Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 54-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 4. juni 1997 nal. 10.47

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 54.

 

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa.

(Ataatsimiititatiap siulittaasua aamma Jakob Sivertsen, Hans Enoksen, Finn Karlsen, Lars Karl Jensen, Maliinannguaq M. Mølgaard, Anthon Frederiksen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Siunnersuuteqartoq Inuit Ataqatigiit:

Tassa Kangaatsiamut tunngatillugu. Kangaatsiap kommuuniani aalisartut piniartullu ukiuni makkunani ajornartorsiorput ilaatigut ukiuni kingullerni eqqamik aalisagaqarluarsimaqisut piniangassaqarluarsimaqisullu kommuuneqarfinnik allanik Kangaatsiap kommuunianik annertu­nerusumik iluaqutaangitsumik pilersuijuarnera iluarinagu.Tassami pingaartinneqaraluarmat aamma Kangaatsiami sullivinnik ataavartunik tunisassiornermik aallaaveqartumik ingerlatsiler­nissaq.

 

Taamaattumik siunnersuutigaara Kangaatsiap kommuuniani nunaqarfiisa eqqai ilanngullugit sunik tunisassiaqarneranik misissuititsisoqarnissaa. Tunisassiorfinnimi pilersitsisoqaraluarpat kommuunip aningaasarsiorneranut tamanna annertuumik iluaqutaassagaluarmat.

 

Taavalu tassunga ilanngullugu siunnersuutinni saattuarniarneq ingerlalerpat Kangaatsiap kom-muuniata eqqaani umiarsuarmik tunitsiviliinissaq aamma siunnersuutigivara Anthon Frederik-sen-tulli. Tassa Kangaatsiami aalisartut benzin-rujussuaq atorlugu Aasiannut assartuinissartik orniginngimmassuk.

 

Jakob Sivertsen, Siunnersuuteqartoq, Atassut:

Ukiuni arlaqalersuni puisit amiisa tunisassiarineqartarnerannut tunngasunik Inatsisartuni oqaluuserisassanngortitsisarsimavunga, tamatumani piniartoqarfinni piniartut piniarluni inuus-sutissarsiutip aningaasarsiornermut kiserluinnarmi toqqammavigineqarnera peqqutigalugu. Ullu-mikkut piniartoqarfinni puisit amiinnaannik aningaasarsiornermut toqqammaveqarneq eqqar-saatigalugu puisit amiisa akii appartinneqassagaluarpata tamatuma kingunerissavaa piniarto-qarfinni ilaqutariippassuit aningaasarsiornerata annertuumik eqqorneqarnerat. Taamaammat pisariaqarluinnassaaq puisit amiinik avammut niuernerput aalaakkaasunngortinnagu ammit akiinut nunatta kasseata tapiissuteqartarnissaa.

 

Taavalu naalisaaqquneqaratta tassunga ilanngullugu aamma nannut amiisa aasakkut pisarine-qartartut tuneqqusaannginnerisa aamma aaqqiiffiginiarneqarnissaat amminut siunnersuuteqar-ninnut ilanngullugu saqqummiukkakku.

 

Taamaallillunga siunnersuutip toqqammavia naalisarlugu saqqummiuppara.

 

Finn Karlsen, siunnersuuteqartoq, Atassut:

Ja, naatsuarannguamik, tassa Narsap kommuuniani savat meqquisa atorluarneqarnissaat pillugu ataatsimiititaliaq isumasioqatigiititsisimavoq ukioq 1996-mi peqataatillugit Narsap kommuunia, Nanortallip kommuunia, Qaqortullu kommuunia, taavalu Savaatillit Peqatigiit Suliqatigiissut aamma Savaatillit Arnattai,  Sulisa, Savaatillit Siunnersoqatigiivilu. Tassani isumasioqatigiinner­mi isumaqatigiissutigivarput savat meequisa ukiumut 30 tons-it missaanni  eqqaannarneqartar- tut iluaqutiginiarneqarnissaat - tunisassiaralugit.

 

Taavalu akinut tunngatillugu ukiuni siullerni imminut akilersinnaanngimmat siunnersuutigisima­vara maannakkut ukiut siulliit tapiissuteqarnikkut savat meqqui tunisassiarineqalernissaat anguniarneqassasoq, tassa naatsorsuutigaara ukiumut 350.000,- missaani ukiumut tapiissutigi-neqartassasut.

 

Tassa taanna naatsuaqqamik oqaatigeriarlugu, taava siunnersuutimma aappaannut tunngatillugu sinerissap qanittuani raajarnianut pisassissutit amerlineqarnissaat, nalunngikkaluarlugu ajorna-kusortorujussuusoq, kisianni uani imannak eqqarsaatigalugu siunnersuutigaara, misissoqqis-saatariaqartoq raajaqarfinni soorlu pingaartumik kujataa eqqarsaatigalugu massakkut takune-qarsinnaavoq ukiuni kingullerni annertoorujussuarmik pisaqarfiusarnera qaffakkiartortoq, massakkullu pisassiissutigineqartut ukiuni siullerninngaanniit ikileriarnequunerat tunngaviga-lugit april-ip naaleranut pingasorarterutaannanngoreerput ilaasa pisassaat, ataasiakkaanillu nalunngisaqarpunga nunguutsereersimasunik, taakkulu taamatut ingerlalluannassagunik ukua ilaatigut pingasorartannannguisa nunguutsisussaapput immaqa september-i tikingitsorluunniit, taavalu tamakkua raajarniat qanoq pineqassanersut eqqarsarnartoqartorujussuummat.

 

Kujataani taanna raajaqarfik kujataa eqqarsaatigalugu malunnartumik annertoorujussuarmik alliartorami aamma pisarineqartartut takuneqarsinnaapput amerligaluttuinnartut taamaammat inuussutissarsiutit pingaarnerpaataanik oqalulluta misissueqqissaarneq assorsuaq uanga pi-ngaartikkakku, immaqa misissueqqissaarnikkut pisassiissutit amerlineqarsinnaagaluartut.

 

Siverth K. Heilmann, Ataatsimiititaliap Siulittaasua, Atassut:

Inatsisartut Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa imaattoq saqqummiutissavara:

 

Inatsisartut Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliaat Inatsisartut 1997-mi upernaakkut ataatsimiinnerannut atatillugu ulluni 29. april, 14. maj, 15. maj, 21. maj aammalu 26. maj 1997 ataatsimiittarput.

 

Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliap siunnersuutit suliasaanngortin-neqartut imattumik oqaateqaateqarfigissavai:

 

Siullermik Jakob Sivertsen-ip puisit amiisa akiisa appartinnaveersaarneqarnissaat anguniarlugu oqallinnissamik aammalu Hans Enoksen-ip puisit amiisa piniartunit tunineqartartut isuman­naariffigineqarnissaannik pillugit. Tunngaviatigut siunnersuutit isumaqataanini ataatsimiititaliap oqaatigissavai, ataatsimiititaliap Great Greenland-ip aammalu KNAPK-p akornanni ilaatigut puisit amiisa akii pillugit isumaqatigiinniarnerit unittoornerat nalunngilaa. Ataatsimiititaliap tassunga atatillugu isumaqatigiinniarnermik pissutsit pillugit illuatungeriinnik taakkunannga marlunnik, kiisalu Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermut Pisortaqarfimmit paasissutissanik piniarsimavoq.

 

Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut kajumissaassavai isumaqatigiinniarnerit nangeqqinneqar-nissaat sulissutigeqqullugu.

 

Ataatsimiititaliaq Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu pisortaqarfimmiit paasissu-tissinneqarpoq Great Greenland-ip KNAPK-mik isumaqatigiinniarnissamik piginnaatitsissut utaqqigaa, kisiannili Great Greenland-ip ingerlatitseqatigiiffinngortinneqarnissaanik suliniar-toqartoq Naalakkersuisunit piginnaatitsissummik pilersugaasussaanngitsumik.

 

Tassunga atatillugu ataatsimiititaliap isumaqatigiissup Naalakkersuisut kajumissaassavai akuliussinnaanertik atorlugu puisit amiisa akiisa appartinnaveersaartinneqarnissaat eqqarsaati­geqqullugu.

 

Tamanna tunngaveqartinneqarpoq puisit amiisa akii appartinneqassagaluarpata piniartut amerla­soorpassuit aningaasarsiornikkut eqqorneqarnissaannik ataatsimiititaliap paasinninneranik.

 

Aammattaaq ataatsimiititaliap nalunngilaa ukiunut missingersuisorfiusunut 1998-imut, 1999-imut aammalu 2000-imut aningaasanut inatsisimi 1997-imi konto nr. 500716-imi takuneqar-sinnaasoq. Ammit tunisaanerannut tapiissutit allanngortinneqarani 27,6 mio. kr.-uinnassasoq. Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup kajumissaarutigaa tapiissut taanna appartinneqassanngitsoq.

 

Tassunga atatillugu ataatsimiititaliap nannut amiisa tunisaanerattaaq oqaluuseraa, aammalu tassunga atatillugu kajumissaarutigissallugu nannut aasami pisarineqartartut amiisa tunisaaneran­nut periarfissat pitsaanerulersinneqassasut.

Savat meqquisa tunisassiarineqalerneranni tunisinermut akinut tapiissuteqartalernissamik Finn Karlsen-ip siunnersuutaa siunnersuutaa pillugu imatut oqaaseqassaagut.

 

Tunngaviatigut ataatsimiititaliap siunnersuut isumaqatigaa. Ataatsimiititaliap nalunngilaa ukiuni kingullerni Narsami savat meqquinik tunisassiorfimmik pilersitsisoqarsinnaanera siunertaralu- gu tunngavissanik misissuinernik suliniuteqartoqarsimasoq. Tamatumunnga uiggiullugu ataatsi­miititaliap Narsap Kommunianit Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut Qaqortumi savaatilinnut savaatilinnut siunnersuisoqatigiiffimmit, Sulisa A/S-imit kiisalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmit pissarsiarisimavai.

 

Ataatsimiititaliap nalunngilaa manna tikillugu savat meqquinik nioqqutissiornermik akilersin­naassuseq angussallugu ajornakusoorsimaqisoq. Ataatsimiititaliarli isumaqarpoq pisuussutit tamakku iluaqutigineqanngitsut, manna tikillugu ikuallaannarneqartartartut iluaqutiginiarnis-  saat misilinniarneqartariaqartoq. Peqatigisaanik ataatsimiititaliap eqqumaffigaa ataavartumik tunisinermut tapiissuteqartoqartarnissaa. Nunarsuarmi niuernikkut suleqatigiiffissuup WTO-p isumaqatigiissutaanut nunatta pisussaaffiinut akerliussagunarmat. Taanna naapertorlugu tapee-riaatsit toqqaannartumik nioqqutissiornermut attuumassuteqartut ukiut ingerlanerini nungutik-kiartuaarneqassapput. Ataatsimiititaliap tassunga uiggiullugu paasisimavaa illuatungeriinnit tusarfigineqartunit isumagineqarpoq, misileraanerup pilersitsiniarnerullu nalaani tapiisarneq savat meqquisa pitsaanerusumik iluaqutiginiarneqarnissaanut iluaqutaassasoq siunissaq ungasin­nerusoq isigaluguttaaq.

 

Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup savat meqquisa inuussutissarsiutitut iluaqutiginiarneqar-nissaannut aalajangersimasumik anguniagaqarnissaq isumaqataaffigaa aammalu Naalakkersui-sunut kaammattuutigissallugu tamatumunnga tapersersueqqullugit. Tassunga atatillugut savat meqquinik tunisinermut tapiisoqartarnissaanik pisariaqarpat ikaarsaariarfiup pilersitsiniarne-rulluunnit nalaani. Tamanna nunatta WTO-p isumaqatigiissutaa malillugu pisussaaffii eqqarsaati­galugit pisariaqarpoq.

 

Ataatsimiititaliap aammattaaq inassutigaa soqutigisaqaqatigiit tassunga tunngasut ilaatinneqas-sasut. Misissueqqaarnerit nioqqutissiornissamut piareersarnerit aammalu tapiissutit angissusii- sa aalajangersarneqarnissaat eqqarsaatigalugit.

 

Sinerissap qanittuani raajarniat amerlanerusunik pisassinneqartalernissaannik Finn Karlsen-ip siunnersuutaa aammalu sinerissami raajarniartut pisassaasa amerlineqarnissaannik Hans Enoksen-ip siunnersuutaa, kiisalu sinerissamut qanittumi raajartassat amerlisinnaqarnissaannik Lars Karl Jensen-ip siunnersuutaanut imatut oqaaseqassaagut.

 

Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup paasivaa sinerissamut qanittumi raajarniartunut aningaasa-qarnikkut ajornartorsiutaalersinnaammat ukioq imaasiinnartoq, tamakkiisumik tamakkigajavillu­guluunniit ukiumut pisassatit tamaasa pisarereersimagunikkik. Taamaattumik apeqqut pillugu ataatsimiititaliaq naalakkersuisunut ilaasortamit aamma Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaleri­nermullu Pisortaqarfimmut paasissutissanik pissarsisimavoq.

 

Tamatumunnga atatillugu ataatsimiititaliap paasivaa aalisartut akunnerminni pisassiissutinik pigisanik pisinissamut tunisinissamullu periarfissaqartut. Peqatigisaanik aalisartut ukiuni ataasiakkaani ukiumut pisassanik pisinissamut periarfissaqartut. Ataatsimiititaliap paasivattaaq Namminersornerullutik Oqartussat massakkorpiaq pisassanik pigisaqanngitsut ESU aqqutigalu-gu sinerissamut qanittumi raajarnianut tunniunneqarlutilluunniit tunineqarsinnaasunik.

 

Siunnersuutit suliarineqarnerinut atatillugu sinerissamut qanittumi raajarniat ajornartorsiutaan-nut aaqqiissutaasinnaasutut periarfissat assigiinngitsut ataatsimiititaliap oqallisigai. Tamatu­munnga atatillugu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq ataatsimiiti-taliap 14. maj 1997 isumasioqatigaa. Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut ilaasortap paasissutis­siissutai ataatsimut isigalugit tusaatissatut tiguai kissaatigaluguli makku erseqqissaatiginissaanut.

 

Ataatsimiititalip ilisimaaraa sinerissamut qanittumut raajartassanut pisassiissutinik pigisallip ataatsip, taakkulu Royal Greenland A/S-imut tunisimagai. Taamaasilluni Royal Greenland A/S massakkut sinerissamut qanittumi ukiumut pisassanik pigisaqarpoq, pisortaqarfimmiilli paasissu­tissani tiguneqartuni takuneqarsinnaavoq pisassat taakku angallammut aalajangersimasumut tunngatinneqanngitsut. Tamatumunnga atatillugu ataatsimiititaliap Royal Greenland A/S-imit ilisimatinneqarpoq sinerissamut qanittumi raajartassanut pisisutut tunisisutuunngitsoq isigineqar­tariaqarami. Tamatumunnga nangissutitut naalakkersuisunut ilaasortap ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutigaa pisassat pineqartut pisiarineqarsimasunut tunisassiorsinnaassutsip naleqqus­sarneqarneranut atatillugu fantailsiliornermut tunisassiassaqarnissaq qularnaarniarlugu.

 

Ataatsimiititaliap oqallisigaattaaq periarfissaqarnersoq avataasiorluni raajartassat ilaasa sineris-samut qanittumi aalisarnermut nuunneqarsinnaanerat. Ataatsimiititaliap nalunngilaa pisassanik avataanit sinerissamut qanittumut nuussisoqarsinnaanngitsoq. Inatsisartut nr. 18-imi 31. Oktober 1996-imeersumi ' 14 imm. 4-aat naapertorlugu avataasiorluni pisassiissutinik pigisalik pisas-siissutinik pigisaminik ilaannakuusunik tamakkiisumilluuniit arsaaneqarpat tamanna pineqartu­mut taarsiissuteqarnermik kinguneqassaaq. Ataatsimiititalialli kissaatigaa erseqqissaatigissallugu pisassiissutinik pigisat qaqugorsuarmut pigineqartussanngortitaanngimmata, ukiulli tallimat siumut ilimasaaruteqaqqaarluni atorunnaarsinneqarsinnaallutik.

 

Tamatumunnga nangissutitut ataatsimiititaliap maluginiarpaa Royal Greenland A/S 13. Maj 1997 ataatsimeersuarnerminut atatillugu oqaatigigaa nunani allani niuerfiit nutaat minnerunngitsu-  mik kangia ungasissoq ingammillu Kina aallunniarini.

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Naalakkersuisut sukumiinerusumik misissortariaqaraat avataa­siorluni aalisariutit nunani allani aalisarnermut ikaarsaariarneranni periarfissaqarnersoq aalisariu­tip taassuma avataani pisassarisimasai ilai sinerissamut qanittumi aalisarnermut nuunneqarsin­naanersut. Ataatsimiititaliattaaq isumaqarpoq tamanna inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerat ataatsimut isigalugu iluaqutissaqarsinnaasoq, tassami taamaasiornikkut nunami suliffissuarni suliffissaqartitsiniarneq iluaquserneqaannarani aamma suliffissuarni taakkunani naammassisaqar­sinnaassuseq pitsaanerusumik atorneqalissammat.

 

Naggasiutigalugu ataatsimiititaliap isumaqatigiissut Naalakkersuisunut immikkut pingaartillugu inassutigissavaa TAC qaffanneqarpat sinerissamut qanittumi raajarniarneq salliutinneqaqqullugu. Taamatuttaaq ataatsimiititaliap pingaartittariaqartutut isigaa Naalakkersuisunut kaammattuutigis­sallugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 8-mi 31. Oktober 1996-imeersumi ' 31 imm. 6-at naapertor­lugu sinerissamut qanittumi pisassiissutinik pigisanik tunisisoqassappat tamakku inuussutissar­siutinut tapersiisarnermut ataatsimiititaliamut tamarmiusumut tunisineq piviusunngortinneqartin­nagu saqqummiunneqaqqaartaqqullugit.

