Sisamanngorneq 26. april 2001 , nal. 10:00.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 50.

Erninermut atatillugu sulinngiffeqartarnermut atasumik aningaasartuutinik tamanik matussusiisinnaasumik aaqqissuussinermik pilersitsinissaq imaluunniit aaqqissuussinernik annertusaanissaq pillugu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaata nr. 7/1999-imeersup Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

(Anders Andreassen, Inatsisartut aallartitaasa siulittaasorigallagaat)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

 

Anders Andreassen, Siumut:

Aallartitsinnanga Siulittaasoq qinnuigissavara, uani saqqummiussassat qulequtaat taavalu inassuteqaatit taakku saqqummiukkusullugit kisiisa. Qujanaq.

 

Erninermut atatillugu sulinngiffeqartarnermut atasumik aningaasartuutinik tamanik matussusii­sinnaasumik aaqqissuussinermik pilersitsinissaq imaluunniit aaqqissuussinermi annertusaanissaq pillugu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaata nr. 7/1999-imeersup Inatsisartuni akuersissutigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangigassaattut siunnersuut.

 

Aalajangersakkamut nassuiaatigineqartoq maanilu ilaasortanut tamanut agguaanneqareersoq innersuussutigalugu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni Inatsisartut aallartitaasa Inatsisartunut ilassutigissavaat aalajangersagaq akuersaaqqullugu.

 

Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartut aallatitaasa siulittaasuata siunnersuutigaa Inatsisartut akuersissutigissagaat Nunat Avannarliit Killiit aalajangersagaat nr. 7/1999-imeersoq.

 

Inatsisartut aallartitaasa siulittaasuata siunnersuutiminut tunngavilersuutigaa Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivisa Savalimmiuni Naalakkersuisunut Islandimi Naalakkersuisunut kiisalu Nunatsinni Naalakkersuisunut inassutigimmassuk, nunani taakkunani tamani pilersinne­qassasut inerisarneqassasulluunniit aaqqissuusinerit erninermut tunngatillugu akissaajaatit tamarmik matuneqarnissaannut tunngasut.

 

Aaqqissuussinerit aningaasalersorneqarsinnaapput soorlu sulinermik inuussutissarsiuteqartunit sulisitsisunillu.

 

Aalajangersakkamut tunngatillugu ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq naartuneq, ernineq meeravis­siartaarnerlu pissutigalugit akissarsiat tamakkiisumik pigiinnarlugit suliffeqarsinnaatitaaneq Kalaallit Nunaanni pisortat suliffeqarfini isumaqatigiissutinut ilaatigut ilanngunnereersimasoq.

 

Taamalillunilu kommuninit, Namminersornerullutik Oqartussanit, imaluunniit Naamminersor­nerullutik aktieselskabiutaannit aningaasalersorneqarluni.

 

Naartunermut erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqartarnermut il. il. ullormusiaqartarnermullu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu ullormusiaqarnissamut aningaasartuutit kommuninit akilersorneqartarput. Tamatumalu kingorna Nunatta karsianit aningaasartuutit 90 %-ii utertitsissutaasarlutik.

 

Naalakkersuisut isumaqarput aalajangersakkamik piumasaqaataasut Kalaallit Nunaanni naam­massineqarsinnaasut, tassami naartumermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu akissarsiat tamakkiisut pigiinnarlugit sulinngiffeqarsinnaatitaaneq Kalaallit Nunaanni sulinermut isumaqatigiissutini ilaatigut ilaareermat.

 

Sulinermi isumaqatigiissutit avataanniittunut periarfissaqarpoq naartunermut erninermut meera­vissiartaarnermullu allatigullu sulinngiffeqartarnermut il. il. ullormusiaqartarnermullu Inatsisar­tut peqqussutaat naapertorlugu ullormusiaqartitaassalluni, matumani peqqussummi piumasaqaa­taasut naammassineqarsinnaappata.

Inatsisartut ukiarmi ataatsimiinnitsinni 2000-imi aalajangersaanissaanik siunnersuuteqartoqar­nerat tunuliaqutigalugu Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmit misissuineq aallartinneqarpoq, pisortat namminersortullu suliffeqarfiutaanni sulisitsisut erninermut atatillugu suliffeqarnermut akissarsiatigut aningaasartuutigisartagaat misissuiffigineqarlutik.

 

Misissuinermi ukiut 2001 aamma 2002 pineqarput. Ataavartumilli misissuiffigineqarput aaqqiis­sutissatut siunnersuutit allatut ittut taakkua atorsinnaasutut nalilersorneqaraangata.

