Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 12-3

[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Nĉste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq, 31. maj 1999, nal.  10.30

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 12

 

1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq)

(Pingajussaaneerinninneq)

 

 

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taamaalilluta imm. 12 maannakkut sammisinnaanngorparput, tassalu 1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuut. Tassani pingajussaaneerinissatsinni Inatsisartut aningaa­saqarnermut ataatsimiititaliaat saqqummiussissaaq, siulittaasoq takanna.

 

Jĝrgen Wĉver Johansen, Siumut:

Qujanaq, siullermik qinnutigilaassavara naalisalaarlugu saqqummiutissagakku, isumaliutissiissut akuerine­qareermat.

 

Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissaattut siullertut siunnersuutip Inatsisartuni pingajussaaneerlugu oqaluuserineqarnerani, Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaaniit isumaliutissiissut imaattoq saqqummiutissavara:

 

Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata siunnersuummik suliarinninnermini makku ilaasor­tarai, siulittaasoq, Inatsisartunut ilaasortaq Jĝrgen Wĉver Johansen, Siumut, siulittaasup tullia, Inatsisar­tunut ilaasortaq, Asii Chemnitz Naarup, Inuit Ataqatigiit, Inatsisartunut ilaasortaq, Anders Nilsson, Atassut, Inatsisartunut ilaasortaq, Per Berthelsen, Siumut, Inatsisartunut ilaasortaq, Per Rosing-Petersen, kisimiilluni qinigassanngortissimasoq.

 

Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siullertut siunnersuut Inatsisartut pingasunngornermi ulloq 12. maj 1999 ataatsimiinneranni Naalakkersuisumit saqqummiunneqarpoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq 21. maj 1999 Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutis­saannut inatsisissatut siullertut siunnersuutaat, 25. maj 1999 oqaluuserineqarmat isumaliutissiissummik saqqummiussivoq. Naalakkersuisut 27. maj 1999 allannguutissatut siunnersuutinik 13-inik tunniussipput, tamatuma kingorna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutit taakku sukumiisumik suliarai.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ilanngullugu oqaatigissavaa, taamaaliornermik ajoraluarluni allannguutissatut siunnersuutit qallunaatuui taamaallaat najoqqutaralugit suliarisimagini. Matumani allanneqarnerata nalaani kalaallisuui qarasaasiakkulluunniit allanneqarneri tiguneqarsimanngimmata.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutis­saannut inatsisissatut siullertut siunnersuutaat, ataatsimut isigalugit akuersaarpai. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq allannguutissatut siunnersuutinut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnerata pingajussaaneerneqarneratalu akornanni allannguutissatut saqqummiunneqartunut inassuteqaatai, nalinginnaasumik oqaaseqaatit kingornanni atuarneqarsinnaapput.

 

Aammattaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq allannguutissatut siunnersuutit ataasiakkaat aappas­saanneerneqarnerini aalajangiiffigineqarnissaa kinguartippaa. Taakkuttaaq nalinginnaasumik oqaaseqaa­tit kingornannut ilanngunneqarput.

 

Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siullertut siunnersuutip aappassaan­neerlugu suliarineqarnerata kingorna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap nuannarutigaa, Naalakker­suisut oqariartuuteqarmata aningaasaleeriaatsit nutarterneqarnissaanni Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat peqataatinneqassasoq.

 

Matumanissaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap nuannaarutigaa, partiit tamakkerlutik aningaasa­qarnermut politikkikkut oqaaseqartuisa aningaasaleeriaatsit nutarterneqarnissaannik Aningaasaqarner­mut Ataatsimiititaliap kissaataa tapersermassuk. Periarfissaq manna atorlugu aamma Aningaasaqarner­mut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut Inatsisartullu qutsavigigiumavai, taamatut oqariartuuteqarmata.

 

Taava nalinginnaasumik oqaaseqaatit.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissa­tut siullertut siunnersuutip pingajussaaneerlugu oqaluuserineqarnerani nuannaarutigaa, Naalakkersuisut nalunaarutaatigut allannguutissatut siunnersuutitigut tiguneqartutigut aningaasaleeriaatsit nutarterneqarnis­saanik isuma ersersinneqarmat.


Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai allat, siullermik Naalakkersuisut Siulittaasuata suliassaqarfiinut 10-miit 19-imut tunngassuteqartut, konto pingaarneq 10.13.10, pissarsianit akiliutit, Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqartiutaanut tunngassuteqartut. Naalakkersuisut kontomut pingaarnermut tassunga allannguutissatut siunnersuutaannut atasumik, Aningaasaqarnermut Ataatsimiiti­taliamit eqqaamaqquneqassaaq, Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siullertut siunnersuutip aappassaanneerlugu suliarineqarnerani, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutaa nr. 4, ilaatigut ima oqaasertaqarmat, issuaaffigissavara,

 

"Taakkununngalu ilanngullugu Naalakkersuisut pineqartut iluanaaruteqarnissaannik naatsorsuutigisatik nassuiaatigisassagaat. Takorloorneqarsinnaavoq Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerannut atatillugu aalajangersimasumik taamatut nassuiaateqartoqartalissasoq". Issuaaneq naavoq.

 

Tassunga tunngasumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami maannakkut paasineqarpoq, naak KNI A/S ingerlateqatigiiffiup aningaasaqarnera naammaginarluartutut oqaatigineqarsinnaagaluartoq, piginnit­tuusumut sinneqartoorutinik tunniussinissaq ajornartutut isigisimagaa.

 

Tamanna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ajuusaarnartutut isigaa, taamaammallu Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siullertut siunnerssuummik Inatsisartut aappassaanneerlugu oqaluuserinninnerannut atasumik, ataatsimiititaliap kaammattuutaani nr. 4-mi oqaatigineqartut tunngavigalugit innersuussutigissavaa, ingerlatseqatigiiffiit aningaasaqarnikkut inissisima­nerisa nassuiaatigineqarneranni Naalakkersuisut aamma iluanaarutinik pissarsisinnaanermut ilimagisaat piviusorsiortumik Naalakkersuisunit nalunaarutigineqartassasut.

 

Taavalu Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisup suliassaqarfiinut, 50-imiit 59-imut tunngassuteqartut. Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siullertut oqaluuserisaq pillugu aappassaaneerlugu suliarineqarnerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummigut ujartorpaa 19 mio. kr.-it qinnutigineqartut immikoortiteriffiginerullugit Naalakkersuisunit nassuiarneqar­nissaat.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit aammattaaq ujartorneqarpoq, Greenland Tourism siunissami ingerlatseqatigiiffittut ilusiligaanissaanut ingerlanneqarneranullu Naalakkersuisut isumaliutersuutaasa erseqqinnerusumik nassuiarneqarnissaat.

 

Tassunga atasumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq suliamut atortussanik assigiinngitsunik pissarsiaqarpoq, taakkulu allannguutissatut siunnersuutit kinguartitsivigineqartut, tassa kingullermik allannguutissatut siunnersuutit 3, 4, 14, 28 aamma 29-ip ataatsimiititaliamit maannakkut akuersissutigine­qarnerannut tunngaviusimallutik.

 

Ataatsimiititaliarli isumaqarpoq taamatut akuersissuteqarnermut tunngaviusariaqartoq, pissutsit tulliini taagorneqartut Naalakkersuisunit akuerineqarnissaat. Takornariaqarnermut kisitsisitigut takussutissanik suliaqarneq Greenland Tourismip piginnittaannit, taamatullu Greenland Tourism A/S-imit kissaateqarnik­kut pisariaqartoq.

 

Tassunga atasumik ataatsimiititaliaq erseqqissumik isumaqarpoq, kisitsisitigut takussutissat Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit suliarineqartariaqartut. Taamaaliornikkummi taanna kisitsisitigut paasissutissiinermi suliap naammaginartumik pitsaassuseqarnissaanut qulakkeerisuussammat.

 

Greenland Tourismip siunissami ingerlatseqatigiiffittut ilusiligaanissaanut Naalakkersuisut isumaliutersuu­teqarnerannut atasumik ataatsimiititaliap soorunami paasilluarpaa, ataatsimiititaliaagallartoq piffissaq annikitsuararsuaq atorlugu sulisimasoq, taamaammallu ataatsimiititaliaagallartoq periarfissaqarsimanngit­soq suut tamaasa qulaajaqqissaarnissaannut.

