Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 53-1

Ataatsimiinnerit ] Tilbage ] Op ] Næste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 2. juni 1997 nal. 17.15

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 53.

 

Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa.

(Ataatsimiititaliap siulittaasua, Jonathan Motzfeldt aamma Maliinannguaq M. Mølgaard)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

 

Jonathan Motzfeldt, Siunnersuuteqartoq, Siumut:

Siunnersuutiga ilassilluarneqarmat qujassutigaara, partiinit tamanit ilassilluarneqarpoq taperser­sorneqarluni aamma nuannaarutigaara Peqqinnissamik Naalakkersuisup inussiarnersumik nuannersumillu suliassaq tigusimammagu, taamaalilluni ingerlaqqinnissamut periarfissat taakkartorneqarlutik. Isumaqarpunga aamma piffissaq eqqartoq tunngavia eqqorlugu siunnersuut taanna maannakkut saqqummiunneqartoq.

 

Tassami siunnersuutigisanni uanga arnat tassani pisimavakka aamma tassani noqqaassutit arnaninngaanniit namminermi saqqummertartut eqqarsaatigalugit suliariniarneqarnissaq isuman­naartumik pinaveersartitsiniarnissaq nappaammik anguniarlugu.

 

Soorunami allat kræft-mut tunngasut, tobatornikkut aallatigulluunniit, tupatornaveersarnissamik kaammattuinerit ajorinngilakka aamma taamaattut aqqutissaammata.

 

Kisianni pingaarnepaatippara, aamma maluginiarsimavara København-mi amt-a imaluunniit Danmark-mi aamma amt-it ilaat, suliniutissaminnik piviusumik iliuuseqarniartarsimanerat aamma nappaammik taamak ittumik uaguttut immaqa annertutigisumik atugaqanngikkaluarlutik maannakkut naamassiniagaqarmata.

 

Uagut aamma puujortarparput ilaannikkut taamaattunik eqqartuigutta soorlu nappaatip akiorni-arneqarneranut pinaveersaarnissaannut, inuit taamak amerlanngittigaluta, taamak ikitsigaluta, aammalu atortorissaarutinik taamak annertutigisunik peqarluta, naammassisinnaasariaqarparput, ukiut tamaasa pinngikkaluarlugu, Kalaallit Nunaanni arnat tamaasa neqeroorfigisinnaassallugit, misissortinnissamik taamaattumik.

 


Amerlassuserput najoqqutaralugit taamak ittunik pinaveersartitsinernik neqeroorutissat arna-   nut ukiui aaliangersimasuninngaanniit periarfisssittariaqarpagut. Tamanna isumaqarpunga naammassineqarsinnaasariaqartutut isigisariaqaripput. Inuit million-usuugutta allaavoq, kisianni imak amerlanngitsigaagut aammalu atortorissaarutit nalaanni inuulluta, pikkorissunillu aamma nakorsanik pilersaarusiortussanik peqarluta naammassisinnaagipput isumaqarpunga oqartariaqar­luta, naammassiniartariaqarparput taamak ittoq suliassaq.

 

Anders Nilsson-ip oqaaserisamini tb-mi iliorsimanerup umiarsuarmi inunnik misissuinernik ilalerlugu sulisinnaanera, sulisitsisinnaaneq taavaa, apeqqutit tamakkua takornataasariaqanngillat aaqqiiniassalluni, siunnersuutitut uanga pingaarutilittulluunniit isigaakka periarfissat taamaattut qiviarneqassappata. Aamma imaaginnassanngimmat aasinaasiit illoqarfimmi kisimik najugallit arnat periarfissinneqassasut aamma arnarparujussuit nunaqarfinni allanilu, ullut tamaasa nakorsi­arsinnaanngillat aamma taamaalillutik neqeroorfigineqassagaluarmata.

 

Suliassaq taamak ittoq naammassineqarsinnaasariaqarpoq inuiaqatigiit taamak ikitsigisunik inulinni aammalu taamak pikkoritsigisunik atortorissaarutinillu aamma pigisaqarfiusuni.

 

Kristine Raahauge, Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaata siulittaasua, Siumut:

Partiit oqaaseqartuinut tamanut qujangaarpunga, tassa siunnersuuteqartunut isumaliutissiissutit­sinnut tapersersuinerat pillugu.

 

Aammalu nuannaarutigalugu arlariinnik eqqaaneqarmat peqqinissaq siunertaralugu paasititsi-niaanissaq qanoq pingaaruteqartigisoq, aammalumi taanna qanittukkut peqqissuseq pillugu nassuiaateqarnermi tikkuartorneqartoq ilagivaat inuup nammineq peqqinnissani eqqarsaatigalugu inuuniarnerminik nalunngisaqarluaruni paasisimasaqarluaruni aamma ajornerusumik nappar-simalernissaminut imminut ikiorsinnaanera.

 

Atassut-ip oqaaseqartuanut una tarnikkut ikiorserneqartarnissaq peqqutigalugu apeqqusiinera, tassalu uani Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa 1997-mi upernaakkut ataatsimiinnerup nalaani Peqqinnissamut ataatsimiititaliaq april-ip 30-ni aamma maj-ip 22-ani ataatsimiippoq.

 

Ataatsimiititaliap Inatsisartunut ilaasortap Jonathan Motzfeldt-ip arnat illissamikkut iviangimik­kullu kræft-qartut sapinngisamik piaartumik paasineqarlutik katsorsarneqartarnissaannik siunnersuutaa kiisalu Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip najukkani tarnip pissusiinik ilisimasalinnik atorfinititsisarnissamik siunnersuutaa oqaluuserai.

 


Arnat illissamikkut iviangimikkullu kræft-qartut sapinngisamik piaartumik paasineqarlutillu katsorsarneqartarnissaannik Inatsisartunut ilaasortap Jonathan Motzfeldt-ip siunersuutaa. Jonathan Motzfeldt-ip siunnersuutaata oqaluuserineranut atugassatut Peqqinnissamut Ilisimatu­sarnermullu Pisartaqarfimmit paasissutissarsiortoqarpoq, arnallu ilumikkut nappaataannut aqutsisutut nakorsaaneq Peder Kern arnat illiaasa paavinik qinnguartaalluni misissuinermik suliniutaalersussaq, ukiamut aallartinneqartussatut naatsorsuutigineqartoq pillugu ataatsimiititali­amut oqaasiinnartigut nassuiaateqarpoq.

