Marlunngorneq 1. maj 2001, nal 10:08.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 7.

Naalakkersuisunikkut sulinermut aningaasatigut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

 

Ataatsimiinermik aqutsisoq: Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Augusta Salling.

 

 

Augusta Salling, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

Taavalu tullinnguullugu oqaluuserisinneqassaaq immikkoortoq 7, naalakkersuisunikkut suliner­mut aningaasatigut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut, saqqum­miussissaarlut Naalakkersuisut Siulittaasuat Jonathna Motzfeldt, takanna.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Siullermik oqaaseqartinnanga qujavunga Inatsisartut Siulittaasuata pilluaqqussutaanut, Nammi­nersornerulernitsinni ukiut ukiut 22-nngortut, ulloq nuannersoq eqqaamasarput aamma ullumik­kut pingaartillugu nalliussissavarput, aamma sulisartut ullorsiorneranik aamma taamatut pilluaq­quvagut.

 

Saqqummiussassara naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuummut tunngassuteqarpoq, tassa saqqummiutissavarput naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiissuteqartarnermut tunngasut.

 

Naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat siulleq 1996-imi januarip aallaqqaataani atuutilerpoq, taanna kingullermik ukiakkut ataatsimiin­nermi 2000-imi atatillugu allanngortinneqarpoq. Allanngortitsinermut atatillugu Inatsiseqarner­mut Ataatsimiititaliaata kaammattuutigaa naalakkersuinikkut sulinermut atatillugu aningaasatigut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat tamakkiinerusumik misissuataarneqassasoq.

 

Maanna inatsisissami siunnersuutigineqarpoq partiit, kattusseqatigiit ilaasortallu partiit avataniit­tut ukiumi qinnuteqarfimmi januarip aallaqqaataani qanoq amerlatigisunik ilaasortaatitaqarneq tunngavigalugu tapiiffigineqartassasut.

 

Partiit, kattusseqatigiit ilaasortallu partiit atavaaniittut sinniisuutitanut siullermut aalajangersima­sumik tapiifigineqartassapput 160.000 kr.-inik, tulliuttunullu ataasimut 80.000 kr.-inik.

 

Kisimiillutik qinigaasut partiimit kattusseqatigiiffimmiluunniit qinigaasut siulliup nalinganik tapiiffgineqartassapput, taama siunnersuutaavoq.

 

Qinikkamut siullermut tulliuttumullu ataatsimut tapiissutit assigiinnginnerannut patsisaavoq allatseqarnikkut ikiorteqarnissamik pisariaqartitsineq ilaasortat amerlassusiat malillugu annertu­siartortanngimmat.

 

Ilaasortat partiimit ilaasortaajunnaartut siunnersuut malillugu 40.000 kr.-inik tapiiffigineqartassa­sut siunnersuutaavoq, Inatsisartuni ilaasortat partiimi kattusseqatigiinniluunniit ilaasortaajunaar­tut naalakkersuinikkut sulineranni aningaasatigut tapiissutissat annertussusilerneqassapput imaluunniit annertussusilerneqarput aningaasatigut imminut iluaqusernissaq patsisigiinnarlugu partiimit kattusseqatigiinilluunniit aninissaq kajuminnarsarumanagu.

 

Inatsit siulleq malillugu tapiissutit aalajangersimasumik tapiissutitut tunniunneqartarput aamma­lu Inatsisartunut qinersinermi taasineq ataaseq tapiissutisissutigineqartarluni.

 

Inatsisit Atortinneqarnerani Ataatsimiititaliap ukiakkut ataatsimiinnermi 2000 siunnersuummik isumaliutissiissutaata malitsigisaanik kaammattuutigineqarpoq agguaaseriaaseq taanna allanngo­tinneqassasoq.

 

Siusinnerusukkut tapiissutit piffissamut ukiunut sisamanut tunniunneqartarput, taamaattumillu nutaamik qinersisoqareerneratigut aatsaat iluarsiisoqartarluni. Maanna siunnersuutigineqarpoq ukiumut ataasiarluni qinnuteqartoqartassasoq qassinik ilaasortaqarneq malillugu ukiumi tapiissu­tit annertussusilerneqartartunngorlugit.

 

Taamaattumik taama oqaaseqarluta naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiissuteqar­tarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Inatsisartut akuersaasagaat Naalakkersuisut matumuuna saqqummiuppaat.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit oqaatigissavarput iluarisimaaratsigu Inatsisartunit piumasarineqartoq naapertorlugu upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinnitsinni Naalakkersuisut inatsissatut siunnersuummik nutaamik saqqummiussimmata.

 

Naalakkersuinikkut sulinermi aningaasatigut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nutartertariaqalermat ilumoorpoq, tassami maannakkut atuuttoq pissutsinut aamma Inatsisartuni sulinermi nutaanngoriartortunut qangamullu naleqqiullugu allaaneroqisunut naapertuunerusunn­gortinneqarttariaqarpoq naleqqussarlugulu.

