Sisamanngorneq 26. april 2001, nal. 10:50.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 52.

Arnat suliffeqarnikkut inissisimanerisa pitsanngorsarneqarnissaat sulissutigeqqullugu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaata nr. 6-ip 1999-imeersup Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

(Anders Andreassen, Inatsisartut aallartitaasa siulittaasorigallagaat)

(Siullermeerneqarnera)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: I Ole Lynge, natsisartut Siulittaasuat.

Anders Andreassen, Siumut:

Qujanaq, aamma siuliattulli qunnutigissavara Siulittaasumut qulequttat taavalu inassutigineqartut saqqumminneqarnissaat, qujanaq.

 

Arnat suliffeqarnikkut inissisimanerisa pitsanngorsarneqarnissaat Nunat Avannarliit Killit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaata nr. 6-ip 1999-imeersup Inatsisartunit akuersissutigine­qarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

 

Aalajangersakkamut nassuiaatigineqartoq maanilu Inatsisartuni agguaanneqareersoq innersuussu­tigalugu Nuna Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni Inatsisartut aallartitaasa Inatsisartu­nut inassutigaat aalajangersagaq akuersaaqqullugu.

 

Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartut aallartitaasa siulittaasuata siunnersuutigaa arnat suliffeqarnikkut inissisimanerisa pitsanngorsarneqarnissaat sulissutigeqqullugu Nunat Avannarliit Killiit aalajangersagaata nr. 6-ip 1999-imeersup Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa.

Naalakkersuisut Inatsisartut aallartitaasa sinniisaannut aalajangersakkamut oqaaseqaatinik nassitsinerminni nassuiaateqarfigaat Kalaallit Nunaanni suliffeqarneq pillugu politikip atuuttup 1998-ip aallartinnerani atuutsitinneqalernermini suliassanik sorpianik salliutitsiniarnera.

 

Ilanngullugu taaneqarsinnaavoq Nunat Avannarliit Killiit iluanni suliffeqarnikkut inissisima­nerup pitsanngorsarneqarnissaa qaffassarniarlugu suliniuteqartoqarmat, ilaatigut Nordisk Ministerrådimit aningaasaliiffigineqartumik. Naatsorsuutigineqarpoq taamaaliornikkut ilisima­sassanik pigisaqalernissaq, taakkulu aallaavigalugit siunissami suliffissaaleqisunut suliniutinik aallartitsisinnaalernissaq siunnerfigineqarluni, matumani arnat suliffissaaleqisartut eqqarsaatiga­lugit.

 

Maannakkorpiaq pilersaaruteqartoqanngilaq arnat suliffissaaleqisartut aammalu arnat suliffeqar­nerup iluani inissisimanerat pitsanngorsarniarlugu immikkut iliuuseqarniarluni suliniutinik aallartitsinissamik.

 

Suliffeqarnerup iluani suliniarnermi immikkut pingaartinneqartut tassaapput suliffissaaleqisut sanngiinnerullutillu inissisimasut salliutillugit suliniarfiginissaat. Taakku akornanni suliniuteqar­nerni arnat suliffissaaleqisut arnallu sanngiinnerullutik inissisimasut iluaqusersorniarneqassappu­taq, soorunami.

 

Naalakkersuisut tunngaviatigut akuersaarsinnaavaat suliffissaaleqinermi suliffeqarnermilu arnat inissisimanerat immikkut iliuuseqarfiginiarlugu suliniuteqarnissaq. Taamatulli immikkut suliniuteqarniarnermi utaqqimaaqqaartariaqarpoq suliffeqarnerup iluani iluarsaaqqinnermi suliniutaareersut iluanni kikkut salliutinneqarnissaat pillugu naliliisoqarnissaa. Aamma pissutsit massakkutut itsillugit suliffeqarnermik politikip iluani aalajangersimasunik siunnerfeqarluni suliarnissami sullissisussat pigineqanngimmata.

