Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 10-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 28. april 1998 nal. 13.13

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 10

 

Pappiaqqanik nalilinnik naqissusiinermi akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisaata allann­gortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Papppiaqqanik nalilinnik naqissusiinermi akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisissaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut matumuuna Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiutissavara.

 

Siunnersuummut tunngaviuvoq takornariartitsinermik inuussutissarsiuteqarnermut aningaasalersuinikkut tapersiisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata 1. Januar 19997-imi atuutilersup Inatsisar­tunit akuersissutigineqarneratigut iluarsiissuteqarfigineqarnissaa pisariaqalersimammat, taamaa­liornikkut pantebrev-it il.il., takornariat unnuisarfissaannik pilersitsiortornissanut aningaasaliisarnissanut aningaasaateqarfimmut aammalu taakornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarniarlutik aallartisartut aningaasaliiffigineqartarnissaannut ataatsimiititaliamut sananeqartut naqissusiiner­mi akitsuummik akitsuusigassaannginnissaat anguniarlugu, soorlu tamanna pantebrev-inut Naalakkersuisunut imaluunniit inuussutissarsiutinut tapersiinermut ataatsimiititaliamut sanane­qartunut atuutereersoq.

 

Inuussutissarsiutinik ingerlatsisut kattunnissaminnut pisariaqartitsisinnaanerat akornuserumana­gu ilutigitillugu Naalakkersuisut siunnersuutigissavaat, aktie- aamma anpartselskab-it akornanni kattunnernut atatillugu tunisinermi uppernarsaatit sananeqartut naqissusiinermi akitsuummik akitsuuserneqartannginnisssaat, kattunissap akileraaruteqaataanngitsumik pinissaa Skatteråd--imit akuerineqarsimatillugu.

 

Siunnersuut aallaaveqarpoq inuussutissarsiutinik ingerlatat inuusunnerusunit tigujartuaarneqqar­nissaanni Naalakkersuisunit oqilisaasserusunnermik, aammalu Naalakkersuisut suliniutinut siunniussinermi ingerlanniagaannut alloriaqqinnertut isigineqassalluni.

 

Taakku saniatigut siunnersuut saqqummiunneqartoq tassungalu oqaaseqaatit innersuussutigissa­vakka.

 

Taaneqartutut allannguutit siunnersuutigineqartut, naqissusiinermi akitsuutitigut Landskarsip isertitassaasut naatsorsuutigineqartunut sunniuteqassanngillat, taamatullu allaffissornermut sunniuteqartussaanatik.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit pappiaqqanik nalilinnik naqissusiinermi akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuuut Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara, akileraartarnermullu ataatsimiiititalia­mit suliarineqareerpat aappassaaniigassanngortillugu.

 

Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:

Naalakkersuisut pappiaqqanik nalilinnik naqiissusiinermi akitsuutaasartup allanngortinneqarnis­saanik siunnersuutaannut tungavilersuutaasut assigiinngitsut paasilluarlugit inatsillu 1. Januar 1997-imili atuutilersup malitsigisaatut isigalugu Siumumiit siunnersuut tamakkiisumik taperser­parput, aappassaaneerneqartinnanili akileraartarnermut ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa inassutigissallugu.

 

Sivert K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Atassummiit aallaqqaatitut oqaatigissavarput inuutissarsiutinik ingerlatsinerit inuusunnerusunit tigujartuaarneqarnissaani assigiinngitutigut oqilisaassiniarnerit sapinngisamik oqitsumik pata­jaatsumillu sapinnngisamik ingerlanneqarnissaat tapersersorluinnaratsigu.

 

Tamatumanilu iliuuserineqartussat anguniakkamik pilertornerusumik kinguneqartussat siuarsar­nissaat tapersersortuassagatsigu.

 

Atassutip partiitut namminersortumik inuussutissarsiuteqarnermik tunuliaqutaqartumik aalluta­qartunik tapersersuisutut politik-eqartup iliuutsit taama ittut tunuarsimaarfigisinnaanngilai.

 

Tamannalu tunngavigerpiarlugu, kiisalu inuussutissarsiutinik ingerlatsisut kattussinnaanissamin­nut periarfissarissaarnerulernissaat aammalu aktie- aamma anpartselskab-it akornanni katttunis­saannut tunngatillugu periarfissat akimmisaaruteqanngitsumik ingerlasinnaaqqullugit aammalu allaffissornikkut aningaasartigullu Landskarsimut sunniuteqartussaanatik.