 

Taamaamat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Inatsisartut ukiaru ataatsimiinnissaasa tungaanut piffissaq atorneqartariaqartoq ingerlatseqatigiiffittut ingerlatsivigineqarneranut ilusiligaaneranul­lu periarfissat misissuilluarfiginissaannut, taamaalilluni 2000-mut aningaasanut inatsisissap Inatsisartuni suliarineqalinnginnerani piffissaalluartillugu takku qulaajaavigineqarsinnaaqqullugit.

 

Tassanga ilanngu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naatsorsuutigaattaaq ukiup 1999-ip sinneranut sullissinikkut isumaqatigiissuusiortoqarsinnaasoq, taamaallaap ukiup taassuma naanissaata tungaanut atuuttussamik.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq erseqqissumik isumaqarpoq Kalaallit Nunaanni takornariaqarner­mi siunnersuisoqatigiinngorumaartoq soorunami takornariaqarnikkut inuussutissarsiummi suliaqartunik ilaasortalersorneqartariaqartoq.

 

Taamatullu pissutissamisoortigisutut ataatsimiitsitaliamit isigineqarpoq Kalaallit Nunaanni takornariaqar­nermut siunnersuisoqatigiinngorumaartoq, takornariaqarnermut inuussutissarsiummut Namminersornerul­lutik Oqartussat aningaasaliissuteqartarnerannut atasumik tulleriiaarisarnermut atugassanngortitsisarner­mullu aalajangiisinnaassuseqarluni sunniuteqaqataatinneqassasoq, kiisalu qanoq Greenland Tourimip ingerlatseqatigiiffittut ilusiligaanissaa suliassarisassai aaqqissorneqarnissaalu pillugit.

 

Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut nr. 33-34-35 aamma 36-imut tunngatullugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq inassuteqarpoq taakku akuersissutigineqassasut, inassuteqarner­migut naatsorsuutigigamiuk taamaaliornikkut ingerlatassaq taanna tamakkiisumik aningaasalersorneqas­sasoq.

 

Inatsisartut Siulittaasoqarfiata aamma Naalakkersuisut Inatsisartut 1999-imi ilassutissatut aningaasaliis­sutissaannut inatsisissatut siullertut siunnersuummut allannguutissatut siunnersuutaat, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aappassaaneerlugu oqaluuserinninnermut atasumik isumaliutissiissummi allanngutissatut siunnersuutit nr. 3, 4, 14, 28 aamma 29-ip inaarutaasumik isummerfigineqarnissaat kinguartikkumallugu aalajangerpoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq taakkununnga akissuteqaatai matumani atuassavakka; konto pingaarneq 10.13.13, aktianik pisineq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut nassuiaatini allani aallaavissat taaneqartut tunngavigalugit akuersissutigineqassasoq.

 

Konto pingaarneq, 20.11.51, missigersuusiornermut teknikikkut sillimmatit. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut nassuiaatini allani aallavissat taaneqartut tunngavigalugit akuersissutigineqassasoq.

 

Konto pingaarneq, 52.12.01, takornariaqartitsineq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut nassuiaatini allani aallaavissat taaneqartut tunngavigalugit akuersissutigineqassasoq.

 

Taava oqaasertaliussat. Konto pingaarnermut, 52.12.01, takornariartitsineq, oqaasertaliussaq nr. 1. Naalakkersuisut pisinnaatinneqassapput pisariaqartitsineq uppernarsaateqartinneqartoq tunngavigalugu aningaasaliissutit iluanni siunertamut tapiissutinik tunniussinissamut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititali­ap inassutigaa siunnersuut nassuiaatinik allanik aallaavissat taaneqartut tunngavigalugit akuersissutigine­qassasoq.

 

Oqaasertaliussat aappaat. Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput Greenland Tourismi A/S-imut sullissinis­samut ingerlatsivimmut ataatsimut aningaasaliissutigineqartut iluanni suliniutinut aalajangersimasumik siunertalinnut tunngatillugu isumaqatigiissuteqarnissaminut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut nassuiaatinik allanik aallaavissat taaneqartut tunngavigalugit akuersissutigineqas­sasoq.

 

Inatsisartut Siulittaasoqarfiup aamma Naalakkersuisup 27. maj 1999 Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siullertut siunnersuummut allannguutissatut siunnersuutini katillugit 13-inik tunniussaqarput.

 

Siullermik, siulliit marluk immikkuullaripput, tassalu konto pingaarneq, 01.11.01, Inatsisartut Ombuds­mandeqarfiat allaffissorneranut tunngassuteqartut, tassani oqaatigineqassaaq tassunga tunngasoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliamit oqaluuserineqanngimmat, taanna Inatsisartut namminneq oqartussaaffiannut tunngassuteqarmat.

 

Konto pingaarneq, 13.02.04, Namminersornerullutik Oqartussat Nuummi qitiusumik allaffeqarfiinut tunngassuteqartut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassa­soq, erseqqissarlugulu allannguutissatut siunnersuut allannguutissatut siunnersuumi siuliani taaneqartumut atuumassuteqartuusoq. Taava allannguutissat sinneri, tassa allannguutissatut siunnersuutit nr. 32-iminnganniit nr. 42-imut, tassunga tunngassuteqartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa, siunnersuutit pineqartut akuersissutigineqassasut.

 

Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siullertut siunnersuummut Naalak­kersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut missingersuutinut ilanngussagut maannakkut atuassavakka.

 

Naalakkersuisut Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissaattut siullertut siunnersuummut atatillugu, allannguutissatut siunnersuutaat ilanngussatut nassiunneqarput.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqatigiittoq, taamatut oqaaseqarluni inassuteqarpoq inatsisis­satut siunnersuut isumaliutissiissummi ilusiligaanermisut inaarutaasumik akuersissutigineqassasq.

 

Ataatsimiititaliami ilaasortat tamarmik atsiorsimapput, tassalu:

 

Jĝrgen Wĉver Johansen, siulittaasuusoq ataatsimiititaliami, Siumut sinnerlugu,

siulittaasup tullia, Asii Naarup Chemnitz, Inuit Ataqatigiit,

Inatsisartunut ilaasortaq, Anders Nilsson, Atassut,

Inatsisartunut ilaasortaq, Per Berthelsen, Siumut,

Inatsisartunut ilaasortaq, Per Rosing-Petersen, kisimiilluni qinigassanngortissimasoq.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap isumaliutissiissutaanut ullumikkut pingajussaaneerinninnermi Naalakkersuisut ima akissuteqassapput.

Naalakkersuisut 1999-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissamut siullermut siunnersuutit pingajus­saanneerneqaranut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaat tiguaat. Naalakkersuisut pingajussaaneerinninnermut aningaasaliissutissat pillugit 13-inik allannguutissatut siunnersuuteqarput. Taanna inatsisissatut siunnersuummut ilanngussatut siullertut kakkiunneqarsimavoq.

 

Naalakkersuisut nuannaarutigalugu maluginiarpaat, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiis­sup siunnersuutit taakku tamarmik akuersissutigineqarnissaat inassutigigaa. Tassami tassani pineqarput allannguutissatut siunnersuutit 30-miit 42-mut. Taamaaqqataanik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq siunnersuutit aappassaaneerinninnermi ullummikkut pingajussaaneerinninnissamut kinguarteqqusimasani tamaasa akuersissutigineqarnissaat inassutigaa.

 

Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissummini kaammattuutini uteqqippaa, tassa siunissami Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni ingerlatseqatigiiffiit aningaasatigut inissisimanerat nassuiarneqartassasoq, aammalu iluanaaruteqartoqassagaluarpat taakku pillugit Naalakkersuisut qanoq ilimasunnerannik nassuiaateqartoqartassasoq.

 

Naalakkersuit aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit 1998-imi naatsorsuutaasa amerlanersaat qaammatini piffissani kingullerni misissuataarpaat, ukiup siuliani ingerlatseqatigiifiit aningaasaqarnermikkut inissisima­nerat qanoq issimanersoq paasiumallugu. Misissueqqissaarnermili aamma siunissamut naatsorsuutigine­qarsinnaasut paasiniaqqissaarneqarput.

 

1999-imi nalinginnaasumik ataatsimeersuarnerni Naalakkersuisut pissarsiaqarnissaminnik pissarsiaqar­nerusinnaanissaminnilluunniit ilimasunnertik ingerlatseqatigiiffiit ilarpaaluinut inussiarnisaarlutik oqaati­gereerpaat.

