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Atassummiit imatut oqaaseqarfiginiar­parput.

 

Nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit oqaluuserineqarnissaanik Jakob Sivertsen-ip siunner­suutaanut Akileraartarnermi ataatsimiititaliap oqaluuserisaqarsimanera Atassummi pissangalluta utaqqisimavarput. Isumaqaratta akitsuutinik nalilersueqqinnissaq pisariaqalersimasoq, soorlumi siunnersuuteqartup oqaatigigaa 1975-ip kingornatigut tassa aningaasarsianik akileraartarnitta kingorna akitsuutit ullumimut nalilersoqqissaarneqarsimanngimmata. Soorlu aamma siunnersuu­teqartup oqaatigigaa illumi ningiuusut kaffit, tiit sioraasallu akitsuuteqartitaanerat nalilersoqqit­tariaqalersut kissaatigisarsimallugit.

 

Kisianni paasivarput ataatsimiititaliamit ullumikkut piffissaasorineqanngitsoq akitsuutinik nalilersueqqissaarnissaq.

 

Matumuuna Atassummit naammagivinngikkaluarlugu isumaliutissiissut kiisalu Naalakkersuisup akissuteqaataa tusaatissatut tiguarput. Oqaatigissalluguli apeqqut pineqartoq kingornatigut qaqeqqinneqarnissaa isumaliutigiumaaratsigu.

 

Taamatut oqaaseqarluta ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaatissatut tiguarput.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinniit Akileraartarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut isumaqataavu­gut. Unali oqaatigissallugu pingaartipparput ukiuni tulliuttuni Nunatta aningaasaqarniarnera pitsanngoriartuinnassappat apeqqut qaqeqqissallugu soqutiginaateqarmat.

 

Siunnersuuteqartormi ilumoormat maannakkut illoqutigiit imaluunniit inoqutigiit ulluinnarni inuuniarnerannut oqilisaataasinnaasunik nassaarniartariaqaratta, taamanikkussamullu nalilersu­gassat ilagissavaat ulluinnarni atorneqartartut soorlu sioraasat, kaffit allallu akitsuutaasa peerne­qarnissaat.

 

Otto Steenholdt, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Oqaatigissavara Bjarne Kreutzmann pissutissaqavilluni maaniinngimmat nalunaarutigaali oqaluuserisaq taperserluinnaramiuk.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartunut ilaasortap Jakob Sivertsen-ip siunnersuutaa annerusumik oqaaseqarfiginagu Akileraartarnermut ataatsimiititaliap inassuteqaataa isumaqatigaara. Kisiannili soorunami kingusinnerusukkut qaqeqqinneqarsinnaanera aamma periarfissaqartillugu.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik partiit oqaaseqartuinut qujanaq aamma Kattusseqatigiinnut kiisalu qutsaviginiarpakka Akileraartarnermut ataatsimiititaliap saqqummiussineranut. Malunnarpoq erseqqillunilu partiit tamarmik tassa Siumut, Atassut, IA, Akulliit Partiiat kiisalu Kattusseqatigiit Akileraartarnermut ataatsimiititaliap inassuteqaataanut akuersaartut. Aammali oqariartuutit arlallit takkupput imatut nipillit kingusinnerusukkut apeqqut pissutsit immaqa pitsanngorneruppata assersuutigiinnarlugu aningaasarsiornikkut allakkulluunniit taava qaffatsinneqaqqissagaluarpat ajorineqanngitsoq.

 

Una erseqqissaatigilaaginnassavara taamaallaat kaffit, tiit taaneqartarmata assersuutigiinnassa­vara akitsuutaaluunniit peeraluarpata apeqqutaavoq silarsuarmi kaffinik katersineq qanoq issimanersoq panerujussuarneqarpat imaluunniit amerlajaanik katersuisoqarsimappat ilaanni ikuallaaginnaasoqartarpoq akia aalajangiusimaniarlugu taakku Kalaallit Nunaata nammineq oqaasissaqarfiginagillu aalajangersinnaanngilai, silarsuarmi nuna allani pissutsit silaannaap pissusia taakkua kaffinut mamarineqarluartunut aalajangiisoorujussuusarmata. Taamaattumik una erseqqissaatigiinnassanngilarmi maani akitsuutaat peerutsigit taava aqaguani silarsuarmi kaffissaaleqineq peqqutigalugu nunatta sunniuteqarfiginngisaanik taava akitsuutaa qaffatseqqis­sagaluarutsigu. Taanna isumaqarpunga pingaartoq niaqqutta tunuaniitissallugu.

 

Kisianni allanngortitsisoqanngilaq partiit isumaqatiissut aammalu Akileraartarnermut ataatsimii­titaliap siunnersuut tamakkiisumik isumaqatigimmassuk qujassutigaara. Qujanaq.

 

Karl Lyberth, Akileraarnermut ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:

Aap, uani ataatsimiititaliaq sinnerlugu qujassaanga, partiit tamarmik aammalu kattusseqatigiit tamarmik inassuterput akuersaarmassuk, tassa eqqussuinermi akitsuutit maannakkuugallartoq allanngortinneqannginnissaannik inassuterput akuerimmassuk. Soorunami siunissami taanna apeqqut saqqummertuassaaq aamma ataatsimiititaliami piareersimassaagut, apeqqut taanna saqqummerpat aamma sapinngisamik pitsaasumik suliniarnissatsinnut.