 

Naalakkersuisut siunnersuutigaat partiit, kattusseqatigiit ilaasortallu partiit avataniittut sinniisuu­titamut siullermut aalajangersimasumik tapiiffigineqartassasut 160.000 kr.-inik, tulliuttunullu ataasiakkaarlugit 80.000 kr.-inik, kiisalu sunnersuutigineqarpoq Inatsisartunut ilaasortat partiinut kattusseqatigiinnulluunniit ilaasortaajunnaartut 40.000 kr.-inik tapiiffigineqartarssasut.

 

Siumumiit erseqqissaatigissavarput inatsisissatut siunnersuut matumuuna saqqummiunneqartoq tusarniaassutigineqarmat partiinut kaatusseqatigiinnullu isummatsinnik erseqqissumik akissute­qarsimagatta, tamannalu akissuteqaaterput aalajangiussimavarput, tassa imaattoq:

 

Inatsisartunut ilaasortat tamaasa assigiimmik naliittullu isigalugit tapiissutit annertussusilerneqar­tariaqartut, partiinni kattusseqatigiinniluunniit ilaasortaatitaq siulleq annerusumik sinnerilu minnerusumik pinnagit, taamatullu Inatsisartunut ilaasortat partiilluunniit kattusseqatigiilluunniit avataaniilersimagaluartut immikkut isiginiarnagit.

 

Siumumiillu siunnersuutigaartpu Inatsisartunut qinikkamut ataatsimut 100.000 kr.-inik aningaa­sartarlimmik aaqqiissoqassasoq, neriuppugut tamanna katersuuffiusinnaajumaartoq.

Inatsisartuni sulinermi allaffissornikkut suliassat annertusiartuinnarput, aamma ulluni aggersuni suli annertusiartussapput, taamaattumik Siumumiit isumaqarpugut partiinni ilaasortat qassiuuneri apeqqutaanngitsut allaffissornikkut suliassanik nalilersuisoqassappat.

 

Inatsisissatut siunnersuummi pineqartut piumasaqaatillu allat tamaasa isumaqatigaagut.

 

Taamannak oqaaseqarluta Siumumiit inassutigissavarput Inatsisissatut siunnersuutip aappassaa­neerneqannginnermi Inatsiseqarneq pillugu Ataatsimiititaliamit suliarineqarnissaa.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Siunnersuut pillugu Atassut imatut oqaaseqaateqarniarpoq:

 

Siullermik siunnersuut taamatut isikkoqarluni akuersissutigineqassasoq taperserparput, soorlulu­mi aamma siunnersuutissaq pillugu tusarniaaffigineqaratta taamani tapersiissimasugut.

 

Aningaasanik agguaasseriaaseq siunnersuutigineqartutuut ilusilik partiinnut, kattusseqatigiinnut attaviitsumullu atorneqartariaqartoq piaartumik atortuulersinneqartariaqartoq isumaqarfigaarput, kinguarsaqqinnagulu kingusinnerpaamik januarip aallaqqaataani ukioq 2002-mi atortuulernissaa isumaqatigaarput.

 

Kisiannili aamma Atassut isumaqarpoq Inatsisartut ukiarmi suliassiissutaa tamakkiisumik mannamut naammaginartumik suliarineqarsimanngitsoq. Atassut isumaqarpoq suliassaq ukiarmi Inatsisartut ataatsimiinneranni oqallisigineqaqqaarneratut nipeqarluni iluseqarlunilu maannakkut saqqummiunneqanngitsoq, tassami aamma suliassap qaffatseqqaarnerata oqallisigeqqaarneqar­neratalu kingornatigut Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaanni suliarine­qarami Siumumit, Atassummit, Inuit Ataqatigiinnit kiisalu Kattusseqatigiinnit isumaqatigiissu­mit nalunaarutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaa tamakkiinerusumik misissuataaneqartariaqartoq. Taamaattumillu tamanna isumaliorluaqqaarluni aatsaat pisariaqarmat, tamanit isumaqatigineqar­luni ataatsimiititaliamiit kaammattutigineqarpoq suleqatigiissitaliuullugu suliassaq ingerlanne­qaqqissasoq, aammalu apeqqut allatseqarnermut tunngasoq tapullugu.

 

Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup inassuteqaataa partiinnit tamamit, Kattusseqatigiinnit kiisalu attaviitsumit taperserneqarpoq. Taamaattumik Atassut isumaqarpoq ullumikkut oqallisineqartoq taamatut isikkoqarluni tunngaviatigut akuerissutigineqartariaqartoq, kisiannili aamma ukiarmi suliassiissutip ilaa suli nalilersorluarneqanngitsoq aammali inaarsartariaqartoq.