 

Ukiumoortumik naatsorsuutit kiisalu ukiuni aggersuni pissarsiassanut naatsorsuutigineqartut aallaavigalu­git ingerlatseqatigiiffiit aningaasaqarniarnermikkut inissisimanerat pillugu Inatsisartut ukiakkut ataatsimiin­neranni ukiumoortumik nassuiaasiortoqartarnissaa Naalakkersuisut isumatuuliornertut isumaqarfigaat.

 

Ingerlatseqatigiiffiit aningaasaqarnerat sukumiisumik misissuiffigissagaanni immikkut ilisimasaqartariaqar­poq eqqarsaatersoqqissaarfiusariaqarlunilu. Tamannalu Naalakkersuisut naammassiniarpaat. Naalak­kersuisut aningaasaqarnermullu ataatsimiititaliaq Greenland Tourism A/S eqqarsaatigalugu oqaloqatigiit­tarsimapput. Greenland Tourismimut atatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai Naalakkersuisut maluginiarpaat.

 

Suliaq suli naammassineqanngilaq. Tamatumanilu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumai sooruna­mi Naalakkersuisut isumaliuteqarnerinut suleriaqqinnissamilu ilanngunneqarumaarput. Kingusinnerusuk­kut sukumiinerusumik qulaajaasoqareerpat Greenland Tourism pillugu Naalakkersuisut pilersaarutaan­nik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilisimatinneqarumaarpoq.

 

Tamatumunnga atatillugu aappassaaneerinninnermi oqaaserisakka uteqqikkusuppakka, tassalu Naalak­kersuisut ersarissumik siunniussimagaat, Greenland Cruisep atorunnaarsikkiaartuarneqarnera pissasoq, killiliussat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit aalajangersarneqartut iluanni, Landskarsimullu pisariaqanngitsumik aningaasartuutaanngitsumik.

 

Naggaterpaatigut oqaatigissavara isumaqarama ilassutitut aningaasaliissutinut inatsit tamarmiusoq ilassutitut aningaasaliissutissatut suut siunnersuutigineqartarnerannik periusaasunik sukaamiinermik ersersitsinerusoq. Tamanna ilaatigut isumaqarpoq, ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissamut siunner­suut manna missingersuutinut ilanngussanik saliinernut tunngasunik akuersissuteqaqqinnernillu annerusu­mik imaqarmat.

 

Tamatuma saniatigut missingiinerit ataasiakkat allangortinneqartarsimapput, assersuutigalugu innarluuti­linnut aningaasartuutit eqqarsaatigalugit. Taamatut oqaaseqarlunga 1999-imut ilassutitut aningaasaliissuti­nut inatsisissamut siullermut atatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq sulisimaneranut qutsavi­gaara. Taamatullu oqaaseqarlunga siunnersuut Inatsisartunut oqallisigisassanngortillugu taasissutigineqar­tussanngortillugulu.

 

Per Berthelsen, Siumup oqaaseqartua:

Uani 1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siullermut siunnersuummut pingajussaarinninnermi Siumumit naatsumik imatut oqaaseqarumavugut:

 

Aallarniutigalugu taajumavarput Siumumit nuannaarutigigatsigu pineqartup pingaartup suliarineqarneranut atatillugu Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap partiillu akornanni kusanartumik suleqatigiikkumassuseq takutinneqarsimammat.

 

Siumup tungaanit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tamakkiisumik isumaqati­gaarput,tamatumunngalu atatillugu annikitsumik makkua oqaaseqarfigilaarumallugit.

Isumaqarpugut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap KNI A/S-imut atillugu sinneqartooruteqaraluarlu­ni piginnitsiminut nakkartitaqannginneranik uparuaanera pissusissamisoortuusoq.

 

Inuiaqatigiinnimi aningaasatigut tamaviaarluni naammattusaariniarnermi periarfissatut tamarmik tunnga­vimmik pitsanngorsaaniarnermi pingaartitsillutik suleqataasariaqarput. Siumumillu neriuutigaarput piumasaralugulu, tamatuma siunissami ingerlatsiveqarfinnit Namminersornerullutik Oqartussanit pigine­qartunit pisinnaassuteqartunit piumassuseqarfiginerulluni peqataaffigineqalernissaa.

 

Ataatsimiititaliap Kalaallit Nunaanni takornariaqarnermut siunnersuisoqatigiiffimmik pilersitsinissamik kaammattuutaa Siumittaaq aamma tamakkiisumik taperserumavarput. Kissaatigisarpummi uaniippoq, tassalu Nunatsinni takornariaqarnermik suliaqartuusut soqutiginnittuusullu naqqaniit qummut ersarissumik kimilimmillu suliniarnermi peqataatinneqarnissaat.

 

Amutsiviit ilassutitut 7 mio. kr.-inik aningaasaliiffigineqarnerat Siumumit akuersaarparput. Taamami iliornikkut Amutsiviit sulisuisa sullittagaasalu toqqissisimanissaat anguneqarmat, Naalakkersuisullu periarfissinneqarlutik piffissaqarlutik pipallattaanngitsumik suliffeqarfiup pineqartup privatinngorsarniar­nissaanik suliniarnissamut.

 

Naggasiullugulu Siumumit taanngitsoorumanngilarput, isumaqaratta Aningaasaqarnermut Ataatsimiititali­aq pitsaalluinnartumik sulisimasoq tamatuminngalu qutsavigiumavarput. Taamatut oqaaseqarluta 1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanut siullermut siunnersuummut atatillugu siullermeerinninnermi aappassaarinninnermilu oqaatigisimasagut, saqqummiussinernullu atatillugu tapersiisimanigut innersuussutigalugit Siumumit matumuuna nalunaarutigissuarput uani pingajussaarinnin­nermi siunnersuutip akuerineqarnissaa ilaleratsigu.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

TB-1-ip pingajussaaneerneqarnerani Atassummiit naammagisimaarlugu maluginiarparput siullermeerin­ninnerup, appassaarinninnerup pingajussaarinninnerullu akornanni akisuunik tupaallatitsisoqartarsimann­ginnera.

 

Tassa tassanngaannartumik pilersaaruteqartoqanngitsoq aningaasaqarnut inatsimmi nalinginnaasumik utaqqinneqarsinnaanngitsunik. Tamannami ileqquuleriartorsimagaluarpoq pinngitsoortagaannginnerulluni.

 

Aammattaaq naammagisimaarlugu maluginiarparput Naalakkersuisut aamma aningaasanut ataatsimiitita­liap akornanni ilassutitut aningaasaliissutissanut tunngatillugu suleqatigiinneq ammasumik, unneqqarissu­mik, aalajangersimasumik ineriartornartumillu ingerlanneqarsimanera isumalluarnartorujussuuvoq.

 

Taamaattumik pingajussaaneerinninnermi matumani Atassutip oqaatigiumasai tassaapput, isummanik tunngaviunerusumik saqqummiussineq. Tassa siullermik immikkut ilisimasaqarneq pisariaqartoq isumaliutiginneqqissaarnerillu.

 

Pingajussaarinninnissamilu missingersersuutinut tapiissutitut nassiunneqarsimapput, Namminersornerusut suliffeqarfiutaanni pissarsiassatut naatsorsuutigisaasut 10 mio. kr.-inik appartinneqarsimallutik. Taakkua tassaapput 5 mio. kr.-it KNI-meersuugaluit aamma 5 mio. kr.-it Royal Artic Linemeersuugaluit.

 

Missingersersuutinut tapiissutini ima allassimasoqarpoq, issuaavunga, "KNI A/S-ip aningaasatigut ilusilersugaanerata kingunerisaanik ukiumut naatsorsuiffiusumut 1998-imut tunngatillugu aningaasanik pissarsiassanik tunniussisoqarsinnaasimanngilaq". Issuaaneq naavoq. Tamanna ilumoorsimappat taava Atassutip kissaatigaa ilisimatitsissutigineqassasoq, suna tunngavigalugu Naalakkersuisut pissarsiassatut ilimagisaat 5 mio. kr.-it 1999-imut aningaasanut inatsimmi ilanngussimaneraat.

 

Aningaasanut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani oqaaseqarnermini, Aningaasaqarnermut Naalakker­suisoq Namminersornerusut suliffeqarfiutaat pillugit ima oqarpoq, issuaavunga, "Ingerlatseqatigiiffiit aningaasaqarnermut sukumiisumik misissuigaanni immikkut ilisimasaqarneq isumaliutiginneqqissaarnerillu pisariaqarput". Issuaaneq naavoq.

