Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 16-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 12. maj 1999 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassaq imm. 16

 

Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut.

(Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeerinninneq)

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ataatsimiinneq ammarpoq. Ullumikkut 12. maj, tassa ullut ataatsimiiffiusut pingajuanni Inatsisartut sammisassarivagut oqaluuserisassat marluk.

 

Tassalu siullermik imm. 16: Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut. Ullumikkut siullermeerneqartussaq, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisumit Alfred Jakobsenimit saqqummiunneqartussaq. Kiisalu imm. 12: 1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuut, ullumikkut aamma siullermeerni­agassarput Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisumit Josef Motzfeldtiimit saqqummiun­neqartussaq.

 

Ullormulli sammisassagut aallartivitsinnagit ippassaq Atassut sinnerlugu Otto Steenholdtip Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut isummerfigisassanngorlugu saaffiginnissutigisimasaa, tassalu maani ataatsimiittar­fimmi partiit issiavilersorneqarsimanerannut tunngasoq qanoq isummerfigineqarsimanersoq pillugu una nassuiaatigeqqaassavara.

 

Partiit ataatsimittarfimmi issiavilersornerat Siulittaasoqarfittaami ulloq 10. marts sammineqaqqaarpoq. Siulittaasunngortup ukiuni arlalinni maani Inatsisartuni ileqquulersimasoq naapertorlugu ilisimatsitsis­sutigimmagu partiit Inatsisartunilu ilaasortat ullumikkutut issiavilersorneqalersaartut, tamannalu aqaguaniit tassa 11. marts atuutilissasoq. Siulittaasup, tassalu uanga, taamak iliornialersaalerninnut tunngavigivara partiit naalakkersuisooqatigiilersut ataatsimiittarfimmi issiavinni saarlerni inissaqartaler­simanerat ileqqunngorsimammat. Tamannalu naalakkersuisooqatigiit nikinneranni maannamut aamma malinneqartalersimammat. Taamatut Siulittaasoqarfimmi ilisimatitsineq akerlilerneqanngilaq, tusaatissatulli tiguneqarluni.

 

Taamaattorli Atassut sinnerlugu Otto Steenholdt 11. marts kingorna issiavilersorneq uterfigineqaq­qissasoq saaffiginnissutigisimavaa. Ataatsimiitarfimmi issiavilersorneq Inatsisartuni qanoq sivisutigisu­mik ilaasortaasimaneq najoqqutaralugu, aaqqinneqaqqullugu kiisalu Nunani Avannarlerni parlamenti­mi atorneqartoq aamma malinneqaqqummagu.

Oqaatigissavara saaffiginnissut taanna Siulittaasoqarfimmut tamarmiusumut oqaluuserisassanngortin­neqaqqinnissaa pisariaqarsorinagu nalilertariaqarsimagakku. 11 martsimi ilisimatitsineq akerlilerne­qanngitsoq tusaatissatut tiguneqarsimammat, piffissarlu taamak sivikitsigisoq qaangiutiinnartoq allanngortinneqassasoq ilimaginngilluinnarakku. Tamannami ullumikkut aamma uppernarsivarput, Siulittaasoqarfimmimi Atassut sinnerlugu Otto Steenholdtip saaffiginneqqissutigisimasaa pillugu maannalu ataatsimiinnerput sioqqutitsiarlugu aalajangerneqarpoq ataatsimiittarfimmi issiavilersorneq ullumikkutut ingerlaannassasoq. Siulittaasoqarfimmiut isumaqarmata ileqqunngorsimasoq partiit naalakkersuisooqatigiilersut ataatsimiittarfiup aamma saavatungaaniittassasut, ileqqorlu tamanna maannamut aamma malinniarneqartuartarsimammat.

 

Taamaattumik Inatsisartuni qanoq sivisutigisumik ilaasortaasimaneq aamma najoqqutarineqartas­sanngitsoq Siulittaasoqarfimmi ullumikkut aalajangiunneqarportaaq. Taamatullu Siulttaasoqarfimmi aalajangerneq pillugu nassuiaateqareerlunga neriuutigivara oqaluuserisassanut pingaaruteqarnerusunut ingerlaqqissinnaanngorluta.

 

Naatsumillu aamma una ilisimatitsissutigissavara, tassa Siulittaasoqarfiup aamma aalajangermagu ataatsimiititaliat assigiinngitsut ataatsimiittarneri ataasinngorpaminngaaniit tassa 17. maj taamaallaat inassutigineqarmat sisamanngornikkut tallimanngornikkullu, pisariaqaraa-ngallu arfininngornikkut aamma ingerlanneqartarnissaat. Tamanna patsiseqarpoq Inatsisartuni partiit ataasinngorneq, marlunngorneq pingasunngornerlu ullormut oqaluuserisassatik pillugit sukumiisumik gruppiminni assigisaanilu piareersartarniarnissaat.

 

Tassalu maannakkut Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut, siullermeerneqartussaq Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersui­sumit saqqummiunneqartussanngorpoq, Alfred Jakobsen takanna.

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Tassa Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut maanna Naalakkersuisuninngaaniik saqqummiutissavara, Inatsisartunut siullermeerlugu oqaluuserisassanngor­nissaa siunertaralugu.

 

Ullumikkut meeqqat peroriartornerat kinguaariit marlussunnguaannaat matuma siorna meeqqat peroriartortarnerannit malunnaatilimmik allaaneruvoq. Inuiaqatigiittut ineriartornitsinni peror­saariaa­serput allanngoriartorsimavoq, ilaqutariittullu ileqqugut allanngoriartortuarlutik, tamakku­lu meeqqat inuusuttullu nammineernerulersinneqarnerannik nassataqarsimapput. Inuunerminni tunngavissaminnik nassaarniarnerminni nammineq peqataanerusariaqalersimapput, inuunermilu aqqusaagassarpassuit nutaallu naapinnissaannut naammattumik pisinnaasaqalerniarnerminni periusissaminnik namminneq ineriartortitsisariaqalersimallutik. Meeqqallu sanngiitsut isumagine­qarnermikkullu sumiginnagaasut amerliartorlutillu saqqumineruleriartorput.

 

Taamaattumik meeqqat namminneq sinnerlutik oqaaseqartartussanik illersuisigisinnaasaminnik atorfissaqartitsipput. Meeqqallu peroriartornerminni innimiillisaarfigineqarsinnaanerat pinaveer­saartissallugu pisariaqarpoq, tunngaviusumik pisariaqartitaasa paasineqarnissaat, meeqqallu aalajangiinernut namminneq sunneeqataasalernissaat qulakkeerneqartariaqarluni. Tamanna meeqqap pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaanni rseqqissarneqar­poq, meeqqallumi pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut taanna Nunatta atsioqataaffigisimavaa. Isumaqatigiissut tunngavigalugu suliniuteqarnerit meeqqanik attuumassuteqartut tamarmik meeqqamut pitsaanerusus­saq eqqarsaatigalugu ingerlanneqartassasut erseqqissarneqarpoq.

 

Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit meeqqat tusaaniarneqartarnissaat, inatsisiliornermi meeqqat pisariaqartitaasa pisinnaatitaaffiisalu isiginiarneqartarnissaat, meeqqat ulorianartorsiortut misik­karissullu immikkut ittumik suliniuteqarnermi ilanngunneqartarnissaat, kiisalu naggataatigut inuiaqatigiit aaqqissuussaanerannut meeqqat peqataanerulernissaat qulakkiissavaat.

 

Kinguaariit tulliuttut aqqusaartarumaagassaat naapittarumaagassaallu pilerinartunngorlugit, ilusilersor­luarlugit aaqqiiviginiarnissaat pingaartorujussuuvoq. Tassaniipporlu nukissaq pingaar­toq. Ilusilersuillu­arneq attatiinnarneqassappat inuiaqatigiit meeqqanut inuusuttunullu inissaqartit­sisariaqarput, kiisalu meeqqanut inuusuttunullu periarfissaqartitsisariaqarlutik. Meeqqat inuiaqa­tigiinni pimoorullugu inooqatigineqassapput, namminerlu inooqataasutut isigalugit, namminerisa­minnik pisinnaatitaaffeqar­tut, kiisalu tamatumunnga peqatigitillugu meeqqat sanngiitsut uloria­nartorsiortinneqartullu isumannaat­sumik atugaqarnissaat ineriartornissaminnullu periarfissaat qulakkeerlugit.

 

Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit Nunatsinni meeqqat taamatut inissisimanerat nukittorsassa­vaat, meeqqanut namminernut, minnerunngitsumillu inuiaqatigiinnut kalaallinut iluaqutaasussa­mik.

 

Inatsisissatut siunnersuut ukiumut ingerlatsinermut aningaasartuutinik 3,6 mio. kr.-inik nassata­qassaaq. Aammattaaq pilersitsinermi aningaasartuutit 600.000 kr.-iussapput.

