Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 02		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 21. april 1998, nal. 13.02

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 2

 

Oqaluuserisassat pillugit nassuiaat.

(Inatsisartut Siulittaasuat)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasoqarfianni ilaasortaq, Finn Karlsen.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Siulittaasoqarfiup makku Inatsisartunut inassuteqaatigissavai:

 

Sapaaatip akunnerini siullerni marlunni oqaluuserisassat pillugit Siulittaasoqarfiup Inatsisartunut inassuteqaatit saqqummiutereerpai, saniatigullu ilaasortat siunnersuutaat ulloq 8. april 1998-imi tiguneqareersut pillugit inassuteqaatit saqqummiullugit. Inassuteqaatit taaneqartut agguaanneqa-reerput.

 

Ilaasortat siunnersuutaat kingusinnerusukkut tiguneqartut takkussorneri naapertorlugit suliarineqassapput. 1998-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasanut inatsisissaat I-i eqqarsaatigina­gu Naalakkersuisut siunnersuutaat suliassallu allat Inatsisartut Allattoqarfianni tiguneqareersut oqaluuserisassanut ilanngunneqarput sapaatit akunnerinik pingasunik piffissaritinneqartoq malillugu. Taamaammat pingasunngornermi aprilip 22-anni 1998-imi Inatsisartut ataatsimiissann­gillat. Tamanna kingusinnerusukkut uterfigissavarput.

 

Martsip 30-anni 1998-imi suliassat Naalakkersuisut nalunaarutigissamaagaat pillugit takussutissi­aq Inatsisartut Allattoqarfianni tiguarput. Suliassat ilaannut paasissutissat pillugit allakkiaq ataassiinnanngorlugu ilannguneqarsimavoq.

 

Naalakkersuisut Allattoqarfianniit takussutissiami allassimavoq siunnersuutit nassuiaatillu ilaat ajoraluartumik Naalakkersuisunut akuerineqartussanngorlugit aatsaat saqqummiunneqarsinnaasut ima kingusitsigisumik, Inatsisartuni nalinginnaasumik naammassillugit suliarineqarnissaannut periarfissaqarani - suleriaasitsinni piffissaritinneqartunit Siulittaasoqarfik immikkut akuersissute­qanngippat. Immikkut akuersissuteqarneq ulapinnerujussuarmik nassataqartarmat Siulittaasoqar­fiup taamatut periarfissaqarnerup atornissaa kajungerivallaarneq ajorpaa.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuat Inatsisartut Siulittaasuata allaffianut tamanna nassuiaateqarfigeq­qullugu piaarnerpaamik aggersarneqarpoq. Ajornartorsiut ataatsimeeqatigiinnermi aaqqiivigine­qarpoq; Naalakkersuisullu Siulittaasuata suliassat suliarineqarnissaannut piffissaliunneqartut sapinngisaq tamaat malinniarneqarnissaat isumaqataaffigaa.

 

Tamanna pillugu aamma Siulittaasoqarfiup - 1997-imi ukiakkut ataatsimiinnerup naammassinera­ta kinguninnguagut - Naalakkersuisut Siulittaasuannut allakkatigut ilaatigut ajuusaarnartuunerar­paa - akuttunngitsumik sulianut paasissutissat kingusissorujussuakkut saqqummiunneqartarmata, taamaattumillu Inatsisartut sulinerisa pilersaarusiorneqarnerat naammaginarunnaartittarlugu, kiisalu ataatsimiititaliat piffissaasuaterujussuarneqartarmata. Katersuunnerup naammassilernerata nalaani suliassarpassuit katersuunnerannik tamanna aamma nassataqarpoq.

 

Tamatumunnga atatillugu Siulittaasoqarfiup Inatsisartut 1997-imi Ukiakkut Katersuunnerata naammassilernerani ilanngullugu siunnersuutigaa Inatsisartut 1998-imi katersuunnissaasa qaqugu pinissaasa aalajangiiffigineqarnissaat akuersissutigineqassasoq, taamaalilluni Naalakkersuisut inatsisinik piareersaarsiornerminni oqilisaavigineqassammata.

 

1998-imi februarimi Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisup aningaasaqarnermut inatsisit ilassutitullu aningaasaliissutinut inatsisit eqqarsaatigalugit siullermeerlugit oqaluuserine­qarnissaat sioqqullugu (sapaatit akunnerinik pingasunik piffissaritinneqartumit) immikkut ataatsimoortumik piffissaritinneqartunit akuersissuteqartoqarnissaanik qinnuteqaataa itigartippaa.

 

Siulittaasoqarfiup paasinninnera imaappoq, Inatsisartut - Naalakkersuisut pinnatik - Inatsisartut sulinerata sukkassusia aalajangertussaagaat, taaneqareersutullu Siulittaasoqarfiup tamanna Naalakkersuisunut erseqqissarniartuartarpaa. Tamatumunnga atatillugu Inatsisartunut ilaasortat isummerfigisariaqarpaat 1996-imi oktoberi qaammat sioqqullugu aaqqissuusineq uterfigeqqittari­aqarnersoq - tamannami malillugu siunnersuutit suliassallu allat katersuunnerup aallartinnissaa qaammammik ataatsimik sioqqullugu tunniunneqarnissaat Naalakkersuisut pisussaaffigimmas­suk. Inatsisartunut ilaasortanut aaqqissuussinerup maannakkut atuuttup allanngortinneqarnissaa pissutissaqanngilaq; taamatut aaqqissuussineq malillugu siunnersuutit qaqugukkulluunniit tunniunneqarsinnaapput.

 

Taamaakkaluartoq Siulittaasoqarfik siumut isigaluni anguniagaqarpoq - Upernaakkut Katersuunnerup ajunngitsumik ingerlanissaa pillugu - kisiannili aamma inatsisiliortut atugaasa annertunerusumik paasineqarnissaannut peqataarusulluni.

 

Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu taaneqartut anguniarlugit Siulittaasoqarfiup Inatsisartunut ilaasortat - ilaatigut matumani aamma soorunami Naalakkersuisunut ilaasortat - maani Nuummi ulluni marlunni isumasioqatigiinnissamut aggersarniarpai, tamannalu pissaaq 1998-imi Ukiakkut Katersuunnissaq sioqqutilaarlugu, tamatumanilu aamma Inatsisartut Allattoqarfianni atorfillit peqataassapput. Inuit politikikkut inatsisilerinermillu suliallit tusaamasat apeqqutit pingaarutillit inatsisiliornermilu apeqqutit oqaluuserineqarnissaannut peqaataaniarlutik nalunaarsimapput; Siulittaasoqarfimmilu upperineqartoq unaavoq, taamatut iliuuseqarneq kusanarnerusumik Ailorraap tungaanut@ inissisimalernissamut iluaqutaajumaartoq, ilaatigut Inatsisartut Naalakker­suisullu suleqatigiinnerisa akornanni.

 

Isumasioqatigiinnissaq piffissamut 1998-imi septemberip 14-iannut 15-iannullu inissinneqarallar­poq (ulluni marlunni ullut naasarlugit).