 

Atassummit neriuutigilluaasarparput immikkut ilisimasaqartoqariissasoq aamma isumaliutiginneqqissaar­toqariissasoq, Naalakkersuisut siulersuisunut allattoqarfianni kiisalu siulersuisunut Naalakkersuisunit toqqarneqarsimasuni, qularpugulli. Tamatumunnga Greenland Tourismip ajalusoornerata maannalu KNI A/S-p aningaasatigut aaqqissugaanik taaneqartup, pissarsiarisanillu akiliisinnaanerata akiliisinnaanngin­nerataluunniit takutippaa qularutiginninnissamut pissutissaqarluartoq.

 

Taava Amutsiviit. Amutsivimmut tunngatillugu Atassutip eqqaasitsissutigissavaa namminersortunngorsaa­nermi ingerlanneqartoq pimmat, 1998-imut aningaasanut inatsimmi oqaaseqaasiussaq toqqammavigalu­gu. Tassani Amutsiviit ataasiakkaat inuussutissarsiorfinngortiternissaannut atatillugu Naalakkersuisut piginnaatitsissumik tunineqarmata atortussanik  isumaqatigiissusiorsinnaanermut.

 

Nunatsinni Amutsivinni suliassat minnerpaaffilimmik killilersugaanngitsumik unammillersinnaanissaannik qulakkeerinninnissaq pingaaruteqarpoq. Tamanna qulakkeerneqassaaq inuussutissarsiorfinngortiteriner­mik oqariartaaseq aqqutigalugu. Tamakkuninnga ingerlatsisut arlariit Amutsiveqarfinni pioreersuni atuinissamut akit piviusut atorlugit killilersugaanngitsumik unammillersinnaassallutik.

 

Taamatuttaaq Namminersornerusut Amutsiveqarfinnik piginnittussaanerata ataavartinnissaa pingaartuu­voq, taamaaliunngikkutta amutsiviit namminersortut akiliisinnaajunnaartut Amutsiveqarfinnit pisiffigisaria­qalersinnaagatsigit, amutsiveqarfiit ataasiakkaat tuniniarneqarneranni akinit pissarsiarineqarsinnaasunik amerlanerujussuarnik akiliilluta.

 

Taamaattumik Amutsiveqarfiit taamaallaat attartortussarsiuunneqarsinnaanerat pissusissamisoortariaqar­poq. Ingerlaavartumik aserfallatsaaliinissami immikkut piumasaqaatitalimmik, kiisalu unammillertigisat akit piviusut atorlugit Amutsiveqarfimmut pisinnaanerannik pisussaaffittalimmik.

 

Tassa Kalallit Nunaanni Takornariaqarnermut Siunnersuisartoqatigiit. Siunissami takornariaqarnerup Kalaallit Nunaanni Takornariaqarnermut Siunnersuisartoqatigiiulersussanit takornariaqarnermut sullissisunit nunaqavissunik inuttaqartussanik ataqatigiissaarneqarnissaat Atassutip pingaartittorujussuu­aa.

 

Atassutip isumaa tassaavoq, Greenland Tourism A/S Takornariaqarnermut Siunnersuisoqatigiiulersussa­mut tunniunneqassasoq, pisortallu aningaasaliissutaat atorlugit takornariaqarnikkut iliuuseriniakkat tamarmik Kalaallit Nunaanni Takornariaqarnermut Siunnersuisoqatigiiulersussanit aqunneqassasut.

 

Naggataatigut pisortani aningaasanik sipaartoqarsinnaaneranik assersuut Atassummiit erseqqissaatigis­savarput.

 

Naalakkersuisuni ilaasortat illuisa nutarterneqarnissaannut allanngortiterneqarnissaannullu qinnuteqaa­taaqqaartunut matup siarnga 3.000 kr.-ilik ilanngunneqarsimavoq. Arlaleriarluni sukumiisumik isumaqa­tigiinniartoqareersorlu matup siarnga taamaallaat 100 kr.-ilik iluatsinneqarpoq. Piumagaangatta sapertanngilagut.

 

Taamatut Atassummiit oqaaseqarluta TB-1-ip pingajussaaneerneqarnerani matuani Aningaasanut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa taperserparput.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartut 1999-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siullermut siunnersuutip pingajussaa­neerlugu oqaluuserineqarnerani Inuit Ataqatigiinnit ima oqaaseqarusuppugut:

 

Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutaat ataatsimut isigalugu akuersaarparput. Inatsisissatut siunnersuutip aappassaanneerneqarnerata  pingajussaanniinnerneqarneratalu akornanni Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat akuersaapagut. Taamatuttaaq siunnersuutit aappassaaneerinninnermi pingajussaaneerinninnermut kinguartinneqartut tamaasa akuersaarlugit.

 

Ullumikkut pingajussaaneerinninnermi takisuuliornata qulequttat pingasut immikkut oqaaseqarfigilaassa­vagut.

 

Konto pingaarneq, 10.13.10-imut, Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaat, taakkunanngalu piginnittuusumut sinneqartoorutinik tunniussisarneq pillugu konto:

 

KNI A/S-ip aningaasaqarnera naammaginartutut nalilerneqaraluartoq sinneqartoorutinik tunniussisin­naasimannginnera eqqarsarnartoqartipparput. Taamaattumik nuannaarutigaarput Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup saqqummiinermini oqaatigimmagu, ingerlatseqatigiiffiit aningaasaqarnerat pillugu Naalakkersuisut misissuinertik aallartereersimagaat, misissueqqissaarnermullu siunissamut naatsorsuuti­gineqarsinnaasut ilanngullugit paasiniarneqartut.

 

Takornariaqarnermut aningaasaliissutissatut akuerineqartussat marlunnut immikkoortinneqarsinnaapput. Isaasalerlugu "saliinernut" aamma takornariartitsinerup piorsaavigineqaqqinnissaanut nutaamillu aaqqis­suunnissaanut.

 

Kingullermut tunngatillugu Inuit Ataqatigiinnit pingaartipparput Greenland Tourismip Kalaallit Nunaanni Takornariaqarnermut Siunnersuisoqatigiinnut ikaarsaartinneqarnerani Nunatsinni takornariartitsinermut sulisut ukiorpaalunngulersuni misilittagaqarluartut Nunatsinnilu sorlaqartut, aamma takornariartitsinermut assigiinngitsutigut attuumassuteqartut oqartussaaqataatillugit qanimut suleqatigineqarnissaat.

 

Amutsiviit namminersortunngortinneqarnissaannut piareersaatit ukioq manna junip naaneranut naammas­sineqartussatut naatsorsuutigineqarsimagaluarput. Upernaap ingerlanerani paasinarsisimavoq piffissaliun­neqarsimasup iluani piareersaatit naammassineqarsinnaangitsut. Taamaalilluni ukiup sinneranut aningaa­saliinissaq pisariaqalersimalluni.

 

Inuit Ataqatigiinni pingaartipparput aalisariuterpassuit amutsivitsigut isumagiuarneqarsinnaanissaat. Amutsiviillu matunnginnissaat pillugu aningaasaliisoqaqqinnissaa pisariaqartutut isumaqarfigaarput. Taamatut oqaaseqarluta siullermeerinninnermi aappassaaneerinninnermilu oqaatigeriikkavut ilanngullugit innersuussutigalugit nalunaarutigissavarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutai tamakkerlugit akuerseqataaffigalugit taasissagatta.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissap siulliup siullermeerneqarnerani aappassaanneerneqarneranilu Kattusseqatigiinniit oqaaseqaatigut innersuussutigalugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap pingajus­saaneerinninnermi isumaliutissiissutaa imatut oqaaseqarfigissuarput:

 

Ullumikkut oqaluuserisassatta aamma ilagaat aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat. Ilaatigut aningaasartuutit apparsarneqarnissaannik aammalu inuiaqatigiit aningaasaataasa kimilimmik atorluarne­qarnerulernissaannik, minnerunngitsumillu aningaasatigut oqimaaqatigiisitsinerup attatiinnarneqarnissaa qulakkeerniarlugu, aningaasanut inatsisini ileqqaaruteqartoqartarnissaata pisariaqarluinnartuuneranik uparuussisoqarnera saneqqutiinnarneqarsinnaanngitsutut maluginiarluinnartariaqartutullu Kattusseqati­giinniit eqqaasitsissutiginiarparput.