 

Kiisalu ataatsimiititaliap oqaatigissavaa Naalakkersuisunut ilaasortamit ilisimatinneqaramik aalisariutit qaammataasat atorlugit malinnaavigineqalernissaat Nunat Avannarliit Atlantikumut sineriallit aalisarnermut ministeriisa isumaliutigigaat. Tamatumunnga atatillugu ataatsimiititali-ap kaammattuutigaa tamanna pillugu Royal Greenland A/S APK-lu isumasioqqullugit.

 

Lars Karl Jensen-ip Inatsisartunut Aalisarnermut Ataatsimiititaliaata aalisagartassiisarnermut sunniuteqarnerulernissaanik siunnersuutaa pillugu imatut oqaaseqassaagut.

 

Ataatsimiititaliap nalunngilaa pisassiissutini pigisassat pillugit ataatsimiititaliaq suliami inaarsar­neqarneranut atasumik atorunnaarsinneqarmat. Aammalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaleri­nermullu Pisortaqarfimmit pisassiissutinik pigisanik najoqqutaqarnermi aalisarnerni allani atorneqalernianngitsoq.

 

Ataatsimiititaliap aammattaaq nalunngilaa TAC-ip pisassiissutillu aalajangersarnissaannut piginnaatitaaneq Inatsisartut inatsisaat nr. 18 31. oktoberimeersoq naalakkersuisuniittoq. TAC pisassiissutillu aalajangersartarnerannut tunngatillugu Naalakkersuisut Aalisarneq Pillugu Siunnersuisoqatigiit aalisartut kattuffiinik kiisalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmit sinniisunik ilaasortalimmut tusarniartarpaat. Taamaalilluni ataatsimiititaliap nalunngilaa aalisarnermut inatsit naapertorlugu Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortanngorsinnaannginnini.

 

Ataatsimiititaliarli isumaqarpoq aalisarnerup inuiaqatigiinnut kalaallinut tunngaviusumik pingaaruteqarnera eqqarsaatigalugu tunngavissaqartoq Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiin­nut naalakkersuinikkut isummaminnik ilanngussisoqarpat. Tamanna pisuussutinut, pisaqarsin­naassutsip annertussusianut, pisat amerlassusianut aammalu aningaasaqarniarnikkut suliffissaqar­titsiniarnermilu pissutsit ataatsimut eqqarsaatigineqarnissaannik tunngaveqartoq. Taamaattumik ataatsimiititaliap isumaqatigiissup Naalakkersuisunut kaammattuutigaa Inatsisartut Aalisarner­mut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaanni ilaasortamik ataatsimiititaliap nammi­neerluni toqqagaanik Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit immikkut aggersaalluni ataatsimee­qataasartumik ilaneqarnissaat Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit sulinerannik malinnaasin­naasumik, Siunnersuisoqatigiit TAC pisassallu pillugit Naalakkersuisunut inassuteqaatigisarta­gaannut sunniuteqartussaanngitsumik.

 

Suliffeqarfissuup Royal Greenland A/S aalisakkanik suliffissuit ingerlassinnaanngisai ingerlatit­sisinnaasunit allanit ingerlanneqarsinnaasunngorlugit periarfissiunneqarnissaannik Lars Karl Jensenip siunnersuutaa imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Ataatsimiititaliap ilisimaaraa Royal Greenland A/S nunami suliffissuaataasa tunisassiorsinnaas­susertik tamakkiisumik atunngikkaat. Ataatsimiititalialli aamma nalunngilaa raajanik tunisassior­nermik allat ingerlatsinerat isumaqartariaqanngitsoq nunami suliffissuit naammassisaqarsinnaas­susiisa pitsaanerusumik atorneqalerneranik. Peqatigisaanik ataatsimiititaliap nalunngilaa saniati­gut pisat pitsaanerusumik iluaqutiginiarneqarsinnaagaluartut igiinnarneqartartut. Ataatsimiititali­aq ilisimatinneqarpoq Royal Greenland A/S allanik tunisassiorsinnaanernut saaffiginnissutit tutsuiginartut ilumoorullugit suliarisarini. Tamatumunnga atatillugu ataatsimiititaliaq isumaqar­poq unammilleqatigiinneq aalisakkanut suliffissuaqarneq ataatsimut isigalugu iluaqutaassasoq.

 

Taamaattumik ataatsimiititaliap isumaliutigisimavaa allat aalisakkanik tunisassiornermi ingerla­titsinissamut periarfissinneqartariaqannginnersut Royal Greenland A/S nunami suliffissuaammini inuiaqatigiinni pissutsit Royal Greenland A/S-ip Namminersornerullutik Oqartussat aningaasa­lersugaannik tapiiffigineqartarluni ingerlataasa tunisassiarineqa ajugaanik. Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq tassunga atatillugu suliffinnik attartorneq pisinissarlu isumaliuutigissallugit na-leqquttuussasoq.

 

Ataatsimiititaliap tikkuassavaa allat suliffinnik tamakkuninnga ingerlatitsinissamut periarfissar­sissagaluarpata tamanna nutaanik nunami suliffissanik nassataqassanngitsoq, peqatigisaanik Royal Greenland A/S iluanaarniarnissaq siunertarinagu ingerlatitseqatigiiffissuarmut isumagisas­sanngortinneqartut ilaannit pisussaaffeerutissagaluarpoq. Ataatsimiititaliap soqutiginnittoqartoq nalunngimmagu ataatsimiititaliap isumaqatigiissup inassutigissavaa Naalakkersuisut Royal Greenland A/S-imut sunniuteqarsinnaanertik atussagaat siunertaralugu allat aalisakanik allanik nunami tunisassiorfinnit Royal Greenland A/S-ip inuiaqatigiit soqutigisaat tunngavigalugit ingerlataani Royal Greenland A/S-imit tunisassiarineqanngitsunik tunisassiorsinnaanissamut periarfissinneqarnissaat.

Kangaatsiap kommuniani tunisassiaasinnaasunik misissuisitsinissamik Maliinannguaq M. Møl-gaard-ip siunnersuutaa kiisalu Kangaatsiap kommunianut saattuanut tunitsiviliisoqarnissaanut Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaa imatut oqaaseqarfigissavagut.

 

Ataatsimiititaliaq Kangaatsiap Kommuniani saattuanut tunitsiviliinissamut kiisalu misileraalluni aalisartitsinissamut siunnersuummut tunngaviatigut isumaqataavoq. Ataatsimiititaliap innersuus­sutigissavaa Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfik AMIS aqqutigalugu 1997-imi Kangaatsiap kommuniani misileraalluni arnallunnik saattuanillu aalisarnissamik pilersaaruteqarmat, aammalu tunisassiorfimmik pilersitsisinnaaneq taakku ajunngitsumik inerneqarnissaannik tunngaveqassammat.

 

Ataatsimiititaliaq aammattaaq pisortaqarfimmit ilisimatinneqarpoq misileraalluni aalisarnissa-mut atatillugu tunitsiviliinissamik pilersaaruteqartoqanngimmat. Tassami misileraalluni aalisar­nermit inernerit paasineqaqqaarumaneqarmata. Taamaattorli ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Kangaatsiami misileraalluni aalisarneq iluatsissappat tunitsiviliinissaq ilalerneqarsinnaasoq. Taamaattumik ataatsimiititaliap isumaqatigiissup Naalakkersuisunut inassutigaa tamatuma misissorneqarnissaa aammalu isumaliuutigineqarnissaa.

 

Puisit neqillu allat nioqqutissiarineqarnissaat pillugu Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut imaattumik oqaaseqassaagut. Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup puisit neqaanik tunisassiulersin­naaneq tunngaviatigut isumaqatigaa.

 

Ataatsimiititaliaq ataatsimut isigalugu isumaqarpoq puisit neqaannik kalaaliminernillu allanik aalisarnermut tapertaasinnaasunik nioqqutissiorneq tapersersornartuusoq. Tassunga atatillugu ataatsimiititaliap innersuussigissavaa suliniutinik maanna aallartitsisoqareermat. Peqatigisaanik ataatsimiititaliap erseqqissassavaa pingaaruteqarluinnarmat tunisassiorfinni puisit uumasullu allat neqaannik tunisassiornermik peqataatinneqartunut tunisassiorsinnaanernut akuersissutit pisa-riaqartut aallartinnginnerni aaqqinneqareersimanissaat.

 

Puisit neqaannik tunisassiornermut atatillugu ataatsimiititaliap immikkut maluginiarpaa maan­nakkut Royal Greenland A/S-ip oqartussaaffigisaanik suliniuteqartoqalermat, puisip neqaannik niuernermik tunngaveqarluni tunisassiortoqarsinnaanerannik periarfissaqartoqarneranik takussu­tissiisussamik. Ataatsimiititaliap tamatumunnga tunngatillugu Naalakkersuisut allattoqarfianit tigusani tusaatissatut tiguai.

 

Tamatumunnga uiggiutitut ataatsimiititaliap erseqqissassavaa puisit neqaannik tunisassiorneq nunanut allanut niuerneq eqqarsaatigalugu annerusumik soqutiginaateqartutut isigigamiuk. Tamatumunnga atatillugu maluginiarlugu pilersaarutikkut qulaani taaneqartukkut siunertat ilagimmassuk nunanut allanut nioqquteqarnermik tunngaveqarluni tunisassiornissamut periar-fissat misissorneqarnissaat ataatsimiititaliap pilersaarut soqutigalugu malinnaaffigissavaa.

 

Tamatumunnga uiggiullugu ataatsimiititaliap isumaqatigiissup Naalakkersuisunut inassutigaa Maniitsumi Aalisakkanik Tunisassiornermik Ilinniarfik, ATI,  kiisalu Narsami Inuussutissaleri­nermut Ilinniarfik, INUILI, annertunerusumik pilersaarummut akuliutitinneqarnissaat.

 

Taamatut oqaaseqarluta ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Inatsisartunut oqaluuserisassan-ngortipparput. Ataatsimiititaliamilu ilaasortaapput Siumumit Lars Karl Jensen aamma Hans Enoksen, Inuit Ataqatigiinnit Johan Lund Olsen Atassummiillu Otto Steenholdt aamma Sivert K. Heilmann.

 

 Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissu­taa qujassutigaara.

 

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap isumaqatigiinneqartumik Jakob Sivertsen-ip aamma Hans Enoksen-ip puisit amiisa akiisa appartinneqannginnissaanik siunner­suutaat oqallisigisimavai, Naalakkersuisullu kajumissaarlugit Great Greenland-ip KNPK-llu akornanni isumaqatigiinniarnerit aallarteqqinneqarnissaat sulissutigeqqullugu.

 

Tamatumunnga imatut akissuteqassaanga. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi sulissutigineqalerpoq Great Greenland-ip Naalakkersuisunit isumaqati­ginniarsinnaatitaanerata nalilersoqqinneqarnissaa isumaqatiginniarnerit aallarteqqinnissaat siunertaralugu.

 

Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup Naalakkersuisut kajumissaarpai puisit amiisa akiisa appartin­neqannginnissaat, kiisalu tunisanut tapiissutip appartinneqannginnissaat siunertaralugu sunniute­qarsinnaanertik atoqqullugu. Soorlu ataatsimiititaliap nammineq eqqaasitsissutigigaa ukiuni missangersuusiorfiusuni ukiup 2000-ip tungaanut tapiissutit allanngortinneqannginnissaat missangersuusiorneqareersoq.

 

Taamaaliornikkulli Naalakkersuisut isumaqanngillat tunisinermi maannakkut periaatsit ilaatigut sanngiissuteqartut aalajangiusimaneqaannassasut. Naalakkersuisuni ingerlatseriaaseraarput, soorlumi ataatsimiinnermi kingullermi ammit pillugit nassuiaammi saqqummiunneqartoq, tunisinerup ilusaata ineriartortinneqarnissaa sulissutiginiarlugu, taamaalilluni ammit pillugit nassuiaammi kaammattuutigalugit saqqummiunneqartut piginnaatitaaffiliinermik malinneqar-simapput.

 

Great Greenland-imut piginnaatitaaffiit suliarineqarneranni pingaaruteqarluinnarsimavoq suliffeqarfimmut tassunga ammit tunineqartartut ataatsimut isigalugit pitsaanerulernissaat. Taamaaliortoqarpoq ilaatigut isumannaarniarlugu amminik mersortarfiit amminik pitsaasunik pisiariumasaannik pissaqartinniarlugit aamma suliffeqarfiup ingerlatsinikkut angusarisartagai pitsaanerulersinniarlugit.

 

Ukiuni kingullerni amminik mersortarfiit amminik pilersorneqarnertik naammagisarsimanngi­laat. Tamanna erseqqissumik saqqummerpoq upernaaq Qaqortumi amminik mersortarfiit pillugit isumasioqatigiinnermi Sulisoqarnermik Naalakkersuisoqarfimmit aaqqissuunneqartumit. Tama-tumunnga peqatigitillugu Naalakkersuisut piginnaatitaaffiliipput tunisinermi pitsaassutsinik naliliisarneq pisariinnerulersinniarlugu, taamaasiornikkut ammit ajornerpaat toqqaannartumik Great Greenland-imut ajunaarutaasartut tunineqarsinnaajunnaarsinniarlugit.

 

Pitsaassusissatut piumasaqaataasunik kattussinikkut pissusissamisoorpoq naleqquttumik ag-guaqatigiisillugu akigitinneqartussap amminut tunineqartunut atuuttussap nassaariniarnissaa, taamaasiornikkut piniartoq piffissap ingerlanerani aalaakkaanerusumi isertitaqarsinnaalissammat.

 

Tunisanut tapiissutit aningaasanut inatsimmi annikillisinneqanngimmata piniartut ataatsimut tapiissutitigut aningaasaliiffigineqarput ukiunut siuliinut annikinnerulinngitsumik. Ilisimaneqar­luarpoq tunisanut akigititaasut, piniartut pissarsiarisartagaat, ammit pissusiviusutigut tunineqar­nerannit nalinganit qaffasinnerummata, aamma ammit pitsaanerpaat kisimik suliffeqarfimmut iluanaarutaasarmata, tassa amminik qitulisakkanik tunisinikkut.

 

Ataatsimiititaliattaaq nannut amiisa tunisaanerat oqallisigisimavaa. Taaneqanngilaq suna tunngavigalugu taakku oqallisigineqarsimanersut, siusinnerusukkut taariikkattut Naalakkersui-sut Great Greenland KNAPK-mut isumaqatigiinniarsinnaatippaat, taamatuttaaq ammit annikit­suinnarmik iluanaarutaasinnaasut iluanaarutaasinnaanngitsulluunniit pillugit apeqqutip oqallisi­ginissaanut. Nannut aasakkut pisat amii tamakkununnga ilaapput.

 

Nannut amiisa meqqui katattarput kajortillutillu. Suliffeqarfimmilu aasakkut pisat amii tunine­qarsinnaanngitsutut nalilerneqartut ukiut ingerlanerini amerlisimaqaat. Tassa taakku allarluinnar­tut atorneqarsinnaaffiinnik nassaartoqanngippat tunineqarsinnaanngillat. Paarlattuanik ukiuk-  kut pisat amii iluanaarutissatut naleqarput. Tamanna takuneqarsinnaavoq aasakkut pisat ukiuk­kullu pisat amiisa akimikkut assigiinnginnerisigut. Taamaammat Naalakkersuisut isumaqarput Great Greenland amminut tunitsiviusinnaasumik sallerpaatillugu nassaarniartariaqartoq, tassa nannut aasakkut pisat amiisa tunisaaqqilersinnaanissaannut allanik aqqutissiortoqalersinnagu, aamma nunarput sapinngisamik tunisassiassanik pitsaasunik tunisisartunut nittarsaattussaammat.

 

Inatsisartunut ilaasortap Finn Karlsen-ip savat meqquisa tunisassiarineqalerneranni tunisinermut akinut tapiissuteqartalernissaamik siunnersuutaanut ataatsimiititaliap inassuteqaataani pingaar­nernut Naalakkersuisut isumaqataapput. Taamaalilluta isumaqataaffigaarput meqqut inuussutis­sarsiutigalugu iluaqutigineqalernissaannik siunnerfilimmik suliniuteqartoqartariaqarmat. Naa-lakkersuisunittaaq isumaqatigarput taamatut siunertanut tapiissuteqartoqarsinnaanera tunisassior­nermut tunngatillugu aammalu ataavartumik tapiissuteqartarnertut ilusilerneqartariaqanngimmat, tamannami nunarsuarmi niueqatigiinnermut suleqatigiiffissuup WTO-p isumaqatigiissutaanut akerliussammat.

 

Taamaattorli Naalakkersuisut suliniutinut siunnerfilinnut ikiorsiisoqarsinnaanissaa erseqqinneru­sumik misissorumavaat, tassa siullermik kalaallit savaataasa meqquinik tunngaveqarluni pitsaasumik assigiimmillu pitsaassusilinnik tunisassiortoqalernissaanut sunniuteqaqataasinnaa-sumik. Taamatut aallartitsisoqarnissaa pingaaruteqarpoq, tunisassiassat assigiinngiiaartut pitsaassusillit tunineqartartut piviusorsiunngitsumik tunngavigineranniit.

 

Naalakkersuisut taqqavani arlalinnik suliniuteqartoqarnerat ilisimaaraat. Tassa aaqqissuussaa­nerusumik iluaquteqalernissamik aallartitsiniarlutik annertuumik soqutiginnittunik aamma ataatsimiititaliap kissaatigisaa maluginiarparput soqutigisallit attuumassuteqartut ingerlaqqitto­qarneranut peqataasariaqarnerannik. Tamakku tunngavigalugit suliaq ingerlateqqinneqassaaq taamaalilluni suliniummik eqqarsaatigilluakkamik paasiuminartumillu suliaqartoqarsinnaaqqul­lugu, meqqut inuussutissarsiutigalugu iluaqutigineqalernissaanut tunngaviusumut ajornartorsiu­taasut aaqqinniarlugit.

 

Inatsisartunut ilaasortat Finn Karlsen-ip, Lars Karl Jensen-ip Hans Enoksen-illu sinerissamut qanittumi raajartassat amerlisinneqarnissaannut siunnersuutaannut Naalakkersuisut imatut oqaaseqaateqassapput.

