Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 25-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 4. maj 1998 nal. 16.12

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 25

 

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik siunnersuut.

(Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq).

(Siullermeerneqarnera)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen:

Taava tikissavarput immikkoortoq 25, tassalu aalisarneq pillugu inatsisartut inatsisaata allann­gortinneqarneranik inatsisartut inatsisissaanik siunnersuut siullermeerneqarnera, tassani siulliul­luni saqqummiussissaaq Niels Mátâq, tassalu Hans Enoksen-ip siunnersuutaa saqqummiuteq­qaarallassavaa, Hans Enoksen-ni massakkut maaniissinnaanngimmat.

 

Niels Mátâq, Siunnersuuteqartoq Hans Enoksen-ni sinnerlugu, Siumut:

Siunnersuut saqqummiussassara imatut aallartippoq, tusarparput sinerissap killingani Royal Greenland-ip kilisaateeqqanik piseriarluni raajarniartitsiniarnera aallartinniarneqartoq. Taamatut aaqqiiniarneq tulluanngilaq unitsittariaqarlunilu.Tassami maannakkut aalisartut pisassaat ima killeqartigilersimapput aalisarnertik killilimmik ingerlatilersimallugu. Ukiup naanissaanut ingerlaannarsinnaanissartik anguniarlugu.

 

Tulluartuugilluinnarpoq aalisartut pikkorissut angallatitaarusukkaluarlutik periarfissaqaratik periarfissaqanngitsut, sanioqqutiinnarlugillu Royal Greenland imminut periarfissinnialermat.

 

Tassalu siunnersuutigaara pisassat sinerissap killingani raajarniartunut tunniunneqassasut imaluunniit aalisartunut inuusuttunut angallatitaarniartunut tunniunneqassasut, nutaamik aallarteriarnissaannut periarfissatut.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinne­qarnissaanik siunnersuut saqqummiutissavara.

 

Inatsisissatut siunnersuummi pineqartut aalisariutit ilaannut immikkoortunut ukununnga immik­koortinneqarsinnaapput:

-                     angallatit avataasiorlutik nioqqutissiorfiuutigisut immani nunatta aalisarnikkut                                           oqartussaaffigisaani taakkulu avataani aalisarnerat.

-                     nunat allamiut angallataasa nunatsinnut tulaassuinerat angallammulluunniit allamut             usingiartarnerat.

-                     sinerissamut qanittumi raajarniutit pisassiissutinit pigisaat.

 

Taakkua saniatigut tassani pineqarpoq inuussutissarsiutigalugu aalisarsinnaanissamut inatsimmi aalangersakkanit immikkut akuerineqarnissamut periarfissanik annertusisitsinissamik siunner­suut.

 

Angallatit avataasiorlutik nioqqutissiorfiuutigisut eqqarsaatigalugit inatsisissatut siunnersuut nunatta nunat tamalaat akornanni pisussaaffiisa annertunerulernerata kingunerisaanik inatsisip atuuffiata annertusinissaanik imaqarpoq, ilaatigut angallatit nunatsinneersut imartani nunatta aalisarnikkut oqartussaaffiginngisaani aalisartut aalisarsinnaanermut akuersissummik peqartaria­qarnerannik eqqussinissamik. Taakkua saniatigut nunani allamiut angallataasa nunatsinnut tulaassuinerat imaluunniit angallammut allamut usingiartarnerat inatsimmik allanngortitsinissa­mik siunnersuummi pineqarpoq.

 

Siunnersuutit nunatta angallatit nunatsinni nalunaarsorsimasut nunat tamalaat imartaanni aalisarnerini aalisarsinnaanermut akuersissuteqarfiginnittussaatitaalerneranik nunanut allanut pisussaaffeqarlernerata kingunerai. Tassani pingaarnerpaamik pineqarput Atlantikup Avannaani Kitaani aalisarneq pillugu suleqatigiiffiup, NAFO-p, aamma Atlantikup Avannaani Kangiani aalisarneq pillugu kommission-p, NEAFC-p, nakkutigisaanni aalisarneq. Sumiiffinni naalagaaf­fiit allat oqartussaasuinit nakkutigineqartuni - matumani ilaatigut Svalbard-ip eqqaani aalisarneq eqqarsaatigalugu - nunatta aalisarneranut aalisarsinnaanermut akuersissuteqartarneq inatsisissatut siunnersuummut ilaavortaaq.

 

Ukiuni qaangiuttuni nunat tamalaat imartaanni immanilu nunat allamiut aalisarnikkut oqartus­saaffigisaanni nunatta aalisarsinnaatitaanini tamakkiisumik iluaqatigisarsimanngilaa. Assersuuti­galugu Flemish Cap-mi raajarniarnermut peqataaneq annikitsuinnaasimavoq, aammalu immami Svalbard-mut atasumi angallataativut 1982-ip kingorna peqataasimanngivillutik. Aalisarsinnaa­nermut pisinnaatitaaffiit taakku iluaqutigineqannginnerata kilisaataatileqatigiiffiit nunatsinni nalunaarsugaanngitsut soqutiginninnerisa annertusiartornerat kingunerisimavaa.

 

Taamaattumik pissutsini taaneqartuni aalisarsinnaanermut akuersissuteqarfigineqartussaatitaaler­neq nunatta soqutigisaanik illersuisuussaaq, tassami angallatit nunatsinni nalunaarsugaasut akuersissuteqarfigineqartussaatitaalernerat, inatsimmi piginnittussaanermik piumasaqaatit naammassineqarnissaanik pisussaaffimmik ilallugu, nunat allamiut angallataasa nunatta avataani nunatta aalisagartassaanik aalisarnissartik siunertaralugu angallatiminnik nunatta erfalasuanik erfalasuliisarnissaat pinaveersimatissammagu.

Inatsisip atuuffiata nunat tamalaat imartaanni aalisarnermut annertusinissaa Naalagaaffiit Peqatigiit immami pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutaanni aalajangersakkanut, aalisakkat angalaartut ungasissumullu nuuttartut pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaannut kiisalu Naalagaafiit Peqatigiit inuussutissat nunalerinerlu pillugit suleqatigiiffiata, FAO-p akisussaassusilimmik aalisarnermi pissusilersortarnissamut najoqqutassiaanut naapertuuppoq.

