Oqaluuserisassani immikkoortoq 15-1

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 15-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 10. maj 1999 nal. 13.54

Oqaluuserisassaq imm. 15

2000-imut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il. aalajangersarnerat.

(Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq)

Ataatsimiinnermi aqutsisut: Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu Inatsisartut ukiup 1999-ip affaani siullermi ataatsimiinnerminni 2000‑imut akileraarutitigut il.il. ilanngaatissat aalajangersartussaavaat.

Ilanngaatit il.il. makku pineqarput:

1: Inummut ilanngaat.

2: Ilanngaat aalajangersimasoq.

3: Aningaasarsiat B‑t akileraaruteqaataasussaanngitsut.

4: Akissarsiortunut killilimmik akileraartussaasunut ilanngaat aalajangersimasoq.

5: Kommuninut ataatsimut akileraarut, ' 28 a, imm. 2.

Ilanngaatit ataasiakkaat il.il. erseqqinnerusumik nassuiarneqarnerannut, qanoq sunniuteqartarnerannut kiisalu ukiuni siuliini qanoq angissusilerneqartarnerannut atatillugu saqqummiussinermi ilanngussaq 1 innersuussutigineqassaaq. Taamatuttaaq ilanngussaq 2-mi nassuiaateqarfigineqarput 2000-imi aningaasarsiat tunngavissaattut naatsorsuutigisat.

Naalakkersuisut sinnerlugit inassutigissavara 2000‑imut akileraarutitigut il.il. ilanngaatissat ima angissusilerneqassasut.

Inummut ilanngaat ukiumut Kr. 40.000. Ilanngaat aalajangersimasoq ukiumut Kr. 8.000.

Aningaasarsiat B‑t akileraaruteqaataasussaanngitsut ukiumut Kr. 5.000. Killilimmik akileraartussaasunut ilanngaat ukiumut Kr. 1.000. Kiisalu kommuninut ataatsimut akileraarut. 4 %.

Taamaalilluni 2000‑imut ilanngaatissat il.il., ilanngaat aalajangersimasoq kisiat pinnagu, 1999‑imut ilanngaatissatuulli angissusilerneqarnissaat inassutigineqarpoq. Matumuunalu eqqaasitsissutigiinnassavara ilanngaat aalajangersimasoq 1999-i 2.000 koruuninik qaffaavigineqarpoq politikkikkut allaffissornikkullu agguataarinissamik tunngaveqarnera pissutigalugu. Tamannalu 1998 upernaakkut Naalakkersuisut inassuteqarnerat najoqqutaralugu Inatsisartuni aalajangerneqarpoq.

2000‑imi kommuninut ataatsimut akileraarutip allanngornagu 4 %‑inut angissusilerneqarnissaa Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiata isumaqataaffigaa.

Aallaqqaataani oqaatigeriikkattut paasissutissat sukumiinerusut pillugit soqutiginnittut ilanngussanut 1-imut 2-mullu innersuutiitigalugit, Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartut qinnuigissavakka 2000-imut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il. aalajangersaqqullugit.

Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:

Akileraarutitigut ilanngaatissat il. il. ukioq 2000-imut atuuttussat aalajangersarneqarnissaannut atatillugu Naalakkersuisunit inassutigineqartut tamakkiisumik Siumup akuersaarpai.

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Ukiumut 2000-imut akileraarutitigut ilanngaatissat Atassummi pisarnertitut peqqissaartumik oqaloqatigiissutigereerlugit makku oqaatigissavagut.

Atassutip pingaarluinnartutut anguniagaraa inuiaqatigiit akileraarutitigut akitsuutitigullu nammakkersugaanerat sapinngisamik minnerpaaffigisinnaasamini inissisimassasoq. Kiisalu ajornanngippat akileraarutit appartinneqarnissaat siunertariuarneqartariaqartoq. Aamma qangaaniilli oqaatigiuartarparput Nunatsinni akileraartarnermi malittarisassat ima paasiuminartigalutillu suliariuminartigissasut innuttaasunit kikkunnit tamanit ajornartorsiutigineqaratik paasineqarlutillu suliarineqarsinnaassallutik.

Atassutip 2000-imut akileraarutitigut ilanngaatissatut siunnersuutigineqartut taamatut iluseqarluni, tassa 1999-imisulli allannguuteqartinnagit annertussusiligaallutik, akuersissutigineqarnissaat tapersersorumavaa.

Atassutip maluginiarsimavaa Nunatsinni kommunit pingaartumik ukiuni kingullerni aningaasatigut atugarissaarnerulersimanerisa kinguneranik kommuninut ataatsimut akileraarut allanngortinnagu 4 %-inut angissusileqqinneqarnissaa KANUKOKA-p isumaqataaffigisimagaa. Tamanna nuannaarutigaarput.