 

Uani soqutginarsinnaassammat oqaatigilaarsinnaassavara ukioq mannamut missinersuutit malillugit eqqussuinermi akitsuutit eqqarsaatigalugit kaffinut tiinullu 2,4 mio. kr.-nit missaani isertitaqarnissarput naatsorsuutigaarput, taavalu aamma sioraasanut sukkunullu 4,8 mio. kr.-nit missaani ukioq mannamut isertitaqarnissarput aamma naatsorsuutigigatsigu, taavalu aamma eqqussuinermi sukkulaatinut mamakujuttunullu allanut 21,5 mio. kr.-nit landskarsip iluanaarute­qarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, taavalu aamma neqinullu neqinullu nioqqutissanut allanut eqqussuinermi akitsuutit ukioq mannamut missingersuutigineqarput 14,1 mio. kr.-nit missaani. Aamma immiaaqqat taalaassagukkit ukioq mannamut naatsorsuutigaarput 141 mio. kr.-nit missarluinnaani eqqussuinermi akitsuut tassanngaaniit pissallugit, taavalu sakkortunernut allanut soorlu viinninut imigassanullu 81 mio. kr.-nit missaani aamma uioq mannamut isertitassatut naatsorsuuitigigatsigit.

 

Jakob Sivertsen, Atassut:

Siullermik ataatsimiititaliap siunnersuut pillugu soqutiginnilluni suliaqarsimanera qujassutigaara. Naalakkersuisup akitsuutit peerneqannginnissaanik oqaasia naatsumik akilaarniarpara.

 

Qanormi pisoqassava akitsuutit peernagit ukiup matuma ingerlanerani kaffit marloriaammik akitsorpata panernersuaq peqqutigalugu, taava suli ulluinnarni atuisut ningiut annertunerusumik eqqorneqassapput.

 

Uanni siunnersuuteqarninnut pingaarnerpaatillugu tassa oqaluuserisassamik siunnersuuteqarsi­maninnut peqqutigaara, ningiut ullumikkut pinngitsoorsinnaanngisaat kaffit, sumut pigutta kaffi tiilu pinngitsoorneqarsinnaanngilaq aamma maani Inatsisartut tamarmik friilaarninnguartik atorlugu naqqanut kaffisoriartortarput, suli ulluinnarni ningiut aammalu soorunami meeqqat pinngitsoorsinnaannginneruaat sioraasat aammalu tii, taamaattumik isumaqarpunga ulluinnarni atuisut tassaapput aamma nunatsinni akissarsiakinnerpaat.

 

Assersuutigilaaginnarniarlugu ukiuni kingullerni telefuunit akii apparsarneqarsimaqaat, isuma­qarpunga taanna assersuutissaqqilluinnartoq atortorissaarutaanersoq imaluunniit nuannariinnarlu­gu pigineqarnersoq. Uanga pitsaanerutippara telefuuni akikillinagu kisiat innuttaasut pingaartu­mik akissarsiakinnerpaanik taaneqartartu minnerunngitsumillu piniartut aamma aalisartut taakkua ulluinnarni atugaat pinngitsoorsinnaanngisaat akiitigut apparsaaffigineqarpata.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Tassaana apeqqutigineqartoq toqqaannartumik akissuteqarfigilaarniariga. Tassa qanoq pisoqassa­nersoq apeqqutigineqarpoq panernersuaqarnikkut soorlu kaffit marloriaammik akitsorpata, taava ningiut qanoq pineqassappat. Akiuminartorujussuuvoq, taava nunatta karsia aningaasanik nassaarniartariaqassaaq akit aalajangiusimassagunigit. Allat akiliisussaanngillat. Taamaalinngip­pat taava nioqqutissat kaffit taamannariaammik akitsussapput akit malillugit assigiinngitsut ingerlasarmata. Taamaattumik isumaqarpunga assersuutissaanngitsoq telefuunit kaffillu atorne­qarnerat aamma telefuunit inuuniarnermi qanoq pisoqartillugu atorneqartarnerat assorujussuaq pingaaruteqarpoq, arlaannik persalisoqarpat sukkasuumik atassuteqarsinnaanermut assigiinngit­sunullu. Soorunami una oqariartuutiginngilara telefuunit aamma inuulluarniutaasut ilaasa atortarpaat annertoorujussuarmik, kisianni taanna kisiat aallaavigissanngilarput telefuuneqar­nerup siunertavia atorneqarnerminnilu iluaqutaanerat taanna aallaavigigutsigu, uannut qularnann­gilaq telefuuni pinngitsoorsinnaanngilarput, qujanaq.

 

Otto Steenholdt, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Allanik oqaluttussaarummat oqaatigisariaqassavarput tassa immikkoortoq 50 taamaalilluni Landstinngip oqallisigaa Akileraarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa.

 

Oqaluuserisaq naammmassivoq.