 

Allanguutissatut siunersuutip nunatsinnut tunngasortai Naalakkersuisut nunatsinni aalisariutit inuttalersornerannut malittarisassat allanngortinnissaat pillugu anguniagaannik imaqarpoq. Tamanna pissuteqarpoq aalisariutit avataasiortut 1990-ikkunni aaqqissuussaanikkut annertuumik naleqqussagaasimanerannik. Angallatit avataasiortut nioqqutissiorfiuutigisullu atorlugit raajarni­arnerup aaqqissuussaanerinnaata angallatit 1990-mi 48-niit maannakkut 1998-mi 16-inngornerata kinguneraa. Ikinnerulernerat imaani suliffiit ilimagineqartutut affaannanngornerannik kingune­qarpoq. Taamaalilluni inatsisissatut siunnersuutip nunatsinni aalisariutit inuttalersonerannut atatillugu nunaqavissuunissamik piumasaqaatit inatsisitigut erseqqissarnerat nassataraa. Erseq­qissaanerup taassuma Naalakkersuisut inuttalersuinermut malittarisassanik, aalisariutinut avataasiortunut nioqqutissiorfiuutigisunullu tunnganerusunik sukanganerulersitsisinnaalersissa­vaat.

 

Siunnersuummi aamma pineqarpoq inuussutissarsiutigalugu aalisarsinnaalernissaq pillugu inatsimmi aalajangersakkanit immikkut akuersissuteqarfigineqarsinnaanermut periarfissanik allilerineq. Aalisarneq pillugu inatsimmi maannakkut atuuttumi piumasarineqarpoq inuit aalisarnermik inuussutissarsiuteqarlerniartut qaammatisiutit ukiuini kinguleriinni marlunni inuussutissarsiutigalugu aalisarnermik ingerlataqarsimassasut kiisalu isertitaasa tamarmiusut minnerpaamik pingajorarterutaat marluk aalisarnermit pisuussasut. Taamaattumik naalakkersui­sut siunnersuutigaat immikkut akuerineqarnissamut periarfissat annertusineqassasut, taamaalillu­ni inuusuttut ajornannginnerusumik aalisarnermik inuussutissarsiuteqarlersinnaanngorlugit. Immikkut akuerineqarsinnaanermut aalajangersagaq nutaaq taamatuttaaq siusinnerusukkut aalisartuusimasut inuussutissarsiummut uternissaannut ajornannginerulersitsissaaq.

 

Siunnersuutip aammaattaaq umiarsuaatillip sinerissamut qanittumi raajarniarnermi pisassiissuti­nit procent-nik qassinik pigisaqarsinnaanerata appartinneqarnissaa imaraa. Maannakkut aalajan­gersakkat atuuttut inunnut ingerlatseqatigiiffinnulluunniit pisassiissutit tamarmiusut 10 %-iinik pigisaqarnissamut periarfissiipput. Pisassiissutinit pigisat procent-ata 6 %-inut appartinnissaa siunnersuutigineqarpoq. Sinerissami qanittumi raajarniarnermi piginnittuunerup siammarnerunis­saata angunissaa qularnaarumallugu Naalakkersuisut tamanna siunnersuutigaat. Kisitsisip 6 %-iunissaa nalaatsornerinnakkut toqqagaanngilaq. Tassami ullumikkut naminersortut kilisaataatile­qatigiiffiat ataaseq 5 aamma 6 %-it akornanni peqareerpoq. Naalakkersuisut isumaqarput pisassiissutit tamarmiusut 6 %-iinik pigisaqarneq, maannakkut raajanut TAC eqqarsaatigalugu, angallitit ullumikkut sinerissami qanittumi raajarniarnermi peqataasinnaasut angissusiinut naleqquttoq.

 

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinnissaanik siunnersuut Aalisarneq pillugu Siunnersuisartoqatigiinnut KANUKOKA-mut, Politimesterqarfimmut kiisalu Kangilinnguani Sakuutooqarfimmut tusarniaassutigineqareerpoq. KANUKOKA, Politimestereqarfik, Kangilinn­guani Sakkutooqarfik aamma APK inatsimmut siunnersuummut oqaaseqaatissaqarsimanngillat.

 

KNAPK tusarniaassummut akissutimini nammineq aalisarneq pilllugu Inatsisartut inatsisaannut allannguutissatut siunnersuummut missingiummik oqaasertaliorsimavoq. Missingiut taanna makkuninnga imaqarpoq:

 

Siullermik KNAPK isumaqarunarpoq inatsisip siunertaani qitiutinneqartoq allamut saatinneqar­tariaqartoq. Manna tikillugu tassani nunami suliassaqartitsineq, taamatullu aamma imaani suliassaqartitsineq nunamilu tunisassiorfiit aningaasaqarnerat isiginiarneqarsimapput. KNAPK, kattuffiup tusarniaassummut akissutaa naapertorlugu, isumaqarunarpoq siunissami siunertat pingaarnersaat aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnermi aningaasaqarnerinnarmut sammitinne­qassasoq.

 

KNAPK-p aammaataaq siunnersuutigaa procent-it sinerissamut qanittumi paasissiissutinit umiarsuaatillit annerpaamik pigisinnaasaat appartinneqassasut. Pisassiissutinit pigisat procent-ata annerpaaffissaata 5%-imut appartinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. KNAPK-p aammattaaq siunnersuutigaa ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut katillutik, tassa ingerlatseqatigiiffiit aqutaat ilanngullugit, annerpaamik 5 %-mik pigisaqassasut.

 

Kiisalu KNAPK-p siunertaraa sinerissamut qanittumi aalisarnermi pisat ilaasa angallammi, umiarsuarmiluunniit tunitsimmi, tunisassiarineqarsinnalernisaat.

 

Naalakkersuisut KNAPK-p aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinnissaanut missingiusiaanut imaatunik oqaaseqarniarput:

 

Naalakkersuisut isumaqarput aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup suliassaqartitsinikkut sunniutaa sutigut tamatigut annertunerpaamik iluaqitigineqassasoq. Aalisarnermik inuussitissar­siuteqartut aningaasaqarniarnerinnaata isiginiarneqalerneratigut nunami suliffissuit suli annertu­nerusumik suliassatigut annikkisaartitaalernissaat naalakkersuisut siumut naatsorsuutigereersin­naavaat. Naalakkeruisut taamaalillutik raajartassiissutit ikiliartuinnarnissaannut aarlerinartoqartu­artillugu inatsisip siunertaani aalajangersakkanik allanngortitsilersaanngillat.

 

Naalakkersuisut procent-nik pigisat annerpaaffissaata umiarsuaatillip inuuilluunniit ataasiakkaat pigisinnaasaasa 5 %-inngortinnissaannut tunngaviatigut KNAPK-mut akerliunngillat. Taamaak­kaluartoq Naalakkersuisut siunnersuutiminni 6 %-mik killiliinissamik siunnersuuteqarumallutik aalajangernerat kilisaataatileqatigiiffiup namminersortup pisassiissutit 5 aamma 6 %-inik pigisaqareerneranut attuumasseteqarpoq.

 

Kilisaataatileqatigiiffiup taassuma aalisarsinnaatitaanerminik tunisaqarnissaanik pinngitsaalinis­saa Naalakkersuisut isumaat malillugu inatsimmik tunngavissaqarani arsaarinninnerussaaq.