 

Naalakkersuisut nuannaarutigalugu paasivaat erseqqinnerusumik nassuiaat ataatsimiititialiap tusaatissatut tigugaa. Raajanut TAC-ip pisassiiffinni aalisariutinut avataasiutinut sinerissamullu qanittorsiutinut agguaanneqartarneranut tunngaviatigut malittarisassat imaapput; aalisariutit assigiit akunnerminni ukiumut pisassiissutinik pisassiissutinillu pigisanik niueqatigiissinnaallutik annertunerusunik pisassiissutinik pissarsiumagunik.

 

Kiisalu Naalakkersuisut uppernarsaasinnaapput pisassiissutinik akuersissutinik pigisalinnut ataasiakkaanut pisassiissutigineqartut piffissaa killiligaanngitsumik piginnaatitsissutaammata. Kisiannili taakku sivikinnerpaamik ukiunik tallimanik siumut ilisimatitseqqaarluni piffissaat killeqartitaalersinnaallutik. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini taavaa Royal Greenland A/S oqarsimammat nunanut allanut niuerfinnik nutaanut nassaarniarluni, pingaartumik Asiap kangiani pingaartumillu Kina-mi tuniniaavimmi. Tamanna imatut paasineqassanngilaq Royal Greenland A/S-ip kilisaatimi avataasiutit ilaat, assersuutigalugu nunat allat imartaani itisuumi aalisariartilerai. Tamatumani taamaallaat siuner­tarineqarmat nunanut allanut asiap kangianiittunut tunitsivissanik nutaanik nassaarniarnissaq.

 

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap pingaartillugu kissaatigaa Naalakkersuisunut inassuteqaatigissallugu TAC annertusineqalissagaluarpat sinerissamut qanittumi raajarniartut salliutinneqassasut. Tamatumunnga Naalakkersuisut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliamut erseqqissumik ilisimatitsissutigissavaat TAC pillugu NAFO-p ilisimatuussutsikkut siunnersuisoqatigiivinit Pinngortitaleriffik aqqutiga­lugu Naalakkersuisunut siunnersuisoqartarmat isumalluutinik misissuinerit Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffiani ingerlanneqartut tunngavigalugit.

 

Kalaallit Nunaata kitaani raajap pillugit siunnersuisoqartarpoq raajaqassuseq tamaat eqqarsaati­galugu, tassa nunap isuanit aalisarnerup avannarpasinnerpaamik killeqarfianut, sinerissamut qanittumi taamatullu avataani. Tassami isumaqartoqarmat raajat uumasoqatigiiusut immikkoortut ataatsit. Taamaalilluni raajanik aalisarneq ataatsimut isigalugu siunnersuuteqartoqartarpoq, taamalillunilu tamanna aalisariutinut aalajangersimasunut aalisarfinnulluunniit ataasiakkaanut sammitinneqartarani. Taamaammat Naalakkersuisut isumaqarput taamaallaat TAC qaffanneqar­sinnaasoq NAFO ilisimatuussutsikkut siunnersuisoqatigiivisa siunnersuinerat malillugu.

 

TAC-mik qaffaanikkut taamaallaat aalisariutit aalajangersimasut iluaquserneqassappata taanna periaatsimik 1994-imiilli atorneqartumik allanngortitsinerussaaq. Naalakkersuisuni isumaqar-pugut taamatut allanngortitsisoqassappat pisariaqartoq pingaarutilinnik oqimaatsunillu pissutis-saqartoqartariaqassasoq. Taamatuttaaq taamatut aalajangiisoqalersinnagu kattuffiit tamarmik peqataasariaqarput.

 

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliattaaq taavaa pingaartittariaqarlu­gu Naalakkersuisut kajumissaarlugit Namminersornerullutik Oqartussat Inatsisartut peqqussu­taanni nr. 8 31. oktober 1996-imeersumi ' 31 imm. 6 naapertorlugu sinerissami qanittumi pisassiissutinut pigisanik tunisaqassappata tunisineq piviusunngortinneqalersinnagu tamanna Inuussutissarsiutinut Tapersiisarnermut Ataatsimiititaliamut tamarmiusumut saqqummiunneqaq­qaartassasoq.

 

Tamatumunnga tunngatillugu Naalakkersuisunit oqaatigissavarput Naalakkersuisunit akuersaar­sinnaammassuk Inuussutissarsiutinut Tapersiisarnermut Ataatsimiititaliaq pisassiissutinit pigisat tunineqaqqinnissaat pillugu inassuteqaammik nassuissaqartassasoq, tassa tamanna pillugu Naalakkersuisut aalajangiilersinnagit.

 

Kiisalu Naalakkersuisunit nalunaarutigissavarput Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit aalisariutit qaammataasat aqqutigalugit nakkutigineqalernissaat sivitsulersumi sulissutigisimammagu. Tamatuma siornatigut naalakkersuisoqarfimma aalisartut suleqatigalugit tamanna oqallisigisimavaa, kisiannili qaammataasatigut suliniutaasut naammassi­neqarnissaat inaarsarneqarnissaallu utaqqimaarsimallugu. Taamaalilluni nunarput tamakkuninnga atuisutut ilanngussinnaaniassammat. Tamatumunngattaaq tunngatillugu ilisimatitsissutigissavara qaammataasat atorlugit kalaallit aalisariutaannuinnaq atuutissanngimmat, kisiannili eqqarsaatigi­neqarluni atuutilersinneqassasoq imaalillugu nunani allamiut aalisariutaat Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaffiani aalisartut tamarmik, taamanikkussamut Kalaallit Nunaanni aali-sarsinnaanermut akuersissutinik nakkutilliisoqarfimmit qaammataasatigut nakkutigalugit malinnaavigineqarsinnaanngorlugit.

 

Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata aalisagartassiisar­nermi sunniuteqarnerulersinnaanissaanik Inatsisartunut ilaasortap Lars Karl Jensen-ip siunner­suuteqarneranut taamatuttaaq siunnersuuteqartup Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortaatitaqalernissamik kissaataanut tunngatillugu Naalakkersuisunit makkunannga erseqqis­saateqassaagut.

 

Ukiakkut ataatsimiinnermit aalisarneq pillugu inatsisip allanngortinneqarneranut atatillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18 31. oktober 1996-imeersumi ' nutaaq ilanngunneqarpoq, tassani imatut allassimalluni: A' 32. Naalakkersuisoq, Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnik pilersitsissaaq aalisarnermik soqutigisaqaqatigiiffinnik kiisalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmit peqataaffigineqartumit. Imm. 2 Naalakkersuisut suliassani '-ini 5, 7, 9, 10, 11, 13, 18, 20, 22 aamma 23-imut tunngasuni aalisarneq pillugu siunnersuisarto­qatigiit tusarniartassavaat@. Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni taamaalilluni aalajanger­sarneqarpoq kikkut Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaasinnaanersut. Taamatullu erseqqissarneqarluni Naalakkersuisoqarfiup Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit suliassani aalajangersimasuni tusarniartassagai.

 

Naalakkersuisuni isumaqarpugut Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap peqataatitaasartutut attaveqalernissaa  Aalisa­neq pillugu Siunnersuisoqatigiit naalakkersuinermik suliaqartunut siunnersuinissamut kiffaann­gissuseqarnerannik equgasumik takussutissiissasoq. Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut apeqqut Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut oqaluuserisassanngortinniarpaat.

 

Suliffeqarfissuup Royal Greenland A/S-ip aalisakkanik suliffissuit ingerlassinnaanngisai ingerlatsisinnaasunut allanut ingerlanneqarsinnaasunngorlugit periarfissarsiuteqqullugit Lars Karl Jensen-ip siunnersuutaanut imatut oqaaseqaateqassaanga.

 

Aallaqqaasiullugu erseqqissassavara Royal Greenland A/S aktieteqarluni ingerlatseqatigiffittut ingerlanneqarmat, tassa imaappoq nammineerluinnarluni aningaasaqarnikkut inatsisitigullu immikkoorluni. Inoqassappat ingerlatseqatigiiffeqassappalluunniit Royal Greenland A/S-ip suliffissuaataanik tigusiniarlutik ingerlatsiniarlutilluunniit soqutiginnittunit taamatut saaffiginnit­toqartussaavoq Royal Greenland A/S-imut. Tamatumunnga atatillugu Royal Greenland A/S nalunaaruteqarpoq suliffissuarnik pisinissamik tigusinissarluunniit pillugit ingerlatseqatigiiffik pimoorussamik saaffiginnissummik suli tigusaqarsimanngitsoq.

 

Nunatsinni raajanik suliffissuaqarnermi tunisassiornermut atortulersuutit pigineqartut affaannaat ilisimaneqartutut iluaqutigineqarput Royal Greenland A/S suliffissuaataanik pisisoqassagaluar-pat tunisisoqassagaluarpalluunniit Royal Greenland A/S-ip isumaa malillugu nana tamaat eqqarsaatigalugu tunisassiassat taamatullu suliffissat annertusinavianngillat. Taamaammat Naa-lakkersuisut isumaqarput uagut naalakkersuinikkut aalisarnerup pisariillisaavigineqarnissaanik nukissagut atornerusariaqarigut ilaatigut aalisakkatigut periarfissat allat eqqarsaatigalugit, taamalu nunatsinni tunisassiorneq suliffissaqarniarnerlu annertusisillugit.

 

Nunaqarfinni tunisassiorfiit eqqarsaatigalugit tunisassiorfiit taakku Namminersornerullutik Oqartussat isumaqatigiissuteqarfigalugit Royal Greenland A/S-imit ingerlanneqarput. Tunisas­siorfiit tamakku Royal Greenland A/S-imit iluanaarutigalugit ingerlanneqarsinnaanngimmata Namminersornerullutik Oqartussat tunisassiorfiit tamakku ingerlanneqarnerannut akiliuteqartar­put.

 

Nunaqarfinni tunisassiorfiit ingerlanneqarnerat pillugu isumaqatigiissummi Namminersorne-rullutik Oqartussat aamma Royal Greenland A/S 1995-imi tunngaviusumik isumaqatigiissuteqar­put ilaatigut 1997-ip tungaanut ilanngullugulu ingerlatitsinissamik isumaqatigiissuteqarnermut atatillugu naatsorsuutitigut tunngaviit isumaqatigiinniarnermut ilanngunneqassannginnerannik kinguneqartussamik. Royal Greenland A/S-imut tunngaviusumik isumaqatigiissut 1997-ip naanerani atorunnaassaaq ilaatigut tamanna tunngavigalugu pilersaaruteqarpunga suleqatigiisita­liussallunga ilaatigut suliassaqartussamik Namminersornerullutik Oqartussat nunaqarfinni tunitsiviit ingerlanneqarneranni tapiissutaasa allatut atorneqarsinnaanerannik periarfissanik misissuisussanik. Kiisalu nunaqarfinni tunisassiorfiit ullumikkut taamaallaat tunitsivittut atorneqartut atorneqalernissaannik periarfissanik misissuisussamik.

 

Kangaatsiap Kommuniani tunisassiaasinnaasunik misissuinissamik Maliinannguaq M. Mølgaard-ip kiisalu Kangaatsiap kommuniani saattuanut umiarsuarmik tunitsiveqalernissaanik Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut imatut oqaaseqarfigissavakka.

 

Kangaatsiap kommuniani tunisassiaasinnaasunik misissuisitsinissamut periarfissat pillugit siunnersuummut tunngatillugu oqaatigisinnaavara Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermul­lu Pisortaqarfik aalisarnikkut misileraanermut ineriartortitsinermullu suleqatigiisitaliaq, AMIS, aqqutigalugu ulluni makkunani Kangaatsiap kommuniani nipisanniarluni misileraanermik ingerlatseruttulermat. Kommunimi tassani misileraalluni aalisarneq pitsaasumik angusaqarfius­sappat tamatuma kingornatigut kommunimi tunisassiornermik aallartitsinissamut periarfissat naliliivigineqarsinnaassapput. Arnarluit suallit, tassa nipisat, saattuallu misileraalluni aalisarne­qarnerisa saniatigut ukioq manna eqqarsaatigalugu kommunimi misileraalluni aalisarnissanik allanik pilersaaruteqartoqanngilaq, siunissami kommunimi misileraalluni aalisartarnissat eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut isummamut ilaliisinnaapput, tassa tamanna pillugu toqqarlugit siunnersuutinik saqqummiussisoqassagaluarpat.

 

Saattuanut umiarsuarmik tunitsiviliisoqarnissaanut Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu oqaatigissavara angallammik tunitsiviliisoqarnissaanik periarfissat misissorneqarsi­mammata. Misissuinikkut ilaatigut ukioq kingulleq Kalaallit Nunaata kujataani umiarsuarmik tunitsiviliinikkut misilittakkanik tunngaveqartumik paasisat erseqqipput. Umiarsuarmik tunitsivi­liineq aaqqineruvoq akisooq ajornartorsiutitaqartorlu, sivikitsuinnarmik periarfissaqarluni aallartinneqarsinnaanngitsoq tamatumunnga ilanngunneqassaaq taamatut aaqqiineq aalisartu-  nut peqataasunut naammanginanngitsuusoq paasinarsigajummat.

 

Taamaammat ukioq manna ilaatigut Kangaatsiap eqqaani saattuaqqassusianik misissuinerit allatut ittut aallartinneqassapput. Tamatumani atorniarneqarput angallatit nutaaliaasut naleqqus­sakkanik aalisarnermut allanillu atortulersukkanik, minnerunngitsumik saattuat sivisunerusumik angallammiititarnissaanik periarfissaat pitsanngorsarniarlugit. Taamaaliornikkut aalisartut peqataasut periarfissaat isumannaarniarneqassapput aamma suliffissuarni pigineqareersut, aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu, naammaginartumik pitsaassusilinnik tunisisarnissamut periarfissat pitsanngorsartinneqalissallutik. Taamatut suliniuteqarnerup kingunerissavaa angalla­tinut peqataasunut annertungaatsiartumik tapiissuteqartoqartarnissaa.

 

Ilanngutissavara Kangaatsiap kommunia tamakku pillugit ilisimatinneqareermat. Kiisalu ataatsimiititaliap puisip neqillu allat tunisassiarineqarnissaannik Anthon Frederiksen-ip siunner­suutaa suliarisimavaa. Naalakkersuisuni isumaqarpugut tamakkununnga tunngatillugu suliniutaa­sut ingerlareersut kalaalimerngit tunisassiassallu allat pillugit nassuiaammi ataatsimiinnermi matumani siusinnerusukkut saqqummiunneqartumi paasissutissiissutigineqartut. Paasivarpullu immikkoortumi tassani ataatsimiititaliap inerniliineri Naalakkersuisut siunissami suliassatut kaammattuutigisaannit allaanerunngitsut.

 

Taamaalillunga neriuutigaara Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititali-  ap isumaliutissiissutaa tamakkiisumik oqaaseqarfigisimassallugu.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortat arlaqartut oqaluuserisassatut siunnersuutaat aallaavigalugit ataatsimiiti-taliap isumaliutissiissutaanut Naalakkersuisut akissuteqaataat sanilliussutigalugu Siumumit imatut oqaaseqarfigissavagut.

Jakob Sivertsen-ip puisit amiisa akiinik appartitsinaveersaarnissamik siunnersuutaanut taama-tullu Hans Enoksen-ip puisip amiisa piniartunit tunineqartartut isumannaariffigineqarnis-  saannut siunnersuutaanut ataatsimiititaliap inassuteqaatai Siumumit taperserpagut.

 

Maannakkut ammit akii appatsaaliorlugit tapiissuteqartarneq ukiunut tullernut isumannaariffiusi­magaluartoq Siumut isumaqarpoq ammit pitsaassusia najoqqutariinnarlugu, tassungalu taarsiullu­gu ammit nr. 1-imik aamma nr. 2-mik taagorneqartut agguaqatigiisillugu assigiimmik akeqartin­neqalerpata tamatuma kingunerissagaa ammit pitsaanerpaanissaata angunissaa tunisisumit anguniassallugu maannakkornit annikinnerulissasoq. Tamannalu amernik pisiortornermut Kalaallit Ammeriviannut amernik suliaqarluni pitsaasumik avammut nioqqutissiornermut, minnerunngitsumillu tamanna aamma piniartukkormiut aningaasaqarnerannut sunniuteqarnerlus­saaq.

 

Siumup Naalakkersuisut inassuteqarfigissavai amernik tunisisut eqikkarlugit annikillilernissaan­nut aammalu ammit akiisa isumaqatiginniutigineranut atatillugu, tamatumani nannut aasakkut pisat tunineqarsinnaanerat ilanngullugu, isumannaatsumik illugiinnillu akuersaarneqarsinnaa-sumik tamatuma aaqqiivigineqarnissaa Naalakkersuisuninngaannit suliniuteqarfigeqqullugu.

 

Finn Karlsen-ip Narsami savat amiinik pisiortorluni tunisassiornerup tapiissuteqarfigineqarnis­saanik siunnersuutaanut Siumumit ataatsimiititaliap inassuteqaataa taperserlugu inassutigissavar­put savat amiinik nioqqutissiorneq aallartippat qiviunik suliaqarnermi ineriartortitsineq ingerlan­neqassasoq tamatumani aamma umimmaat qiviuvi ilanngullugit.

 

Sinerissap qanittuani raajarniartut pisassaasa amerlineqarnissaanik ilaasortat pingasut Lars Karl Jensen-ip, Finn Karlsen-ip Hans Enoksen-illu siunnersuutaannut Siumumit maluginiarparput tassunga atatillugu ataatsimiititaliaq periarfissanik assigiinngitsunik misissuereerluni inner-suussuteqartoq. Sinerissamut qanittumi pisassanik ESU aqqutigalugu utertitsisoqarnerani tamakkua agguaateqqinnerat ataatsimiititaliami susassaqartumit suliniuteqarfigineqassasoq. Tamatumani pisassanik ajornartorsiortut ESU-mut akilersuinerminni malinnaaniarnissaat siunertaralugu.