Siunertarineqarpoq Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit nammineq ingerlasuussasut, aningaasa­nut inatsimmi namminerisaminnik pingaarnermik kontullit.

 

Aningaasaliissutit taakku aningaasaliissutigineqarnerisigut meeqqanut inuusuttunullu tunngasunut aningaasaliissutaareersut ikilileriffigineqassanngitsut kaammattuutigineqarpoq.

 

Inatsisissatut siunnersuutip allaffissornikkut kingunerissavai Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit allattoqarfissaannik pilersitsineq, allattoqarfiullu inuttarissavai allattoqarfiup pisortaa, siunnersorti kiisalu allatsi. Aammattaaq ininik tamatumunnga naleqquttunik attartornissaq kingunerissavaa.

 

Inatsisissatut siunnersuut manna susassaqartunut tusarniaatigineqarsimavoq. Tusarniaanermut akissutit pisariaqarnera naapertorlugu ilanngussorneqarsimapput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Inatsisartunut sukumiisumik oqallisigisassanngor­tippara.

 

Tommy Marø, Siumup oqaaseqartua:

Aallaqqaasiutigalugu Siumup tungaaniit Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pilersinneqarnissaannik Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerannut qujarusuppugut. Siumumi isumaqarpugut pisariaqartinne­qarluinnartumik utaqqineqartumillu maanna Naalakkersuisut saqqummiussisut.

 

Taamaattumik siunnersuut Siumup ilassilluarusuppaa, tamakkiisumillu akuersissutigiumallugu.

 

Inuiaqatigiinni uagutsinni, ingammilli aamma nunarsuaq tamaat eqqarsaatigalugu, inuiaqqatigiinni meeqqat inatsisitigut illersugaanissaat pisariaqarluinnarpoq. Ukiorpassuarnimi meeqqat inuttut naleqassuseqarnermikkut innarliivineqartuartarnerat tamatuminnga pisariaqalersitsimmat.

 

Ukiut arlalissuanngoreerput nunat tamalaat kattuffissuata FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu meeqqat inatsisitigut illersorneqarnissaat sulissutigilermaguli. Aammalu 1993-imi meeqqat inatsisitigut illersorneqarnissaat pillugu konventioni Nunatsinniit akuersissutigineqareersimavoq.

 

Immitsinnut qiviarutta, inuiaqatigiinnilu pisartut alianartut, ilaatigut meeqqat inuttut naleqassuseqar­nerannik annertuumik innarliisarnerit, meeqqat piginnaatitaaffiinik suusupaginninnerit pisartut, taava aamma tamakku eqqarsalersittariaqarpaatigut. Pisartut ilisimaneqalersanngitsut suummitaava qanorlu annertutigisumik pisarsimappat, meeqqat inuttut naleqassuseqarnerinik innarliisitsisartut, qanoq iliuuseqartariaqarluinnalernitsinnullu pisariaqartitsilivissut.

Taamaattumik Siumup tungaaniit suliassaq manna ilungersunartutut pisariaqavissutullu isigigatsigu. Ukiarmili Naalakkersuisut siulittaasuata ammaanermini oqaasiisigut ilisimatitsissutigineqareersimavoq Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisoqarnissaa pilersaarusiorneqartariaqalersoq.

 

Siorna Naalakkersuisut Paarisa aqqutigalugu aaqqissugaannik isumasioqatigiissitsisoqarsimavoq meeqqanik sullissisut arlalissuit peqataaffigisaannik. Peqataasunillu kissaatigineqarsimavoq Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pilersinneqarnissaat.

 

Siornalu aamma Paarisa pillugu Naalakkersuisut Inatsisartuni nassuiaateqarneranni Meeqqat pillugit Siunnersoqatigiinnik pilersitsisoqarnissaa ilanngunneqarsimasoq Inatsisartunit taperserneqarluni oqaaseqarfigineqareersimavoq.

 

Suliap aallarteqqaarneraniit maanna inatsisissakkut saqqummiunneqartukkut ilusilersorneqarsimanera Siumup tamakkiisumik tapersissavaa.

 

Inuiaqatigiinni ineriartornitsinni, inuiaqatigiinni ileqqulersuutitsinni pingaartitassatsinnilu, pissutsit akuerisinnaasatta akuersorsinnaanngisattalu ineriartuaarneranni, inuiaqatigiinni meeqqat piginnaati­taaffeqarnermikkut, inatsisitigut illersorneqarnissamikkut, oqaaseqaqataanermikkullu periarfissinne­qarnissaat suliassaavoq siunitsinnut ajattaannarsinnaanngisarput. Maanna qanoq iliuuseqartariaqarpu­gut.

 

Inunnik isumaginninnermi, peqqinnissakkut pinerluttaalisitsinermilu suliaqartut ilisimasaat nalunaarso­ortagaallu aallaavigalugit ullumikkut ilisimaneqareerpoq Nunatsinni meeqqanut amerlaqisunut atugassarititaasut akuersaarneqarsinnaanngilluinnartut qanoq amerlatigisut.

 

Qularnanngilaq nunani allani meeqqat atugarliortut aliasuttullu tusagassiutitigut tusartaraa-ngatsigit amerlaqisut uissuummissutigisassagaat. Uagulli inuiaqatigiit ima ikitsigaluta pisartut amiilaarnaqisut tusartaraangatsigit taamaattussaannartut isigissanerpagut.

 

Naagga. Meeqqat inersimasutulli inuttut nalilittut illersorneqarlutillu piginnaatitaaffeqarput. Ilaqutariit­tut toqqissisimasumik inuusariaqarnerup sanioqqullugu pisoqartarnerani, assigiin-ngitsorpassuartigut aallaaveqarsinnaasartumi, meeqqat sakkortuumik, ilaatigut inuunermi sinnerani tarnikkut timikkullu ikilersorneqartarput, inuiaqatigiinni aalajangersimasumik pissuseqarfigisariaqakkatsinnik.

 

Ulluinnarni inuiaqatigiit sinnerlugit meeqqanik arlaatigulluunniit sullissisut, ilaanni artorna-ngaartunik alianartunillu qularnanngitsumik naapitsivigisartakkaminni suliaqartut, nersortariaqarput sulinerannilu tapersersortuarneqartariaqarlutik. Taamaappoq aamma meeqqat inuusuttullu namminneerlutik suliniaqatigiiffii eqqarsaatigalugit.

 

Naggataatungaatigut Siumup tungaaniit ilanngullugu oqaatigerusupparput piviusunngortitsiniarnermi suliap ingerlateqqinnerani Naalakkersuisunit eqqarsaatigineqarsinnaannginnersoq Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiiffiup allaffeqartitaaneranut atatillugu meeqqat inuusuttullu suliniaqatigiiffiisa pioreersut allaffeqarnikkut ikioqatigiissinnaanerat aqqutissiuunniarlugu.

 

Taama oqaaseeqarluta Naalakkersuisut sinnerlugit Peqqinnissamut Naalakkersuisup Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiiffiata pilersinneqarnissaannik inassuteqaataanut Siumup tamakkiisumik tapersiinera nalunaarutigaarput.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Kalaallit Nunaanni Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunner­suummik Naalakkersuisup saqqummiussinera tusarnaareerlugu ima oqaaseqaateqassaanga.

 

Siullermik, taamaattuaannarsimavoq. Kinguaariit marlussuit matuma siornagut meeqqat alliartortar­nerat malunnartumik allaajuaannarsimavoq. Meeqqat inissisimaffissaminnik ujaasinermi peqataatinne­qarnerujuaannarsimapput. Taamatuttaaq meeqqat piginnaassutsinik naammattunik ineriartortitsiuaan­nartariaqarsimapput.

 

Aappassaanik oqaatigissavara, peqareerput. Meeqqat oqaaseqartoqareerput, angajoqqaaqarput. Taavalu ilinniarsimasorpassuaqarpoq ilinniartitsisut, perorsaasut, isumaginninnermi sullissisut, tusagassiortut allarpassuillu. Meeqqanut tunngatillugu namminneq kajumissutsiminnik suliniuteqarniar­lutik imaannaanngitsunik iliuuseqartartunik.

 

Inatsisivut aqqutigalugit taamatuttaaq inimi maani meeqqat pisinnaatitaaffiinik qulakkeerinninniarluta iliuuseqartaqaagut. Iliuutsit meeqqanut tunngasut tamarmik tamatigut meeqqanut pitsaanerpaasussat aallaavigalugit suliarineqartarput.

 

Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pilersinnissaanut immikkut ittunik tunngavilersuutissaqanngilaq. Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinnik pilersitsinissamut Naalakkersuisup saqqummiussaa tunngavilersorluagaanngilaq. Taamatuttaaq inatsisissatut siunnersuummi saqqummiunneqartumi Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiivinik pilersitsinissamut immikkuullarissunik tunngavilersuutigine­qanngilaq.