 

Taamatut oqaaseqarlunga Siulittaasoqarfiup Inatsisartunut ilaasortat kajumissaarniarpai oqaluuserisassat pillugit inassuteqaatit maleqqullugit - Inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaasa qanoq suliarineqarnissaat pillugit inassuteqaatit ilanngullugit kiisalu aggersaaneq akuersaaqqullu­gu - oqallinneq aallartinneqartussaavoq - ilaatigut inatsisiliortut inatsisinillu atortitsisut akornanni siunissami suleqatigiinnissaq pillugu. Naapeqatigiinnermi aatsaat taamatut oqaloqatigiissinnaa­gutta - akileriilluta assortuunneq atornagu - piviusumik anguniagaqarniarsinnaavugut.

 

Neriuppunga anguniarneqartoq tamanit isumaqataaffigineqassasoq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Siullermik ajuusaarutigissavara Inatsisartunut agguaanneqarsimanngimmata akissutissara una, aamma uanga Siulittaasoqarfiup saqqummiussaa ullaaq manna aatsaat pissarsiarisimagakku, taamaattumillu Naalakkersuisuni ullaap tungaa aamma sammeqqaartariaqarsimallugu.

 

Taamaammat aallaqqaatigalugu ajuusaarutiginngitsoorumanngilara Siulittaasoqarfiup oqa-luuserisassanut nassuiaateqarnermini - aatsaat oqarnittut ullumi tigusatsinni - sakkortusaartunik unnerluutiginnippaluttumillu nipeqarnera  patsisissarsiorpasissoq. Taamaattumik Inatsisartut upernaakkut ataatsimiilernerata aaqqissuunneqarnera pillugu Naalakkersuisut isumaat naatsumik nassuiaateqarfigissavakka.

 

Inatsisartut ataatsimiinneranni matumani Naalakkersuisunit suliarineqartussatut naatsorsuutigine­qartuq 1998-imi martsip 30-anni Inatsisartut Allattoqarfiannut nalunaarutigaat. Naalakkersuisut namminneq suliassaatimik Inatsisartunut ilaasortanut agguaanneqarnissaat eqqarsaatigalugit qaqugu naammassineqarumaarnerinik Inatsisartullu Allattoqarfiannut qaqugu tunniunneqarumaar­nerannik paasissutissiissutitalimmik nalunaarut taanna malitseqartinneqarpoq. Taamaattumik tamatuma Inatsisartut sulinissaasa naammaginanngitsumik aaqqissuunneqarneranut pissutaatinni­arneqarnera paasiuminaatsippara.

 

Nassuiaammi taaneqartutut Inatsisartut Siulittaasuata allaffianut ataatsimiigiaqquneqarpunga - uanga oqaatsinik atorneqartunik paasinninnera naapertorlugu Anukinginnanngilluinnartumik@ - tassami allakkatigut aprilip aappaanni 1998-imeersutigut aprilip arfernanni 6. april 1998 ataatsimiigiaqquneqarama. Uangalumi paasinninnera naapertorlugu ataatsimiinneq tamanna paaseqatigiiffiullunilu pitsaasumik oqaloqatigiiffiuvoq.

 

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissap eqaannerusumik suliarineqarnissaa aalajangersarumal­lugu inatsisissaq taanna pillugu Inatsisartut Siulittaasuat Aningaasaqarnermullo Naalakkersuisoq 1998-imi februarip 20-anni ataatsimeeqatigiipput. Piffissap taamaalinerani aamma paasinarsereer­poq ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaq Inatsisartunut tunniussinissamut piffissaliussanik unioqqutitaqarani naammassiniassallugu ajornakusoorumaartoq.

 

Ataatsimiinnermi tamatumani Inatsisartut Siulittaasuat nalunaarpoq suliassat naammassiniarnis­saat pissutigalugit kinguartitsisinnaanermik Siulittaasoqarfimmut kisaateqartoqarsinnaasoq aammalu kissaatigisat taamaattut oqaluuserisassat nassuiaatigineqarneranni ilanngunneqarnis­saannut akornutaanngitsumik piffissaqartitsilluni tunniunneqartariaqartut.

 

1998-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissamut siunnersuut eqqaassanngikkaanni Inatsisartuni oqaluuserisassanut atortussat tunniunneqarnissaannut Inatsisartut suleriaasissaanni piffissaliunneqartut atortinneqannginnissaannik Naalakkersuisut Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut suli qinnuteqanngillat, Naalakkersuisullu maannamut tamanna pillugu isumaqatigiissutaasimasut malippaat.

 

Naalakkersuisut aalajangerneri tunngavigalugit ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmut atatillugu atortussat annertuut naammassineqarput qallunaatuuilu tallimanngornermi 17. april 1998 150-inngorlugit tunniunneqarlutik. Kalaallisuua eqqarsaatigalugu inatsisissatut siunnersuuti­tavia, ilanngussat tassani pineqartut ilanngullugit, aamma 17. april 1998 tunniunneqarput. Tigunerat Inatsisartut Allattoqarfiata atsiornikkut uppernarsarpaa, tamatumunngalu peqatigitillu­gu nalunaarneqarluni tunniussineq piffissaq eqqorlugu pisoq.

 

Pinngitsoorusunngilanga malugeqqussallugu Inatsisartut sulisarnerisa allanngoratinneqarneranni siunertaammat Inatsisartut sulinerisa eqaallisarneqarnissaat. Ilaatigut siunnersuutinik tun-niussinissamut killissarititaasunik atorunnaarsitsinikkut sivisunerusumillu ataatsimiittalernikkut periarfissiisoqartussaagaluarpoq Inatsisartut sulinerisa ataqatigiinnerunissaat, inatsisissatut  siunnersuutit il.il. ataatsimiititaliani sukumiinerusumik suliarineqartarnissaat pitsaanerusunik periarfissaqarlutik. Taamaalilluni aamma ullut Inatsisartut ataatsimiiffigisartagaat tallimaniit sisamanut, tassa ullunut, 1997-imilu Ukiakkut Ataatsimiinnermiit ullunut pingasunut, ikilisinneqarput, taamaaliornikkut ataatsimiititaliani sulisarnerit piffissaqarfigineruleqqullugit.

 

Ajoraluartumillu katersuunnerit sivisussusiat naatsorsuutigisanut sapaatit akunnerinut arfineq-pingasuniit qulinut sivitsorneqarsimanngilaq, sulili sivikinnerulerluni sapaatit akunnerisa sisamat missaannik sivisussuseqartarluni. Tamanna Inatsisartuni ullut ataatsimiiffiusartut ikilisinneqar­nerannut sanilliullugu isumaqarnanngilaq Inatsisartut sulisarnerannik eqaannerulersitsisimasoq. Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqarsinnaavortaaq sapaatip akunneranut ulluni amerlanerusuni ataatsimiittarluni aamma periarfissaqaraluarmat siunnersuut sapaatip akunnerani ataatsimi marloriarlugu suliarisassallugu.