 

Atassummiit siunnersuuutigineqartoq tamakkiisumik taperserparput. Akileraartarnermut ataatsi­miititaliami suliap aappassaaneerneqartinnani isummmerfiginissaa isumaqataaffigaarput.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinniit inatsimmut allannguutissatut siunnersuutigineqartoq inatsisintu allanut naleqqussaanertut isigaarput pissusissamisoortuusoralugulu, taamaammat Inuit Ataqatigiinniit isumaqataavugut takornariartut unnuisarfissaannik pilersitsiortornermi kiisalu takornariaqarner­mik inuussutissarsiuteqarniarlutik aallartisarniartunut pappialanik nalilinnik akitsuusiisarnerup taakkununnga atorunnaarsinneqarnissaa.

 

Siunnersuutigineqartut pingajuanut Inuit Ataqatigiinniit neriutigaarput inuussutissarsiutit nukittorsarneqarnerannut iluaqutaajumaartoq, tassami inuussutissarsiutinik inngerlataqartut kattunnerini  pappialanik nalilinnik akitsuusiisoqartarunnaarpat taamaattumillu isumaqataalluta.

 

Taamatut oqaaseqarluta inatsimmut allannguutissatut siunnersuutigineqartut akileraartarnermut ataatsimiititaliami eqqartorneqaqqaassasut aappassaaneerneqannginnerini inassutigisssavarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Pappiaqqanik nalilinnik naqissusiinermi akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinne­qarnerani Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut tamakkiisumik taperserpara, tassami inatsim­mut maani Inatsisartuni 1997-imi 1. Januar-imi akuerisatsinnut aaqqiissutaannaammat, takornari­arrtitsinermilu inuussutissarsiuteqartunut oqilisaataaniartussaammat.

 

Taamaalilluni nalluneqanngitsutut aktie aamma anpartselskab-it akornanni kattunnnernut atatillugu pappiaqqat uppernarsaatitut pilersinneqartut naqissusiinermi akitsuummmik akitsuu­serneqartarunnaassapput.

 

Siunnersuut inuussutissarsiummik ingerlatsisut atugarisaannut oqilisaatissatut suliniutaavoq, inassutigissavaralu Inatsisartuni aappassaaneerlugu oqaluuserineqannginnermini akileraartarner­mut ataatsimiititaliamut oqaluuserisassanngortinneqassasoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisup pappilianik nalilinnik naqissusiinermi akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik Inatsisartut inatsisissaannik siunnersuut saqqummiussaa Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqarfigilaarniarpara:

 

Pappialanik nalilinnik naqissusiinermi akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisaata allannngortinne­qarnissaanut isumaqataavugut, pinngaartikkatsigu nunatsinni inuussutissarsiutitigut siuarsaajuar­nissaq, suliiffissaaleqinerullu millisartuarnissaanut suliniutit tapersersoratsigit, minnerunngitsu­mik inuuussutissarsiutitigut siuarsaanissaq aamma takornariartitsinerup annertusarneqarnissaanut suliniutit eqqarsaatigalugit soorngunami mianersorfissat sillimaffissallu assigiinngitsut puigorna­git.

 

Taamaattumik allannguutissatut siunnersuut Kattusseqatigiinniit taperserparput, aamma inuusun­nerusut suliffinnik tigusiartuaarnissaat taamaalilluni pitsaanerusumik periarfissinneqassammat.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga suliap aappassaanneerneqannginnermini akileraartarnermut ataatsimiititaliami suliarineqaqqinnissaa taperserpara.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermulllu Naalakkersuisoq:

Siumup tamakkiissumik tapersiineranut qujavugut, aamma taamaappoq Atassut tamakkiisumik tapersiivoq, kiisalu Inuit Ataqatigiit, Akulliit partiiat Kattusseqatigiillu tamakkiisumik tapersiip­put. Qujanaq taamatut erseqqitsigisumik tapersiigassi, nuannaarutigaaralu Naalakkersuisut sinnerlugit siunnersuut ilasssilluarneqarmat.

 

Naggataatigut oqaatigilaassavara, tassa taaamatut siunnersuuteqarnermi Inatsisartut ilassilluar­paat una siunertaq: Takornariaqarnermut siuarsaaneq, maannakkut aallartinneqarsimasoq, suli siuarsarumaneqarpoq, taamaalillunilu tassa taamatut siunnersuuutip nipaatut aaqqiinikkut alllaat imatut oqaatigisariaqarluni soorlumi tassa ESU-mi atorttitsisarnermut periaatsip ilaa, assingajaa aallartinneqartoq.

 

Aallartinneqarpoq soorlu inuusuttut periarfissaat siunnerfigalugu, taanna qallunaatut taarusup­para generationsskifteproblematik, inuusunnerusut, ilaqutariit nikeriarneranni suliffinnik soorlu tigusinissamut periarfissatt ilaat, soorlumi tassa putumik putusilluni taamatut aallartitsisoqartoq, taamaattumik taamatut naatsumik oqaaseqarlunga qujaqqissaanga, tamanit tapersersorneqarmat, qujanaq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.