Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 08-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 11.maj 1999 nal. 15.40

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 8.

 

Radiukkut attaveqarnermut tunngasunut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat.

(Ineqarnermut Atavveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq)

 

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Anthon Frederiksen, aamma Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortat:

 

 

Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut Atavveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

Danmarkip Nunattalu nalunaarasuartaateqarnikkut suleqatigiinnerat pillugu ataatsimiititaliap Kalaallit Nunaanni radiukkut attaveqarnermut tunngasut pillugit nalunaarusiaa Naalakkersuisut matumuuna saqqummiuppaat.

 

Nalunaarasuartaateqarnermut tunngasut pillugit inatsisiliornikkut allaffissornermilu aqutsinikkut akisus­saaffik, matumani pingaartumikNnunatta nunarsuullu sinnerata akornanni nalunaarusuartaateqarnermut tunngasut eqqarsaatigalugit, 1997-imi Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarneranut atatillugu radiukkut attaveqarnermut tunngasut misissuiffigineqarnerat aallartinneqarpoq.

 

Misissuinermi tassani paasisat nalunaarusiakkut agguaanneqartukkut massakkut pigineqalerput.

 

Radiukkut attaveqarnermut tunngasut imaatigut ajunaalersunik isumannaallisaanermillu sullissinerit assigalugit danskit naalagaaffianit oqartussaaffigineqarput, Nunatsinnut inatsisiliorneq aqqutigalugu aalajangersaavigineqartartut. Naalakkersuinikkut aqutsinikkullu ingerlatat assersuutigalugu frekvensit pillugit nunat tamat isumaqatigiissutaannut, frekvensit atorneqarnerisa pilersaarusiorfigineqarnerannut, akuersissutinik tunniussisarnermut kiisalu nakkutilliinermut aningaasalersuinermullu tunngassuteqarput.

 

Nunatsinni radiukkut attaveqarneq inatsisikkut 1992-imeersukkut Kunngip Peqqussutaatigut atortuu­lersinneqartukkut aalajangersaavigineqarpoq. Inatsimmut tassunga nalunaarutit tallimat atapput. Ra­diukkut attaveqarneq  Danmarkimi 1997-imi tunngaviusumik allanngortiterneqarpoq, inatsillu taanna suli aamma allanngorteqqinneqartussaalluni. Taamaattumik Nunarput tassuuna kinguaattooqqalerpoq, Nunatsinnut inatsisit nutarterneqarsimanngimmata.

 

Radiukkut attaveqartarneq pillugu oqartussaassuseq taassumaluunniit ilaa Nunatsinnut nuunneqassap­pat tamatuma naalakkersuinikkut, aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kingunerisassai eqqarsaatigalugit ataatsimiititaliap misissuinera nalunaarusiami allaaserineqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat suliassallu suliassaqarfimmi tassani naalagaaffeqatigiinnermi oqartussanit isumagineqartut akornanni siunissami atassutissat ataatsimiititaliap aamma allaaseraa.

 

Pissutsit arlallit radiukkut attaveqartarneq pillugit inatsisip allanngortinneqarnerani aaqqiivigineqarnera­nilu ilaasussat nalunaarusiami sukumiisumik allaaserineqarput, suliassaqarfiup taassuma Namminersor­nerullutik Oqartussanit tiguneqarnissaa tiguneqannginnissaaluunniit apeqqutaatinnagu.

 

Akuersissutit, radiunik nakkutilliineq radiumillu atuisinnaanermut allagartanik tunniussisarnermi suliassat ingerlatallu amerlanersaat nunami maani sulisunit massakkut suliarineqartarput. Suliassaqarfimmik taassuminnga tigusinerup kingunerisaanik qitiusumik aqutsinermut kiisalu inatsisit naleqqussaanermilu malittarisassat suliarineqarnerinut amerlanerusunik sulisoqalernissaq piumasaqaataassaaq.