 

Apeqqutit inatsisartoqarnermut tunngasut arlallit oqallisiggalugit Nuummi isumasioqatigiissitsi­nissamik Siulittaasoqarfiup siunnersuutaa iluaqutaalluarsinnaagaluarpoq, eqqumiiginartipparali piffissaq isumasioqatigiinnissamut siunnersuutigineqartoq Inatsisartunut nutaamik qinersilerner­mut taama qanitsigimmat, taamatummi pissarsiassaq qularnanngitsumik annerussagaluarmat isumasioqatigiinneq Inatsisartut Naalakkersuisullu nutaamik qinigaasut inissitsitereernerisa kinguninnguatigut ingerlanneqarpat.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Siulittaasoqarfiup Inatsisartut upernaaq manna oqaluuserisassaannut nassuiaataat Siumumiit    ima oqaaseqarfigissavarput:

 

Siumumi pingaarteqaarput Inatsisartut ataatsimiinnerisa ajunngitsumik tamatigullu peqqissaartu­mik ingerlanneqartarnissaat. Pissusissamisoortutut isumaqarfigaarput Naalakkersuisut Siulittaasuata Inatsisartullu Siulittaasuata eqaatsumik suleqatigiinnissaq pillugu ingerlaavartumik oqaloqatigiittarnissaata periarfissaqartuarnissaa.

 

Siulittaasoqarfiup oqaluuserisassanut atatillugu tunniussisarnissamik killiliussat naliliiffigineqar­nissaanik Inatsisartunut kissaatigisaa ima inassuteqaateqarfigissavarput: Siumumi isumaqarpugut pineqartoq tamanna ukiamut Inatsisartut suleriaasiata ataatsimoortumik oqaluuserineqarnissaanut ilanngullugu oqaluuserineqartariaqartoq. Tamannalu sioqqullugu periarfissanik misissuisoqas-sasoq isumaqarpugut.

 

Siulittaasoqarfiup Inatsisartunik Naalakkersuisunillu ilaasortanik Nuummi Ukiakkut Katersuun­nissaq sioqqullugu isumasioqatigiissitsinissamik pilersaarutaa Siumumiit taperserparput peqataanissatsinnullu qilanaalereerluta.

 

Taama oqaaseqarluta Siulittaasoqarfiup oqaluuserisassat pillugit nassuiaataa inassuteqaataalu Siumumiit tusaatissatut tiguavut.

 

Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartuni oqaluuserisassanngortitassat nalunaarutiginissaannut Siulittaasoqarfiup iliuuseriligaa Atassutip tapersersorpaa.

 

Aaqqissuusseqqinnerup kinguneraa inatsisiliortut inatsisinillu atuutsitsisut avissaartilluinnarne­qarnerat, tamatumalu kinguneraa Naalakkersuisut siunnersuutaasa maleruagassat ersarissut naapertorlugit suliarineqartalernerat, tunngavilersorluakkamik immikkullu illuinnartumik taamaallaat sanioqqunneqarsinnaasut.

 

Taamaattumik Atassummi isumaqarpugut 1998-imi TB 1-ip suliarinissaa immikkut akuersissute­qarnikkut akuerissallugu tunngavissaqartoq.

 

Naalakkersuisut siunnersuutaasa tunniunneqarfissaata killilerneqarnerata allanngortinnissaa Atassummiit tunngavissaqarsorinngilarput. Naalakkersuisut kisimik aalajangigassaraat Naa-lakkersuisut siunnersuutaasa qaqugukkut Inatsisartuni suliarineqarnissaat.

 

Pisariaqarsorinngilarput septemberimi siunnersuutigineqaraluartutuut immikkut seminareqartit-sisoqarnissaa.

 

Inatsisartut ukiarmi ataatsimiinneranni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq kajumissaarivoq upernaakkut ataatsimiinnermi Namminersornerullutik Oqartussani sulisut sutut atorfeqarneri ilanngullugit takussutissaliortoqassasoq. Tamanna Atassummit taperserneqarpoq.

 

Ullormut oqaluuserisassaagallartuni takuneqarsinnaanngilaq takussutissiaq taamaattoq ataatsimiinnermi uani saqqummiunneqassaasoq. Taamaattumik Atassummit paasiumavarput saqqummiussissut kissaatigineqartoq taamaattoq upernaakkut ataatsimiinnermi matumani saqqummiunneqarniarnersoq.

 

Taaamatut oqaaseqarluta ullormut oqaluuserisassanut Siulittaasoqarfimmit nassuiaat Atassum- miit akueraarput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq Siulittaasup tikilluaqqussutaanut aammalu qujanaq Inatsisartut Siulittaasoqarfitta Inatsisartut sulinerminni atugassarisaannik naammaginartussaq anguniarlugu pissusissamisoortu­mik suliniartuarneranut.

Soorunami Inatsisartut ataatsimiilernerini oqaluuserisassat pillugit nassuiaatip oqaluuserineqartar­nera naliliiffittut atorneqartariaqarmat, minnerunngitsumik Naalakkersuisut oqaluuserisassan-ngortitaasa suuneri ataatsimiinnerit aallartinnerini Inatsisartut ilisimasariaqarpaat.

 

Assersuutitut pingasuinnaat matumani ilanngutissavagut:

 

1.           Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuusimasup isumaliutissiissu­taata kinguneqartinneqartinneqartariaqarneranut tunngasuuvoq. Isumaliutissiissut 1997-imi majip 26-anni Inatsisartunut saqqummiunneqarpoq, tassa ukiunngulerpoq matuma siornagut. Ataatsimiinnissamili matumani inatsisiliornikkut allatigullu pitsanngoriaatis­sanik malitseqartinneqarnersoq ilisimanngilarput.

 

2.           Inatsisartut ataatsimiinnerup tullissaata tungaanut Naalakkersuisunut oqaluuserisassat ilaat imissutigalugit kinguartittakkatsinnut tunngasuuvoq. Matumani eqqarsaatigaarput Inatsisartut ombudsmandiat pillugu inatsisip allannguutissaatut ombudsmandip nam-mineq kissaateqarnera naapertorlugu, siullermik 1997-ip ukiaagaa immikkoortoq 59-itut sammisassarisimagaluarput, kisiannili Naalakkersuisut kissaateqarnerat malillugu siullermik ukiukkut ataatsimiinnissamut kingornalu upernaaq manna saqqummiunneqar­tussanngorlugu kinguartinneqaqattaarsimasoq. Inuit Ataqatigiit paaserusupparput suliassaq taannarpiaq qaqugu maani oqallisigissaneripput, aammalu paaserusullutigu maannakkut aamma oqaluuserisassaniitinneqannginneranut suna patsisaanersoq.