 

Naalakkersuisullu akissuteqaataanni malugaarput sinerissap qanittuani pisassat imaluunniit raajartassat tamarmiusut annertussusiligaanerata, TAC-mik taasartakkatta, qaffaavigineqarnissaat ullumikkorpiaq periarfissaqanngitsoq. Tamanna tunngavigalugu Siumumit Naalakkersuisunut inassutigissavarput TAC-p qaffanneqarnissaa qaquguluunniit arlaatigut periarfissaqalerpat ullumikkut sinerissamut qanittumi aalisariuteqassutsimut nunamilu suliffissuarni suliassaqartitsi­nermi ajornartorsiutaasut isiginiarlugit aaqqiiviginissaat salliutinniaqqullugu.

 

Inatsisartut Aalisarnermut Ataatsimiititaliaata aalisagartassiinermut sunniuteqarnerulernissaanik Lars Karl Jensen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Siumup maluginiarpaa ataatsimiititaliap isumaqatigiissup Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinneranni alaatsinaattutut aallartitaqarnissaanik kaammattuutaa Naalakkersuisut periarfissaqartinnagu oqaatigigaat. Siumumit isumaqarpugut Aalisarnermut Ataatsimiititaliap ulluinnarni sulinermini pisariaqartik­kaa aalisariuteqassuseq suliffissuarnilu suliassaqarsinnaassutsip isummerfiginiarnerani sinerissap qanittuani avataasiornermilu pisassanik isiginiagaqarluni suliassat isummerfigisarnissaat ataatsimiititaliamit pingaartinneqartoq.

 

Tamanna tunngavigalugu Siumup Naalakkersuisunut inassutigissavaa ataatsimiititaliap Aalisar­neq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut alaatsinaattumik aallartitaqarsinnaanera periarfissaqarnersoq misissorluaqqullugu.

 

Suliffeqarfissuup Royal Greenland A/S-ip aalisakkanik suliffissuit ingerlassinnaanngisai allanit ingerlanneqarsinnaanerata periarfissarsiunneqarnissaanik Lars Karl Jensen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Siumumit oqaatigissavarput maannakkut Royal Greenland A/S-ip suliffissuisa tunisassiornermut naleqqussarnerat aallaavigalugu suliffissuit atorluarneqarnerunissaat isumallu­arfigigatsigu. Tamatumunngali tunngatillugu inassutigissavarput siunnersuuteqartup taasaatut ittumik Royal Greenland A/S saaffigineqassaguni Naalakkersuisut oqarnerattut tamanna Royal Greenland A/S-imit ammaffigeqqullugu.

 

Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani tikkuartorneqartut nunaqarfinni tunitsiviit allatut aaqqisuussiffigalugit namminersortutut ingerlanneqarsinnaanerat Siumup soqutiginaateqartutut isumaqarfigaa, pisuussutit atorluanngisatta tunisassiarineqarsinnaanissaat siunertaralugu, tamatumallu sulissutigineqarnissaa inassutigalutigu.

 

Kangaatsiap kommuniani tunisassiassanik misissuisitsinissamik Maliinannguaq M. Mølgaard-ip siunnersuutaa aammalu Kangaatsiap eqqaani assagiarsunnik tunitsiviliisoqarnissaa pillugu Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaa taamatullu aamma Anthon Frederiksen-ip puisit neqillu allat tunisassiarinissaat pillugu siunnersuutaanut tunngatillugu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa aammalu Naalakkersuisut akissuteqaa­taat imminnut naapertuummata annertunerusumik oqaaseqarnata saqqummiunneqartunut isumaqataanerput nalunaarutigaarput.

 

Naggataatigut Siumumit inassutigissavarput Kangaatsiap eqqaani pisuussutit uumassusillit tunisassiornermi toqqammavigineqarsinnaasut misissuiffigineqarnerat sukumiisumik AMIS aqqutigalugu ukiuni aggersuni annertusarneqassasut.

 

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa ilassil-luarlugu taamatut oqaaseqarluta tusaatissatut tiguarput.

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissu­taa Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup ersarissumik akissuteqarfigi­simagaa Atassummit oqaatigissavarput.

 

Ataatsimiititaliamut ilaasortatut uanga oqaatigissavara qulaani taaneqartut marluk ukiuni suliffiusuni paaseqatigiissumik ingerlaarnerat assut iluarisimaarnartuusoq. Siunnersuutit aqqanil­lit, oqarta tamualluarneqareersimasut, maanna Inatsisartunut saqqummiunneqarput.

 

Puisit amiinut tunngasut Jakob Sivertsen-imit, Hans Enoksen-imillu saqqummiunneqarsimasut qujanartumik ersarissumik akineqarsimapput. Paatsuugassaanngilarmi piniarnerinnarmik inuuniuteqartut akissarsiutituaasa akii appaaffigisariaqanngimmata. Eqqarsaatigeriartigit inuit qaammammut aalajangersimasumik akissarsiallit, qanoq akissarsiamikkut minnerpaanngua-milluunniit appaaffigineqassagaluarunik qanupilorujussuaq naammangittaalliortassagaluarpat. Aamma inuit taamatut akissarsiaqartut tamatigut piumasarisarpaat pisiassat akitsortarneri ilutigalugit akissarsiatik tamatigut qaffaaffigineqartassasut. Ila, soorluuna pissusissamisuussa-galuartoq ammit akii aamma ukiut tamaasa pisiassat akiinut naleqqussarlugit qaffaaffigitsiartas­sagaluaraanni.

 

Atassummit paasilluarparput soorunami ammit pitsaasut pisisup iluanaarutigisinnaasani suli amerlisikkumammagit. Amminillu pitsaasuunngitsunik, oqarta soqutigisaarukkiartorluni. Atassummit isumaqarpugut Great Greenland-ip ammit suli amerlanerit pissarsiariniartariaqarai, pingaartumik mersortarfinnut pilersuutissanik, amminik suliaralugit akilerluarsinnaasunik pissaqartittuassagunigit.

 

Atassummit paasilluarsinnaavarput mersortarfiit ammit pisiatik pillugit naammangittaalliortarsi­mammata. Kinami nuannaajallassava kusanartumik kavaajaliorniarluni amernik mamaartunik pisitinneqarsimassagaluaruni. Ammit aamma allat, soorlu nannut amii, akisuumik tuniumagalu­arnermik ukiorpassuarni ammerivimmiitiinnarneqartarnerat inissaminiissasorinanngilaq, allaat soorlulusooq asiutserlugit tassani tigummiusaaraat. Suli atorsinnaaneranni ammerivinnut tunineqartarniarlik kusanartuliassanngorlugit, tamakkununnga soorlu ilaasinnaapput nannut aasakkut pisarineqarsimasut amii. Soorunami tamatta nalunngilluinnarparput piniakkat suulluun­niit amii ukiukkut pitsaanerusarmata, taamaattumik ammit taamaattut akisunerusarneri tupaallan­nartuunngilaq.

 

Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaat paasisassarsiorluni ukioq manna kujataani savaateqarfinnut angalaarsimavoq. Tamatsinnut angalaqataasimasunut tupaallannartuuvoq savat amerpassui meqqorpassuilu taama amerlatigisut eqqaannarneqartut paasilerlugu, uffalu aappaatigut nalunagu nunatta ilaani, soorlu avannaani, taama oqortussaaleqi­neqartigisoq.

 

Paasinarpoq silarsuarmut avatitsinnittumut savat amiinik meqquinilluunniit tuniniaasinnaanerput ajornartorsiormat nunat allat savaateqarluartut tuniniaanerat unammillersinnaannginnatsigu. Taamaammat savat nunatsinneersut amii meqquilu uagut nammineq nunatsinni iluaqutigineru­sariaqarpagut. Taamaalillutalu Finn Karlsen-ip Atassumminngaanneersup siunnersuutaa ilaler­parput.

 

Miserratigissanngilarput ilikkajasunik nunatsinni arnartaqaratta. Savap amia meqquiluunniit takuinnarunikkit sunngorsinnaanerinik pilersaarusioreertartunik. Meqqunik qissineq amerlanerit imaasiallaannaq ilikkarsinnaavaat, nuersagassanillu imannaannaq, oqarta namminneq atugassa­minnik, pilersitsiortulersinnaagaluarlutik. Isuma manna Atassummit eqqarsaatigillaqquarput; soorlu savat amii meqquilu taamaatsiinnarlugit katersoriarlugit avannamut tunumullumi nassius­sorneqarsinnaanerpat, nassiussorneqarnerannullu aki kisiat akigitillugu piserusuttunut pisiarior­tortillugit. Nalunngilarput katersorniarneri, pingaartumillu savaatillit eqqarsaatigalugit eqqumii­gissagaat, amminik sulisinneqarnertik tunniussuinertillu, assartuinertik, akissarsissutigissanngik­kunikku eqqumiigilluinnassagaat. Kisianni eqqarsaatit suugaluartulluunniit tamarmik misissorne­qartariaqalerput. Uagut kalaallit ileqqorinnginnatsigut atorsinnaasunik eqqaaneq.

 

Taama eqqarsaatersortilluta suliffeqarfiit marluk eqqarsaatitsinniipput tassalu; Neqi A/S aamma­lu Meqquleriffik A/S. Qanoq ililluta taakku ikiortigilluarlugit savat meqquisa amiisalu imannar­suaq eqqaannarneqarneri iluaqutissanngorlugit siunissami qanoq iliuuseqarfiginiarlugit suliniute­qartariaqalerpugut.

 

Ataatsimiititaliap sinerissamut qanittumi raajartassat pillugit paasinnittumik suliarinnissimanera Naalakkersuisumit aamma ilassineqarpoq, oqaatigalugulu nassuiaatip ataatsimiititaliamit tusaa-tissatut paasinnittumillu tigusimagaa. Tamatumunngali aamma tunngatillugu Atassummit  Naalakkersuisunut inassutiginiarparput kujataani qanoq raajaqassuseq misissuiffigitiniaqqullugu. Tassa uagut Atassummit eqqumiigilluinnaratsigu qanga soqarluanngitsumik nalilerlugu taasaq maanna raajaqanaarlugu aalisariutinit assigiinngitsunit ussagarfigineqaleraluttuinnarmat. Imaassinnaavoq misissuinerup takutikkaa tamaani annertunerusumik raajarniarsinnaaneq tunngavissaqartoq, allaat immaqa pisassat amerlatsilaarsinnaanerannik kinguneqaratarsinnaasu­mik. Kisianni taamatut oqarpugut nalunngikkaluarlugu Atassumminngaannit taanna TAC-imik taaneqartartoq, amerlanerpaamik annertunerpaamik pisarineqarsinnaasut taama taasarmatigit, taamaallaat qaffanneqarsinnaasoq atlantikup avannaani aalisarnikkut kattuffissuaq NAFO-mik taaneqartartoq, ilisimatuussutsikkut siunnersuisoqatigiivisa siunnersuinerat malillugu.

 

Atassummit ilassilluarparput ataatsimiititaliap siunnersuutaa; Inuutissarsiutinut Tapersiisarner­mut Ataatsimiititaliaq pisassiissutinik pigisat tuniniarneqaqqinnissaat pillugu inassuteqaammik nassiussaqartassasoq Naalakkersuisunit akueriumaneqarmat.

 

Aalisariutit qaamataasat atorlugit nakkutigineqalernissaat pilersaarutigineqartoq paasivarput. Tamanna uagut aalisariutaatitsinnuinnaq atorani aammali nanami allamiut sumi aalisarnerannik nakkutilliisuussammat Atassummit ajoriffissaqartinngilarput, naak nalunngikkaluarlugu aamma Qallunaat Nunaanni aalisartut taamatut nakkutigineqarnissaminnut sakkortuumik akerliugaluar­tut. Kisiannili isumaqarpugut nakkutilliilluarnerup unioqqutitsinani aalisarnissaq nunatsinni pingaartitarput tamatumuunakkut iluaquserneqarsinnaasoq.

 

Ataatsimiititaliap aalisagartassiisarnermi sunniuteqarnerulernissaanik Lars Karl Jensen-ip siunnersuutaata erseqqissumik Naalakkersuisut tungaanninngaannit nassuiarneqarsimanera Atassummit naammangalugu annerusumik oqaaseqarfigissanngilarput. Naalakkersuisulli paa-sinnillutik siunnersuisoqatigiinnik, tamannarpiaq pillugu, oqaloqateqarusunnerat naammagisi­maarparput.

 

Aammattaaq Lars Karl Jensen-ip siunnersuutaa suliffissuit atorneqaratik napaannartut qanoq atorneqarsinnaanerannik imalik Naalakkersuisut ersarissumik akisimagaat paasivarput. Aalisar­nermulli Ataatsimiititaliap isumaqatigiissutip, ukiup matuma naanerani, atorunnaarnissaa iluatsillugu Naalakkersuisut pilersaaruteqarnerarlutik akissumminni oqarnerat Atassummin-ngaannit ilalersorparput.

 

Aap, qineqqusaarneq taamaattarpoq. Qeqertarsuarmiit aalisaat ninginneqarsinnaavoq qapersil-lugu Kangaatsiap tungaanullu siatsillugu, ajunngilaq tassa taama pisarpugut.

 

Kangaatsiap kommuniani tunisassiaasinnaasunik misissuilersimaneq qamannga pisumik tikillu­aqquarput, neriulluta misissuineq ima iluatsilluartigissasoq suliffimmik pilersitsinissamik kinguneqalersinnaalluni. Umiarsuarmik tunitsiviliisarneq ukiorpanni atorsimasarput, misilittaga­qarfigilersimavarput. Soorunami iluaqutaasarneri pitsagigaluarlugit akisuallaartarsimaneri uniffigaagut. Qujanaqaarli periaasissanik allanik, tassa angallatinik nutaaliaasunik angisoor­suunngikkaluartunik, atortoqarsinnaalerneq Naalakkersuisup tamakkununnga taarsiullugu innersuussutigisinnaalersimammagu.

 

Naggasiullugu puisit neqaasa suli atorluarneruneqarnissaannik siunnersuutaasimasumut aamma Naalakkersuisut akissutaat naammagisimaarparput. Neriulluta suliniarneq qangali aallartereersi­masoq iluatsikkuartussasoq. Tamannami ersarissumik nassuiarneqareersimammat, tassa saqqum­mersinneqarsimammat nassuiaat ima ateqartoq: Kalaalimerngit tunisassiassallu allat pillugit nassuiaat.

 

Atassummit siunnersuutit aqqanillit ataatsimiititaliami sukumiisumik suliarineqarsimasutut nalilerlugit ataatsimiititaliaq sulilluarsimasutut nalilerparput.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartunut ilaasortaaqatitta arfinillit siunnersuutaat pillugit Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaq peqqissaartumik, aammalu tusarniagassat arlallit isumasior­figisareerlugit isumaliutissiissusiorsimavoq Inuit Ataqatigiit ataatsimut isigalugu tapersersorsin­naasatsinnik. Taamatuttaaq Naalakkersuisut isumaliutissiissummut akissuteqarlutik arlalitsigulli ataatsimiititaliap isummerfigisimasaannut akerliullutik tikkuagaqarput, taakkuuppullumi ma-tumani pingaarnerutillugit Inuit Ataqatigiinnit sammisassagut.

 

Ingerlavallaartinnangali erseqqissassavara Inatsisartunut ilaasortat ataasiakkaat siunnersuutigi-simasaannut tunngatillugu tamaviisa ataasiakkaarlugit matumani samminiannginnatsigit isuma­liutissiissutikkut Inuit Ataqatigiinniit taakkununnga isummiussagut aamma ersarereeqimmata.

 

Ataatsimiititaliamit pingaartuutillugu ilaatigut puisit amiisa akigineqartarnermikkut appartinna­veersaarneqarnissaat siunertaralugu Naalakkersuisunut oqariartuuteqarniarsimavugut, tassa Inuit Ataqatigiinnut aamma pingaaruteqarluinarsimammat aningaasanut inatsit aqqutigalugu ammit tunisaanerannut tapiissutit allanngortinneqaratik ukioq manna ukiuni tulliuttuni 27,6 mio kr.-inut tagginneqarsimanerat aalajangiusimaannarusukkatsigu.

 

Tamanna pisariaqarpoq ilaqutariippassuit puisit amiinnaanerusoq isumalluuteqarlutik naammagi­nalaarsinnaasumik inuussutissaqarnissaat qulakkeerniaraanni aammalu eqqaamanialaaraanni puisit amiisa nunatta avataani tunisaanerat suli imatorsuaq aamma qaffariaateqarsimanngimmat. Ataatsimiititalialli inassuteqaatigisaannut illuatungiliillutik Naalakkersuisut Great Greenland aqqutigalugu aalajangiusimaannarniarpaat tunisinermut maannakkumut periaatsit allanngortinne­qassasut, tassa pitsaassusiliisarneq eqqarsaatigalugu piumasaqaatit kattunneqarnerisigut akigitin­neqartalertussaq taamaasilluni agguaqatigiisitsinikkut aalajangerneqartalissammanngooq.

 

Inuit Ataqatigiit qularaarput taamak iliulernikkut ammit pitsaanerpaat pissarsiarineqartalissaner­sut, tassami piniartup naak-una pitsaanerpaaginnarnik ameerniarlernissaminut kajumissaatissaa agguaqatigiisitsinerinnakkut aalajangerneqareersimasumik ameerniutigisartakkaminik akilerne­qartalissappat, maannamut allaat akikinnerusumik akilerneqartussanngorneratigut. Akimmi agguaaqatigiisitsinerinnakkut nassaarineqarsimasumik aalajangersaavigineqartalissappata pini-artup taamaallaat isumagiinnartussaalissavaa ameerniutissami amerlanerpaatinniaannarnissaat pitsaassuseq isumakuluutigivallaarnagu, tassami pitsaassusiliisarneq najoqqutaralugu akilerne­qaatigisaraluani kisiannili maanna appartinneqarnerisigut annaasussannguleramigit angummanni­apiluuginnartunngortinneqalerpoq, soorunami siusinnerusukkut isertissinnaasaraluani aamma matussuserniarlugit.

 

Taamaattumik puisit amiisa tunisaanerat isumaqatigiinniarnerillu unittooqqasut eqqarsaatigalugit Inuit Ataqatiginniit Naalakkersuisut sakkortuumik inakkusussavagut isumaqatigiinniarnerit nangeqqinneqarnissaat sulissutigineqaqqullugu, tamatumanilu aamma puisit amiisa akiisa appartinneqannginnissaat anguniarneqaqqussallutigu, siuliani pitsaassusiliisarnermut oqaa­sereriikkagut aamma innersuussutigalugittaaq.

