Ataasinngorneq 7. maj 2001, nal. 19:41.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 46.

Arlalinnik sulisitsisoqartilluni akileraarnermut allagartamik ataasiinnarmik atuisoqartalernissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Lars Karl Jensen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq Anders Andreassen.

 

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Uani arlariinnik suliffeqartunut akileraartarnermut allagartap ataasiinnanngorlugu akileraartarnis­samik aqqutissiuussinissamut Inatsisartuniit Naalakkersuisunut peqqusinissaq siunnersuutigigak­ku makkuninnga tunngavilersorpara:

 

Inunnit arlalinnit saaffigineqartarpunga ukiuni makkunani suliffiit amerlaqisut minnerunngitsu­mik aalisakkanik suliffissuit sulisussaalatsisarneranni, sulifimmik avataasigut sulerusukkaluarlu­tik uniffigisarsimallugu suliffiup avataatigut suliffeqarnermi ilanngaatitaqanngitsumik akileraar­tussaaneq.

 

Kallallit Nunatsinni akileraartarnerup eqqunneqarneranniit akileraartarnermut periaaseq ullumi­mut atorneqarpoq, tassani inuit ataasiakkaarluta akileraartarnerput eqqarsaatigaara, tassalu aalajangersimasumik suliffeqarnermi isertitat aallaavigalugit ilanngaasikkanik akileraartussaa­neq, saniatigullu suliffeqarnermi isertitat ilanngaateqanngitsunik akileraarutigineqarnissaat.

 

Saaffiginnittartut oqaloqatigisarneranni malunnarpoq arlariinnik suliffeqarnermi akileraartarner­mut allagartap ataasiinnanngortinnera anguneqarsinnaappat tamatuma kingunerissagaa sulisin­naasut amerlanerulernissaat pisussaaffitullu akilersukkanut akissaqarnerulernissaq.

Inuit suliffivimmik saniatigut allanik suliffeqarnissamut nukissaqartut kajumissuseqartullu inuiaqatigiit iluatigisariaqarpavut, minnerunngitsumik ukiuni makkunani sulisinnaasunik noqqaanitta nalaani, akileraartussaanermut periutsip allanngortinneratigut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Inatsisartuni suleriaaserput malillugu, arlariinnik suliffeqartunut akileraarnermut allagartap ataasiinnanngortillugu akileraartarnermut atuutilersinnaaneranik Naalakkersuisut peqquneqarlutik aqqutissiuussinissaannik siunnersuut saqqummiuppara.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Siunnersuummik saqqummiussisup siunnersuutaata teknikkikkut piviusunngortinneqarsinnaanis­saa Naalakkersuisut ajornartuusoraat. Aamma Naalakkersuisut isumaqarput taamak siunnersuute­qarneq akileraartarnermi siumoortumik nalunaarsuisarnermut tunngasunik, tamatumalu kingu­nerisaanik akileraartarnermik allagartamik ilanngaasersuisarnermik paatsuuisimanermik tunnga­veqartoq.

 

Siumoortumik nalunaarsuisarnerup siunertaraa ukiup aningaasarsiorfiusup ingerlanerani aki­leraarutinik akilerneqarsimasut sapinngisamik akileraarutissavittut angissuseqarnissaat. Taamaa­liornikkut inuup pineqartup akileraarutissat sinnerinut akiligassaqalinnginnissaa qulakkeerneqas­sammat. Tamanna ilaatigut anguneqartarpoq inuup pineqartup siumoortumik nalunaarsuiffimmi aningaasarsiat B-t isertitariumaagassani akileraarutitigullu ilanngaatigiumaagassami annertussu­siinik nalunaarsuineratigut.

 

Pineqartoq siumoortumik nalunaarsuiffimmik nassiussaqarsimanngikkaangat kommunimi akileraaruserisunut B-tut aningaasarsiaasinnaasut akileraarutigullu ilanngaatissat angissusilertar­pai. Taakku tunngavigalugit akileraarutitut ilanngaatissat angissusilerneqartarput, akileraartarner­milu allagartanut akileraartartunut tamanut nassiussuunneqartartunut nalunaarsorneqartarlutik.

 

Naluneqanngilaq assigiimmik akileraartitseriaaseq atugarigipput, taamaattumillu aningaasarsiat B-t akileraarutigullu ilanngaatissat siumoortumik nalunaarsorneqarsimasut eqqortumik angissusi­lerneqarsimassappata ukiup ingerlaneranik akileraarutaasimasut akileraarutissaviit assigisussaa­vaat, pineqartup aningaasarsiaasa A-t annertussusaat apeqqutaatinnagu.

Aningaasarsiortup pingaarnertut sulisitsisuata aningaasarsianik A-nik tunniussilernerni tamani aningaasarsiortup akileraartarnemi allagartaani, hovedkort-iani, akileraarutitigut ilanngaatissat qaammammut, sap. ak. marlunnut, sap. ak. ataatsimut ullormullu naatsorsorneqarsimasut tunngavigalugit akileraarutit A-t unerartittartussaavai. Aningaasarsiortullu akileraartarnermi allagartaa paarisussaallugu.

 

Aningaasarsiortoq ataatsimik arlalinnilluunniit saniatigut suliffeqaruni, B-kortini sulisitsisuminut taakkununnga tunniuttussaava. B-korti akileraartarnermi allagartaavoq taamaallaat akileraaruti­nut A-nut procent-imik qanoq annertutigisumik ilanngaanissamik paasissutissiisoq, taannalu akileraarutigut ilanngaatitaqanngilaq.