 

3.           Aamma Inatsisartut tamarmiusut 1997-imi ukiakkut ataatsimiinnerminni aasaanerani tuttunniartarnermut tunngatillugu Naalakkersuisut inatsimmut pioreersumut allannguu­tissamik siunnersuusioreernissaannik peqqusinerat sumut killinnersoq Inuit Ataqatigiit paaserusupparput. Taamanikkullimi neriorsuutigineqarpoq piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat 1998-imi upernaakkut ataatsimiinneranni allanngortinne­qassasoq, taama iliornissaminnullu Naalakkersuisut piffissaqarumasimasut Inatsisartuni akuerineqarlutik. Aavarnissaq qanillileriivippoq qularnanngilarlu aamma pisarnertut qassiiliuutajumaarnissaa. Taamaattumik 1997-imi Inatsisartut inatsisip ima imatullu oqaasertalerneqarnissaanik aalajangersaareermata Inuit Ataqatigiit noqqaassutigissavar­put ataatsimiinnerup matuma ingerlanerani apeqqutip tamatuma aamma uterfigineqar­sinnaannissaa.

 

Inatsisartut suleriaatsitsinni tunngavigisatta kingullermik nutarterneqarneratigut siunnerfiuvoq Inatsisartut sulinerminni pipallattumik suleriaaseqartinneqannginnissaat. Taamatummi suleriaatsip inatsisiliornermi kukkuluttuutit nassatarigajuppai, ilaannikkut inatsisit sukkavallaa­mik nutaanik taasertariaqalersarnerannik kinguneqartartumik.

Siulittaasup oqarneranut 1997-imi ukiakkut ataatsimiinnermi Inatsisartut 1998-imi ataatsimiittar­nissatik, ukiup immikkoortuini pingasuni qaqugukkut pisussaanerat ilanngullugit, aalajangersaa­vigaat. Tamanna pivoq Naalakkersuisut paaseqatigalugit.

 

Taamaakkaluartoq oqaluuserisassat  Siulittaasoqarfimmut qaqugukkut apuutereersimanissaannut aalajangersakkamik immikkut akuerineqarluni sanioqqutitsinissamik Naalakkersuisut an-nertuallaamik suli isumalluuteqarniarnerat akuersaartuaannarneqartariaqanngitsoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Isumaqarpugummi tamanna aatsaat atorneqartariaqartoq Naalakkersui-sut pisuussutiginngisaannik pinarluinnartumik oqaluuserisassanngortitsisariaqalernermi.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut sulinerminni Inatsisartut ataatsimiinnissaat qaqugukkut pisussatut aalajangeeqataaffigeriikkatik innimiginerusariaqarpaat tamatumanilu Siulittaasoqarfik isu-maqatigilluinnarparput.

 

Aamma tamatuma oqaaseqarfiginerani oqaatiginngitsoorumanngilarput Naalakkersuisuni ilaasortat ataasiakkaat Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaanni angalaniarlutik qinnuteqartarneri- sa Siulittaasoqarfimmit nakkutigineqarnerunissaannik kaammattuutigerusutarput. Ataatsimiin­nerimmi kingulliit kingumut qiviaraanni amerlanertigut pisariaqavissorinanngikkaluartunik Naalakkersuisunut ilaasortat angalarusunnerisa Inatsisartuni sulinermut kinguarsaataasarnerat pissusissamisoortuusorinngilluinnaratsigu.

 

Naalakkersuisummi eqqaamallugu ataqqisariaqarpaat nunarput inatsisartoqarneq tunngavigalu- gu ingerlanneqarmat. Inatsisartoqarnermik tunngaveqarluni ingerlatsinerup illuatungeraa Ungilattaqitut kisermaassilluni peqqarniitsumik ingerlatsineq.

 

Ilassutitut aningaasaliissutinut ukioq mannamut siulliup oqaluuserinissaanut immikkut akuersinikkut ullulerneqarsimanera ataatsimiinnermut matumunnga tunngatillugu Inuit Ataqatigiit akuersaarpaat. Siulittaasoqarfiullu isummerfigeqqusaanut, tassa Naalakkersuisut oqaluuseritikkusutaminnik Inatsisartut ataatsimiinnissaat qaammammik sioqqullugu tunniussisa­lernissaannik, misilittagarilersimasagut najoqqutaralugit isumaqataalluinnarpugut.

 

Taamatuttaaq 1998-imi ukiakkut ataatsimiinnissaq sioqqutilaarlugu Siulittaasoqarfiup isu-masioqatigiissitsinissamik saqqummiussaa ullulerneqarnera ilanngullugu Inuit Ataqatigiit tapersersorpaat.

 

Ilaasortat siunnersuutitut maannamut tunniussimasaannut Siulittaasoqarfiup inassuteqaataanni ataasiinnaq apeqqutigerusutarput uanga, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit, siunnersuutigisimasannut tunngavoq. Annertunerusumimmi nassuiaasernagu oqaluuserisassanit peerneqassasoq taamaallaat allagartalerneqarsimammat.

 

Meeqqat atuarfiini pissusiulersimasut aallaavigalugit, Danmarkimi Ilinniartitsitsut Kattuffissuata ilaasortaminik nunatsinni atorfineqqusiunnaarnerata Naalakkersuisunit Danmarkimi Suliffe-qarnermut Eqqartuussivimmut tunniusseriaraluarnerannik siunnersuutiga tunngaveqarpoq. Suunuku folketingip inatsisai aamma nunatsinni atuuttussanngortinneqartariaqaraluartut? Apeqqummi tassani danskit naalakkersuisuisa qanoq iliuuseqarnissaat utaqqiinnartariaqanngik­kipput isumaqarpugut; naalagaaffeqatigiinnerummi iluani aalajangiisarfiit tamaasa immikkut pigisinnaasorinerat piviusorsiortuunngilaq. Ataatsimoorfigisinnaasavut periarfissaatillugit atorluarneqarnerat tamatsinnut iluatinnartortaqarpoq, nalilersuinerli Namminersornerulluni Oqartussanit sassartaarfiunerusariaqartoq isumaqarpugut.

 

Oqaluuserisassanngortitap pineqartup oqaasertalinngivillugu itigartinneqarsimaneranut suut tunngavigineqarsimanersut paaserusunnarput.

 

Taamalu oqaaseqarluta oqaluuserisassat pillugit ingerlaavartumik uterfigineqartarnissaat naatsorsuutigaarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Siullermik oqaatigeqqaalaassavara una oqaasissattut agguaassara allanneqarmat Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqaataa suli takkutinngitsoq, kisiannili Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaasii allakkallu sukkasuumik qivialaarnerisigut isumaqarnanngilaq allannguuteqartariaqartoq.

 

Sapaatit akunnerinik pingasunik piffissaritinneqartoq ataqqillugu pingasunngornermi aprilip 22-anni ataatsimiinnginnissaq akuersaarpara.

 

Suliassat suliarineqarnissaannut piffissaritinneqartut Inatsisartuni aalajangiiffigisimagatsigit Inatsisartut Siulittaasuat Naalakkersuisullu Siulittaasuat isumaqatigaakka sapinngisamik piffissaliunneqartut malinniarneqartariaqartut. Taamaakkaluartorli isumaqarpunga immikkut akuersissuteqartarsinnaanissaq ammatinneqassasoq, kisianni aatsaat immikkorluinnaq pisariaqartutigut, tassunga atatillugu oqaatigissavara TB 1-imut tunngasumik immikkut isiginninnissaq tapersersorakku.