 

Naalakkersuisut KNAPK-p sinerissamut qanittumi aalisarnermi pisat ilaasa angallammi nammi­nermi tunisassiarineqarsinnaanerannik imaluunniit umiarsuarmut tunitsivimmut niuneqarsinnaa­nissaannik siunnersuutaa akuersaarsinnaanngilaat. Naalakkeruisut isumaqarput suliniut taamaat­toq aammaattaaq - aalisarneq pillugu inatsisp siunertaata allangortinnissaanik siunnersuutaasoq assigalugu - aalisarnerup nunami suliassaqartitsiniarnermut sunniutaanik navianartorsiortitsisin­naasoq, taamaattumillu tapersersortariaqanngitsoq. Tassungali atatillugu Naalakkersuisut nassuerutigisariaqarpaat, aalisakkat ilaat eqqarsaatigalugit, tunitsiviusinnaasunik tunisassiorfiu­sinnaasunillu tamatigut pilersitsisoqarsinnaanngimmat. Taamatut pisoqartillugu Naalakkersuisut isumaqarput umiarsuarnik tunitsiviliisoqarnissaa ajornaqateqanngitsoq. Naalakkersuisulli isumaqarput umiarsuarnik tunitsiviliisoqarsinnaangitsoq, inuiaqatigiit nunami naammattunik angummassinnaasunillu tunisassiorfeqartillugit.

 

Royal Greenland A/S tusarniaassummut akissummini makku taasimavai:

 

Royal Greenland A/S-ip pisassiissutinit pigisat procent-ata, sinerissamut qanittumi raajarniarner­mi umiarsuaatillip pigisinnaasaasa appartinneqarnissaat makku pissutigalugit kaammattuutigiu­manngilaa:

 

Royal Greenland A/S isumaqarpoq siunissami qaninnerpaami angallatinik sinerissamut qanittu­mi aalisariutinik nutarterisoqarnissaanut pisariaqartitsisoqartoq. Royal Greenland A/S isumaqar­poq sinerissamut qanittumi raajarniarnerup aningaasaqarnikkut imminut akilersinnaanissaanut angallatit maannamut ilisimaneqartunik anginerit atorneqarnissaat piumasaqaataasoq. Kiisalu taakkua pisassiissutinik naleqquttumik amerlassusilinnik tunngaveqartariaqartut. Royal Green­land A/S-ip naliliinera naapertorlugu pigisaqarsinnaanerup annerpaamik 6 %-iunissaa angallati­nik sinerissamut qanittumi atorneqartunik nutarterinissamut naleqqussaanissamullu pisariaqartin­neqartumut killiliisuussaaq. Allatut iliuusissatut Royal Greenland A/S-ip siunnersuutigaa pisassiissutit ilaannik procent-nik pigisassat 6 %-inut appartinneqarnissaat 6 %-init amerlaneru­sunik pigisaqarnissamut immikkut akuersinissamut periarfissalerlugu.

 

Naalakkersuisut sinerissamut qanittumi raajarniarnermi pisassiissutit ilaannik pigisaqarsinnaa­nerup siammarnerunissaanik anguniagassatut nalunaarutigsaat eqqarsaatigalugu Naalakkeruisut Royal Greenland A/S-ip tusarniaassummut akissummini siunnertaa soorunami akuersaarsin­naanngilaat.

 

Tusarniaassummut KNAPK-mit aamma Royal Greenland A/S-mit akissutit piumasqarneq malillugu aammattaaq Inatsissartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiiti­taliaannut nassiunneqarput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkeruisut sinnerlugit aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinnissaanik siunnersuut Inatsisartunut suliareqqitassanngortippara, siunnersuutip Inatsiartuni aappassaaneerneqannginnerani Inatsiartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaleriner­mullu Ataatsimiititaliaannut innersuussutigineqarnissaa siunnersuutigalugu.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Aalisarneq inuutissarsiutaavoq suli nunatsinni siunissaqarluartoq, naak akit allanngorarneri pissutigalugit ingerlatsineq oqimaassinnaagaluartoq suli aalisakkanit tunisassiat nunarsuarmi piumaneqaqaat tamannalu annertuunik nunatsinni suliffissaqartitsivoq.

 

Taamaattumik Siumup inassutigissavaa aalisarnermi inatsisip nutarterneratigut makku pingaartil­lugit naleqqusarneqassasut:

 

Siullermik; kilisaatit nunatsinni angerlarsimaffeqartut imartatsinni nunallu allat imartaanni aalisarsinnaanerisa periarfissaqartuarnissaat ingerlanneqartariaqarpoq taamatullu nunat atlantikup avannaaniittut suleqatigalugit periarfissaqartuarnissaat aammalu nunatsinni aalisagartassat nammineq oqartussaaffigisatta pitsaasumik isumatuumillu aqunneqarnerat pingaartillugu ingerlanneqassasoq.

 

Aapassaanik; Kalaallit Nunaanni pisassat nammineq nunatsinni oqartussaaffigisatta agguaane­qartarnerat aalisarneqarsinnaaneralllu sammitinneqartariaqarpoq angallatinut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunut aalisarnissamut akuerississuteqarnissat aammalu matumani nunat allat Kalaallit Nunaata isumaqatigiissuteqarfigisai nunatta imartaani aalisassappata akuersissut taamaallaat Kalaallit Nunatsinni Naalakkersuisunit tunniunneqartariaqarpoq.

 

Tamakkua tamarmik aalisarnermik inuutissarsiuteqarnerup pitsaasumik isumannaallisaaffiginis­saanut pingaaruteqarput.

 

Inatsisip allannguutissaa maanna saqqummiunneqartoq malitseqartinneqassaaq umiarsuit nunatsinni angerlarsimaffeqartut aammalu nunanit allaneersut imartatsinni aalisarlutik pisamin­nik nunamut imaluunniit umiarsuarnut allanut usingiarsinnaanerisa Naalakkeruisunit aalajanger­sarneqarnissaannik, taamatut aaqqiineq toqqammavigalugu suliffissanik amerlanerusumik pilersitsisinnaaneq Siumut-miit isumalluarfigaarput.

 

Aalisargartassat nunatta oqartussaaffigisai aalisarnermik inuutissarsiuteqartunut sammitsineqar­nissaat Siumup pingaartippaa taammattumik inatsisip allannguutissaani kikkut aalisarsinnaa­nerannik aalajangersagaliornermi kinnguaariit aalisarnermik inuutissarsiuteqartut aammalu aalisarnermik siunnerfeqarlutik Imarsiornermik Ilinniarfimmi ilinniargaqartut inuutissarsiummik ingerlatsinissamut periarfissaat ammatsinneqartariaqartut, matumani aamma inatsisit allanguutis­saanik.