 

Jonathan Motzfeldt-ip siunersuutaa tapersersorini ataatsimiititaliap oqaatigissavaa. Ataatsimiiti­taliap Naalakkersuisunut kaammattuutigaa, kræft-mik nappaatit allat assersuutigalugu iviangik­kut, puakkut, erlavitsigut il. il. pitsaaliornissaannik pilersaarutit suliarineqassasut. Iliuusissatut pilersaarutit kræft-mik pitsaaliuinermik pilersaarutit taamaattut aallartinneqarnerisa qanoq akeqarumaarneri naatsorsuutinik ilaqartillugit. Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut taamatuttaaq kaammattuutigaa, illissap paavanik qinnguartaanikkut misissuinerit aallartinneqarnerinut atatillugu paasisitsiniaanerit annertunerusut aallartinneqassasut.

 

Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq M. Mølgaard-ip najukkani tarnip pissusiinik ilisimasa­linnik atorfinititsisarnissamik siunnersuutaa.

 

Kommuunini tarnit pissusiinik ilisimasalinnik atorfinititsiortornissamik Maliinannguaq M. Mølgaard-ip siunnersuutaa aamma ataatsimiititaliap oqaluuseraa. Najukkani tarnip pissusiinik ilisimasalinnik amerlanerusunik atorfinititsisoqartariaqartoq ataatsimiititaliap siunnersuuteqar-toq isumaqatigaa. Isumaginninnikkut pitsaaliuinermi inuillu inuttut inuuniarnikkut atukkatigut ajornartorsiuteqartut ikiorneqartarneranni tarnip pissusiinik ilisimasaqartut pingaaruteqarnerat Ataatsimiititaliap pingaartippaa. Ataatsimiititaliap aammattaaq Isumaginninnermik iluarsaaqqin­nissamut Ataatsimiititaliarsuup inerniliinera innersuussutigaa. Tamatuma saniatigut kommuunini tarnip pissusiinik ilisimasalinnik atorfinititsinermi aningaasartuutit agguataarneqartarnerat ataatsimiititaliap oqaluuseraa.

 

Siunnersuut toqqaammaviusumik isumaqatigalugu ataatsimiititaliap oqaatigissavaa inerniliivor-lu aaqqissuussinerup taamaattup aningaasalersorneqarnera Namminersornerullutik Oqatussat KANUKOKA-llu isumaqatigiinniutigisariaqaraat. Taamaammat ataatsimiititaliap kommuunini tarnip pissusiinik ilisimasalinnik atorfinititsisalersinnaanerit aaqqissuussinerullu taamaattup aningaasalersoneqarnera pillugu KANUKOKA-mik oqaloqatiginninnerit aallarteqqullugit Naalakkersuisunut kaammattuutigaa.

 

Ataatsimiititaliami ilaasortaapput Siverth K. Heilmann aammalu Anders Nilsson - Atassut-miit, Maliinannguaq Markussen Mølgaard - Inuit Ataqatigiit-niit Niels Mattaaq - Siumut uangalu Siumut.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:


Aallarniutigalugu Inatsisartut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut peqqinnissamut ataatsiititaliaani siulittaasutut tunuarnerani Naalakkersuisut sinnerluit ataatsimiititaliami tassani sulisimaneranik qutsaviginiarpara aammalu Inatsisartunut ilaasortaq Kristine Raahauge siulittaa­sutut qinigaanerani pilluaqqullugu.

 

Arnat illissamikkut iviangimikkullu kræft-qartut sapinngisamik piaartumik paasineqarlutillu katsorsarneqartarnissaannik Inatsisartunut ilaasortap Jonathan Motzfeldt-ip siunnersuutaa pillugu kiisalu kræft-mik nappaatit allat soorlu puatsigut naakkullu kræft-qalersinnaanerup pinaveersaar­tinniarneranut qanoq iliuuseqarnissamik sulissuteqartoqarnissaanik ataatsimiititaliap kaammat­tuuteqarneranut tunngatillugu makku ilisimatitsissutigissavakka:

 

Illissap paavatigut kræft-qarneq. Naalakkersuisuni paasivaarput ataatsimiititaliaq illissap paavatigut kræft-qartarneq pillugu suliniutinik ilisimatinneqarsimasoq, tassalu aaqqissuussaa-sunik inunnik misissuisitsisarnissamut pilersaarusiorneq ingerlavoq, ukiup matuma naanginnera­ni aallartittussatut naatsorsuutigineqarluni.

 

Iviangikkut kræft-qarneq. Ukiut 25-it ingerlaneranni piffissami 1950-miit 1974-ip tungaanut iviangimikkut kræft-qartut 50-it paasineqarsimapput, tassa ukiumut agguaqatigiissillugu marluu­sarsimallutik. Nunatsinni iviangimikkut kræft-qalersartut amerliartortutut nakorsanit taakkunann­ga katsorsaasartunit oqaatigineqarpoq. Danmark-mi arnat inuunerup ingerlanerani iviangimik- kut kræft-mik eqqugaasartut 8 %-put.

 

Pissutsit kræft-qalersartut amerliartornerinut pissutaaqataasut makkuupput:

 

Nunatsinni agguaqatigiisillugu ukioqqortusiartornerunerput agguaqatigiisillugu. 

 

Arnat ikinnerusunik meerartaartarnerat, tassami naartuneq milutitsinerlu iviangikkut kræft-qalersinnaanermut illersuutaasarmata.

 

Iviangit immuisa taartaannik atuinikkut piffissaq arnat milutitsiffiata piffissap sivikilli­sarnera.

 

Arnat naartusinnaanngitsut amerliartornerat, naartunikkut milutitsinikkullu illersuut pinngitsoortarmassuk.

 

Arnat akornanni tupamik pujortartarnerup atugaanerujartornera.