 

Naliliinerni pingaaruteqartut ilagaat frekvensinut tunngasuni nunat tamat akornanni atassuteqartarnernut naalagaaffeqatigiinnermi oqartussat suli akisussaanissaat, taamalu frekvensit pilersaarusiorfigineqar­neranni pingaarnerusutigut akisussaaffimmik suli tigumiaqarnissaat.

 

Tamatuma kingunerisaanik kaammattuutigineqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffeqa­tigiinnermilu oqartussat siunissami suleqatigiinneranni Nunatsinnit oqartussaaffigineqartussanut killilius­sassat aalajangersarneqassasut, tamatuma nukittorsarneqarnissaa kiisalu suliassaqarfimmi tassani suliassat amerlanerusut Nunatsinnit oqartussaaffigineqalernissaannut tunngavissarpiaasunik pilersitsinis­saq siunertaralugit.

 

Nunami maani qitiusumik aqutsineq eqqarsaatigalugu teknikikkut/inatsisilerinikkut immikkut ilisimasanik piorsaanissaq manna tikillugu pisariaqartinneqarsimanngitsoq paasineqarsinnaavoq, taamaattumillu siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu suliassaqarfimmi tassani suliassanik amerlanerusunik oqartus­saaffiginnilernissamut tunngavissaqanngilaq.

 

Taamaattorli suliassanik amerlanerusunik Namminersornerullutik Oqartussat tigusinngikkallarnissamik oqaaseqaataat inatsisitigut tunngavigisat allanngortiterneqarnissaannut naleqqussarneqarnissaannullu Ilisimatusarnermut Ministeriaqarfiup suliniuteqalernissaanut nukissanillu immikkoortitsinissaanut tunnga­vissaavoq. Inatsisinik nutarterinermik sulineq Ilisimatusarnermut Ministeriaqarfiup Naalakkersuisoqar­fiullu akornanni suleqatigiinnikkut ingerlanneqanngitsoortussaanngilaq, inatsillu Folketingimi akuerine­qannginnermini Inatsisartunut akuerisassan-ngorlugu saqqummiunneqartussaalluni.

 

Radiukkut attaveqarnermut tunngasut pillugit ataatsimiititaliap kaammattuutaanut Inatsisartut oqaase­qaateqarnissaat Naalakkersuisut tusarusuppaat, taamaalilluni inatsimmik allanngortiterineq naleqqus­saanerlu ingerlanneqalersinnaaqqullugit.

 

Tommy Marø, Siumup oqaaseqartua:

Danmarkip Nunattalu nalunaarasuartaateqarnikkut suleqatigiinnerat pillugu ataatsimiititaliap nalunaarusi­aa sukumiisoq misissorluareerlugu matumuuna imatut Siumumiit oqaaseqarfigissavarput.

 

Maluginiarparput ataatsimiititaliap kaamaattuuteqarnermini ilaatigut oqaariartuutigigaa  raadiukkut tunngassuteqartutigut suliassanik amerlanerusunik nuussinissaq maannakkuugallartoq sulissutigineqas­sanngitsoq, tamannalu Siumumiit isumaqatiginartipparput.

 

Nalunaarusiamimi taakkartorneqartutut suliassaqarfiit pineqartut annertunersaatigut teknikkimut tunngassuteqarnerummata, taasalu frekvensinut tunngatillugu Nunanut Tamalaanut  isumaqatigiissutinut tunngassuteqartut, frekvensit pilersaarusiorfigineqarnerannut aammalu inatsisinut   taakkununnga tunngassuteqartunut attuumassuteqartuunerummata.

 

Aamma minnerunngitsumik suliassaqarfiit pineqartut ullumikkut Nunatsinnut nuunneqas-sangaluarpata tamanna isumaqarpoq allaffissornikkut Namminersornerullutik Oqartussani  sulisorisat tunngaatigut annertusaasoqartariaqarnera. Namminersonerullutillu Oqartussani  allaffissornikkut annertusaasoqarnis­saa  partiit  tamatta qineqqusaarnitsinni  sapinngisaq  tamaat pinaveersaarsimatinneqartariaqartutut isummerfigaarput.  Taamaattumik  kaammattuutigineqartut  oqimaalutarluareerlugit maannakkuugallartoq  ataatsimiititaliap nuussisoqanngikkallarnissaanik oqariartuuteqarnera taperserparput.