 

Aamma soqutigalugu pingaartipparput aalisariutit kilisaatillu inuttalersugaaneranni kalaallit amerlanerusut inuttaanissaannik anguniagaqarnissaq maanni ilanngullugu peqqussusiuuneqassa­soq, inatsisillu ullutinnut naleqquttuunissaa piumasaralugu.

 

Naalakkersuisunut inassutigissavarput siorna inatsisartuni ataatsimiinnermi oqaluuserineqartup tassalu qallunnat naalagaaffiani inatsiseqatigiinnermi inuttalersuinermi inatsisip nunatsinni atuuttup nutarterneqarnissaa sulissutigeqqullugu.

 

Siumut-miit pingaartipparput raajarniarnermi pisassanit pigisat maannakkut ataasiakkaanit pigineqartut annertussuserilersimasaat, taakkua inatsit malillugu arsaarinnissutaasinnaanngillat.

 

Taamaatumik tamatuma allanngortinneqarnissaani Naalakkeruisut inassutigisaat pisassanit pigisat aalisarnermik ingerlatsisunit ataasiakkaanit pigineqartussat annerpaamik 6 %-unissaat Siumut-miit taperserparput.

 

Nunanik allanik isumaqatigiissuteqarluni aalisarnerup annertusarneqarnerani Siumut-miit Naalakkeruisunut inassutigissavarput aalisarfinni siornatigut peqataaffigisatsinni soorlu Flemish Capimi, Svalbardip imartaani kiisalu Barentshavip imartaani aalisarnikkut pisassarfigisatsinni peqataanerup annertusarnissaa suliniutigeqqullugu, oqaatigineqartarmat sumiiffiit taakkua ilaanni aalisakkat ilaat amerlitsikkiartuinnartut.

 

Naggataatigut, aalisarnermi ullumikkut killiffigisarput tunngavigalugu Siumut akuersaarumann­gilaq aalisakkat qaqinneqareersut ilaasa iluaqutigineqaratik eqqarneqartarnerat taamatut ingerla­tiinnassallugu taamaattumik tamatumap aaqqiiviginissaa pillugu ataatsimiititaliami susassaqartu­mi oqaluuserineqarnissaa inassutigaarput.

 

Siumut-miit taamatut oqaaseqarluta aappassaaneerlugu oqaluuserineqannginnerani Inatsisartut Aalisarnermut ataatsimiititaliaani oqaluuserineqarnissaa inassutigaarput. Taamatullu aamma Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksenip siunnersuutaa ataatsimiititaliami tassani suliarineqas­saaq.

 

Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartut 1996-imi ukiakkut katersuunneranni, Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat suliaraarput, maannakkullu inatsisissamut allannguutissatut Naalakkersuisut saqqummiussaat Atassut-miit iluarisimaarparput, imatullu oqaaseqarfigissallugu.

 

Atassutip pingaartitaraa politikkeralugulu, aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup nutaanngor­sartuarnissaa pissutsinullu naleqqussaajuarnissaq, kiisalu aalisartortatsinnut sullissinermi pitsaasumik atugassaqartitsinissaq angujumallugit.

 

Nalunngilarput qanoq aalisagaqartigissuserput alanngorartuartuusoq, pingaartumik immap kissassusiata sunniuteqarluartarmat. Atassut-ip pingaartitaraa immatta pisuussutaasa nungusaa­taanngitsumik atorneqarnissaat.

 

Atassut isumaqataavoq, angallatit avataasiorlutik nioqqutissiiorfiuutigisut nunatta nunat tamalaat akornanni pisussaaffiisa annertunerulernissaat aammalu angallatit nunatsinnersut imartani nunatta aalisarnikkut oqartussaaffiginngisaani aalisarsinnaanermut akuersissummik periarfissine­qartussaammata.

 

Inatsimmi allannguinermi aamma aalisartut nunami allamiut angallataasa nunatsinnut tulaassui­nerat angallammulluunniit allamut usingiarsinnaanerat erseqqissarneqarmat Atassummiit pissusissamisoortutut isigaarput.

 

Siusinnerusukkut Atassummiit nunatsinni kilisaatini anginerusuni inuttalersuisarnerup nunaqa­vissuunissamillu piumasaqaatit atorluarneqarnissaat tikkuartortarsimavarput. Taamaattumik Naalakkersuisut inatsimmi sukaammiiniarnerat Atassummiit isumaqatigilluinnarparput.

 

Avataasiorluni nioqqutissiorfiuutigalutik kilisaatit ukiuni kingullerni ikiliartuinnarsimapput, taamaattumik Atassummiit pissusissamissoorluinnartutut isigaarput, Kalaallit aalisartut pikkors­sut misilittagaqarluartullu nunatta imartaani  atorluarneqarnissaat nunattalu avataani misilittakkat annertusartuarneqarnissaat.

 

Maannakkut aalisarneq pillugu inatsimmi inuussutissarsiutigalugu aalisarsinnaaneq, ukiuni marlunni isertitat tamarmiusut minnerpaamik pingajorarterutaanissaannik imaqarpoq.

Atassummiit Naalakkersuisut isumaqatigilluinnarpagut, inuusuttut ajornannginnerusumik aammalu siusinnerusukkut aalisartuusimasunut inuussutissarsiummut uternissaannut, immikkut akuersissummik inuussutissarsiutigalu aalisarsinnaalernissamut periarfissiiniarneqarmata. Tassunga atatillugu Kommuunit inuutissarsiornermi aammalu KNAPK-p sinerissami immikko­ortoraqarfiisa nalilersuinermi suleqatigisarnissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq.

 

Atassutip oqaatigiuarpaa, aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup nutaanngorsartarnissaa pissutsinullu naleqqussaajuarnissaq saneqqunneqarsinnaanngitsoq.

 

Taamaattumik umiarsuaatillip sinerissamut qanittumi raajarniarnermi pisassiissutit procent-nik qassinik pigisaqarsinnaanerata 10 %-niik 6 %-nut appaaniarneq Atassummiit akuersaarparput, pingaartilluguli TAC-mik qaffaasoqassagaluarpat pisassiissutit procentinik nutaamik naliliipal­lattarnissaq.

 

Aalisariutit selskabillu imminnut kattussuuttarnerat takornartaajunnaaarpoq, ilaatigullu Nammi­nersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaani soorlu Royal Greenland A/S-tut ittuni piginneqa­taaffiusartuni. Siuliini taariikkakka pillugit Aalisarnermi Ataatsimiititaliami aporfiusinnaasut pitsaaqutaasinnaasullu nalilersorluarniarumaarpagut.

 

Aalisartut assigiinngitsutigut aalisarnikkut aningaasarsiornierisa kiisalu tunitsivitsigut aalisarfim­miit ungaseqisumut tunisiartortarnerat aammalu sinerissami qanittumi aalisartut ilaat pisassamin­nik ukiup sinneranut nunguutsiaartarnerat, Atassut-miit ilungersunartutut isigaarput.