 

Iviangikkut kræft-qarnerup paasineqalertorlunilu katsorsarneqalertornissaa pillugu Danmark-mi Sundhedsstyrelse-i nassuiaammini danskit amt-nut ilaatigut ima kaammattuuteqarpoq:

 


Siullermik, amt-it tamarmik nappaammik paasiniaariaatsimik pilersitsissasut nappaatip paasisap katsorsarneqarneratalu pitsaassusissaa anguniarlugu. Paasiniaariaaseq, ima­luunniit pilersaarut, taama ittoq inunnik misissuititsisinnaanerit ingerlalluarnissaanik tunngavissaalluarpoq.

 

Aappassaannik, iviangikkut kræft-mik qinnguartaanikkut misissuinissamik, mammo­grafiscreening, amt-it pilersaaruteqartut misissuinerup misigissutsitigut kingunerisarta­gaat pillugit ilaatigut "kræft-qartutut paasisat eqqunngitsut" kingunerisartagaannik paasiniaallutik misissuinissaat kaammattuutigineqarpoq.

 

Aammattaaq oqaatigineqassaaq arnat 50-69-nik ukiullit iviangimikkut kræft-qalersimasinnaa­nerannik taamatut misissuisarneq, misissorneqartuni taakkunani toqusartut 29 %-nik ikilisima­nerannut uppernarsaatissaqarmat. Allanik ukiulinnik misissuinerup qanoq sunniuteqarsinnaa­nerannik takussutissaqanngilaq.

 

Oqaatigineqassaaq danskit amt-ii ataasiakkaat taamaallaat, tassa København-nip kommuunia kiisalu Fyn-ip Storstrøm-millu amt-ii, inunnik misissuinissamik pilersaaruteqarsimammata, allat tamarmik nappaammik paasiniaasarneq qinersimagaat.

 

Sundhedsstyrelse-ip najoqqutassiai malillugit ivianginik qinnguartaalluni misissuinerup iluaquti­tassaa, nunatsinni inoqassutsimut atuutsikkaanni, tassaavoq ukiumut ataatsimut iviangimigut kræft-qalersimasup ataatsip piaartumik paasineqarnermigut pilanneqareernermigullu arnap aniguinissaata qulakkeerneqarsinnaanera.

 

Naggasiullugu oqaatigineqarsinnaavoq iviangikkut kræft-qalersimasinnaanermik qinnguartaallu­ni misissuineq iluaqutitaqarlunilu ajoqutitaqarsinnaammat. Pilersaarutip naammassiniarnissaa ajornakusoorpoq, taamaattumillu nakorsaanernit immikkut ilisimasalittut akisussaasut attuumas­sutillit peqatigalugit ataatsimiititaliami nalileqqissaarneqartariaqarluni. Pilersaarutip aningaasar­tuutitai allanut sullissinermut eqqunneqarusuttunut oqimaaqatigiissinnissaat pisariaqarpoq.

 

Aningaasartuutitaqarujussuanngitsumilli aaqqiissutaasinnaasoq unaavoq iviaginut qinnguartaam­mik Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuata qinnguartaasarfiata pilerneqarnissaa, taamaalilluni nappaammik paasiniaaffeqalissammat napparsimasunillu peqqinnissaqarfeqarfinnit innersuunne­qartunut misissuiffeqalissalluni.

 

Allakkut kræft-qalersimasinnaasunik misissuinissat pillugit. Inunnik misisuinissamik periutsinik, kræft-qarfiulersimasinnaasut pillugit piaartumik paasinnissutaasinnaasunik ullumikkut nakorsat peqanngillat, kræft-qalefiusinnaasut soorlu makku eqqarsaatigalugit:

 


Puakkut kræft-qarneq, oqaatigineeqassaarli puakkut tuberkulose-qalersimasinnaasunik qinnguar­taanikkut akuttunngitsumik misissuisarnerup atorneqaqqilernera ilatigut iluaqutaasinnaammat, tassa taamatut misissuineq iluatsillugu puakkut kræft-qalersimasinnaasut paasineqarsinnaamma­ta.

 

Qingakkut, torlukkut, qanikkut qinersinilu qisiliorfinni kræft-qalersarneq. Innuttaasut siutini, qingami, toqqusaanilu nappaatinut immikkut ilisimasalimmut misissorteriaannaanissaat qulakke­ertariaqarpoq. Immikkut ilisimasqarfik Dronnin Ingrid-ip Napparsimavissuani pilersinneqaqqam­merpoq, sinerissamilu angallannerit annertusisussaapput misissuinissaq siunertaralugu.

 

Naakkut kræft-qarneq. Napparsimasut naaminnut atatillugu ataavartumik ajornartorsiutillit gastroskopi-mik taasartagaat atorlugu qinngullugit misissorneqarnissaannik neqeroorfegineqar­tariaqarput. Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuata pilaasarfiani ullumikkut taamatut misissui­soqalersinnaavoq arlalitsigullu angalasoqarpoq. Angalanerit annertusiniarneqassapput.

 

Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq Markusssen Mølgaard-ip tarnip pissusiinik ilisimasalin­nik najukkani atorfinititsisarnissamik siunnersuutaanut tunngatillugu makku oqaatigissavakka:

 

Tarnip pissusiinik ilisimasalinnik kommuunini atorfinititsiortornissamik siunersuummut Naalakkersuisut paasinnipput pitsangorsaataasinnaasunillu suliniarnissamut ammallutik. Ineriartornerup takutippaa innuttaasunut tarnimikkut inuttullu atukkamikkut ajornartoriutilinnut suliniuteqarnerup siuarsarneqarnissaa annertuumik pisariaqartinneqartoq, taamaaliornikkut najukkani nukissanik atorluaanissamut periarfissagissaarnerulissammat. Assersuutigalugu aliasunneq, ajornartorsiuteqarneq aammalu imminortartut amerlanerujussuat susassaqarfiupput pingaarutillit kommuunini suliniuteqarfiusariaqartut.

 

Taamaattumik Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup KANUKOKA pisortaqarfiil­lu allat attuumassutillit attaveqarfiginiassavai ajornartorisutinik aaqqiinissamut periarfissanik paasiniaanissaq siunertaralugu, tassunga ilanngullugu aningaasalersuinissat suliassanullu akisussaaffinnik agguataarinissat eqqarsaatigalugit.