 

Siumumiilli erseqqissarusupparput  pingaartikkatsigu  nalunaarusiami suliassaqarfiit   pineqartut  siunissami Nunatsinnut oqartussaaffigineqarnerisa  nuunneqarnissaat   pilersaarusiorluakkamik suliniutigi­neqassasoq. Taamaattumik ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput oqarmat, radiukkut   attaveqartarnermut tunngassuteqartutigut Namminersornerullutik   Oqartussat oqartussaaffeqarnerisa annertusineqarnissaa pitsaanerulersinneqarnissaalu siunertaralugit naalakkersuinikkut allaffissornikkullu suliniutissat eqqarsaa­tersuutigineqarnissaat pitsaasuussammat Taamatummi suliniuteqarnermi maani Nunatsinni sulisorisavut nalunaarusiami suliassaqarfinnut  pineqartunut  sulisinnaalernissaat anguniarlugu piginnaanngorsaasoqar­nissaanik  imaqartutut paasigatsigit.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut qinnuigissavagut Qallunaat Nunaanni Ilisimatusarnermut   Ministeriaqar­fik suleqatigalugu radiukkut attaveqartarnermut   tunngassuteqartutigut  sulisoqarnerup piginnaasaqar­nerullu tungaasigut suliassaqarfimmi suliassanik amerlanerusunik nuussinissaq pillugu naalakkersuinikkut aalajangiinissamut tunngavissat pitsaasut pilersinneqarnissaat siunertaralugu suliniuteqaqqullugit, soorlu aamma Danmarkip Nunattalu nalunaarasuartaateqarnikkut suleqatigiinnerat pillugu ataatsimiititaliaq taamatut kaammattuuteqartoq.

 

Taamatuttaaq  Siumumiit  isumaqarpugut Nunatsinni radiukkut attaveqarneq pillugu inatsit   1992-meersoq  nutartertariaqalersimasoq piaartumik  ullumikkumut  atuuttunut  naleqqussarlugu  inatsisiliuut­tariaqaripput.

 

Taamatut oqaaseqarluta  Siumumiit  nalunaarusiami kaammattuutigineqartut  isumaqatigalugit  naalu­naarusiaq tusaatissatut tiguarput.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Danmarkip Nunattalu nalunaarasuartaateqarnikkut suleqatigiinnerat pillugu ataatsimiititaliap Kalaallit Nunaanni radiukkut attaveqaateqarnermut tunngasut pillugit nalunaarusiaa Ineqarnermut, Attaveqaate­qarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisup saqqummiussaa Atassummiit soqutigalugu sukumiisumillu oqaluuserereerlugu imatut oqaaseqarfigilaarniarparput.

 

Atassummiit aallaqqaammut oqaatigissavarput Nunatsinni illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni minnerunngit­sumillu nunarsuup sinnerani sumi inissisimaneq apeqqutaatinnagu ukiuni kingullerni attaveqaateqarnikkut malunnaatilimmik ineriartortitsisimaneq innuttaasunit tassalu ulluinnarni atassuteqaatinik atuisunit assut iluarisimaarneqartoq naammagisimaanerqartorlu malugisinnaagatsigu, Atassummi assut nuannaarutigisat­sinnik. Nalunaarusiaq peqqissaartumik suliarineqarsimammat sammineqarsinnaasut pingaarnersiorlugit Atassummit oqaaseqarfigilaassavavut.