 

Taamaattumik KNAPK-p sinerissamut qanittumi aalisarnermi pisat ilaasa, angallammi nammi­nermi tunisassiarineqarsinnaanerannik imaluunniit umiarsuarmut tunitsivimmut niuneqarsinna­nissaanik tikkuagaqarnerat Atassummiit paasisinnaalluarparput.

 

Aalisartummi sumi sunillu aalisarnerat ilaatigut apeqqutaalluinnartarpoq, taamaattumik saaffi­ginnittoqartillugu Naalakkersuisut nalilersuipallattarnissaat Atassut-miit kaammattuutigiinassa­varput.

 

Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut isumaqatigilluinnarpagut, aalisakkat pisarineqartut nunami suliffissuarnut tulaanneqartarnissaat, suliffissaqartitsiuarnissaq aningaasarsiornerlu tamanut iluaqutaanerusussaq Atassummiit pingaarluinnartutut isigigatsigu.

 

Royal Greenland A/S-ip pisassiissutit ilaannik 6 %-nut amerlanerusunik pigisaqarnissamut immikkut akuersinissamut kissaateqaraluarnerat Naalakkersuisut saaffiginnissummut itigartitsi­niarnerat Atassummiit isumaqatigaarput.

Taava ukioq 1998-imi februarimi Inatsisartunut Ilaasortap Hans Enoksen-ip sinerissami qanittumi Royal Greenland A/S-i raajarniutitaarniarluni aalisartitsiniarneranut unitsinneqarnissaanut siunnersuutaanut uani ilanngutingitsuungara kingullermik naatsunnguamik issuaaffigilaassavara. Atassut-minngaanniit imatut oqarsimagatta, taanna pillugu; siunnersuuteqartoq tassa Hans Enoksen-i Atassut-miit ugguuna isumaqatigisinnaavarput tulluartuusinnaanngitsoq aalisartut inuusuttut pikkorissut angallatitaarusukkaluartut raajartassaqaratilli isiginnaartuuginnarnissaat.

 

Illuatunngaaniit pisortat ingerlataannik, Namminersornerullutillu Oqartussanik tamakkiisumik pigineqartunik aalisartortagut inuusuttut ingiarsimaarneqassappata, erseqqissarlarali Atassut-ip ersarissumik tunngavigisaa unaasoq aalisarneq aalisartunit ingerlanneqassasoq kisianni Royal Greenland-ip tulaassuinermi ajornartorsiuteqarnera paasivarput aaqqiiviginiartariaqartoq.

Taanna pillugu aamma Inatsisartut aalisarmermi ataatsimiititaliaanni nalilersuinissaq aamma Atassut-minngaanniit pingaartipparput.

 

Taamatullu oqaaseqarlunga aamma ataatsimiitilataliami suleqqinnissatsinnut qilanaarpugut, qujanaq.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aalisarneq pillugu inatsimmut Naalakkeruisut allannguutissatut siunnersuutigisaat Inuit Ataqati­giit tunngaviatigut tapersersinnaavaat takusinnaasavut malillugit ukiuni kingullerni aalisarneq eqqarsaatigalugu tungitsinniit oqariartuutigalugillu kissaatigisarsimasavut matumani siunnersuu­tigineqartutuut naaperiarneqarlutillu ilaatigut aamma tamakkiisumik naammassiniarneqarumam­mata.

 

Tamanna ersersinnieqarpoq pingaartumik aalisariutit inuttalersorneqartarnerannut tunngatillugu malittarisassatigut maanna sukatiterisoqartussanngulermat, taamaatillunilu piffissami aggersumi maani nunaqavissut aalisariutini tamani annertunerusumik inuttarineqarsinnaalernissaat aamma pimoorussaanerusumik aqqutissiunneqartussanngormat. Tamanna soorunami nuannaarutiginngit­suunngilarput Inuit Ataqatigiinniillu neriutigivarput sukatiterinissaq aalisariutinut kisimi tungaannarani aammali imartatsinni umiarsuarnut angalasunut allanut sunniuteqarlerluni aamma malunniukkiartulerumaartoq - soorlu aamma maannakkut ilaasunik angallassilluni sinersortaatit­sinnut kiisalu imarpik ikaarlugu aamma Royal Arctic Linep umiarsuaataannut.

 

Taamatuttaaq aamma Inuit Ataqatigiit nuannaarutigisatsituut maluginiarparput inuusuttut aalisarnermik aamma inuussutissarsiuteqalersinnaaqqullugit piumasarisat qasukkartiterneqartus­sanngormata taamaalillunilu immikkut akuersissuteqartoqarneratigut ajornannginnerulertussaas­salluni aalisartutut siunissami ingerlatsilersinnaanissaq, soorlumi aalisartuusimasut kingumut inuussutissarsiummik tamatuminnga ingertseqqissinnaanissaat aamma ammaanniarneqartoq.

Taamatullu oqaaseqareeraluarluta paasiuminaatsipparput sooq tamanna aatsaat immikkut akuersissuteqaqqaarnikkut pisassanersoq? Soormi inatsimmi tamanna tamanut ammartinneqar­tariaqartoq toqqaannartumik allassimaannaruni - apeqqutaanani utoqqaanersutit, utoqqaliarsaa­lernersutit imaluunniit inuusuttuunersutit - inuusuttuusimaguimmi aatsaat periarfissinneqassaa­tinngooq Naalakkersuisut immikkut akuersissuteqarnerisigut.

 

Tamanna ippinnartoqartipparput. Taamaattumik aappassaaneerisoqartinnagu kissaatigissavarput Aalisarnermut Ataatsimiititaliami tamanna nalisersorneqarluassasoq - ilisimavarpummi aalisar­nermik inuussutissarsiuteqarneq ataatsimut isigalugu malittarisassaqartitsinikkut, akileraaruser­suinikkut assigisaatigullu aporfissaqartoq Akinguaariit nikittariaqartarnerannut@ (generationsskif­te) attuumasseteqarsinnaasumik. Taamaattumik pisariaqarsorinarpoq inatsit aqqutigalugu tamakkiinerusumik aamma siunertaqarluni aaqqiissuteqarniartarnissarput Aimmikkut akuersissu­teqaannartarneq@ taamaallaat isumalluutigiinnarnagu.

 

Pisassiissutinit pigisassarineqarsinnaasut qummut killilerlugit procent-ata 10 %-niit 6 %-nut appartinneqarnissaat siusinnerusukkut Inuit Ataqatigiit kissaatigisariigaannut naapertuummat, taamatullu raajarniarnermi pisassat amerlanermut iluaqutissanngorsinnaaqqullugit siammartiter­neqartariaqarmata annerusumik tamanna oqaaseqarfiginatigu matumani assorsuaq ilalernartuutik­katsigu oqaatigeriissavarput.