 

Inatsisissatut siunnersuummi ' 6-imi Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit suliassaat erseqqissarne­qarput. Immikkoortut qulit naatsorsuutigineqarput, immikkoortulli qulit tamarmiullutik ataatsimooruti­gisaat tassaavoq tamarmik isumagineqareernerat.

 

Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pitsaanerusumik ingerlassinnaasaat suuppat? Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinnik pilersitsinissamut tunngavilersuut tassaasariaqarpoq Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit suliassaqarsimanerat, imaluunniit ullumikkornit pitsaanerusumik ingerlatsisinnaa­nerat. Tunngavilersuutinilli taamaattunik Naalakkersuisup saqqummiussaani imaluunniit inatsisissatut siunnersuummi kiisalu inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatini ersittoqanngilaq.

 

Siunnersuutip aningaasartasssai. Akerlianilli erseqqilluinnartumik takutinneqarpoq Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit aningaasartuutaasussaasut. Ukiumut kr. 3,6 mio. aallartinnissamut kr. 600.000,­00 ilanngullugit. Makkua atorfinitsinneqassapput. Siulittaasoq tamakkiisumik aningaasarsiaqartitaq, allattoqarfiup pisortaa, siunnersorti aamma allatsi. Taamatuttaaq ininik naleqqutunik pissariaqassaaq peqarnissaa. Ila ingerlapallammat. Taavalu inassutigineqarpoq, aningaasaliissutit meeqqanut inuusuttunullu aningaasartuutaareersut ikililerneqarnerannik kinguneqassanngitsut. Ilami taamaattaria­qarpoq. Unneqqarissumik oqaatigalugu, inersimasut taakkua sisamat ullorsuaq naallugu piffissarlu tamaat sulerisassappat.

 

Piffissami aningaasaqarniarnikkut pissakilliorfiusumi siunnersuut piisaarpaloqisoq ilimagisamit inimi maani amerlanerussuteqartunit akuersissutigineqassagaluarpat, taava Atassummit inassutigerusussa­varput oqaluuserisaq ukiaanerani ataatsimiinnissamut kinguartinneqassasoq aningaasartuutissat aappaagumut aningaasanut inatsisissap pingaarnersiorneqarnerani tamarmiusumi ilaatinneqarniassam­mata.

 

Avatangiisinik suliaqartut 20-it. kr. 3,6 mio. taakkua avatangiisinik suliaqartartut 20-t atorfinitsissin­naagaluarpagut, kommuninullu tamanut agguartaarlugit. Avatangiisinik suliaqartut taakkua, kommuni­ni ataasiakkaani sulisorineqareersut, meeqqat ajornartorsiuterpassuallit taakkualu angajoqqaavi taamatulli ajornartorsiuteqaqisut ornittarlugit sullissinnaavaat. Tamanna meeqqanut atugarliornerpaa­nut piviusumik ullullu tamaasa tapersersuutaassaaq.

 

Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinnut, aap. Atassut Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinnik ukiuni sisamani misileraateqarnissamut akuersaarumavoq. Finn Karlsen 1995-imi ukiakkut ataatsimiinner­mili Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinnik pilersitsinissamik siunnersuuteqaqqaartuuvoq. Kisianni Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit akuersaarumasavut angalanermi ajunngitsorsianik, ataatsimiin­nersiutinik sulinermilu iluanaarutissaagaluit annaaneqarnerinut ajunngitsorsiassanik toqqammaveqas­sapput. Allattunik ikiorteqarneq Paarisamit pissarsiarineqarsinnaavoq.

 

Qanoq aningaasartaqassava. Immaqa kommunini avatangiisinik suliallip ataatsip aningaasarsiaata taamaaqatigisaanik aningaasartaqassaaq. Meeqqat suna iluaqutissarsiffiginerussavaat. Qularnanngit­sumik kommunimi avatangiisinik suliallip aningaasarsiassaata aningaasartuutiginera.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuut inimi maani aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaanni oqaluuserineqartussanngortipparput.

 

Asii Narup Chemnitz, IA-p oqaaseqartua:

Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip siullermeerne­qarnerani IA-nit imaattunik oqaaseqarusuppugut.

 

Nuannaarutigaarput Peqqinnissamut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq inatsisissamut siunnersuum­mik saqqummiussaqarmat meeqqat pisinnaatitaaffiinik, pisariaqartitaannik soqutigisaannillu illersuinis­samik siunertaqartumik. Inatsisissamut siunnersuut taamatut isikkoqarluni akuerineqassappat kingunerisussaassavaa meerartatta Nunatsinni saqquminerulernissaat. Taannaluunniit immini nuannaarutissaavoq.

 

IA-ni isumaqarpugut angisuumik pisussaaffigigipput inuiaqatigiit ima aaqqissuullugillu ineriartortissallu­git meerartagut peqqissumik ineriartortissinnaaqqullugit periarfissaqartitsissalluta. Pisussaaffigaarput inuiaqatigiit tunngavilissallugit pitsaanerpaamik periarfissiisut meeqqat timikkut, misigissutsimikkut inooqatigiinnikkullu ineriartortuarsinnaaqqullugit.

 

Periarfissiissaagut meeqqat kikkulluunniit inuuneqarsinnaassasut piginnaasaminnik tamakkiisumik atuisinnaallutik. Periarfissiissaagut meeqqat inuttut naleqassutsiminnik ilisimaarinnittunngortillugit ineriartorsinnaassasut imminnullu tatigisunngorlutik. Qulakkeerniartussaavarput meeqqat pinngorartit­sisinnaanertik katannagu ineriartortittuarsinnaassagaat. Taamatuttaaq peqataaffigissavarput alaper­naatsuunertik pigiuarlugu atorluartassagaat, paasisaqarnissamut aqqutissiuussissammat.

 

Apeqqutaavorlu qanoq iliornikkut anguniakkat taakku angulertorsinnaassanerigut Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinnik pilersitsinikkut. Siunnersuisoqatigeeqalernissaq meeqqanut suliniutinut allanut ilanngullugu oqallisigisariaqarpoq. Suliniutit suut pingaarnerutillugit ingerlariaqqinnissaq aalajangivit­sinnagu. Oqallinneq taamatut sammivilik pingaaruteqaqaaq. Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisinnaanermut siunnersuut oqallinnissamut aallarniutaasinnaakutsoorpoq.

 

IA-ni apeqqutigisimavarput ullumikkut inatsisissamut siunnersuut suminngaaniit aallartiffeqarnersoq. Naalakkersuisut siulittaasuata Jonathan Motzfeldt-ip Inatsisartunut 1998-imi ammaanersiorluni oqalugiarami ilanngullugu oqaatigivaa Naalakkersuisut inatsisissamut siunnersuummik upernaaq manna saqqumiussaqarniarumaarlutik, Børnerådeqarlernissamut Børneombudsmandeqalernissamut imaqartussamik. Naalakkersuisut siunnersuut Inatsisartunut apuuppaat. IA-mi maqaasisaqarpugut. Tassaavorlu Inatsisartuni tunngaviusumik oqallinnissaq meeqqat piginnaatitaaffi pillugit, inuiaqatigiinni ullumikkorpiaq meeqqanut atugassarititaasut meeqqallu inissisimanerat pillugit. Tamatuminnga oqallinnerit inuiaqatigiinnit tamanit ingerlanneqassaaq meeqqanullu toqqaannartumik susassaqartut akornanni.

 

Inatsisissamut siunnersuut, Inatsisartuni tunngaviusumik oqallinnermik aallartissuteqarnani aallartip­poq. Assersuunneqarsinnaavoq illuliornermi pujoorfik siulliunneqartuuppat illup toqqavissaa suli sananeqarsimanngitsoq. IA-mi isumaqarluinnarpugut allannguutit naqqanit aallartittut, amerlasuunik peqataaffigineqartut kimeqarnerpaajusartut sunniuteqarnerpaat. Taamaattumik innuttaasut oqallise­qatigerusuppagut manna pillugu, inuit oqartussaaqataanerata anersaava malillugu.

 

Maluginiarsimavarput inatsisissamut siunnersuummut tusarniaanerit piffissakitsitsisorujussuullutik ingerlanneqarsimasut. Tamatumap kingunerivaa tusarniaavigineqartut amerlasuut utimut nalunaarute­qarsimannginnerat. Immikkut maluginiarsimavarput KANUKOKA-p tikkuarsimammagu tusarniaa­sarnermi piffissaliunneqarnissamik Naalakkersuisunut isumaqatigiissutit matumani malinneqarsimann­gimmata. Kommunit meeqqat inuusuttuaqqallu isumagineqartarnerannut annertuumik akisussaaffe­qarnerat innersuussutigalugu IA-niit pingaaruteqarluinnarsorivarput kommunit naliliinerat tusarniaa­nikkut Inatsisartunut apuunneqarnissat. Inatsisartut tunngavissarissaarnerulissagatta Siunnersuisoqati­giinnik pilersitsinissamut pisariaqartitsinerup nalilernissaanut suliniaqatigiiffinnullu pioreersunut sanilliunnissaanut.