 

Suliassamik inaarsaanissamik suli ukiortaasap tungaanut piffissaq annertuvoq.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuat apeqqummut uunga akissuteqallaqquarput, tassalu Inatsisartut suliassiissutaat aamma apeqqut allatseqarnermut tunngasoq ilanngullugu sumut killippa, kiisalu qaqugu saqqummiunneqassamaarpa?

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutigineqartup Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaanni suliarineqaqqaarnissaa inassutigaarput.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinniit Inatsisartuni poitikikkut sulinermi, partiikkuuttaaraanni attaviitsuugaanni­luunnii suliat torersumik ingerlasarnissaat pisariaqarmat sullissinermut tapiissutaasartut pisaria­qarnerat ilisimaaraarput.

 

Taamaakkaluartoq nuna tamakkerlugu partiinni politikimilu suliaqarnermi taamatut nammineq ilaassortaqassuseq tunngavigalugu suleqataajuarnissaq aningaasalersuinissarlu toqqammavinnut pingaartunut ilaasariaqartut Inuit Ataqatigiinniit aamma isumaqarpugut.

 

Ullumikkumut aningaasanik tapiisarnerup qinersisoqartillugu aatsaat allanngortinneqarsinnaa­nerat periarfissaavoq, qanorluunniit partiinut allanut nuuttarnerit pisaraluarpata, Inuit Ataqati­giinniillu pissusissamisoortutut isigaarput ukiukkaartumik taakku nalilersorneqartalissappata partiit Inatsisartuni issiatitaqarneri aallaavigalugit.

 

Aningaasartai eqqarsaatigalugit siunnersuutigineqartumit allaanerulaartumik kissaateqarpugut, tassa isumaqaratta Inatsisartunut ilaasortaqassuseq toqqammavigalugu ilaasortat tamarmik naligiimmik pineqarnissaat aallaavigalugu ataaseq 100.000 kr.-inik naleqartinneqartariaqartoq, ilaasortaq siulleq 160.000 kr.-it, sinneri 80.000 kr.-iunngitsumik.

 

Taamatut oqaaseqarluta naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiissuteqartarneq pillugu Inuit Ataqatigiinniit allannguutissamik kissaateqarpugut Inatsiseqarnermullu Ataatsimiititamit suliarineqarnissaa kaammattuutigissavarput.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Kattusseqatigiinniit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut peqqissaartumik misissoreerlugu imatut siullermeerneqarnerani oqaaseqassuugut:

 

Kattusseqatigiinniit maannakkut naalakkersuinikkut sulinermi aningaasatigut tapiissutigineqar­tartut annertussusaat maannakkuugallartoq ajunngitsutut isigaarput. Kattusseqatigiinniit isuma­qarpugut naalakkersuinikkut sulinermi aningaasat tapiissutigineqartartut aatsaat Inatsisartunut qinersinerup kingorna annertussusilerneqartariaqartut. Taamatut Kattusseqatigiinniit piumasaqar­nitsinnut makku tunngavigaagut: Qinersereernerup kingorna aatsaat takuneqarsinnaavoq pineqar­tut imaluunniit partiit qanoq annertutigisumik Inatsisartuni qinersinermi qinerneqarsimanersut. Maannakkut naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiiffigineqartarneq inuit qinersisit tunngavigalugit annertussusilerneqartarput, maannakkullu naalakkersuinermi sulinermi partiit kattusseqatigiillu qinikkat partiit avataatigut suliniartut periarfissinneqartarput naalakkersuinermi sulinermi allaffissornermut aamma tapiiffgineqartarlutik.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit naalakkersuinikkut tapiissutit allanngortinneqartariaqanngit­sut, maannakkut naalakkersuinermik sulinermi ilaatigut illoqarfiit nunaqarfiillu naalakkersuiner­mik sulialinnik ilaatigut ikinneqarneq ajorput, taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut Inatsisartut ataatsimiititaliaat angalaniartillugit pineqartuni innuttaasut ataatsimiitinneqartarnis­saat siunissami anguniarneqartariaqartoq.

 

Kattuseqatigiinniit isumaqarpugut maannakkut Inatsisartunut qinersinerup qiteqqunnerani naalakkersuinikkut sulinermi tapiissutit allanngortinneqartariaqanngitsut, ukiuni kingullerni Nunatsinni naalakkersuinikkut sulinermi ilaatigut innuttaasunit tusarniaasarnerit pitsaangilluin­nartutut isigigatsigit, taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut tamakkua siulliullugit naalakkersuinikkut sulinermi iluarsiivigineqartariaqartut, assersuutigalugu nammineerlunga Inatsisartunut ilaasortatut paasisassarsiorlunga siullermeerlunga angalagama Tasiilap kommunia­nut timmisartumut billitti akikinnerpaaq atorneqassasoq Siulittaasoqarfimmiit piumasarineqarsi­mavoq, tassa Siulittaasoqarfimmiit piumasarineqarmat angalanermi aningaasartuutit sapinngisa­mik annikinnerpaaffimmiitinneqassasut.