 

Nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit malillugit pisussaaffigisaatta nassatarisaanik inatsimmik naleqqussaasariaqarnerput pissusissamisuuginnarmat annerusumik matumani siullermeerinitsinni aamma oqaaseqarfigissanngilarput - Aalisarnermulli Ataatsimiititaliamut siunnersuutip ingerlateqqinneqarnerani kissaatigissallugu una misissorneqarallassasoq, tassalu: nunat tamalaat imartaanni immanilu nunat allamiut aalisarnikkut oqartussaaffigisaanni aalisann­gitsoortakkatsinnilli aalisagartassinneqartarnerput eqqarsaatigalugu, siunertaanersoq nuna allamiut aalisariutaasa pisassaraluatsinnik aamma aalisalersinneqartalernissaat?

 

Taamaassimassappammi Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut tamanna akuersaarneqarsinnaanngil­luinnartoq uagummi nammineq kilisaassuatsinnit - ilaatigut Royal Greenlandip kilisaassui atortorissaareeqisut ungasiliarsinnaasullu atorluarnerisigut raajartassat tamakku iluaqutigilluar­sinnaasorigatsigit. Tamannami anguneqarsinnaappat raajartassat ukiuni makkunani nammineq imartatsinni aamma ikiliartorileriikkavut siamasinnerusumik - qularnanngitsumillu nunamut tulaassassat amerlineqarnerinik kinguneqartumik aaqqissussiffigisinnaalissagaluarpavut Royal Greenlandimut, minnerungitsumilli nunami suliffissaqartitsiniarnermut aamma iluaqutaangaartu­mik.

 

Eqqaamaqqussavarpummi Royal Greenland-ip, Ice Trawl-ip kiisalu APK-p kilisaassui tassaa­maata avataani uutiteriutigalugtit maannakkut tunisassiortooreeersut, taamaattumillu nunami suliffissaqartitsiniarnermut iluaqutaasussanngorlugit tamakkiisumik tulaassuisussaatitaanngere­ersut.

 

Kilisaassuarmi ataasiinnarluunniit imartanut allanut illuartiallanneqarluni aalisariartinneqartuup­pat raajartassarineqartulli inuiaqatigiinnit pigineqaannarlutik, suliffiit qassit pioreersut qulakke­ereersimassagaluarpavut? Ila immaqa qeqertarsuarmi raajaleriffiup imaluunniit Maniitsumi raajaleruffiup ukioq kaajallallugu suliassaqartinneqarsinnaanerinik naleqartumik raajartassaqar­titsilissagaluarpugut!

 

Ippassaaniusaannannguarmi imartatsinni raajartassarineqartut takuvagut qanoq aalisapallanne­qarlereersimanersut. Ukioq manna qaammtit siulliit pingasut ingerlanerinnaani takuvarput avataasiortut 25 %-it tikillugit kiisalu sinerissami qanittumi raajarnat 18-19 %-it pisarereersima­gaat. Aarlerinarpoq ukiaru tulaassassanik nunguutsisoqareersimanissaa - taamaattumik pisaria­qarluinnalerpoq TAC-p iluani kvote-lersuilluta maannakkutuut raajartassiisarnitta nutaamik aamma nalilersuiffigiuarnissaa, siunertaasariaqarporlu nunamut tulaassassat amerlisarneqartuar­nissaat.

 

Taamaattumik aamma taama oqaaseqareeratta Naalakkersuisoq isumaqatigalutigu nalunaarutigis­savarput Inuit Ataqatigiit aamma kissaatigininninnatsigu inatsisp eqqartukkatta siunertarisaatigut allannguisoqassasoq - kisiannili erseqqissarlugu - aalisakkat allat eqqarsaatigalugit soorlu; saattussat allallu tunisaajuarnissaat anguniarumallugu umiarsuarnik tunitsiviliisoqartarsinnaanis­saa ammatinneqartuartariaqarmat.

 

KNAPK-p tusarniaaffigineqareernermi kingorna inatsimmut allannguutissanik piumasaqarluni ilaatigut ammasumik unammilleqatigiittoqartariaqarneranik tikkuagaqarpoq. Tamanna siorna 18. december 1997-mi Royal Greenland-ip KNAPK-mit isumaqatigiissutiminit tamanit atorunnaar­sitsiniarneranik toqqammaveqarpoq, ilisimaneqartutuummi Royal Greenland-ip taamani tamanut ersarilluinnartumik nalunaarutigivaa aalisakkanik tulaassuissussatik pissarsiarineassagunikkit siunissami pituttorneqaratik taava unammillertariaqalerlutik.

 

Inuit Ataqatigiit soorunami arajutsisimanngilarput tamanna aalisartunut iluaqutissartaqarsin­naammat - pingaartumik piviusumik tutsuiginartumillu unammilleqatigiinneqalerpat, kisiannili aamma illuatungerluinnaanik pitsanngitsortaqarsinnaammat - tassalu akit minnerpaaffilerneqarsi­matinnagit aalisartunut akilutitsinermik kinguneqaratarsinnaammata.

 

Taamaattumik aalisarnermut inatsimmi KNAPK-p noqqaassutigisaa malillugu ammasumik unammilleqatigiittoqartariaqarneranik aalajangersagaqartitsinissaq peqqissaarulluinnarlugu nalilersorluaqqaagassaavoq - oqartariaqarpungalu Inuit Ataqatigiit maannakkorluinnaq tassun­garpiarlu isummiussaqariinginnatta - kisiannili kissaatigissallutigu Aalisarnermut Ataatsimiitita­liami tamannarpiaq sukumiisumik misissorneqaqqaassasoq, ilaatigut Royal Greenland-mik KNAPK-millu immikkut aamma nassuiaatitseqqusilluni aggersaatitsinikkut.

 

Taamatullu oqaaseqarallaannarluta Inuit Ataqatigiit naatsorsuutigilluinnarparput saqqummiussa­vut aamma tusaaniarneqarumaartut qilanaarivarpullu Aalisarnermut Ataatsimiititaliami aappas­saaneerisoqartinnagu suleqataanissatsinnut aamma tassani Inatsisartunut Ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutaa ilanngullugu aamma ataatsimiititaliami eqqartussallutigu.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Aallaqqaammut oqaatigissavara, aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnis­saanik siunnersuut tapersersorakku, makku pissutigalugit:

 

Tassa siullermik inuussutissarsiutigalugu aalisarsinnaaneq pillugu inatsisip aalajangersagartaanit immikkut akuersissuteqarsinnaanermut periarfissat annertusineqarmata.