 

Kalaallit Nunatsinni raadiukkut atassuteqartarnermut tunngassuteqartuni inatsisiliat ullutsinnut naleqqus­sarneqarnissaat kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat aamma danskit naalagaaffiani oqartussaasut akornanni siunissami suleqatigiiffiusussatut kaammattuutigineqartut arlallit atuarneqarsinnaasut nalunaaru­siami innersuussutigaavut, soorlu Kalaallit Nunatsinni raadiukkut atassuteqarnermut tunngassuteqartut pillugit inatsisitigut tunngavigisat iluarsaanneqarnissaat ullutsinnut naleqqussarlugit Kalaallit Nunatsinni naalakkersuinikkut, niuernikkut teknikikkullu ineriartornermi mianerisassat mianeralugit, inatsisitigut iluarsartuussiniarnerit Atassummiit pissusissamisoortutut isigaarput. Aammattaaq maluginiarparput frekvensinut tunngatillugu Nunanut Tamalaanut tunngassuteqartut suli danskit naalagaaffiannit oqartus­saasunik akisussaaffigineqarnissaat nalunaarusiamik suliaqartut piumasarisimammassuk tamanna Atassummi iluarisimaaratsigu. Frekvensinut tunngatillugu nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutaasut imaaliallaannarlugit Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarnissaat periarfissaanngitsoq maannamut nalunnginatsigu.

 

Naggataatigut Kalaallit Nunatsinni raadiukkut atassuteqartarneq pillugu nalunaarusiami suliaqartut sulilluarsimanerannik qutsavigaavut.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta raadiukkut attaveqarnermut tunngasunut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaatai tamakkiisumik Atassummiit taperserparput.

 

Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Danmarkip Kalaalit Nunaatalu akornanni nalunaarasuartaateqarnikkut suleqatigiinnerat pillugu ataatsimiititaliap Kalaallit Nunaanni radiukkut attaveqarnermut tunngasut pillugit nalunaarusiaa  naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq Inuit Ataqatigiit imatut oqaaseqarfigissavaat.

 

Ataatsimut isigalugu nalunaarusiap annertuup pissutsit arlaqartut aammalu inatsisiliornermi naleqqussaa­nissamut tunngaviusussat taakkartorpai. Taakkua ilai pingaaruteqartutut isigisavut ukua Inuit Ataqatigiin­niit taarusuppavut:

 

Siullermik suliassanik agguataarineq oqartussaassuseqarnerulersitsinissarlu aamma tamatuma ataani Nunatsinni atuisut naammagittaalliortarfeqalersinnaannerannut apeqqutit kiisalu sanaartukkanut Tele Greenland -ip pilersitaasa ingerlataasalu akuersissutinik tunniussisarnerup Tele Styrelsemit ingerlanne­qaannartariaqarnerannut pissutigitinneqartut.

 

Tamanna pillugu Inuit Ataqatigiinniit pissusissamisoorluinnartutut isigaarput ingerlatsiviup sullissisunut akisussaassuseqarnikkut sanaartukkatigullu erseqqissumik sinaakkusiissoqartarsinnaanera qulakkeerni­arlugu iliuuseqartoqarpat aamma Nunatsinni hackpencit pilersaarusiorfineqarnerisa aalajangersaaffigine­qarnissaannut atatillugu Namminersornerullutik Oqartussat Tele Styrelsillu akornanni suleqatigiinnikkut siunnersuutit suliarineqarpata, tassami suleqatigiisitap oqarneratuut Namminersornerullutik Oqartussat tamatumani sunniuteqarluarnissaat qulakkeerneqartariaqarmat.