 

Nassuiaammi saqqummiunneqartut tunngavigalugit siusinnerusukkut eqqaariikkattut er-seqqissaatigeqqissavara Inatsisartut aalajangiisartuummata - Inatsisartullu Naalakkersuisut sulisitsisorimmatigit.

 

Ukiami ataatsimiinnissaq sioqqullugu isumasioqatigiinnissamik eqqarsaat 14. - 15. september ullulerneqarallarsimasoq tamakkiisumik tapersersorpara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Kattusseqatigiinniit soqutigilluinnakkatta ilagivaat, nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsisut torersumik tutsuiginartumillu suleriaaseqarnissaat. Kiammi puigussavaa 15. april 1997 Inat-sisartut ataatsimiinnissaat kinguartinneqarmat, tassa 1996-imi suleriaatsip allanngortinneqarnerata kingunerisaanik, ilaatigut Naalakkersuisut siunnersuutinik tunniussisarnerinut piffissarititaasut allanngortinneqarnerisa kingunerisaanik, Siulittaasoqarfiup Naalakkersuisoqarfiillu akornanni suleqatigiilluarsimannginneq pissutaatinneqarluni.

 

Taamaattumik ajornartorsiutit taamaattut pinngitsoorniarlugit, Inatsisartuni suleriaasitta eqaallisarneqarlunilu naleqqussarneqartarnissaa pissusissamisoorpoq. Malunnarporlu suleriaaseq maanna atulersimasarput ilaatigut ajunngitsortaqaraluarluni, aamma iluanngequteqartoq, ilaati-gut siunnersuutinik Naalakkersuisut tunniussinissaannut piffissaritinneqartut, tassa sapaatit akunneri pingasut - kipusoortitsisartut, aammalu sulianut paasissutissat kingusissorujussuakkut saqqummiunneqartarnerat naammanginnanngilluinnarmat.

 

Isumasioqatigiinnissamik isuma ajunngikkaluartoq Kattusseqatigiit tungaanniit eqqarsarnartoqar­tippara, tassami Inatsisartut 1979-imiilli suleriaaserisarsimasaat, misilittakkat assigiinngitsut, ajortut ajunngitsullu maannamut atorneqareerput misilittarneqareerlutillu. Taamaattumik isu-maqarpunga Inatsisartut 1995-imi, Inatsisartut suleriaasiata nutarterneqarnissaanut kommission- ip pilersinneqarsimasup inatsisilerituunit, kiisalu Inatsisartuni partiit tamaasa, Kattusseqatigiil- lu peqataatillugit sulisinneqaqqinnissaa uterfigeqqinneqartariaqartoq - tassami kommissioni pineqartoq annertuumik suliaqareersimammat.

 

Naggataatigut iluarsisariaqartutut uparuarusuppara; ilaasortat siunnersuutaat, ataatsimiinnermut tullermut kinguartinneqartut, ataatsimiinnermi pineqartumi - oqaluuserisassat allassimaffiannut ilanngunneqartannginnerat. Tassami allatulli siunnersuutinut ilanngullugit oqaluuserisassatut nalunaarsorneqartariaqarmata.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga nassuiaat isummerfigaara.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Siullermik oqaatigilara oqaluuserisassanut nassuiaat, tassa ippassaq ualikkut agguaanneqarsimam­mat, tassa Siulittaasoqarfiup ataatsimiinnerata kinguninnguatigut.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarnermini oqaaseq atorpaa, soorlu patsisissarsiorpalut-toq, neriuppunga paatsoorneqassananga, patsissarsiorniarluta taamatut Siulittaasoqarfimmin-ngaanniit  saqqummiussaqannginnatta, kisiannili Inatsisartut aalajangigaat ukiarmili aallaavigalu­git ataqqillugillu suleriaaseq qangali uparuartorneqartarsimasoq iluarsiniarlugu suleriaaseq taamaattoq ingerlassimavarput.

 

Patsisissarsioqqajanngilagut, ilungersorlutali aamma paasineqarnissarput kissaatigalugu aammalu tunniussisarnermut atatillugu arlaqalersuni ataatsimiinnerni kingullerni piffissaq eqqorlugu tunniussisoqarneq ajormat, taanna massakkut saqqummiuneqarsimavoq, taamaattumillu oqar-toqarsinnaanngilaq patsisissarsiortoqartoq.

 

Ilanngullugu Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarnermini ilaatigut ilannguppaa, naam-maginanngitsumik pilersaarusiortoqarsimasoq imaluunniit Inatsisartut sulinerat naammaginan-ngitsumik pilersaarusiorneqarsimasoq, tassa tunniussisarnermut atatillugu ukiarmili ilisimatin-neqareerput Naalakkersuisut aamma Inatsisartut piumasaat malillugit qaqugukkut qaqugu su- milu ataatsimiittussaasugut.

 

Utilaarpara una ukiarmili Inatsisartut akuersissutigaat, ukioq manna ataatsimiinnissat pingasuussasut, tassalu siulleq  februarip pingajuanninngaanniit martsip 3-anut, aappaalu upernaakkut ataatsimiinneq 21. apriliminngaanniit majip 21-annut, kiisalu kingullerpaaq ukiak-kut ataatsimiinneq taanna septemberip 18-ianinngaanniit novemberip aallartinnera ilanngullu- gu ingerlanneqassasoq. Tassa akuersissutigineqartoq Inatsisartuni, taannalu aamma Naalakkersui­sut peqataaffigaat taamaalillutillu nalunngereerpaat siusinnerusukkullu tunniussivissaq qaqugumut killeqarnersoq. Taamaattumik ilaatigut immaqa eqqumiiginarsinnaagaluarpoq tunniussivissaq qaangerlugu imaluunniit uniortittuarmassuk, kisianni aamma illuatungaatigut soorunami Naalakkersuisut siulittaasuatalu oqaloqatigiinitsinni eqqaaneqartut paasilluarpavut, tassalu ilaatigut nutserisoqarneq imaluunniit nutsigassat kiisalu aamma tusarniaannerit kinguartuuallakkaanngata aamma tamanna sunniuttarmat sulianut tamanut.

 

Taamaakkaluartoq aamma Naalakkersuisut siulittaasuata ilanngullugu oqaatigaa piaartumik aggersarneqarsimanerminut tunngatillugu, tassa allakkiaq qaaqqusissut allanneqarsimavoq, eqqaammanerlunngikkukkulu Naalakkersuisut siulittaasuat aprilip pingajuani tikippoq, tassalu tallimanngornerulluni taavalu tamanna aamma ilaatigut pissutigalugu ataasinngornikkut periarfissaq siulleq atorlugu aggersarneqarsimalluni.