 

B-kortip akileraarutitigut ilanngaateqannginneranut patsisaaginnarpoq aningaasarsiortoq qanor­luunniit amerlatigisunik saniatigut suliffeqaraluarpat, akileraarutitigut ilanngaatissaasa annertus­susiat allanngornavianngimmat. B-korti atorunnaarsinneqassagaluarpat sulisitsisullu arlaqartut aningaasarsiortup hovedkortia malillugu akileraarutinik A-nik ilanngaassisalissagaluarpata, aningaasarsiortoq akileraarutitigut ilanngaatissami marloriaataanik, pingasoriaatanilluunniit ilanngaaserneqarsimassagaluarpoq. Tamatumalu kingunerisaanik ilanngaassisutaavallaartut akileraarutitaattut amerlatigisunik akileraarutissat sinnerinut akiligasanittussanngussagaluarluni.

 

Saniatigut suliffeqarnermi isertitat akileraarutitigut oqilisaassiffigineqarnissaat Naalakkersuisuni pilersaarutigineqanngilaq, taamaattumillu siunnersuut tapersersorneqarsinnaanngilaq.

 

Per Berthelsen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortaq Lars Karl Jensen siunnersuuteqarpoq akileraarnermut allagartamik ataasiinnarmik atuisoqalernissaa aalajangiuteqqullugu. Tassanilu ilaatigut tunngavigiliuppaa aalisakkanik suliffissuit sulisussaalatsineranni ataasiakkaat suliffimmi avataatigut sulerusukkalu­arlutik uniffigisaraat, taamatut iliornermik ilanngaatitaqanngitsumik akileraartussaaneq.

 

Siumumit pingaartitaraarput inuk peqqissoq piumassuseqartorlu imminut napatinniarnermini sapinngisamik periarfissagissaartinneqartariaqartoq. Siumumillu aamma isumaqarpugut anguni­arneqassasoq akileraartitsinermi ingerlatseriaaseq eqaannerpaasoq, sulerusussutsimut kaammat­tuutaanerpaasoq ingerlanneqarnermigullu atoruminarnerpaajullunilu akikinnerpaajusoq.

 

Taamaattumillu kaammattuutiumavarput Naalakkersuisut siunnersuut itigartiinnarnagu sukumii­sumik nalilersussagaat, Siumumimmi isumaqaratta siunnersuutigineqartoq itigartinnagu iluamik tamuaarilluassallugu iluatinnaateqartoq.

 

Takornartaanngilaq nunani allani, assersuutigiinnarlugu soorlu Islandimi inuit arlaqartunik suliffeqarsinnaasarnerat, tassani namminneq piumassusertik nukissaqarnertillu aalajangiisuutillu­git, tamannalu qularnanngitsumik inummut imminut napatikkumasumut periarfissaqartillugu peqqinnartuuvoq. Taamaammallu naammaginartumik tunngavissinniassallugu iluatinnaateqar­tuulluni.

 

Siumumit ilisimanngilarput, soorlu assersuutigalugu Islandimi akileraartitsisarnikkut aaqqissuus­sisimaneq qanorpiaq ittuunersoq, Siumumiillu aamma piariikkamik maanna siunnersuutissa­qanngilagut ingerlatseriaatsip siunnersuutaasoq qanillisarlugu qanoq aaqqinneqarsinnaaneranik tikkuussisumik. Tamatumami ajornartorsiuteqarnissaa takusinnaalluaratsigu, soorlu tamanna aamma Naalakkersuisunik ersarissumik nalunaarutigineqartoq.

 

Kisianni tassa Siumumit kaammattuutigiumavarput siunnersuut aallaavigalugu sukumiisumik nalilersuinissaq pissasoq. Tassanimi eqqumaffigilluagassat ilaginngitsoorsinnaassanngimmassuk ataatsimik suliffeqarnerup kajumernartuujuartuunissaa, mattunnaguli inuiaqatigiinni sulisussanik pisariaqartitsineq aallaavigalugu saniatigut sulinissamut kajumissuseqartut maannamit ornigine­qarnerusumik akileraartarnerup iluani aaqqissuussiffigineqarsinnaanissaat.

 

Taamatut oqaaseqarluta Siumumit Naalakkersuisut pineqartoq pillugu nalunaarusiornissaat piumasarissavarput, inassutigalugulu aappassaanerinnissap pitinnagu oqaluuserisap Inatsisartut Akileraartarnermut Ataatsimiititaliaanut suliassanngortinneqassasoq.

 

Godmann Jensen, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartuni ilaasortap Lars Karl Jensenip siunnersuutigaa arlaqartunik sulisitsisoqarnermi skattekortip ataasiinnaap atorneqartalernissaa. Siunnersuut peqqissaartumik misissorluareerlugu Atassummiit imaattumik isummerfigalugulu oqaaseqarfiginiarparput.

 

Nalunngilarput ullumikkut sumiikkaluaruttaluunniit assigiimmik akileraartussaatitaalluta. Tamannarpiarlu tunngavigalugulu siumoortumik immersuinissarput pisariaqartarluni piumasari­neqartarlunilu. Siumoortumillu nalunaarsuisarnerup siunertarisarpaa ukiup aningaasarsiorfiusup ingerlanerani akileraarutit akilerneqarsimasut sapinngisamik akileraarutissavittut angissusilerne­qarnissaat. Taamaaliornikkut akileraartartut kingusinnerusukkut akiligasseqqinneqarsinnaanerat pingitsoorneqartarmat. Aammattaaq nalunngilarput assigiimmik akileraartitseriaaseq atugarigip­put, taamaattumillu aningaasarsiat B-t akileraarutitigut ilanngaatissaat siumoortumik nalunaar­sorneqarsimasut eqqortumik angissusilerneqarsimassappata ukiup ingerlanerani akileraarutaasi­masup akileraarutissaviit assigisussaavaat pineqartup aningaasarsiaasa A-t annertussusaat apeqqutaatinnagu.