 

Suliffeqarnerup ilaqutariinnut naleqqussagaaneruleriartorneranut atatillugu oqaatigineqarsinnaa­voq assersuutigalugu suliffeqarnikkut eqaannerusumik ingerlatsinerup qaffassarneqarnissaa, sivikinnerusumillu sulisarnissamik aalajangersaanerup kiisalu erninermut atatillugu sulinngiffe­qartarnerup sivitsorneqarnissaa naleqqussaaniarnermi eqqarsaatigineqarsinnaammata, tassungalu atatillugu oqaatigisariaqarpoq sulinngiffeqartarnermik aaqqissuussinerup pitsanngorsarnissaa anguniarlugu ukiuni kingullerni Inatsisartut salliutitsiniarsimanerat, taamalu ilaqutariit naalungi­arsuutillit atugarisaannik pitsanngorsaaniarneq peqataaffigisimallugu.

 

Suliniutinik allanik aallartitsinissamut pisariaqartitsineq eqqarsaatigineqarsinnaavoq, assersuuti­galugu suliffeqarnikkut eqaannerusumik ingerlatsinerup qaffassarneqarneratigut kiisalu sivikin­nerusumik sulisarnissamik aalajangersanikkut. Suliniutilli tamakku ingerlanneqartariaqarput suliffeqarnermi illuatungerisat suleqatigalugit, eqqarsaatigisariaqarporlu ilaqutariinnut meerarta­linnut atugarisatigut pitsanngorsaatit suliffeqarnerup iluani illuatungerisat isumaqatigiissuteqarfi­ginerisigut pissanersut imaluunniit inatsisiliornikkut aaqqiissuteqarfigineqassanersut.

 

Taamatut oqaaseqaateqarluta Naalakkersuisunit inassutigissavarput aalajangersakkap Inatsisartu­nit akuersissutigineqarnissaa.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut Nunat Avannarlerni Killerni aallartitaasa siulittaasorigallagaata alajangiiffigisassatut siunnersuutigaa arnat suliffeqarnikkut inissisimanerisa pitsanngorsarneqarnissaat sulissutigeqqul­lugu.

 

Nunatsinni isorartuumi inuuniarfikkuminaatsumilu arnat attassisinnaanerat nukittuumik inissisi­mavoq, ilaqutariinnilu piniartukkunni aalisartukkunni sulisartukkunnilu qitiulluinnartumik arnat pinngitsoorneqarsinnaanatik inissisimasuupput.

 

Hr. Knud Rasmussen angalanersuani tusaamasannguutigisaa iluatsissimassanngikkaluarpoq arnamik Arnarulunnguatut ittumik ingerlaqateqarsimanngikkaluarunik.

 

Siumumi isumaqarpugut pingaartumik suliffissuaqarfiunngitsuni illoqarfinni nunaqarfinnilu arnat suliffissaqartinniarneqartarnerat pingaartumik ajornartorsiorfiusartoq qaangerniarlugu iliuutsit eqqumafigineqarnerulertariaqartut.

 

Ammerineq, mersorneq eqqumiitsuliorsinnaanerullu aningaasarsiutaalaarsinnaasarnerisa saniatigut allanik periarfissanik ujartuisoqarnissaa Siumumiit peqataaffigerusupparput, soorlu takornariaqartitsinerup ineriartortinneqarnissaani suliassat eqqaaneqarsinnaasut ilagisinnaavaat, allatigullu nunagisaq qimannagu ilinniartitaanernik annerusumik periarfissat ammanerulernis­saannik aqqutissiuussinerit annertusarneqarnissaat ilaatinneqartariaqarportaaq.

 

Siumumiit isumaqarpugut ullutsinni suliffeqarneq inuunermi pingaaruteqartuusoq aammalu ilaqutariit pilersorneqarnissaanni suliffeqarnissaq pinngitsoorneqarsinnaanngitsuusoq. Nunatsinni aalajangersimasumik suliffeqassagaanni ilinniarsimasuunissaq piumasaqaataallunilu pingaarute­qarpoq. Taamaattumik saqqummiussami arnat atugarisaannut pisariaqartitaanullu naapertuut­tunngorsakkamik ilinniartitsinissamik anguniagaqartumik aallartitsinissaq Siumumit tamakkisu­mik taperserumavarput.