 

Ataatsimiititaliap nalunaarusiamini erseeqqisssumik oqaatigaa ullumikkut Namminersornerullutik Oqartussat akisussaaffinnik tigummisai naapertorlugit allaffeqarfitsigut sulisoqarnikkullu siunissami allannguutaasinnaasut kingunerisassaat sukumiinerusumik qaqilerneqartariaqartut, tassami sulisussat immikkut qaffasissumik ilinniagaqarsimasut pigineqalernissaat qulakkeerneqarsimatinnagu akisussaaffin­nik tamakkiisumik isumannaatsumillu tigusinissaq piareersimaffigineqarnerusariaqarpoq, tamannalu aatsaat pisinnaavoq atorfeqarfiusinnaasut pisariaqavissussallu inuttaleriartorneqarnissaannut atatillugu ukiunut aalajangersimasunut pilersaarusiortoqarnissaa. Taamaaliornissat annertuumik Nunatsinnut pingaaruteqartussaavoq Inuit Ataqatigiillu naalakkeruisunut kaammattuutigissavaa apeqqut tamanna susassaqartunut anngunneqarnissaa isumageqqullugu.Tassa naatsumik oqaatigalugu, akisussaaffiup tamakkiisumik tigunissaanut piareersarluartariaqarpugut.

 

Ataatsiiititaliap isumaqatigiissup nalunaarutaani isumaliutersuutigineqartut inassuteqaataalu ataatsimut isigalugit Inuit Ataqatigiit tamakkiisumik akuersaaratsigit nalunaarutigaara.

 

Naggasiullugu suleqatigiisitaq Inuit Ataqatigiinniit qutsavigerusupparput taamatullu Forskningsministeriap Namminersornerullutik Oqartussat suleqatigalugit Kalaallit Nunaanni raadiukkut attaveqaateqarnermut tunngassuteqartutigut inatsisitigut tunngavigisat tassunga atallutik nalunaarutit ullutsinnut naleqqussarne­qarnissaannut iluarsaanneqarnissaannullu siunnersuuteqarnissaq sulissutigissagaa uaguttaaq kaammattuu­tigalutigu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Danmarkip Nunattalu nalunaarasuartaateqarnikkut suleqatigiinnerat pillugu ataatsimiititaliap Nunatsinni raadiukkut attaveqartarneq pillugu nalunaarusiaa Kattusseqatigiinniit soqutigalugu misissorsimavarput imatullu oqaaseqarfigissallugu.

 

Kattusseqatigiinniit pingaartitatta ilagilluinnarpaat Nunatsinni raadiukkut attaveqarnermut tunngasuni inatsisiliat taakkununngalu atatillugu malittarisassat Nunatsinni pissutsinut naleqqussarneqarlutillu tamakkiisumik aalajangiiffigineqartalernissaat, tassami ukiuni makkunani raadiunik misissuinerit aammalu raadiup maligaasai atorlugit attaveqarnermi akuersissutit tunniunneqartarnerat taakkuninngalu aqutsineq eqqarsaatigalugit suliassat amerlanerpaartaat sulisunit nunaqavissunit isumagineqareerput, kisianni oqartussaaffiit tamakkiisumik Nunatsinnut nuunneqassappata aammalu innuttaasut suli annerusumik atukkamikkut artukkerneqassanngippata ullumikkut pissutsit isiginiartariaqarput, tassami taamatut nuussissagaanni aningaasaqarnikkut  ilinniartitaanikkullu piumasaqaataasut avaqqunneqarsinnaanngitsut ilanngullugit nalilersuiffigilluartariaqarmata, ataatsimiititaliammi ilaatigut naliliinera naapertorlugu suliassaqarfinni suliassanik amerlanerusunik nuussisoqarneratigut suliarinninnissami suliaqarfimmut pisariaqarneratut ilisimaarinnittunik immikkut ilisimasalinnik pisariaqartisisoqarnissaa annertuutut oqaatigineqarsinnaavoq.

 

Taamaattumik maannakkutut pissutsit itsillugit aammalu minnerunngitsumik nunat tamat akornanni raadiup maligaasai atorlugit attaveqartarnermut tunngassuni oqartussaaffiit naalagaaffigeqatigiinnerup ataani akisussaaffigineqarnerat aammalu Danmarkimi attaveqaatitigut aqutsisoqarfimmit nakkutilliineq oqartussaaffigineqarallartillugu aningaasalersorneqarneralu pingaartinneqartillugu pisariaqarpoq Nammi­nersornerullutik Oqartussat Danmarkimilu Ilisimatusanermut Ministereqarfiup akornanni suleqatigiiffiu­sartussat pillugit ersarissaasoqarnissaa, suliassaqarfiit oqartussaaffiillu tamakkiisumik siunissami Nunat­sinnut nuukkiartuaarneqarnissaat siunertaralugu.