Naggataatigut Atassummiit piffissaq manna iluatsillugu maannangaaq oqaatigereerniarparput, ukiunut 2000-ikkunnut isilernitsinni maannamut akileraartarnikkut aaqqissuussineq nunatsinni atuuttuusoq pinngitsoorani allanngortittariaqassasoq, tamanna taamatut isumaqatigigatsigu.

Tamanna pisinnaavoq soorlu naligiimmik akeqartitsinerup allanngortinneqarsinnaaneranut tunngasumik Inatsisartuni oqallinnissaq pisussanngorpat, tassami Atassutip naatsorsuutigaa, naalakkersuisut ukiaru Inatsisartut ataatsimiilerpata tamanna pillugu oqallisissiaq aallarnissaatitut qaffatsinneqarumaartoq. Qulaani oqaaserisavut innersuussutigalugit siunnersuut ataatsimut isigalugu Atassutip allannguuteqartinnagu akuersaarpaa.

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartut upernaakkut siullermeerlutik ataatsimiinneranni aningaasarsianut akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisissaat ukiumi nutaami januarip aallaqqaataaniit atuutilertussaq pisarneq malillugu Naalakkersuisuniit saqqummiunneqarpoq.

Inuit Aqatigiinniit maluginiarparput ukiumut 2000-imut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il. pillugit Naalakkersuisuniit saqummiunneqartut ukiumut 1999-imut sanilliullugit allanngortussaanngitsutut siunnersuutigineqartut. Inuit Aqatigiinniit ukiumut 2.000-imut akileraarutit ilanngaatissatut Naalakkersuisuniit siunnersuutigineqartut akuersaarpagut.

Naalakkersuisunullu kaammattuutigissavarput maannangaaq inuuniarnermi atugarisat pillugit misissuisimaneq aallaavigalugu maanilu Nunatsinni akissarsiakinnerpaartagut suli oqilisaaffigineqarsinnaanissaat eqqarsaatigalugit, minnerunngitsumillu aningaasarsiatigut isertitatigullu nalimmassaanissaq siunertaralugu akileraartarnikkut nutaamik aaqqissuussisoqarsinnaanissaa siunertaralugu suleqatigiissitamik pilersitseqqullugit, tamannalu misissussagaat.

Akileraarutit pillugit nutarterinissami Kalaallit Nunaanni kommuneqarfiit kattuffiat qanimut suleqatigineqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq, ilisimaneqartutuummi kommuneqarfimmiit kommuneqarfimmut akileraarutitigut aamma assigiinngissutaasut suli annertupput. Soorlu inuuniarnermi atugarisat pillugit misissuisimanerup takutikkaa Nunatsinni innuttaasut 1/4-liisa ukiumut 99.000 kr-nit ataallugit isertitaqartartut, aammalu innuttaasut affaat sinnerlugit ukiumut 199.000 kr-nit ataallugit isertitaqartartut.

Misissuisimanermittaaq aamma uppernarsarneqarpoq, ukiumut isertitakinnerpaaffiusartut tassaasut kommuneqarfiit mikinerusunik oqaatigineqartartut. Inuit Ataqatigiinnissaaq isumaqarpugut inuuniarnermi atugarisat pillugit misissuisimaneq annertuumik paasissutisseereertoq, atunngitsuussallugu pissutissaqanngitsugut.

Taama oqaaseqarluta Naalakkersuisunullu kaammattuuteqarluta ukiumut 2000-imut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il. Naalakkersuisuniit saqqummiunneqartut akuersaarpagut.

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Ukioq 2000-imut akileraarutit ilanngaataasussat ilaallu ilanngullugit aalajangersaanerat, ukioq 2000-imut akileraarutitigut ilanngaatissat ilaallu ilanngullugit aalajangersaanerit pillugit:

Inummut ilanngaat - ' 32, imm. 1, ilanngaat aalajangersimasoq - ' 16, imm. 2, aningaasarsiat B-t akileraarutaasussaanngitsut - ' 15, imm. 2, akissarsiortut killilimmik akileraartussaanngitsunut ilanngaat aalajangersimasoq ' 2, imm. 2, aammalu kommuninut ataatsimut akileraarut - ' 28 a, imm. 2-tut siunnersuutigineqartut Kattusseqatigiinniit inassutigissuarput, suliap aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut Akileraartarnermut Ataatsimiititaliaani oqaluuserineqassasut.

Kattusseqatigiinniit kissaatiginartipparput utoqqaat sulisinnaajunnaarnersiutillit soraarnerussutisiallillu pillugit aalajangersakkat erseqqarinnerusumik nassuiaateqarfigineqassasut.