 

Taamatuttaaq siunnersuisoqatigiinni inassuteqaataavoq arnat suliffeqarnermi inissisimanerat pillugu misissuisarnerit siuarsaavigineqarnissaannut aningaasaliinissamik kaamattuut tamanna­taaq Siumumit pisariaqartutut isumaqarfigaarput.

 

Aammalu pingaartutut Siumup isigaa piffissap suliffiusartup ilaqutariinnermut eqaannerusumik aaqqiivigineqarneratigut piffissap suliffiusartup sivikillineqarnissaa, kiisalu naartunermut erninermullu atatillugu piffissap sulinngiffeqarfiusartup sivitsoriartortinneqarnissaanik periarfis­siinissap malersortuarneqarnissaa.

 

Nuannaarutigalugu maluginiarparput Naalakkersuisut Islandimiut Savalimmiormiullu peqatiga­lugit suliffissaaleqisut piginnaasaqarfii sulisinnaassusiilu pillugit paasissutissanik katersititsillu­tik aallartitsinikuummata.

 

Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit siunnersuut taperserparput taamatullu isikoqarluni aappassaa­neerneqarnissaa innersuussutigaarput.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaat nr. 6, 1999-imeersoq Inatsisartunut aalajangiiffigisassatut siunnersuutigineqartoq sisamanik immikkoortortaqartoq oqaatigineqarsinnaavoq.

 

Siullermik siunnersuisoqatigiit nunani pineqartuni Naalakkersuisuusut aammalu inatsisartuusut kaammattorpai nunani taakkunani arnat suliffeqarnikkut inissisimanerisa pitsanngorsaavigineqar­nissaat sulissutigissagaat.

 

Tamatuma saniatigut ilinniartitsinernik siunertaqarluartunik arnat atugaannut pisariaqartitaannul­lu naleqqussakkanik Naalakkersuisut aallartitseqqullugit kaammattorneqarput.

 

Siunnersuisoqatigiittaaq Naalakkersuisunut kaammattuutigaat, arnat suliffissaaleqisarnerat arnallu suliffeqarnermi inissisimanerat pillugu misissuinerit siuarsaavigineqarnissaannut anin­gaasanik atugassanik illuartitseqqullugit.

 

Naggataatigut siunnersuisoqatigiit inassuteqaatigaat, nunani taakkunani suliffeqarnikkut piuma­saqaatit ilaqutariittut inuunermut naleqqussarneqarnissaat anguniaqqullugu.

 

Siunnersuisoqatigiit siunnersuutaat siulleq, tassalu nunani pineqartuni arnat suliffeqarnikkut inissisimanerisa pitsanngorsaavigineqarnissaat tunngaviusumik Inuit Ataqatigiinniit tapersersor­parput. Taamaattorli oqaatigerusupparput siunnersuuteqartut siunnersuutertik ersarinnerutinneru­simasinnaagaat. Tassami suliffeqarnikkut inissisimanerit sorlerpiaat pineqarnersut ersarinnerutin­neqarsinnaammat.

 

Siunnersuisoqatigiit nassuiaateqarnerminni oqaatigaat, nunani pineqartuni suliassaqarfiit angutinik tigummineqartartut aningaasarsiatigut isertitaqarfiunerpaasartut. Oqaluttuarisaanermut uterutta taassumap eqqortortaqarnera assortorneqarsinnaanngilaq. Uagulli Nunatsinnut tunngatil­lugu aperisariaqarunarpugut ullumikkut tassunga tunngatillugu qanoq inissisimanersugut.

 

Nunatsinni suliffeqarfiit pisortanit ingerlanneqartut iluini aammalu kattuffeqarnerup iluani isumaqatigiissuteqartarnerit eqqarsaatigissagaanni, angutit arnallu aningaasarsiaasa tunngaviusu­mik assigiinnerat naluneqanngilaq. Taassumap saniatigut tapit assigiinngitsut, soorlu pikkorissut­simut tapit eqqarsaatigalugit qanoq inissisimasoqarnera ersarissumik takussutissartaqanngilaq. Taassumap qanoq inissisimanera takussinnaagaluarutsigu pitsaassagaluaqaaq, taamaasillutami Nunatsinni angutit arnallu arlaatigut aningaasarsiaqartitaanikkut assigiinngisinneqarnerat uppernarsarsinnaalissagatsigu.