 

Atassummiit isumaqarpugut ullumikkut akileraartartutut kommunikkaartumik inissisimanitsinni akileraartarnikkut malittarisassaqartitaanikkullu akileraartartutut atugassaqartitaanerput pitsaa­suusoq. Taamaattumik Atassummiit siunnersuuteqartup siunnersuutaa isumaqatiginngilarput.

 

Atassummiit taamatut isumaqarnitsinnut peqqutitta ilaattut taasinnaavarput siunnersuutigineqar­tutut skattekortip ataasiinnaap atulerneratigut B-korti atorunnaarsinneqassagaluarpat sulisitsisut arlaqartut aningaasarsiortup hovedkortia malillugu aki­leraarutinik A-nik ilanngaasiisalissagaluar­pata aningaasarsiortoq akileraarutitigut ilanngaatissamik arlaleriaataanik ilanngaaserneqarsinnaa­lissammat, tamatumalu kingunerisinnaallugu ilanngaatigineqartut amerlaqataannik akileraarutiti­gut tapertussanngortitaaneq.

 

Atassummiit taamatut oqaaseqarluta siunnersuuteqartup siunnersuutaanut isumaqataanngilagut Naalakkersuisullu akissuteqaataanut tapersiinerput nalunaarutigaarput.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunatsinni akileraarutaasussap tunngaviusumik annertusissaanik aalajangersaaneq Inatsisartunik aalajangersorneqartarpoq. Taamatut aalajangersaatitaarnermi Inatsisartut aalajangersimavaat Nunatsinni assigiimmik akileraariaatsinik tunngaveqarluta ingerlassasugut. Tamannalu tunngavi­gerpiarlugu Nunatsinni aningaasarsiortut qanorluunniit aningaasarsiamikkut nikingatigisumik inissisimasimagunik assigiimmik akileraartussaatitaapput.

 

Taamatut akileraartussaatitaanerup iluani aaqqissuussagaqarpugut inunnut akileraartartunut iluaqutissamik taaneqarsinnaasumik, tassalu siumoortumik nalunaarsuisarneq. Siumoortumik nalunaarsuinerup inuit amerlaqisut ukiup naanerani akileraarutigisimasamik qaavisigut akileraa­tinneqartarnerat tamatigoorluinnangajak pinngitsoortittarpaa. Isumaqarpugut taamatut aaqqis­suussaqarneq akileraartartunut toqqissisimanartuusoq.

 

Tunngaviusumik akileraartussaatitaanitsinnut allagartarisatta suliffinnut arlalinnut atatillugu atugarilissagutsigu qularisassaanngitsoq tassaavoq akileraarutinik naammattunik akileereersima­nerup saniatigut akileraanngippallaarsimanermut akiligassinneqartalernissarput. Tamanna akileraartartunut toqqissisimanarnavianngilaq.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisup akissuteqaataa taperserlugu siunnersuuteqartup siunnersuutaa itigartipparput.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut peqqissaartumik misissoreerlugu Kattusseqatigiinniik imatut oqaaseqarfigissavarput. Kattusseqatigiinniik siunnersuuteqartoq paasisinnaalluinnarparput taamatut ujartuimmat, ukiuni kingullerni ilaatigut sumiiffiinni ilaanni sulisussaaleqinerit tusar­saajuartarmata. Taamatut Kattusseqatigiinniik isumaqarpugut inuit sulerusuttut periarfissiuunne­qartariaqartut akileraartarnerup tungaatigut pitsanngorsaavigineqarnissaannut.

 

Kattusseqatigiinniik taamatut akileraartarnermut allagartap ataasiinnanngortinneqarsinnaanera maannangaaq itigartitsissutigineqarnissaa tulluartutut isiginngilarput. Taamaattumik arlalinnik sulisitsisoqartilluni akileraartarnermut allagartap ataasiinnanngortinneqarsinnaanera peqqissaar­tumik misissorneqarnissaa Kattusseqatigiinniik kaammattuutigaarput.

 

Kattusseqatigiinniik isumaqarpugut akileraartarnermut allagartap maannakkornit annertunerusu­mik misissuiffigineqartariaqartoq. Tassami assersuutigalugu Islandimi akileraartarnermut allagartaq ataasiinnaq atorneqartarpoq. Taamaattumik Kattusseqatigiinniik isumaqanngilagut siunnersuut maannangaaq itigartitsissutigineqartariaqartoq, soorlu maannakkut Naalakkersuisunit piumasarineqartoq siunnersuutip itigartitsissutigineqarnissaa.

 

Kattusseqatigiinniik nalunngilarput inuit ilaasa sulerusukkaluarlutik akileraartarnermut tunngasut uniffigalugit sulerusukkaluarnertik pinngitsoortittaraat. Taamaattumik siunnersuutip periarfis­siuunneqarsinnaanera Kattusseqatigiinniik kaammattuutigaarput. Kattusseqatigiinni isumaqarpu­gut Nunatsinni Nunatta nammineernerulernissaa anguneqassappat inuit sulisinnaasut maannak­kornit annertunerusut ujartorneqartariaqartut, soorlu aamma Islandimi taamatut akileraartarner­mut tunngatillugu aaqqissuussisimasut.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniik piumasaraarput Islandimi akileraartarnermut periuutsit qanoq nunamut kinguneqarsinnaanerat peqqissaartumik misissorneqartariaqartoq, siunnersuut itigartit­sissutigineqannnginnerani. Taamaattumik Kattusseqatigiinniik siunnersuutip Akileraartarnermut Ataatsimiititaliami nalilersorluarneqarnissaa kaammattuutigaarput, siunnersuutip iluatinnaateqar­nera eqqarsaatigalugu.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Siunnersuut misissuataartillugu assut eqqarsarnartoqartissimavara, tassa pappiararsornipilorujus­suaq aamma ilaatigut aallaavigalugu. Aappaatigut aamma eqqaasarpara parteeqatinik itigartinne­qarnerup nakeriallannartassusia. Taamaattumik tupigikuluppara siunnersuuteqartoq Naalakker­suisoqatigiinni ilaammat, taavalu itigartitaaneq avataaniik tupigineqarsinnaassaaq.