 

Tusarniaasimanerit eqqartortillugit apeqqutigerusupparput, sooq meeqqat toqqaannarnerusumik tusarniaavigineqarsimanngillat, soorlu inatsimmi taamaaliortoqartarnissaa oqaatigineqartoq.

 

Ilanngullugu maluginiarsimavarput inatsisissamut siunnersuutip aningaasartassai. Siunnersuutigineqar­poq Meeqqanut Siunnersuisoqatigiit ukiumut kr. 3,6 mio.-nik aningaasartaqassasut. Pilersinneqar­neranilu immikkut kr. 600.000,00-nit qinnutigineqarlutik. Aningaasartai eqqarsaatigilluarlugit aalajangiiffigineqartariaqarsorivagut aningaasartuutissat eqqartornerini.

Ilanngullugu oqaatigissavarput taakkununnga erseqqinnerusumik missingersuutinik maqaasisaqaratta.

 

Pissutsit siuliani eseqqissaateqarfigeriikkavut innersuussutigalugit IA-nit siunnersuutigissavarput inatsisissamut siunnersuutip upernaaq manna taamaallaat siullermeerneqarluni oqaluuserineqarnissaa. Siullermeerneqarnerata kingorna tusarniaanerit, inuiaqatigiinnillu oqallinnerit ingerlanneqarsinnaassap­put.

 

Uagut isumarput malillugu ataatsimiititaliat arlaqartut siunnersuummut susassaqartutut oqaatigisaria­qartut. Isumaginninnermut, peqqinnissamut, atuartitaanermut kultuureqarnermullu ataatsimiititaliat. Siunnersuutigerusupparpullu siunnersuut taakkunani oqaluuserineqarlunilu suliarineqassasoq.

 

IA-nit inatsisissamut siunnersuummut ippigisaqarlutalu apeqqutissaqarpugut. Kissaatigissavarpullu taakku ataatsmiititaliani ilanngullugit oqaluuserineqarumaartut. Sooq siunnersuisoqatigiit siulittaasuat Naalakkersuisut siulittaasuannik toqqarneqartassava, Naalakkersuisunik tamarmiusunik pinnani? Sooq DK-mi Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat aamma Island-imi Meeqqat pillugit Ombudsmand-i toqqaanissami naliliisartutut ilaasortaassappat? Inatsimmi malittarisassaqartariaqar­poq Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortassat kikkuusinnaaneri pillugu kikkut inassute­qartarsinnaassasut. Taamaaliornermi siammasinnerusumik suleriaaseqartoqarsinnaassaaq. Nunap immikkoortuini sisamani meeqqat oqaaseqartartussaannik toqqaanermi qulakkeerneqarsinnaassaner­luni Nunatta siammaseqisup inoqarfii tamaasa apuussiffigalugit sulisoqarsinnaassasoq. Imaluunniit tulluarnerunnginnerpa inoqarfinni tamani attaveqaataasussamik meeqqat oqaaseqartartunik toqqaa­soqassappat. Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit sulinertik pillugu ukiut tamaasa nalunaarusiortar­tussaapput. Inatsisartunut nalunaarusiortarnissaq tulluarnerunngila Naalakkersuisunut nalunaarusior­tarnermit.

 

Taamatut oqaaseqarluta IA-nit inassutigissavarput  siunnersuutip ukiamut aappassaaneerneqarlunilu pingajussaanik oqaluuserineqarnissaa taavalu aamma ataatsimiititalianut ingerlateqqinneqarnissaa innersuussutigaarput.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Kattuseqatigiinniit siunnersuut sukumiisumik misissoreerlugu imatut oqaaseqarfigiumavarput.

 

Siunnersuut tunngaviatigut tapersersoraluarlugu isumaqarpugut tuaviuusaavallaartoq. Minnerunngitsu­mik kommuninut qanimut suleqateqarneq pingaaruteqarluinnartoq eqqarsaatigalugu.

 

Ullumikkummi isumasiunerit nukingiunneqarpallaarsimapput. Tassami ullut ikittuinnaat periarfissiissu­tigineqarsimammata. Taamaattumik kommunit ilaat periarfissaqarsimanngillat misissueqqaariarlutik akissuteqarnissaminnut.

 

Suliassaq mianernartuummat peqqissaarullugulu sualiarineqarnissaa Kattusseqatigiinniit kaammattuu­tigissavarput.

 

Ullumikkut aningaasanik sipaarniarneq oqallisigineqartillugu pioreersut atorluarneqarsinnaanerat kaammattuutigerusupparput.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut misissorneqaqqaassasoq Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiiffik sumi inissisimassaguni inuiaqatigiinnut meeqqanullu pitsaanerpaassanersoq.

 

Soorlu kommunit aningaasatigut tapiissuteqarfiginerisigut, Namminersornerullutik Oqartussat ataannut inissinnagu, kommunilli ataannut misiliutitut inissinneqarsinnaassanersoq misissorneqartaria­qarsoraarput.

 

Ullumikkummi kommunit ilaat nammineq meeqqanut siunnersuisoqatigiinnik pilersitsereersimapput. Taakkualu ullumikkut inuit tikillugit pitsaasumik ingerlallutik.

 

Misissorneqarsinnaavoq Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiiffik kommunit ataani inissineqaraluarlu­tik, Namminersornerullutik Oqartussat ataanni aningaasaliiffigineqareertartut, soorlu Sorlaap Paarisallu qanimut suleqatigilluarneqarsinnaanerat.

 

Minnerunngitsumillu kommunit ataanni ingerlareersut SSPK-qarfiit qanimut aaqqissuuseqatigiinnis­saat pingaaruteqarluinnarpoq avaqqunneqarsinnaanatillu.

 

Erseqqissassavarpullu meeqqat atugarisaannik pitsanngorsaanissaq pingaartikkatsigu. Suliarlu nukingiussaavallaartutut nalileratsigu. Aningaasanillu malitseqartussaamat peqqissaartumik misissor­neqarnissaa pingaartipparput.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiinnit isummerpugut suliap aappassaaneernissaa pingajussaaneernissaalu ukiamut kinguartinneqassasoq.

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Eqikkaaniarnissara ajornakusuualaartorujussuunnguatsiarpoq, kisianni ataatsimut isigalugu partiit Kattusseqatigiillu maannakkut maluginiarpara siullermeerlugu oqaaseqarfigineranni una kissaatiginar­tikkaat Atassutikkormiut IA-kormiut Kattusseqatigiillu maannakkut siullermeeriarlugu upernaaq manna, taava ukiamut aappassaaneernissaa pingajussaaneernissaalu pisariaqartikkaat. Taavalu aasap ingerlanerani siunnersuutip uumap imarisaatigut allatigullu qanoq aaqqissuunniarneranut periarfissaa­sinnaasut misissorluarneqarnissaat tunngavilersuutigalugit. Taanna Naalakkersuisuninngaaniit akuersaartumik inussiarnersumillu tigorusupparput, aamma Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit taamatut siunnersuutigineqarneranut siullermeerluni saqqummiunneqarnera taamatut ingerlariaqqis­sappat aamma Naalakkersuisuninngaaniit ammaffigaarput suliareqqinnissaanut taamatut ingerlatissa­gutsigut.

 

Kisianni taava partiit Kattusseqatigiillu ataasiakkaartumik saqqummiussaannut tunngatillugu oqaatigerusuppakka ukua. Siumukkormiunut siullermik. Tamakkiisumik akuersissutigiumallugu, tassa partiiminngaaniit isummerfigineqarpoq. Taamatuttaaq aamma IA-minngaaniit, kiisalu aamma Atassutikkormiuninngaaniit aamma taamatut isummerfigineqarluni.

 

Taavalu aamma Siumukkormiuninngaaniit uparuarneqarpoq, kiisalu aamma Atassutikkormiut aammalu Kattusseqatigiinninngaaniit aamma pioreersut allaffeqarnikkut ullumikkut ingerlanneqartut meeqqanut inuusuttuaqqanullu kiffartuussisut, allaffeqarnikkut suleqatigalugit aaqqissuussisinnaanerat misissorneqaqqullugit. Taamatut kaammattuinerat aamma Naalakkersuisuninngaaniit taamatut tusaatissatut tiguarput, aammalu misissoqqinnissaa tassa taamaalillugu suliareqqinnissaanut ilanngutis­sapput.