 

Taamaaliortoqanngippammi landskarsip ukiut sisamat qaangiutiinnarpata 300 mio. kr.-inik amigartooru­teqalersinnaanissaa oqaatigineqarmat. Taamaatumik tamakku tamaasa eqqarsaatigalugit, minnerunngit­sumillu siullermeerinninnermi aappassaanneerinninnermilu oqaaseqaatigut innersuussutigeqqillugit Kattusseqatigiinniit nalunaarutigissuarput, aappassaanneerinninnermi allannguutissatut siunnersuutit nr. 3, 4, 14, 28 aamma 29, Naalakkersuisuniit saqqummiunneqartut Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititalia­miit pingajussaanneerinninnissamut aalajangiiffigisassanngorlugit kinguartinneqartut, siuliini pissutsit taagukkagut tunngavigalugit akuersaarsinnaannginnatsigit.

 

Naatsumik oqaatigalugu, takornariartitsinermut tunngatillugu ingerlatsinerliorsimanermut akisussaaffik ingerlatsisuusimasut kikkuugaluarnersut tigummisariaqaraat isumaqaratta. Tassami ingerlatsinerliorneq pissutigalugu kukkunerit tamaasa inuiaqatigiinnut nammatassanngortinneqarsinnaannginnerat akuersaar­sinnaannginnatsigu, ingerlatsinerliorsimasullu kingusinnerusukkut kukkussutinut akisussaatinneqarsinnaa­nerat aatsaat ersarissumik uppernarsarneqarpat akuerseqataalluta taaseqataasinnaajumaarpugut.

 

Kisiannili tamanna qulakkeerneqarsimanngippat akerliulluta uani, tassa 3, 4, 14, 28, 29-imullu taasiu­maarpugut.

 

Allannguutissatut siunnersuutit nr. 33, 34, 35 aamma 36-mut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit piumasa­qaatigissuarput pilersaarutit qangali ilisimaneqareersut nalinginnaasumik aningaasanut inatsimmut ilanngunneqartarnissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamiit eqqumaffigineqartariaqarmat.

 

Tassami naalakkersuinikkut aningaasatigut sukangasuumik aqutsinissaq eqqartorniartillutigu, ilassutitut aningaasaliissutit inatsisaata pingajussaanneerneqarneranut atatillugu 4 mio. kr.-inik nalilinnik siunnersuu­teqartoqarnera akuersaarsinnaanngilarput. Taamaattumik tamakkununnga tunngasut akerliulluta taaseqataaffigissuagut.

Taavalu allannguutissatut siunnersuummut nr. 40  41-imullu tunngatillugu, tassalu Naalakkersuisunut ilaasortat inigisaasa iluarsaanneqarnissaannut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit aamma akuersaarnianngi­lagut, 1,3 mio. kr.-ingajannik aningaasaliisoqarnissaa. Oqaluttuarpugummi aningaasatigut sukangasuu­mik aqutsineq aningaasartuutillu apparsarneqarnissaat anguniartariaqartoq.

 

Taamaattumik anguniagaq taama pingaaruteqartigisoq anguneqassappat qinnuteqaatit tamaasa anngaa­ginnarsinnaanngilagut, Naalakkersuisummi ineqartutut allatulli aamma atugassaqartinneqartariaqarput.

 

Allannguutissatut siunnersuummut nr. 42-imut tunngatillugu, Qaanaami mittarfiliornermut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut, Naalakkersuisuusimasut aningaasaliissutinik isaasalerlugu "sippuillu­ni" suliamik ingerlatsimanera imaannanngitsutut akueriinnarneqarsinnaanngitsutullu nalilerneqartariaqartu­tut isumaqarfigaarput.

 

Taamaattumik Qaanaami silagissimanera silarlussimaneraluunniit apeqqutaasariaqanngilluinnarpoq naliliiniarnermi matumani. Uagullu Kattusseqatigiinniit piumasaqaatigissavarput suliat taamaattut iternga tikillugu misissuiffigineqartariaqartut. Taamatut oqaaseqarluta isumarput nalunaarutigaarput.

 

Per Rosing-Petersen, kisimiilluni qinigassanngortissimasoq:

1999-imi Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutaannut inatsisissatut siullertut siunnersuutip pingajussaane­erlugu oqaluuserineqarneranut atatillugu imatut ilanngussaqalaassuunga.

 

Sisamanngormat majip 27-ani Aningasaqarnermut Ataatsimiititaliaq sukumiisumik 1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanut siullermut siunnersuummut sulereerlutik isumaliutissiissutertik ingerlateqqippaat.

 

Aallaqqaasiutitut oqaatiginngitsoorusunngilara nammineq nuannaarutigigakku Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami sulinitsinni aallartilluarsimanerput, siunissami suliniarnermik kajumitsilluarmat maligas­siuilluarlunilu. Taamaattumik manna iluatsillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ilaasortaqatinnut suleqatigiilluarnitsinnut qujaniarpunga.

 

Ataatsimiititaliap siunnersuutit pingasut isummerfigineqarnissaannut pingajussaaneerinninnissamut kinguartitsinerarnerata kingorna allannguutissat 13-inngorlugit Naalakkersuisut ataatsimiititaliamut pingajussaaneerinninnissamut ingerlateqqissimavai. Taakkuuppullu ilaatigut Greenland Tourism A/S-imut saliinissamut tunngasut, Naalakkersuisut ilaasa illussaannut allanngortiterinissamut, aaqqissuinissamut tunngaasut. Tassungalu atatillugu Naalakkersuisut ataatsimiititaliap paasissutissanik sukumiinerusunik piumasaqarnera akueralugu nassitsisimammata.


Tamakkulu tunngavigalugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissummi pingajussaane­erinninnissamut saqqummiussaqarpoq. Tamanna taperserluarlugu immikkoortunik pingasunik tapertalii­laarusuppunga.

 

Siullermik, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq KNI A/S pillugu sinneqartoornermigut piginnittunut aningaasanik tunniussisinnaasimannginneranik ajuusaarnera tamakkiisumik tapersersorpara. 1998-imimi nalunngisatsitut 98 mio. kr.-inik sinneqartoorujussuarmata.

 

Aappassaanik, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumut ersarilluartumik Greenland Tourism A/S pillugu innersuuteqarpoq.

 

Uangattaaq erseqqissassavara, isornartoqartikkakku ernumanartoqartillugulu ataatsimiititaliap suligasu­artussap ullut marlussuinnaat atorlugit GT A/S pillugu nalilersuisimammat. Sunaluunniit suliassaq, sualummik taama annertutigisoq pingaaruteqartigisorlu tuaviuusassaanani peqqissaarussassaavoq.

 

Tassungalu atatillugu innersuutigerusuppara Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq taperserlugu iluamik sulisussamik ataatsimiititaliamik pilersitsisoqaqqullugu, ataatsimiititaliallu taassumap sulinerata nalaani utaqqiisaasumik GT-mi ingerlatsisoqassasoq.

 

Soorluttaaq kisitsisitigut naatsorsuutit takornariaqarnermut aamma tunngasut Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup suliassaqarfigisariaqarai. Pereersut takutereerpaat siornatigut ingerlaasiusima­soq naapertuuttuusimanngitsoq, annertuumik assortuuttumik Greenland Tourism A/S naatsorsuussai Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsuussaannut akerliusarsimammata.

 

Pingajussaanik, iluarinarpoq Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut akueriuminar­nerusumik Naalakkersuisut ilaasa illussaannut iluarsaaniarnermi tunngasunut aaqqiinermik nassaarsi­mammata. Ilaatigummi aallaqqaammut tunngaviat illunik allanngortiteriniarnermik allaat isikkoqarnerusin­naagaluarmat.

 

Tamakkiisumilli isigissagaanni nuannerpoq Naalakkersuisut aningaasaqarnermullu ataatsimiititaliap akornanni isumaqatigiinngissutaasarsimasut ajunngitsumik paaseqatigiinnermik manna tikillugu kingune­qartarsimammata. Aammattaaq qilanaaraara Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup neriorsuutaa, pappialat nalilinnut tunngasut, Naalakkersuisut misissuisitsinerannut tunngasumik paasitinneqarnissatsin­nut.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga innersuussutigissavara, pingajussaaneerinninnermi oqaluuserine­qareernerata kingorna isumaliutissiissut tunngavigalugu akuerineqassasoq.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq, taavalu maannakkut Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq akissuteqaqqis­saaq. Oqaaseqartinnaguli suleriaaserput malillugu una oqaatigeqqaalaassavara, tassa suleriaasitsinni ' 36-imi, pingajussaaneerinninnermi qanoq suleriaaseqartoqarnersoq tassani imaattunik aalajangersaga­qarmat, aammalu ' 37-imi aamma imaattunik aalajangersagaqarmat, tassa allannguutissanik siunnersuu­teqartoqartillugu.