 

Niels Mattaaq, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut Peqqinissamut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa Siumut-miit imatut oqaaseqar­figiniarparput. 1997-mi upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaani Peqqinnissamut ataatsimiititaliaq april-ip 30-ani aamma maj-ip 22-ani ataatsimiippoq.

 

Ulluni taakkunani Inatsisartut peqqinnissamut ataatsimiititaliaata sammisimavai Inatsisartunut ilaasortap Jonathan Motzfeldt-ip arnat illissamikkut iviangimikkullu kræft-qartut sapinngisamik piaartumik paasineqarlutillu katsorsarneqartarnissaannik siunnersuutaa.

 


Kiisalu Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq Mølgaard-ip najukkani tarnip pissusiinik ilisimasalinnik atorfinititsisarnissamik siunnersuutaa oqaluuserineqarnera.

 

Jonathan Motzfeldt-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Siumut isumaqarpoq, ataatsimiititaliap oqaatigisaatut peqqinnisamut ilisimatusarnermullu pisortaqarfimmiit paasissutissiisoqarsimam­mat, arnat ilumikkut nappaataannut aqutsisutut nakorsaaneq Peder Kern, arnat illiaasa paavinik qinnguartaalluni misissuinermik suliniutaalersussaq pillugu, ukiamut aalartinneqartussatut naatsorsuutigineqartoq oqaasiinakkut nassuiaatigisimagaa, tassungalu paasissutissat ersaritsut saqqummiullugit Siumup taamatut nappaatillit piaarnerusumik paasineqarlutillu katsorsarneqar­tarnissaat siunnersuuteqartutuut kaammattuutigaa.

 

Aamma Siumup ataatsimiititaliaq isumaqatigaa Naalakkersuisunut kaammattuutigineqassasoq kræft-mik nappaatit allat soorlu iviangitsigut, puatsigut, erlavitsigullu il.il. pitsaaliornissaanik pilersaarutit suliarineqassasut.

 

Siumut-miit ataatsimiititaliaq isumaqatingaarput Naalakkersuisunut kaammattuuteqarmat kræft-mik misissuinerit ilutigalugit timip pissusiisa allat nappaammik pasinarsinnaasunik misissuiner­nut atatillugu annertunerusumik paasisitsiniaanerit aallartinneqassasut.

 

Kiisalu Siumut isumaqarpoq pingaaruteqartuusoq Paarisa-p pilerseqqinneqarnissaa, Paarisa-mmi sulinermini annertuumik pitsaaliuvinerit paasisitsiniaanerit allallu inuiaqatigiinnut pingaaruteqar­tuusut paasisitsiniutigalugit ingerlanneqartartut annertoqisut suliarisarmagit matumuuna Paarisa-p pilerseqqinneqarnissaanut isumaqataanerput saqqummiupparput piaartumik piviusunngussasoq Kalaallit Nunatsinni ulluni ukiunilu aggersuni pisariaqartinneqaqimmat.

 

Kiisalu Inatsisartunut ilaasartap Maliinannguaq Mølgaard-ip najukkani tarnip pissusiinik ilisimasalinnik atorfinititsisarnissamik siunnersuutaanut tunngatillugu Siumut-miit ataatsimiitita­liap tapersiinera isumaqatigalugu nalunaarutigeriarlugu oqaatigissavarput illoqarfinni avinngaru­simasuniittuni taamatut atorfilik assut amingaatigineqarmat, taamaattumik tarnip pissusiinik ilisimasalimmik atorfinititsisarnissamik siunnersuut isumaqatigaarput. Kiisalu ataatsimiititaliaq isumaqatingalutigu, tapersiissuteqassagut, pingaaruteqarluinnarmat piffimmi pitsaaliuinermut suliniuteqarnerit annertunerusumik tapersersorlugillu ikiortariaqarnerat tamani eqqumaffigilluar­neqarnissaa kaammattuutigaarput.

 

Inuillu inuttut inuuniarnikkullu atukkatigut ajornartorsiuteqartut pisariaqartittuassammassuk tarnip pissusiinik ilisimasalimmik atorfeqartitsinissaq.

 


Kiisalu ataatsimiititaliaq Siumut-miit isumaqatigaarput tarnip pissusiinik ilisimasalinnik atorfini­titsinermi anngaasartuutigiummaakkat agguataarinikkut angusaqarfiginiarneqartassasut. Soorlu ataatsimiititaliaq aalajangiinermini oqaaseqartoq Namminersornerullutik Oqartussat Kommuune­qarfiillu Kattuffiata isumaqatigiinniutigisariaqaraat.

 

Aamma ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput oqaaseqarnermini inassutigimmagu aaqqissuussi­nerup taamaattup aningaasalersorneqarnera pillugu nunatsinni Kommuuneqarfiit Kattuffianniik oqaloqatiginninnerit aallarteqqullugit Naalakkersuisunut kaammattuuteqarmat.

 

Isumaliutissiissut Siumut-miit taamatut oqaaseqarfigalugu isumaqataanerput nalunaarutigssavar­put.

 

Anders Nilsson, Atassut-ip oqaaseqartua:

Atassut-ip iluareqalugu oqaatigiumavaa ukioq manna illissap paavani kræft-qartoqarsinnaanera­nik misissuisalerneq atulerinneqarsimammat - naak immaqa arnat inersimasut affaannaat misissorneqartarsimagaluartut.

 

Atassut-ip aamma akuersaarumavaa peqqinnissaqarfimmi qullersaqarfimmit pilersaarutigineqar­mat allatigut kræft-qarsinnaanermik misissuisitsisalernissamik pilersaaruteqarmata.

 

Ungasinngitsukkut tusarparput kræft-qarnerit ilaat tassa putsigut kræft-qarneq ajorunnaarsinnias­sallugu neriuutissaqangaanngitsoq. Nappaassuarli taanna pinaveersaassallugu periarfissaqarpoq.