 

Pioreersut suliniutillu ingerlasut tunuliaqatigalugit Naalakkersuisut inassutigissavaat, Inatsisartut aalajangersakkumut tunngaviatigut akuersissuteqarnissaat.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Taamatut Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiit sinnerlugit siulittaasuugallartup saqqum­miussaa Siumumiit peqataaffigereeratsigu, maanna Inatsisartunut saqqummiunneqarnera pissusissamisoortuutillugulu nuannaarutigaarput.

 

Isumaginninnermi Naalakkersuisup Naalakkersuisut siunnerlugit saqqummiussaanut akissuteqar­nerani paasinarpoq, siunnersuutaasoq sulissutigisassatut tigulluarneqartoq. Tamanna Siumumiit nuannaarutigaarpoq isumalluarnartuutillugulu.

 

Siumumi upperaarput meeqqap naartuunnerminiit aallaaveqartumik pitsaasumik atugaqartinne­qarnissaa pingaaruteqartoq. Toqqissisimanartumik meeraq atugaqartinneqassaguni mikinerminiit angajoqqaaminit ilaqutaasunillu piffissaqarfigineqarluni asaneqarlunilu peroriartortinneqarnissa­ni pisariaqartippaa. Timikkut pilersorneqarnissamigut pissaqartinneqarnissaa tarnikkullu toqqissisimanertumik immersorneqarnissaa inoqatiminut ataqqinnittumik inooqataalermissamut piareersimassunissaa minnerunngitsumik angajoqqaat tamattalu inuiaqatigiit pisussaaffigisatsitut isigisariaqarparput.

 

Arnat aalajangersimasumik suliffeqartut amerliartuinnavissimapput, Nunatsinnilu maluginiagas­saavoq inunnik sullissinermik perorsaanermut tunngasunik allaffissornikkullu sullifinni arnat suliffeqartut amerlanerpaajusut. Ilaatigut ajuusaarnartumik paasineqartarpoq arnat naartusut meeqqiortuluunniit suliffissarsiortut sulisitsisunik tiguneqarnissaminnik tunuarsimaarfigineqar­tartut, tassa erninermut atatillugu sulinngiffeqartarnerat pissutigalugu. Tamanna inuiaqatigiit ingerlatitaaneranni toqqissisimananngitsutut taasariaqarpoq.

 

Inuiaqatigiinnimi soqutigaarput meeqqanik inunngortoqartarnera aamma meeqqat pilluaataallu­tillu inooqataanerat kinguaariinni atajuartussatut pisariaqartinneqarpoq.

 

Pingaartumik Nunarput inuttoorsuunngimmat inunngortut silarsuarmut tikilluaqqusaanertik misigisariaqarmassuk. Pingaartumillu angajoqqaanngortunut atugassarititaasut pitsaasuunissaat tamatta akisussaaqataaffigigalugu sulissutigiuartariaqarparput. Sulisitsisuugutta allaaguttalluun­niit, taamaattumik Nunat Avannarliit Killiit ataatsimoortumik suliniutaat tamakkiisumik taper­sersorneqarnissaat Siumumiit peqataaffigissavarput.

 

Ukiaq 2000-imi erninermi meeravissiartaarnerlu sulinngiffeqartarnerup sapaatip akunneranik ataatsimik qaffaavigineqarneranut tunngatillugu, Siumumit oqaaserisagut Naalakkersuisup akissutaanut naapertuummata iluarisimaarparput.

 

Siumumi pingaaruteqartutut isigaarput Nunani Avannarlerni isumaginninnikkut atugassarititaa­sut pitsaasortaat Nunatsinnut atugassarititaasunut qanillattortinneqaanneratik assigiileriartornis­saannik aqqutissiuussisoqartuartariaqartoq, tamanna aamma oqaatigaarput ukiaq erninermi sulinngiffeqarnissap sivitsuiffigineqarnissaanut atatillugu oqaaseqarnitsinni.

 

Siunertaq pitsaasutut Siumumit isumaqarfigigaarput, naatsorsutigineqarsinnaassanngilarlu suut tamarmik piaartumik angusaqarfigineqarnissaat. Aamma aningaasartuutissanik malitsigisassai nalilersorluarneqartussaammata. Tamanna Siumumiit piareersimaffigaarput.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut sulilluarnissaannik neriuuteqarfigaagut, qilanaaralugulu erniner­mi sulinngiffeqartarnermi inatsisit atugassarititaasullu pillugit misissorneqarnissaannik piumasa­qaataasut 2002-imi saqqummiunneqarnissaat.

 

Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit akuersaarparput anguniagassap periarfissinneqarnissaanik ammaassinissamik siunnersuut pillugu taamatullu isikkoqarluni aappassaaneerneqarnissaanut innersuullugu.