 

Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigissavarput Naalakkersuisoqarfik taakkununnga attuumassute­qartoq suliniummik taamaattumik aallartitsissasoq, siunissami arnat angutillu suliffeqarnerup iluani assigiimmik atugaqarsinnaalernissaannut suliniuteqarnissanut tunngaviusinnaasunik.Taas­sumallu saniatigut paasineqartariaqartoq alla soqutiginaateqartoq tassaavoq, Nunatsinni sulisin­naasut aammalu sulisorineqarsinnaasut akornanni arnat angutillu qanoq assigiinngissuteqarner­sut.

 

Nunatta aningaasaqarnerat pillugu Statsministerip Siunnersuisoqatigiivisa nalunaarusiaat, marts 2001-imi saqqummersinneqartoq qimerlooraanni takuneqarsinnaavoq, innuttaasut sulisinnaasut, tassalu innuttaasut 15-iniit 59-inut ukiullit akornanni 80% sulisorineqartut. Kisitsit taanna qujanartumik qaffasippoq, pingaartumik nunanut allanut naleqqiukkaanni. Ajoraluartumilli nalunaarusiami imaluunniit Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup saqqummersitaani takuneqarsinnaanngilaq, taakkua 80%-it iluini arnat angutillu qanoq assigiinngissuteqarnersut.

 

Paasissutissat taamaattut pigisariaqarpavut ilinniartitsinerit siunertaqarluartut arnat atugaannut pisariaqartitaannullu tulluartut  pilersissinnaassagutsigit. Tamannalu aamma Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata kaammattuutaannut ilaammat, inassutigissavarput suliassap taassumap aallartinneqarnissaa Naalakkersuisut sulissutigissagaat.

 

Nunatsinni arnat suliffissaaleqisarnerat angutinut suliffissaaleqisartunut naleqqiullugu annertu­nerugunanngikkaluarpoq, tassami ukiut kingulliit eqqarsaatigigaanni ilinniartitaanikkut suliffe­qarnikkullu arnat inissisimanerat pitsanngoraluttuinnarpoq. Ajoraluartumik ersarissumik kisitsisitigut tassunga tunngasumik takussutissaqanngilavut, taamaattumillu pingaaruteqarluin­narpoq taassumap aamma kisitsisitigut takussutissaqartinneqalernissaa.

 

Pisariaqarpoq arnat angutillu illoqarfinniikkunik nunaqarfinniikkunilluunniit suliffissaaleqisar­nerinut tunngaviusut ersarissumik paasisaqarfigisimalissallugit. Taamaasiornikkut siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, inuiaqatigiinni pilersaarusiornissamut iliuusissaasinnaasunik piareersimajuarsinnaanissarput eqqumaffigiuarsinnaassagatsigu.

 

Taamaattumik Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata arnat suliffeqarnikkut inissisi­manerit pillugit misissuinissamik siuarsaanissamut aningaasanik illuartitsisoqarnissaanik kaammattuuteqarnerat Inuit Ataqatigiinniit taperserparput, siuliani paasissutissat pisariaqartinne­qartut pigilersinnaanissaat pingaartumik siunertaralugu.

 

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata suliffeqarnikkut piumasaqaatit ilaqutariittut inuunermut naleqqussarneqarnissaanik anguniagaqaqqusillutik inassuteqaataat Inuit Ataqatigiin­niit sakkortuumik taperserparput.

 

Isumaqarpugut inuiaqatigiittut meeqqat pingaartillugit ineriartornitsinni meerartatsinnut angajoq­qaatut tunniussaqarsinnaanissarput ullumikkornit annertunerusariaqartoq. Angerlarsimaffimmi angajoqqaatut meeqqatsinnik perorsaanermi illugiilluni tunniussaqarsinnaaneq meeqqanut peqqinnarnerpaasutut oqaatigisariaqarpoq. Taamaasilluta siunissami Nunatsinni ingerlatsisussa­gut, tassalu meerartagut, nukittuunngorlugit ineritissinnaaniassagatsigit.