 

Kiisalu aamma Aningaasanut Ilassutissanut tunngatillugu imaluunniit Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup ataatsimeeqatigineqarnerani ilumoorpoq ersarissumik taanna oqaatigineqarmat aamma Inatsisartut piumasarimmassuk sapinngisamik tunniussivissaq eqqorlugu tunniussisoqar­tassasoq, kisiannili aamma allatut ajornarluinnartillugu taava piffissaagallartillugu siulittaasoqar­fik ilisimatinneqartassasoq suliassaq kinguartinneqassappat, taamaalilluni piffissagallartillugu Inatsisartut aamma ilisimatinneqassammata qaqugorpiaq suliassaq taanna saqqummiunneqaru­maartoq. Inatsisartummi nammineerlutik piumasarereerpaat piffissarissaarnissaq atuarnissaan- nut taamatut oqimaatsunik suliassanik naammattuisarluni. Taamaammat Siulittaasoqarfiup tamanna malillugu Naalakkersuisunut ingerlatseqqisimavaa.

 

Kiisalu oqaatigissavara oqaatigineqaraluartoq aningaasanut ilassutissanut tunngatillugu agguaanneqarsimasoq imaluunniit piffissarititaasoq atorlugu piaartumik saaffigineqarsimasut, tassa qinnuteqaat immikkut akuerineqarnissamik qinnuteqaat tigusimavarput 14-ianni, aprilip 14-ianni, imaappoq piffissarititaasoq annikitsuinnaavoq.

 

Kiisalu Aningaasanut Ilassutissanut tunngatillugu aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata erseqqissarpaa aprilip 17-ianni tunniunneqarneranut manna Inatsisartut allattoqarfiat atsiorsi-masoq tiguneqarneranut. Aap, taamaappoq, kisiannili tassani oqaatiginngilaa ajoraluartumik qallunaatuua tiguneqarsimavoq, kalaallisuualu annikitsuaraannanngorlugu tiguneqarsimalluni, aatsaallu 20-anni, tassa ippassaq, kalaallisuua tamakkiisoq taanna tigusimavarput.

 

Taamaakkaluartoq isumaqarpunga suleqatigiinnissamut tunngatillugu piumassutsimik Naa-lakkersuisut tungaanninngaanniit oqalunneq aamma uagut siornatigulli piumasseseqarfigilluagar­put ingerlateqqitariaqaripput, soorunami uagut Siulittaasoqarfimmi qasseriarluta taanna oqallisigisarsimavarput, suleqatigiinnerput ajunngitsumik ingerlassappat taava aamma eqqortumik piffissarititaasut atorneqarnissaat; piffissamik eqquisimagaanni pisariaqanngilaq immikkut ullumik saqqummiussinissaq. Tassa aallaavia ullumikkut saqqummiunneqartup, piffissamik eqquisinnaannginneq, taannalu eqqaammaqqussavara, patsisissarsiornerunngim-   mat, kisiannili aallaavia tassaammat piffissamik eqquisinnaannginneq.

 

Partiit oqaaseqartui immikkuutaarlugit oqaaseqarfiginngikkaluarlugit, siunnersuutigineqartoq Siulittaasoqarfimminngaanniit ukiamut isumasioqatigiinnermik ataatsimiisitsisinnaannissaq siunnersuutigineqartoq ilaatigut partiit, Siumuminngaanniit oqaatigineqartutut ukiamut isummerfigineqarnissaa kissaatigineqarpoq, taavalu Atassumminngaanniit oqaatigineqarluni immikkut tamanna pisariaqarsorinanngitsoq aammalu partiit allat ilaatigut immaqa isumaqataaffi­gigaluaraat - taamaattoq isumarpunga suliassaq unitsiinnarnagu aamma Siulittaasoqarfimmut uteqqaartariaqartoq. Siulittaasoqarfiup nalilersorluaqqerialugu ataatsimiinerup ingerlanerani maannga saqqummiuteqqissavaa.

 

Kiisalu aamma apeqqutigineqartut Inuit Ataqatigiinninngaanniit suliassaq siunnersuutigineqartoq oqaasertalinngiivillugu itigartinneqarsimanera paaserusunneqarpoq, taanna tassaannguatsiarpoq Tuusip siunnersuutaa, kisiannili Siulittaasoqarfimmi imatut siunnersuutigisimavarput, siunnersuut taammaattoq Kontaktudvalgip ataatsimiinissaani, Tasiilami pisussami, ukiaru tassunga naleqquttutut inississimallugu, taavalu tassani oqallisigineqareerpat aamma pisariaqartinneqarpat Inatsisartunut aamma ingerlateqqinneqarumaartoq.

 

Ilai oqaaserineqartut annertunerusumik akissuteqarfiginngikkaluarlugit Siulittaasoqarfiup ilua- ni oqaaserineqartut maanni ilanngullugit misissuataassavagut, aqagu aamma Siulittaasoqarfik ataatsimiittussaavoq, taavalu aamma suliassanut assigiinngitsunut tunngasut aamma nalilersuif-figissallugit.

 

Taamatut naatsumik akissuteqarlunga, suliassat Siulittaasoqarfimmi suliareqqinnissaannut innersuussutigissavara.Taavalu maannakkut Naalakkersuisut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt akissuteqassaaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Soorunami uanga nassuiaatikka manniittut Naalakkersuisut sinnerlugit tassa paasissutissanut ilanngullugit tunniunniuppakka aamma taakkununnga ilassutissaqanngilanga, tassa nassuiaataap­put maanni Siulittaasoqarfiup oqaaserisai tunngavigalugit erseqqissaataasariaqartutut pisariaqartitagut.

 

Naalakkersuisunut tunngasut apeqqutit ilaatigut Inuit Ataqatigiit siulittaasuata saqqummiussai eqqarsaatigalugit apeqqutit taama ittut Inatsisartut apeqquteqarnissaminnut periarfissaat aqqutigalugit sammineqarsinnaasut innersuussutigissavakka. Oqaatigineqareersutut ombudsmand­ip inatsisai  Naalakkersuisut nerrivianiinngillat -  Inatsisartut Siulittaasoqarfiata nerriviaaniipput.

 

Taamaattumik ateqarpoq Inatsisartut Ombudsmandiat, Naalakkersuisuni tassani suliassaq uagut annertunerusumik susassaqarfiginngilarput, ilaasortatulli oqaaseqarfigisinnaallugu.

 

Apeqqutit allat saqqummiunneqarsinnaasut ilaatigut Inuit Ataqatigiit taasaat, ilinniartitsisut pillugit inatsisitigut maannakkut paasissutissanik noqqaanerit, Arbejdsrettit allallu - taakkua nalunaarusiaat akissutigisaat ippassaq saqqummiunneqartussaassaaq aatsaat - tassa eqqartuussi­vimminngaanniit nalunaarutigineqarpoq 20. april saqqummiunnerumaartoq. Uagut qilanaarluta utaqqivarput, aamma paasissutissat tassaniittut takkuppata Inatsisartut aamma nassuiaateqar-figineqarnissaannut aamma piareersimajumaarpugut.