 

Sinerissap qanittuani raajartassiissutit eqqarsaatigalugit ataatsimiititaliap isumaliutissiissutigisa­mini tikkuartugai Inuit Ataqatigiit tamakkiisumik tapersersoratsigit oqaatigissavarput, aammalu tassunga tunngatillugu uparuanngitsoorusunnginnatsigu Naalakkersuisut aalisariutip avataasi-ortup ataatsilluunniit raajartassarisimasaasa ilaannaataluunnit sinerissamut qanittumut nuunne­qarnerisigut inuiaqatigiit ataatsimoortumik aningaasaqarniarnerannut iluaqutissartarisinnaasai pillugit tigussaanerusumik tamanna oqaaseqarfiginngimmassuk, tassami taamaaliornikkut nunami suliffissuarni suliffissaqartitsiniarneq iluaquserneqaannarani aamma suliffissuarni taak-kunani, tassa Royal Greenland A/S-ip ingerlataani, naammassisaqarsinnaassuseq maannamit pitsaanerusumik aaqqiivigineqarsinnaagaluarmat, tamannaavormi Royal Greenland A/S-ip nammineq ujartugaa.

 

Ataatsimiititaliap raajartassiissutigineqartartunut maannamit annerusumik ilaatigut Aalisarner­mut Siunnersuisoqatigiit aqqutigalugit malinnaatinneqarsinnaaqqullutik noqqaassuteqarnerat Naalakkersuisunit tunuarsimaarfigineqarmat tamanna Inuit Ataqatigiit ajuusaarutigaarput, tassami taamaallaat kissaatigineqaannaraluarmat malinnaatinneqartuarnissarput, aammalu ataatsimiititaliaq aqqutigalugu alakkarterisinnaanissarput.

 

Tamanna tunngavigalugu ajornarsaarisoqaannassappallu Inuit Ataqatigiinniit maannangaaq ilimasaarutigeriissavarput aalisarnermut inatsisip tassuunarpiaq allanngortinneqarsinnaanissaa ukiamut ataatsimeeqqilernissatsinnut sukumiisumik nalilersuutigiumaaratsigu.

 

Taamatullu Inuit Ataqatigiit ataatsimiititaliap isumaliutissiissutigisaanut, minnerunngitsumilli Naalakkersuisut tassunga illuatungilersuillutik oqaaserisaannut tikkuagaqarluta neriuutigissa-varput matumani taakkartukkagut nalilersueqqinnissani aamma ilaatinneqarumaarmata.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Isumaliutissiissummi pineqartut ataatsimut eqikkarlugit oqaaseqarfigissavakka. Puisit amiisa akiisa appartinneqarnissaannut, tassa 27,6 mio. kr.-inik, tapiissuteqarnissamut tunngatillugu, tapiissutit appartinneqarnissaannut Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata inassutaa Akulliit Partiiata taperserpaa.

 

Savat meqquisa tunisassiarineqarneranni tunisinermi akinut tapiissuteqartarnissamik siunner­suummut tunngatillugu ataatsimiititaliap inassuteqarnermini tunuliaqutaa Akulliit Partiiata paasivaa, tassa savat meqquisa tunisaaneranni tapiissuteqartarnermi eqqumaffigisariaqartut WTO-mik isumaqatigiissumi nunatta pisussaaffii.

 

Sinerissamut qanittumi raajartassat amerlisinneqarnissaannut siunnersuummut tunngatillugu Namminersornerullutik Oqartussat ilisimatitsissutaat tusaatissatut tiguarput, tassa sinerissamut qanittumi raajarnianut Erhvervsstøtte aqqutigalugu tunniunneqarsinnaasunut tunineqarsinnaasu­nilluunniit ullumikkut peqartoqanngikkallarpoq. Akulliit Partiiata paasivaa avataasiorluni raajartassat sinerissamut qanittumi aalisarnermut nuunneqarsinnaanngitsut kissaatigineqarlunili taama aaqqiisoqarsinnaanissaa misissuiffigineqassasoq.

 

Akulliit Partiiata isumaqatigilluinnarpaa Naalakkersuisut Royal Greenland A/S sunniiviginiar­tariaqaraat, tassa aalisakkat Royal Greenland A/S-imit tunisassiaanngitsut, allanit tunisassiarine­qarsinnaanissaannut periarfissiinissamut.

 

Imm. 12-ip oqallisiginerani Akulliit Partiiata erseqqissarpaa saattuarnernermi pisariaqartinneqar­toq isumaqartugut tassaasoq saattuat tunisaaneranni nunat tamat piumasarisaat pissuitigalugit umiarsuarmik tunitsiveqarnissaq. Taamaattumik nuannarutigaara paasillugu ataatsimiititaliap tassunga tunngatillugu inassutaa taanna takuneqarsinnaalluni Inatsisartunut ilaasortap Maliinan-nguaq M. Mølgaard-ip aamma Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut atatillugu isumaliutissiis­summi allassimasoq.

 

Puisit neqaasa tunisassiarineqarnissaannik siunnersuummut tunngatillugu Royal Greenland A/S-ip ataani suliniutinik aallartitsisoqareersimaneranik paasissutissiissut tusaatissatut tiguara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartunut ilaasortat Hans Enoksen-ip aamma Jakob Sivertsen-ip siunnersuutaat puisit amiinut tunngasut Kattusseqatigiinnit paasilluarlugit Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaleriner­mullu Ataatsimiititaliap kajumissaarutaa, tassalu ammit tunisaanerannut tapiissutit appartinne­qannginnissaat tapersersorparput. Kisiannili akit isumaqatigiinninniarnermut unittooqqasut Naalakkersuisut minnerpaakkulluunniit akulerutsinneqarnissaat eqqarsarnartoqartillutigu. Tassami isumaqatiginninniarnerit naalakkersuinikkut naqisimaneqanngitsumik ingerlanneqar-tarnissaat pingaaruteqarmat.

 

Inatsisartunut ilaasortap Finn Karlsen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Naalakkersuisut kajumissaarutaat taperserparput. Kiisalu Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip, Lars Karl Jensen-ip Finn Karlsen-illu siunnersuutaat, tassalu sinerissap qanittuani raajarniat amerlanerusu­nik pisassinneqartalernissaannut tunngasut Kattusseqatigiinnit tapersersorpagut. Minnerunngitsu­mik nunami suliffissaqartitsiniarneq eqqarsaatigalugu, aammalu sinerissap qanittuani ukiuni kingullerni pisassiissutit avammut annertuumik nussorneqarsimanerat eqqarsaatigalugu.  Maannakkut sinerissap qanittuani pisassiissutit amerlineqarnissaanut arlalitsigut akimmiffissa­qaraluartoq taamaattoq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut inassuteqaataa aamma Kattusseqatigiinnit taperserparput.

 

Inatsisartunut ilaasortap Lars Karl Jensen-ip siunnersuutaa, tassalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap aalisagartassiisarnermut sunniuteqarnerulernissaanut tunngasoq, Kattusseqatigiinnit isumaqatiginngilarput. Tassami isumaqaratta Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit aamma aalisartut kattuffiannit ilaasortaaffigineqartut naalakkersuinikkut annerusumik akuliuffigineqarnatik suliassaq ajunngitsumik naammassisinnaagaat.

 

Royal Greenland A/S-illu aalisakkanik suliffissuit ingerlassinnaanngisai pillugit siunnersuummut tunngatillugu Kattusseqatigiinnit ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput oqarmat unammilleqatigiin­neq aalisakkanut suliffissuaqarneq ataatsimut isigalugu iluaqutaasoq, kisiannili eqqaamasariaqar­poq ukiualuit matuma siornatigut aalisakkanik tunisassiortut namminersortut arlallit ingelatsisi­magaluarput, kisiannili inuiaqatigiit pigisaannut suliffeqarferujussuarnut unammillerneq sapera­mik uniinnartariaqarsimapput. Taamaattumik tunisassiorfiit pineqartut aalisakkanut atornagit neqinut, timmissanut kalaaliminernullu atorneqarsinnaanerat orniginarnerussaaq.

 

Kattusseqatigiinnit siunnersuutinnut tunngatillugu aammalu Inatsisartunut ilaasortap Maliinan-nguaq M. Mølgaard-ip siunnersuutaanut tunngatillugu, nuannaarutigaara Kangaatsiap kommuni­ani aalisartut annertuumik ajornartorsiuteqartut matuma kingorna qanoq iliuuseqarfiginiarneqar­mata, naak aallaqqaammut saattuarniarnermut tunitsiviliisoqassanngikkaluartoq, kisianni misileraanerit siunniunneqartut isumalluarnartoqarmata.

 

Aammalu puisit neqillu allat pillugit tunisassiarineqarnissaat pillugu, ilaatigut kalaalimerngit tunisassiassallu allat, pillugit nassuiaat oqaluuserineqarmat oqaaseqaatigut innersuussutigalugit isumaliutissiissut tusaatissatut tiguarput.

 

 Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Qujassuteqarfigissavakka partiit tamaasa, aammalu Kattusseqatigiit, ersarissumik Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut Naalakkersuisullu akissutitsinnut oqaaseqaataannut.

 

Partiit ataasiakkaarlugit oqaaseqarfigissagukkit Siumumit aallartissaanga. Siumuminngaannit puisit nannullumi amiisa isumaqatigiinniartut illuatungeriit naapiteqqinneqarnissaat pillugu Naalakkersuisut sulissuteqarnissaannik kaammattuivoq, tamannalumi aamm ammit pillugit isumaqatigiinniarnissamut tunngatillugu, maannakkut soorlu oqaatigigipput, isumaqatigiinniar­nissamut piginnaatitsissut taanna nalileqqikkipput, aammalu nutaamik piginnaatitsissummik, qularnanngitsumik Ammerivimmut tunniusseqqittussaassagatta.

Savat amiisa umimmaallu qiviui pillugit ineriartortitsineq ingerlanneqassasoq taaneqarpoq. Aamma suleqatigiisitaqartoq Narsami, taakku aamma peqatigalugit taassumap ingerlateqqinnis­saa timitalerniarlugulu sulisoqarnissaa soorunami Naalakkersuisunit aamma kaammattuuteqaru­maarpugut.

 

Sinerissamut qanittumi raajartassat pillugit akissuteqaatigut ataatsimut isigalugu Siumuminn­gaannit tusaatissatut tiguneqartut paasivakka. Kisiannili aamma paasillugu periarfissaqassappat TAC-p qaffanneratigut qanoq ilisamik sinerissamut qanittumi aalisartut, raajarniat, salliutinne­qarsinnaanerat misissoqquneqarpoq. Taanna soorunami misissussavarput, kisiannili aamma maannamut periusaagallartut, soorlu aamma akissuteqarnitsinni oqaatigigipput, periarfissaqartit­sinerat killeqarpoq. Kisianni taassumap allanngortinneqarsinnaanera qanoq ilillugu misissuiffi­gissallugu nalilersussavarput.

 

Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni alaatsinaattumik Aalisarnermut, Piniarnermut Nuna­lerinermullu Ataatsimiititaliap inissisimasoqarnissaa pillugu isumaqarpunga Naalakkersuisut mattussivinngitsut, oqariartuutitsinni akissuteqaatitsinnilu. Tassa Aalisarneq pillugu Siunnersui­soqatigiit aperissallugu neriorsuutigaarput, tassanilu akissutigineqartut tunngavigalugit Naalak­kersuisuni nalilissavarput Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap alaatsinaattutut inissisimalernissaa. Uanga takusinnaasakka malillugit massakkorpiaq periarfissa­qarsinnaanera soorluuna ajornavissanngitsoq, kisiannili taaseqataasinnaasutut, soorluli Anthon Frederiksen-ip taagaa, inissisimasoqalernissaa taanna sapinngisamik tunuarsimaarfigerusukkip­put Naalakkersuisunit ersarissumik oqaatigaarput.

 

Nunaqarfinni tunitsiviit pillugit Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititali-ap malinnaatinneqarnissaa neriorsuutigissavara, soorlu oqaatigiginga suleqatigiisitaliamik pilersitsisoqassasoq, taassuma nunaqarfinni tunitsiviit tunisassiorfeeqqallu siunissami maannak­kuminngarnit annertunerusumik atorneqarsinnaanerat misissuiffigalugu suleqatigiissitamik pilersitsisussaagatta.

 

Atassummit oqaatigineqartut arlalialunnguit aamma oqaaseqarfigilaassavakka. Ammit pitsaassu­sii soqutigigaat aamma Atassummit erseqqissumik paasivara. Tamannalu pillugu Naalakkersui­sunit isumaqatigiinniartussanut piginnaatitsissummi aamma tamanna siunniullugu isumaqatigiin­niarfigineqartussat, tassa KNAPK, naapissutaasinnaasumik aaqqiisoqarnissaa soorlu periarfissa­qassasoq, ilaatigut KNAPK-p ataatsimeersuarnerani peqataaninni apeqqarissaarnermi aamma tamatumap naaperiarfigineqarsinnaanera eqqartorneqartoq taaneqarmat. Tamannalu nuannaaruti­gaara illuatungeriit aalajangersimasumik uninngaannaratik naaperiarfeqarsinnaanerannik periarfissiisoqartoq takusinnaagakku.

 

Nannut amiisa, pingaartumik aasami pisaasimasut, tunisassiarineqarsinnaanerat arlaatigut periarfissiisoqarnissaa misissuiffigissavarput. Ajornakusuussaaq massakkut imaaliinnarluni qanoq aaqqiivigineqarsinnaassanersut. Kisianni Naalakkersuisut pingaartippaat tunisassiat pitsaasut aamma nunaut allanut, pingaartumik nannut amii ingerlanneqartarmata, salliutinneqas­sasut, pingaartinneruneqassasut. Kisiannili periarfissaqassanersoq nannut aasami pisaasimasut amii misissuiffigineqassaaq.

 

Savat amii meqquilu tunisassiassatut periarfissarsiunneqarnissaat, aamma soorlu siusinnerusuk­kut taagiga, ingerlassaaq. Aammalu tamatumani ilisimasallit tassani suliaqassasut qularutiginngi­lara, aammalu soornami tamanna pissusissamisoorpoq, ilisimasallit taanna suliarippassuk uagut naalakkersuinikkut tunngavissanik periarfissarsiuussissaagut suliat taakkua ingerlannerannut.

 

Atassummit aamma kujataani raajaqassuseq misissorneqassasoq kissaatigineqarpoq. Oqaatigissa­vara naliliisarneq maannakkut imatut pisarmat sineriak tamaat, kujataa, avannaa, sinerissamut qanittoq avataalu Pinngortitaleriffimminngaannit ingerlanneqartarpoq. Tassani paasissutissat aalisartut tunniussaat, biologit namminneq misissugaat tunngavigalugit peqassutsimik naliliineq pisarpoq. Sumiiffinni ataasiakkaani peqassuseq nalilerneqarneq ajorpoq, sineriak ataatsimut tamaat isigalugu naliliisoqartarpoq, aammalu isumaqarpunga taannaasoq isigineqartariaqartoq ataatsimut pisassanik siunnersuuteqarnermi aalajangiinermilu annertussusissaat eqqarsaatigalugu. Taamaammat inassutigissavara taamatut pissuseqarneq allatut pissusilersornissamik tunngaviler­niarneqassanngitsoq, tassami ataatsimut isigalugu sineriapput, raajaqassuseq eqqarsaatigalugu, isiginiarneqartariaqarmat. Aammalu taakkunannga atuinerput ataatsimut isigalugu nalilerneqar­tariaqarluni.

 

Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit oqaloqatigineqarnissaanut, tassalu ataatsimiititaliap tassani alaatsinaattutut inissisimalernissa pillugu, Atassutip iluarisimaaraa paasivara.

 

Apeqqutit allat erseqqissumik Naalakkersuisunit akineqarsimanerattut nalilerlugit Atassutip oqaaseqarnerani soorunami qujassutigissavara.

 

Inuit Ataqatigiinnanngaannit oqaatigineqartut imatut oqaaseqarfigissavakka. Ammit pitsaassu­saat qaffanniarlugu KNAPK-mut Ammerivimminngaannit isumaqatigiinniarneq soorunami oqareernittut aaqqiviginiarsarivarput, isumaqatigiissullu massakkut nutarternissaanut tunngatillu­gu piginnaatitsissutip naapitseriummik immerneqarnissaa, taamatut oqartoqarsinnaappat, soorunami Naalakkersuisut piumassuseqarfigaat.

 

Amminut tapiissutit eqqarsaatigalugit Naalakkersuisunit oqaatigissavarput soorluuna isumaqarto­qartoq puisinut tapiissutit millisinniarneqartut, taamaanngilaq. Puisit amiinut tapiissutit ukiuni kingullerni amerliartuinnarsimapput, aatsaallu taama ukioq manna puisit amiinut tapiissutit annertutigissapput, tassa katillugit 34,6 mio. kr.-it atugassanngortinneqarmata. Taamaattumik paasiuminaatsilaarpara soorlulusooq annilaangasoqartoq Naalakkersuisut pilersaaruteqartut puisit amiinut tapiissutinik appaaniartoqartoq, taamaattoqanngilaq. Illuatungaatigut Naalakkersuisut ukiuni tulleriiaani arlalinni puisit amiisa tunineqarnerannut tapiissutit allisikkiartorsimavai, Inatsisartut akuersisinneratigut. Tamanna aamma Naalakkersuisunit soorunami Inatsisartuni partiinut tamanut qujassutigissavarput, tamakkumi piniartukkormiunut iluaqutaapput.

 

Raajat pisassiissutit aammalu taakkua angallatit assigiinngitsut, tassa avataasiutit aammalu sinerissamut qanittumi, avinneqarsimanerat nikisinneqarnissaa pillugu Inuit Ataqatigiit oqaase­qarnera imatut akissavara; Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap Inuit Ataqatigiinnit paasinninnerulluni tamassumap apeqqutip maannakkut pissusiusut eqqarsaatigalu­git uninngavigigallarnissaat, taama paasigakku. Kisiannili arlaatigut periarfissaqassagaluarpat, pisassiissutit immaqa qaffannerisigut, periarfissaqarnersoq misissuiumalluta oqarpugut. Kisianni oqarsinnaanngilanga massakkut sutigut allannguinitsigut pisassiissutit allineqassagaluarpata aalisariutinut aalajangersimasunut amerleriaatit taakku immikkoortinneqarnissaat. Kisianni periarfissaqarnersoq misissorumavarput. Kisianni imaanngilaq taanna akuerigipput imaluunniit itigartikkipput. Tunngavissaasut taamanikkussamut pisassiissutinik alliliisoqassagaluarpat apeqqutaajumaarput.