 

Paasisassarsiorlunga angalalerama Tasiilap kommunianut pingaarnerpaatut aalisartoqarfiit Kuummiut Sermiligaarlu tikikkusussimavakka, kisiannili ajoraluartumik sila ajortinneratigut angalaniarneq iluatsinngitsoorluni.

 

Inatsisartuni ilaasortat paasisassarsiorlutik angalaniartillugit billittit allanngortinneqarsinnaasut siunissami atorneqartariaqarput Kattusseqatigiinniit piumasaraarput, paasisassarsiorluni angala­sarnerup iluatsittumik kinguneqartarnissaa siunissami anguneqartariaqarmat, taamaaliornikkut pineqartut tikillugit angallavigineqartarnissaat qulakkeerneqassammat.

 

Inatsisartuni naalakkersuinikkut sulinermi Inatsisartunut ilaasortanut pingaaruteqarluinnarpoq ajornanngippat inoqarfiit tikillugit paasisassarsiorluni angalasariaqarneq. Taamaattumik Kattus­seqatigiinniit isumaqarpugut naalakkersuinikkut sulinermi innuttaasut tikillugit tusarniaasarneq siulliullugit iluarsiivigineqarnissaat Naalakkersuisut aammalu Inatsisartut Siulittaasoqarfiallu suleqatigiillutik anguniarneqartariaqartut.

 

Nammineerluni Inatsisartutut ilaasortatut angallatiga atorlugu paasisassarsiorlunga angalaniartar­punga, assersuutigalugu ukioq kingulleq Uummannap kommunianut angalasimallunga, pineqar­tut tikillugit ataatsimiititsineq ingerlassimallugu. Taamatut iliorneq pineqartut iluarisimaarneqar­simavoq, soorlu aamma nammineq ukioq manna Upernaviup kommunianut angalaniarlunga taamatut siunniussisimasunga.

 

Inatsisartutut ilaasortatut aammalu ataatsimiititaliami ilaasortatut pingaaruteqarluinnarpoq pineqartut tikillugit ataatsimiititsisarneq. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit kaammattuutigaar­put pineqartut tikillugit tusarniaasarnerit pitsanngorsaavigineqartariaqartut piaartumik. Kattusse­qatigiinniit isumanngilagut naalakkersuinikkut sulinermi aningaasat tunniunneqartartut ilaasorta­mut ataatsimut nalilersorlugit allaffissornikkut tapiissutit siunissami tunniunneqartarnissaat.

 

Assersuutigalugu Inatssartut ataatsimiinneranni suliassat tamarmik partiinnut kaatuuseqatigiin­nullu partiillu avataatigut ilaasortanut suliarineqartussat assigiipput, taamaattumik Kattusseqati­giinniit isumaqarpugut allaffissornikkut suliassat tamarmik assigiimmata allaffissornikkut tapiissutit maannangaaq allanngortinneqartariaqanngitsut.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiinniit isumaqarpunga allaffissornikkut tapiissutit suli maannakkutut ingerlanneqartariaqartut, assersuutigalugu siusinnerusukkut Inatsisartuni aammalu maannakkut partiit avataasigut ataatsimik ilaasortaasoqartarpoq. Nunatsinni inuit tamat naalakkersuinikkut oqartussaanerat, demokrati, Nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlanneqarpoq, soorlu aamma maannakkut maani inimi taamatut naalakkersuinermi inissisimaneqartoq. Taamaattumik nali­giimmik allaffissornikkut tapiiffigineqartarnissaq tulluarnerusutut Kattusseqatigiinniit isigaarput, Inatsisartuni suliassat eqqarsaatigalugit.

 

Taamatut oqaaseqaluta Kattusseqatigiinniit inatsisissatut siunnersuut itigartitsissutigineqassasoq kaammattuutigaarput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Oqaaseqalersinnanga saqqummiussami Naalakkersuisut Siulittaasuata eqqaatsiagaa aamma maanna Inatsisartuni ilaasortanut eqqaasitsissutigissavara, tassa ukiakkut ataatsimiinnermi 2000-imi punkt 10 oqallisigisimagatsigu, tassalu taannaavoq Inatsisartut Inatsiseqarneq pillugu Ataatsimiititaliaata saqqummiussaa, tamaat issuarnianngisara, tamaallaalli soqutiginarsinnaasut oqaatigerusutakka issuaaffigilaarlakka, tassa imaappoq, taanna inatsit pillugu oqaaseqaammi, Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup siunnersuutikkut anguniarne­qartoq isumaqatigaa, kikkut tamarmik oqartussaaqqataanerisa pisariaqalersippaat Inatsisartuni ilaasortat pinngitsooratik naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiiffigineqarsinnaasari­aqarnerat.