 

Taavalu naggataatigut oqaatigilara una Naalakkersuisut nassuiaataat najoqqutaralugu piffissarititaasut tamaasa malissimavagut, aningaasaqarnikkut immikkut akuersissutissanik annertoorujussuarnik suliassat taakkua immikkut piffissarititaasumik qinnuteqarnermik kisimik eqqorneqarsimapput.

 

Taamaattumik suleriaaserput ingerlasimagaluarpoq Inatsisartut allat suleriaasii najoqqutaralugit, ukiulluunniit ilivitsup ingerlanerani  Inatsisartut sulisarsimagaluarpata piffissanik qaammatip ataatsip iluani pilerngussineq pisarsimassanngikaluarparput. Kisianni ullumikkut taamaappoq.

 

Suliariaaseq nutaajuvoq suli sungiunniagassaq. Ukiut 19-it ilaatigut maanni uagut suliffimmi sulisimavugut ingerlatsillutalu. Suliassat ingerlanneqartarsimapput eqaatsumik, Inatsisartut suleriaasii sapinngisamik inatsisinik pituttorneqarsimanerat eqaatsumik, marlunnik oqaatsillu sulisullu aamma ulapittuartut ajunngitsumik aamma periarfissaqarnissaat - imaaginnanngitsoq Naalakkersuisut aamma sulisutta periarfissaqarnerat aamma taamaalillugu ataqqisarsimallugu. Neriuutiginngilara ileqquliunneqassasoq ammaanerit tamaasa Inatsisartut Naalakkersuisullu suleriaaseq pillugu kimmaanissaat. Ukiut 19-it ingerlanerini paaseqatigiinnerit aqqutigalugit aaqqiinniartarpugut, aamma taamaaliornerit neriuppunga nangeqqinneqassasut, suliariaatsillu annoraatsinnut naleqqutinngitsut aamma paaseqatigiilluta aaqqinniartassagigut.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Naalakkersuisut oqaluuserisassanngortitamittut tunniussisarnissaannut siunnersuummut qaammammik ataatsimik sioqqutsillutik tunniussisarnissaannik siunnersuut Siulittaasoqarfiup saqqummiutaa isumaqatigalugu oqqaaseqarfigaarput, paasivarpulli toqqaannartumik uagut kisitta taanna isumaqatigalutigu.

 

Taamaattumik Siumup oqaaseqartuata oqarneqaratuut ukiamut ataatsimiinissami ataatsimiinissap tungaanut Siulittaasoqarfimmut taassuma qulaajaavigineqarnissaa aammalu Kattusseqatigiinniit oqartoqarneratuut ataatsimiititanik nutarterisariaqarnerup piareersarnerani sulisimasup su-liarisimasaa ukiunngitsorluunniit suliarisimasaasa kinguneranik allanngortitsigaluarnerup ukiunngunngitsorluunniit allamik nutaamik taaserneqaqqinnera ilanngullugu nalilersuiffigine-qartariaqartoq Siulittaasoqarfimmut innersuussutigerusupparput.

 

Kiisalu Atassutip oqaaseqartuanut Naalakkersuisut siunnersuutaasa tunniunneqarfissaanut tunngasunut oqaatigisaat tupigilluinnakkagut oqaaseqarfigilaasavakka. Atassutip oqaluttuata oqaatigaa Naalakkersuisut kisimik aalajangigassarigaat Naalakkersuisut siunnersuutaasa qaqugukkut Inatsisartuni suliarineqarnissaat. Ilumulli Inatsisartut ataatsimiitarfiata matuma ii- gai oqalussinnaagaluarunik uppernarsaqqajaraluaqaat Inatsisartut Naalakkersuisullu immikkoor­tinneqartariaqarnerisa qanoq pisariaqartigisimanerat inimi maanni ukiut ingerlanerani oqaluuserineqartarsimaqimmat. Ilumulli iikkat makku oqalussinnaagaluarunik uppernarsaqqajara­luaqaat partiit tamarmik ukiut ingerlanerini qasseriarlutik taama uppernarsartarsimavaat aamma Atassutikkut oqaluttuisa oqaatigisarsimasaat kikkut inimi maanni sulisitsisuunerat uppernarsarlu­gu.

 

Taamaattumik tupinnarluinnaqqissaartutut Inuit Ataqatigiinninngaanniit nalilerusupparput ilumut tamarmiullutik Naalakkersuisut Inatsisartunut naalaganngortinneraat maanni Inatsisartut ataatsimiinissaata ammarneqarnerani.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Isumaqarpunga Atassutip oqaluttuata taanna apeqqutigineqartoq kingulleq akissuteqarfiugiu­maaraa. Uanga maanna uparuatsiarusutara unaannaavoq, Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseq atugaa: Unnerluutiginnippaluttoq.

 

Uangattaaq taammatorluinnaq paasivara. Tassa imaappoq, Siulittaasoqarfimmi qanoq iliuuseqartuaraluarneq ataatsimiilernerit tamaasa manna tikillugu, taamaassimapput. Suliassat ajoraluartumik aallartileraluarlutik kinguartittariaqarput inortuisoqarnera tunniussivissamik, tunniussinngitsoortoqarnera pissutigalugu. Siulittaasoqarfimminngaanniit uagut nammineerluta tamanna suliariniarsimagaluarparput aamma allakkiami ersarippoq ullui taagorlugit qanoq iliortoqartarsimagaluartoq, ataatsimiinissaq siuoqqullugu.

 

Ilumoorpoq, unnerluutiginnippalaajusartumik allaat uagut Inatsisartut saaffigaagut Siulittaasoqar­fimminngaanniit, aalajangikkat maanni inimi tamarmik Inatsisartut aalajangigaat Siulittaasoqar­fiup malitsinniarsarisai, taamaalioraluarluni nukissaaruttutut allaat imminut misigilersutut Inatsisartunut saaffiginnippoq. Ajornaqaaq tamanna ingerlaannassanngippat ilissi ikiortariaqarpat­sigut, tassalu Siulittaasup taama erseqqitsigisumik saqqummiussaa maanni tapersersorneqartutuut oqaatigineqarmat uatsinnut nukittuallaataavoq.

 

Tupigilluinnarpara Naalakkersuisut siulittaasuata oqaasiisa naggataatungaat sakkortussusii, isumaqarluinnarpunga maanni Inatsisartut kisimik aaqqitassarigaat Naalakkersuisunit aku-liuffigineqaratik. Tassani naggataatungaanni Inatsisartut suleriaasiannut allaat sakkortuumik Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaasii isumaqarpunga akuersaarneqarsinnaanngitsut. Aaamma erseqqissaatigeqqillara soorlu oqaatigereeraa Siulittaasup - Inatsusartut Siulittaasuata, Siulittaasoqarfiup paasinninnera qanoq ittuusoq. Eqqorluinnartoq unaavoq, Inatsisartut, Naalakkersuisut pinnatik, tassa Inatsisartut sulinerata sukkassusia Inatsisartut aalajangertussaam­massuk, taamaattuminguna taanna eqqortinneqarsinnaanngitsutut paasillugu Inatsisartut ataatsimoortillugit saaffigineqartut.