 

Siullermik, ' 36-imi ukua atuaqqaalaasuakka.

 

Pingajussaaneerineq aappassaaneerinerup inernerata kingorna, siusinnerpaamik ullut pingajussaannik pisinnaavoq.

 

Taava immikkoortoq 2, taamaallaat Naalakkersuisut ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut ikinnerus­suteqartullu imaluunniit Inatsisartuni ilaasortat sisamat ataatsimoorlutik allannguutissatut siunnersuuteqar­sinnaapput.

 

Immikkoortoq pingajuanni imatut allaqqavoq, allannguutissatut siunnersuutit ''-illu taakkununnga tunngassuteqartut siulliullugit oqaluuserineqartassapput. Allannguutissatut siunnersuutit siulliullugit taasissutigineqartassapput, tassa ' 36-imi taamatut aalajangersagaqarpoq, kisianni ' 37-imi aamma aajuna eqqumaffiginiagassaq, '37, imm. 1, siunnersuutit oqaluuserineqalersinnagit allannguutissatut siunnersuutit taakkununnga tunngasut allaganngorlugit Inatsisartunut ilaasortanut agguaanneqareersima­sassapput.

 

Tassa piumasaqaat taanna ersarilluinnarpoq matumanilu aamma naammassineqarimanngilaq, Kattusse­qatigiit tungaanninngaannniit, taamaattumik tassa matumap kinguninngua Naalakkersuisoq oqaaseqare­erpat Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaannit isumaliutissiissut taasissutigisussaassavarput. Taava siullermik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Tassa partiit taavalu aamma Kattusseqatigiit, Kattusseqatigiillu kisimiilluni qinigaasimasumit taperserne­qarlutik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamut ilaasortaatitaqalersimasut, tassani paatsuungalaarakkit kingorna tikilaarumaarpara.

 

Tamarmik oqaaseqartut aallunnerusaat tassaapput immikkoortut pingasut, selskabininngaanniit lands­karsip pissarsisussaanera, pissarsisariaqarnera. Aappaattut, takornariaqarnermut tunngasoq taavalu pingajuattut Amutsivinnut tunngasut, taakkua tassa oqaaseqartunit tamanit sammineqarnerupput, aamma tamanna tupinnanngilaq taakkua annertuunik aningaasanik nassataqartuummata.

 

Siullermilli, qallunaatut inatsisissat allannguutissatut siunnersuut, piffissami taama sivikitsigisumi qallunaa­tuinnaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut apuunneqarsimammat. Tassani sulisoqarneq, Nammi­nersornerullutik Oqartussani sulisoqarneq patsisaavoq, aammalu Nutserisoqarfik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap suliaanut imaluunniit Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup suliaanik kisimi suliaqanngilaq, kisianni tamakkiisumik nutsigassarparujussuit unnuaarussullugu angumeqqunniarsarivaat.

 

Soorunami piffissaqarnerulluta oqaatsivut atornerullugit suleriaaseqarsinnaaneq taanna angorusunna­qaaq, aamma kissaatiginaqaaq. Kisianni tassa KNI-p sinneqartooruteqartorsuugaluarluni landskarsimut, tassalu piginnitsiminut aningaasanik ukioq manna tunniussaqarsimannginnera toqqaannartumik, tamanna ilumoorpoq, kisiannili KNI A/S piginnittutut ukununnga ingerlatsivinnut marlunnut, Pisiffimmut Pilersuisu­mullu piginnittutut pissarsisutut pissarsiaminik akileraarutitigut 12 mio. kr.-inik landskarsimut akiliuteqar­poq, taakkulu naatsorsuutigineqareeramik aningaasanut inatsimmiipput, 1999-imut.

 

Kisianni oqaaseqartut tamarmik uggorimmassuk uagut aamma Naalakkersuisuni uggoraarput. Aamma Atassutip oqaaseqartuata qulernanngilaq eqqaamaassavaa, ukiarmi aningaasanut inatsisissap suliarinera­ni Naalakkersuisut 20 mio. kr.-it eqquffaarillugit pilersaarusiorsimammata, selskabininngaanniit pissarsi­nissaminnut. Taamanikkut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaasup tamanna uparuarpaa, kaammattuuti­galugu Naalakkersuisunut tamanna selskabinit, selskabit ingerlatsisuinut isumaqatigiinniarnikkut piviusor­siornerusumik aalajangiiffigineqaqqullugu.

 

Kisianni tassa Anders Nilsson, Atassut sinnerlugu ujartugaa, suna tunngavigalugu taamanikkut Naalak­kersuisuusimasut 5 mio. kr.-ikkaanik 0,5 mio.kr.-ikkaanik, 1 mio. kr.-ikkaanik pissarsinissaminnut pilersaaruteqarsimanersut. Taakkua immaqa akisinnaassavaat, kisianni tamanna eqqortinneqarsimann­gitsoq tassa pingaarnerpaavoq.

 

KNI-mulli tunngatillugu erseqqissaatigerusuppara aningaasat pissarsiarisimasinnaasaraluagut taakkua 12 mio. kr.-it akileraatinut pissarsiassat saniatigut annertuujusinnaagaluarmata. Kisianni aningaasat taakku tammanngillat, ingerlatsiviup ukiup tullermut naatsorsuutaani nuunneqarput, aammalu ilimagisaria­qarpoq pigisani ingerlatsivinninngaanniit Pisiffimmiit Pilersuisumiillu KNI A/S-imut tassunga kanngiffe­qarnerat, tassa taanna aporfiit pingaarnerpaartarivaat.

 

Piginnitsitut ullumikkut aktieselskabinut inatsit najoqqutaralugu ingerlatseqqissinnaanngimmat. Taanna qanittukkut KNI-p ataatsimeersuarnerani nalunaarutigaarput tamanna aaqqinniarlugu Naalakkersuisut aappaagumut naatsorsuutigigaat, annertuumik KNI-minngaannit pissarsinissartik.

 

Royal Artic Linemut tunngatillugu angusaasut umiarsuarnullu akiitsut milliaartit kr.-it qeqqi ataatilaarlugit annertussuseqartut, taakkua patsisaanerupput naammaginartumik angusaqarsimagaluarluni, kisianni akilersugassaminut upalungaarsimanissaa pingaartinnerullugu taakkua umiarsuaatileqatigiiffik piginnitsimi­nut pissarsiamik nakkalatitsisinnaasimanngimmat, tamanna soorunami ajuusaarnarpoq, kisianni ingerlal­luarpoq tapiissutinillu pisortaninngaaniit allaninngaanniillu pisariaqartitsimanngilaq.

 

KNI piumassuseqaqaaq, KNI piumassuseqarluarpoq piginnitsiminut aningaasanik tunniussisarnissami­nut, taanna Siumup oqaluttuanut piumassuseqarnerunissaanut ujartuinermut, taanna oqaatigilaaginnar­para. KNI piumassuseqarpoq, allakkatigulli aalajangersakkatigullu periarfissai taamatut kanngisinneqar­simammata Naalakkersuisuusimasullu, tassa Pilersuinermut Niuernermullu Naalakkersuisuusimasup KNI-llu akornanni tamanna piffissaagallartillugu aaqqinneqarsimanngilaq.

 

Taamaammat Naalakkersuisut piginnittut sinnerlugit soorunami naalakkiinissaq orniginarsimasinnaagalu­arpoq, kisianni tamanna Naalakkersuisut ullumikkut angorusussimanngilaat.

 

Ingerlatsiviit, Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsiviutaat qoqassineqarlutik piareersimanngivillu­tik aningaasanut missingersuusioreersut Namminersornerullutik Oqartussaninngaanniit kukkuluttuuteqar­nikkut taamaaliorsimannginnerat, taakkununnga tutsinniartariaqanngitsoq isumaqaratta.

 

Kiisalu Amutsivinnut tunngatillugu, tassa taanna ilumoorpoq Amutsiviit naatsorsuutigineqarsimagaluar­mata junip naanerani namminersortunit tiguneqassasut, tiguneqarnissaannullu siunertaasoq tassaavoq pisortaninngaanniit tapiiffigineqartarnerat unitsinneqarluni nammineq taakkua ingerlatsisunngortussat akilersinnaasumik ingerlatsisinnaalernissaat.

