Ataasinngorneq 30. april 2001, nal. 13.05.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 26.

Napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut.

(Peqqinnissamut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeerneqarnera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq:

Siulittaasoq qujanaq, tassa una saqqummiussiissutissara ilaatigut oqaasertalersornera naqqialla­laarnikuuara, kisianni imarisaatigut imatut allannguuteqarnani.

 

Napparsimasut inatsisitigut inissismanerat pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip saqqummiunneqarneratigut Naalakkersuisut kissaatigaarput napparsimasut ataqqinassusaata, innigimisassaanerata namminerlu aalajangiisinnaassuseqarnerata ataqqineqarnissaata qulakkeer­neqarnissaa.

 

Peqqussutissap akuersissutigineqarneratigut innuttaasut siunissami periarfissaqalissapput napparsimasutut pisinnaatitaaffiit qanoq ittuunerinik tamakkiisumik takussutissanik peqalernis­samik. Ilaatigut nammineq aalajangiisinnaanermik pisinnaatitaaffeqarneq, nappaat katsorsarne­qarnissamullu periarfissat pillugit naammattumik paasissutissinneqarnissamik pisinnaatitaaffe­qarneq, napparsimasut ataasiakkaat pillugit allattugaatini allattukkanik paasitinneqarsinnaaner­mik pisinnaatitaaffeqarneq kiisalu peqqinnissaqarfimmi sullissisut nipangersimasussaanerminnik malinninnerat pillugu pisinnaatitaaffeqarneq taaneqarsinnaapput.

 

Pisinnaatitaaffeqarnerit taakkua arlaqartut ullumikkut inatsisini atuuttuni assigiinngitsuniipput imaluunniit suliat pillugit allassimanngitsutut ileqqussarititani illutik. Peqqussutissatut siunner­suummi maleruagassat allassimasunngussapput erseqqissarneqarlutillu. Napparsimasut pisinnaa­titaaffiisa ilaat ataasiakkaat nutaajupput, soorlu assersuutigalugu inuunermi naggammik piumasa­mik aalajangersagaliorsinnaaneq. Taamatuttaaq peqqussutissatut siunnersuut periarfissiivoq Naalakkersuisut immikkoortuni pingaaruteqartuni arlaqartuni erseqqinnerusumik maleruagas­siortarnissaannut.

 

Taamaalilluni peqqussutissatut siunnersuutikkut anguniarneqarpoq napparsimasut inatsisitigut illersugaanerisa annertuumik nukittorsarneqarnissaa kiisalu peqqinnissaqarnermi pisortat peqqinnissaqarfiup iluani innuttaasut pisinnaatitaaffiisa erseqqissarneqarnissaanut atortinneqar­nerinullu periarfissaqalernissaat.

 

Peqqussut taamaalilluni pingaaruteqarpoq peqqinnissaqarfimmi inatsisinik nutarteraluni suliniu­teqarnitsinnut akuersissutigineqarneratalu kingorna peqqinnissaqarfiup iluani maleruagassatut qitiusutut inissisimalissalluni.

 

Taamatut oqaaseqarlunga napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat pillugu Inatsisartut peqqus­sutissaattut siunnersuut Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartunut suliassanngortippara.

 

Ole Thorleifsen, Siumup oqaaseqartua:

Naalakkersuisuni kissaatigineqarpoq innuttaasut peqqinnissaqarfimmit kiffartuunneqarnerminni inatsitigut pisinnaatitaaffiisa ataatsimut allattorsimaneqarnissaat. Peqqinnissaqarfimmit kiffar­tuunneqartut pisinnaatitaaffii inatsisini atuuttuni assigiinngitsuniipput, ataatsimullu allattorneqar­nerini anguniarneqarpoq napparsimasut inatsisitigut illersugaanerisa atuisunut erseqqinneruler­nissaat.

 

Innuttaasut peqqinnissaqarfimmit kiffartuunneqarnerat pitsanngorsaaviginiarlugu Naalakkersui­sut Inatsisartut peqqussutissaannik saqqummiussinerat Siumumiit akuersaarlugu taperserparput.

 

Suliaq sukumiisumik peqqissaarullugu ingerlanneqarsimavoq, embedslægeqarfik, rigsombudi Danmarkimilu justitsministeriaqarfik aqqusaarneqarsimallutik taamaalilluni Nunatsinnut naleqquttunngorsarneqarsimalluni.