 

Taamatut erseqqissaateqatsiaannarpunga, isumaqarluinnarama pisariaqalersimasoq taamatut saaffiginninnissaq. Neriuutigilluinnarpara tamakkua uteqqinneqassanngitsut, ullumikkut Inatsisartut erseqqissaammata namminneq inatsisiliartik maanni tamanit akuerineqarsimasoq malinneqanngitsutuut isigalugu Siulittaasoqarfik ikiorsiullugu massakkut erseqqissumik oqartoqarpoq. Kingorna taamaattoqartariaqanngilaq. Tamanna Inatsisartut aalajangerpaat, Naalakkersuisut pinnatik.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

15. april 1997 eqaagakku oqaaseqarninni pissuteqarpoq, tassa tamatta eqqaammavarput taammanikkut Inatsisartut ataatsimeeriaraluarluta ataatsimiinnissarput kinguartinneqarpoq, taannalu tunngaveqarpoq Inatsisartuni suliariaatsitta allanngortinneqarnerata kingunerisaanik, tassa ilaatigut Naalakkersuisut siunnersuutinik piffissarititaasumi tunniussisinnaatitaanerannut piffissarititaasut allanngortinneqarmata. Massakkullu ataatsimiinnerit maannamut 1997-iminngaanniit maannamut piffissarititaasut taakku pillugit malunnarsivoq Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni taannarpiaq pissutaalluni aaqqiagiinngittoqartoq. Tamatta takusinnaavarput suna pissutaasoq.

 

Isumaqarpunga Inatsisartut Siulittaasuata erseqqissumik aamma oqaatigigaa tassaasoq ilumut 1996-i sioqqullugu siunnersuutinik tunniussinissamut killissarititaasoq Naalakkersisut atorsimasaat aammalu malittariaqagaat uterfigeqqinneqartariaqartoq, tamannalu sioqqullugu ajornartorsiutit maannakkutut ittut pilersimanngillat, taamaattumik ilaatigut saqqummiussinin- ni oqaaseqarpunga Inatsisartuni suleriaatsimi misilittakkat ajortut ajunngitsullu takoreersimasagut  tunngavigalugit suleqatigiinnissaq oqinnerpaaq ujartariaqaripput. Taassuma aallartiffia isumaqarpunga erseqqisaqqinneqaqqitariaqanngitsorluunniit - tassaammat piffissamik tun-niussisinnaatitaanermut killiliussaq ajorpoq Naalakkersuisut tungaanninngaanniit.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Oqaaserisagut soorunami paatsoorneqarumagunik piaraaluni paatsoorneqarsinnaapput soorlu Inuit Ataqatigiit Siulittaasuat taamaaliorsimasoq, soorunami ima oqarnitsitut issuarpara: Nalakker-suisut kisimik aalajangigassaraat Naalakkersuisut siunnersuutaasa qaqugukkut Inatsisartuni suliarineqarnissaat. Issuaanera naavoq. Taama oqanitsinni soorunami isumaginngilarput tassa Inatsisartut.... naamerluinnaq, Naalakkersuisut siunnersuutitik inatsisissatut siunnersuutitik ataatsimiinnermi maani suliarineqarnissaat kissaatigigunikku piffissarititaasut atorlugit  tunniussisariaqarput, taava ataatsimiinnermi maani suliarineqassapput. Tassa isumarput aamma ersarippoq paatsoorneqartariaqanngikkaluarpoq aallatulluunniit isumalersorneqartariaqanngik-kaluarpoq. Una ilassutigilaarlara soorlu Naalakkersuisut Siulittaassuata oqaaseqarnermini oqaatigisaaa uagut aamma isumagisarput, isumasioqatigiinnissaq suleriaatsimik pissutsit pillu- git tunnaviatigut akerlerinngilarput, kisiannili naalakkersuisutulli isumaqarpugut massakkut qinersiviup naalivinnerani pisussatut uagut tulluartinngikkipput.

 

Tulluarnerusorli Inatsisartut nutaajusussat aappaagu upernaakkut sulilertussat, Naalakkersuisut nutaassat sulilernertik ukiut sisamat aallarnerunikku isumasioqatigiillutik taava immaqa aamma massakkut paatsooqqattaarnerit assigiinngitsut immaqa aamma siunissami pinaveersaarneqassa­galuarput.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Oqaatigissakka najoqqutaralugit erseqqissaatigilaassavara pingasoriagassat inerniarneqarneri ilumut tamaviaarunneqarsimapput aamma piffissarititaasut eqqorlugit. Taamaattumik martsip 30-anni umiarsualivinnut stempelinullu akileraarutit pillugit saqqummiussagut pingasoriagassat tamakku martsip 30-anni  tunniunneqarsimapput. Taamaalilluni ullumikkulli aallartissimasinnaa­nerput aamma takorloorneqarsimalluni. Taamaattumik pingasoriagassat tungaatigut taakkuupput angumeriarniarneqarnerini soorunami piffissarititaasunik ataqqinninneq aamma Inatsisartut Siulittaasuata ujartugaa aamma eqqaasitsissutigisaa ataatsimiinnitsinni taanna malinniarneqarsi­mavoq, soorunami makkua ataasiaannarlugit saqqummiussassat nassuiaatit pingaasoriagassan-ngitsut Inatsisartuni oqallisigineqarnissaanni periarfissaasut taakkua aamma ataatsikkorsuaq aamma saqqummiunneqarnissaat soorunami siunnerfigineqanngimmat, piffissarititaasunik aamma angumersissunniarneqarput.

 

Otto Steenholdt Inatsisartunut tikilluarit 100% -mik maannakkut suliffigilissagakku qilanaarluta suleqatiginissat maani assorujussuaq qilanaaraarput, aamma ukiorpaalussarni uagut profetitut Eli-tut ulloq unnuarlu manna suliffiginngikkaluarlugu taamaattoq suliffitsinnut maani tikilluaqquatsi­git maannakkut 100%-mik akornatsinni sulilissagavit, aammalu siulersuininni aamma suleqatiginissat aamma qilanaaraarput.

 

Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

Tassalu taamaasilluni ullumikkut oqaluuserisassat pillugit nassuiaatip oqaluuserineqarnera naammassivoq. Taamaasilluni aamma ullumikkut oqaluuserisassat tamaannga killeqarput. Taava ataasinngorpat april-ip 27-ani ullormut oqaluuserisassaq immikkoortoq 7, 1998-mi Inatsisartut aningaasaliissutaannut Inatsimmut ilassutitut 1-mut siunnersuutip oqaluuserineqarnissaa, tassani imm. ataasiinnaavoq oqaluuserisassaq. Taamaasilluni ullumikkut ataatsimiinneq naavoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.