Taamatut oqaaseqarluta suliap aappassaaneerneqannginnerani Akileraartarnermut Ataatsimiititaliamut sukumiisumik oqaluuserineqarnissaa inassutigaarput.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niiuernermullu Naalakkersuisoq:

Tassa akileraartarnermi akileraarutaasussanik isertitaqartarnermi aappaagumut ilanngaatissap matumuuna paasivara Inatsisartunit Partiinit tamanit, Naalakkersuisut inassuteqaataat akuersaarneqartut.

Soorunami Atassutip oqaluttuatut innuttaasut akitsuutisigut nammakkersungaanerat pisariaqanngitsumik annertusarneqarnissaa Naalakkersuisut aamma isumaqatiginngilaat. Soorunami periarfissaqarutta nunallu aningaasivia naammattunik innuttaasut atugaannik naammaginartumik atugassaqartitsisinnaappat, akileraarutit appartinneqarsinnaanerat orniginartorujussuungaluarpoq, ullumikkulli tamanna piffissaanngilaq ullumikkorpiaq, aammalu oqaaseqartut arlallit Atassumminngaaniit kiisalu Kattusseqatigiinninngaaniit inatsisip akileraartarnermut inatsisip paasiuminartuulluni innuttaasunut kikkunnilluunniit imaasiallaannaq atorneqarsinnaasariaqarneranik ujartuineq, imaluunniit maluginiagaqarneq tamanna ilumoorpoq, pissusissamisoorpoq.

Atassutillu akileraartarnikkut aaqqissuussineq Nunatsinni atuuttuusoq ullumikkut pinngitsoorani allanngortinneqartariaqartutut isumaqarfiginninnera, tamanna uaguttaaq isumaqataaffigaarput Naalakkersuisuninngaaniit, tamanna naligiimmik imaluunniit assigiimmik akeqartitsinerup allanngortinneqarsinnaanerinnaanilluunniit pinnani, kisianni naliginnaasumik akileraartarnermut ullumikkut periutsit atuutsinneqartut qangali allanngortinneqarsimapput. Ullumikkumullu naleqqussartariaqarnerat Naalakkersuisut isumaliutigaat tamanna aamma Inuit Ataqatigiit oqaluttuanut oqaatigissavara.

Ukioq una massakkuminngaanniit ukioq ataaseq Naalakkersuisut akileraartarnikkut, kiisalu aamma allatigut innutaasut pisortanik pisussaaffimminnut isumaginninneranut tunngasutigut qulaajaanissaq ukiumik ataatsimik piffissaqarfigerusukkatsigu.

Qulaajaanerillu taamaattut aallartisarneqareermata, Naalakkersuisut isumaqanngillat arlaat eqqaallugulu allanngortipallariarlugu ataatsimiinnerup tulliani kukkusoqarsimasoq paasinarsippat aamma allannguuteqaqqitsitsisarnissaq, tamanna periuseq inuiaqatigiinnut paasiuminarsaarinninnerunani kisianni immaqa puullaaqinermik kinguneqartitsiinnartarmat, sukumiisumik misissuinermik toqqammaveqarluni Naalakkersuisuninngaanniit allanngortitsinissaq piareersaasiorparput.

Kiisalu kommuunit, kommuunit aamma allanngortiterinermi kommuunillu Inatsisartullu, tassa Nunatsinni pisortanik taaneqartartut akileraarnermi ingerlatsisuuvugut, kommuunimut akileraartarput inuttaasut, aamma innuttaasut Namminersornerullutik Oqartussanut nuna tamakkerlugu akileraarutikkut akileraartarput. Taamaammat akileraarutit sukkulluunniit naleqqussarneqarnissaanni taakkua pisortat immikkoortortaat marluk pinngitsoornatik suleqatigiittariaqarmata, qanimut aningaasaqarnikkut ingerlatsinikkut Kommuunit Kattuffiat, kommuunit sinnerlugit attavigiuartariaqarpoq, aamma tanna ingerlatereerparput.

Kiisalu Kattusseqartigiit oqaluttuannut, utoqqaat sulisinnaajunnaarnersiutillit soraarnerussutisiallillu pillugit aalajangersakkat ersarinnerusumik, nassuiaateqarfigineqassasut tikkuarneqarpoq. Tamanna nalinginnaasumik, kommuunit akileraartitsisuusut innuttaminnut qanimut isumagisinnaassagat, qularinngilara, kisiannili soorunami kommuunit pisariaqartitsisimassappata tamanna qitiusumik Akileraartarnermut Pisortaqarfimminngaanniit ikiuuffigissavarput. Ullumikkorpiarlu tamatumunnga pisariaqartitsineq qanoq angitigisoq Kommuunit Kattuffianinngaanniit imaluunniit kommuunit ataasiakkaaninngaannit annertunerusumik Pisortaqarfimmut Naalakkersuisoqarfinnut apuunneqarsimanngilaq, kisianni aamma nalinginnaasumik kommunit pisussaaffigigamikku tamanna naammassisinnaassagaat qularinngilara.