Siumumiit upperaarput innuttaasut erseqqarinnerusumik paasissutissiivigineqarnermikkut toqqissisimanerullutik inissisimalernissaat. Toqqissisimaneq anguneqartarpoq paasissutissanik naammattunik tunineqarsimagaanni, tamannalu tunngavigalugu inuit ataasiakkaat akisussaaqa­taasutut misigisimalernerannik kinguneqartarluni.

 

Peqqinnissaqarfimmiit suliniutitut angusaqarfiulluartutut eqqaanngitsoorsinnaanngisara, tassa una: APeqqik 2000". Tassani suliniarnermi pingaartinneqarpoq innuttaasut akisussaaqataasutut misigisimatinneqarneri, taamannallu anersaaqarluni suliniarnerit ingerlanneqartuarnissaat kissaatiginarpoq.

 

Peqqinnissaqarfiup inerisarneqarnerani aaqqissuusserinerit napparsimasunik sullissinernik allanngortitsisinnaasut ingerlanneqarnerini Siumumiit piumasaraarput, suliaq aallartittoq nutaajummat nalileqqinneqartarnissaa alaatsinaanneqassasoq Naalakkersuisunit soorunami aamma Inatsisartunit.

 

Inatsisip matuma erseqqinnerusumik periarfissiinera Siumumiit naammagisimaarparput, tassani napparsimasoq imminiiginnarneqarani suliarineqarnissaminilli pisinnaatitaaffini sutigut illersor­neqartut ilisimallugit katsorneqarnera ingerlanneqartassasoq maanna tunngavilerneqarmat.

 

Taamatut oqaaseqarninni Inatsisartut peqqussutissaata aappassaaneerneqarnissaa Siumumiit akuersaarparput, aappassaaneerneqannginneranili ataatsimiititaliamut susassaqartumut ingerlan­neqarnissaa innersuullugu. Qujanaq.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua:

Napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuum­mut Atassummiit ima naatsumik oqaaseqarusuppugut.

 

Atassummi qulaani pineqartoq misissorluareerlugu naatsumik imaattumik oqaaseqaateqassaagut.

 

Qulaani pineqartumut tunngatillugu, tassalu napparsimasut ataqqinassusaasa innimigineqarnis­saasalu pillugu aalajangerniarneq Atassummit pitsaalluinnartutut oqaatigiumavarput.

 

Oqaluuserisassatut saqqummiussap takutippaa ukiuni arlaqalersuni qulaani pineqartumut tunngatillugu piumasaqaataasimasup amigaatigineqarsimaqisullu kiisami piffissap manna iluatsillugu periarfissinneqarnera. Tassami napparsimasut inatsisitigut inissisimanera pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut pineqarmat, inuunerup naggatissaa ilisimareerlu­gu piumasaqaatit pisussaammata.

 

Atassummiilli iluarisimaarlugu oqaatigissavarput pineqartumut tunngatillugu susassaqartut amerlaqisut tusarniaavigineqareersimanerat, taakkununngalu tusarniaavigineqarsimasunut ersarilluinnartumik tapersiisoqarsimammat.

 

Atassummiit taama naatsumik oqaaseqarluta qulaani pineqartoq taamatut isikkoqartillugu aappassaaneerneqarnissaanut ingerlaqqinniissaanut akuersissutigaarput.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aappaagu 2001-imi Nunatsinni napparsimaveqarfiup Nunatsinniit akisussaaffigineqalernera ukiunik qulinngortussarsiussavarput. Ukiuni taakkunani napparsimasut timikkut tarnikkulluun­niit napparsimasuugunik inatsisitigut inissisimanerat ersernerluttumik atuuttuarpoq, inatsisit assigiinngitsut tunngavigineqartussat ataatsimoorfeqannginnerat annertunerpaamik peqqutaallu­ni.

 

Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput aammalu napparsimasut napparsimaveqarfinnilu sulisut sinnerlugit qujassutigaarput aatsaat taamak ersaritsigisumik napparsimasut inatsisitigut illersu­gaanerat pivisunngortinneqalermat.

 

Peqqinnissamut Naalakkersuisup oqarneratuut taamatut peqqussutiliornikkut napparsimasut pisinnaatitaaffiisa tamakkiisumik takussutissaqalernissaat periarfissiuunneqassaaq. Tamanna pingaaruteqarluinnarpoq napparsimasut ilaqutaasullu napparsimavimmut pitinneqarnerminni inatsisitigut pisinnaatitaaffimminnik nassuiaassuteqarfigineqartarnermikkut toqqissisimasumik inissisimanissaannut.