 

Taamaammat ataatsimiititaliap kaammattuutai Kattusseqatigiinniit tamakkiisumik taperserpavut taamaa­lillutalu isumaqarput nalunaarutigalugu.

 

Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

Partiit Kattusseqatigiillu tigusilluarnerannut aammalu tapersersuilluarnerannut kaammattuineranullu naalakkersuisut sinnerlugit qujavunga. Taamaalilluta naalakkersuisut inatsimmik allanngortiterinissaq aammalu naleqqussaanissaq ingerlanneqarnissaanut aallartissinnaanngussagatta. Aamma maluginiarpara unartaa Ilisimatusarnermut Ministeriaqarfik naalakkaersuisoqarfillu imminnut suleqatigeeqqissallutik siunissami ungasinnerusmut maanga Kalaallit Nunaannut suliat taakku taaneqartut nuunnissaannut piareersarnissamut  kaammatuinersi aamma tusaavara.Qujanaq.

 

Gudmand Rasmussen, Atassut:

Qujanaq. Una oqallinneq assorujussuaq nuannarivara tassani uani peqataaaffigisinnaagakku. Siullermik uani Nunatsinni attaveqaatit pillugit Telemut oqaaseqalaarusuppunga. Tassa uani ajornartorsiutit annertuut imarsiornermi uanga misigisartakkakka eqqaalaarusupakka.

 

Nunatsinni ajornartorsiuteqarpugut attaveqarniarnikkut imaannaanngitsumik anigoruminaattunik Asserssutitut taasinnaavara Upernaviup eqqaani nunaqarfinnut ingerlaarnerni nunaqarfiit tikilerneranni atassutaaruttarpoq umiarsuaq, inatsisitigullu piumasaqaataavoq tikiffimmut tikilernermi piffissaq aalajan­gersimasoq nalunaarutigineqarsimanngippat taava naalakkamut pineqaatissiinermik kinguneqarsinnaa­soq, naak nammineq pisuussutigisanngikkaluaraa.

 

Erloqinartarpoq illoqqarfimmut tikilluni attaveqarsinaajunnaartarneq, allaat Uummannap eqqaani taanna atuuppoq. Angallatini naalagaalluni angalanermi aallarnermi nassiunneqartarpoq angallatsip positionia qaqugukkut  tikinnissaa taannalu tutsiunnaveeraangat peqqusiileqinarsisarpoq niuertut nunaqarfinni saaffiginngikkaanni attaveeruttarneq., tassa matusoortarpoq. Umiarsuit aamma mobileqarput kisiannili aamma taakkunatulli raadiutut atorsinnaanerat killeqartigaaq aamma avani avannaatungaani taanna atuuppoq.

 