 

Taamaammat Atassutip oqaluttuata ilaatigut ujartugaa, inuussutissarsiutitigut ingerlatsivittut angisuutut erhverparkimik taallugu, taanna pituttorfiussanersoq imaluunniit allamik nassaarniartoqassanersoq piffissaq aggersup takutissavaa suna akilersinnaanerussanersoq.

 

Kiisalu piginnittuunermut tunngatillugu Naalakkersuisut soorunami eqqarsaatiginngitsuussanngilaat, Namminersornerullutik Oqartussat piginnittuunerat taama naleqartigisumik iperavillugu iperarneqassa­nersoq imaluunniit iperarneqarnani arlaatigut piumasaqaataassanersoq, atugassanngortitsisinnarluni piginnittuuneq Namminersornerulluni Oqartussaniitiinnarlugu.

Aamma Atassutip oqaluttuanut una aktieselskabinut tunngatillugu immikkut ilisimasalinnik isumaliorluar­sinnaasunillu maani peqarnerput qularutigisimasutut eqqarsaatigissappagu, tamanna oqaatigissavara Namminersornerullutik Oqartussat sulisoqarput tamakkuninnga qulaajaanissamut pisinnaasunik, avataaningaanniik ikiortissarsiornissaq pisariaqarnavianngilaq.

 

Kiisalu Inuit Ataqatigiinninngaanniit ukua aalisartut aammalu angallataatillit allat amutsivinni allanilluunniit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineerullutik namminersortunik ingerlanneqaraluarpata Nammi­nersornerullutik Oqartussat qulakkiissagaat, ukiarmi Inatsisartuni aalajangersarneqartoq qujanaqaaq eqqaasitsissutigineqarmat, tassa taamanikkut oqaatigineqarpoq Amutsiviit kikkunnilluunniit allanit pigineqaleraluarpata Namminersornerullutik Oqartussat qulakkiigassaat tassaavoq, aalisariutinik angallatinillu allanik isumaginnissinnaaneq nunap immikkoortuini nungutinneqassanngitsoq.

 

Kiisalu Kattusseqatigiit taavalu kisimiilluni qinigassanngortitoq eqqarsaatigalugit martsimi Inatsisartut ataatsimeeqqaarneranni ataatsimiititanut inuttalersuigatta taamanikkut Kattusseqatigiit kisimiilluni qinigassanngortitoq tallimanngorlutik ataatsimik inissamik, ataatsimiititani tamani pissarsimmata qujana­qaaq, tamalikaarnerusumik Inatsisartut ataatsimiititaat katitigaasussanngussammata.

 

Taamaammat Naalakkersuisuninngaanniit naatsorsuutigisimagaluarparput kisimiilluni qinigassanngortit­toq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamiittoq Kattusseqatigiit sinnerlugit isummersortaasarsimasoq, kisiannili uani tamanna paatsuuganartunngorlugu saqqummiunneqarmat Siulittaasoqarfiup tamanna isummerfigiumaassajunnarsivaa. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamut ilaasortaq Kattusseqatigiit sinnerlugit aammalu nammineerluni sinnerluni isumaqataavoq, soorunami Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititap isumaliutissiissutaanut, illuatungaanili Kattusseqatigiit arlalitsigut pingajussaaneerinninnermi sammineqarsimasunut akerliullutik taasiniarlutik.

 

Tassa pingaaruteqartorlu una Kattusseqatigiit oqaatigisaat, Naalakkersuisut isumaqatigisaat tassaavoq, ingerlatsinermut aningaasartuutillu taamungaannaq imaluunniit aquuteqanngitsumik qaffatsikkiartuaarnis­saat tamanna Inatsisartut aamma akisussaaffigilluinnarmassuk. Tamanna aalajaaffigisariaqarparput.

 

Taavalu GT-mut tunngatillugu massakkut Inatsisartuni aalajangertoqareerpoq, Naalakkersuisut imaluunniit Inatsisartut Siulittaasoqarfiat, taakku arlaata arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuisitsinissaq ingerlatissagaa. Taanna aalajangerneqareerpoq.

 

Taavalu uagut ullumikkut eqqartuussereerluta aalajangersinnaanngilarput taamatut akisussaasuusimasut misissuiffigineqarunik ilumut akiliisussanngortinneqassanersut imaluunniit akiliisussanngortinneqassann­ginnersut. Taanna oqartussaaffimmi allamiippoq. Taamaammat ullumikkut Inatsisartut isumagisassaat Naalakkersuisuninngaanniit aammalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaminngaanniit ilalerneqartoq tassaavoq, Greenland Tourism ullumikkutut annaanneqarnissaa Nunattalu isigineqarnerata annertuneru­sumik ajoquserneqannginnissaa tassa siunnerfiusimammat. Suliassap sinnera allami ingerlanneqarumaar­poq.

 

Jĝrgen Wĉver Johansen, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasu­a:

Siullermik partiit oqaaseqartuinut tamanut qujanaq. Unaana pingaartillugu erseqqissalaaginnarniarlugu aamma Naalakkersuisunut, soorunalumi nalunngilarput Nutserisoqarfik Aningaasaqarnermut Pisortaqar­fik kisiat sullisinngimmagu.

 

Aamma soorunami qujanartoq taamaanngimmat, kisianni kalaallit oqaasiisa pingaartinneqarlutik allaffissornermi matumani atorneqartarnissaat tamatta pingaartitaraarput, aamma qularnanngitsumik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq tamaatut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut tunniussisar­neri pillugit malittarisassiortoqarmat, ilaatigullu malittarisassani taakkunani piumasaqaateqartoqarluni pinngitsooratik aamma kalaallisut soorunalimi taakkua naliliiffigineqartussat tunniunneqartarnissaat, peqataasimammat taanna innersuussutigiinnarusuppara. Tassa tamatta taanna pingaartittariaqarparput, aamma tamatta naammassiniartariaqarparput.

 

Taava Kattusseqatigiinniit oqariartuutigineqarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut Naalakker­suisut allannguutissanut 33, 34, 35, 36-mullu tunngatillugu iliuuserisimasai eqqumaffigeqqullugu taavalu oqaatigineqarluni tassani tassunga tunngatillugu aningaasat 4 mio. kr.-init pineqarmata. Tassa 4 mio. kr.-it pineqanngillat, tassani 2 mio. kr.-it pineqarput. Taakkulu 2 mio. kr.-it allatigut sipaaruteqarnikkut tassunga kontumut Laaffip iluanaarajuup projektianut tunngatillugu tunniunneqarnikuullutik. Taanna erseqqissaanerinnaavoq, tassa 2 mio. kr.-it pineqarput, 4 mio. kr.-it pineqanngillat.

 

Aamma takornariaqartitsinerup pingaatumik aamma Nunatta kujattaani siuarsarneqarnissaanut atatillugu tassani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuersissuteqarnerminut ilaatigut toqqammaveqarpoq. Qujanaq.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq, mannakkullu Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq naatsumik aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat tamatuma kingorna, kiisalu aamma akuerissavakka naatsuarannguamik Per Rosing-Petersen, kiisalu aamma Per Berthelsen tamatuma kingorna taasisariaqartussaassaagut.

 

Tassa oqaatigereerpara allannguutissamik siunnersuuteqartoqanngilaq Inatsisartut suleriaasissatsinni maleruaqqusat taakku naapertorlugit taamaammat tassa ullumikkut pingajussaaneerinermi taasissutigini­agassarput tassaaginnarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissut isumalitissiissutaa. Taavalu tassa oqareernittuut Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq aamma oqaaseqarumavoq naatsumik.

 

Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq:

Aap, takornariaqarneq pillugu Naalakkersuisoqarfimmi Naalakkersuisoqarfinnit pinngitsoorumanngilan­ga, taanna pillugu oqaaseqatsiassallunga. Naalakkersuisut nalunngilluinnarpaat takornariaqarneq pillugu naatsorsueqqissaaneq tutsuiginartoq qanoq iluaqutaatigissasoq. Inatsisartut Naalakkersuisullu erseqqis­sumik soqutigaat, pissarsiarissallugit uppernarsaatissat aningaasat immikkoortinneqartut tunaartarisaq malillugu atorneqassasut, aamma illersorneqarsinnaasumik inuiaqatigiinnut iluanaaruteqaataasussasut.