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqarfiata, tassalu siunnersuisoqarfik Kalaallit Nunaanniit Islandimiit kiisalu Savalimmiuniit qingaasunit inuttaqartinneqartoq, aalajangersagaq saqqum­miunneqartoq 1999-imili akuersissutigisimavaat, maannalu Inatsisartunut pissusissamisoortumik akuersissutigeqqullugu saqqummiunneqarpoq.

 

Aalajangersagaq ilaatigut erninermut atatillugu sulinngiffeqartarnermut atasumik aningaasartuu­tinik tamanik matussusiisinnaasunik aaqqissuussinermik pilersitsinissamut tunngasumik imaqar­toq, taaneqartartoq aalajangersagaq 7/1999.

 

Aallaqqaammulli nalunaarutigeriissavarput Atassutip saqqummiunneqartoq tapersersorlugu akuerseqataaffigissammagu, ilaatigut suleqatigiiffimmi sinniisuutitaqarnermigut siunnersuutigi­neqartoq sunniuteqaqataaffigalugulu ilisilersueqataaffigisimagamiuk.

 

Kisianni Siulittaasoqarfiup saqqummiunneqartoq 1999-imiilli tigoreerlugu piffissaq taamak annertutigisoq atoqqaarlugu aatsaat saqqummiummagu tamanna akuersaaruminaatsipparput, tassami aamma suliassamik taamak erseqqitsigisumik pilaarussisimaneq Nunatta avataaniiit pitssaanerusumik isigineqarneranut ilapittuutaanavianngimmat.

 

Taamaattumik Atassutip Siulittaasoqarfimmut kaammattuutigissavaa siunissami suliassat taamaattut sukkanerusumik Inatsisartunut saqqummiunneqartarnissaat isumageqqullugu, taamaalilluni Naalakkersuisuniit piaarnerusumik sulissutitiniarneqarnissaat anguniarlugu.

 

Aamma maannagaaq Inatsisartunut maani isersimasunut ilisimatsitsissutigeriissavarput immik­koortut tulliuttut tassalu aalajangersakkat 51, 52, 53, 54, 55 kiisalu 56-i ullumikkut inimi maani oqaluuserineqartussat, tamaasa immikkut allaganngorlugit Atassummiit saqqummiunniarneqan-ngimmata, tassami aamma pisariaqartitsineq tunngavigalugu oqaaseqarfigineqarsinnaammata.

 

Taamatut nalunaaruteqarnermut periuseqarnermullu tunngaviuvoq, immikkoortut pineqartut taagorneqartullu ataatsimiititaliamit peqataaffigisatsinniit isummersorfiusimallutillu ajornartor­siutitaqanngitsumik ataatsimoortillugit akuerisassatut Atassumminngaaniit nalilersimagatsigit.

 

Kiisalu naggataatigut, Isumaginninngermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisup oqaaseqaataa aatsaat ullaap tungaa tigusarput, tusaatissatut tiguarput. Suliassap ilaa ingerlasoq nalunaarutigine­qarpoq tamanna ajunngilaq, ingerlatiinnartariaqarlunilu. Kisiannili aamma nutaartai sulissutigi­neqassasut soorunami naatsortuutigaarput.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Ilaqutariit meeqqiornermi ajunnginnerpaanik atugassaqartittuarnissaat meeqqallu mikinerannit toqqissisimanartumik angerlarsimaffeqarlutillu peroriartornissaat pingaaruteqartupilussuuvoq.

 

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaliaata massuma tapersersornis­saanut taamaattumik Inuit Ataqatigiit akimmisaarutissaqanngilluinnarpugut, taamaattumillu Inatsisartut aalajangersakkamut tunngaviatigut akuersissuteqarnissaannut aamma inassuteqassal­luta.

 

Ullumikkummi ilaqutariit naalugiarsuutillit atugaat oqitsuinnaasanngillat, taamaattumik suliniutit meeqqanut ilaqutariinnullu sammisut tamatigut periarfissaqartilluta pitsanngorsaavigiuartariaqar­pagut.

 

Erninermut atatillugu sulinngiffeqartarnermut Nunatsinni aaqqissuussinerput ukiut kingulliit pitsanngorsaaviginiaraangatsigu, taamaammat Inuit Ataqatigiit nangaassuteqarnata tamatigut peqataasarpugut matumanilu soorunami aamma taama iliussalluta.

 

Nunat Avannarliit minnerunngitsumik Sverige erninermut sulinngiffeqarnissamut uagut aaqqius­suussisimanitsinnut sanilliullutik nuannaartunarluinnartunik periarfissiipput. Aalajangersakkap matuma akuersissutigineratigut taamaattumik Sverigemi aaqqissuussisimanerat anguniagassaq­qissutut aamma tikkuaatigalugu, Inuit Ataqatigiit Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffi­ata aalajangersagaliaa taamaalilluta matumuuna aamma taperserparput.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Ilisimatitsissutigerusuppara taakkua oqaluuserisassat 50-iminngaanniit 56-imut ataatsimut oqaaseqarfigissagatsigit.