 

Nunani allamiut angallataasa nunatsinnut tulaassuinerat angallammulluunniit allamut usingiartar­nerat nakkutigineqarsinnaalissammat.

 

Siunnersuutit nunatta angallatit nunatsinni nalunaarsorsimasut nunat tamalaat imartaanni aalisarnerini aalisarsinnaanermut akuersissuteqarfiginnittussaatitaalerneranik nunanut allanut pissuaaffeqarlernerata kingunerimmagit.

 

Kiisalu inatisisip atuuffiata nunat tamalaat imartaanni aalisarnermut annertusinissaa Naalagaaffiit Peqatigiit immami pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissutaannut naapertuummat.

 

Aammattaaq pissutigalugu siunnersuut imaqarmat, aalisarnermik inuussutissariuteqalerusuttut oqilisaavigineqarnissaannik, taamaalilluniluni Landskasse-mut isertitat amerleriassammata, inuiaqatigiit tunngaanniit kissaatit tamakkinngikkaluarlutik amerlanerusut piviusunngorsinnaa­nissaannik kinguneqartumik.

 

Aammattaaq KNAPK-mut Royal Greenland-mullu tusarniaanermi akissutit pillugit Naalakker­suisut oqaaseqataat isumaqatigaakka.

 

Taamatut oqaaseqarlunga inassutigissavara, siunnersuut inersuarmi manni aappassaaneerlugu oqaluuserineqannginnermini ataatsimiititalianut attuumassuteqartunut ingerlatinneqassasoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit pingaartilluinnakkatta ilagaat nunatsinni aalisartortatta sapinngisamik pitsaasunik aamma inatsisitigut periarfissarsiuuneqartuarnissaat aamma nunatta imartaata avataani. Taamaattumik nunat tamalaat imartaanni immanilu nunat allamiut aalisarnikkut oqartussaaffigisaanni nunatta aalisarsinnaatitaanerminik atorluaasimannginera, aappaatigut pakatsissutigalugu, matumuuna inatsisip nutaamik ilaneqarneratigut, nunatta nunani tamalaani pisussaaffiisa erseqqissarneqarnerannut atatillugu, aalisartortatsinnut iluaqutaanerusumik kinguneqartumik sunniuteqarsinnaanera takorloorlugu, aalisarneq pillugu inatsisip allanngortin­neqarnissaanut siunnersuut tunngaviatigut isumaqatigaara.

 

Aammalu tassunga atatillugu pissusissamisoorpoq Naalakkersuisut, aalisariutit nunatsinneersut inuttalersorneqartarnerannut tunngasumik nalunaarusiornissaat. Aamma ilaatigut inatsisip annertusineqarneratigut nunani allamiut angallataasa nunatsinnut tulaassisarnerat, angallatinul­luunniit allanut usingiartarnerat ilanngullugu pitsaanerusumik nakkutigineqarsinnaalissammat Kattusseqartigiinniit iluaraarput.

 

Kattusseqaritiinniillu aamma Aalisarnermut Ataatsimiititaliamut kaammattuutigissuarput, nunat tamalaat imartaanni aamma imartani nunat allat aalisarnermi inatsisitigut oqartussaaffigisaanni kalaallit aalisarfigisinnaatitaaffiini tamakkiinerusunik atuisarnissaq sulissutigeqqullugu. Ukiuni piniartuunermiit suliffissuaqarnermut ikaarsaariarfiusuni nunatsinni aalisartut, piniartut sulisar­tullu suleqatigiilluarlutik ingerlasimapput piniagassanik aalisagartassanillu pinnaaffiunngitsu­mik, akaareqatigiilluni nuannersumik inuuneq ingerlanneqarpoq aamma taamaattuartariaqarluni. Kisiannili ukiuni kingullerni aningaasap naalaganngoriartornera pissaaneqarniunnerlu kikkut aalisartuussappagit, kikkut sulisartuussapagit kikkut sumik sunillu pisaqassanersut aaliangersaa­nerit inunnik immikkoortiteraluni iliuseqartarnerit Kattusseqatigiinniit tamatigut akuersaaginnar­neqarsinnaanngitsutut isumaqarfigaakka. Tassami assersuutigalugu aalisarneq pillugu inatsit 1996-mi allanngortinneqaraluarpoq ukiuni kingullerni marlunni aalisarnermik inuutissarsiuteqar­simanngitsut suliffissuarnut tunisisinnaaneri mattullugit. Taamanikkulli Kattuseqatigiinniit piumasaqaatikka makkua qasukkarneqarnissaat pillugu. '-ip pineqartup allangortinneqarnissaa siunnersuutigigaluarpara iluatsinngitsumik. Ilaatigut makku pissutigalugit:

 

Sulisartorpassuit pingaartumik avannaani sikusartuniittumik  ukiukkut fabrikki matugaangata suliffissaaruttartut, taamaalineranilu arlalissuit socialeqarfimmut aningaasanik aalliinnaratik nammineerlutilli aalisarnialertartut pingaartumik qaleraleeqarfinni. Taamaaliornikkut suliffissaa­leqisussangaluit imminnut napatissinnaanertik ingerlatiinnartarpaat inuiaqatigiinnut annerusumik aningaasartuutaanngitsumik. Taamaattumik qujanartumillu naalakkersuisut maanna kiisami kingusinaaraluarlutik-aasit  paasinnilernerat tunngavigalugu inatsimmi ' 6-ip, imarisaanik piumasaqaatinik maannamut atuunniaraluartunik kisiannili atortinneqarsinnaangitsunik qasuk­kaaniarnerat  taperserpara. Pisassiissutigineqartartunut tunngatillugu oqaatigisariaqarpoq, Kattusseqatigiinniit pingaartilluinnaratsigu, namminersortut pisortat ingerlataannit unammiller­neqannginnissaat. Taammaattumik Aalisarnermut Ataatsimiitsitaliamut kaammattuutigisariaqar­poq, pingaartumik sinerissap qanittuani raajarniartut eqqarsaatigalugit, taakkununnga pisassiissu­tigineqartartut, Royal Greenland-ip aalisariutaanut nuukkiartortinneqannginnissaat isumageqqul­lugu. Tassami aalisartorpassuit nunami suliffissaqartitsilluartartut ukiuni kingullerni, ukioq naaqqajanngitsoq pisassaminnik nunguutsillutik uniinnartariaqartarnerat akuersaarneqarsinnaan­gimmat.

 

Taamaattumik Inatsisartuni ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutaa paasilluarlugu aamma tamakkiisumik taperserpara. Taamatullu naatsumik oqaaseqarlunga allannguutissatut siunnerssu­tip tunngaviatigut akuersaarlugit, suliap aappassaaneerneqannginnerani Aalisarnermut Ataatsi­miitsitaliami suliarineqarnissaat inassutigigalugu.