 

Taavalu Atassutikkormiunut ukiut sisamanik misiligummik ingerlaqqaarnissaa Atassutikkormiuninn­gaaniit oqaatigineqarpoq. Aamma uani siunnersuutip taamatut saqqummiunneqarnerani aamma ilaatigut tunngavilersuutigineqarput ukiut siulliit taakkua sisamat atagallariarluni, taava ukiut sisamat qaangiuppata taava naliliiffigineqarumaarmat. Kisianni aamma ataavartumik ingerlanneqarnissaa taamatut aaqqissuussaalluni aallarteriarnissaa tassa Naalakkersuisuninngaaniit soorunalumi siuner­taraarput, assigiinngitsut aallartisarnissaata tungaanut pisariaqartumik aaqqissuuseqqinnissat, taakkua ilannguteriarlugit.

 

Taavalu siunnersuutip maannakkut siullermeerluni saqqummiunneqarneraninngaaniik ataatsimiititalia­mi ingerlateqqinnissaa partiit Kattusseqatigiillu aamma ilaatigut oqaatigivaat. Atassutikkormiut erseqqissumik oqaatigivaat Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamut suliarisassanngorlugu ingerlateqqinne­qarnissaat kissaatigigaat. Taannartaa aamma Naalakkersuisunin-ngaaniit akornutissaqartinngilarput. Taava IA-miuninngaaniit aamma kissaatigineqarpoq Isumaginninnermut Ataatsimiititaliamut kiisalu Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamut aammalu Kultureqarnermut Ataatsimiititaliamut misissugassann­gorlugu aamma suliareqqitasanngorlugu aamma taanna siunnersuutip inassutigigaa.

 

Kiisalu IA-mi immikkut apeqqutit assigiinngitsut saqqumiunneqartut, uani soqutiginaateqarluartutut tusaatissatullu tigorusuppakka aamma taakkua ataatsimiititaliamut suliareqqitassan-ngorlugit ingerlateqqinnerannut ilanngullugit eqqarsaatigilluarnissaat aamma kaammattuutigerusullugu.

 

Kiisalu IA-nut Kattusseqatigiinnullu immikkut aamma erseqqissaatigerusuppara Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit, pilersinniarneqartoq taanna arlaannaanulluunniit attuumassuteqarnani inissisima­nissaa uani siunertarineqarmat. Aammalu siunnersuutip uumap piareersarneranut atasumik suleqati­giissitaq siorna Naalakkersuisut pilersissimasaat. Tassani meeqqanut inuusuttuaqqanullu ulluinnarni annertuumik attuumassuteqartumik suliaqartut ilaasimammata piareersaaqataallutillu.

 

Kiisalu siunnersuisoqatigiit taamatut pilersinniarneqarneranut partiit ammasumik oqaaseqarnerat, ingammik ilaatigut uparuarneqarpoq piffissaq sivikippallaartoq uani tusarniaanermut piffissaliunneqar­simasoq. Kisianni tassa piffissarput kingumut utertissinnaanngilarput ajoraluartumik. Qinersereernerit kingorna piffissaq sivikitsuarakasik atorlugu Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinnissaanut piareersarfigisariaqarsimavarput. Taamaalillugulu aamma ilaatigut unaannaanngikkaluaq aamma allanut sunniuteqarsimavoq. Kisianni ajuusaarnarpoq soorunalimi piffissaq taamak sivikitsigisoq atortariaqarsimagatsigu tusarniaanermut. Aamma oqaatigisinnaavara taakkua tusarniaanermut akissutigineqartut aamma soorunalimi pisariaqartinneqarnerat tunngavigalugu ataatsmiititaliani ukunani innersuussutigineqartuni aammalu siunnersuutigineqartuni suliarisassanngoqqinnissaanut Naalakker­suisuninngaaniit taakkua aamma ilanngullugit aamma paasissutissiissutigineqarsinnaanerat ammaffigi­gatsigu.

 

Tassa taamatut siullermeerlugu oqaaseqarfigineqarnera eqikkaaffigilaarpara. Tassalu maluginiarpara amerlanerussuteqartut kissaatigigaat aappassaaneerneqarnissaa pingajussaaneerneqarnissaalu ukiamut kissaatiginartikkaat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Oqaatigineqareersutut aamma misissorluarumaneqarpat, pingaartumik aningaasartai allatigullu aamma ingerlanissaanut tunngasut taavalu aamma taamaalilluni ukiamut ingerlaqqissinnaanera aappassaane­ernissaa taanna ajornartorsiutitut suli isigineqanngilaq, soorlu aamma Naalakkersuisup taamak oqaatigigaa.

 

Kisianni oqaaseqarfigilaarniarpara apeqqut una nutaarsiassatut isigalugu. Allaat illuliatut pujoorfim­miik aallartittutut ilaatigut taagorneqarnera akuersaaruminaatsippara assut. Inuiaqatigiinni meeqqat illersugaanerat aammalu pisinnaatitaaffeqarfii inuiaqatigiinni kalaallitut ittuni. Uaguinnaanngitsut, Siumumi saqqummiuttarsimavagut aamma eqqaamaneqarpoq Siumup oqaluttuata kusanartumik oqaatigisaa 1993-imili Nunatsinni akuersissutigigatsigu meeqqat inatsisitigut illersorneqarnissaat, FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu meeqqat inatsisitigut illersorneqarnissaanik tunngaviliinera aqqutigalugu. Nutaarsiaanngilaq.

 

Aamma tusarniaatigeqattaarlugu kommuninut allanullu uteqattaartinnissaa, tassuunakkut innersuussu­tigissagaanni suliassamik kinguarsaanertut pisariaqanngitsumik uanga taarusuppara. Meeqqat Nunatsinni atugaat tusartakkavut aamma Siumup oqaaseqartuata ilaatigut oqaaseqarfigisamini taakkartugai maani uteqqissanngilagut. Nunatsinni meeqqat atugarliuutaat radiokkut atuagassiatigullu tusartakkagut annertoqaat. Meeqqat pisinnaatitaaffii taakkunaniittut naalakkersuinikkut pisinnaati­taaffigut taamaattut qularnaartumik, kusanartumillu inissinnissaat pisussaaffigaarput.

 

Neriuppunga ukiamut kinguartitsineq suliassap ilungersunassusianik sakkukinnerulersitsissanngitsoq, kisiannili suliassap kusanartumik inerniarneqarnerani katersuunniarfiugumaartoq.

 

Taamak oqaaseqarlunga neriuutigissavara naalakkersuinikkut assortuussutaanngitsumik suliassap inaarsarneqarnissaa piaartumik ukiaru naammassiniarneqarumaartoq, aammalu naammassinninniar­nermi tamatumani Naalakkersuisut Siumullu tungaaninngaanniik uagut peqataanissarput qularutigine­qassanngilaq.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Peqqinnissamut Naalakkersuisup akissuteqaataanut ilassuteqalaassaanga. Tassa annertoorsuarmik oqaaseqarfigineqartut assigiinngitsut oqaaseqarfiginngikkaluarlugit, kisianni IA-ninngaaniit oqaase­qartup maqaasisaqarluni oqaaseqarmat. Taannalu aamma inunnut isumaginninnermut sulianut attuumassuteqarluinnartuummat pinngitsoorusunngilanga akissuteqarfigilaassallugu. Aamma annikit­sunnguamik nassuiaateqarfigilaassallugu qanoq Naalakkersuisut ilanngullugu eqqarsaateqarnersut.

 

Ilumoorpoq meeqqat inuusuttuaqqallu pillugit oqallinneq annertooq ingerlanneqarsimammat Inunnik Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnisami Ataatsimiititaliarsuup sulinerani, aamma tamanna Inatsisartuni puigorneqassanngilaq. Inoqarfiit tamavimmit tikinneqarsimanngikkunik tamangajavimmik tikinneqar­simapput, aammalu tamakkunani ataatsimiinnerpassuarni meeqqat inuusuttullu atugarisaat oqallisigi­neqarsimallutik.

 

Inatsisartullu suliat tamakku, isummat assigiinngitsorpassuit malitseqartinniarlugit suliassaminni ilanngullugu aalajangereerpaat utoqqaat atugarisaat sammineqareerpata meeqqat inuusuttullu atugarisaat sukumiisumik aallartinneqassasut. Soorunami ullut tamaasa, ukiut tamaasa sukkulluunniit meeqqat atugarisaat sammineqartuartussaapput. Kisianni inatsisiliornerit inatsisitigullu aaqqissuussi­nerit tamakkiisut Inatsisartut suliassamittut isigaat tulliullugit.

 

Tamanna pillugu Naalakkersuisut pilersaarusiorpugut Inunnik Isumaginninnermut Pisortaqarfik aqqutigalugu, meeqqat ukiuat ukioq 2000-uvoq aappaagu. Tassanilu tamanna aamma malunnartinni­arlugu aamma Nunatsinni iluarsaaqqinnerput tunngavisseqqikkusullugu meeqqat inuusuttullu atugarisaat pillugit ataatsimeersuartitsissapput Naalakkersuisut nunarput tamakkerlugu ingerlanneqar­tussamik.

 

Taamaattumik IA-miit ujartorneqartoq oqallinnissaq, aammalu ataatsimoortumik qanoq iliuusissat taakkua Naalakkersuisuni arajutsisimanngilagut aamma suliarissallugit, massakkut suliarilugillumi aallartereersimavagut.

 

Ilanngullugu tassunga oqaatigilaassavara Inatsisartut Inunnik isumaginninnermut ataatsimiititaliaani suliassaammat. Tamatumani aningaasartassaasa nalilersorneqarnissaanik eqqaamalaaqqullugu, ukiuni qulini kingullerni meeqqanut tunngatillugu aningaasaliissutigineqartartut annertusiartorsimanngimmata. Akerlianilli pisariaqartinneqartunut naleqqiullugit ikiliartorsimallutik. Taamaattumik tamanna eqqaa­malaaqqullugu suliassat amerlaqimmata, aammalu siunnersuisoqatigiissat suliassaat imaannaanngim­mata aningaasatigut aporfissaqartinnaveersaarnissaat eqqaamasariaqassavarput.

 

Maliinannguaq M. Mølgård, Inuit Ataqatigiit:

Aap, una ilumoorpoq ukiuni arlalinngortuni meeqqat atugarisaat aamma oqallisigineqartarmata. Ingammik ukiut kingulliit taanna ersarissimavoq kisiannili taamatut suleriaqqinnissami aaqqissuussinis­sap tunngavissai qanorlu iluseqavinnissaa inatsisissallu qanoq ittuunissai, tassa toqqammavissai itinerusumik oqallisiginikuunngilagut, aatsaat maani tassa qaqinneqarput. Taamaattuminguna Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup kissaatigisimasaa tassaavoq tamakku itinerusumik oqallisigi­neqassasut aamma taanna inatsisissaq taamaalilluni maannakkut saqqumertoq oqallinnivimmik maani inimi aallarniutaasumik tunngaveqarsimanngilaq.

 

Kisianni nalunngilarput tamatta pisariaqartillugu taanna taamatut ittumik pilersitsinissaq, kisianni naqqaniik suliap oqallisigineqarluni ingerlannissaa taanna IA-niit pisariaqartutut isigivarput. Imaanngit­soq oqallisiginissaa isumaqatiginnginnatsigu.

 

Uani inatsisissami ilaatigut oqaatigineqartut ilagaat, soorlu kommunit immikkoortillugit imaluunniit nunat immikkoortuinut attaveqaatissat pilersinneqassasut takorloorneqartut. Ilaatigut qeqqani kommunit pingasut, kujataani kommunit sisamat, soorlu tamarmik ataatsimik attaveqaateqassasut taavalu avannaani kommunit arfineq marluk ataatsimik attaveqaateqassasut. Taava aamma apeqqu­serneqarsinnaavoq taamatut suliniaraanni qanoq sunniutissai annertutigissanersut imaluunniit annikitsigissanersut. Tamakkua isumaqarpunga oqallisissaasut aammalu kommunit tamatumani pinngitsoorneqarsinnaanngitsut inunnik qanimut sullissinermi, taakkua inuit atugaat qanimut nalunn­gimmatigit.

 

Tassunga ilanngullugu Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup oqaatigisaa pingaaruteqarluin­nartoq unaavoq, ilaqutariinnut siunnersortinik aamma pilersitsisoqarnissaa. Meeqqat atugai eqqartus­sagaanni annerpaarpaamik aallaaveqartarput ilaqutariinnik. Taamaattumik taakkua immikkut siunnersuisoqatigiinnik pilersitsiffiginiarutsigit taamalu imminnut attuumatigisut, qanoq taava inissisi­massaagut. Taamaattumik tamakkua aamma isumaqarpu-nga oqallisissaasut pingaartut kommunini nukiit atorluarniarlugit, aammalu pinaveersaartitsinerni nukiit atorluarniarlugit agguluttorpassuarnik pilersitsinianngikkutta suleqatigiinnerit ersarissut isumaqarpunga tamatumani pisariaqartut.

 

Aamma uani meeqqat atugaanni ukiuni kingullerni oqallisaasartoq angajoqqaat meeqqaminnut piffissaqarpallaannginnerat aamma isumaqarpunga tamatumani pingaartorujussuusoq taamatut siunnersuisoqatigiinni pilersitsinissami meeqqat atugaanni tunngasunik oqallinnermi ilanngunnissaat.

 

Uani IA-ninngaaniit taamatut ukiamut aappassaaneernissaanut kinguartitsinissami patsisitta ilagivaat, aatsaat inatsit taanna atulersussatut siunnersuutaammat 1. januar 2000-mi, taamaattumik Jonathan Motzfeldt-ip oqarneratuut qularnaartumik peqqissaartumillu suliarissagutsigu soormi ukiamut akueriinnarnianngilarput. Ukua apeqquterpassuit aamma partiinit saqqummiunneqartut qulakkeerni­arlugit, taavalu tamatta isumaqatigiilluta ataatsimoorussamik torersumik suliatta 1. januar 2000 aallartinnissaa siunertaralugu.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit:

Isumaqarpunga ilumoortoq taanna tamarluinnatta, taanna isumaq tapersersorparput. Tassa Malii­nannguaq M. Mølgård-ip oqaasissakka amerlanerpaat oqaatigai. Isumaqarluinnarpunga pingaarute­qarluinnartoq taamak pingaartigisumik suliamik aallartitsissagaanni aammalu tunngavilersuissagaanni innuttaasut peqatigilluinnarlugit tassani oqallinneq aallartittariaqarpoq. Tamattami qineqqusaarnerup nalaani innuttaasut namminneq ujartugaat, taanna pisimavarput innuttaasut sunilluunniit pilersitsiso­qaraangat oqallitinngippallaartarneri.

 

Aammalu Naalakkersuisunut siulittaasup oqaasia, taanna kommuninut suliakkersuiinnaraluaraanni suliamik asuli kinguarsaataaginnarsinnaanera. Taanna uanga isumaqapunga kommunit pitsaasumik suleqatigissagutsigit, kommunillu innuttaminnik ilisarisimannilluinnarlutik tunngavilersuillutik sulissappa­ta pinngitsoornata taakku suleqatissarivagut. Suliaq pitsaasumik ingerlassappat tassanngaanniik tunngavik aallartittariaqarmat, taamaattumik taanna avaqqunneqarsinnaanngilaq.

 

Aamma nalunngilara ukiualunnguit qaangiussimapput maani inunnik isumaginnittoqarfik misissuititsisi­mavoq meeqqat atugaat pillugit. Aalajangersimaqqissaartumik inuttaqartitsillutik misissuisitsitsisimap­put. Taassumallu misissuinerup inernera imak erseqqitsigisimavoq meeqqat ajornartorsiutaat sumik tunngaveqartoq, tassa angajoqqaani angerlarsimaffinnillu. Taamaattumik tamakku avaqqutiinnarlugit suliassaq qeqqatigut aallartissinnaanngilarput. Taamaattumik isumaqarpunga eqqartorluarneqaqqis­saartariaqartoq inuit attuumassuteqartut tamaasa suleqatigalugit.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Siullermik Peqqinnissaqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq nersualaarniarpara oqaatsit tusakkani aallaavigalugit kisiilluni oqarmat, kinguartitsinissaq isumaqatigalugu. Assut paasinnilluartu­mik pissuseqarnera qujarupparput.

 

Oqaaseqartunillinguna, pingaartumik Atassutip oqaaserisaa siulliullara imannak oqarmat. Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinni pilersitsinissamut Naalakkersuisup saqqummiussaa tunngavilersorlua­gaannginnerarlugu aallartimmat. Tassalu oqaaserisai uternagit imannak oqarmat, massakkut unitsikkallarlugu oqaluuserisassat piareersarluakkallu ukiamut ingerlateqqinniartigit. Tassunga isummamut illiunnerat IA-kormiut assorujussuaq aamma nuannaraara isummamut Atassummut qanittorujussuarmik oqarmata.

 

Taavali tikkualaagassaqarpunga ippigigakku IA-p saqqummiussisuata atuarnermini quppernermi siullermi qeqqani, iluatigilluinnaraluagara taanna oqaaseqarfigissanerlugu allugaa issualaarlara allorneqaraluartoq. Una allormagu. @Apeqqutaavorli qanoq iliornikkut anguniakkat taakku angulertor­neqarsinnaanerigut@ Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatiiinni pilersitsinikkut, taanna apeqqutaa iluatigigaluarakku. Soorluuna allanik oqaasissaqaraluartoq, siunnersuisoqatigiiginnaat naammassi­manngitsut itilisarnerunissaa iluatigigaluarlugu, tassa saqqummiussisup allormagu uterfigeqqissanngi­lara.

 

Kisianni tassaniittut uanga inequgigalukkakkit oqaatsit uterfigeqqilaarlakka, naak Naalakkersuisut Siulittaasuata pujoorfik taareeraluaraa. Uanga imannak oqarusukkama soorunami illuliornermi pujoorfik salliunneqartuuppat, illup toqqavissaa suli sananeqarsimanngitsoq, taanna silaannarmiik aallartittuni oqaluttoqariarluni, eqqarsartarama uanga pujoorfik tamatigorluinnaq nunamut tunngasuu­soq, maangaannaq tunnganani. Kisiannili siulliunneqarnissaa taanna eqqarsaatigineqarmat attorpal­laarnagu.

 

Taavali aamma una apeqqutaa, tassa IA-kkut oqaluttua suli sammivara, sooq meeqqat toqqaannar­nerusumik tusarniiavigineqarsimanngillat, soorlu inatsimmi taamak iliortoqarnissaa oqaatigineqartoq. Meeqqanik oqaraangatta ukiui taaneq ajoratsigit. Tassa uanga assorsuaq kissaatigissagaluarpara ernutaararsuara pingasunik ukiulik børnehavemi unnummut aperineqartuuppat, meeqqanik pillugit siunnersuisoqatigiit qanoq isumaqarfigaagit. Soorluukua IA-kkunni aammalu Siumukkunni uani ippigikujutannik tikkuagaqartut, soorlulu angajoqqaat qanoq iliuseqarpallaarsimanngitsutut tikkuar­torneqartut.

 

Soorlulu aatsaat una pilersinneqarpat angajoqqaarparujussuit eqiilersussatuut tikkuartorneqartut. Paasivara ajornartorsiuteqartoqartartoq, kisianni Atassutip oqaaseqartuata oqaatigisai angajoqqaat qanoq sunniuteqarsimaneri toqqammavigalugit. Nunamut tunngasumik oqaasii, oqaaseqarput taakkua marluk naammaginngimmatigit. Tassa ilaqutariittut toqqissisimasumik inuusariaqarnerup sanioqqullugu pisoqartarnera, Siumup oqaluttuata tikkuartorpaa. Aammalu inuit imaluunniit meeqqat inuunertik naallugu ikiligaasarnerat aamma eqqartorlugu. Soorunami taamak ittoqartarnera nalunngi­larput, kisiannili aajuna aamma nalunngisarput angajoqqaarpassuaqarmat suliassaminnik suliarinnillu­artunik. Kisianni ajoraluartumik ikittuinnaat qanoq iliornerisigut, soorlulu tamatta oqarfigineqartartu­gut angajoqqaat tamarmik taamaattut. Tassa taamaattumik IA-p oqaluttuata taanna apeqqut qaangiinnagaa, iluatigigaluarlugu taamatut naatsunnguamik ilalaarpara.

 

Asii Narup Chemnitz, IA-p oqasseqartuat:

Apeqqutigeqqaalaarlara taamaallaat Otto Steenholdt akisinnaavara imalluunniit taassuma saniatigut oqaatigerusutakka oqaatigisinnaavakka?

Siullermik oqaatigissavara nassuerutigalugu qulaatiinnarsimagakkit piaarinanga. Taamaattumik qujanaq eqqaasikkamma aamma imaqarpoq, soorunami aamma nassuiaateqarfigilaassavara. IA-mi imannak eqqarsarpugut. Ilisimavarput meeqqat tamalaarpassuarnik ajornartorsiuteqarput. Meeqqat inuunerat assigiinngitsorpassuarnik imaqarpoq, imaqartinneqartussaavoq. Aamma pisussaaffeqarpu­gut sutigut tamatigut ineriartortinnissaanik aqqutissiuussissalluta. Aamma nalunngilarput inuiaqatigiinni ullutsinni ajornartorsiuuteqartorujussuusugut inooqatigiinnermi minnerunngitsumik, taava ajornartor­siuterpassuit taakkua suut siulliullugit aaqqiiviginiassavagut. Taavalu tulleriinnilersiuilereerutta taava sakkut suut atorlugit, aqqutissat suut atorlugit aaqqiiniarsinnaavugut. Taamatut eqqarsaatersorluta, taanna apeqqutinngortissimavarput. Isumaqaratta aamma pissanganartuusoq tamakkiinerusumik oqallisigissallugit taakkua.

 

IA-ni imatut eqqarsartarpugut meeraq silaannaqanngitsumi inuunngilaq, angajoqqaaqarpoq imaluunniit angajoqqaanut sinniisuullutik perorsaaasut. Taakkua aamma sunniuteqartorujussullutik annertuumik akisussaaffeqarput. Aamma inuiaqatigiinni uagut akisussaaffeqarpugut angajoqqaat kikkulluunniit sapinngisamik pitsaanerpaamik perorsaasinnaanissaat tunngavilissallugu. Uagut angajoqqaat akisussaaffiinik arsaarnianngilagut, kisianni suleqatigerusuppagut ikoqatigiittariaqaratta.

 

Inatsimmut siunnersuut iluatinnartorpassuarnik imaqarpoq, aamma taanna IA-ninngaanniik naqissu­seqqissavarput. Inatsisip aamma børnerådip takorloorneqartup suliassaa ataatsimilluunniit akerliler­sunngilagut, apeqqusiinnarparput massakkut imaluunniit suliassanik allanik pingaarnerusunik utaqqisoqarpa siulliuttariakatsinnik. Peqqissaarusulluta peqqissaarluinnarluta nalilersuerusukkatta taamatut siunnersuuteqarpugut ukiamut kinguartitsinissamik.

 

Aamma arajutsisimanngilluinnarparput FN-ip aalajangersagaa aamma Nunatta Inatsisartuisa naqissuserlugu akuersaarsimammassuk, Henriette Rasmussen-ip Isumaginninnermut Naalakkersui­suunerata nalaani. Taamatut akuersisimaneq pisussaaffiliivoq annertuumik aamma Nunatsinnut. Tassungalu atatillugu isumaqarpunga eqqaasissutigissallugu pissusissamisoortoq pisussaaffitta ilagisimammassuk imaluunniit ilagimmassuk aamma FN-imut ukiut sisamakkaartumik imaluunniit ukiut sisamat qaangiunnerisigut nalunaaruteqartassalluta. Nunat 190-it tassunga aalajangersakkamut akuersaarsimapput, nunat 80-it taamaallaat maannamut nalunaaruteqarsimapput. Uagut aamma nunatsinninngaaniit takussutissaqanngilaq nunat tamalaanut nalunaaruteqarsimasugut. Taamaattumik pisussaaffimmik naammassinnissinnaanngikkutta, taava atagu suliassat tullii suussanersut eqqarsaati­gilluaqqaalaariartigit.

 

Peqqissaarusunnermik oqaatsivut tunngaveqarmata, aallaaveqarmatalu erseqqissaqqikkusuppara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Soorunami akisussaaffitsinni maannakkut aamma eqqartuinitsinni, oqaatigissavara assorujussuaq akisussaassusermi angisuumik tigummisaqarluni misigisimanarpoq inuiaqatigiit 1993-imi inuit qinigaat, imminnut pisussaaffilersinnarlutik manna tikillugu piviusunngortinnagu suliassaq manna ingerlassimam­massuk ingerlakkatsigulu. Taamaattumik uani assortuussutissaanngitsumik maannakkut assortuussu­teqarpugut.

 

Siullermik suliaq torersumik suliarineqarsimanera apeqqusersimasutut pissuseqarpugut, taamaanngi­laq suliaq peqqissaartumik suliarineqarsimavoq. Kommunit suliassaqarnerat ulluinnarni tassuunakkut nalunngilarput ingerlanneqartoq. Kommunit assigiinngitsut aamma meeqqanik inuusuttunillu isumagin­ninneq ajunngitsumik ingerlammassuk. Ilaatigut Nuummi, Nuuk kommunitsialammik ukioq manna saqqummernera nuannersoq aammalu malunnartumik tassuunakkut inuusuttunut aamma suliniuteqar­toq. Toqqissiallannartorujussuuvoq nunamut tamarmut akissussaasuulluni kommunit taamatut suliassanik ingerlatsilluartut pillugit.

 

Aamma apeqqutit assigiinngitsut maannakkut saqqumiussorneqartut, udvalgimi akiortorneqarpata taanna pissusissamisoorpoq aamma tassani suliassaavoq.

 

Naggataatigut una oqaatigiinnarlara IA-p oqaluttuata oqaaserisaa ugguuna isumaqatigigakku. Angajoqqaat arsaarniarneqanngillat akisussaaffiinik, aamma taanna pineqanngilaq uani saqqumiussat­sinni. Meeqqat pisinnaatitaaffiinik erseqqissumik tassani suliniarneruvoq. Angajoqqaat amerlavallaa­qaagut meeqqatta ulluinnarni qanoq pisinnaatitaaffeqarnerannik allaat oqaluttuuttariaqalersimasugut annersassanngikkigut, asannittumik pissagigut ilinniagassaatigut piumasaatigut naammassissagivut. Angarlarsimaffimminninngaaniik arsaaginarlugit allanut nuussortuarneri, angajoqqaat qimanneranni atugarliortitaaneri allarpassuillu ullut tamaasa tusartuakkavut misissortariaqanngisavut annertunerusu­mik. Inuiaqatigiit aneersaaruluutitsinnut ilaammata, tamakkuupput uani periarfissamik nassaarniarnit­sinni naammassinninniarfiusut. Taamaattumik aamma siornatigut oqaatigisattut, suliassap kinguarsar­neqarnissaa kissaatiginnginnatsigu, suleqataalluarluta aappassaaneerneqarnerani naammassinninnis­saq ingerlavigiumaarparput.

 

Tommy Marø, Siumup oqaaseqartua:

Siullermiik oqaatigilaaginnassavara Otto Steenholdtimut, annermik Otto Steenholdtimut oqaasissa­qarpunga. Tassa nalunngilarput aamma maani oqaluttarfimmi Otto Steenholdti oqaaseqaraangami soorpianngitsorpassuarnik aniatitsisarpoq, taanna uagut susassarinngilarput. Kisianni una oqaluttarfik pingaaruteqartunik oqalliseqarfigitillugu isumaqarpunga apeqqutit taakkua qimanneqarpallaartanngin­nissaat. Uani aamma eqqarsaatigivakka, Otto Steenholdt oqarfigissavakkit uani pineqanngimmata meeqqat toqqissisimallutik angerlarsimaffillit. Naluara illit ilisimanerit meerarpassuaqarmat angerlarsi­maffiup avataanut inissinneqarsimasunik, taakkuuppullu aamma ikiugasasgut. Meerarpassuaqarpoq oqaatigilluaannarlugu meeqqat angerlarsimaffiup avataani inissinneqarsimasut 700-t missaaniipput. Ajornartorsiuteqarput, taamaammat arlaatigut piffissanngorpoq piffissami qaninnerpaaq atorlugu meerartatta arlaatigut qanoq iliuuseqarfiginissaat.

 

Aammalu una oqaatigissavara angajoqqaat meeqqaminnik perorsaalluarsimasut, uaguttaaq aamma qujarutigeqigatsigit. Aammalu una eqqaamassavarput kialluunniit nalunngimmagu angerlarsimaffimmi angajoqqaat arlaatigut ajornartorsiuteqartillutik aamma malugineqaqqajaasarmat meeqqat ilarpassua­qarmata meeqqat angajoqqaat arlaatigut ikiorneqartariaqartunik. Taamaammat aamma siornatigulli Sorlamminngaaniit aamma qaqissimavarput aamma tusagassiutitigullu nalunaarutigalugu, pisariaqar­poq maani Nunatsinni angajoqqaat imaluunniit oqaatigalugu ilaqutariinnik katsorsaavimmik pilersiti­nissaq. Taannalu aamma isumaqarpunga Inatsisartuni eqqarsaatigeqqittariaqaripput.

 

Daniel Skifte, Atassut:

Tassaana Isumaginninnermut Naalakkersuisup maanngaaniit oqaaseqarnermini tapersiilluni immaqalu aamma akuersissutigiaallaqqullugu apeqqut tapersiinermini oqarnera una ataaseq maluginiarakku naqqiuteqarfigilaarniariga.

 

Siullermik Paarisa immikkut tillægsbevillingimik akuersissutigineqartumik Inatsisartutigoortumik 1997-imi 1998-imoortumik 1999-imootumillu aamma aningaasanik inatsisitigut aningaasanut atugai allisinneqarsimapput, meeqqanut inuusuttunullu suliniarneq tunngavigalugu. Aappassaanik 1998-imi Nunatsinnut aningaasat kr. 6 mio.-nit tussimapput tips- og lottoloven, qallunaatut taamatut ateqarami, tassa tipsernermi aammalu lottornermi Nunatta pisartagassai DK-minngaaniit isumaqatigiissutaamma­ta. Ukioq mannalu kr. 12 mio.-nit, taakkua aningaasat tassaapput meeqqanut aamma inuusuttunut suliniarnermi atugassat. Taamaattumik imatut naliliineq ukiuni kingullerni meeqqanut inuusuttunullu aningaasat atugassat ikiliartortinneqarsimasunik oqarneq taanna eqquinngilaq, taakkua aatsaat taasakka eqqarsaatigalugit. Taassumap saniatigut maanngaaniik taassavara Sorlaap ingerlanera, taanna aamma niaqquma tunuaniippoq.

 

Taamaattumik uanngaaniit taamatut oqareerlunga erseqqissassavara Atassutip siunnersuutigineqartoq tunngaviatigut isumaqatigimmagu, kisiannili maani Inatsisartuni 20-it oqarput suliarineqarnera pipallappoq, suliareqqinneqarluariarluni ukiamut pineqaruni pitsaaneruvoq. Tassalu taanna aallaavi­galugu paatsuuisoqaqqunagu erseqqissaavunga. Ukiaru tulleriiaarinermi soorunami taanna qaffannis­saa qilanaarissagatsigu.

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Tassa kingullermut oqaaseqartumut oqaatigilaassavara aamma una isumassarsiaq, soorlu saqqummii­nerma ilaatigut oqaaserineqartut uterfigilaarlugit erseqqissaatigissavara una ukiarmi Naalakkersuisut Siulittaasuat september 1998-imi saqqummiussinermini ammaanermi maani Inatsisartut ataatsmiin­neranni eqqaammagu, taamanikkullu aamma Atassutikkut naalakkersuisooqataapput. Tamatumalu aamma siornatigut aamma Atassutikkut naalakkersuisooqataanngikkallarmata aamma IA naalakker­suisooqataasimapput. Taamaattumik akissussaaffeqatigiinneq uani inimi maannakkut paaseqatigiiffiu­soq nuannaarutigaara Naalakkersuisut sinnerlugit. Aammalu maannamut oqaaserineqartut immikkut oqaaseqarfiginngikkaluarlugit taamaattoq 1. jan. 2000-iminngaaniit aallartittumik Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiinni maani Inatsisartuninngaaniit taperserneqartumik pilersitsineqarnissaq maannak­kut siullermeerutaasumik uumap siunnersuutip eqqartorneranik ataatsimoortumik isumaqatigiissutigi­neqartoq maluginiarakku.

 

Kiisalu naggataarutaasumik aamma ilanngullugu oqaatigerusuppara soorunalimi Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit taakkua pilersinneqarneritigut angajoqqaatut uagut nammineerluta meeraqartuu­sugut pisussaaffigut akisussaaffigullu imaanngilaq taassumunnga tunniutiinnarniaripput, naamerluinnaq. Inuiaqatigiittununa siunissaq ungasissoq isigalugu maannakkut Naalakkersuisuninngaaniit inuiaqatigiit­tut nukittuunngorsaqqinnissarput siunnerfigalugu aamma atortorisinnaasagut sakkugisinnaasagullu ilaatigut maannakkut sanaqqillugit ingerlakkigut. Taamaattumik taanna sakkussat ilagivaat, taamaattu­mik oqaaserineqartut aammalu siunnersuutip taperserneqarneranik qujallunga taamatut oqaatsikka naggaserpakka.

 

Johan Lund Olsen, Ataatsimiinnermi aqutsisoq:

Tassa taamaalilluta imm. 16, Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit pillugit Inatsisartut inatsisissaanut siunnersuut, maannakkut siullermeerneqarnera taanna erseqqissarpara maannakkut siullermeerneqar­nera naammassivoq. Isumaqatigiissutaasorli aajuna erseqqissoq, tassa ukiamut aappassaaneerinnin­neq pingajussaaneerinninnerlu ingerlanneqassaaq. Ukiallu tungaanut ataatsimiititaliat assigiinngitsut pingasut aamma isumasiorneqassasut matumani aamma isumaqatigiissutigineqarpoq. Tassa Isumagin­ninnermut Ataatsimiititaliaq, Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq kiisalu aamma Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaq.

 

Oqaluuserisassaq naammassivoq.