 

Takornariaqartitsineq pisariaqartitsivoq pitsaassuseqarluartumik aqutsinermut sakkussaqarnissamik, tamatumunnga atatillugu GT-ip pilersippaat kalaallit nunaata naatsorsueqqissaatafiani suleqatigiinninneq, suleqatigiinneq taanna Naalakkersuisut paasinninnera malillugu aalajangiussimasariaqarpoq, aammalu immaqa annertusartariaqarluni. Taamatuttaaq suliamut tunngasumik ilisimanneqqissaarneq, takornaria­qarnerup naatsorsorneqaqqissaatarneratigut.

 

Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqatigaat piffissami aggersumi ingerlateqqit­tariaqartoq, suliassaq GT-ip siunissami suliassaanut aamma piginneqartigiiffittut iluseqarneranut tunnga­soq, isumatuumik tunngavissaqalernissaq angusinnaajumallugu.

 

Suliaq tamanna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamiit inaassutigineqartutut ingerlanneqassaaq, GT-imit aammattaaq taaguuteqartup kalaallit nunaata takornariaqarnermut siunnersuisoqatigiiffianik, taakkua sinaakkutaasat iluanni, anguniagaq erseqqippoq inuusutissarsiummik piviusorsiortumik ingerlatsisut sunniuteqartinneqassasut takornariaqarnermut akuersissutit tulleriiaariffigineqarnerannut, tamanna Naalakkersuisut suliap ingerlateqqinneranik illersorneqarsinnaasumik malittarilluartuarniarpaat.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut malugaat aningaasatigut, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap pissutigi­saa, siullermik sullinneqarnissamut isumaqatigiissuteqartoqassanngitsoq 1999 qaangerlugu. Taamaakka­luartoq soorunami Naalakkersuisut ukiumut tullermut sillimmasariaqarnissaq qaangiinnarsinnaanngilaat. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Uangaattaaq qujassutigissavara paaseqatigiinnerit arlallit pisimammata, taavalu Thulemut tunngatillugu oqaatigisavara aningaasat Naalagaaffiup 47 mio. kr.-it akiliunniagai taakkua uniffigineqanngillat Naalakkersuisunngortuni aamma maani, danskit Naalakkersuisuinut suli suliassaq taanna apuussamaar­parput, aammalu isumaqartuarluta aningaasanik tassani akiliisussaq tassaasariaqartoq Naalagaaffik annerusumik, taamaalilluta suliassaq tassaniittoq suli suliassaq ingerlakkipput oqaatigissavara aammalu maannakkut oqaloqatiginninneq nerriviup qaanut ilineqanngitsoornaviarnani.

 

Aamma nuannaarutigaara takornariaqarnikkut maannakkut aaqqissuussinermi Danmarks Turist Foreningimut tunngasut maannakkut suleqatigiiffissatut aamma ilanngullugit pilersaarutinut ikkunneqar­mata, kiisalu aamma takornariaqarnerup nunap ilaani kujataani, avannaani, tunumi allanilu immikkoortul­lu suleqatiginerullugit maannakkut pilersaarutigut aallartinneri aamma qujanarlutik, aamma takornaria­qarnerup tungaatigut nunap immikkoortortaani assigiinngitsuni pilliuteqarnerulluta peqatigiiffiit tassaniittut takornariaqarnermut sulisut suleqatiginerullugit iliuusissagut, aaqqinniassagigut isumaqarpunga siunertaa­soq kusanartoq.

 

Per Rosing-Petersen, kisiilluni qinigaassanngortissimasoq:

Qujanaq. Naatsunnguamiguna Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut eqqaasitsissutigiinnarniariga una Kattusseqatigiillu suleqatigiissuserput teknikikkut naqissuserlugu teknikikkut suleqatigiissutaammat politikikkut kiffaanngissuseqarluta, nammineq oqaaseqarsinnaatitaagatta.

 

Per Berthelsen, Siumup oqaaseqartua:

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigisaanut atatillugu tusaatissatut tigujumavarput Siumup tungaanninngaaniit KNI-i piumassuseqarmat, kisiannili uani Siumup tungaanninngaanniit taanna naammi­giinnarnagu ingerlariaqqinnissaq kissaatigiuarsinnarlugu, tassalu Namminersornerullutik Oqartussat pigisaasa suliffeqarfiit ingerlatsiviillu akornanni aningaasassaqarluni sinneqartooruteqartunillu aningaasa­nik tunniussaqarsinnaanerup sulissutigineqarnissaa tunngavissiuunneqassasoq.

 

Tassani aporfeqarsimappat KNI A/S-ip taamatut tunniussaqarsinnaanera taava Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq tassani piffissaatillugu qinnuiginiarlugu tamatuma aaqqinniarnissaanut sunniuteqaqqullu­gu.

 

Takornartaanngilaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisullu saqqummiussaqarneri tamarluinnaasa aallavigalugit ilaatigut immaqa ataatsimiititaliap Naalakkersuisullu akornanni tatigeqati­giinnerup apeqquserneqaqqajaasarnera, taamaattumik Siumup tungaanninngaanniit isumaqarpugut apeqqutigisariaqartoq, piffissanngunnginnersoq Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata suleriaasianik allannguinissaq.

 

Tassani ataatsimiititaliaq soorlu pisinnaasariaqartoq aningaasaliissutit atorneqarneranni sippuinerit sunik patsiseqarnerannik sukumiinerusumik misissuisarnissamit, tamanna Siumup tungaanninngaanniit naatsu­mik eqqarsaatigisariaqartunngorlugu qalaartitassanngorlugulu isumaliutissiissutitut tunniupparput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Per Rosing-Petersenip oqaasia tapersiinnarlugu Naalakkersuisumut akissuteqaataa qalleqqinngikkaluar­lugu eqqaasitsissutigerusuppara Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut, unaana oqaaseqarnitsinni maluginiaqqugipput, ilaatigut aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaatip ersarissumik oqalut­tuuppaatigut, taamatut ingerlatsisoqaannassappat ukiut sisamaannaat qaangiuppata Landkarsi 300 mio. kr.-inik amigartooruteqalertussaammat sukangasuumik aningaasatigut ingerlatsineq taanna eqqartorip­put, taamaattumik tamakkua tamaasa ataatsimut isigalugit aningaasat pineqartut uani isumaqarpugut taamatut isikkoqartillugit akuersissutigineqassappata eqqarsarnartoqartikkipput.

 

Aammalu ingerlatat assigiinngitsut pisussaasunik akisussaasunik akisussaaffigineqarnissaat erseqqarissu­mik isumaqarpunga akineqanngitsoq, taamaattumik taaseqataanissarput qularnakuluppoq.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taavalu maannakkut naatsuarannguamik Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq taavalu tamatuma kingorna tassa taasissutigissusavarput, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatiiissut isumaliutissiissutaa.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Ajoqaaq Kattusseqatigiit uppernavissumik isummertissinnaannginnatsigit, tassa uani soorunami akisus­saasut tassalu ulluinnarni ingerlatsisut imaluunniit siulersuisut imaluunniit siulersuisunik ikkussisimasut qanoq toqqaannartumik akuusimasut Inatsisartuni suliarisinnaannginnatigu, GT-ip ingerlaneranut tunngasut Inatsisartuni susassaqarfigigatsigit aaqqinniarpagut.

 

Suliassaq akisussaatitsinissamut tunngasoq suliffeqarfimmi allamiippoq, allarluinnarmiippoq uagulluunniit suli taanna kalaallit tigummianngilarput. Misissuisitsinissamik Inatsisartut isummerniarnerat aalajanger­saavigineqakannereerpoq. Taannalu arlaannaanulluunniit atanngitsumik misissuisitsinissaq takutitsiumaar­poq, Inatsisartut susassarinngisaanit allat suliffeqarfiit, politiit susassaqarfigisaanni qanoq ittunik takussu­tissanik saqqummertoqarumaarnersoq.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq, tassa taamaalilluta maannakkut taasisinnaanngorpugut. Tassa Aningaasaqarnermut Ataatsimii­titaliap isumaqatigiissut 1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanut siunnersuut pingajussaaneerinermut isumaliutissiissummi ilusiligaanermisut inaarutaarsumik akuersissutigineqassasoq, matumani tassa inassutigivaa. Tassa taanna taasissutigisassarput. Taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsimititaliap isumaliutissiissutaanut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

24

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taavalu apeqqutigissavara akerliusoqarnersoq.

 

Akerliusoqanngilaq.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taavalu aamma taaseqataanngitsut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

4

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Tassalu taamaalilluta immikkoortoq 12, 1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaa­nut siunnersuut pingajussaaneerneqarnermi taamatut isikkoqartoq akuersissutigineqarpoq.