 

Aamma Inuit Ataqatigiinnut innersuussutigissavarput siusinnerusukkut akissutiga Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap alaatsinaattutut inissisimatinneqalernissaanut tunngatillugu akissutigisakka.

 

Akullit Partiiannut oqaatigissavara erseqqissumik naatsumillu oqaatigisaanut qujassuteqassaga­ma.

 

Kattusseqatigiit ammit pillugit isumaqatigiinniarnerit siusinnerusukkut taasakka innersuussuti­gissavakka. Naalakkersuisut akuliuttarput pissutigalugu Ammerivik piginnaatitsissummik tunisaramikku Ammerivik isumaqatiginninniarsinnaassammat, taamaattumik piumanngikkalu­aruttaluunniit aamma ilaatigut pissutigalugu puisit amiinut tapiissutinut Inatsisartut Naalakker­suisut ulluinnarni aqutaanni, tapiissuteqartarnera pissutigalugu pinngitsoornata akuleruttussaavu­gut. Taamaattumik naalakkersuinikkut akulerukkusunngikkaluaruttaluunnit akuleruttussaavugut aammalu neriorsuutigivara Ammeriviup, KNAPK-p tungaanut isumaqatiginninniarnissamini, siusinnerusukkut piginnaatitsissut pissarsiarisimasaa taassumap aaqqiivigineqarnissaa naapitsis­sutissanngorlugu Naalakkersuisuni suliarissagatsigu. Taamaammat saneqqussinnaanngilarput akulerunnissarput.

 

Kattusseqatigiinnut akissuteqaatit allat partiinut allanut tunngatillugu oqaatigisakka innersuus-sutigissavakka.

 

Aammalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuannut Johan Lund Olsen-imut erseqqissaatigissavara Royal Greenland A/S-imut aammalu APK-mut tusarniaasimagatta. Pisassiissutit avataasiummik ataatsimik peersinikkut pisassaasalu sinerissamut qanittumut aalisartunut tulaassuisunut nuunne­qarneratigut qanoq kinguneqartitsisoqarsinnaanersoq.

 

Inuit Ataqatigiit oqaluttuat oqaraluarpoq nunami suliffinnik pilersitsinikkut aammalu sulisunik amerlanerusunik sulisoqalissasoq aammalu aningaasat pissarsiarineqartussat annertunerulissasoq. Kisianni nalilersuinitsigut aammalu Royal Greenland A/S-imi APK-milu nalilersuisitsinitsigut tamanna illuatungaanik paasivarput. Erseqqissumik, assersuutigalugu Royal Greenland A/S-ip akissutaa imaattoq, oqaatigissavara; Kilisaat ataaseq 3.200 tonsinik pisassaqartoq taakku pisassaat, tassami pigisarimmatigit, minnerpaamik 200 mio. kr.-inik akeqassapput pisiarissa-gaanni. Tassa kiilumut 38 kr.-it massakkut ulluni makkunani niueqatigiittarnermut aallaaviusar­toq. Taassuma saniatigut arsaarinninnermik naleqartumik, tassa aalisarsinnaajunnaarnermut taarsiissutissanik, aningaasanik pissarsiariaqassaagut. Taassuma saniatigut aamma aalisariutip taassuma aalisarsinnaajunnaarneranut, imaluunniit angallatip atorsinnaajunnaarneranut, nunatsin­nimi aalisarsinnaajunnaarpat allamik aalisarfissamik nassaarsimanngikkutta, piginnittoq qular­nanngitsumik aamma aningaasanik piumasaqaateqassaaq.

 

Aamma suliffissat eqqarsaatigalugit, taakku pisassat massakkut inunnik 40-nik ukiumut suliffis­saqartitsipput. Pisassalli taakku nunamut nuunneqassagaluarpata suliffissat 32-it pissarsiarineqas­sapput. Tassa sulisut ikilisinneqassapput. Taassuma saniatigut, taamaaliussagaluarutta, aningaa­sarsiornikkut 30 mio. kr.-it tungaanut nunatta annaasaqaatigissavai. Tassa avataasiorluni pisat avammut tunineri/tunisassiarineri akisunerummata.

 

Taamatut partiit oqaaseqartui akissuteqarfigalugit qujassuteqarfigeqqissavakka.

 

Sivert K. Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap siulittaa­sua:

Ataatsimiititaliaq sinnerlugu partiininngaannit assigiinngitsuninngaanneersunit akissutigineqar-tunut aammalu Naalakkersuisut ilaasortap akissutaanut qujavugut.

 

Takisuuliornianngilanga, kisiannili maluginiaqquinnassavara ataatsimiititaliami sapinngisar-   put sukumiisumik tusarniaanerillu pillugit Inatsisartuni ilaasortat assigiinngitsut siunnersuu-   taat suliarisarpagut nalilersoqqissaarlugit. Taakkulu aamma Inatsisartut massakkut oqallinnermut aallaavigalugit nalilersuillutik sulisimapput, aammalu Naalakkersuisunut ilaasortamit akineqarlu­tik.

 

Kisianni maluginiarpara arlalitsigut siunnersuuteqartut qanillattortarsimagigut aammalu ilaatigut paaseqatigiinnikkut, immaqa isumaqatigivinngikkaluarlugit, kisianni qanillattuisinnaaneq periusigisartagarput atortarsimavarput.

 

Kisiannili naggataagut oqaatigiinnassavara nuannaarutigalugu maluginiarakku Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliami akissuteqarnitsinni partiit amerlanerpaat uagutsinnut isumaqataanerat. Taakkulu Inatsisartut isummersornerannut aallaavittut aammalu isummersornerannut atorneqarluarsinnaasutut nalilersinnaagakku, nuannaarutigigakku.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga partiit qutsavigeqqippakka Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliamut nersorinnillutik oqaaseqarnerannut.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Savat meqqui kiisalu amii iluatissarfigerujussuarlugit oqaaseqarnitsinni inussiarnersumik akineqarnerput ajorinngilarput. Tassami nammineerluni suliarineqarsinnaasut, taamaattumik oqaaseq atorpara; taamaatsiinnarlugit nassiussuunneqarsinnaaneri. Angutaasugut uagut ilimanar­pallaannginnatta tigullugit, errorlugit qiortarlugillu pinissaat. Arnartatsinnut piukkunnaqimmata allaat qiortarlugit kusanartunngorlugit suliarilluarsinnaammatigit, alersiliaralugit kiisalu aamma avannaamiunut misilillaqqullugu qissineq ilikkaratarsinnaammassuk, aamma taamaaliornikkut namminnerlu aamma qilattagassiassaminnik sanasalernissaat, taanaana piukkullugu taamatut savaateqarfimmiuunngikkaluarlunga eqqarsaatersorfiginga.

 

Kisianni kujataani raajaqarfik Naalakkersuisup akissutaanut tunngatillugu eqqarsaatersuutigaar­put, tassa oqaaseq una atorneqarmat; sumiiffinni ataasiakkaani naamik, kisianni nuna tamakker­lugu misissuinissaq - aap. Ajunngikkaluarpoq, kisiannili aalisartut taqqavani kujataaniittut allatulli, soorlu aamma avannaani, namminneerlutik ujarlersimapput nassaarlutillu raajaqarfin­nik. Qanga avannaani taamatut nassaartut kajumissaaserneqartarput aningaasannguanik, ilatik iluaquserlugit nassaarneri pillugit. Una eqqartugara kujataani raajaqarfik misissorneqarsimavoq, tassa fiskeribiolog-it ilagalugit Adolf Jensen-iunnguatsiartumillu ilaqarluni. Taakku oqarput akilersinnaasunik raajaqanngilaq. Inerpoq. Kisianni massakkut qanoq ippa? Immaqa nunatsinni raajarniarfiit allaat pingaarnersarilinnguatsiarpaat, kisianni naluarput qanoq raajaqartiginersoq. Aalisartut namminneerlutik mikinerusumik aalisariuteqarlutik nassaarisimavaat, kisianniaasiit avataaninngaannit angisuut aamma ornittalerpaat. Tamakkuuppulluunniit misissuinikkut oqar-figineqartariaqartut qanoq iliuuseqartariaqarnermik.

 

Raajat karsiliortarpugut maani immikkoortitikkanik. Taanna taamatut illersorneqarnaniluunniit misissorneqanngikkuni iluaqutissarsuugaluaq immaqa imaaliallaannaq aseroratarsinnaavaat. Taamaattumik nuannissagaluarpoq, soorlu umimmannut imaluunniit tuttunut pisut eqqartoratsi­git, siunissami iluaqutissaasorisagut paaserusuttarpagut qanoq atsigisumik toqoraavigisinnaava­gut, illersussagutsigulu qaqugu unitsissavarput? Kalaalli Nunatsinni raajarniarneq inuussutissar­siornitsinni taama pingaaruteqartigisoq, taannaannarluunniit misissullaqqullugu Atassummit tikkuagarput isumaqarlunga tusaaniartariaqartoq, inuussutissarsiutit pingaarnersaata taama siunissami isumalluutaatigisup, taanna eqqartugarput allaat illersugassatut imaluunniit aalisarfi­gineqarnerulaarsinnaasutut oqaatigineqarnissaa kujataani aalisartunut pingaaruteqarluinnartuum­mat.

 

Taanna Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisumut taamatut erseqqissaa­teqarfigaara.

 

Lars Karl Jensen, Siunnersuuteqartoq, Siumup oqaaseqartua:

Siullermik Siumup oqaaseqartuatut Siumuminngaannit saqqummiussagut pillugit Naalakker-suisoq inussiarnersumik tapersiiffigisinnaasaminik taasai qujassuteqarfigerusuppakka.

 

Taavalu aamma nammineq siunnersuuteqartutut siunnersuutigisima ataatsimiititaliami suliarine­qarsimanerat qujassutigalugu pinngitsoorusunngilanga TAC-mut tunngasumut naatsukullanngua­mik oqaaseqalaassallunga.

 

Raajartassat annertusineqarnissaanut tunngatillugu TAC-p qaffanneqarsinnaanera qularivara. Namminerli taamatut siunnersuuteqarama, kisiannili aallaavigisakka neriuppunga siunissami suleriaqqinnissami paasineqassasut aammalu eqqaamaneqassasut. Tassa ukiup siulia naalersoq raajartassat ukiuni pingasuni pisarineqartarsimasut najoqqutaralugit sinerissamut qanittumi agguaanneqarmata agguaassineq assorujussuaq mamaagineqarsimavoq. Aallaqqaammut pisassat agguaqatigiisinnerannut taakkunani ukiuni pingasuni pisarisaasarsimasut agguaanneqariarlutik sinneruttut pisassanik naammangittaalliortunut, imaluunniit annertusineqarnissaminnut pinnagit paggataarutigiinnarlugit agguaateqqinneqarput, taamaalillutillu aalisariutillit raajarniartut akilersuinerminni malinnaaniarnerat assorujussuaq erloqinartorsiortinneqarluni.

 

Ilaatigut Finn Karlsen-ilu assigiimmik siunnersuuteqarfigigatsigu aallaavigivarput nalunnginnat­sigu januari februariluunnit ingerlatilaartoq, pinerpoq, raajarniutaatilinninngaannit saaffigineqa­qattaalerpugut; maannakkut pisassaaruppugut ESU-mut akilersukkagut ilanngaavigineqarsinnaa­nerlutik imaluunnit pisassanik pisisinnaanerluta.

 

Ilaatigut tamakkua erloqinartorujussuarmik inissisimaffiupput. Aammalu nalunngilarput inatsisi­liortuullutalu aamma qinigaangatta tamakku isumalluarfigisarmatigut arlaatigut qanoq iliuuseqar­sinnaanermik ujartuullugit raajartassat amerlineqarsinnaanerannik uanga siunnersuuteqarsima­vunga.

 

Aammalu nuannaarutigivara siunnersuutima, immaqa aappaattut taasinnaasara, uani Aalisar-nermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqati­giinni alaatsinaattutut inissinneqarsinnaaneranut Naalakkersuisup ammaffiginninnera. Uagutsin­nimi kipiluttunartarpoq aatsaaginnaq assersuutigisatut taasama assinganik pisoqartillugu suso-qarnersoq naliliiffiginiassallugu.

 

Taanna pisassanik agguaasimaneq uterfigisaqattaarnianngikkaluarlugu oqaatigissavara ilaatigut paasiniaanninni oqartoqartarmat raajartassaminnik amingaateqalersut aalisariut pisiarigamikku nalunngereeraat taama ikitsigisunik pisassalik. Taava oqarsinnaavugut suliassap ataatsip iluani ataqatigiittoqarsimasuuppat angallatitaarnissaanik taava akuerisimasariaqanngikkaluarpoq naalliuutissaanik.

 

Tamakkua aamma suleriaqqinnissami uanga tunginninngaannit siunnersuutigissavara, kukkuni­gummi ilinniarfigisarutsigit aatsaat iluamik ingerlatsilersinnaagatta.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Taamaallaat uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit matumani aappassaanik oqaaseqarnisatsinni oqaaseqarfigitsiassavagut.

 

Siullermik puisit amiinut tunngatillugu isumaqarpunga nuannaarutigalugu tamatta tulluusimaaru­tigisariaqaripput partiit tamarmik pingaartilluinnarlugu oqaatigimmassuk puisit amiisa maannak­kut akii appartinniarneqassanngilluinnartut. Taanna partiit tamarmik maani oqaatigivaat aamma isumaliutissiissummi taamatut oqaasertalerlugu oqaatigereeratsigu, tassa Siumut, Atassut, Inuit Ataqatigiit, Kattusseqatigiit aamma Akulliit Partiiata tamanna pingaartillugu oqaatigivaat.

 

Taamaattumik soorunami neriuutigivarput, aamma aatsaaginnaq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup tamanna pillugu maani oqaluttarfimminngaannit neriorsuuti­gisani attatiinnarumaarmagu, aammalu isumaqatigiinniarnerit maannakkut unittooqqasut ingerlateqqinneqarnissaanni taakkua nammineq neriorsuutigisani eqqaamaqqissaarlugit Great Greenland-imut ingerlateqqikkumaaramigit.

 

Kisianni taamatut oqareerluta eqqumiigilaanngitsuunngilarput Naalakkersuisoq ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut akissuteqaateqarluni oqaatigigamiuk: ATamatumunnga peqatigitillugu Naalakkersuisut piginnaatitaaffiliipput@ tassa puisit amii eqqarsaatigalugit @tunisinermi pitsaas­sutsinik naliliisarneq pisariinnerulersinniarlugu, taamaasiornikkut ammit ajornerpaat toqqaannar­tumik Great Greenland-imut ajunaarutaasartut tunineqarsinnaajunnaarsinniarlugit.@

 

Pitsaassusissatut piumasaqaataasunut kattussinikkut pissusissamisoorpoq naleqquttumik ag-guaqatigiisillugu akigitinneqartussap amminut tunineqartunut atuuttussap nassaariniarnissai@, tassa taanna aalajangiusimavaat. Kisianni taava ataqatigiikkunnaarpoq, aatsaannguaq oqaatigerii­gaanut aammalu neriorsuutigisaanut. Tassami ilisimaneqartutut ammit pitsaassuseq 1, pitsaassu­eq 2, pitsaassuseq 3 maannakkut aaqqissuussiffigineqarsimapput, taakkualu aamma immikkut akilersorneqarsimallutik.

 

Naalakkersuisut taanna aatsaaginnaq issuagara aalajangiusimaannarniassappassuk, taava naatsor­suilaarsinnaagaanni kialluunnit takusinnaareerpaa akeq apparumaarmat. Tamannaavorlu isuma­qatigiinniarnerit ingerlanneqaraluartut aamma ilaatigut unittoorutigisimasaat. Tamanna tupigisas­saanngilaq, tassami kikkut isumaqatigiissuteqarnermikkut isertitassatik appartikkusussammatigit. Atagu misilikkaluarsiuk SIK taamatut aamma isumaqatigiinniarfigalugu; akissarsiasi appassava­gut. A-assaa suliumajunnaarnersuaq aatsaat iluamik ingerlanneqalissagaluarpoq inuiaqatigiit unittuuvillutik unittoortinneqarlutik.

 

Soorunami aamma aalisartut piniartortagut isumaqatigiinniarnikkut taamatut piumaffigineqarpata aamma akit appartinneqarnissaat, paasisinnaalluakkatsinnik aamma appartinneqarsinnaanissaat taanna akuersaarnavianngilaat.

 

Taamaattumik isumaqarpugut pitsaassusiliisarnermut piumasaqaataasut kattunnerisigut aaqqis­suusseqqinnissaq Naalakkersuisut nalilersoqqittariaqaraat, imaluunnit imaassimanerpa taanna aalajangiusimaannassagunikku taava immaqa qaavatigut bonus-iliisarneq aqqutigalugu aaqqiivi­gineqartarniartoq. Tamanna Naalakkersuisut tungaanninngaanniit akineqarsinnaanissaa kissaati­gilaassangaluaqaara.

 

Ilanngullugu oqaaseqarfigilaassavara raajartassat eqqarsaatigalugit, aamma Naalakkersuisut tungaaninngaannit oqaatigineqarmat, soorlulisooq ersisaariniartoqaannartoq, tassagooq avataa­siortut arlaanninngaannit arsaarinnissutaassagaluarpata imatut imatullu inuiaqatigiinnut anner-tutigisumik naleqassaarooq. Allaat 200 mio. kr.-inik oqaluttoq tusaavara. Aalisarnermut Ataatsi­miititaliami oqanngilagut maannakkorpiaq taamaaliortoqassasoq, tassa arsaarinnittoqavilluni arsaarinnittoqassasoq, soorunami Aalisarnermut Ataatsimiititaliaminngaannit aamma aalisar-nermut inatsiserput, maani nunatsinni atuuttoq, malittussaavarput, nammineq aamma siorna aalisarnermut inatsit maani Inatsisartuni suliarigatsigu Aalisarnermut Ataatsimiititaliaminngaan­nit sukumiilluinnartumik tamanna suliaralugulu, maani Inatsisartunut akuersissutigitissimavar­put.