 

Nunatsinni inersimasut 80 %-ii pujortartarput. Puatsigullu kræft-qalersarnermut pissutaanerpaa­voq pujortarneq, pujartarnerlu aamma nappaatinut allanut pisuusarpoq. Taamaattumik puatsigut kræft-qarlernaveersaarnissaq inuit ataasiakkaat namminneq isumagisassaraat. Pujortarnaveersaar­nissaq ajornanngeqaaq. Aningaasaatitit ileqqaarniakkit - tupasissanak! Pujortartarnak!

 

Atassut-miit aamma pingaarteqalugu oqaatigerusupparput kikkut tamarmik - sumi najugaqar­nerat apeqqutaatinnagu - misissortinnissamut periarfissaqartariaqartut. Taamaattumik kaammat­tuutigeqqissavarput umiarsuarmik anginngitsumik naleqquttumik pisaarnissaq qanoq akeqassa­nersoq naatsorsoqqissaaqqullugu. Taanna angallatigalugu inoqarfiit tamaasa tikinneqarsinnaap­put misissuiffigalugillu.

 

Atassut-ip aamma tapersersorumavaa anersaakkut timikkullu atugarliuteqartut ikiorserneqarsin­naanerat pitsanngorsartuaqqullugu. Tamakkuli nalinginnaavallaalersinnagu eqqaasitsissutigisari­aqarparput inuit tamatta peqqissuuniarnissatsinnut nammineq angisuumik pisussaaffeqaratta! Ilagisariit ikinngutillu kisiisa eqqarsaatiginagit aammali inuit allanit soqutigineqanngitsutut ittut eqqarsaatigalugit.

 


Tarnikkut ikiorserneqartarneq isumannaarneqarsimagaluarpoq, tamannali nioqqutissamut iluameersumut taartaaginnarpoq, tassaasoq, inoqatit atugarissaarnissaat eqqarsaatigalugu isumaginninneq namminerlu piumassutsimik soqutigisatigut akissarsiaqarfiunngitsumik sulineq.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartunut Siulittaasortaap Jonathan Motzfeldt-ip arnat illissamikkut iviangimikkullu kræft-qalersartut sapinngisamik piaartumik paasineqarlutillu katsorsarneqartarnissaannik siunertaqartu­mik kiisalu Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip najukkani tarnip pissusiinik ilisimasalinnik atorfinititsisoqartariaqarneranik oqariartuuteqartunik siunnersuuteqar­simanerannut Inuit Ataqatigiit isumaqataavugut tamannalumi isumaliutissiisutigineqartumi uppernarsarneqarluni aamma aatsaanginnaq ersersinneqareerpoq.

 

Inuit Ataqatigiit maluginiarparput Jonathan Motzfeldt-ip siunnersuutigisaanut atatillugu peqqin­nissaqarfiup iluani sunniutit arlallit maanna pilersaarusiorneqareerlutillu ilaatigut ukiamiit aallartittumik timitalerneqartussanngoreermata aammalu tamatumani iluarisimaarlutigu paasigat­sigu naalakkersuisuni kræft-qalersarnerup pinaveersimatinniarnissaanut misissuititsisarnissanut annertusaasariaqarnissaq aamma piareersimaffigineqartoq.

 

Taamaattumik siunnersuuteqartup eqqarsaatigisaanut iluaqutaalluinnartussamik Dronning Ingrid Napparsimavissuani ivianginut qinguartaammik Peqqinnissamut Naalakkersuisup oqarneratuut atortorissaarusiisoqassammat, tamanna Inuit Ataqatigiit ilassilluarumavarput soorluttaaq aamma allatigut kræft-qalersinnaasarneq annerusumik peqqinissaqarfiup tungaaniit misissuiffigijuarne­qarlutillu pitsaaliuinissaq siunetaralugu sunniutissat pingaartinneqarlutik aamma ingerlatinneqar­tuassammata.

 

Kræft-ip aammalu taassuma nappaatip alianaqisumik kinguneqarluni ilaqutariippassuarnik maani nunatsinni eqquisartup akiorniarnissaanut minnerunngitsumilli nappaatip atorneqalerneraniit piaarnerusumik paasineqartalernissaanut iliuusissanut peqataajuartariaqaratta Inuit Ataqatigiit taamatut oqaaseqarluta siunnersuuteqartoq isumaqatigalugu taperserparput.

 

Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip tarnip pissusiinik ilisimasalin­nik kommuunini atorfinititsiortoqarnissaanik siunertaqartumik siunnersuuteqarnerani Inuit Ataqatigiit Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq isumaqatigalutigu siunnersuuteqartoq aamma taperserparput. Siunnersuut iluatinnarpoq kommuuninilu maannamut amerlanernit taamatut immikkut ilisimasalinnik atorfinititsisoqatariaqarneranik aamma malitsiqartinneqartariaqarluni.

 


Taamaattumik Inuit Ataqatigiit-niit nuannaarutigalugu maluginiarparput Naalakkersuisut Kalaallit Nunatsinni Kommuuneqarfiit Kattufiannik pisortaqarfiillu allat attuumassutillit attaveqarfiginiassallugit piareersimanerarluni aamma nalunaaruteqarmat, taamaalilluni kommuu­nit akissallit kisimik pinnatik, kommuunit akissaasuasut tarnip pissusiinik ilisimasalinnik siunissami aamma atorfinititsisinnaalissammata.

 

Taamatullu oqaaseqarluta Peqqinissamut Ataatsimiititaliap Isumaliutissiissutaa taamatullu aamma Naalakkersuisup siunnersuuteqartunut tapersiuteqarluni oqaaserisai ilanngullugit Inuit Ataqatigiit akuersaarpagut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Jonathan Motzfeldt-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiitita­liaata isumaliutissiissutaa Akulliit Partiiat-ni soqutigalugu misissuataarsimavara, Ataatsimiititali­allu inassutai tamakkiisumik taperserlugit.

 

Tassa kræft-mik nappaatit allat, soorlu iviangitigut kræft-i, puatsigut kræft-i aamma naakkut kræft-i il. il. pitsaaliorniarlugit iliuusissanik pilersaarusiortoqassasoq.