 

Peqqussutissatut siunnersuut annertuujuvoq, isumaqarpugullu suliarilluagaasoq atuisussanut paasisitsiniutigineqareernermigut paasinarluartuunissaa takuneqarsinnaammat.

Peqqussutissamut Inuit Ataqatigiinniit immikkut eqqaasassaqarpugut, tassalu ' 3-mut tunngatil­lugu, paragraffimi tassani pineqarpoq katsorsartinneq sunaanersoq.

 

Peqqussutissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatini ima allassima­soqarpoq, issuaaneq aallartippoq: Apeqqinnissakkut sulialinnik ilinniagaqartunik paaqqutarine­qarneq oqaluuserineqartillugu tamatumani paaqqutarinninneq naliginnaasoq inunnik isumagin­ninnermik suliaqarfiusup iluani pisoq, soorlu utoqqaat angerlarsimaffianni, napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat pillugu peqqussummi pineqanngillat@, issuaaneq naavoq. Tassunga tunngatillugu Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut pissusissamisoortuussasoq utoqqaat utoqqaat angerlarsimaffiiniittut nakorsamillu peqqiilliortuusutut nalilerneqarsimasut napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat pillugu peqqussummi ilaatinneqartariaqartut.

 

Tassani tunngavigaarput sinerissami utoqqaat angerlarsimaffiini inoqartarmat ilaatigut imminul­luunniit ikiorsinnaanngitsunik, taamaattumillu piffissap ilaatigut ' 4 naapertorlugu peqqinnissa­mik suliaqartunik paaqqutarineqartunik.

 

Inuit utoqqaat angerlarsimaffiini najugaqartut taamatullu inissisimasut inatsisitigut qulakkeerin­niffigineqarnissartik aamma pisinnaatitaaffigaat.

 

Taamaattumik peqqussutissap aappassaaneerneqarnissaanut Naalakkersuisoq aammalu Peqqin­nissamut Ataatsimiititaliaq qinnuigissavagut apeqqutip taassumap ersarissumik paasiniarneqar­nissaa sulissutigissagaat.

 

Napparsimasup inuunermini naggataamik aalajangersagaliorsinnaanngornissaa inuup napparsi­masup ilaqutaasut sulisullu naggataatigut aalajangiiniarsarisarnerinut ilaatigut artornarsinnaasar­tunut oqilisaataalersussatut isigisariaqarpoq. Inuummi napparsimasup nammineerluni aalajangii­simanera toqqammavigigaanni qimataasut oqinnerusumik ingerlaqqinnissaat takorloorneqarsin­naammat.

 

Taamatut oqaaseqarluta napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat pillugu Inatsisartut peqqussu­tissaattut siunnersuut tusarniaanermi oqaaserineqartut ilanngullugit Peqqinnissamut Ataatsimiiti­taliamut peqqissaartumik suliareqqullugu ingerlateqqipparput.

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Kattusseqatigiinniit sukumiisumik eqqartoreerlugu ima oqaaseqarfigissavarput.

 

Nuannaarutigaarput Inatsisartut peqqussutissatut siunnersuut eqaatsumik paasiuminartumillu suliarineqareerluni ullumikkut saqqummiunneqarmat. Immikkuualuttullu ataatsimut katiterneqar­simaneratigut siunissami sulisunut, atuisunut annertuumik nalorninaatsumillu paasiuminarneru­lersinneqarluni. Misilittakkammi naapertorlugit siornatigut annikitsualuppassuit paatsuungarnar­titsinnaasut tassuuna aaqqiivigineqassammata.

 

Taamaalilluni napparsimasunut ilaqutaasunut atuilersimasunut kikkunnulluunniit paasissutissat pitsaasut sukumiinerusullu siunissami pigineqartussanngorlutik.

 

Qularnanngitsumillu napparsimasumut kimulluunniit toqqissiallannassaaq nammineq kissaatigi­guniuk pisinnaatitaaffeqalernikkut, pisinnaatitaaffiit qanoq ittuunerinik tamakkiisumik takussu­tissaqalernissaq. Aammalu aalajangiiffigisassat suulluunniit namminerminut tunngassuteqartut aalajangiiffigisinnaalerlugit. Soorlu katsorsartinneqarsinnaanermut periarfissat, pappiaqqat imminut tunngassuteqartut piumasariguniuk sukumiisumik isertuaatsumillu paasissutissineqar­sinnaanissaq pisinnaatitaaffigilerlugu, soorunami aamma ilaqutaasut qanigisallu kissaatigippas­suk.