Taamatut oqarlunga qujassutigaara Inatsisartuni partiit tamarmik Naalakkersuisut inassuteqaataat akuersaarmatigit.

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Partiit oqaaseqartui oqaaseqarfigilaarniarpakka. Ilaatigut Inuit Ataqatigiit innersuussutigaat akileraartarneq pillugu nutarteriniarnermi suleqatigiissitaliortoqarsinnaanersoq qaffatsillugu. Taavalu Kattusseqatigiit aamma oqaatigaat, taanna immaqa suliassaq Akileraarternermi Ataatsimiititaliamit suliarineqaruni pitsaanerussasoq.

Siullermik oqaaseqarfigilaassuara aamma Naalakkersuisunut ilaasortap akissuteqaataa. Tassani imatut paasivara, Naalakkersuisut akileraartarnermik aaqqissuussinissaq allanngortinniarlugu sulissuteqarnertik ingerlatiinnarpaat. Tamanna taamatut akissuteqarneq nuannerpoq, suleqatiginnikkusussusermik ersersitsivoq, tamannalu peqqutigalugu isumaqarpunga una suliassaq Kattusseqatigiit siunnersuutaattut Akileraartarnermi Ataatsimiititaliami eqqartorneqariarluni taava pisariaqartinneqarpat suleqatigiissitaliortoqarumaarpoq. Suleriaaseq taamaappat Atassumminngaanniit kaammattuutigiuminartinneruarput.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Maannalu allamik oqaaseqartoqarnianngimmat, kisianni una erseqqissaatigilaartariaqassuara, tassa Inatsisartut suleriaasissaat maannakkut atuuttoq malillugu tassa ' 39-imi aalajangersarneqarmat, tassa Inatsisartut inatsisissaattut peqqussutissaatullu ilusilerlugit siunnersuutigineqanngitsut, maani inimi ataasiaannarlugit oqaluuserineqartarmata. Aatsaalli amerlanerussuteqarlutik partiit kissaatigisaat kissaatigineqarpat Ataatsimiititalimut aamma ingerlateqqinneqarsinnaassasoq.

Taamaattumik tassa naatsorsuutigisariaqarpoq ukioq 2000-imut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il. uani aalajangersarneqaqqullugit Naalakkersuisuninngaanniit Inatsisartunut noqqaassutigineqartut maani akuersaarneqartut, kisiannili una aamma paasivara, apeqqutit allat, apeqqutip massuma oqallisigineqarnerani saqqummersut, taakkua aamma Ataatsimiititaliami oqallisigiumaneqartut, aamma taanna akornutissaqanngilaq, kisianni tassa erseqqissaqqiinnassavara maannakkut tassa ukioq tullissaanut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il. taakkua maannakkut aalajangersarneqartussammata, suleriaaserput una malillugu. Taavalu aamma oqaaseqaqqikkumavoq Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq, takanna.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Paatsuungasoqaqqugu Atassup oqaluttuanut oqaatigissuara, Kattusseqatigiit suliassamik aappaagumut akileraarutitigut ilanngaatissanut tunngatillugu, nalinginnaasumik suleriaaseq najoqqutaralugu Akileraartarnermut Ataatsimiititamut innersuussimmata, taannalu suliassaq partiinit tamanit tapersersorneqarmat, Akileraartarnermut Ataatsimiititamut ingerlatinneqassaaq.

Unali akileraartarnerup tunngaviusumik allanngortinnissaa Inuit Aqatigiininngaanniit ilaatigut suleqatigiissitaliuunneqarnissaanik siunnersuutigineqartoq, Naalakkersuisuni ingerlatagut massakkut ingerlateriikkavut nangittumik suliarissavagut, kisiannili soorlu aningaasaqarnermut tunngassunik apeqqutini Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq qanimut ataatsimeeqatigisarlugu suleqatiginiarlugu aallartereertugut, annertuumik allannguisoqassatillugu Inatsisartut sinnerlugit ataatsimiititaliat susassaqartut tamatumani suleqatigineqarnissaat, periuseq taanna pissusissamisoortutut isigaarput, aammalu atorusullugu. Pisariaqartitsinitsigut Akileraartarnermut Ataatsimiititaliaq allanngorterisoqassappat allanngutaasussanik tamakkuninnga qanimut suleqatigineqassaaq ilisimatinneqartuassallunilu.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut siulittaasuat:

Taava tassa oqaaseqaqqittoqarumanngilaq, taamaalillutalu oqaluuserisassap tullianut tassa ingerlaqqissinnaanngorpugut.