 

Aammalu iliuusissanik pilersaarutit tamakku kræft-mik pitsaaliuinermik pilersaarutit taamaattut aallartinneqarpata qanoq akeqarumaarnersut naatsorsuutinik ilaqartariaqartut.

 

Kiisalu illissap paavanik qinnguartaanikkut misissuinerit aallartinneqarnerinut atatillugu paasisit­siniaasoqartariaqartoq.

 

Tarnip pissusiinik ilisimasalinnik najukkani atorfinititsinissamik Inatsisartuni ilaasortap Malii­nannguaq Markussen Mølgaard-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Ataatsiliititaliap isummernera Akulliit Partiiat-ta aamma taperserpaa, tassa tamatumani periarfissat aamma qanoq aningaasaler­sorneqarsinnaanerat pillugit Naalakkersuisut KANUKOKA isumasioqatigissagaat.

 

Taamak oqaaseqarlunga isumaliutissiissut tusaatitut tiguara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartunut Ilaasortap Jonathan Motzfeldt-ip siunnersuutaa paasilluarlugu Kattusseqatigiit-niit taperserparput tassami ajornartorsiut annertooq aammalu peqqissuseq pillugu nassuiaat Inatsisar­tuni upernaaq manna oqallisigigatsigu paasivarput nunatsinni toqusartut 17 %-ii kræft-mik nappaateqarlutik toqusartut. Taamaattumik nappaatip taassuma sapinngisamik piaartumik paasineqarlutillu katsorsarneqartarsinnaanik siunnersuut tamakkiisumik isumaqatigaarput. Ataatsimiititaliallu kaammattuutaa ilalerlutigu.

 

Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq Mølgaard-ip siunnersuutaanut tunngatillugu ilaatigut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa pillugu oqallinnermi Kattusseqatigiit-niit oqaaseqaatigut innersuussutigalugit Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutaa taperserparput.


Jonathan Motzfeldt, Siunnersuuteqartoq, Siumut:

Siunnersuutiga ilassilluarneqarmat qujassutigaara, partiinit tamanit ilassilluarneqarpoq taperser­sorneqarluni aamma nuannaarutigaara Peqqinnissamik Naalakkersuisup inussiarnersumik nuannersumillu suliassaq tigusimammagu, taamaalilluni ingerlaqqinnissamut periarfissat taakkartorneqarlutik. Isumaqarpunga aamma piffissaq eqqartoq tunngavia eqqorlugu siunnersuut taanna maannakkut saqqummiunneqartoq.

 

Tassami siunnersuutigisanni uanga arnat tassani pisimavakka aamma tassani noqqaassutit arnaninngaanniit namminermi saqqummertartut eqqarsaatigalugit suliariniarneqarnissaq isuman­naartumik pinaveersartitsiniarnissaq nappaammik anguniarlugu.

 

Soorunami allat kræft-mut tunngasut, tupatornikkut aallatigulluunniit, tupatornaveersarnissamik kaammattuinerit ajorinngilakka aamma taamaattut aqqutissaammata.

 

Kisianni pingaarnepaatippara, aamma maluginiarsimavara København-mi amt-a imaluunniit Danmark-mi aamma amt-it ilaat, suliniutissaminnik piviusumik iliuuseqarniartarsimanerat aamma nappaammik taamak ittumik uaguttut immaqa annertutigisumik atugaqanngikkaluarlutik maannakkut naamassiniagaqarmata.

 

Uagut aamma puujortarparput ilaannikkut taamaattunik eqqartuigutta soorlu nappaatip akiorniar­neqarneranut pinaveersaarnissaannut, inuit taamak amerlanngittigaluta, taamak ikitsigaluta, aammalu atortorissaarutinik taamak annertutigisunik peqarluta, naammassisinnaasariaqarparput, ukiut tamaasa pinngikkaluarlugu, Kalaallit Nunaanni arnat tamaasa neqeroorfigisinnaassallugit, misissortinnissamik taamaattumik.

 

Amerlassuserput najoqqutaralugit taamak ittunik pinaveersartitsinernik neqeroorutissat arnanut ukiui aaliangersimasuninngaanniit periarfisssittariaqarpagut. Tamanna isumaqarpunga naammas­sineqarsinnaasariaqartutut isigisariaqaripput. Inuit million-usuugutta allaavoq, kisianni imak amerlanngitsigaagut aammalu atortorissaarutit nalaanni inuulluta, pikkorissunillu aamma nakorsanik pilersaarusiortussanik peqarluta naammassisinnaagipput isumaqarpunga oqartariaqar­luta, naammassiniartariaqarparput taamak ittoq suliassaq.

 

Anders Nilsson-ip oqaaserisamini tb-mi iliorsimanerup umiarsuarmi inunnik misissuinernik ilalerlugu sulisinnaanera, sulisitsisinnaaneq taavaa, apeqqutit tamakkua takornataasariaqanngillat aaqqiiniassalluni, siunnersuutitut uanga pingaarutilittulluunniit isigaakka periarfissat taamaattut qiviarneqassappata. Aamma imaaginnassanngimmat aasinaasiit illoqarfimmi kisimik najugallit arnat periarfissinneqassasut aamma arnarparujussuit nunaqarfinni allanilu, ullut tamaasa nakorsi­arsinnaanngillat aamma taamaalillutik neqeroorfigineqassagaluarmata.

 


Suliassaq taamak ittoq naammassineqarsinnaasariaqarpoq inuiaqatigiit taamak ikitsigisunik inulinni aammalu taamak pikkoritsigisunik atortorissaarutinillu aamma pigisaqarfiusuni.

 

Kristine Raahauge, ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:

Partiit oqaaseqartuinut tamanut qujangaarpunga, tassa siunnersuuteqartunut isumaliutissiissutit­sinnut tapersersuinerat pillugu.

 

Aammalu nuannaarutigalugu arlariinnik eqqaaneqarmat peqqinissaq siunertaralugu paasititsini­aanissaq qanoq pingaaruteqartigisoq, aammalumi taanna qanittukkut peqqissuseq pillugu nassuiaateqarnermi tikkuartorneqartoq ilagivaat inuup nammineq peqqinnissani eqqarsaatigalugu inuuniarnerminik nalunngisaqarluaruni paasisimasaqarluaruni aamma ajornerusumik napparsi­malernissaminut imminut ikiorsinnaanera.