 

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaa peqataasunit tamanit akueri­neqarsimasut 50-imiit 54-imut 1999-imi kiisalu 1-imiit 2-mut 2000-imi, saqqummiunneqarneri tamakkiisumik Kattusseqatigiinniit akuersaarpagut. Immikkullu oqaaseqarfiginnginnerinut tunngavigaarput annertuumik sukumiisumillu Nunat Avannarliit Killiit suliniaqatigiiffiisa imminnut naapinnerminni oqallisigereernikuummatigit akuersissutigereerlugillu, siunissamilu suliniutissanut anguniagassanullu pingaarutilinnut suleqataaffigisassatut siunniutereersimallugit.

 

Taamaattumik immikkut ippinnaatilimmik allannguutissamik takusassaqannginnatta Kattusseqa­tigiinniit tamakkiisumik akuersaarpavut, qujallutalu taamaalillutik suliniutissat anguniakkallu ikioqatigiiffiusinnaasut, kingornalu Nunatsinnut Nunanullu Avannarlernut iluaqutaasinnaasut inerikkiartuaartinneqarnissaat qularutiginnginnatsigit.

 

Nuannaarutigaarpullu akuersinermi suliassat pingaarutillit aallartinnissaannut tunngavissaqalissa­gatta, anguniagassammi suliassallu pingaarutillit misissuinertigut sukumiisutigut tassuuna anguneqarsinnaammata. Taama oqaaseqarluta pineqartut tamakkiisumik Kattusseqatigiinniit akuersaarlugit tapersersorpagut.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Inatsisartut Siulittaasuannut apeqqutigilaarallarlara, partiit Kattusseqatigiillu ataatsimoorussamik oqaaseqaataat malissaneripput, imaluunniit tamaasa immikkoortillugit ataasiakkaarlugit oqaase­qarfigissanerigut, tassa inatsisitut akuerineqartussaallutik, ataasiarneqaannaratik pingajussaa-neerneqartussammata.

 

Taama aperivunga maanga qaqeqattaartusaassannguatsiarunarama, punktit taakku ataatsimoortut arlalissuummata, imaluunniit ataatsikkut tamaasa atuaannassarinerikka imaluunniit utaqqigallar­tassanersunga, taanna apeqqutigilaarallarlara.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Tassa immikkoortut arlaliugamik assigeeqqissaarnatillu, taamaattumik immikkut oqaluuserine­qarnissaat inassutigisimavarput. Aamma pingasoriarneqartussaanngillat marloriarlutik suliarine­qartussaapput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Ajunngilaq qujanaq. Tamaattumik aallartissutigissavara punkt 50-imik taasaq.

 

Siullermilli aallartivitsinnanga qinnuteqaatigisarsimara aallarniutigissavara, tassa ukiorpassuarni tassani Nordisk Rådimi aammalu massakkut Nunani Avannarlerni Killerni sulisuusimaneq pingaartumillu aallartitseqataasimaneq tunngavigalugit oqallisissat soqutiginarluinnartutut manna tikillugu isigigakkit, pissusiusarsimasoq malillugu qinnuteqaatigissagakku taamatut ataatsimiitto­qassatillugu najuuttussatut pineqarsinnaaneq ingerlatiinnarneqassanersoq, tassami taamaattoqar­tareersimammat. Taamatut pisoqassappat qujassutigalugu sulinermut malinnaanissaq aqqutis­siunneqassasoq assut pilerigigakku.

 

Taavalu 50-imut, Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata akuersissutigeqqusaa, tassalu erninermut atatillugu aningaasartuutit pisortanit matuneqartarnissaat Naalakkersuisullu Inatsisartunut akuereqqullugu inassutigisaat akuersaarlugu oqaatigissavara.

 

Pissutsit nunani taakkunani qimerloorlugit nuannertarpoq, paasillugu Nunatsinni inunnik ikiuisarnerup tungaatigut ilaatigut siuarsimanerusarnerput malugisarakku. Akuereqqusaq akuerissavarput suleqatigiinnissamut aqqutissiuisuummat, naak nalunngikkaluarlugu uagut Nunatsinni ajornartorsiutit tamakku annerusumik minnerusumilluunniit aaqqiivigereersimagalu­arlugit. Siunnersuut tassa 50-imut tunngasoq akuersaarpara.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut aallartitaasa siulittaasuat:

Qujanaq, siullermik nuannaarutigaara tunngaviusumik tamanit taperserneqarmat siunnersuut. Taamaalilluni suliassaq aamma ingerlaffissaminut ingerlaqqissinnaanngussammat. Soorunami aatsaat aappassaaneerneqareerpat.