 

Kisianni tassani eqaamaniagassaq aajuna; pisassiissutit naassaanngitsorsuarmik kikkunnul-luunniit pigisassanngortinneqarsinnaanngimmata, tassa avataasiortunulluunniit imaluunnit sinerissap qanittuani aalisartunut. Inuiaqatigiit tunngaviusumik suli pigivaat, aamma taamaattu­assaaq. Taamaattumik aamma ukiunik tallimanik siumut ilimasaaruteqareerluni taakkua allatut aaqqissuussutigineqarsinnaapput.

 

Isumaqarpunga aamma tamanna ataatsimiititaliap isumaliutissiissutitsinni erseqqissaatigigip-  put. Taamaattumik Naalakkersuisup tamanna eqqarsaatimini aamma ilaatittariaqarpaa. Tassami, Inatsisartunut ilaasortat pingasut Finn Karlsen, Hans Enoksen aammalu Lars Karl Jensen ilumoorluinnarmata sinerissap qanittuani raajarniat raajartassinneqarnermikkut amerlasuutigut ajornartorsiuteqarmata ukioq imaaleriiginnartoq. Taamaattumik aamma qanoq iliuuseqarniartari­aqarpugut ukiuni tullinnguuttuni. Periarfissaqarpugut ukiut tallimat maannaminngaannit eqqar­saatit tamakkua, aamma  Inuit Ataqatigiinninngaannit saqqummiussagut, nalilersornissaannut.

 

Finn Karlsen, Siunersuuteqartoq, Atassut:

Savat meqquisa tunisassiarineqalernissaannut tapiissutinik siunnersuuteqarnermut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu aammalu Naalakkersuisut partiillu tamarmik tapersiinerat qutsatigissavara, taamaalilluni asuli maangaannaq eqqaanerujussuaq ikuallaasarnerlu sulisitsiner­mik kinguneqalissammata.

 

Siunnersuutimma aappaanut tunngatillugu oqaasissarigaluakka amerlanerit Otto Steenholdt-ip animmagit, kisianni tassa soorunami aamma paasiuminaatsittorujussuuara immikkoortukkuu-taarluni misissuinissamut piumassuseqartoqanngimmat. Oqaatigisarparput inuussutissarsiutit-  ta pingaarnersarigaat aalisarneq, immaqami raajarniarneq aalisarnerunngimmat taamatut oqarto­qartarpoq, naluara.

 

Kisianni una ilumoorami, 1970-ikkut aallartilaarneranni Adolf Jensen misissuisimagaluarpoq taqqavani, kisianni akilersinnaanngitsutut taaneqarpoq. Tamatumali kingorna nammineq aalisar­tut misilittaanermikkut aalajangersimasumik ataatsimik kalittarfeqalerput. Misilittaaqqinnermi alliartorusaarpoq. Ullumikkut raajarniarfigisartagaq annertoorujussuanngorsimavoq, aamma kialluunniit tamakkuninnga soqutigisallit ukiuni kingullerni qanoq sukkatigisumik tulaanneqar­tartut qaffakkiartortut, aamma massakkut. Taamaammat massakkut taqqavani pisarineqartut, amerlanerpaat - massakkut pingasorarterutaannanngorput - aprilip naanerani taavalu nunguut­sereertoqarnikuulluni.

 

Taamaattumik sinerissap qanittuani raajarniat illersornerat sakkortusassagutsigu pisariaqarpoq raajat karsiliinikkut illersuineq annerusoq takussutissaqartitsilissagaluartoq. Massakkummi illersorneqarsinnaanngitsumik avataaninngaannit kilisaatit angisuut raajarniat tunuartarput, killeqarfik ilummut qaangerlugu. Taakkulu pisaqartarput imaasiallannerinnarmi, allaat raajarniat ukiumut pisassai angungajallugit pillatsiarnerinnarminni. Taamaattumik isumaqarpunga sineris­sap qanittuani raajarniat nungusaapiluttuunngitsut, imaluunnit nungusaataanngitsumik raajarniar­tuusut. Sakkortuumik killiliigutta isumaqarpunga misissueqqinnikkullu sinerissap qanittuani raajarniat anginerusumik pisassinneqarsinnaagaluartut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Sinerissap qanittuani raajarniarnermut tunngatillugu oqaaseqaatikka innersuussutigiutigalugit aammalu oqaluttup kingulliup oqaasii qalleqqissanngikkaluarlugit qamannga pisumik taperser­sorujussuarpakka.

 

Aamma nuannaarutigaara qujassutigissallugulu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap siunnersuutikka ilanngullugit ajunngitsumik suliarisimammagit. Tassami pisariaqarluinnarpoq inuussutissarsiutitta pingaarnerpaat, pingaarnerpaartaat, pitsaasumik nunatsinnut inuinullu aaqqiissuteqarfigissallugu suliniutigineqarnissaa.

 

Pinngitsoorusunngilanga Atassutip oqaluttuata Otto Steenholdt-ip oqaasiinut oqaaseqalaassallun­ga. Tassa Kangaatsiap kommuniani aalisartut ukioq decemberi qaammat annertuumik ajornar-torsiuteqarlutik nalunaaruteqarnerat ilaatigut tunngavigalugu Kangaatsiap kommuniani ajor-nartorsiutaasut pillugit siunnersuuteqarnitsinnut, uanga Maliinannguaq M. Mølgaard-illu, tunngatillugu oqarmat Qeqertarsuarmiit qineqqusaarnermut atatillugu aalisaat Kangaatsiap tungaanut ninginneqartoq. Taanna Otto Steenholdt-imut amuaqqugaluarpara, aalisaat ninginne­qartoq. Tassa eqqunngimmat. Siullermik oqareernittut siunnersuut taanna tunngaveqarpoq aalisartut piniartullu ilungersungaarlutik saaffiginninnerannik aammalu saaffiginninnerisa kingorna nammineerluta Kangaatsiap kommuniani angalanitsinni qinersisartut tikillugit, qineq­qusaarfiginagit kisiannili ajornartorsiutaanik tusarniaalluta angalanitsinnik aallaaveqarmat. Isumaqarpunga Otto Steenholdt-ip nammineerluni aalisaatiarakasik ningitaa aamma eqqaasaria­qartoq; tassalu savat meqquinik avannaamiut arnartaasa passussilernissaanik tunngasoq, taanna qanorluunniit nalilerneqassanersoq nalorninakujukkaluartoq taamaattoq qineqqusaarnerinnartut immaqa oqaatigissagaanni ajunnginneruvoq.

 

Ippassaaniinnannguaq oqallippugut ilaatigut tuttunik toqoraanermi perlukut, erlaviit allallu, matoorneqartarnerannut tunngatillugu. Taannalu naluneqanngitsutut aamma Atassummit eqqaanissamut tunngasoq inatsisitigut akuerineqaqqullugu akuersissutigineqarpoq. Illuatunger­luinnaqqinnaanik Atassutip oqaluttuata Otto Steenholdt-ip aatsaaginnaq oqaatsimini imatut oqarpoq: Auagut kalaallit ileqqorinnginnatsigu atorsinnaasunik eqqaaneq@, kisianni ippassaani atorsinnaasaraluatta immamut kiversarlugit eqqarneqarsinnaanerinut inatsisitigoorlugu akuersi­nerat massakkut oqaatsinut naapertuutinngilluinnarpoq. Taamaattumik Otto Steenholdt aalisaa-tinik marlunnik amuagassaqalerpoq, siullermik Qeqertarsuup tungaaninngaannit ninginneqartoq aammalu savat meqquinut tunngatillugu avannaamiut arnartaannut alersiliorsinnaasununngooq savat meqqui atorlugit. Taakku aalisaatit marluk amuassavai. Qujareerpunga, amuarnerani isiginnaassavara tusarnaarlugulu.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Oqallinneq ingerlaqqitsippallaarnagu oqaatigissavara ilaasortat marloriaannarlutik oqaaseqartar­tussaammata, ilaasortat ilaatigut marloriarlutik oqaaseqareermata. Pingajussaaneertussat im-mikkut akueralugit naatsuaqqamik oqaaseqartinneqassapput.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Piniarnermut Naalakkersuisup ukua isumaqatigiinniarnerit Great Greenland-ip KNAPK-llu ingerlataat politikkikkut akuleruffigineqartussaammata uani isumaqatigiinniarnerit oqaaseqarfigi­laassavakka.

 

Siullermik oqaatigissavarput, Johan Lund Olsen tapeqqillugu, Naalakkersuisut pisinnaatitsissutip nalilersoqqinneqarnissaanut iliuuseqarniarlutik oqaaseqarmata, taanna assut nuannaarutigaarput. Ilumoorsinnaanngilarmi, kisitsisilersorluaannarlugit, massakkut ameq panertillugu pitsaanerpaa­tut tunineqartartoq 525 kr.-eqarpoq, piniartumut ulluinnarni inuuniarneranut iluaqutaasoq. Ukualu massakkut nutaamik nalilersuinermi siunniunneqarpoq pitsaassutsit 1-2-3 atorunnaarlugit ataasiinnarmik tunisisalernermi taamaallaat 275 kr. akigitinniarneqartoq.Tassani piniartunut assut annertuumik eqquisussaavoq.

 

Taannaannaanngilarli, maannakkut sinerissami ammeriviit aallartitsiortulerput taakku akit 0tunngavigalugit, soorlu Maniitsumi Aasiannilu amminik pisiortorlutik qassaannakkanik. Taakku ammeriviit kommunimit ingerlanniarneqarput suliffissaqartitsiniutitut ilaatigut ingerlan­neqarlutik. Tassanilu suliffissaqartitsiniarnermi ammit taakku 150 kr.-ilerlugit piniartunit pisiareriarlugit suliarinerinut Great Greenland-imut tuneqqittarpaat, taakkua massakkut akit akigitinneqartut iluaqutigilluarlugit.

 

275 kr.-imut appartinneqarpat tassaniipput piniartuinnaanngitsut kisiannili kommunit arlallit sinerissami piniartut atugaannik oqilisaaniarlutik suliniuteqarnerat, tassani aamma annertuumik eqqorneqartussaavoq. Tassanilu aamma eqqaasariaqarpoq piumasaqaatitut nutaatut siunnersuuti­gineqartut pitsaassutsit B aamma C atorunnaarsinniarneqartut tusaamanarmat taamaallaat pitsaanerpaaginnaat tunineqarsinnaanngorlugit, massakkumillu tunisisarnermik piumasaqaataat aamma allileqqillugit.

 

Uani upernaami ataatsimiinnermi siunnersuuteqarsimagaluarpunga Diskobugt-imi ammerivim­mik pilersitsisoqarsinnaanersoq, tassani pissutigineqarpoq Great Greenland aktieselskab-itut ingerlammat maanngaannit toqqaannartumik akuleruffigineqarsinnaanngitsoq.

 

Great Greenland-ip aaqqissuussaaneranut aamma uparuaalaassaanga. Kisitsisit misissullatsiar­nerini, akissutigineqarnerani oqaatigineqarpoq, Kangaatsiamit avannamut ammit tunineqartar- tut Kalaallit Nunaanni tunineqartartut affaraat. Great Greenland-iminngaannit nalunaarutigine­qarpoq 76.000-it sinnilaarlugit, Kangaatsiamiillu avannaatungaanit tunineqartartut tassaapput 37.000-it, tassa affarluinnai.

 

Naluneqanngilaq tunitsiviit qanikkaangata suliarineqarfissai assigiiaartumik, tassani anguneqar­tarpoq ammit pitsaassusaat ajunnginnerusoq. Tassanilu aamma ammit pitsaassusaannik naliler­suinerit assigiiaarnerusut aamma tamatumuuna anguneqarsinnaapput, soorlu Great Greenland-ip nalunaarutigaa ammit pisiarisartakkatik 27 mio. kr.-ilerlugit akilertaraat, kisianni tigoreeraanga­mikkit nalilersuinertik najoqqutaralugu taamaallaat 18 mio. kr.-it sinnilaarlugit akeqartussaaga­luit. Tassani ajornartorsiuteqarpoq nalilersuisarnerni. Taanna aaqqinniarneqassanngilaq naliler­suisarnerit A-B-C-llu peerlugit, kisianni assigiiaarnerusumik ilungersuutigineqaqqittariaqarpoq, uku nalunaarsuisarnerit assigiiaarnerusumik sinerissami ingerlanneqartarnissaannut.

 

Maliinannguaq M. Mølgaard, Siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq, siunnersuutinnut tunngatillugu, tassa Kangaatsiap kommuniani tunisassiaasinnaasunik misissuinissamut siunnersuut sumut tunngatillugu, nuannaarutigaara massakkut misileraalluni ingerlatsisoqalersimammat aammalu naak nipisat suaat aammalu saattussat tassani pineqaraluar­tut aamma kissaatigineqartut allat tusarneqarumaartut siunissami, allanik kissaatigisaqartoqas­sappat misileraanissamik tusarniarneqarumaartut taamatut neriorsuisutut neqartumik oqartoqar­mat nuannaarutigaara. Tassami Kangaatsiap kommuniani tunisassiornikkut ajornartorsiuteqarto­qarpoq annertuumik, aammalu Niaqornaarsummi Attumilu tunisassiorfiit Royal Greenland A/S-ip ingerlatai martsip aallartilaarnerani alakkarterakkit annertunerusumik tunisassiaqaratik uninngasut, assut ajuusaarnarpoq. Taamaattumik tunisassiassat allat suunersut misilerarneqarnis­saat pingaaruteqarluinnartuuvoq.

 

Aamma Anthon Frederiksen-ip oqaatigereermagit oqaaseqarfigissanngilara Otto Steenholdt-ip  qineqqusaarnerarluta oqarnera. Kisianni tassa pisussaaffigaarput qinigaasutut qinigaaffigut angalaffigissallugit ajornartorsiutaallu tusarniassallugit. Tassa Inatsisartuni suliassarput pingaar­nerpaaq.

 

Taava erseqqissaatigilaassavara saattuarniarnermi umiarsualiinissamut aamma uanga siunner-suuteqarama atuarneqarsinnaasimaguni takuneqarsinnaavoq Anthon Frederiksen kisimi tassani taakkartorneqarmat erseqqissaatigilaarniaringa. Tassani nuannaarutigaara misileraasoqareerpat taanna uterfigineqarsinnaassasoq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititali­amit ilaatigut oqaatigineqarmat.

 

Naluneqanngittutut aqqut takingaartoq Kangaatsiarmiut assartuinermut atortariaqartarpaat. Soorunalimi pisariillisaassutit makku, imaaqa saattussat sivisunerusumik uninngasinnaanerinut pisariillisaassutit, ornginginaraluartut kisianni aamma illuatungaatigut nalunngilarput aalisartup tunisassani tunitsivissaminut ingerlakkuniuk, taannalu aqqutaa ungasissimappat, piffissaq sivisunerusoq atortariaqarpaa. Tunitsivissarli qanittumiippat piffissaq sivikinnerusoq atussavaa, taavalu aalisariaqqinnissaminut aamma periarfissaqarnerussalluni. Tassa imaappoq, pisaqarlu-arnerulersinnaalissaaq taamaalillunilu isertitai ameralanerulersinnaassallutik.

 

Taamaattumik taanna siunnersuut aalajangiusimallugu taamaalillugu, aammalu ilassilluarneqar­mat ilaatigut nuannaarutigaara. Kangaatsiarmiut immikkut taamatut saqqummiussaqarfigineri isumaqarpunga ajunngilluinnaqqissaartuusoq, Otto Steenholdt-ip mamaagitigigaluarpaguluun­niit. Tassa nalunngilarput Kangaatsiarmiut kommunini kisiartaallutik Inatsisartunut ilaasortaati­taqanngitsut. Taamaattumik pissusissamisuuinnarpoq uagut Diskobugt-imi qinigaasutut ataatsi­mut isigalugit iliuuseqarnissarput.

 

Amernut tunngatillugu naggasiutigalugu. Aap, naluneqanngilaq ukiarmi annertuumik ammit pillugit oqallissismasugut maani inimi nalunaarusiarlugu sukumiisumik eqqartorsimagipput. Kisianni tassani ilaatigut ammit tunisaanerannut tunngatillugu oktoberip 25.-iani 1996-imi oqallinnitsinni partiip ataasiinnaap oqaatigisimavaa akinik nalimmassaanissaq, tassa imaaqa aki ataasiinnaq isiginerullugu aaqqissuussisinnaanissaq orniginartinneqartoq, tassalu Akulliit Partiiat, kisianni partiit allat tamarmik saqqummiisui taassuminnga eqqaasaqarsimanngillat.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut taamannak tunuliaqutaqartutut saqqummiinerat, oqaaseqarsi-manerat imannak nipilimmik; pitsaassusissatut piumassuseqaataasumik kattussinikkut pissusis-samisoortoq naleqquttunik agguaqatigiisillugu akigitinneqartussap amminut tunineqartunut atuuttussap nassaariniarnissaa. Tassa imaappoq ameq ataasiinnarmik akeqalersillugu. Taamatut paasisariaqarami taanna saqqummiussaq.

 

Tassani aarleqqutigineqarsinnaasut annertuujupput, tassa ajornartorsiutit annerpaartarisima-   vaat ammit iluamik suliarineqartartut amigaataasorujussuummata nunatsinni, taavalu piumane­qarnerat annertusiartorluni akiilu qaffakkiartorlutik. Taamaattumik suli annertunerusumik uagut sulissutigisariaqarparput ammit pitsaasumik suliarineqarnissaat. Aatsaallu taanna anguneqarsin­naavoq pitsaasumik suliaqarsimasut immikkut akilerneqarpata. Assigiiginnarmimmi akeqartinne­qaleraluarpata pitsanngorsarnissaat annertunerusumik isigineqarnavianngimaat, tassami amerla­suut naammassineqarnissaat pingaartinneqassaaq, kusanasaarnissaallu pivallaarneqarunnaarluni. Taamaattumik tassani taassuma aarleqqutiginera oqaatigissavara.