Nuussuup eqqaani tassa Qeqertarsuup alannguani attaveerutivittarpoq umiarsuaq raadiukkut. Siornatigut tigummineqarallarmat sakkortusaavik Qeqertarsuarni ukiut siulliit ajornartorsiut taanna pisarsimanngilaq, kisiannili ilumoortoq uaniippoq sakkortusaavik Aasiannut nuunneqarmat naalaarniarneq taanna assoru­jussuaq ajornartorsiutaalersimalluni, taamaattumik isumaqarpunga naalakkersuisumut taanna tusaatissa­tut tigullaqullugu. Pisariaqartitsisorujussuupput aalisartut qujanartumik aamma ajunaarnernik pisoqar­tanngimmat qujasariaqarpugut, tassami tassanngaannaq pisoqartillugu sumilluunniit kalerriisinnaasumik nipimik ikiuisinnaanermik tutsiuttoqarsinnaajunnaavittarmat. Taamaattumik taanna naalakkersuisumut assut tusaatissatut  tigullaqugaluarapa. Tassani ataatsimiinissatsinni neriussuunga immaqa sukumiinerusu­mik paasitinneqarlutalu aamma eqqartuiffigineqarumaartugut, pisarialerujussuummammi.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Aap. Uani Nunatsinni raadiukkut attaveqarnermut tunngasunut ukua attuumalluinnarmata isumannaalli­saaneq nunarsuarmiut tamarmik atugarisaat aamma Tele-ip Attaveqaatip taassuma suleqataaffigisaa, isumaqarpunga Naalakkersuisuni aamma eqqumaffigisassatut tikkuassallugu pingaaruteqartoq maannak­kut frekvensit taagorneqartut, immaqa oqarsinnaavugut aallakaatitsiviit, taakkua nunarsuaq tamakkerlu­gu aaqqissuussaaneranni Nunarput peqataalerpat raadiumi atuisinnaasut allagartaat aamma pinngitsoora­tik qaffanneqartussaapput. Allaat maannakkumut takornariaqarnermi angallassisut ajornartorsiutigilere­erpaat nammineq angallateqaraluarlutik tamakkuninnga akuerisaasunik, radiukkut allagartaqannginnertik peqqutigalugu inunnik ilaasoqarsinnaanerat killilersugaalermat.

 

Imaappoq inatsisiliornikkut mianerisassat taakkua ilagisussaavaat inatsisiliorneq nunarsuarmiut tamarmik atugaat akuuffigissagutsigu aamma Nunatsinni imartatta angallaviginerani nammineq nunaqavissut angalanerat tassuuna killilersorneqassanngimmat nunarsuarmioqatinik isumaqatigiissuteqarneq piinnarlu­gu. Isumaqarpunga taanna eqqumaffigineqartariaqartoq.

 

Maannakkut takornarissanik angallassisut eqqaagakkit raadiumut allagartalersuineq siusinnerusoq eqqarsaatigalugu VHF-inut raadiuaqqanut killilimmik allagartallit angallasisinnaaneri sinerissami angallas­sisinnaanerat killeqartitaanngilaq, kisianni arlalinnik saaffigineqartareerpu-nga ajornartorsiut taanna eqqumaffiginiaqqulugu, tassa inunnik angallassissagunik tuluttut oqalussinnaaneq aamma pingitsooratik pisinnaasariaqarmassuk raadiumik allagartanik peqarnissaminnut.

 

Maannakkut naalisaat GMDS6 atorneqartoq umiarsuarni tamani atugassatut aamma isumaqatigiissu­taareerpoq Nunatsinillu aamma imarsiornerup iluani inatsisiliornermi taanna akuuffigissagutsigu tassuuna sukaterisussaanerput atuisunut sianigillaqqullugu naalakkersuisunut oqariartuutigiinnarpara.

 

Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq

Gudmand Rasmussenimut aammalu tassunga atatillugu inatsimmut tassunga massakkut oqaluuserisatsin­nut tunnganngikkaluarput taakku marluk saqqummiunneqartut, kisialli oqaatigissavara aamma Lars Karl Jensenimut taakku sillimaniarnermut tunngasut taavalu aamma oqaatsinut tunngasut, tassa tuluttut oqalussinnaanermut tunngasut aamma misissorneqarput massakkut. Assigiinngitsutigut taava kingusiin­nerusukkut saqqummiussissaagut aamma periarfissaqassagutta soorunami sivikitsoq piffissaq atorlugu saqqummiussisinnaavugut allakkatigut taakkununnga apeqquteqartunut. Taamaappoq.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

Tassa allanik oqaasissaqartueruppoq. Taamaalilluta ullumikkut oqaluuserisassaq immikkortoq 8 tassalu raadiukkut attaveqarnernut tunngasunut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataata suliarineqar­nera naammassivoq. Taamaalillunilu aamma ullumikkut oqaluuserisassat tamakkerpavut.