 

Taassuma kingornatigut suli pingaaruteqartoq issuagara ingerlateqqilaarusuppara, imaattorlu: Inatsisillu Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap eqqumaffigaa Inatsimmik taamatut iluarsiinis­saq isumaliorluaqqaarluni pisariaqartoq, taamaalilluni allatseqartinneqarnissamik il.il. assigiim­mik pisariaqartitsineq sapinngisamik annertunerpaamik eqqortinniarneqarsinnaaqqulugu. Tassaavoq saqqummiussaq Inatsiseqarneq pillugu Ataatsimiititaliap Inatsisartunut saqqummius­saa Inatsisartullu isumaqatigiillutik akuersaarsimasaat.

 

Tassalu Inatsisartut siunnersuut manna piarersarfigitillugu inatsisissatut siunnersuut manna uanga piareersarfigitillugu uannut sammivallaartumik ilaqarmat nunannarerpiarsimanngilara, taamaat­tumillu maani oqaaserisassakkat uannut tunngatinneqaratik Inatsisartunulli ilaasortat kikkuugalu­artulluunniit nalunartut pillugit, ikinngutigisorisimasaminnit qanoq pineqarsinnaanerat kiisalu nammineerlutik allatut ajornartumik qamuuna misigissutitik malillugit qanoq namminneq naalakkersuinikkut ingerlasariaqalernerminnik aalajangiussisinnaasut eqqarsaatiginerullugit oqaaseqarniarpunga, kisiannili allamut qiviaqqilaarlanga.

 

Uannut qujassutissaavoq misilittagaqarluarneq ukiorpassuarni uanniimmat, taamaattumik Inatsisartuni ilaasortat malugisinnaagunarpaat partiit aqqaneq-marlunnik arfineq-pingasunilluun­niit ilaasortallit oqaaseqaataat imaluunniit oqaaseqartuisa oqaasissat kiserluinnarma suliarisarik­ka, taamaalillunga malinnaasinnaatitaallunga. Qularinngilluinnarpara maani ilaasortaaqateqartu­gut skrivemaskinamik edb-milluunniit iluamik allassinnaanngitsunik, aamma paasinartumik, piumasarineqanngimmat qinikkat tamarmik ilinniarluarsimasuusasut, tassalu demokratiip qujanaqutaa.

 

Kisianni allattoqarnani aammalu oqaatigeriikkattut iluaqut pitsaaqqutit atorsinnaanngikkaanni naalakkersuinermik sulinermi malinnaaneq ajornarluinnarpoq. Inuk taamatut piumassuserinngi­samik namminerluunniit piumasaminik partiimminngaanniit kattusseqatigiinnilluunniit anisitaal­luniluunniit anisariaqartoq inatsisikkut ugguuna pillarneqassaaq aningaasanik ima ikitsigisunik tunillugu 40.000 kr.-iinnarnik isumalluusissagaanni, allattoqarnermut sumulluunniit aningaasat taakku atorsinnaanngillat.

 

Massali uani aatsaannguaq eqqartukkanni Inatsiseqarneq pillugu Ataatsimiititaliap erseqqilluin­nartumik oqaatigigaa, allattoqarnissamik assigiimmillu pineqarnissamut inatsit taanna illersui­suusasoq.

 

Inatsisissatut saqqummiussissummi kiisalu inatsisissaq pillugu nalinginnaasumik nassuiaammi tupigusuutigilluinnakkanik inatsisiliornermi oqaatsinik silarsuarmi sumiluunniit mianersuutigine­qartartorujussuarnik teqiginagu Naalakkersuisunit oqaatiginneqattaarneqartoq imaattoq aamma issualaarlara, ilaasortat partiimit ilaasortaajunnaartut siunnersuut malillugu 40.000 kr.-inik tapiiffigineqartassapput, issuaaneq tassunga naatsiarallarpoq, taavalu nangilluni, Inatsisartuni ilaasortat partiimi kattusseqatigiinniluunniit ilaasortaajunnaartut naalakkersuinikkut sulinerannut aningaasatigut tapiissutit, una nipittulaarlugu oqaatigilara, annertussusilerneqarput aningaasatigut imminut iluaqusernissaq patsisiinnarlugu partiimiit kattusseqatigiinnilluunniit aninissaq kajumin­narsarumanagu.

 

Tupigisuutigilluinnarnerarpara qinikkap kialluunniit naalakkersuinermik qinigaalluni sulisup inatsisip atugassaritaasup piumasaat, tassalu naqisimaneqarani qamuunalu misigisimassutsi aallaavigalugu oqaaseqarsinnaalluni nammineq sulinissani sukkooruni pitsaanerusoq qinersin­naasariaqarmagu, sulilu taamaasiortumik Nunatta naalakkersuigaaneranik siumugassaqangilagut, ilaasortarlu kinaagaluarnersoq taamatut aalajangeriataasagaluarpat inatsit Nunatsitsinni qinikkat pitsaanerpaamik kiffartuuneqarnissaanik oqariartuutilik pinngitsoorani atorneqartussaavoq, tassalu qigigaasoq kinaluunniit Inatsisartuni suliniarnermini qinikkanit allanit immikkoortinne­qarani inatsit malillugu ikiorserneqartussaavoq, qinikkat allat minnerpaamik aningaasatigut tapiiffigineqartarnerisa asserluinnaanik.

 

Qinigaq kinaluunniit taamatut aalajangertoq pinngitsoorani imatut naatsorsuutigisariaqarpoq, kisimiilluni suliassai ima artornatigissasut, allaat tamanit annerusumik ikiorserneqarnissaa pisariaqarluinnalissalluni.

 

Maanili siunnersuut killormorluinnaq sammivoq, ikiortariaqarluinnartoq ima inatsisiliorniarner­mi pasilerneqalerluni asuli aningaasannanniutigiinnarlugu tamaasiortutut isiginiarneqalerluni ikiorsertariaqarneralu ima annikilliliiffiginiarneqarlerluni allaat allattoqarsinnaanera Naalakker­suisunit akilerneqarsinnaajunnaarlugu siunnersuutigineqarluni.

 

Siunnersuut uannut tunngasutut isiginagu Inatsisartulli aamma Siulittaasoqarfiata sakkortuumik siunnersuut manna ilaasortanik assigiinngisitsinissamik imalik naaggaarluinnartariaqarpaa. Uanga kisiartaallunga partiimiit aallartitarisimasanniit anisinneqarnera uanga aningaasannanniu­tigiinnarlugu pinittut lLandstingimit tamarmiusumit isigineqassapput kukkunerusorilluinnassa­vara. Aningaasammi uanga qinigaanera pillugu partiip anisitsisup tapisiaasut pissutsit najoqqura­taralugit uannut malinnaatinneqaratik partiimit tassaniiginnarmata, uanga ilaasortat allat tapiissu­tisiassaanit affaannarmik tuniumaneqalerlunga.

 

Isumaqarluinnarpunga, soorlu uanga isumasiorneqarninni maani aturneqarsinnaasumi oqarsima­sunga, partiinut tapeeriaatsimi qinikkamut siullermut tapiissut kisiartaalersumut tunniunneqar­tariaqaraluartoq, tassalu 160.000 kr.-it, kiisalu aamma oqaatigaara tamanna pisinnaanngippat eqqortuliornerusutut, tassa qinikkat allat assigalugit taakkunatorpiaq tapiiffigineqarnissara tulluartuunerusoq, tassalu 80.000 kr.-it.

 

Uanga kisimiikkaluarlunga allattoqarnangalu maani Inatsisartuni sulinera Inatsiseqarneq pillugu Ataatsimiititaliami nalilerneqartariaqarpoq, taakkulu nalunngilaat partii aqqaneq-marlunnik imaluunniit arfineq-pingasunik ilaasortallip aqagussamut suliassai uanga kisimiillunga suliari­sarikka, naak allattoqanngikkaluarlunga. Kisianni qularutigineqassanngilaq kisimiikkaluarluni naalakkersuinikkulli sunniuteqarumalluni malinnaaniarneq, tamannalu pillugu sulineq kiser­maammut assut sulerulunnartuusoq.

 

Siunnersuutilli tusarniaassutigineqarneranut atatillugu qaamanermik neriuutaasinnaasumik takusaqarsoraanga, tassalu partiip Siumup siunnersuuta atuarakku, tassalu assortuussutigineqar­sinnaasup iluani naapitseriutaasoq assut iluarisimaarakku. Neriuutigilluinnarpara partiit allat Kattusseqatigiillu Siumup siunnersuutaa katersuuffigisinnaasagaat, isumaqaluinnarama naalak­kersuinikkut suliniarneq inunnik immikkoortitserpalaartunngorlugu siunnersuutaagaluaq Siumup naapitseriarneratigut isornartuerullugu aaqqinneqarsinnaasoq.

 

Taama isummanik aniatitsilaarpunga, neriuutigilluinnarlugulu Nunatsinni qinikkat qullersaanni suleqatigiinneq pitsaasoq aatsaat anguneqarsinnaasoq inatsimmi assigiinngisitsinerunngitsumik pasilliinertaqanngitsumillu toqqammaveqarluta inatsisillu qinikkat naammaginartumik suliner­minni toqqammaviat aamma tapiissuteqartarnermik oqariartuutilik ulloq manna tikillugu atugaasoq qinikkallu assigiimmik pineqartariaqarnerat, tassani ersarissumik oqaatigineqartoq, tunaartarineqarluni allannguiniarnermi qimannaveersaartariaqartoq.

 

Siunneruutip matuma oqallisiginerani malugisimavunga Inatsisartut sulinerminni aatsaat taama ikioqatigiilluarnissaat pisariaqartigilersoq, minnerunngitsumik Siulittaasoqarfitsik siuttoralugu ilartik ataasiinarluunniit naalakkersuinikkut suleqataanerani allanit minnerutitaanani inatsilli, tassa Inatsisartunut ilaasortat naalakkersuinikkut sulineranni oqilisaasuusasoq, Inatsisartunit tamarmiusunit pingaartinneqarluni akuerineqarsimasoq innersuullugu peqatigiilluinnarlutik periusissaq pitsaanerpaaq Naalakkersuisunut innersuussutigissagaat.

 

Taama oqaaseqarlunga Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata siunnersuutigineqartut oqallissigilluassagaa kissaatigaara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Partiini oqaaserineqartut qujassutigaakka aamma uumap suliap ineriartortinneqarnissaanut sammivissatut tunngavigineqarsinnaammata. Aallaqqaatigalugu oqaatigissavara siunnersuut una suliarineqarmat aamma pingaartinneqarsimavoq aningaasartuutissanik amerlisaataanngitsumik, imaappoq budgetneutralemik taanneqartartumik, tassa immikkut aningaasaliissutissanik anner­tuunik kinguneqanngitsumik tamanna kingulimmik aaqqinneqartariaqartoq.

 

Naalakkersuisuninngaanniit nalunngilarput ullumikkut aaqqissuussineq naapertuilluartuunngit­soq, Otto Steenholdtip oqaasii annertunerusumik akissuteqarfigissanngilakka, aamma isumaqara­ma uani Naalakkersuisut saqqummiunniakkatsinni pingaartikkipput manna, Naalakkersuisut aaqqissuutaanik siunnersuut inereerlugu suliarisaanik maani suliaqasimanngilagut. Partiit Inatsisartunut ilaasortat namminneq siunnersuut suliarissavaat inerlugu akisussaaffigalugulu taanna. Aamma taamma oqariartorneq taama paasivara. Taamaattumik uagut siunnesuuterput maani aallaaviussaaq. Udvalgini siunnersuut allanngortiterniarli taama piumagaanni, taava Inatsisartut akisussaaffigisaminnik aalajangigassaat tassani tunngavigalugu aalajangiiumaarpug­gut. Isumaqarpunga taanna naleqqunnerpaasoq, Inatisartut tassani sulllleriaasiat pineqarmat, taava aamma Inatsisartut namminneq qanoq ilillutik allattoqarnertik aaqqisuutaminnik siunner­suusiussavaat inerlugu taanna.

 

Naatsorsuilluassagaanni ullumikkut pissutsit qiviarlugit Kattusseqatigiit maannaakkut aaqqis­suussinermi pitsaanerpaamik aaqqissuussaavigineqarnikuupput partiinut allanut naleqqiullugit, taanna naatsorsueqqissaarumagaanni tamarmi takuneqarsinnaavoq. Taamaattumik Inatissartut partiivisa akornanni naligiinneqareerpoq, taannalu uagut naligiinngissuseq naaperiarfissaatigut innersuussuteqarfigisimavarput. Taamaattumik tassuunakkut Siumup siunnersuutaa maluginiar­para aamma Inuit Ataqatigiit oqaluttuissa Siumumiit Inuit Ataqatigiinniillu naaperiarfiusinnaasu­tut aamma siunnersuutigineqartoq udvalgimi oqallisisssatut innersuussutigigaat, tamannalu udvalgimi misissorneqarsinnaavoq.

Taamatuttaaq aamma Atassutip oqaaseqartuata aamma naaperiarfissat tassaniittut innersuussuti­giumammagit.

 

Tassa Atasssut oqaraluarpoq maanna naatsorsuussutigisamittut saqqummiunneqanngitsoq manna, taamaassinnaavoq aatsaannguaq oqaaserisassaka najoqquaralugit Inatsisartut namminneq aalajangersartariaqarpaat qanoq ittumik aaqqissuussissanerlutik, Naalakkesuisut taanna annertu­nerusumik susassarinngilaat. Akisussaaffik Inatsisartuni ilaasortaniittariaqarpoq qanoq ililluni aaqqissuussinissaq suliarissallugu.

 

Aamma Inatsisartut allattoqarneranut tunngasut tunngavigalugit oqaatigissavara tassani aamma aningasat akuersinissamut tunngavissat suut tunngavigalugit akuersissutissat Inatsisartuni akuerineqarpata sinnerani allattoqarnikkut allatigulluggu aaqqissuussinissat partiinut innersuut­tariaqarput aningaasat akuersissutit iluini, namminneq tassani puullaaqisinnaanertit atorlugu aaqqissuussisinnaammata ajunngitsumik naammaginartumillu. Inaasisartuni suliassaasoraarput aningaasat akuersissutissat sinaakkutissaat qanoq atsigisut akuerineqarnissaannut peqataassalluta sinnerinilu ilusilesuineq partiit ataasiakkaat nammineq aaqqissuutissagaat naatsorsuutigalugu.

 

Kattusseqatigiinnit oqaaserineqartut angalanermut allanullu tunngasut, taakkua Inatsisartut ataasiakkaat angalanerannik aammalu Siulittaasoqarfiup akuersisarnerannut tunngassuteqartut innersuussutigissavakka Siulittaasoqarfimmi aamma maluginiarneqaqqullugit, tassami aamma uanga isumaqarpunga Inatsisartunut ilaasortat angalaniarneri eqaaatsumik aaqqissuuttariaqartut aammalu nuannaarutigaara maluginiarlugu nammineq angallatit allaat atorlugit soqutiginninneq tassaniittoq aamma naamassiniarneqartarsimasoq. Kisianni aamma aningaasartuutit tungaatigut erseqqissumik malittarisassaqarnikkut aamma taamatut naamassinninniarnissaq ammatittaaria­qarpoq eqiasuilluni soqutiginnillunilu ingerlatsiniarneq nammineq annertuumik inummut aningaasartuutaanngikkaluartumik suliap naammassiniarnerani inerniarneqassappat Siulittaaso­qarfimmi eqaatsumik paasineqarnissaa aamma innersuussutigineqarsinnaavoq.

 

Taamaattumik naatsorsuutigaara suliassaq una Inatsisartut ataatsimiititaliaani erseqqissumik suliarineqarumaartoq, taamatullu aamma Inatsisartut namminneq siunnesuutigisaat naapertorlugu maani aalajangiiffissaq suliarineqarumaarluni.

 

Augusta Salling, Ataatimiinnermik aqutsisoq:

Naalakkersuisut Siulittaasuannut qujavugut. Tullinnguullunilu oqaaseqassaaq Inatsisartut Siulittaasuat Ole Lynge. Ole Lynge sioqqutilaarlugu oqalaarallarlanga erseqqissaatigeqqissagak­ku Inatsisartut angalasarnernnut tunngatillugu oqallisissaq immikkoortoq 39, taanna ullormi allami oqaluuserineqarumaarmat ullumikkuunngitsoq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Naasunnguamik oqaatiginiaannarlugu Siulittaasoqarfik Mads Peter Grønvoldip aamma Otto Steenholdtip ilaatigut taammagit erseqqissaatiginiaannarlugu uunga partiinut tapiissutaasartut pillugit suliassap ingerlanneqarnerani Inatisartut Siulittaasoqarfiani allattoqarfipput aqqutigalugu annerusumik teknikkimut tunngasortai sammeqataaffigisimagigut.

 

Kisianni soorunami aamma inasisissamut oqaaseqaatini ilaatigut Otto Steenholdtip issuagaani imaassinnaavoq taamatut takuinnarlugu inummut ataatsimut tunngasutut imaluunniit inunnut ataasiakkaanut tigunerlunneqarsinnaasoq, kisianni taanna siunertanngitsoq aamma malugineqar­tariaqarpoq. Uani teknikkimut tunngasortai pissutaanerusimapput. Taamaattorli soorumani Siulittaasoqarfimminngaanniit maannga oqariartuutigineqartut immikkoortuni aamma allani oqaluuserisassagut taakkua uterfigiumaarpakka annerusumik maani pulaffiginagit.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqatua:

Siullermik oqaatigissavara aallaqqaammut oqaasissama ilaat qatangeroortissimasara. Atassutip aamma assut pingaartippaa ullumikkut inuiaasutsitsinnik erfalasutta amoqqaarneqarfia ulloq pingaartutut isigigamiuk, taassuma saniatigut soorunami sulisartut aamma ullumikkut nalliuttor­siorlutillu assigiinngitsunik iliuuseqartut iluatsilluarnissaannik kissaappagut pilluaqqullugillu.

 

Partiit assigiinngitsut oqaasseqataat annertunerusumik pinnagit taamaalaat, oqaaseqartut isuma­qatigigatsigimmi assigiinngitsut, pingaartumik ugguuna: Suliassaq ingerlateqqinneqassasoq Inatsisinik Atortitsinermut Ataatsimiititaliamut tassanilu qaqilerneqarluarluni. Taava ataasiakkaat siunnersuutaat tassani uterfigeriarlugit partiimilu oqallisigeriarlugit peqataajumaaratta.