 

Naggasiullugu Qeqertarsuup tunuani ammeriveqalernissaanut ukiarmi siunnersuuteqarsimavunga aammalu Inatsisartut akuerisimavaat ammeriveqalernissaq, aqqutaani asiusartut pissutigalugu. Taanna Naalakkersuisunut apeqqutigerusuppara suliaq ingerlanersoq, kiisalu aamma ammit pillugit suleqatigiisita taamanikkut pilersinneqartussaq pilersinneqarsimanersoq qanorlu inger-lanersoq aamma apeqqutigerusullugu.

 

Naggasiullugu Paaviaaraq Heilmann-imut eqqaasitsissutigerusuppara qineqqusaarutiginikuum­magu Royal Greenland A/S-ip kilisaataataasa ilaasa pisassaat nunamut qanittumut kilisaatinut tunniunneqartalernissaannut innersuussuteqarluni siunnersuuteqarnikuummat. Kisiannili mas-sakkut illuatungerluinnaanik aarleqquteqarluni saqqummiimmat. Isumaqarpunga Royal Green­land A/S-ip kilisaataassui uagut piginneqataaffigut qanoq iliuuseqarfigisinnaasariaqarigut aamma taamaalilluta suliffissuit matoorarnagit ilaat ammatiinnarsinnaagaluarlutigit, soorlu assersuutiga­lugu Qeqertarsuarmi suliffissuaq.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Tassami Anthon Frederiksen-ip aammalu Maliinannguaq M. Mølgaard-ip assigiilluinnaqqissaa­mik Kangaatsiamut allamulluunniit Diskobugtimut tunngasunut, pereersimasut uteqattaarluinna­leraagatigit oqaluttartup nuutaatut kingarnikutut ullut tamaasa peqattaartileraagasigit, allatut ajornaqaaq kisianni oqarfigisariaqartarpusi; taanna oqallisigineqareerpoq uteqattaarunnaartaria­qarpoq, qineqqusaartut-ukua kisimi taamaattartut.

 

Taamaattumik akissummi erseqqarereerpoq, ima erseqqaritsigaaq ilissinnut oqaatigineqartoq, suliassaq ingerlavoq. Aamma paasiniaalaarneq ajornanngilaq allattoqarfimmut nammineq siunnersuuteqarniaraanni. Paasigaannilu ingerlareersoq kingusinaarluni paasisimagaanni oqar­tariaqarpoq; utoqqatserpunga ingerlareermat, siunnersuutiga utertippara. Taamaaliorneq aamma ajornanngilaq.

 

Aamma Anthon Frederiksen-ip oqaatigisaa eqqagarsuit, issaannanguaq savanut tunngatillugit pisagut, eqqakkat uani pineqartut tassaapput atorsinnaannginnerarlugit imaanut eqqartariaqar­tunngooq. Tassaavoq taanna ippassaanikkunni oqaatigisarput. Anthon Frederiksen-ip aalisaat qapersimasoq sunaanersoq paasisimanngilaa. Aamma imannak eqiasutsiginngilatit uanga amuaassutissagikkit.

 

Jonathan Motzfeldt, Ataatsimiinermik aqutsisoq:

Ilumoorpoq taanna oqaatigisaq ataatsimiititaliap suliaq saqqummiutereersimavaa allaganngorlu­gu ilaasortat tamarmik piffissaqarput atuarsimassallugit piareersarfigalugillu. Partiinit isummerfi­gineqarput, Naalakkersuisut akissutaat allaganngorlugu saqqummiussaavoq isummerfigineqar­nissaminut siunnersuuteqartunit periarfissaqarfigineqarsimalluni. Innersuussutigissavara maani oqallisigisat akissutinut tunngasut tunngavigalugit kingulliit naggataarutaasut oqaatigineqassasut.

 

Jakob Sivertsen , Siunnersuuteqartoq, Atassut:

Siunnersuuteqartutut puisit amiisa akiisa appartinnaveersaarneqarnissaat pillugu partiinit tamanit, aamma pingaartumik Inuit Ataqatigiinnit, taperserneqarnera assut qujassutigaara. Aamma pisariaqarpoq eqqaamassagatsigu nunarput inoqartilugu piniartutut inuussutissarsiorneq qamin­navianngimmat.

 

Takisuuliornanga Naalakkersuisut saqqummiussaat uangattaaq maluginiagara ataaseq tassaavoq, puisit amiisa panertut tunineqartarnerannut tunngatillugu naliliisarnerup ataatsimoornerulernis­saanik isuma, taanna siornatigut misilinneqarsimavoq kinguneraali puisit amiisa panertut tunineqartarnerisa pitsaannginnerulernerannik.

Ullumikkut piniartut nuiali ima kakkatsigipput puisit tikiunneqartoq takuinnarlugu paasisarpaat nr. 1-iunersoq, nr. 2-unersoq imaluunniit nr. 3-iunersoq, taamaattumik tamatigut pitsaasumik suliariniartarpaat puisip amiata qanoq pitsaatiginera tunngavigalugu. Taamaattumik taanna allanngortinneqassappat allatut ajornaqaaq pitsaassuseq taava allannguteqanngitsoornavianngi­laq.

 

Justus Ignatiussen, Siumut:

Puisit amii eqqarsaatigalugit maannanngitsoorsinnaannginnama piniartoqarfimmiuulluni partiit oqaaseqartuisa tapersersormassuk Jakob Sivertsen-ip siunnersuutaa taavalu aamma Naalakker­suisup oqaaseqarnermini allassimasoq: Asoorlu ataatsimiititaliap nammineq eqqaasitsissutigigaa ukiuni missingersuusiorfiusuni ukiup 2000-ip tungaanut tapiissutit allanngortinneqannginnissaat missingersuusiorneqareersoq@. Tassani uanga paasisinnaagakku taamanikkussamut akit milliar­tortinneqassanngitsut.

 

Ilumoorpoq maani issiasinnaanngikkaluarpugut Inatsisartunut ilaasortaq ataaseq eqqaassanngik­kaanni siuligut piniartuullutik nunarput kaajallanniarlugu uniffissarsiorsimapput. Taamaattumik nuannerpoq suli piniartuunerup nungutsaaliorneqarnissaa Naalakkersuisunit Inatsisartullu tungaannit sulissutigineqartoq paasilluarakku.

 

Aamma siunissaq eqqarsaatigalugu, Tunu eqqarsaatigalugu, inuusuttut suliffissaaleqisut taavalu meerannguit suliffissaaleqisussat, siunissaq eqqarsaatigalugu, assut Otto Steenholdt-ip aalisaa- tip amuagassaata aappaa pilerinartikkaluarpara amuassallugu, tassa savat meqquinut tunngasoq. Taamaalilluni misilittaanikkut inuusuttut suliffissaaleqisut tassuunakkut tapersersorneqarlutik  ikorfartorneqarsinnaammata kalaallit inuiaqatigiit piginngisagut misilittarlugit siunissaq eq-qarsaatigalugu tapertaasinnaagaluarpoq, imaluunnit suliffissaaleqinermut ikorfartuutaasinnaa-galuarput. Inuiaat kalaallit ikioqatigiillaqqissorujussuugatta.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Atassumiit Otto Steenholdt-ip oqaaserisai maanga oqaluttarfimmut qaqeqqinnermini, aammalu Finn Karlsen-ip oqaaserisai oqaaseqarfigilaassavakka, tassalu kujataani raajaqarfiit pillugit.

 

Ersernerluttuliorsimaguma utoqqatsissutigissavara, kisianni tassa misissuisarnerit imatut ingerlasarput sumiiffiit assigiinngitsut sinerissami misileraaffigalugit. Massakkut Paamiut Pinngortitaleriffiup misileraanermut angallassua raajanik misileraanerit ingerlanneqartarput.

 

Tassa aamma kujataani, Finn Karlsen oqaraluarpoq 1970-ikkunnili Adolf Jensen atorlugu misiliisoqarsimasoq taamanikkullu misileraanerit iluatsissimanngitsut, kingusinnerusukkullu raajat aalisartut namminneq qallulersimagaat. 1990-ikkunnili misissuinerit annertunerusut, sineriapput tamaat eqqarsaatigalugu, aamma Diskobugt-ip ilua eqqarsaatigalugu aamma Paamiu­nit kujasinnerusut Qaqortup iluliumanersaani aammalu avataani misissuinerit ingerlasimapput. Tassa sumiiffiit tamarmik, ujartugarsi Otto Steenholdt Finn Karlsen-ilu, misissuiffigineqartarsi­mapput, taakkulu ataatsimut pisassiinermut tunngaviusarsimapput, aammalu aalisartut pisamin­nut nalunaarutaat aallaavigalugit nalilersuinerit ingerlanneqartarlutik.

 

Ilisimatitsissutigissavara aalisartut nalunaarutigisarmatigit qanoq annertutigisumik pisaqarsi-manerlutik aammalu sumi pisatik taakku pisarisimanerlutigik nalunaartarmata. Aamma tamak- ku tunngavigalugit nalilersuinerit ingerlanneqartarput. Taamaattumik ujartugarsi taanna misis­suiffigineqarnissaa nalilersuinermi ilaatilluinnarlugu aamma nalilersuineq ingerlanneqartarpoq.

 

Lars Karl Jensen-imut oqaatigissavara pisassiissutit aaqqiivigineqalermata, imaluunnit avataa­siortut aaqqissuussiffigineqarsimanerat assigalugu, sinerissamut tulaassuisut aaqqissuussiffigi-neqalermata, tassa angallatikkaarlugit pisassiineq atorlugu, taakkua aningaasanik immikkoortitsi­vigineqarsimapput ukiut naatsorsuiffiusut ilanngullugit, ukiormanna aamma ilanngullugu, 10 mio. kr.-inik taakkua atorneqassasut raajarniutit taakku pisassamikkut aaqqissuussiffigineqar-  tut assigiinngitsutigut aaqqissuussiffigineqarnissaat, aningaasatigut akilersugassatigullu inger-lanerat aamma tassani attorneqartussaalluni.

 

Tassani sulisussap, tassa kondemneringsråd-imik taasap, sulinissaa, suliassai suleriaasissaalu maannakkut aaqqissuunneqarput. Tassalu Inatsisartut ataatsimeereernerisa matumap kinguninn­gua ilaasortassat tassaniittussat ataatsimiigiaqquneqartussaapput tassanilu sulineq aallartissaaq 10 mio. kr.-it taakkua qanoq atortarneqarnissaat pillugu aaqqissuussinermik siunnersuuteqartus­sap, ESU-mit Naalakkersuisunillu kingusinnerusukkut piviusunngortinniarneqartussamik.

 

Aamma Lars Karl Jensen-imut eqqaasitsissutigissavara Naalakkersuisut angallatitaarniartunut akuersisartuunngimmata, kisiannili ESU taannaavoq qinnuteqaatinut akuersisartoq.

 

Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut ilaasortaannut Johan Lund Olsen-imut, Maliinannguaq M. Mølgaard-imut Manaasse Berthelsen-imullu ataatsimut oqaaseqassaanga, pingaartumik ammit pillugit. Oqareernittut ammit akii pillugit appaaniartoqanngimmat. Johan Lund Olsen-ip akissute­qaatinni qup. 2 issuarpaa, taanna soorunami nammineq qanoq paasissanerlugu isumakuluutigisin­naavaa. Kisianni ilimaginngilara aamma naatsorsuutiginngilara KNAPK akuersilluni atsioqataas­sasoq, tassami isumaqatigiinniarnerit atsiornermik naggaserneqartarmata, qularaara. Atsioqataa­navianngilaq ammit akiinut tunisinermi appariaateqarfiusussamut.

 

Ataatsimut isigalugu pingaarnerpaavoq, Maliinannguaq M. Mølgaard-imut, Manasse Berthelsen-imut Johan Lund Olsen-imullu oqaatigissvara, Naalakkersuisunit oqaatigisara isumaqatigiinniar­nerit nanginneqassasut, taakkulu isumaqatigiissuteqarlutik tamarmik naammagisaannik ammit akii pillugit isumaqatigiinniarnerit naammassineqassasut.

Raajartassat eqqarsaatigalugit Johan Lund Olsen-ip oqaatigisaanut tunngatillugu, soorlugooq ersisaariinnartunga. Kisianni akissuteqarpugut unneqqarissumik, isumaqarpunga Naalakkersuisu­tut pisussaaffigalugu erseqqissaateqassallunga Inatsisartunut ilaasortaannut. Johan Lund Olsen ilaatigut oqarpoq: AAvataasiortup ataatsilluunniit raajartassarisimasaasa ilaannaataluunniit sinerissamut qanittumi aalisarnermut nuunneqarneratigut inuiaqatigiit ataatsimoortumik aningaa­saqarniarnerannut iluaqutissarisinnaasai pillugit tamanna tigussaanerusumik oqaaseqarfiginngim­massuk.@ Tassa taanna pillugu oqaaseqarpunga, taamatut nuussisoqassagaluarpat pisassanik suliffiit ikilisinneqassapput, aningaasarsiorneq ajorteriartinneqassaaq aammalu nunat ataatsimut tamaat isigalugu unneqqarissumik oqaatigisara aamma unaavoq, naliliisoqarnera massakkullu niueqatigiittarnerit, pissutsit akillu eqqarsaatigalugit 3.200 tons-it taakkua minnerpaamik 200 mio. kr.-it angullugit kilisaataatillip pisassaminik arsaarneqartussap piumasarisussaagai, taassu­ma qaavatigut ilineqartussaapput, oqareernittut, aalisarsinnaajunnaarnermik imaluunnit pisas­saarutsinneqarnermigut eqqartuussivinnut tunniussinermigut piumasaqaatigisinnaasai.

 

Naalakkersuisut soorunami soqutigaat, Finn Karlsen Atassummeersoq eqqarsaatigalugu, tulaas­suisut ajunngitsumik periarfissinneqarnissaat. Tassami taanna pissutigerpiarlugu Inatsisartut aningaasaliinikuupput allatut ajornartumik pisassat killilerneqartariaqarneranni taamatut aningaa­sanik ukiumut mio.-it qulikkaarlugit naatsorsuiffigut ilanngullugit immikkoortitsisoqarneranut Inatsisartut aningaasanut inatsisaat aqqutigalugu. Tassuunakkut qanoq aningaasat taakku a-torneqassanersut kattuffiit susassaqartullu allat peqatigalugit aaqqissuussineq ingerlanneqassaaq.

 

Maliinannguaq M. Mølgaard-ip oqaatigisaanut tunngatillugu oqaatigissavara issaq oqarmat Diskobugt-imi ukiarmi Inatsisartut akuerigaat ammerivik pilersinneqassasoq. Isumaqarpunga taamanikkut akissuteqarninni imatut oqarama; pisariaqartitsisoqalerpat aammalu aningaasatigut periarfissat allatigullu tunngavissat imatut isikkoqalerpata ammerivimmik pilersitsisoqartaria-qartoq taava maannakkut sumiinnissaa aalajangerneqariissanngitsoq. Sanaartortoqanissaa aalajangerneqarpat sumiinnissaa aalajangerneqarumaarmat. Taanna Inatsisartunit annertunerusu­mik oqaaseqarfigineqanngilaq, imatullu paasivara ammerivimmik pilersitsisoqassappat sumiin­nissaa suli aalajangerneqanngilaq.

 

Maliinannguaq M. Mølgaard-ip aamma apeqqutigaa Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit, taakku pinnguatsiarakkit, Ammerinermut Ataatsimiititaliaq, aap Piniarneq pillugu Siunnersuiso­qatigiit ataaniittussaavoq ammerinermut tunngatillugu ataatsimiititaliassaq. Maannakkut oqaati­gisinnaavara Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit malittarisassaat aammalu ilusilersorneqar­nerata ilusissaa susassaqartunut tusarniaatigineqarmat, taanna pilersinneqareerpat taanna ataatsi­miititaliaq ataaniittussaq pilersinneqassaaq.

 

Maliinannguaq M. Mølgaard-ip aamma oqaatigivaa qineqqusaarnermi kingullermi oqaatigisima­ginga kilisaassuit Royal Greenland A/S-ip pigisaisa pisassaasa ilaat sinerissamut qanittumi aalisartunut nuunneqarsinnaanerat siunnersuutigisimaginga. Ilumoorpoq taanna siunnersuutigisi­mavara, kisianni maannakkut aalisarnermut inatsit, Inatsisartut aamma akuerisimasaat, aammalu pisassiisarnermut periutsit maassakkut aamma Inatsisartunit tunngaviusumik akuerineqarsimasut imaaliinnarluni nuutsisinnaanermut periarfissat periarfissaqartinngilaat. Aammalu soorunami siunnersuuteqareernerup kingorna inerteqqutaanngilaq nammineq aamma siunnersuutigisimasap nalileqqinnissaa. Tassalu nalileqqissimavara, aammalu Naalakkersuisuni isumaqarpugut aningaa­sarsiornikkut taamak ataasiinnaatigisumik, maannakkuugallartoq suli, ingerlatsisoqartillugu nunatsinni, tassa aalisarneq eqqarsaatigalugu kisiat maannakkut aningaasarsiorneq tunngavigaar­put. Taanna kisiat annertunerusumik tunngavigitillugu mianersortariaqarpugut tassani aningaasat pissarsiarineqarsinnaasut nikisinneqarsinnaanerat, ajorseriarnissaata tungaanut imaluunnit pitsanngoriarsinnaanerata tungaanut, isumaliuutigeqqissaarlugit misissueqqissaarluni tunngave­qarluni aalajangerniarnermi tunngaveqartoqartariaqartassasoq, pisariaqarpoq taanna. Tamakkulu tunngavigalugit uani akissuteqaatikka tamakku tunngavigalugit tunngaveqarput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga partiinut assigiinngitsunut arlalippassuartigut isumaqatigiittugut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani isuma-qatigiissutigut isumaqatigiissutigigassigit qujassutigaara.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.