 

Kiisalu maluginiarparput siornatigut amigaataasarsimasut napparsimasut pisinnaatitaaffiisa ilaat nutaajusut iluaqutaasussat aamma ilanngunneqarsimammata. Taamaalilluni siunissami napparsi­masut inatsisitigut inissisimanerat patajaatsumik aaqqiivigineqartussanngormat, tamannalu toqqissiallannartoq inunnik atuisunut atuilersunullu minnerunngitsumillu sullissisunut.

 

Annertuumimmi annikitsumillu napparsimasunut toqqissisimanissaq pingaaruteqarluinnartoq tamatta nalunngilarput, taamaattumik inatsisitigut illersorneqarneq paasissutissallu sukumiisut tusarlerneqarsinnaaneq taama annertutigisoq pigineqartoq pingaaruteqartutut takorloorsinnaa­vara.

 

Aammattaaq ilanngullu nuannaarutigalugu eqqaanngitsoorsinnaanngilarput kalaallit illussaannik pisiaqarsimaneq tulluartuummat, taamaalilluni peqqissariartortut ataatsimut inissisimalerfissaat pigineqalerluni. Atulertussaq pilersaarutit naapertorlugit 1. januar 2000-imi, taamaaliorneq assut pitsaasutut nalileratsigu tassuunami napparsimasut immikkoorunnaarlutik ataatsimut angerlarsi­maffeqalertussat misigisimanissaat pingaaruteqaqimmat. Nalunngilarpummi ullumikkut atuisut misigissutsimikkut nuanniitsorsiortarsimasut, ullumikkummi avissaaqqallutik inissisimanerat tulluartuunngimmat, peqqinnerit napparsimanerillu immikkoortinneqartutut misigisimasarmata, akuersaaruminaatsutut Kattusseqatigiinniit taarusukkatsigu.

 

Ilaquttammi qimassimanerini annertuumik pingaaruteqartarsimaqaaq ataatsimut tapersersoqati­giissinnaaneq aliikkusersoqatigiissinnaanerlu. Peqqinnerusummi nukissaqarnerusarmata nuan­naartitsinissaminnut, taamaattumik ataatsimuulernerat uterfigineqaqqittussanngormat iluarisi­maarparput.

 

Tassunga ilanngullugu Peqqinnissamut Naalakkersuisumut assut eqqarsaatigeqqunaraluarpoq sivisuumik uninngasut ilaqqutaminnik ilaqarsinnaanerat aamma inatsisitigut eqaannerusumik ineqartitsinikkut aaqqiivigineqarsinnaanersoq, inummut napparsimasumut aningaasartuutaanngit­sumik, soorunami nakorsap naliliinera aallaavigalugu.

 

Nalunngisaqarpugummi ukiuni marlunni pingasunilu peqqissartunik uninnganerminnilu allatut ajornartumik aappami namminneq akilikkaminnik Kalaallit Illuaniitittariaqarlugu, tamannalu annertuumik ilaqutariinnut naleqarsimasoq. Taamaattumik ilanngullugu inatsisitigut eqaanneru­sumik inummullu napparsimasumut naapertuunnerusumik aaqqiisoqarnissaa inatsisitigut aamma inummut peqqissutut oqinnerulersitsisartoq kialuunniit naatsorsuutigisinnaavaa. Tamannalu aamma eqqarsaatigeqquarput aamma ilanngullugu.

 

Naggataatigut Peqqinnissamut Naalakkersuisumut oqaatigerusupparput suliaminut sukumiisumik Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamut malinnaatitsiuarnera assut iluarisimaarakku. Taamaalilluta Peqqinnissaqarfiup sumut killinneranik pilersaarutinik suliniutinillu malinnaatinneqarluartutut misigisimagama.

 

Taama oqaaseqarlunga inatsisit allannguutissaat peqqussutissatut siunnersuut Kattusseqatigiinniit iluarisimaarlugu nalunaarutigaarput. Tassuunalu napparsimasut inatsisitigut illersorneqarneq erseqqissumik tunngavilerneqartussaammat.

 

Naggataatigut aappassaaniinnginnerani ataatsimiititaliamut susassaqartumut ingerlateqqinnissaa inassutigaarput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Aallaqqaammulli oqaatigisariaqarpoq siunnersuut manna pitsaalluinnartuusoq, qangaaniillu tamanit kissaatigineqartartumik naammassinninnerulluni.

 

Immaqa annerusumilluunniit oqaaseqarfigisariaqanngikkaluarpoq, taamaattoq oqaatigilluaannar­tariaqarpoq amerlaqisugut isumaqartaratta inuit napparsimalersut inuttullu piginnaaffeqareersut suli pisinnaatitaaffii annerulersartut napparsimavimmi angerlarsimaffimmiluunniit napparsimal­lutik uninngaleraangata.

 

Saqqummiussami erseqqissarneqartut nuannaarutigisakka uku oqaatigilaarlakka, tassa ' 6-imut oqaaseqaatini erseqqissarneqarmat, apeqqut saqqummiunneqarsinnaasoq tassaanerarneqarluni akuersissuteqartoqarneranik oqartoqarsinnaassappat qanoq isumaqarnermik nalunaarutiginninneq qanoq erseqqitsigissanersoq. Nuannersumik ersarissumik oqaatigineqarput paatsoorneqarsin­naanngitsumik isumaqataalluni akuersineq.

 

Aappaat, allakkatigut isumaqataalluni akuersineq.

 

Pingajuattut oqaasiinnakkut isumaqataalluni akuersineq kiisalu taakku aamma ilaneqarsimallutik oqaaseqanngikkaluarluni akuersinermik, isumaqarlunga taakkua immikkoortillugit allaatigine­qartut nassuiarneqartullu ersarissuusut.

 

Siunnersuutikkut matumuuna napparsimasut naammattumik paasissutissineqartalissapput, tamakkulu pisariaqartitat tassa piginnaatitaaffeqarnerit inatsisini atuuttuni assigiinngitsuni allassimasut pisariaqarluinnartumik ataatsimut katersorneqassapput kiisalu napparsimasut paasiumasaasa tusartinneqarnissaat ajornannginnerulissalluni.

 

Siunnersuutikkut matumuuna napparsimasut inatsisitigut illersugaaneri annertuumik nukittorsar­neqassapput inuttullu pisinnaatitaaffii erseqqinnerulissallutik.

 

Aallaqqaammut oqareernittut inatsisissatut siunnersuut pitsaalluinnartuuvoq uannillu taperserne­qarluinnarluni ingerlaqqinnissaa tapersersorneqarpoq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Tassa allanik oqaaseqarniarluni nappaasoqarsimanngilaq, taamaattumik oqaaseqartut kissaateqar­nerat malillugu matumap aappassaaneerneqartinnagu Peqqinnissamut Ataatsimiititaliami suliarineqaqqaarumaarpoq.

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq:

Tassa Naalakkersuisut sinnerlugit tulluusimaarutigaara maani Inatsisartut sinnerlugit partiini oqaaseqartut manna siunnersuut annertujaarsuaq taamatut sukumiisumik suliarisimallugu tapersersorlugu akuersaarlugulu isummersorfigimmassuk. Taamaattumik Naalakkersuisut sinnerlugit qujassutigissavara taamatut partiit sukumiisumik suliaqarsimanerat ajunngilluinnar­mat, aammalu inassutigineqartutuut aamma oqaatigissavara aamma Inatsisartut ataatsimiititali­aannut susassaqartunut aappassaaniinnginnerani suliassiissutigineqarnissaa taanna aamma nammineerlunga taperserusukkakku.

 

Taavalu immikkut uani oqaaseqartut ilaata Inuit Ataqatigiinniinngaanneersup utoqqarnut immikkut pisariaqartitsisunut tunngatillugu ujartugai taakku aamma ataatsimiititaliami sukumii­nerusumik sammineqarnissaat taanna innersuussutigerusullugu.

 

Taava aamma oqaaseqartup Kattusseqatigiinneersup Lorithap aamma uani ilaqqutanik ilaqarsin­naanermut tunngasut ujartormagit aamma innersuussutigisinnaavara Inatsisartunut ilaasortaqataa­ta Olga Poulsenip apeqquteqaataanut akissutigisimasanni aamma tassani ilaatigut taakkua takuneqarsinnaammata. Kisianni aamma iluassaqaaq taakkua ujartorneqartut ataatsimiititaliani susassaqartuni aamma sammineqarsinnaappata aappassaaneerneqartinnagu.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Tassa siuliani oqarnittut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap matuma aappassaaneerneqartinnagu apeqqut sammissavaa.