 

Atassut-ip oqaaseqartuanut una tarnikkut ikiorserneqartarnissaq peqqutigalugu apeqqusiinera, tassalu uani tikkuarlugu inuit imminut sulerusussuseqarlutik tamakkuninnga aamma ikioqatigiil­lutik sulisartut tikkuartorlugit, taanna aamma soorunami eqqartorsimavarput, kisiannili aamma nalunngilarput ingammilu aamma inunnik isumaginninnermut iluarsartorqinnermik angalasarner­mi malugisimagipput ulluinnarni tamakkuninnga soqutigisaqaqatigiillutik suleqatigiit imminnut kaammattoqatigiillutik eqqartuisartut. Taassumalu saniatigut aamma atuarfeqarfinni, meeqqeri­vinni, inunnik isumaginittoqarfinni, napparsimaveqarfinni, utoqqaaq illuini aammalu innarluutil­lit najugaqarfiini sulisut assut pingaartikkaat tarnimut ilisimasatinnik siunnersortinik piffimminni peqarnissaat, tassami suliaqarnerminni aamma tassanngaannaq pisoqartillugu eqqugaasimasut aamma sullissisoq aamma pisariaqartittarmassuk tamakkuninnga ilisimasalinnik qanittumi oqaloqateqarsinnaanissaminnik, siunnersorneqarsinnaanissaminnillu.

 

Naalakkersuisup akissuteqaataanut aammalu ersarissumik nassuiaataanut qujavugut aammalu misissuisarnissanut assigiingitsunut maanna aamma partiinit assigiingitsunik tikkuartorneqartu­nut suleqataarusuttunut piumassuseqarnera nuannaarutigeqaarput.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut,Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Uanga aamma Naalakkersuisut sinnerlugit Ataatsimiititaliap inassuteqaataanut aammalu Naalakkersuisut akissutaannut tapersiinerit qujassutigerusuppakka, tassami nappaassuaq kræft-mik eqqornerqartut imannaanngitsumik atugatitaasarput ulluinnarni allaallu katsorsarneqarner­minni nunartik ilaquttatillu qimallugu allatut ajornartumik amerlanertigut Danmark-mi, ilaatigut piffissami sivisuumi, katsorsaanik ingerlanneqartariaqartarpoq, tamakkulu soorunalimi aamma ilanngullutik aamma atorsaateqarnermut ilapittuutaasarput.

 


Taassuma qaavatigut takornartaangilaq taamatut sivisuumik katsorsarneqartariaqarnermi allatut ajornartumik suliffeqaraanni sivisuumik suliffik qimassimasariaqartarpoq, ilaquttat allallu qimassimasariaqarnerata saniatigut, tamaalillutillu aamma isertitat suliffeqartuugaanni annaane­qartarput. Ajoraluartumik tamakkua aamma nassataannik inuttut atugarliutit ilalersorneqartar­nerat amerlisarneqartarneri takornartaasanngilaq. Taamaattumik neriuppunga aamma peqqinnis­saqarfiup iluaninnaangitsoq kisianni aamma susassaqarfinni allani taamatut eqqugaasut taassu­malu eqqugaasimanerullu kingunerisaanik atugarisat aamma tappiffigineqarnerunissaat eqqumaf­figineqarniassasoq.

 

Tassa nalunngikkaluarparput soorunalimi kræft-mik nappaateqartarneq nutaajunngilaq tassa massakkut aamma katersugaasivissuatsinni takananiittut paasineqarsimavoq ilaat kræft-mik nappaateqarsimasuusoq kisianni oqaatigisariaqarluni atsaat 1950-ip kingorna annertunerusimik kræft-mik nappaateqarneq paasineqarsinnaalersimammat taamaattumik nunatsinni minnerunngit­sumik ukiuni kingullerni nappaatip taassuma paasineqartarnera annertusiartorsimavoq.

 

Ukiuni kingullerni puakkut kræft-qartarnermik toqquteqartartut ukiumut 30-it missaaniipput. Aammalu ukiumut nunatsinni toqusartut tallimararterutaat tassa 20 %-ip missaa naatsorsuutigi­neqarpoq ukiuni makkunani kræft-mik toqqutigineqartartut.

 

Taamaattumik sapinngisamik piaartumik paasineqarsinnaaneri aammalu sapinngisamik katsor­sarneqarsinnaaneri soorunalimi sulissutiginiarneqartariaqarput, kisiannili taamatut eqqartuinermi ilaatigut umiarsuaaqqarmik immaqa misissuisinnaanerit ingerlanneqarsinnaaneranik eqqartuiner­mi eqqaamasariaqartoq aamma unaavoq, kræft-mik misissuinerit paasiniaanerit ajornaatsuin­naanngimmata ajornaqusoortuuvoq kræft-mik napparsimalersimasut paasinniffigissallugit, tassa aaversinnikkut allatigulluunniit amerlanertigut paasinninneq tamanna ajornakusoorsimavoq nakorsanut, allatullu ajornartumik amerlanerpaatigut aatsaat inummik pilattaalaarnikkut tamanna sukumiinerusumik paasiniarneqarsinnaalluni aammalu taamatut misissuinerit nunatsinni paasine­qarsinnaangillat misissorneqarsinnaanngillat aatsaat Danmark-mut aallarunneqarlutik tassani misissorneqarlutik iluamik paasinniffigineqarsinnaallutik.

 

Taamaattumik kræft-mik nappaatinik paasiniaanerit amerlasuutigut ajornakusoortuupput, ukiuni tulliuttuni immaqa arlariinni nunatsinni annertuumik qanoq iliuuseqarfigisinnaangisagut, kisianni qanoq iliuuseqarfigisinnaasagut qanoq iliuuseqarfigisariaqarpagut taamaatumillu massakkut aamma illissap paavatigut misissuinerit taakkua aallarnisarneqartut oqaatigineqarpoq.