 

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Inuutissarsiornermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Naatsumik oqaaseqassaanga. Tassa paasisinnaasakka malillugit inimi maani aalisarner­mut inatsimmut allannguutissat naalakkersuisunit siunnersuutigineqartut amerlasuutigut tunnga­viusumik isumaqatigineqarmata. Taamaattorli ataasiakkaanik nassuiaateqassaanga, tassa pingaartumik 6 procenti eqqarsaatigalugu 10 procentiminngaaniit raajartassiissutinik pigisaqar­sinnaaneq. Tassa maannamut 10 procenti ataatsimoortumik tulaassanik sinerissamut qanittumut pisarineqartussanik 24.729- tonsiminngaaniit 10 procenti 2.472 tonsiuvoq, maannamullu nalunngisagut malillugit ukiuni qaangiuttuni aalisarluarsimanerpaaq taakkunannga tulaassuisoq tassa 1.000 tonsit missaaniippoq, taamaammat Royal Greenland-ip oqaaseqaatai uani ataqati­giinngitsuliornerupput. Taamaattumillu 6 procentimut appaaneq angallamut ataatsimut aamma sinnilimmik pisassaqartitsivoq. Kisianni soorunami aamma angallataatileqatigiiffiit aamma arlariinnik angallateqarsinnaanerat taanna eqqarsaatigineqarsinnaavoq. Maannamut amerlaner­paat ingerlalluartut tulaassuisut raajanik pisassaqartarput 700 tonsit missaani, 500 tonsit qulaallu­gu pisassallit taakua ingerlalluarput aningaasatigut aamma.

 

Oqareernittut annertuumik tunngaviatigut ilalerneqarmata ataasiakkaannguit oqaaseqarfigissa­vakka. Siullermik Hans Enoksen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu oqaatigineqartut oqaaseqarfi­gissagukkit tassa maannamut ilisimasaqannginnama uanga Royal Greenland-i nammineerluni raajarniutinik pigisaqalernissaminik kissaateqarneranik. Uagut pisortaqarfippullu ilisimatinneqar­simanngilaq raajarniutinik pigisaqalernissaanik. Tassa taanna Atassutip aammalu Inuit Ataqati­giit tikimmassuk taamatut oqaaseqarfigaara.

 

Taavalu Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqartup Johan Lund Olsen-ip sooq immikut akuersissutit atorneqassappat, sooq ataavartumik aaqqissuussinermik aaqqissuussissanngilagut. Tassa taama­tut pisariaqartitsinermik kissaateqartoqarnerani naalakkersuisuniit tunngaviupput ilaatigut amerlasuutigut taanna periarfissaq naatsorsuutiginngilarput atorneqassasoq, kisiannili immikkut pisoqartillugu. Ilaatigut eqqarsaatigineqarsinnaapput immaqa savaatillit ilaatigut angallateqartut kisiannili annertunerusumik savaateqarnermik ingerlataqartut, immaqa aalisarnerinnarmik ingerlataqarnissaminnut assigiinngitsutigut periarfissanik ingerlatseqqilerusuttut. Taakkua immaqa immikkut akuerineqarsinnaanerannik periarfissanik ammaaniartoqarpoq aamma soorunami sinerissap ilaani aamma taamatut siusinnerusukkut aalisartoreersimasut immikkut aalisarnermut ingerlaqqilernissaminnik periarfissamik atuiniartut aamma tamakkua periarfissin­neqarnissaat pineqarput. Imatut ullut tamaasa pisarnissaq immikkut akuersineq naatsorsuutiginn­gilarput.

 

Aamma siunertaanngilaq nunat allamiut aalisariutaat imartatsinni annerujartuinnartumik aalisar­talernissaat. Tassa siusinnerusukkut soorlu oqaatigereeripput naalakkersuisuninngaanniit kissaatigaarput imartatsinni aalisagartassiissutit annerujartuinnartumik uagut nunatta aalisartuinit pisarineqartassasut. Aammalu assersuutitut taasinnaavakka siunnerusukkut taariikkakka tassa ammassat tunumi aamma peqataaffigilerpagut. Suluppaakkat aamma kalaallit aalisartuinit pisarineqartalertussaapput siusinnerusukkut annertunerusumik nuna allamiunut niuerutigisarsi­magaluarivut. Tassa tassuunakkut uppernarsaatitullusooq oqaatigineqarsinnaavoq taakkua ilaatigut uagut aalisartortatsinnut annertunerujartuinnartumik peqataaffigiartorneqartut.

 

Taavalu Akulliit Partiiat tapersiimmat annertunerusumik oqaaseqarfiginagu Kattusseqatigiit, Anthon Frederiksen kikkut tunisisinnaanersut taavalu pissaneqarniunnermik nipilimmik oqaase­qarneq eqqarsaatigalugu oqaatigissavara, naalakkersuisuni tunngaviusumik aalisarneq pillugu politikkeqaratta killilersuisoqartussaatillugu tassaasut salliutinneqartussat inuutissarsiummik ingerlatsisut, tassa aalisartut. Taavalu qalerallit eqqarsaatigalugit oqalukkunnaravit Anthon Frederiksen, oqaatigissavara ukioq siuliani biologit nalunaarutigisaat pingaartumik Ilulissani Uummannamilu qaleraleqarnermut tunngasut ilungersunartuusimapput. Tamakkulu tunngaviga­lugit piffissami sivisulaartumik qaleralinnut nalunaarusiassaq sinerissamut qanittumi aalisarner­mi sanarfineqarsimavoq, tassa bioligit sukangasuumik nalunaaruteqarneri tunngavigalugit. Tassa pisassiissutit mianersuutariaqarluinnalerneri immaqarmata. Kisianni kingusinnerusukkut qujanartumik biologit nalunaarutaat pitsaanerusut nalliummata taanna siusinnerusukkut nalu­naarutigereerparput aamma ukiuunerani aasakkut suliffeqartartut ukiuunerani suliffissaaruttartut sikuunerani avannaani qaleralinniarfiusuni aamma periarfissinneqarnissaannik naalakkersuisut matoqqatitsinngimmata. Taannalu ukiup tullissaanut naammassereersimassaaq sikunnginnerani.

 

Taamatut oqaaseqarlunga ataatsimut isigalugu taperserneqarmata kisiannilu oqaaseqaatigineqar­tut arlallit partiit ataasiakkaat oqaaseqaataat ataatsimiititaliami suliarineqarnissaat innersuussuti­gineqarmata aammalu naalakkersuisuniit uagut innersuussutigigatsigu siunnersuutigut Aalisar­nermut Ataatsimiititaliami suliarineqassasut ataatsimoorussamik nalilersuinissaq naatsorsuutiga­lugu taamatut annertunerusumik oqaaseqarnanga oqaaseqaatinut qujavunga.

 

Oqaluuserisassaq naammassivoq.