 

Suliffeqarnerup ilaqutariinnut naleqqussarneqarnissaanut tunngatillugu pingaaruteqarpoq susassaqaqatigiit, tassalu kattuffiit suliffeqarfiillu imminnut suleqatigiilluinnarnissaat; taassumal­lu suli annertunerusumik illuatungeriinnit sulissutigineqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit kaammat­tuutigissavarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaa tunngavigalugu Inatsisartunut aalajangiiffigineqartussatut siunnersuutigineqartup Sulisoqarner­mut Ataatsimiisitaliami misissoqqissaarneqarnissaa innersuussutigissavarput.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Soorlu oqaatigereeripput taakkua siunnersuutit tamakkiisumik annertuumik isumaqatigisimava­gut. Nalunngilarput ukiuni ingullerni suliniutit annertuumik ingerlanneqarsimasut Naligiissitaa­nermut Ataatsimiititaliaq aamma aqqutigalugu, ullumikkullu nuannaarutigeqqissavarput suliniu­tit taakku pingaaruteqartut taamannak massakkut saqqummiunneqarmata.

 

Nalunngilarput arnat ukiuni kingullerni atugarisaat aamma annertuumik allannguteqarsimasut, pingaartumik angerlarsimaffimmi aammalu perorsaanermi, suliffiullu sivisussusia eqqarsaatiga­lugu.

 

Taama oqaaseqarluta annertuumik aamma kajumissaarutigivarput suliap ingerlaqqinnissaa aammalu peqataaffigissallugu.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Arnat suliffeqarnikkut inissisimanerisa pitsanngorsarneqarnissaat Nunani Avannarlernit Killerni peqatigiinnikkut sulissutigeqqusaq aallaavigalugu isumaqarnarpoq uagut nammineq Nunatsinni aamma tamatumani angusarissaarluta oqartariaqartugut, immaqa naak nalunngikkaluarlugu suliffeqarfiit ilaqartut arnat sulisinnaanerat ilaatigut angutit suliarisariaqagaannut naleqquttuunn­gitsut.

 

Taamatut naliliisarneq ajorniarnerunani arnanik illersuiniarnermik kinguneqarajuppoq, malun­narporli ukiuni kingulliunerusuni arnat namminneerlutik angitit suliassaattut isigineqartartunut namminneerlutik sassartaartalersut, tamannalu ilalersorluaannartariaqarpoq.

 

Taamaakkaluartorli suliffissaaruttarnerup tungaa eqqarsaatigissagaanni tamatigut soqutigalugu nakkutigisassaq tassaassaaq, arnat arnaanertik pissutigalugu suliffinni sulisorineqarusunngissin­naanerat, ilaatigummi sulliviit tunuarsimaartarput, soorlu arnat erniginnaat atorfinitsissallugit. Tamannalu aamma ilaatigut paasinarsinnaasarpoq, suliffik imminut akilersinnaalluni ingerlallu­assappat.

 

Kisiannili tamakku uniffiusinnaasut eqqarsaatigalugit taamaattoqartillugu pisortat ikiorsiuttuar­nissaat aqqutissiuuttariaqarpoq, saqqummiussamullu akissuteqaammi Nunatsinni pissutsit arnat qaqugu sulinngiffeqarsinnaanerat eqqartorneqartoq nalilersussagutsigu, isumaqarnarpoq aamma tamatuma tungaatigut angusaqarluarsimasut nunanut qanitatsinnut naleqqiulluta.

 

Manna aalajangiiffigisassatut saqqummiussaq suleqatigiiffigalugu Nunat Avannarliit Killiit siunissami pimoorullugu suleqatigiiffigigunikku kusanartumik angusaqaatigisussaavaat, taamaat­tumik aalajangiiffigeqqullugu saqqummiussaq taperserlugu taama naatsumik oqaaseqatsiarpun­ga.

 

Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq: