Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 51-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataatsinngorneq 2. maj 1997 nal. 15.10

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 51.

 

Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa.

(Ataatsimiititaliap siulittaasua, Mikael Petersen, Peter Ostermann, Maliinannguaq M. Mølgaard, Anthon Frederiksen, Ruth Heilmann, Hans Enoksen aamma Johan Lund Olsen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt:

Taavalu oqaluuserisassamut tullermut ingerlavugut, oqaluuserisassaq nr. 51, Isumaginninnermut Sulisoqarnermullu Ataatsimiititaliap isumaliuutissiissutaa, taanna arlalissuarnik isumaliuutissiis­sut isummefigineqarsimavoq, tassa immikkoortut qulingiluat Inatsiartunut Ilaasortat Mikael Petersen, Peter Ostermann, Maliinannguaq Mølgaard-ip, taava Anthon Frederiksen, Ruth Heilmann, Hans Enoksen, Johan Lund Olsen-llu siunnersuutaat suliarineqarsimammata.

 

Taava apeqqutigissavara siunnersuuteqartut siunnersuutit pillugit saqqummiussassaq maannak­kut imaqarnersiorsinnaaneraat oqaaseqarusuttut, kisianni  tamarmik maaniingillat ilaasortat. Kisiannili suliassat tamarmik ataatsimiititaliami suliarineqarsimapput.

 

Mikael Petersen, Siumut, siunnersuuteqartoq:

Maannakkut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut imaluunniit ataatsimmiinnerannut siunnersuutikka marluk, Isumaginninnermut Ataatsimiititaliamut suliakkiissutigineqarsimapput, taakkualu naatsunnguanngorlugit maani imaqannersiulaarusuppakka.

 

Siunnersuut siulleq tassaavoq ingerlaqqinnermik taallugu ilinniartitaanikkut ilinniaqqittarnikkut kiisalu suliffissaaleqisut ilinniarteqqittarnissaannut nutaamik aaqqissuusinissamik imaqartoq.

 

Siunnersuut naatsumik oqaatigalugu oqaatigineqarsinnaavoq ullumikkut suliffissaaleqisoq amerlanerpaagaangamik 3000-it sinnerlugit amerlassuseqartartut, pitsaanerusumik piaarnerusu­millu ikilisarneqarsinaanissaat aamma tunaartaralugu ilinniartitaanerit aqqutigalugit aamma suliffissaannik nutaanik aqqutissiuusisalernissaq uani siunertarineqarluni.

 

Taamaattumik siunnersuummi pineqartut ukua taalaarusuppakka, aaqqissuussinerup kinguneri­sariaqarai inuiaqatigiinni inissimasut inuit uku pineqartut, tassaasut suliffissaaleqisut, inersima­sut sulilermik inuussutissarsiuteqanngisaannarsimasut, suliffimminnut uteqqittussanngorlutik ilinniaqqerusuttut, allamik suliffeqalerusuttut kiisalu suut allat ilinniarfiusinnaasut eqqarsaatigia­lugit ingerlaqqerusuttut.

 

Uani pingaartillugu taarusuppara aaqqissuussineq taamaattoq ullumikkut pisariaqartutut isigi-gakku, uani aallaaviuvoq ilinniarqittarnermi aaqqissuussinerit ullumikkut atuuttut nunap sineris­sami sumi najugaqarneq tunngavigalugu ilaatigut ajornartorsiorfiusinnaasarmata. Naatsumik oqaatigalugu Qaanaami najugaqaraanni imaluunniit Ittoqqortoormiini najugaqaraanni, Nuum-  mi najugalinnut imaqalu aamma Sisimiukkunni najugalinnut ilinniaqqinnissamut periarfissat ajornarnerusut naasariaqarmata.

 

Taamaatumik ataatsimoortumik ingerlaqqinnermik taallugu ilinniaqqittarnissanut piumasaqaa- tit pissutsillu nutaamik aaqqiivigineqarnissaat uani siunnersuutaavoq.

 

Siunnersuutimma aappaat tassaavoq tapiissuteqariaatsit nutarterneqarnissaannik siunnersuut. Taanna naatsunnguuvoq, tassa ullumikkut pisortaningaanniit tapiissuterpassuit assigiingitsut inunnut suliffeqarfinnut ingerlatseqatigiiffinnut assigiingitsunut agguaanneqartartut tunniussuun­neqartartut tassani pineqarput. Ilaatigut immaqa naatsumik oqartoqartarpoq, oqartarpugut eqqaallugulu tapiiffigalugu. Tapeeriaatsit aaqqissuussanngitsumik ingerlanneqartut taamaattar­put.

 

Naalakkersuisoqarfiit assigiingitsut pisortaqarfiit paasiniaaffigisimavakka qanoq naliginnaasu­mik tapiissutinik taaneqartartut amerlatigisut pisortaqarfimminni ingerlanneraat paasiniarlugu, tassa naliginnaasumik tapiissutit.

 

Ineqarmut pisortaqarfimmiit nalunaarutigineqarpoq 33.200.000-it 1996-mi naatsorsuutit malillu­git atorneqarsimasut.

 

Tassa uani taasassakka kisitsisit naatsorsuutit >96-i malillugu amerlassuseqarput.

 

Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu pisortaqarfimmi atorneqarsimapput 85.515.000-it.

 

Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu pisortaqarfimmi atorneqarsimapput 678.900.000 kr.

 

Inuussutissarsiornermut Angallannermut Pilersuinermullu pisortaqarfimmi atorneqarsimapput 449.631.000 kr.

 

Kiisalu Kultereqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu pisortaqarfimmi 153.481.000 kr.-it.

 

Tassa pisortaqarfiit taakku nalunaarutaat malillugu naatsorsuutit >96-minngaanneersut tunngavi­galugit tapiisimavugut, nalinginnaasumik tapiissutinut 1.399.836.000,- kr.-it Naalakkersuisoqar­finni taakkunani pineqartuni.

 

Kommuunit nalinginnaasumik tapiissutaat uani ilanngunneqanngillat.

 

Taamaattumik imminut akilersinnaasunngortitsinerunissamik piumasaqaraanni, taava aamma soorlu tapiissutitsigut nutaamik aaqqissussinissaq nalilersuinerani.

 

Peter Ostermann, Siunnersuuteqartoq, Ataassut:

Allaganngorlugu agguaanneqareersimammat Ilaasortanut tamanut, takinerusumik naasuiarnagu una eqikkalaassavara, tassa ukiuni makkunani tamatta oqallisigaarput suliffissat nutaat. Aamma­lu taamatut oqalunnerput sakkortusarneqarpoq Royal Greenland-ip suliffissuaminik naleqquttun­gorsaalernera.

 

Isumaqarpunga avaqqussinnaangikkipput nunatsinni sanaartorneq tamaat ataatsimut isigalugu ineriikkanik sanaartornermut atortussanik killeqanngiusattumik tikerartitsinerput killilerniassal­lugu.

 

Taamaaliornikkut suliffissarpassuarnik pilersitsissaagut aammalu aningaasaatitta nunatsinni annertunerusumik kaaviijaarnerulernerat angussallugu.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuiat Jonathan Motzfeldt:

Taava aamma oqaatigissavara Maliinannguaq Mølgaard-ip siunnersuutigisimammagu Mandetime-it atorlugit mersortarfinni aammalu sullivinni allani atorneqartarnerisa aaqqissuusivi­ginissaat siunnersuutigisimammagu, aamma taanna akissuteqarfigineqassammat.

 

Anthon Frederiksen, Siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit:

Ilumoorpoq suliffissaaleqineq annertoqaaq aammalu tamatta tamatuma millisarneqarnissaa eqqarsaatigeqaarput, taamaattumik Danmark-mi misilittakkat ajungitsumik kinguneqarluartut nunatsinnut naleqqussarlugit atorneqarsinnaanerat siunnersuutigaara, tassalu tassani pineqarput Danmark-mi Produktionskole-nik taaneqartartut, immaqa kalaallisuunngorlugu piginnaanngor­saqqiiffinnik piareersarfinnik suliffissaaleqisunut atorneqarlutik ingerlanneqarsinnaasut.

 

Tassalu suliffissaqanngitsut sivisuumillu sulisimanngitsut taamaalillutik nukittorsaqqinneqarnis­saat aammalu akisussassuseqarnerulerlutik pisussaaffeqarnerulerlutillu suliffissaqanngitsut inissisimalernissaat eqqarsaatigalugu.

 

Ullumikkummi suliffissaqanngitsut amerlanertigut aningaasanik tuniinnarlugit aqqusinermut aniseqqiinnartarpagut, tamannalu isumaqarpunga iluarsineqartariaqartoq.

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt:

Aamma Inatsisartunut Ilaasortap Ruth Heilmann-ip siunnersuutigisimavaa suliffissaarusimaneq annertooq akiorniarlugu inuusuttunut sammisitaanerusumik ataatsimeersuartitsinissaq politik­kerinik  soqutigisaqatigiinnillu, taanna aamma akissuteqarfigineqassaaq.

 

Aamma taamatut Hans Enoksen-ip siunnersuutaa, ungdomstjeneste-ip inuusuttunik kiffartuussi­nerit eqquteqqinnissaa aamma udvalg-mit akissuteqarfigineqassaaq.

 

Johan Lund Olsen, Siunersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Tassa uangattaaq naatsunnguamik siunnersuutigisara saqqummiutilaassavara, tassa aamma ilisimatitsissutigissagaaku siunnersuut taanna aamma Inatsisartunut ilaasortaaqatinnut qangalili saqqummiunneqarmalli agguaanneqartareersimammat, aammalu tassunga tunngatillugu siunner­suut saqqummiussassara allanik immikkoortualunnik ilaqarluni siunnersuutaasimammat.

 

Kisianni tassa siunnersuutigavara avataanik sulisussanik tikisitsisarnerup killilersimaarnissaa siunertaralugu, tassa suliffeqarfinnik nakutilliiviliortorqarnissaanik pilersitsiniartoqassasoq, tassa tassuunatigut siunertarineqarmat avataaniit sulisussanik tikisitsisarnerup inatsiseqartinneqarnera 1979-miilli maannamut malitsinniarnissaa aamma ajornakusoortarsimasoq, taamaattumik kommuunit Namminersornerullutik Oqartussat aammalu Sulinermik Inuutissarsiuteqartut Kattuffiat aammalu Sulisitsisut peqataaffigisinnaassaannik nakkutilliviliortoqarsinnaanissaa aqutsissiorneqarsinnaaqqullugu siunnersuuteqarsimavunga.

 

Tassunga tunngatillugu aamma oqaatigilaassavara Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat siunnersuutigisannut tapersiuteqarlutik allagaqaateqarsimammata, aammalu tamanna Isumagin­ninnermut Suliffeqarnermullu ataatsimiititaliamut aamma ingerlatinneqarsimammat.

 

Tassa oqaatigisinnaavara naatsumik Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiata siunnersuut tamanna, uanninngaannit siunnersuutaasoq, tapersersormagu. Tassalu aamma oqaatigineqarniar­mat avataaniit sulisussanik tikisitsisarnerup killilersimaarneqarnissaa maannamut inatsisiliortara­luarnerit sunniuteqangaanngimmata nakkutiginiarnerallu aamma ajornartorsiutaammat. Taamaat­tumillu qitiusumik aqunneqartumik nakkutilliiviliortoqarsinnaanissaa aamma Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffianinngaanniit soqutigineqarmat.

 

Tassa naatsumik oqaatigalugu tassa siunnersuutiga taamak nipeqarpoq.

 

Anders Nilsson, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortaq, Atassut:

Aap, tassa uanga maannakkut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa saqqummiussavara, tassa ataatsimiititaliami ilaasortaapput, Ruth Heil-   mann - Siumut, Laannguaq Lynge - Siumut, Anders Nilsson - Atassut, Finn Karlsen - Atassut, aammalu Lars Sørensen - Inuit Ataqatigiit.

 

Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliani 1997-mi upernaakkut ataatsimiinnerup nalaani maj-ip 15-ani 1997 ataatsimiippoq. Ilaasortat siunnersuutaat makku ataatsimiititaliap oqaluuserai:

 

Siulleq ingerlaqqinneq pillugu Mikael Petersen-ip siunnersuutaa, ilinniaqqinneq pillugu aamma pisortanit tapiissutaasartut pillugit iluarsaaqqinnissaamik Mikael Petersen-ip siunnersuutaa.

 

Taava sanaartornermik atortussanik ineriikkanik Pamiuni, Narsami, Qaqortumi, Nanortalimmi sanaartortoqalernissaanut pilersaarusiornissaamut Peter Ostermann-ip siunnersuutaa.

 

Mandetime-it amerlineqarnissaanut Maliinannguaq M. Mølgaard-ip siunnersuutaa.

 

Suliffissaaleqisut siunissami aalaakkaasumik suliffissaqalersinnaanera qulakkeerniarlugu kommuuneqarfinni produktionsskole-nik kommuunit peqatigalugit pilersitsisoqarnissaanut Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaa.

 

Nunatsinni suliffissaaleqinerujussuup inuusuttut eqqarsaatiginerullugit immikkut ittumik iliuuseqarfigisariaqarnera Ruth Heilmann-ip siunnersutaa.

 

Taava inuiaqatigiinni kiffartuussinerup atuutileqqinnissaannik Hans Enoksen-ip siunnersuutaa.

 

Taava avataaniit sulisussanik tikisitsisarnerup killilersimaarneqarnissaa siunertaralugu suliffeqar­finni nakkutilliisoqarnissaannik Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaa.

 

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Mikael Petersen-ip ingerlaqqinnissamik ilinniaqqinnissamillu siunnersuutai ingerlaqqinnissamik ilinniaqqinnissamillu avillutik marloqiusaasut. Ataatsimiisita­liap suliassaqarfini eqqarsaatigalugu annerusumik apeqqut ingerlaqqinnissamik tunngasoq oqaluuseraa, assersuutigalugulu suliffeqarlernissamut sungiusarneq aammalu suliffissaaleqisunik sulilertitseqqittarneq .

 

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq ilinniarqinnissamut tunngasoq Kultureqarnermut Ilinniartitaaner­mullu Ataatsimiititaliami aammalu Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu pisortaqarfimmi suliarineqartariaqartoq.

 

Ataatsimiititaliap nalilerpaa ingerlaqqinnissamik ilinniaqqinnissamullu tunngasut neqeroorutit tamaasa inuttaasunut pitsaasumik paasissutissiissutigisarnissaannut pisariaqartitsisoqartoq. Tamatuma saniatigut neqeroorutit tamakkua atorluarnissaannut nunarput tamakkerlugu assigiim­mik periarfissiisoqartariaqarpoq. Tassani apeqqutaanani kommuunini sorlermi najugaqarneq.

 

Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigaa mappersakkamik Danmark-mut Rådet for Uddannelse- og Erhvervsvejledning-ip sanaavanik assingusumik Igang Igen -Vær Vide ved lejlighed og jobskifte-mut sanasoqaqqittariaqartoq, mappersakkamik inuit ingerlaqqinnissamik ilinniaqqinnissamullu siunnersorneqarput.

 

Pisortanik tapiissutaasartut pillugit iluarsaaqqinnissamik Mikael Petersen-ip siunnersuutaanut xxxxxx atatillugu, naalakkersuisoqarfiit tamaasa tapiissutigisartagaasa 1996-mut tunniunneqarsi­masut annertussusaannik paasiniaaffigineqarsimapput. Paasissutissat tamakkua tusaatissatut tinguneqarput, isumaginninnermut suliffeqarnermullu tunngasunut tapiissutit iluarsartuussiffigi­neqarnissaat eqqarsaatigalugit ataatsimiititaliaq isumaginninnermut iluarsaqqinnissamut ataatsi­miititaliarsuup isuliutissiissutaa saqqummiunneqartoq innersussutigaara.

 

Tamatuma saniatigut ataatsimiititaliap innersussutigaa oqartussaaffeqarfiit sinnerisa namminneq ataatsimiititalianut susassaqartunut pisortaqarfinniit tapiissutit iluarsartuussiffigineqassanersut nalilersorumaaraat. Kingusinnerusukkut naliginnaasumik Inatsisartuni oqaluuserineqarnissaat siunertaralugu.

 

Sanaartornermut atortussanik ineriikkanik Paamiut-ni, Narsaq-mi, Qaqortoq-mi, Nanortalik-milu sanaartortoqalernissaanut pilersaarusiornissamut Peter Ostermann-ip siunnersuutaa ataatsimiitita­liap soqutigalugu oqaluuseraa. Tassa siunertarineqarmat nunani allaniit eqqussuiinnarnani kommuuni pineqartuni najukkani nioqqutissiornikkut suliffissaqartitsilernissaq.

 

Sanaartornermut atortussanik nioqqutissiornikkut najukkanilu suliffissaqartitsiniarnerup aamma­lu sanaartornermi atortussanik eqqussuinermik akii imminnut sanilliunneranni ajornartorsiutaa­sinnaasoq oqaluuserineqarput. Ataatsimiititaliaq tamatuma kingorna inerniliivoq, siunnersuut ataavartumik suliffissanik pilersitsiniarnermik suut iliuusersaassaqarnerannik nalilersuinermik siunnersuut ilaatinneqassasoq. Tassunga atatillugu ataatsimiititaliap kissaatigaa Amutsiviit, KNI, INI A/S, Royal Greenland aamma Sulisa kiisalu Sulisitsisut Peqatigiiffiat SIK-lu piviusorsiortu­mik nunatsinni sanaartornermi atortussanik nioqqutissiornissap pilersaarusiornissaa ataqatigeq­qissaarnissaalu pillugu oqaloqatigineqarnerat aallartissasoq.

 

Ataatsimiititaliap siunnersuuteqartoq Maliinannguaq Mølgaard-i isumaqatigaa Mandetime-it amerlassusaasa ilaatigut mersortarfinnut ammerivinnilu suliffissaqarniarneq taamaallaat piffissap ilaannaani ikiorsersinnaagaat, aammalu Mandetime-nut tapiissutit nugunnerisigut matusigallat­tarneri suliffeqarfinni taakkunani sulisuinut nuanniitsuullutillu ajoqutaasut. Taamaattumik ataatsimiitaliaq isumaqarpoq Maliinannguaq Mølgaard-ip Mandetime-it amerlineqarnissaanut siunnersuutaa suliffissaaleqinerup akiorniarnerani aammalu suliffissanik nuutaanik pilersitsiniar­luni iliuutit ataatsimut nalilersorneqarnerini ilaatinneqartariaqartoq aammalu Mandetime-nik agguaassisarneq nalilersorqinneqartariaqartoq. Ataatsimiititaliap isumaqatigaa Mandetime-it pillugu aaqqissuussineq naapertorlugu Mandetime-nik agguaassinermi suliniutit inuusuttunut tunngatinneqartut salliutinneqartassasut.

 

Suliffissaaleqisut siunissami aalaakkaasumik suliffeqalersinnaanerat qulakkeerniarlugu kommuu­nini  produktionskole-nik kommuunit peqatigalugit pilersitsisoqarnisaanik Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaa ataatsimiititaliap oqaluuseraa. Ataatsimiititaliap nalunngilaa kommuunini arlalinni produktionskole-nut assingusunik peqartoq, inuusuttut suliniutit tamakkua inuusuttut suliffissaqartitsiniarneranni iluaqutaalluartuupput aammalu ilinniarfinnut iserniarnermut am­maassisuullutik. Taamaattumik ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Danmark-mi pissutsit assisiligiin­narlugit nutaanik produktionskole-mik pilersitsinissamut tunngavissaqanngitsoq.

 

Akerlianilli inuusuttut amerlanerusut inuusuttunut suliniutaasut pioreersut aqqutigalugit inger-laqqinnissaminnut neqeroorfigineqarsinnaasariaqarput. Taamaattumik ataatsimiititaliap taper-sersorpaa inuusuttut suliffissaaleqinerisa ilinniarfissaaleqinerisalu akiorniarnerannut atatillugu suliniutit tamakku siuarsarneqartariaqartut aammalu suliniutinut tamakkunnga aningaasaliissutit amerlineqartariaqartut.

 

Nunatsinni suliffissaaleqinerujussuup inuusuttut 15-niit 20-nut ukiullit eqqarsaatiginerullugit immikkut ittunik iliuuseqarfigineqarneragut pillugu Ruth Heilmann-ip siunnersuutaa ataatsimiiti­taliap oqaluuseraa. Tassunga atatillugu Ruth Heilmann-ip oqaatigaa inuusuttut suliffissaaleqi­nerujussuat ilinniarnissamut periarfissaqanngitsut akornanni pinerlunniartarneq ajornartorsiutaa­soq.

 

Aammattaaq oqaatigineqarpoq nunaqarfinni inuusuttut suliffissaaleqinerat akiorniarlugu iliuuse­qarniarnissamut pisariaqartitsisoqartoq. Ruth Heilmann-ip siunnersuutigaa naalakkersuinermut suliallit soqutigisaqaqatigiillu akornanni isumasioqatigiisitsisoqartariaqartoq. Suliffissaaleqiner­mut ajornartorsiutit qulaajarniarlugit.

 

Ataatsimut isigalugu assigiingitsunik suliniuteqarnerit inuusuttut sulilersinniarlugit ikiorneqar­tariaqarput, ilaatigut soorlu taaneqareersutut inuusuttut pillugu suliniutit amerliniarlugit 1998-mi aningaasanik amerlanerusunik pissarsinikkut. Tamanna tunngavigalugu ataatsimiititaliap Ruth Heilmann-ip siunnersuutaa isumaqatigaa.

 

Inuiaqatigiinni kiffartuussinerup atuutileseqqinnissaanut Hans Enoksen-ip siunnersuutaanut ataatsmiititaliaq piumassuseqarluarnerminik ersertitsivoq, taamaattorli siusinnerusukkut aaqqis­suussinermi angalanermut aningaasartorfiusaqisumut naleqqiullugu maanna akerlianik inuiaqati­giinnik kiffartuussineq najukkami kommuunimilu imminnut qanittumik aallunneqartariaqarpoq. Nunaqqatigiiaat akornanni inuusuttut sulissisinnaanerannut periarfissarpassuaqarpoq ilaatigut piniariartafinnik,  atuartut aallaarsimaartarfiinik, oqaluffinnik iluarsaassinikkut kiisalu aqqusern­git aqqusineeqqallu pitsanngorsarnerisigut. Taamaattumik Hans Enoksen-ip siunnersuutaata suliffissaaleqinerup akiorneqarnissaanut peqqussutit aaqqissuuteqqinneqarnissaannut ilaatinne­qarnissaat aammalu inuusuttut pillugit suliniutinut tulluarsarlugu ataqatigiissarneqarnissaa ataatsmiititaliap kissaatigaa.

 

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq meeqqat atuarfianni atuartut annerit aasaanerani atuanngiffeqar­neranni suliniutini taamaattunik peqataatinneqarsinnaassasut.

 

Siunnersuutit 4-miit 8-mut Peter Ostermann-mit, Maliinannguaq M. Mølgaard-mit, Anthon Frederiksen-mit, Ruth Heilmann-mit Hans Enoksen-miillu saqqummiunneqartut ataatsimoortillu­git inaarneqarput, tamarmimmi suliffissaaleqinerup akiorneqarnissaannut iliuusissanik aalianger­simasunut tunngasuummata.

 

Nunatsinni suliffissaaleqinerup akiorniarneqarnerata pingaartilluinnarneqarnissaa aammalu pingaartumik inuusuttut suliffissaaleqinerisa isigineqarnissaa aammalu suliamut tamatumunnga amerlanerusunik 1998-mut aningaasanik immikkoortitsisoqarnissaa ataatsmiititaliap inerniliuup­paa.

 

Kiisalu ataatsimiititaliap Isumaginnermi Iluarsaaqqinnissami Ataatsimiititaliarsuup suliniutis-satut kaammattuutigiumagaat eqqumaffigai.

 

Taamaammat ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammatuutigaa 1997-ip asaap ingerlanerani nunatsinni suliffissaaleqineq siunertalimmik misissuiffigineqassasoq. Inuusuttut qanoq amerlati­gisut meeqqat atuarfiannik qimatsereernerminni suliffissaaruttarnersut ilinniarfissaaruttarnersul-lu ilaatigut misissuiffigineqassapput. Kiisalu inuusuttut taakkua qanoq amerlatigisut aallarteqqin­nissaminnut neqeroorfigineqartarnersut misissuiffigeneqassalluni.

 

Suliniutit suut pisariaqarnersut qanorlu aningaasatigut kinguneqassanersut nalilerneqarnissaannut misissuinissaq tunngaviliissaaq. Ataatsimiititaliap ilanngullugu inassutigaa inuusuttut pillugit suliniutini ilaatigut STI-mi, Efterskole-ni, Højskole-nilu siunetaqarluartunik inuusuttut pillugit suliniuteqartoqalissasoq.

 

Johan Lund Olsen-ip suliffeqarfiit Kalaallit Nunaattut tikisitanik sulisoqartarneq pillugu malit­tareqqusanik malinninnersut takuniarlugu suliffinnik nakutilliisoqalernissaanik siunnersuutaa ataatsimiititaliami suliarineqarnera taamatut nakkutilliisoqarfimmik pilersitsisoqarnissaanik SIK-ip tapersiutaa ilaavoq. Ataatsimiititaliaq siunnersuuteqartumut isumaqataavoq inatsisip atortinni­arnera ajornartorsiutaasarmat, tassunga ilanngullugu inatsimmik unioqqutitsisoqartillugu akiliisitsissutit annikippallaartarnerat isumaqatigalugu.

 

Taamaattorli ataatsimiititaliaq isumaqarpoq suliffinnik nakkutilliisoqarfiliornikkut ajornartorsiut iluarsineqassasoq, akerlianiilli ataatsimiititaliaq isumaqarpoq malittarisassat atuuttut sukaammi­neqarnerat aaqqiissutaassasoq pitsaanerusoq tassunnga ilanngullugu pineqaatissiineq pillugu inatsisip aaliangersagaata paragraf 11-ip itisilerneratigut pineqaatissiissutit sakkortusineratigut.

 

Taamaammat Kaalaallit Nunaani avataaniit suliffissarsiortut killilersimaarnissaat pillugu inatsisimi malittarisassat Kaalaallit Nunaani ilinniartitaanerup ineriartorneranut naleqqussartuar­neqarnissaat ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigaa.

 

Kiisalu inatsisimi paragraf 11-mi pineqaatissisarneq pillugu aaliangersakkat itisilerneqarnis-  saat. Aammalu pissusiviusunut sanilliullugu inatsisit unioqqutinneqartarneranut pineqaatissiis­sutsit sakkortusinerisigut ilanngullugu siunnersuutigalugu.

 

Ataatsimiititaliami siulittaasut atsiorsimapput Ruth Heilmann taavalu Lannguaq Lynge - Siumut, Anders Nilsson - Atassut, Finn Karlsen - Atassut taavalu Lars Sørensen - Inuit Ataqatigiit.

 

Benedikte Thorsteinson, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Isumaliutissiissummi toqqarlugit kaammattuutit inassuteqaatillu ataasiakkaat oqaaseqarfigitinna­git isumaliutissiissutip imarisaanut tamanut tunnganerusunut naalakkersuisut arlalinnik oqaase­qarfiginnissapput.

 

Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaata ajornartorsiutit suliffeqarnermut attuumassuteqartut arlallit salliutillugit eqqartorpaai. Apeqqutit tunngaviusut pingasut uku isumaliutissiissummi erseqqissumik atuarneqarsinnaapput:

 

Suliffissaaleqinerup akiorneqarnera qanoq sakkortusassavarput?

 

Suliffissat ataavartut amerlanerit qanoq pilersissavavut?

 

Suliffeqarneq qanoq aaqqissuunneqarsinnaava, inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut ineriartortu-artoqarsinnaaqqullugu?

 

Apeqqutit pingaarluinnartuupput imminnullu attuumalluinnartuullutik, taamaattumillu aallartiu-tigalugu erseqqissarneqassaaq naalakkersuisut pitsaasutut isigigaat apeqqutit suliffeqarnermut attuumassutillit taakku ataatsimiititaliamit taamatut soqutigineqartigimmata.

 

Tamatumunnga atatillugu pingaartuuvoq erseqqissassallugu nunatta isumalluutai pingaarnerpaat tassaammata inuit sulisorineqarsinnaasut, ilinniagaqarluarsimanermikkut toqqissisimallutillu inooqataanermikkut, inuiaqatigiinni aningaasaqarniarnikkut qaffakkiartornermik pisariaqartumik pilersitsisinnaasut. Taamaattumik suliffinnik ataavaartunik pilersitsinikkut suliffissaaleqinermik akiuiniarneq inuiaqatigiinni suliassatut pingaartinneqartorujussuartut inissisimavoq. Suliassaq tamanna naalakkersuisut pimoorulluinnartariaqartutut isigaat.

 

Ingertanut assigiinngitsorpassuarnut aningaasarpassuit pisortanit atorneqarsimapput - pissusissa­missortumillumi - suliffissammi pingaaruteqarluinnartut amerlasuut pilersinneqarlutillu aalaja-ngiusimaneqarsinnaasimapput. Suliniutilli amerlassusiisa maanna qitiusumiit arlaatigut ataqati­giissaarisoqarnissaa pisariaqarlersippaat, siunertanut tamakkununnga aningaasaliissutitta annertunerpaamik pissarsissutigineqarnissaat anguniarlugu.

 

Taamaaliornikkut iliuusereqqitassat pillugit ataqatigiinnerusumik aalajangiinissamut tunnga-vissamik ineriartortitsisoqassaaq. Taamaaliornikkut anguniagaavoq suliffeqarnermut tunngasuti­gut ingerlatsineq tamaat eqqarsaatigalugu isumatiutigilluakkamik ataqatigiissumillu iliuusissa-nut pilersaarusisornissaq siunertaralugu pissutsit qulaajarneqarnissaat. Qulaajaaneq tamanna manna aallartinneqassaaq.

 

Qulaajaanermi immiikkoortut pingaarnerit uku annersusumik sammineqassapput:

 

Siullermik sulisorineqarsinnaasut katitigaanerisa erseqqissaasiorneqarnissaat, tassunga ilanngul­lugu sulinerup, suliffissaaleqinerup ilinniakkatigullu tunngaviit imminnut attuumassuteqarneri.

 

Aappaattut inuusuttut suliffissaaleqinerata misissuiffigilluarnissaa.

 

Pingajussaannik sulilersitsiniaanermut tunngasut misissuiffigilluarnissaat, miinnerunngitsumik naliliivigiumallugu mandetime-nik aaqqissuussineq suli ullutsinnut naleqqunnersoq.

 

Sisamassaanik suliffissarsiuussisarnerup misissuiffigilluarnissaa qulaajaavigiumallugu ilitsersui­nermi suliffissarsiuussisarnermilu suliat suut naammassineqartariaqartut, taakkulu qanoq pitsaanerpaamik aaqqiivigineqarsinnaanersut.

 

Siunertaavoq quleqquttat pingaarnerit taakku sisamat - Sulisorisinnaasat ilinniartitaanerlu - Inuusuttut - Suliassaqartitsiniarneq - Suliffissarsiuussineq - qulequtaralugit qulaajaaneq aaqqis­suunneqassasoq.

 

Ullumikkut soqutiginartunik isumassarsiarpassuaqareerlunilu ingerlatarpassuaqareerpoq, taamaammat naqqaniit aallartittoqarnavianngilaq.

 

Pilersaarutigineqarpoq nuna tamakkerlugu suliffiusinnaasunut paasissutissanik katersugaqarfim­mik ineriartotitsisoqarnissaa, kommuunerpassuit suliffissaaleqisunut suliffissanik allanik aallartitsisimapput, Isumaginninnermillu Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiitittaliarsuup isumaliu­tissiissutaa saqqummiunneqaqqammersoq kaammattuuterpassuarnik siumut isigisunik atorluar­sinnaasunillu assigiingitsorpassuarnik imaqarpoq, minnerunngitsumik suliffissaaleqisut suliler­seqqinniarneqarnissaat eqqarsaatigalugu.

 

Ataatsimut isigalugu isumassarsiarpassuit misilittagarpassuillu isumaliutersuutigineqarput. Taakkuli aaqqissuunneqartariaqarput ataqatigiissarneqarlutillu. Taamaammat qulaajaaneq aallartissallutigu pingaartuuvoq.

 

Uparuarneqareersutut suliffissaaleqinerup akiorniarneqarnerata, suliffissanik nutaanik pilersit­siortorneq ilanngullugu, aaqqissuussaanera qangali naalakkersuinikkut innuttaasullu akornan-  ni oqallinnermi pingaarnerit ilagisimavaat, Suliffissaaleqineq innuttaasut, taakku kattuffiit ilaasortaaffigisaasa aamma komuunit najugarisaasa tupinnanngitsumik malinnaavigiuarpaat. Taamaammat suliffissaaleqinerup akiorneqarnerani iliuutsit nutaat pilersaarusiorneqarlutillu aallartitinneqassanngillat ajornartarosiummik taassumunnga qanimut sussassaqartut peqataa-tinnagit. Susassaqartut tamarmik, taakkununnga soorunami KANUKOKA kiisalu sulinermik inuussutissarsiortut sulisitsisullu kattuffii ilaallutik, sulinermut peqataatinneqassapput.

 

Suliffissaaleqisulli aamma aperisariaqarpavut. Suliffeqarnerup aaqqissuussaanera eqqarsaatigalu­gu taakku sunik pisariaqartitsillutillu kissaateqarpat. Taamaalillutik suliffissaaleqisut sulinermi peqataatinneqassapput, taamaaliornikkut siunissami iliuusissat pitsaanerpaamik kinguneqartissin­naajumallugit. Aatsaat taamaaliornikkut suliffeqarnikkut ingerlatsineq eqqarsaatigalugu sakkus­sat siunissamut isigisut sunniuteqarluartullu ineriartortissinnaavavut.

 

Taaneqareersutut qulaajaaneq tamarmi maanna aallartilerpoq. Suliassap annertuujunera eqqarsaa­tigalugu naalakkersuisut naatsorsuutigaat sulifffeqarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat 1998-mi Inatsisartunut oqaluuseerisassatut saqqummiunneqarsinnaassasoq. Tamatumunnga atasumik erseqqissassallugu pingaartuuvoq taamatut misissueqqissaarnikkut ingerlatat maanna aallartinne­qareersimasut unitsinneqassanngitsut. Ingerlatat taamaattut ingerlaqqissapput, taamaaliornik­kummi taakkunatigut misilittakkavut annertunerujartuinnartussaammata.

 

Tamanut tunnganerusumik taamatut oqaaseqareerlunga maanna Inatsisartut Isumaginninner-  mut Suliffearnermullu ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaani inassuteqaatit ataatsiakkaat oqaaseqarfigissavakka.

 

Ineriartortitseqqinneq pillugu siunnersuummut atatillugu naalakkersuisut isumaqatigilluinnar-paat ingerlaqqinnissamut ilinniartitaanermullu neqeroorutit suugaluartulluunniit pillugit innut-taasut ilisimatinneqartariaqartut, ullumikkornit annertunerusumik. Tamatumani maannamut atortussarpassuarnik peqateerpoq, suliniuteqarnerli annertusarneqartariaqarluni, minnerunngitsu­mik suliamut sungiusaanerit suliffissaaleqisullu sulilersinniarneqarnerat eqqarsaatigalugit. Naalakkersuisuttaaq sulilersitsinissamut, ilinniagaqarnissamut ilinniaqqinnissamullu periarfis- sat eqqarsaatigalugit ilitsersuutaasunik paasissutissiornissamut kajumissuseqarlutillu piumas-suseqarput.

 

Pisortanit tapiissutaasartut iluarsaqqinneqarnissaat pillugu ataatsimiititaliap oqaaseqaatai naalakkersuisut tusaatissatut tiguaat, ilassutigissaluguli tapiissuteqariaaseq tamarmi ingerlaavar­tumik naliliivigineqartarmat, malittarisassallu iluarsineqarnissaat pisariaqartutut isigineqassap­pat, tamanna soorunami pissalluni Inatsisartut kissaatigisaat naapertorlugu.

 

Paamiut, Narsap, Qaqortoq Nanortallillu kommuuniini sanaartornermi atortussanik sanaartorto­qalernissaanut atatillugu Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliap naliliinera, suliffissanik ataavartunik pilersitsiniarnermi iliuutsit qanoq ittut ataatsimut naliliivigineqarnis­saannut siunnersuutip ilaatinneqarnissaanik, naalakkersuisut isumaqatigaat, Ataatsimut isigalugu naalakkersuisut anguniagaraat nunatsinni atugassanik tunisassiorneq patajaallisarneqassasoq, tamannali aningaasaqarnikkut oqimaaqatigiissarluakkamik pissasoq. Tamanna susassaqarfimmi allami suliaralugu aallartinneqareerpoq.

 

Naalakkersuisut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliap mandetime-it amerli­neqarnissaannik naliliinera isumaqatigaa. Suliffissaaleqineq akorniarlugu suliffissanillu nutaanik pilersitsiniarnermut iliuutsit tamakkiisumik naliliivigineqarnissaannut siunnersuut ilaatinneqas­saaq. Taamaammat siunnersuut qulaani taaneqartoq qulaajaalluni suliaqarnermut ilaatinneqas­saaq.

 

Kommuunini ilinniarfinnik suliffiuutigisunik, tunisassiornermut ilinniarfinnik, pilersitsinissa-mik Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliap inassuteqaataa naalakkersuisut isumaqatigaat. Ataatsimiititaliap inuusuttut suliffissaqartitsiniutini pioreersuni sullersinniarne­qarnerannut atasumik neqeroorfigineqarnissaannik tunngavilersuuteqarnera naalakkersuisut tunngavilersugaalluartutut isigaat. Ilanngullugu oqaatigineqassaaq naalakkersuisut isumaqartut inuusuttut suliffissaaleqinerisa akiorniarneqarnera suliassaasoq annertuumik pingaartinneqartari­aqartoq, tamannalumi maannakkut mandetime-it agguaanneqartarnerisigut ilaatigut takussutissa­qartinneqarpoq. 1997-mi mandetime-nik atugassiinermi tamarmi 56 %-it inuusuttunut suliffissa­qartitsiniutinut atorneqartussatut aningaasaliissutaapput.

 

Annertuumik suliffissaaleqinerup akiorniarneqarneranut akiuiniutitut, minnerunngitsumik inuusuttut eqqarsaatigalugit, immikkut ittumik suliniuteqartoqarnissaanik ataatsimiititaliap inassuteqaataa naalakkersuisut tusaatissatut tiguaat. Siunnersuut, tassunga ilanngullugu suliffis­saaleqinermik ajornartorisuteqarneq qulaajarniarlugu isumasioqatigiissitsinissaq, qulaajaaner-  mi qulaani taaneqartumi ilaasussatut pingaartutut ilaatinneqassaaq.

 

Naalakkersuisuttaaq inuusuttut inuiaqatigiinnik kiffartuussisarnerata atorneqaqqilernissaa eqqarsaatigalugu ataatsimiititaliamit inassuteqaat tusaatissatut tiguaat. Siunersuut aamma taanna siunnersuutigineqartutut qulaajaanermik sulinermut ilanngunneqarumaarpoq.

 

Taamatullu Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliap suliffe-qarfinnik nakkutil­liivimmik, suliffeqarfiit nunatsiniittut avataanii suliartortartut killilersimaarneqarnissaannik inatsimmik malinninnersut nakkutilliisussamik, pilersitsinninnissamik inassuteqaataa naalakker­suisut tapersersorpaat.

 

Avataaniit suliartortartut killilersimaarneqarnissaat eqqarsaatigalugu naalakkersuisut ataatsimut isigalugu anguniagaat ukuupput:

 

Siullermik, sulisorineqarsinnaasut nunaqavissut tamakkiisumik atorluarneqassasut.

 

Aappassaannik, sulisut tikisitat taamaallaat atorneqartassasut immikkut ilisimasassanik, teknikki­mut tungasunik il.il. nunaqavissutut sulisorineqarsinnaasut suli naammattumik piukkunnarsarne­qarsimanngikkaangata.

 

Pingajussaannik, atorfiit suussusii aallaavigalugit tikisitatut sulisorineqartut ingerlaavartumik nalunaarsorneqartassasut, taamaaliornikkut nunaqavissunik ilinniartitsinerit, ilinniartitseqqinnerit allatulluunniit iliorluni pikkorissaanerit siunnerfilimmik sakkortusisamillu ingerlanneqarsinnaa­niassammata.

 

Kiisalu akissarsiatigut atorfeqarnermilu atugassarititaasut sapinngisamik imatut aaqqissuunne­qassasut, nunaqavissumut orniginartinneqarlerluni naammattumik piginnaanngorsarnissaaq inuiaqatigiinni suliassamik, naammassinissaanut pineqartup piginnaaneqarfigisaanik, tigusisin­naanissamut.

 

Naalakkersuisut isumaqarput anguniakkat taakku annerusumik piviusunngortinneqassasut komuunini suliffissarsiuussisarfiit patajaallisaavigineqarnerisigut Suliffissarsiuussisarfinni sulisorisat najugaqarfimminni, ilaatigut ilitsersuineq aqqutigalugu sulisussanik agguataarinissa­mut, sakkortusarneqartariaqarput. Sulinermi taamaattumi kommuunit ikorserumallugit avataanit suliffissarsiortut killilersimaaneqarnissaannut inatsisip maluginarneqarnerunissaa siunertaralugu paasisitsiniaanernik aallartitsisoqarsimavoq.

 

Eqikkaalluni erseqqissaatigineqassaaq nunatsinni suliffissaaleqinerup siunnerfilimmik misissuif­figineqarnerata aallartinneqarnissaanik Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaata kaammattuuteqarnera naalakkersuisut tamakkiisumik tapersersormassuk. Taamatut tapersersuinermut erseqqissumik takussutissaavoq suliffeqarnikkut ingerlatsinermut atasumik qulaajaanerup siuliani taaneqartup aallartinneqarnissaa.

 

Laanguaq Lynge, Siumut-p oqaaseqartua:

Ataatsimiititaliap Inatsisartuni ilaasortat arlallit siunnersuutaat nalilersoreerlugit isumaliutissiis­sutaa Siumup ima oqaaseqarfigissavaa.

 

Isumaliutissiissummi Mikael Petersen-ip siunnersuutaanut atatillugu ataatsimiititaliap isummer­simanera Siumut-mi isumaqatigaarput. Inassutigissallugulu Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiis­sutaata suliareqqinneqarnissaani piginnaanngorsaaqqinnissamik inassuteqaatigineqartup iluani siunnersuut pineqartoq ilanngulluni eqqartorneqartariaqartoq. Ilinniaqqinnissanut tunngasortaata Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliami oqaluuserineqarnissaaminut inner­suunneqarsimanera Siumut-mi isumaqatigaarput. Aamma Siumut-mi mappersakkamik pigin­naanngorsaqqinnissamut periarfissaasinnaasunik imalimmik sananissamik kaammattuutigineqar­toq taperserparput.

 

Pisortanit tapiissutaasartut pillugit iluarsaaqqinnissamik Mikael Petersen-ip siunnersuutaa Isumaginninninermi Ataatsimiititaliap inassuteqarneratut kaammattuutigissavarput. Ataatsimiiti­taliarsuup isumliutissiissutaani siunnersuutaareersoq Siumup isumaqatigaat. Kiisalu pisortani tapissutaasartut allat eqqarsaatigalugit ilumoorpoq tamakku ataatsimiititaliani allani susassaqar­tuni nalinersorneqarnissaat pisariaqartoq.

 

Isumginninnermut ataatsimiititaliap Peter Ostermann-ip siunnersuutaanut atatillugu isumaliutis­siissummini pilersaarusiornissamik inassuteqaataa Siumup isumaqatigaa.

 

Aamma taamaappoq Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip siunnersuutaanut atatillugu.

 

Anthon Frederiksen-ip produktionskole-qalernissamik siunnersuutaa Siumut-mi isumaqatigin-ngilarput. Ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput massakkumut suliniutaareersut aqqutigalugit inuusuttut suliffissarusimasut suliffissarsiniarnissaanik ingerlaqqinnissaanillu ikorfartortariaqar­tut. Massakkumut inuusuttunut sulliviusut nukittorsarneqassasut Siumut-mi isumaqarpugut. Siumut-mi Inuusuttut Sulliviisa nukittorsarneqarnissaanni nunaqarfinni amerlanerusuni sullivin­nik taamaattunik pilersitsisoqartalernissaa ilanngullugu isummerfigineqartariaqartoq isumaqarfi­gaarput.

 

Ruth Heilmann-ip inuusuttut 15-20-nut ukiullit eqqarsaatigalugit immikkut iliuuseqarluni suliffeqartinniarneqarnissaannik siunnersuutaa tunngaviatigut isumaqatigaarput. Aamaattaaq naalakkersuinermik suliallit soqutigisaqaqatigiillu akornanni tamanna isumasioqatigiissutigine­qarnissaq Siumup isumaqatigaa.

 

Hans Enoksen inuiaqatigiinnik kiffartuussinerup atuutileqqinnissaanik siunnersuuteqarnerani Siumup ilalerluarusuppaa. Ataatsimiititaliallu najukkami kommuuninilu taama aaqqissuussiso­qarsinnaanissaanik inassuteqaataa taperserlugu. Tamannattaaq inuusuttut suliffissaaleqinerata qanoq iliuseqarfigineqarnissaanut ilaatillugu nalilerluarneqassasoq Siumut-miit kajumissaaruti­gissarvarput.

 

Johan Lund Olsen-ip ASuliffinnik nakkutilliisoqalernissaa@-nik siunnersuutaata ataatsimiititalia­miit isummerfigineqarsimanera Siumup isumaqatigilluinnarpaa. Immikkut nakkutilliisoqarfi­liuunnagu inatsisip atuutereersup sukaammerneratigut unioqqutitsisunut pineqaatissiisarnerup sukannernerulernissaa periarfissatut tikkuarlugu.

 

Siumut-mi paasivarput Naalakkersuisut akissuteqaamminni pimoorussamik suliffissaaleqinerup anigorniarneqarnissaanik nuna tamakkerlugu qanoq iliuuseqarnissanik pilersaaruteqartut. Siumup taama pilersaarutteqarneq suleqataaffigilluinnarumavaa. Naalakkersuisut suiniarnissami suliffis­saaleqaisut ilaatinneqarlutik suleqataatinneqarnissaanik pilersaaruteqarnerat Siumut-mi taper-sorluinnarparput. Pisariaqarluinnartuusoraarput inuit suliffissaarunnermik eqqugaasut aamma aperineqarnissaat.

 

Isumaliutissiissutip inassuteqaatai assigiinngitsut tamarmik Inunnik Isumaginninnermut Ataatsi­miititaliap suleqqinnissaani suliakkiissutissarpassuarnut ilannguttussaaneri takussutissaasoraavut qanoq Ataatsimiititaliarsuup Isumaliutissiissutaata suliareqqinnissaanut piviusunngortinnissaa­nullu suliassat annertugiumaarnerinut.

 

Taamaattumik Siumup inassutigissavaa Inunnik Isumaginninnermut Suliffissaqarniarnermullu ataatsimiititaliaq suleqqinnissamini piviusunngortitsiniarnerminilu sulisunik aalajangersimasunik malinnaasunik suleqateqarluinnartariaqartoq. Soorlumi aamma taama pisoqarsimasoq kommuu­nini Iluarsaaqqinnissamik Ataatsimiititaliaruup suliaasa ingerlateqqinnerini. Siumut isumaqarpoq tamanna aningaasalerneqassasoq 1997-mut Inatsisartut ilassutitut aningaassaliissutinut inatsisis­saani Isumaginninnermi qullersaaqarfiup siunnersuutigisaasa iluini.

 

Taama oqaaseqarluta Siumut-mi Inunnik Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu isumaliutissiis­sutaa tusaatissatut tiguarput.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua:

Atassummiit Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu ataatsimiitialiap isumaliutissiissutaa Inatsisartunut ilaasortanit arlalinnit siunnersuutinik soqutiginartunik soqutiginartunik imalik imaattumik oqaaseqarfigissavarput.

 

Siullermik Inatsisartunut ilaasortap Mikael Petersen-ip siunnersuutaanut ingerlaqqinneq pillugu aammalu ilinniaqqinneq pillugit Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Atassummiit isumaqatigilluinnarparput. Naalakkersuisunullu kaammattuutaa mappersakkanik atuagaaqqiortoqarnissaa ingerlaqqinneq suliffissaarusimanermi aammalu allamillu suliffittaarnermi ilisimasariaqqakkanik imalik taperserlugu.

 

Aammattaaq Mikael Petersen-ip siunnersuutaanut pisortanit tapiissutaasartut pillugit iluarsaaq­qinnissamut ataatsimiititaliap iluarsaaqqinnissamullu Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa saqqummiunneqaqqammersoq innersuussutigimmassuk Atassummiit paasilluarparput. Tassami Ataatsimiititaliarsuup tamakkununnga tunngasut saqqummiuteqqammermagit.

 

Sanaartornermut atortussanik ineriikkanik tikerartitsiinnarunnaarluni nammineq nunatsinni suliarineqartalernissaannut Peter Ostermann-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Atassummiit tamakkiisumik tapersiivugut. Tassami ullumikkut tikisinneqartartut inerii­ganngorlugit nammineq Nunatsinni suliarineqarsinnaagaluarmata suliffissanillu pilersitsiffiusussaagaluarlutik. Aammat­taaq assartuinermi akikillisaataasussaagaluarmata.

 

Naggataatigut ataatsimiititaliap suliffeqarfiit Sulisa aammalu SIK piviusorsiortumik nioqqutis­siornissap pilersaarusiornissaa ataqatigiissaarinissamillu inassuteqaataa Atassummiit tamakkiisu­mik taperserparput.

 

Mandetime-it amerlineqarnissaat Malinannguaq Marcussen Mølgaard-ip siunnersuutaa Isuma­ginninnermut Suliffeqarnermullu ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini inassuteqaataa mandetiimit agguaattakkat nalilersoqqinneqarnissaat aammalu agguaassinermi suliniutit inuusut­tunut tunngatinneqartut salliutinneqartassasut tamanna Atassummiit isumaqatigaarput.

 

Kommuniniit produktionsskolinik pilersititsiortoqarnissaq Inatsisartunut ilaasortamit Anthon Frederiksen-imit saqqummiunneqartoq pillugu annerusumik oqaaseqarnata ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tamakkiisumik isumaqatigaarput.

 

Inatsisartuni ilaasortap Ruth Heilmann-ip siunnersuutaa nunatsinni suliffissaaleqinerujussuup inuusuttut 15-iniit 20-inut ukiullit eqqarsaatiginerullugit immikkut ittumik iliuusigineqarfigisari­aqarnerannut tunngatillugu Atassummiit oqaatigissavarput ilumoormat inuusuttut atuarfimmiit anisartut amerlaqimmata suliffissaaruttartut taamaattumik pisariaqarpoq immikkut ittumik iliuuseqartorqarnissaa. Soorlu naalakkersuinermi suliallit soqutigisaqaqatigiillu akornanni isumasioqatigiissitsisoqassasoq inassutigineqartutuut.

 

Inuiaqatigiinni kiffartuussinerup atuutileqqinneqarnissaanut Hans Enoksen-ip siunnersuutaa. Siornatigut taamatut kiffartuussineq iluarineqarluartutut atuussimavoq uggornaraluartumillu atorunnaarsinneqarsimalluni, ilaatigut aningaasatigut aqqulluagaanngitsumik ingerlanneqarsima­nera peqqutaalluni. Atassummiit isumaqarpugut tamanna periaaseq atuleqqinniarlugu aningaasa­liisinnaaneq eqqarsaatigalugu periarfissarsiuunneqartariaqartoq. Kommunikkuutaartumik Kommunillu imminnut qanittut suleqatigiinnerisigut aningaasartuutit siornatigornit annikinneru­lersinneqarsinnaammata. Inuiaqatigiinni kiffartuussineq annertuumik iluaqutaasimavoq nunaqar­finni, piniariartarfinni, lejrskoleqarfinni, illoqarfinni minnerunngitsumillu savaateqarfinni aqqusinniornerni narsaasiornernilu aammattaaq malunnartumik inuusuttut akornanni qiimassuse­qarnerunermik pilersitsisarpoq. Taamaattumik siunnersuut Atassummiit taperserparput.

 

Avataaniit sulisunik tikisitsisarnerup killilersimaarniarnissaa siunertaralugu suliffeqarfinnut nakkutilliisoqalernissaanik Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaa Atassummiit oqaatigissavarput siunnersuuteqartoq ilumoormat avataaniit sulisunik unioqqutitsinikkut tikisitsisarneq annertum­mat aammalu tamanna atuuppoq Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiuterpassuini. Tamanna kalaallinik sulisoqarnerulernissamik oqalunnermut naleqqutinngilaq. Ullumikkut unioqqutitsisoqannginissamut nakkutilliineq ingerlavoq. Taamaakkaluartoq unioqqutitsilluni tikisitsisarnerit annertupput. Atassummiit isumaqarpugut unioqqutitsilluni sulisussanik tikisitsisi­masunut pillaat annikippallaartoq, taamaattumik Atassummiit Naalakkersuisunut kaammattuuti­gissavarput immikkut nakkutilliisunik pilersitsinngikkaluarluni nakkutilliinerup pioreersup sakkortusarneqarnissaanik suliniuteqaqqullugit.

 

Taamaatut Atassummiit oqaaseqarluta Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaatissatut tiguarput.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinni pingaarluinnartutut isigaarput nunatsinni suliffissaaleqinerup akiorniarnerani pisariaqarluinnartoq Namminersornerullutik Oqartussat, Kommunit innuttaasullu akornanni qanimut suleqatigiinnissaat. Tamanna arlalitsigut pitsaasunik tamanik ilisimaneqartumik takussutissaqareerpoq. Ukiut arlaqanngitsut qaangiupput Maniitsup Ilulissallu Kommunianni aningaasatigut annertuumik ajornartorsiortoqarmat. Ilaatigut Kommunit pineqartut Namminer­sornerullutik Oqartussanut aningaaserivinnullu akiitorpassuaqalerlutik. Illoqarfinni pineqartuni Namminersornerullutik Oqartussat suliffinnik ataavartunik pilersitsinermikkut Kommunit akiitsuminnik piaarnerusumik akilersuisinnaanissaminnut periarfissippaat. Tamannalumi Kommunit pineqartunit atorneqarluarsimavoq. Taamatuttaarlu siunissami ineriartortitsinissa-minnut periarfissinneqarput aningaasarsiornikkut naatsorsuutigineqarsinnaasunik toqqamma-vilerneqaramik.

 

Tassani takutinneqarpoq pisortat akornanni piumassuseqartoqarpat minnerunngitsumillu sule-qatigiittoqarpat nunatsinni suliffissaaleqinerup milliartortinneqarnissaa anguneqarsinnaasoq. Tamanna Inuit Ataqatigiinni taamatut aaqqissuisoqarpat qularutiginngilarput tamanna aamma Royal Greenland-ip Kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni suleqatigiittoqar­nerata uppernarsareernikuuaa.

 

Inuit Ataqatigiinni nuannaarutigaarput majip 26.-iani Isumaginninnermut iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata saqqummiunneqarnerani inassuterput tassalu suliffeqarnermut tunngasut pillugit nassuiaammik naalakkersuisut saqqummiussaqarnissaat suliniutigineqalermat. Soorunami Inatsisartut upernaakkut 1998-imi ataatsimiinnissaannut aatsaat saqqummiussisoqarnissaa kingusissutut oqaatigineqarsinnaagaluartoq Inuit Ataqatigiinni pingaartutut isigaarput suliap pitsaasutut tigussaasumillu naammassisaqarfiussappat pisariaqar-toq KAKUKOKA, SIK sulisitsisullu qanimut suleqatigineqarnissaat.

 

Taamaatuttaaq suliffissaaleqisut matumani ilaatinneqarnissaat pingaartuuvoq.

 

Inatsisartuni ilaasortat Malinannguaq Marcussen Mølgaard, Ruth Heilmann, Peter Ostermann, Anthon Frederiksen aammalu Hans Enoksen-ip siunnersuutaa ataatsimut oqaluuserineqarsima­nerat Inuit Ataqatigiinniit pissusissamisoortutut isigaarput. Siunnersuutit ataatsimut isigalugit pingaarnertut siunertaraat maannakkornit annertunerusumik suliffissaaleqinerup akiorniarnis­saannut suliniutit annertusarneqarnissaat pingaartumik inuusuttortavut eqqarsaatigalugit.

 

Isumaginninnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini inassuteqaataa Inuit Ataqatigiin-  nit taperserparput pisariaqarpormi nunatsinni inuusuttortatta suliffissaaleqinerat akiorniarlu-    gu maannakkornit annertunerusumik iliuuseqartoqartariaqarmat, ilaatigut inuusuttut sulliviik illoqarfinni nunaqarfinnilu piorsaanertigut. Nunatsinni inuusuttut sulliviinik pilersitsisimasut ullumikkut inerisaanissaminnut amigaatigiinnarpaat pisortat akornanni suleqatigiinnerunissaq amerlanerusunillu aningaasaliisoqarnissaa. Kommunit Inatsisartut peqqussutaat najoqqutaralugu anguniagalimmik siunertalimmillu ingerlatsitsisut ullumikkut misilittagaat KANUKOKA aqqutigalugu Kommuninut tamanut siammartinneqarnissaat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuu-tigivarput.

 

Taamatuttaaq Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput annertuumik pisariaqartitsisoqarnera peqqutigalugu Kommunillu inuusuttaat amerlanerit suliffissaqarnissaat eqqarsaatigalugu mandetiimit suleqatigiissutigineqartussat amerlineqarnissaat aqqutissiuuteqqul­lugu.

 

Inatsisartuni ilaasortap Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Isumaginninner-  mut ataatsimiititaliap malittarisassat maannakkut atuuttut sukannernerunissaannik tassungalu ilanngullugu inatsisinik unioqqutitsinermi pineqaatissiisarneq pillugu inatsisip aalajangersagaata ' 11-ip sakkortusineqarnissaanut kaammattuutaa taperserparput. Eqqortuusinnaanngilarmi sulisitsisut malittarisassanik unioqqutitsisut ullumikkut taamaallaat 1.500 kr.-inik akiliisinneqar­tarnerat. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput sulisitsisut malittarisassanik unioqqutitsisut pineqartunut malunnaatilimmik pineqaatissinneqar­tarnissaat aqqutissiuuteqqullugu.

 

Naggataatigut Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput avataaniit sulisussanik tikisitsisarnermi inatsisip aamma Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiu­taannut aamma atuuttuunera erseqqissaatigeqqullugu. Tamanna taamak erseqqissaasoqartoqar­nissaanik pisariaqartitsisoqarnera tamanik ilisimaneqalereerpoq soorlu KNI-imut INI A/S-imut allanullu.

 

Inatsisartunut ilaasortap Mikael Petersen-ip siunnersuutaanut marluusunut Inatsisartut Isumagin­ninnermut ataatsimiititaliaata kaammattuutai taperserpagut. Aap nunatta pisariaqartippai sulisori­sat ilinniarluarsimasut taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit kingumut kaammattuutigeqqissavarput suliffinni tamani sulisorisat ilinniaqqinnissaminnut minnerunngitsumillu anguniagalimmik pikkorissaqqinnissamut periarfissaasa aqqutissiuunneqarnissaat maannakkut suliniutigineqaqqul­lugu.

 

Taamaak oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinninngaaniit Inatsisartut Isumaginninnermut isumaliutis­siissutaat taamak oqaaseqarfigaarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Oqaatigeqqaalaassavara immikkoortoq 51 ataatsimut oqaaseqarfigissagakku.

Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa misissuataarsimavara taamalu ataatsimut isigalugu Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisup isummernera isumaqatigalugu. Tassa isumassarsiat misilittakkallu amerlaqisut pigineqartut tamakkuli aaqqissuulluartariqartut ataqatigiissaarlugillu. Taamaattumik tamakkua paasinarsarlugit suliassaq maannangaaq aallartittariaqarpoq, suliamilu tassani peqataatinneqar­tariaqarput KANUKOKA aamma sulisitsisut kattuffii.

 

Paasivara suliffissaqarniarnikkut politikki pillugu nassuiaammik 1998-imi saqqummiussisoqas­sasoq, taannalu saqqummiunneqariarpat inaarutaasumik oqallisiginissaa qilanaarluta utaqqis-savarput.

 

Inassutigaakka ataatsimiititaliap inassutai isumaqatigisakka tassa ukuusut:

Siullermik ingerlaqqinnissamut ilinniaqqinnissamullu tunngasut neqeroorutit tamaasa innuttaasu­nut paasititsissutiginninniartariaqartut, aappassaanik mandetiimit pillugit apeqqut paasinarsaallu­ni suliamik ilaatinneqartariaqartoq, pingajussaanik Kommuneqarfinni tunisassiornermut ilinniar­finnik pilersitsisoqassasoq, sisamassaanik suliffissaaleqinerujussuaq akiorniarneqassasoq pingaartumik inuusuttut eqqarsaatigalugit, kiisalu suliffinnut nakkutilliisoqarfimmik pilersitsiso­qassanngitsoq.

 

Uani ajuusaarnaraluartumik kukkullugu allassimasoq agguaassami, tassa pilersitsisoqassasoq, taanna kukkuneruvoq. Tassa imaappoq suliffinni nakkutilliisoqarfimmik pilersitsisoqassanngit­soq.

 

Taamak ataatsimut oqaaseqarfigalugu isumaliutissiissut tusaatissatut tiguara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartunut ilaasortap Mikael Petersen-ip siunnersuummini ingerlaqqinnermik taallugu ilaatigut oqaatigisai makku ilumoorluinnarput issuaaneq aallartippoq "suliffissaarusimasut sulisinniarlugit suliffissarsiuunneqarnerannut nukippassuit atorneqartarlutik aammalu suliffissaa­leqisut nalunaarsorneqarsimasut 3000-it sinnilaarlugit amerlanerpaaffeqartarput, nalunanngilarli taakkunannga suli amerlanerussagaluartut nalunaarsueriaaseq sukumiinerugaluarpat aammalu nunaqarfiit tamaviisa ilanngunneqartaraluarpata." issuaaneq naavoq.

 

Taamaattumik siunnersuuteqartoq ilumoorluinnarpoq ullumikkut killiffigineqartumiit inger-laqqinneq pisiaqarluinnarmat, taamaattumillu isumaqarpunga siunnersuut siunnersuutillu allat suliffissaaleqinermut sungiusarnermut suliffissaaleqisunik sulilersitseqqinniarnermut ilaalu ilanngullugit tunngasut Isumaginninnermut ataatsimiititaliap ataatsimiititalianut allanut inner­suussutigiinnarnagit ataatsimiititalialli susassaqartut ataatsimoorlutik ajornartorsiutinik qaa-ngiiniarnermi suleqatigiittariaqartut.

 

Mikael Petersen-ip siunnersuutaata aappaanut tunngatillugu Isumaginninnermut ataatsimiititali-ap innersuussutaa isumaqatigaara.

 

Inatsisartunut ilaasortap Peter Ostermann-ip siunnersuutaanut tunngatillugu isumaqatiginarpoq suliniutit Nunatsinni suliffissaqartitsilersinnaasut aammalu nunanit allanit eqqussuiinnarani nammineerlutali pilersitsisinnaanerput anguniartariaqarmat. Kisiannili aamma eqqaamasariaqar­poq maannamut pilersinneqarsimasut patajaallisarlugillu illersorneqarnissaat soorlu assersuutiga­lugu Siku Blok Nunatta pisuussutaanik atortoqarluni ingerlatsiniartoq maannamulli naammattu­mik annerusumillu tapersersorneqanngitsoq.

 

Inatsisartuni ilaasortap Maliinannguaq Marcussen Mølgaard-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Isumaginninnermut ataatsimiititaliap isumaliutersuutai isumaqatigaakka.

 

Taavalu uanga Kattusseqatigiinniit siunnersuutiga pillugu Isumaginninnermut ataatsimiititaliap ilaatigut oqaatigaa Danmark-imi pissutsit assiliinnarlugit nutaamik produktionsskolemik pilersitsinissamut tunngavissaqanngitsoq, tassagooq ullumikkut inuusuttunut suliniutit iluaqu­taalluarmata aammalu ilinniarfinnut aammaassisuullutik.

 

Aap maannakkut suliniutit iluaqutaapput kisianni naammanngillat tassami suliffissaaleqisut allatsisimasuinnaat agguaqatigiissitsinermi 3000-it sinneqarput. Aamma siunnersuutinni oqann­gilanga Danmark-imi pissutsinik assiliiginnartoqassasoq.

 

Naagga ataatsimiititaliap ataatsimiinnerani aggersarneqarama nassuiaammi ilaatigut oqaatigaara assersuutigalugu Danmark-imi pingaartumik Herning-imi suliffissaqanngitsut sivisuumillu suliffeqarsimanngitsut produktionsskole suliniutinut assigiinngitsunut sammitinneqartut pitsaa­sumillu misilittagaqarfiusut milittagaat ajunngitsut nunatsinnut naleqqussarlugit atorneqarsinnaa­sut.

 

Tassami ullumikkut suliffissaaleqisut amerlanerpaartaat sapaatip akunneranut aningaasanik ikiorsiissutinik tuniinnariarlugit minnerpaamilluunniit amerlanertigut pisussaaffilinnguarnagit silamut aniseqqiinnartarpagut. Taamaattuminguna akisussaassuseqartumik suliffissaqanngitsullu sukkulluunniit innersuunneqarfigisinnaasaannik suliffissaqanngitsunullu pisussaaffiliisumik sulilersitseqqissinnaanik ilinniarfinnullu pitsaanerusumik innersuussisinnaaneq Danmark-imi misilittakkat pitsaasut nunatsinnullu naleqqussarlugit atorneqarsinnaasut pilersinneqarnissaat siunnersuutigisimagiga.

 

Taamaattumik partiilersorneq apeqqutaatinnagu ajornartorsiutip angisuup qaangerneqarnissaanut tamatta ikioqatigiittariaqarpugut siunnersuutit suminngaaneerneri apeqqutaatinnagit.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Ruth Heilmann ilumoorluinnarpoq imatut oqarami issuaaqqilaarpunga "Nunatsinni suliffissaaleqinerujussuaq immikkut ittumik iliuuseqarfigisariaqarpoq." issuuaaneq taassunga naavoq.

 

Taamaattumik paasinngilluinnarpara sooq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu ataatsimiitita­liap Kattusseqatigiinniit siunnersuutigineqartoq ilassilluannginneraa tassami pisariaqarluinnar­mat suliffissaaleqinerujussuaq akiorniarlugu immikkut ittumik iliuuseqarnissaq. Ullumikkummi ataatsimiititalianit produktionsskolenut ilaatigut assingusumik taagorneqartut tassaapput inuusut­tut sulliffii, assersuutigalugu Ilulissat Kommuniani 4600-it missaanni inoqartumi inuusuttut sulliviat ajunngitsumik ingerlagaluartoq taamaattoq suliffissaaleqisut amerlanerpaagaangamik 400 missaaniittarput. Aammalumi Ruth Heilmann-ip siunnersuuteqarnermini oqaatigaa Maniit­sup Kommuniani inuit 400-it sipporlugit suliffissaaleqisartut.

 

Ilulissallu eqqarsaatigalugit taamaallat inuusuttut sulliviini inuusuttut tallimat arfinillilluunniit sulisinneqartarput. Aammalu ilisimaneqarpoq isertuussassaanngitsumik inuusuttut sulliviini sulisinneqartartut ilaasa suliffimmik nakkutiginninnissaq annertuumik ajornartorsiutigisaraat. Taamaattuminguna Danmark-imi misilittagaareersut ajunngitsumillu kinguneqartut Nunatsinnut naleqqussarlugit produktionsskolet immaqa taamatoqqissaaq taanngikkalluarlugit immikkut ittumik aningaasaliinikkut Kommunillu suleqatigalugit pilersitsinissaq pisariaqartoq. Tassami inuusuttut 15-iniik 20-inut ukiullit kisimik suliffissaaleqinngillat ajoraluartumik ilinniarnermin­nik unitsitsiinnarsimasunik ikiortariaqalersimasunillu. Taamaattumik immikkoortitsinata suliffissaaleqisut tamaasa ataatsimut isigalugit piginnaanngorsaaqqiffissamik pilersitsisariaqar­pugut. Tamanna suliffissaaleqineq pimoorullugu akiorneqassappat pisariaqarpoq, taamaattumik Ruth Heilmann-ip siunnersuutaa aamma tapersersorluinnarpara.

 

Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutaa aamma suliffissaaleqinerup akiorneqar­nissaanut iluaqusiisussaavoq, taamaattumik suulluunniit suliffissaaleqinermik akiuiniarluni iliuuserineqarsinnaasut tapersersortariaqarput, minnerunngitsumik misilittagaqarfigineqarsimasut ajunngitsortai.

 

Taamaattumik ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutai inassuteqaataalu aamma tapersersorpakka.

 

Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund Olsen-ip siunnersuutaa pingaaruteqarluinnarpoq Nunatsinni nunaqavissut suliffissaaleqisut taamak amerlalluinnartillugit avataaniit tikisitisarneq nakkutigi­nerusariaqarpoq. Ataatsimiititaliap kaammattuutai ajunngikkaluarput, kisianni ajornartorsiut sukumiisumik aaqqiivigineqassappat tamatuminnga nakkutilliineq pinngitsoorneqarsinnaan-ngilaq.

 

Naggataatigut Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput suliffissaaleqinerup misissuiffigi-neqarnerata inernera Inatsisartunut kingusinnerusukkut saqqummiunneqassasoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga isumaliutissiissut tusaatissatut tiguara.

 

Anders Nilsson, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortaq, Atassut:

Ataatsimiititaliap sinnerlugu paasisinnaavara isumaliutissiissut isumaqatigineqartoq, naak assigiinngitsunik oqaaseqartoqaraluartoq.

 

Anthon Frederiksen-i oqarpoq partiit kina siunnersuuteqartoq isiginagu siunnersuutigineqartut isummerfigineqartassasut. Anthon Frederiksen-imullu oqaatigissavara isiginiarneqarnikuunngim­mata ataatsimiititaliamiittut kiap siunnersuutit siunnersuutigisimaneraat, taamaattumik taanna pissusissamisuunngitsutut oqaatigisariaqarpoq.

 

Taavalu aamma Naalakkersuisut akissuteqaataani oqaatigineqarpoq Naalakkersuisut paasinia­garigaat tassaasut assigiinngitsut sisamat anguniagaasut. Tassanilu sisamat tallimaat amigaatigi­suttut uanga taarusuppara tassa inuusuttut suliffissaarusimaneranut tunngasoq, taanna taaneqann­gimmat. Tassani aamma uterfigerusuppara ataatsimiititaliami inassutigineqartoq tassa Johan Lund Olsen-ip siunnersuutanut tunngatillugu tassani aamma innersuussutigigatsigu pineqaatissii­sarnerit sakkortusineqassasut, tassanilu aamma Naalakkersuisut isumaqarlutik oqarmata taamatut nakkutilliiniarneq suliffissarsiuussisarfiit sulinerminni sakkortunerusumik periaaseqalernissaat imaluunnit suleriaatsiminni pitsaaneqalernissaatigut anguneqarsinnaasoq. Taakkorpiaat aamma ataatsimiititaliami eqqartornikuunngikkaluarpagut.

 

Benedikte Thorsteinsson, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik qujassutigivara ersarilluinnartunik kaammattuutinik Naalakkersuisuninngaaniit akissuteqaatitsinnut isumaqataagassi tapersiillusilu.

 

Qanittukkut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata oqallisigineqarnera­ni erserpoq suliassaq annertooq Naalakkersuisoqarfinnut ingerlassasoq. Tassalu siullermik ukiamut saqqummiunneqartussaq taaneqareerpoq taamaattumik uani akissuteqaammi 98-imi annertunerusumik imaluunniit Naalakkersuisuninngaaniit sulliffissaqartitsiniarneq pillugu tamakkiisumik saqqummiiniarnerput taperserneqarmat, qujassutigavara. Tassami pisariaqarpoq taanna annertuumik sammissallugu, kisianni erseqqissaatigissavara uani kaammattuutigineqartut saqquummiinissatta tungaanut utaqqinneqassanngimmata tamarmik kisiannili soorunami kaammattuutit iluarsiissutissatullu siunnersuutigineqartut misissugassallu ataavartumik sulia-rissagatsigit. Imaanngitsoq 98-imi saqqummeeriarluta aatsaat tassani suliassat uani tikinniarne­qassasut.

 

Ingerlatassat uanilu kaammattuutigineqartut soorlu inatsisit massakkut atuuttut naleqqussar-nissaat taavalu misissugassat aamma misissorneqarnissaat.

 

Sammineqarnerpaaq uani tikilaassavara tassalu inuusuttut sulliviinik taaneqartartut ilaatigut produktionsskolit eqqartorneqarput. Tassunga tunngatillugu oqaatigerusuppara taamatut taa-guutilinnik Kommunit pilersitsinissaminnut periarfissaqarmata imaanngitsoq uagut aatsaat akuerigutsigu pilersitsisoqarsinnaasoq.

 

Isumaqatigivara Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuaninngaaniit inuusuttut sulliviinut tunngatillugu misissueqqittoqarnissaa soorlu misilittakkat suuppat Kommuninit allanit aamma atorneqarsin­naasut tassami uanga maannakkut oqassaguma Kommunit imaaliorniaritsi kisianni Kommunit tassani suleqatigilluinnarlugit isumaqarpunga taakkua pilersaarutit ingerlasariaqartut.

 

Ingammik una Hans Enoksen-ip siunnersuutaa nuna tamakkerlugu inuusuttut sullivianik pilersit­seqqittoqarnissaa isumaqarpunga tassani Kommunit sukumiisumik suleqatigineqartariaqartut, taamaaliinnarluni uani oqarnissaq aappaatigooqarmat tassami misilittakkat katersornerisigut Kommunillu suleqatigiikkusunnersut aamma tassani misissortariaqartutut imaluunniit isumasior­tariaqartutut isumaqarfigigakkit.

 

Aamma Siumup oqaaseqartuaninngaaniik isumaqatigineqarmat suliffissaaleqisut aamma aperineqarnissaat peqataanissaallu taanna qujassutigivara.

 

Taavalu tikisitsisarnermut tunngatillugu inatsisip sukaterneqarnissaata oqallisigineqarnera uaniippoq amerlanerusunik pillaasarnerup sakkortusineqarnissaa tassani pineqarmat imaan-ngitsoq uagut qitiusoqarfimminngaanit nakkutilliissasugut taanna qujassutigivara aamma siusinnerukkut Inatsisartuni taanna kaammattuutaareernikuummat.

 

Tassanilu suliassami tikisitsisarnermut tunngatillugu inatsisip suliareqqinneqarnissaa imaluun-niit imalitsinneqarnissaanut tunngatillugu paasititsiniutigineqarnissaanullu tunngatillugu isumaqarpunga suliffissarsiuussisarfiit taavalu sulisitsisut tassani suleqatigineqartariqartut, sulisitsisummi tassaammata taanna inatsit tunngavigalugu tikisitsisartut. Aamma tassani sooru-nami siullersaalluta uagut Namminersornerullutik Oqartussani.

 

Iliuuserineqarsinnaasut oqaatigeriikkattuut iliuuserisinnaasagut aamma ingerlajuartut suliat misissuinerillu ingerlaqqissammata, assersuutigalugu suliffissaaleqinermut tunngatillugu suliassat assigiinngitsut Kommuneqarfinninngaaniit saaffiginnissutit misiliinerit allallu inger-laavassammata. Kommunit ataasiakkaat qinnuteqartarput ima imatullu iliorniaratta misiliiniaratta ikiorniartigut tamakkua ammaffigalugit suleqataaffigaagut. Taavalu aamma allat Kommuneqar­finni suliassatut isigisagut soorlu suliffissarsiuussisarnerup pitsaanerulernissaanut qarasaasiallu atorlugit suliffissarsiuussisarnerup pitsaanerusumik ingerlanissaanut suliniutit tassaniimmata, suleqatigissavagut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga isumaliutissiissummi saqqummiunneqartut akissuteqaatitsinnilu saqqummiunneqartut annertuumik isumaqatigineqarmata qujaqqippunga.

 

Mikael Petersen, Siumut:

Siullermik qujarusuppunga maluginiarakku partiit tamarmik siunnersuutikka ilassilluaraat aammalu maluginiarlugulu ataatsimiititaliap isummersornermini taakkua qanoq ingerlaqqissin­naaneri ingerlateqqissinnaaneri aamma isummerfigisimagaat.

 

Ilinniaqqittarnerit ilinniartitseqqittarnerlu eqqarsaatigalugit ataatsimiititaliap innersuussutaa paasilluarpara tassa Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliami suliassaq taanna eqqartorneqaqqittariaqartoq. Kiisalu aamma Siumup oqaluttuata taanna ersarissumik oqaatigigaa kissaatigissavara tamanna kissaatigineqartoq aamma ataatsimiititaliamiit ersersinneqartoq naapertorlugu Naalakkersuisut tamanna aamma isumaginiarumaaraat. Tassa Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmi ilinniaqqittarnernut siunissami qanoq aaqqissuusseqqittoqarsinnaanera pillugu ilusiliisoqarsinnaanera suliarineqarsinnaaqqullugu.

 

Tassani taanngitsoorusunngilara periarfissat nutaat aamma eqqartorneqartareermata, tassa ungasissumiit ilinniartitsinerit allaat periarfissaalertussaassammata, piffissami qanittumi. Minnerunngitsumik ilinniaqqittarnerit pikkorissartarnerillu eqqarsaatigalugit, tamanna avaqquk­kuminaassaaq, isorliunerusormiut Nuup avataani illoqarfinni anginerusuni qitiusunik ilinniarfin­nik peqanngitsut eqqarsaatigalugit aamma ilinniartitsisussaaleqisarnerit naapinneqartuartarmata. Taamaattumik teknikki atorlugu ilinniartitseqqissinnaanerit isumaqarpunga sukumiisumik pitsaasumik atorluarneqarsinnaajumaartut.

 

Kiisalu siunnersuutigisannut kingullermut tunngatillugu tapiissuteqariaatsit qanoq aaqqissuun-neqarsinnaanerinut tunngatillugu ataatsimiititaliap innersuussutaa tassa Pisortaqarfiit aammalu ataatsimiititaliat attuumassuteqartut nalilersuinissaannik kissaateqarneq tamanna qujassutigaara. Isumaqarpunga tamatigut nalilersuinissaq pisariaqartoq tapiissuteqariaatsit ullutsinnut tulluut-tuuneri pillugit.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Oqallisigisatta imaannaanngissusiata takussutissaraa Inatsisartuni ilaasortat arlaqartugut sulif-fissaaleqinermut sammisunik soqutiginartunik arlalissuarnik nassiussaqarsimagatta, taassuma ersarissarpaa suliassaq qanoq annertugisoq.

 

Uanga siunnersuutigisannut akissutaasut oqaaseqaataasullu tamaasa ataatsimut isigalugit naammagisimaarinnitariaqaluarlunga pakatsilaartutut misigisimavunga.

 

Ersarissumik siunnersuutigisimavara Kujataani illoqarfiit sanaartornermut sanaartortitsivim-  mik aallartitsiffigineqassasut. Taqqavani annerusumik aalisagaq ataaseq raajaq isumallutigaarput. Inuit amerlasuut arlalinngorlugit suliffissaqartinniarneranni tassa taanna annerusumik isumal-luutigaarput. Royal Greenland-ip  suliffiutiminik tunisassiassaatiminut naleqquttunngorsaanerata takutippaa aalisagaqannginneranik eqqorneqareerlutik Paamiut Nanortalillu allanngortitsinerup aamma annertujaarsuarmik eqqortussanngorai. Naak soorunami Paamiuni pujoorineq isumalluu­taasinnaagaluartoq, kisianni takusinnaareerparput tamaat ataatsimut isigalugu annertunerusumik isumalluutissaqarata. Pakatsilaartutut misigisimaninnut oqaaseq una ilaatigut atorneqartoq aallaavigaara tassa qulaajaaqqaallunigooq. Sunaana qulaajarneqarniartoq? Suliffissaaleqisorpas­suit nalunngilagut sanaartornerup iluani aamma ilinniarsimasorpassuit. Assersuutigiinnartigut Paamiuni amutsiviuteqarpugut assiliaatigiinnarparput immaqa taamak oqaannaraanni ajunngin­neruvoq. Aamma illoqarfimmi sanaartornermut suliaqartut suliassaaleqeqaat illoqarfinni allani aamma tassa taamaappoq Nanortalikkunni. Isumaqarpunga aammalu sanaartorneq taannaajuar­poq inissianik sanaartorneq imatorsuaq allanngorartuunngilaq ukiumut, tassanilu aamma atortussiassat atortarivut takusinnaareerparput. Aamma apeqqut taanna siusinnerusukkulli saqqummiussimasara nalunngilara sulisitsisut assorsuaq soqutigigaat allaat utaqqiinnartut saaffigineqarnissaminnik pilersaarusioqataaminut piareersimagamik.

 

Taamaattumik sunarpiaq qulaajarneqassanersoq uanga akunnattuungassutigivara, suut tamar- mik ersimmata, qanoq iliuuseqarnissarli amigaataalluni.

 

Aamma tamatta nalunngilarput inissianik atuarfinnillu annertoorujussuarnik iluarsagassanik peqarluta, massakkut aallartilaarlutik suliaralugit. Aamma tassani qulaajagassaqanngilaq suna tamarmi ersippoq nalunaarsorneqareerput aningaasat imak amerlatigisut atorfissaqartippagut. Atuarfiit inissiat pitsaasumik imaattussagutsigit, suliaq aallartereerpoq kisianni nalunngilarput pisariaqartitsineq qanoq annertutigisoq.

 

Illorput 2000 tusarparput naleqquttoq nunatsinni atussallugu aamma taanna ersarippoq, Siku Blok massakkut nittarsaanniarneqarpoq, misilillugu Narsami Narsarsuarmilu sananeqareerpoq, oqaatigaat oqungaaramigooq ingasattumilluunniit kiattarpoq. Tamakkua tamarmik ersereerput suna suliassaasoq taamaattumik neriulluaraluarlunga kiisami suliassap taassuma pimoorussamik aallartinneqarnissaa immaqa ungasigunnaartoq, taamaattoq suliffissaaleqisorpassuit tamaasa eqqarsaatigalugit pakatsilaarpunga aasit misissuinersuarngaasiit ikkarliffiuniannguatsiarmat. Aamma siunnersuutit ilaasortanit allanit soqutiginartorpassuit isumaqatiginartorpassuillu eqqarsaatigalugit saqqummiunneqarsimasut amerlanersaajaasiit immaqa misissuinersuarnut ikkarlinnialerunarput. Taamak pisoqassappat ajuusaarnassaaq.

 

Finn Karlsen, Atassut:

Una siullermik paasigakku naatsuarannguamik oqaaseqarfigissavara Hans Enoksen-ip siunner­suutaa inuusuttunut kiffartuussinermut tunngatillugu.

 

Tassa taamatut inuusuttuni kiffartuusineq annertorujussuarmik nunaqarfinni pisariaqartinneqar­toq iluaqusiisussavoq annertuumik nunaqarfinnut. Tassami ukiorpaalunngulersuni nunaqarfinni aqquserngit aammalu asimioqarfinni annertoorujussuarmik ajornartorsiutaapput aningaasalerne­qarsinnaanatillu.

 

Taamaattumik annertuumik malunnartumik nunaqarfinni aqquserniornernut allanillu nunaqarfin­ni suliassaasinnaasunut pingaaruteqartussaapput.

 

Taava Kattusseqatigiinnut tunngatillugu; Kattusseqatigiinnit Anthon Frederiksen-ip siunnersuu­terpassuaqartarpoq soorlu tassa uani aatsaaginnaq oqalukkami partiilersuussineq oqaatigimmagu. Uanga Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu ataatsimiititaliami ataatsimilluunniit partiilersor­nata isumaliutissiissummik saqqummiivugut aamma siunnersuutigisartagaasa ilai akuersissutigi­neqartarput. Aamma maani partiini ilaasortat siunnersuutaat itigartinneqartarput. Taamaammat partiilersuussineqanngilaq.

 

Taava avataaniit tikerartitsinerujussuup killilersimaarniarnissa annertoorujussuarmik oqallisigi­sarparput Anthon Frederiksen-ip oqaatigimmagu Siku Blok-i uanga aamma assorujussuaq nammineq qanimut malinnaaffigisimagakku maannakkullu tusassanagu qanoq eqqarsaatersuuti­gineqarnersoq sanaartorsinnaaneq eqqarsaatigalugu. Tassami massakkut aatsaaffaarik Peter Ostermann-ip taavaa siornatigut ukiut 20-30-it matuma siorna illuliaasimasut millioonerpassuit atorlugit iluarsagassat aningaasassaqartinngikkigut, qanormi taama qanoq issimassagaluarpa Siku Blok-i atorlugu sanasimassagaluarutta ukiut 20-30-it matuma siorna. Qanormi taama iluarsagassat amerlatigisimassagaluarpat.

 

Isumaqarpunga ullumikkut sanariaatsiminngaaniit anikinneeraarakasiusimassagaluartut aningaa­sartuutissat. Taamaattumik assorsuaq eqqarsaatigilluaqquara Siku Blok-ip suli piviusumik piviusunngortinniarneqarnissaa. Inatsisartuni saqqummeqqaarmat tapersersorneqartorujussuum­mat, massakkut soorlu nipangiukkiartuaarneqartutut isumaqarfigigakku.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nuannaarutigaara oqaaseqartup kingulliup oqaatsit uku anitai suliaq ataatsimiititaliamit suliarine­qarpoq partiilersorneq eqqarsaatiginagu aammami taamaattariaqarpoq.

 

Uangaana uanga siunnersuutigisannut tunngatillugu erseqqissaatigerusukkiga tassa produktions­skolet taakkua iluatinnarluinnartutut isumaqarfigigakkit aamma nammineerlunga Herninngimi, Herninngip Kommuuniani, tassunga tunngasut arlalippassuit annertuut suliffissaaleqinermut akiuiniarnermut ajunngitsumik misilittaqarfiullutik atorneqartut takuniarsimagakkit. Isumaqar­punga pingaartumik Danmarkimi aamma suliffissaaleqineq taama annertutigisoq tassani nunami misilittakkat ajunngitsut nunatsinnullu naleqqussarlugit atorluarneqarsinnaasut ilanngullugit iluatigineqartariaqartut.

 

Taamaattumik apeqqutaasariaqanngilaq ilumut siunnersuutigineqartoq produktionsskoleusaria­qarnersoq naleqqussarneqarsinnaavoq nunatsinnut allamik immaqa taallugu, aamma kalaallisut taajuusiisoqarsinnaasarpoq pisariaqanngilaq taamaattoqqissaajunissaa. Taamaattumik saqqum­miunneqarneraniilli partiit ilaanninngaanniik itingartitsivinnermik oqariartorneq isumaqarpunga suliffissaaleqinerup akiorneqarnissaanut pimoorullugu suliniarnermi peqataasariaqartugut tamatta.

 

Iluatinnartorpassuit taassuma atorneqartup iluaniipput. Soorlu ullumikkut oqartoqartarpoq kalaallinngooq pingaartumik sulisartoqarnerup iluani sulisorineqarsinnaanngimmata tikisitanik taarserneqartarput. Tamakkua oqaatigineqartartut isertuutiinnarnagit aammalu kannguginagit oqallisigisariaqarpagut. Tamakkiisumik kalaallit ullumikkut suliffissaqanngitsut 3000 sinnerlugit amerlassuseqartut atorluarneqassappata aammalu tikisitat sapinngisamik ikinnerpaaffissaaniitis­sagutsigit, taava piorsaavimmik piginnaanngorsaqqiffissamik ullaakkut makissinnaanermut ilinniarfissamik sulinerup aammalu perorsaaffiup nangeqqiffissaanik oqaatigineqarsinnaasumik pilersitsisoqarnissaa isumaqarpunga pisariaqarluinnartoq. Aamma Isumaginninnermut Ataatsi­miititaliarsuup isumaliutissiissutaa eqqartoriigarput maani qiviarutsigu tassani assigiinngitsor­passuit eqqartorneqarput, arlaanik pilersitsinissamik tunngaviliisut.

 

Taamaattumik isumaqarpunga ullumikkut pireersut aammalu ilaatigut atorluarneqanngitsut taakkua saniatigut pilersitsinissaq suliffissaaleqisut ikilisarneqarnissaanut tunngatillugu pisaria­qartoq.

 

Assersuutigiinnariarutsigu ullumikkut oqaluuserisatta ilaat, tassalu qimminut nerukkaatissior-feqalernissamut tunngasoq pimoorullugu suliniutigineqarpat, illoqarfiit ilaanni qimmeqarfiusuni, Ilulissat uanga nalunnginnakkit taakkua assersuutigikkajuttarpakka Ilulissani qimmeqarpoq 6000 missaannit, takorlooriarussiullu qimmeq ataaseq ullormut qassit kiluunik pisariaqartitsissanersoq nerisassanik, taava sapaatip akunnerata ingerlanerani qassit tonsi pisariaqartitaa qimmip takorlo­orneqarsinnaavoq. Aammalu ukiumut suli naatsorsuigutta tonsit arlalissuit pisariaqartinneqassap­put.

 

Taamaattumik maani assortuutinngilagut aamma tamatta isumaqatigiilluinnarpugut suliffissaale­qineq akiorneqarnissaanut, taamaallaat mamaatsorivaa ilaatigut siunnersuutinik naaggaavitto­qareerluni oqartoqarnera, naak tamarmik taamak oqanngikkaluartut. Atorfissallit iluatinnaateqar­tortai isumaqarpunga iluaqutigalugit suleriaqqinnissatsinni ingerlasariaqartugut.

 

Benedikte Thorsteinsson, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakersuisuq:

Qujanaq. Erseqqissassavara inuusuttut sulliviannut imaluunniit produktionsskolimut tunngatillu­gu uanga maani assortuiniannginnama, kisiannili oqaatigereerkakka seqqissaannassallugit, tassa misissuinitsinni aamma misilittakkat pitsaasut suunersut misissussallugit produktionsskolit ilanngullugit.

 

Isumaqarpunga taamatut aallartitsisarnerit suugaluartulluunniit pitsaasuusimappata allanit aamma atorneqarsinnaanerit aamma suliniutigineqartariaqartoq. Isumaqarpunga taanna assor­tuussutiginngikkipput taanna.

 

Taamaatumik taanna tassunga killeqarteriarlugu. Una Peter Ostermann-ip oqaatigimmagu uagut misissueqqaarluta aatsaat isummerfiginiaripput. Erseqqissassaatigissavara uani akissuteqaatitsin­ni Peter Ostermann-ip siunnersuutaa toqqaannartumik uagut akissuteqarfiginnginnatsigu tassami misissuinissarput uagut tassunga tunngatillugu inassutiginngilara imaluunniit oqaatiginngilara issuaqqilaaginnassavarali una "ataatsimut isigalugu Naalakkersuisut anguniagaraat nunatsinni atugassanik tunisassiorneq patajaallisarneqassasoq, tamannali aningaasarsiornikkut oqimaaqati­giissaarluakkamik pissasoq. Tamanna susassaqarfimmi allami suliaralugu aallartinneqareerpoq." Peter Ostermann-ip siunnersuutaanut tunngatillugu taanna akissutigivarput, erseqqissassavaralu taanna suliassaq Sulisami taavalu aamma sulisitsisut peqatigiiffianni pilersaarusiorneqarmat.

 

Otto Steenholdt, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Allanik oqartussaqanngimmat, taamaalilluni ullormut oqaluuserisassaq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa taamaalillugu inerpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.