 

Aamma naggataatigut tamakkiisumik oqaaseqarninni oqaatigissavara ulloq manna tikillugu kræft-mik nappaatelersarnerup suminngaanniit tunngaveqarnera sumit aallaaveqarnera suli ilisimaneqanngimmat kisiannili oqaatigineqartarluni tobak tassuunakkut annertuumik kræft-qalersittarnernut assigiitsunut arlariinnut annertuumik pissutaaqataasinnaasoq.

 


Taamatut oqaaseqareerlunga oqaaseqartut oqaaseqarfigilaassavakka.

 

Nuannaarutigivara Siumup oqaluttuaningaanniit Paarisa pilerseqqinneqarnissaa tuavisaarutigine­qarmat aamma isumaqarfigineqarmat piaartumik piviusunngortariaqartoq, tassa suliassat amerlaqaaq, sulisussat massakkut amigaataapput, apeqqutit tamakkua sulisoqarnissamut aningaa­satigut allatigullu tunngasut misissuataarneqareernikuupput piareerqapput tassa ameq apeqqutaa­ginnarpoq Inatsisartut qaqugu aningaasaliinissamut piareersimalernissaat.

 

Atassut-ip oqaluttuaningaanniit oqaatigineqarpoq immaqa, imaluunniit kikkut, illissap paavatigut misissortinneqartarnissamik kikkut peqataatinneqartarnissaat eqqaaneqarpoq, tassani erseqqis­saatigilaassavara eqqarsaatigineqarmat naatsorsuutigineqarmat arnat 20-niit 69-nut ukiullit misissorneqartassasut, ukiut pingasukkaarlugit tassanilu eqqarsaatigineqarput arnat nunatsinni minnerpaamik ukiunik marlunnik najugaqarsimasut. Ukiup matuma nikinnerani januar-ip aallaqqaataaniit 1997-mi arnat taamatut misissortinneqartariaqartut kisinneqarsimapput 16.952-usut, tassalu naatsorsuutigineqarpoq taakkua naafferartumik ukiut pingasut ingerlanerini misis­sorneqartassasut.

 

Pilersaarutit maannakkumut pissusissamisut ingerlapput taamaattumik naatsorsuutigilluinnarpar­put tamanna ukiuamut pilersaarutigineqartutuut aallartinneqarsinnaajumaassasoq.

 

Inuit Ataqatigiit oqaluttuaniit Johan Lund Olsen-mik oqaatigineqarpoq Dronning Ingrid Nappar­simavissuani ivianginut qinnguartaammik Peqqinnissamut Naalakkersuisup oqarneratuut atortorissaarusiisoqassammat, issuarpara taamatut oqartoqarnera, kisianni tassa erseqqissassavara oqaatigineqanngimmat taamaattumik pilersitsisoqassasoq kisiannili periarfissatut, akisoorujus­suunngikkaluartutut periarfissatut, taanna oqaatigineqartoq tikkuunneqartoq, periarfissat ilaattut aammalu taamatut pilersitsisoqassappat uani oqaatigineqarluni immaqa ukiumut Danmark-mi pissutsit nunatsinnut imaaliinnarlugit nuussagaanni, taamaalisoqarsinnaangunanngikkaluartoq, taava ukiumut arnaq ataaseq taamaalilluni, arnap ataatsip inuunera, eqqanaarneqarsinnaasoq.

 

Tassa tassunnga tunngatillugu oqaatigissavara ivianginnut misissuut qinnguartaat mamografi-mik taaneqartartoq taanna 700.000 - 1.000.000 kr.-nik missaanni akeqarmat, tassa pissarsiari­nerinnaa, taava taassuma qaavatigut aamma nalunngilarput ikkussuunnera aammalu atorneqar­nera aamma akerqartartoq. Kisianni tassa periarfissat ilaattut taanna oqaatigineqarpoq, oqaatigi­neqarani massakkorpiaq pilersaarutaasoq pissarsiarinissaa.

 


Naggataatigut uanga aamma erseqqissaqqiinnaasavara uangut Naalakkersuisuni pingaartikkatigu ukiuni makkunani ajornartorsiutillit, annertunerusumik annikinnerusumilluunniit artorsaateqartut ilungersuuteqartut, ikiorneqartariaqarmata periarfissinneqarnerusariaqarmata, soorunalimi pingaaruteqarpoq immitsinnut tapersersoqatigiissinnaanissaq attattuassallugu, immitsinnut tuppallersarsinnaanissaq, oqaloqatigiinninnissaq, kisiannili aamma pisariaqartinneqarsinnaasar­poq ilinniarsimasumik ikiorteqarnissaq, tamannalu aamma Ataatsimiititaliap imissutigimmagu pimoorunnerusumik misissuataaffigeqqullugu aamma taanna nuannaarutigalugu.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartunut ilaasortap Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip, ulluinnarni uagut 3-M-mik taasakkatta siunnersuutaata ilassineqarluarnera, ataatsimiititaliamit aammalu partiinit tamanit, inuttaa sinnerlugu qujassutigaarput, matumani siunnersuutip siunertaasa ilagilluinnarpaat tarnikkut peqqissutsip timikkullu peqqissutsip imminnut ataqatigiilluinnartuunerat, ilaannikkut timikkut nappaataasorisakkagut paasineqartut najoqqutaralugit tarnikkut nappaateqarnikkut erloqissuteqarnikkut aallaqqaateqartut paasineqarsimavoq.

 

Soorunami kisianni taamatut tarnikkut ilisimatusarsimasunut atorfinititsiortornissakkut siun-nersuuteqartup siunertaringilluinnarpaa innuttaasut inuppalaartumik annertoqqusersorqatigiit-tarnitta tamatumannga taarserneqarnissaa. Tamanna pisariarqartittuassavarput.

 

Inuit Ataqatigiit-ninngaanniit arajutsisimanngilarput qujanartumik tarnit pissusaanik ilisimatu­sartut inuuttut kalaallit amerlaqimmata arlaqaqimmata naamassinnereersimasullu aamma qulit missiliulereersimallugit. Taamaattumik isumaqarpunga periarfissaq taanna tamanna aamma atorluarniartariaqartoq, tarnikkut erloqissuteqartut oqaaseqatiminnik paasineqarnissaat pingaar­torujussuummat.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.