 

Naalakkersuisoqatigiit sakkutuui qanoq ataatsimoortinneqarsimatiginerpat, imaluunniit siunner­suuteqartoq paasisimasalinnik qanigisaminut apeqquteqarnissaminik kajumigisaqanngiinnarsi­manerpoq, tassami paasitinneqajaarsimasuuguni qularnanngitsumik siunnersuutini itigartinneqar­tussaasoq immaqa siunnersuuteqarsimanavianngikkaluarmat.

 

Kisianni tassa taamatut pivoq. Siumoortumik aamma nalunaarsuiffimmik nassiussaqanngik­kaanngatta naluneq ajoratsigu B-tut isertitassagut aamma kommunip nammineq iluarisannguami­nik, oqarta taamatut aaqqittarai. Kisianni taamatut eqqarsaateqaraluartillunga, tassa siunnersuum­mut akissutigineqartoq isumaqarpunga tapersertariaqassasoq.

 

Aallaqqaammulli eqqarsarnera suli unitsiinnarusunngilara, tassa pissanganartikkakku aamma oqaaseqartikkakku ilaasa Islandimi pissutsit taakkartormatigit assut takorusussavara siunnersuu­tip uuma ingerlaqqitsilluni ataatsimiititaliamut tunniunneqarnissaa, tassanilu nalilersorneqarlu­areerluni Landstingimut utertinneqarluni qanoq isikkoqarnissaa uanga massakkuminngaaniit tassa pissanngatigalugu utaqqiinnarusuppara.

 

Tassalu oqaatigalugu Naalakkersuisut akissutaat massakkut isumaqatigigallariga.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Tassa oqaaseqartut ataasiakkaat eqqarsaatigalugu paasinarpoq, Siumup oqaaseqartuata itigarti­vinnagu taamaattoq misissugassaqqitsikkaa. Aamma Naalakkersuisuninngaanniik Akileraartar­nermut Ataatsimiititaliap misissuinissaata saniatigut soorunami iluarsaaqqinnissamik isertitagut akileraarutinik tunngasunik iluarsaaqqinnissamik suliassanut ilaatinneqarsinnaasut misissugassat ilagisinnaavat. Kisianni una siunnersuutaammat aalajangiiffigisassatut massakkut Akileraartar­nermut Ataatsimiititaliamut sammineqartariaqarpoq.

 

Aamma Naalakkersuisut takorluunngilaat akileraarutitigut iluarsaaqqinnissaq tassaassasoq tipigissaatit akitsuutaasut peerneqarneratigut, taanna iluarsaaqqinnermik taaneqarsinnaanersoq naluara. Kisianni inuiaqatigiit isertitamikkut akileraarutitigut inatsit toqqammavigalugu naligiin­nerusumik atugaqarsinnaanissaat malunnarpoq partiinik amerlanerusunik ornigineqartinneqartoq.

 

Naalakkersuisut akerlerinngilluinnarpaat inuit ataasiakkaarlutik imminut napatikkususerput attattuartariaqarerput. Kisianni saniatiguunik arlalinnik suliffeqarnikkut imminut napatikkusussu­seq qaariarneqartussaanngitsoq Naalakkersuisut isumaqarfigivaat.

 

Taamaammat paasivara Atassutikkut Inuit Ataqatigiillu Naalakkersuisut akissuteqaaterput toqqaannartumik tamakkiisumik tapersersoraat, taamaattullu aamma Otto Steenholdtip maannan­gaaq tapersersorallarlugu akissuteqarfigineqarnissaanik Akileraarnermut Ataatsimiititaliamin-ngaanniik qamagallarniarlugu.

Kisianni aamma apeqqutaavoq akileraarutitigut inatsisikkut oqilisaassivigineqartussat kikkuuner­sut immaqa ataatsimut nalilersussallugu. Saniatigut peqqissuullutik  suliffeqarsinnaasut amerla­nerusunik isertitaqarusuttut maani gangimi aamma takusarpagut, suliutigalutik suliffeqarnermik avataatigut unnukkaangat asaanikkut asaasutut saniatigut aningaasarsiortut arlaannik anguniaga­qaraangamik aningaasatigut, taanna isumaqarpunga piumassutsimik nammineq takutitsinerusoq.

 

Kiisalu Nunatsinni ullumikkut koruunip kingulliup pissarsiarineqartup akileraarutitaa nunanut allanut sanilliutissagutsigu appasissorujussuuvoq. Nunatsinni akileraartarnermi procenti aggua­qatigiissillugu 42-miippoq, nunani allani koruuni kingulleq pissarsiarisaq 65-70 % tikillugu allaat akileraarutaasartoq. Taamaammat oqilisaanneqartussat kikkorpiaappat.

 

Naalakkersuisuninngaanniit eqqarsaatigisinnaasatsitut taakkarsortakkatta ilagivaat ilanngaataa­sinnaasut tamakkerutsigit 40, aappariikkaani 40-40, 8-8 taava 5 B 5, tassa imaappoq 106.000 kr.-it missaani tassa isertitaqartut taakkua isertitaqarsinnaapput akileraaruteqaratik. Taannali sulerusussutsimik killiliisuusinnaanera eqqartortariaqartut ilagivaat. Imaammat ilaasa 106.000 kr.-it qaangernaveersaartarpaat akileraartitaalerniaqigamik. Tassani killeqarfimmiittut aningaasa­tigut akileraartarnermut inatsit aqqutigalugu oqilasaanneqarsinnaanerat isumaqliutigineqarsin­naasoq tulluarnerusoq Naalakkersuisut nalileramikku siunneersuutigineqartoq itigartippaat.

 

Kisianni tassa Kattusseqatigiit oqaaseqartuata oqarneratut misissugassaqqitsinneqarpoq, taamatut aamma Siumuminngaaniit Islandimi pissutsit imaasiallaannaq akisinnaanngilakka, taamaattumik akileraartarnermut ataatsimiititaliami misissuinissami tamakku ilangutissagai naatsorsuutigaara.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Aap akissutigineqartut taakkua tamaasa immikkut oqaaseqarfiginngikkaluarlugit siullermik Otto Steenholdtimut una eqqaasissutigissavara ullumi oqaaseqarnernut oqaaserisat assorsuaq eqqaa­gakku. Tassa naalakkersuisuutitaqartut Naalakkersuisut isummernerannut imaluunniit peqqusi­nerannut anngaaginnarpallaartut.

 

Uagut Siumumiit Inatsisartunut ilaasortaasugut innuttaasut suliakkiutaat Naalakkersuisuutitatsin­nut apeqqutigiartoqqaarutigineq ajorpagut qanoq isumaqarfigineraat. Apeqqutigineqartut suliakkiutigineqartullu qinersisartuninngaaniit ilusilersoriarlugit saqqummiuttarpagut Inatsisartu­ni suleriaaserput imaammat, Inatsisartut aalajangertussaagaat taakkua ataatsimiititaliamut imaluunniit allamut ingerlanneqassaanersut, imaluunniit maani oqaluuserineqaratik apeqquteqaa­titut ingerlanneqaannassanersut.

 

Taamaattumik uani nuannaarutigivara  siullermik Naalakkersuisup nassuiaateqaqqinnerminni aammalu siullermeerluni akissuteqaateqarnerminni ersersitaat, tassa paasinarmat inuppassuarnik ilisimaneqanngitsoq qanoq aaqqissuussisoqarsimanersoq ukiuni taamannani atukkatsinnik. Qaammarsaatigineqarnera akileraartarnerup annertuigisassaanngitsoq tamatta nalunngilarput.

 

Tamatta nalunngikkaluarparput ukiumut siumoortumik nalunaarusiortussaalluta, kisiat amerla­nerpaatigut nalunaarusiornermi immaqa immikkoortinneqartartut tassaapput ataatsimik suliffe­qarutta tassani suliffitsinni ukiumut saniatigut isertitaqalaarsimagutta saniatigut isertitaminingua­gut. Taakkulu pituttoreertarput, soorlu qinersisartut ilaannik oqaloqateqartarnerma taanna paasiuminaatsinneqartartoq. Suliffinillu arlaqarnerusunik suliniaraluarluni akileraarutip allagar­taata suliffeqarfimmi inissisimanera peqqutigalugu taamarujussuaq B-korti malillugu akileraar­tarnermik kinguneqartarluni.

 

Uani nuannaarutigivara Siumut aamma Kattusseqatigiit Inatsisartuni suleriaaseq ataqqillugu Naalakkersuisut inassuteqaataat naalaannarnagu iluatinnartoqartimmassuk siunnersuutigisara, taamaalillugulu aamma Akileraartarnermut Ataatsimiititaliamut misissorneqarnissaa inassutigi­neqarmat.

 

Kattusseqatigiit ilumoorput, aammalumi Siumut, nunat sanilerisatta ukiorpaalunni uagutsinninn­gaaniit siulliullutik aki­leraarutinik ingerlatsiffiusut ineriartortinneqarnerani taassumap akileraar­tarnerup inuiaqatigiinnut sukkut aamma taanna pitsaaqutaasinnaanera kiisalu aamma qularnann­gitsumik amerlanerusunik aningaasanik kaaviiartitsisinnaanermik nassatarisinnaasai nalilersorlu­git iluarsaasseqqinnertigut ingerlattarsimavaat.

 

Aamma qilanaarnarpoq Naalakkersuisunut ilaasortap, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup ilaasortap Josef Motzfeldtip oqaatigisaa iluarsaaqqinnissamik suliassat imaattariaqanngitsut taamaallaat akitsuutinut tunngasut, kisiannilu aamma inunnut ataasiakkaanut akileraartarnermut tunngassuteqartut suliareqqinneqarnissai kajoriminarnerutikkai pillugu uani oqaaserineqartunut qujavunga.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Tassa erseqqissaatigiinnassavara tassa Inuit Ataqatigiit Akileraartarnermi Ataatsimiititaliami ilaaasortatut oqaatigilaarusukkigaana Inatsisartut immikkoortoq 15-imi, tassa 2002-mut aki­leraarutitigut ilanngaatit  ilaallu ilanngullugit aalajangersorneqarnissaa taanna oqallisigereerni­kuuvaat. Tassanilu aalajangerneqareernikuuvoq 2002-imi januarip aallaqqaataaninngaanniik ilanngaat ukiumut, tassa kisimiittumut, 4.000 kr.-iusussaasoq.

 

Ilaatigullu aamma sulerusussusermut tunngatillugu oqaatigineqartariaqarpoq, taanna ilanngaat siumoortumik nalunaarsuinikkut sisamanik assigiinngitsunut suliffeqarfinnut aaqqinneqarsinnaa­voq, tassa piumagaanni oqarlunilu uani 10.000 kr.-imik akissarsisussaagama uunga ilanngaat tunniutissavara, illuatungaanut aamma taamaaliortoqarsinnaavoq. Tassanili taamaallaat piumasa­qaatigineqarpoq siumoortumik suliffinnut nalunaarsorsimanissaq.

 

Taamaattumik aamma uanga Akileraartarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortatut siunnersuutip qanoq ilillugu piviusunngornissaa maannakkumi eqqarsartariaatsikkut pulatissinnaanngilara. Pissutigalugu periarfissaareermat suliffeqarfinni assigiinngitsunut skattekortip aaqqisssornissaa, taannalu oqareernittuut siumoortumik nalunaarsuineq tunngavigalugu aaqqinneqarsinnaavoq.

 

Daniel Skifte, Atassut:

Unaana erseqqissaatigilaaginnarniarlugu Akileraartarnermut Naalakkersuisup tipigissaat tipigis­sut amerlunnermullu tarngutit il.il., taakkua eqqarsaatigalugit, soorlu tassa Atassutip akileraartar­nermut allanngortitsiniartoq, naamik taamaanngilaq. Erseqqissaatigissavara eqqaassutigalugulu Atassutaannaanngitsup, kisianni Atassumminngaaniit siunnersuut Akileraartarnermut ataat­simiititaliami suliarineqarami ingerlateqqinneqarpoq. Taamaalilluni upernaaq manna akileraar­tarnermut inatsisip allanngortinnissaa siunertaralugu aamma taanna suliarineqaqqullugu.

 

Kisianni qaqinnnut peqqutima aappaa unaavoq. Inioqqatitigut tusarparput, kisiannili aamma Sermitsiami atuarlugu Naalakkersuisut akileraartarnermut allannguinissami siunnersuutaat tusarniaassutigineqarmat kattuffiit peqatigiiffiillu assigiinngitsut oqaaseqarfigisimagaat. Taanna­lu tunngavigalugu Naalakkersuisut suliassaq taanna ukiamut kinguartissimagaat.

 

Taannalu ilisimallugu oqarpugut, aamma Akileraartarnermut ataatsimiititaliap suliassiissutaata ilaa puigorneqaqinammat Anders Nilssonimik saqqummiunneqarsimasoq eqqaasissutigaara. Taamaattumik Atassut taamak akikitsigisumik, taamalu anikitsigisumik allanngortitsinianngilaq, ataatsimoortuminguna allanngortitseqataajumasugut, kisianni nuannaarutigaara taanna ilassilluar­neqarmat, ataatsimoortumik allanngortitsisoqartariaqartoq.

 

Aamma naggataatigut paasivara naqqiiffiginerallaqullungalu kukkusimaguma ersarivissumik amerlanerussuteqartut itigartitaat ataatsimiititaliamut ingerlateqqinniarneqarpoq. Tassani IA arfineq marluusoq, Atassut arfineq marluusoq Otto Steenholdt, ataasiusoq, tassani inuit 15-nit itigartitsipput. Taavalu Simon Olsen Jonathan Motzfeldtilu maani issianngitsut sinneri ukuusut taasitinneqassappata, taava amerlanerussuteqartut itigartippaat. Taavalu ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarput. Taanna kukkusimasumik paasisimassagukku, taasakkalu aallaavigalugit akissuteqallaqquvara Naalakkersuisuninngaanniit. Isumaqarpunga isummiut amerlanerussuteqar­tut itigartikkaat.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

Qujanaq, erseqqissaatigissavara taasisoqanngimmat aamma maani isersimasut aamma ilai amigaataapput. Arfineq marluk arfineq marluunngillat, Atassutikkut aamma Inuit Ataqatigiit tassa amigaateqarput. Kisianni tassa partiit oqaaseqartuisa taavalu taakku tunuliaquttatik aamma ilagalugit, tassa amerlanerussuteqarput. Tassalu Siumukkut aqqaneq marluk taavalu Kattusseqa­tigiit sisamat, tassa 16-nit.

 

Taamaallutik aamma paasivara kisimiittoq aamma akornusissaqartinngikkaa ataatsimiititaliamut ingerlaqqinnissaa. Kiisalu aamma Naalakkersuisut aamma akornutissaqartinngikkaat ataatsimiiti­taliamut ingerlaqqaarallarnissaa. Taamaattumik sangoqattaarnissaq pinaveersaarniarlugu isumaqarpunga tassani piumasarineqartut ilaatigut misissugassat aamma arlaqarmata iluatinnaa­teqartoq, taassumap ataatsimiititaliamut ingerlaqqinnissaa, ingammillu Naalakkersuisut aamma akornutissaqartinngimmassuk.

 

Per Berthelsen, Siumut:

Anikitsuararsuussaaq. Uani qaqivunga immaqa, qaqininnut patsisigineruvara Akileraartarnermut Ataatsimiititaliami siulittaasutut oqaatigilaarusukkakku una. Ataatsimiititaliaq aamma sulerial­laqqissuusoq, una suliassaq imaannaanngitsoq niaqorlunnartuusinnaasoq immaqalu aaqqinneqar­sinnaanngitsoq, unammisassatut tiguneqassasoq qularinnginnakku.

 

Uani Siumumi oqaaseqartutut tassa pingaartitara uaniiginnarpoq, suna ajornakusoortutut isikko­qartoq imaassanngimmat ajornakusoortutut isikkoqarmat, taava illikartiinnarneqassasoq. Isumaqarpunga maani Nunatsinni ingerlatsiniarnermi pingaartuusoq aamma uagut Inatsisartutut qunusuilluta aamma misissugassanik iluatinnarsinnaasunik naak immaqa takuinnarlugit ajorna­kusoortutut isikkoqaraluartunik uniinnarata misissuisinnaanissarput.

 

Tassalu taaneqarpoq soorlu Islandimi takornartaanngilluinnartoq allaat ilaatigut pingasunik suliffeqartarneq. Nassuerutigineqarpoq aamma ersarissumik Islandimi akileraartarnikkut aaqqissuussineq qanoq ittuunersoq ilisimaneqanngitsoq. Taamaattumik isumaqarpunga aamma allatsera isussukuluffigaara ikani, oqarlunga immaqa siunertaqassaaq ataatsimiititaliap taava arlaatigut qinnuteqarsinnaanera paasiniaalluni angalanissamulluunniit.

 

Tassa taanna aallaavigalugu anersaaralugu una oqaatigivara parteeqatigiinneq taanna aallaavi­ginngilluinnarlugu, kisiannili iluatinnaateqarnera taanna aammalu anersaaq una ajornakusoormat imatut unitsiinnarneqarnissaa uanga isumaqatiginnginnakku. Kisianni Naalakkersuisut saqqum­miussaat paaseqaakka, niaqorlunnartuuvoq una.

 

Kisianni uani aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqarnera tassalu maani pissutsit nunalu allanut pissutsinut sanilliutiinnavillugit akileraartarnermut procentiusoq aallaavigaligalu­gu, taanna aamma akueriuminaatsippara iiginnassallugu. Patsisigalugu puigussannginnatsigu aamma Nunatsinni inuuniarnermi aningaasartuutit naliginnaasumik isigalugu qanoq allanut sanilliullugu qaffasinnerutigisarnerat.

 

Taamaattumik isumaqarpunga Nunatsinni nukittorsaataasinnaasoq aammalu piumassutsimut arlaatigut eqeersaataasinnaasoq, arlaatigut nassaartoqarsinnaappat kajungersitsilersumik nukiit tamakkerlugit inuiaqatigiinni iluamik kaaviiaartitsiniarneq naammaginartumik sullissineq anguniarlugu peqataanissamut. Taanna iluatinnartutut Siumuminngaanniit isigaarput, taannalu aallaavigalugu tassa oqaaseqarpugut.

 

Imaassinnaavoq allaat pisariaqassasoq B-kortit marluk atorneqalernissaat, suli taanna naluarput. Saniatigut suliffeqarnermi B-kortit siulleq imaassinnaavoq annikinnerusumik akileraarutitaqartoq aappaaninngarnit, naluara. Imaassinnaavoq aaqqinneqarsinnaanngitsoq kisianni neriuppunga oqaatigisakka ukua aallaavigalugit ataatsimiititaliap siornatigut suliassanut qununani eqeersi­maartumillu suleriaaseqarluni takutittarsimasai aamma uani unammiuassami atorneqarumaartut.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Atassutip siulittaasuanut oqaatigissavara uanga erseqqissumik oqaatigigakku iluatigalugu Akileraartarnermut Ataatsimiititaliamut uuma oqallisigineqartup ingerlateqqinneqarnissaa. Tassa tassani misissorneqareerpat uanga imatut uannut inissikkama. Tassani missorneqareerpat iluatigigakku nalileeqqissinnaanissara.

 

Aamma pissusissamisoorsoringilara Inatsisartuni oqallinneq inioq­qatitigut tusakkat aallaavigalu­git ingerlanneqassappat. Taamaattuunngitsut kisianni Naalakkersuisuninngaanniit tusakkagut aallaavigilluarlugit oqallisigineqartussaassapput inioqqatitigoortinnagit, taamak oqarpunga isumaqarluinnarama taamatut uppernarsarneqarsinnaanngitsunik Inatsisartut oqallisiginnissaguni tulluartuunngitsoq.

 

Siunnersuuteqartup appisaluutilaarpaanga, kisianniuna uanga pingaartikkiga aamma naalakkerso­oqatigiinni pingaartinneqartarmat sapinngisamik ilaasortatik illersorniassallugit. Aamma siunnersuuteqartup siunnersuutini naak parteeqatimi akerlileraluaraat akueriniaannassappagu piaarnerpaamik  illuatungiliuttut upattortussaavaat, allanillu ilaqassappat taava Naalakkersuisut ikinnerussuteqalaartittarlugit.

 

Massakkut malugisinnaavarput Naalakkersuisuni ulorianaateqanngitsoq, kisitsinermik aallartere­eraluarpoq qanoq iliorluni Naalakkersuisut piumasaat itigartinneqarsinnaanersoq. Taannaminiin­nannguaq ullumikkut, kisianni Naalakkersuisut tunuartitaanissaanut annerusut taamatut parteeqa­taasup Naalakkersuisuniit ilaasortaatitaqartup parteeqataaninngaaneersup taamaalioriataartarneri Inatsisartuni qulliunerusuni ulorianartorujussuartoq isigineqartarmata.

 

Tassa uanga illuatungiliuttutut ilaagama oqaaqqissaarisariaqanngilanga, immaqali oqaannartaria­qarlunga ajorneruleraangata illuatungiliuttut upattortarpaat Naalakkersuisunit tunuartitsinissamik pingaartumik tamakkua kinguneqassappata. Taannaana mianersoqqutigilaaginnariga immaqa uffa susassarinngivillugu.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Qujassuteqaannarsinnaagaluarpunga naatsunnguamik. Uani ersersissimanngikkukku ajuusaaruti­ga aneqqaalaassavara. Tassa naatsorsuutiginngilara una oqaluuserisassanngortinngikkakku 2002-mut akileraarnissamut aaqqiissutaasussatut naammasseriissasoq. Kisianni akileraartarnikkut inissisimanitta misissuiffigineqarnissaanut tunngatillugu Naalakkersuisut suliaqarnissaattut ilanngullugu oqaatigineqarmat assorujussuaq tuppalliutigaara.

 

Taavalu aamma neriuppunga Akileraartarmut Ataatsimiititaliami niaqorluppallaaratik suliassaq suliariumaaraat.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Tassa siunnersuuteqartup aappassaanioqqooqaaq oqaaseqarnermini akileraartarnermut pissutsi­nik Naalakkersuisut paasisitsiniaaneq annikippallaartoq ingerlasimagaannik oqarniamisaannguat­siarpoq.

 

Inatsisit akuerineqaraangata Naalakkersuisut atuuttussanngortitsisarput, atuuttussanngortullu atuisunut siammarneqartarput. Soorunami isertitatigut akileraarutitigut inatsit 1975-imili Nunatsinni atuutilersimasoq, ukiuni 26-ini naammattumik paasisitsiniutigineqarsimannginnera Naalakkersuisutut taamanikkut Naalakkersuisoqanngikkaluartugut, kisianni Naalakkersuisoqaler­nerup kingorna Naalakkersuisunit paasisitsiuneqarsimannginnera oqarluartaarutigineqarsinnaa­voq.

Nunatsinni kommuneqarpoq 18-t, kommunit  tamarmik akileraarnermut allaffeqarfeqarput, akileraarnermut inspektøreqarput tamarmik, akileraarnermut siunnersorteqarput. Kommunit borgmesterillu arlallit maaniimmata suliassaq taamaattoq innuttaasunut pisussaaffimmisut inatsit atuuneranut nassuiaqataasussatut pisussaaffiattut uanga eqqaasikkusuppakka.

 

Taava Atassutip oqaluttua maanga oqaluttarfimmi oqaqqippoq inioqqatitigut tusarsimallugu kattuffiit tusarniareerlugit Naalakkersuisut siunnersuumminnik tunuartitsigallarsimasut. Unneq­qarissumik taanna oqaatigereerparput, tusarniaanermi eqqugaasussat arajutsisimasinnaasagut imak pinartigisumik isigigutsigit Naalakkersuisut mamianartutut isiginngilaat siunnersuutimi attuisussanut eqqugaasussatut sunniutissaasa sukumiinerusumik misissorneqarnissaa ingerlatis­sallugu. Taanna aamma unnungaatiallartorlu ajortutut isigineqalissappat tupinnakuluttorujussuu­voq.

 

Kisianni tassa Atassutip oqaluttuata tooruminassusia ullumikkut tuullatsiaaqattaatoorakku ajuusaarutigaara. Massakkut tipigissaatit 3 mio. kr.-it Landskarsimut nalillit, taakkua akileraar­tarnermut akitsuusiisarnermilu iluarsaaqqinnissamut Atassutip tassa tunngavigisai inuttaasut uagut isumaqaraluartugut, isumaqaraluartugut innutaasut atugaasa naligiinnerulernissaannut iluarsaaqqinneq siunertaqassasoq. Ilaatinneqassaaq soorunami iluarsaaqqinnissami misissugassa­ni.

 

Kiisalu Siumup oqaluttuanut oqaannassaanga. Soorunami niaqorluutissarsiorneq siunertaralugu maani suligutta, niaqorluutissagut naammalluinnaqqeqqissaartut maaniipput. Naalakkersuisulli una apeqqut niaqorluutissat mikinerpaarpaarpaartaatut isigaat. Islan­dimi pissutsit innersuutigeri­arlugit koruuni kingulleq nunami maani nunanilu allani Naalakkersuisut aamma assersuutigaat, assersuussiniarnerat imaannaanngitsuupput pissutsit atugarititaqartut nunani tamani assigiinnge­qimmata.

 

Naalakkersuisulli Islandimi pissutsit misissoqquneqarpata, misissorumagatsigit taanna akuer­saareerparput. Aamma tamanna isumaqarpunga suliassatsialaasoq Akileraarnermut ataatsimiitita­liami partiit marluk inunnik 16-inut tunuliaqutaqartooqqooqaat taamatut kissaateqarmata. Tassani naalakkersuisooqataasutut Naalakkersuisut partiiata taamatut siunnersuuteqarnera naatsorsuutigigakku naalakkersuisuutitat aamma peqatigalugit ilusilerneqassasoq.

 

Godmann Rasmussen, Atassut:

Uanga naatsuararsuarmik. Paatsuungasunaanga qanoq iliortoqartarnerpoq. Pisartut siulliit eqqarsaatigalugit isumaqarpunga pitsaasuunngitsumik aqutsisorput naliliisoq. Tassa uani erseqqilluinaqqissaarpoq una siullermeerneqarpoq, aana erseqqilluinnarpoq Naalakkersuisut itigartitsinerat.

 

Siumukkut aqqaneq marlunnik nalilerpatit, kisianni Naalakkersuisuniippat qassit Siumukkunnit qinikkat, tassa amerlanerussuteqareerpugut. Uani taasisoqartussaanngilaq siullermeernerani. Isumaqarpunga paatsoorsimaguma utoqqatserujussuassaanga, isumaqarpunga amerlanerussute­qareersut.

 

Una tunngavigigatsigu misissuisoqassappat aappaatigut, tassami nuannissaaq pissusissaqarsi­mappat. Allakkap immaqa ingerlateqqinneqarsinnaagaluarpoq allakkut piffissakkut. Massakkut ikinnerussuteqartoqareerpoq.

 

Assigiinngitsunik akileraartarneq taanna misilittagaqarfigereerparput. Uanga maani inimi isersimasuni aamma nalunngisaqarpunga uatulli, uanga ukiut kingulleq assigiinngitsut tallimat ataatsikkut akileraarfigivakka. Taanna niaqorluutaanngilaq innumut, isumaqarpunga pissusas­saannaasoq taanna atuuttoq.

 

Kisianni apeqqutiga una erseqqissumik akineqallaqquvara. Siorna pisoq Naalakkersuisut taperseeqataammata amerlanerussuteqalerpugut, taanna massakkut qanoq paasisariaqarpa? Saqqummiisuni IA, Siumut Naalakkersuisullu itigartippaat, amerlanerussuteqanngilagut tassani? Soorlu aamakkut ilaareersut qinikkatut Naalakkersuisuni, aamma tassani Jørgen Wæver Johan­sen tassani akuerseqataasimassaaq partiimi. Taannaana pigiga.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq: