Sisamanngorneq 26. april 2001, nal. 11:42.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 54.

Partiinut sorlernut ataneq apeqqutaatinnagu arnat politikikkut aalajangersaasarnernut peqataasarnerisa annertusarneqarnissaannut iliuuserineqartussanik pilersaarusiornissaq siunertaralugu ataatsimiititaliamik politikikkut partiinit tamanit, Naligiissinataanermut Ataatsimiititaliamik, siunnersuisoqatigiinnik aamma arnat pillugit qitiusumik kattuffinnit sinniisuuffigineqartumik pilersitsinissaq pillugu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaata nr. 1-ip 1999-imeersup Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

(Anders Andreassen, Inatsisartut aallartitaasa siulittaasorigallagaat)

(Siullerneerneqarnera )

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat, Ole Lynge.

 

Anders Andreassen, Siumut:

Siuliattulli aamma qinnutigissavara Inatsisartut Siulittaasuannut uani aatsaannguaq aamma atuarneqareermat suna pineqartoq aalajangersakkap imaluunniit inassutigineqartup oqaatigine­qarnissaa kissaatigalugu.

 

Tassa aalajangersakkamut nassuiaatit inassutigissavagut aammalu Nunani Avannarlerni Killerni Siunnersuisoqatigiiffimmi ilaasortaasut imaluunniit Inatsisartut aallartitaasa Inatsisartunut inassutigerusuppaat aalajangersakkap akuersaarneqarnissaa.

 

Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartut aallartitaasa siulittaasuata siunnersuutigaa Nunani Avannarlerni Killerni politikikkut sorlernut ataneq apeqqutaatinnagu arnat politikikkut aalajangiiniartarnerni peqataanerulernissaat siunertaralugu ataatsimiititaliortoqarnissaanik Nunat Avannarliit Killiit aalajangersagaat nr. 1-i 1999-imeersoq Inatsisartut akuersissutigissagaat. Ataatsimiititaliami ilaasortaassapput politikik­kut partiit sinniisaat, Naligiissitaanissamik Ataatsimiititaliat/Siunnersuisoqatigiit sinniisaat kiisalu arnat qitiusumi kattuffiinnit sinniisut.

 

Naalakkersuisut aalajangersagaq pillugu oqaaseqaatiminni Inatsisartut aallartitaasa sinniisaannut nassiunneqarsimasumi nassuiaateqarfigaat Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersui­soqatigiit qanoq katitigaanerat, tassani erseqqissaataalluni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqa­tigiit inatsisitigoortumik suliniutissat aallartisarneqarnissaannut piffissaqartinniartariaqartut, matumani qaammarsaaneq paasisitsiniaanerlu pineqarlutik.

 

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivisa arnat politikikkut aalajangersaanermi peqataa­sarnerisa annertusarneqarnissaa siunertaralugu suliniuteqartoqarnissaanik isummernerat Naalak­kersuisut isumaqatigaat.

 

Aalajangersakkap nr. 1-ip 1999-imeersup Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuummi allassimasoq maluginiarneqarpoq Naalakkersuisut aalajangersakkamik atortussanngortitsiniarnertik qulakkeerniarlugu Kalaallit Nunaanni Naligiisi­taanissamut Siunnersuisoqatigeeqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaannik allanngortitsisinnaa­sut, taamaalillutillu naalakkersuinermik suliaqarnermi arnat suleqataanissaat naqissuserlugu.

 

Naalakkersuisulli taamatut siunnersuuteqalersaanngillat inatsisiliornermi siunnertaanngimmat arnaaneq angutaanerluunniit aallaavigaluit suliniarnermi anguniakkaniluunniit immikkoortitsiso­qarnissaa.

 

Aalajangersakkap atortussanngortinniarnerata qulakkeerniarnerani ilaatigut Naalakkersuisunit siunnersuutigilersaarneqarpoq naligiissitaanissaq pillugu inatsisiliornissaq, taassumalu 2002-mi Inatsisartunut saqqummiunneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, ilaatigut Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinnut kajumissaarutigineqarluni arnat politikikkut aalajangiiniartarnermi peqataanerulernissaat qulequtsiullugu ukiuni aggersuni paasisitsiniaaso­qarnissaa.

 

Taamatut oqaaseqaateqarluta Naalakkersuisunit inassutigaarput aalajangersagaq Inatsisartut akuersissutigissagaat.

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut Nunani Avannarlerni Killerni aallartitaasa siulittaasorigallagaata aalajangiiffigisassa­tut siunnersuutigaa partiinut sorlernut ataneq apeqqutaatinnagu arnat politikikkut aalajangersaa­sarnermi peqatasarnerisa annertusarneqarnissaannut iliuuseqartussanik pilersaarusiornissaq siunertaralugu ataatsimiititaliamik politikikkut partiinit tamanit, Naligiisitaanermut Ataatsimiiti­taliamit/Siunnersuisoqatigiinnit aamma arnat pillugit qitiusumik kattuffinnit sinniisuuffigineqar­tumik pilersitsinissaq.

 

Siumumit politikimi suliaqarnermi aalajangersaasarnermillu arnat ullumikkumit suli annertu­nerusumik peqataatinnissaat eqeersimaarfigilluinnartariaqaripput isumaqarpugut. Siumumiit kaammattuiuartarpugut aamma arnanik sassartoqaqqullugu, aammalumi iluatsitsilluartumik arnanik ataatsimeersuartitsinikuullluta februar 2000-imi ingerlanneqartumik.

 

Ukiuni kingullerni malunnarsiartuinnarpoq arnat politikimi peqataanerunissaannik iliuuseqarto­qartariaqartoq. Taamatut iliuuseqarnissamik timitaliinissaq pissappat suli ullumikkornit annertu­nerusumik qaammarsaanerup paasisitsiniaanerullu ingerlatinneqartarnissaa pisariaqarluinnarpoq, inuiaqatigiit kommunit nunaqarfiillu sinerissamiittut qanoq ingerlaasiannik paasisitsiniaaneq ilisimasaqartitsilernissarlu annertunerungaartumik ingerlanneqartariaqaraluarput, aamma tusagassiortut tungaanninngaannit iliuuseqarnerunikkut.

 

Naalakkersuisunit 2002-mi naligiissitaanissaq pillugu inatsisiliassamik saqqummiussissapput, Siumumit isumaqarpugut qulequtaq pingaaruteqartoq pillugu, tassa partiinut sorlernut ataneq apeqqutaatinnagu politikikkut suliniarneq pillugu aammalu ukua immikkoortuni 50-imiit 54-imut oqaluuserisavut pillugit paasisitsiniaanertalerlugu isumasioqatigiinnermik pilersitsisariaqar­tut ataatsimoortumik, taakkunuunatigut 2002-mi inatsisissami isummersuutissaqarnissaq siunertaralugu.

 

Taamatut siunersuuteqarluta oqaaseqarlutalu Siumumiit siunnersuut taperserparput, taamatullu isikkoqarluni aappassaaneerneqarnissaa innersuussutigalugu.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Siunnersuisoqatigiiffiup ataatsimiititaliamik politikikkut partiinit tamanit peqataaffigineqartumik pilersitsinissaq taanna Atassutip taperserpaa, aammalu erseqqissumik paasillugu taamaakkaluar­toq suli Kalaallit Nunaanni ineriartortitsinissamut samminerusumik pisariaqartitsineqartoq. Tassani taamatut isumaqarnermi tunngaviuvoq, tassami assersuutiginnarlugu Savalimmiut Lagtingianni angusat arnat angutillug naligiissippata qinigaasut, arnat ikinneerarsuupput. Kalaallit Nunaanni Inatsisartuini aamma taamaallutik, Savalimmiuni Kalaallit Nunaanni assi­giinngajaannarlutik, kisiannili Islandip Altingiani annertunerungaatiaqaluni.

 

Taamaattumik pingaartumik Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu arnat annertunerusumik peqataalernissaat anguniartariaqartoq Atassut isumaqarpoq, taannalu siunnerfik anguniassappat, taava Naalakkersuisut iliuuseriniagaat aamma tapersertariaqarlutik.

 

Suliniutissap qanoq ikkaluarumaarnersup ukiunik arlalinnik piffissaqartitaanera maluginiarsima­varput aammalu aningaasanik pisariaqartitsineq taanna aamma maluginiarlugu, aningaasartaqar­tussaammammi.

 

Naggataatigut oqaatigissavarput Naalakkersuisut inatsisinik allanngortitsisinnaanermut siunner­suuteqalersaannginnerat Atassutip paasilluarmagu. Taama naatsumik oqaaseqarluta aalajangersa­gaq siunnersuutigineqartoq tamakkiisumik taperserparput.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata 1999-imili aalajangersagaa matumani Inatsi­sartunit akuersissutigineqaqqullugu saqqummiunneqarpoq.

 

Aalajangersakkap imarivaa Nunana Avannarlerni Killerni arnat politikikkut aalajangersaanermi suleqataasartut amerliartornissaanut tunngasoq apeqqut, siunnersuutigineqarporlu tamatuma aqqutissiuunnissaanut siunnersuusiortussamik suleqatigiissitaliortoqassasoq. Suleqatigiissitap qanoq inuttaligaanissaa saqqummiussami ilanngullugu oqaaseqarfigineqarpoq.

 

Inut Ataqatigiinniit oqaaseqarnitsinni apeqqutit makku tikissavagut:

 

Siullermik, arnat naalakkersuinikkut sulinermi amerlanerulernissaannut tunngasoq,

 

aappasaanik, pissutsit maanna atuuttut,

 

pingajussaanik, Naalakkersuisup akissuteqaataanut oqaatigerusutat,

 

sisamassaanik, aqqutissat suusinnaaneri arnat politikikkut suleqataasut amerliartortinnissaannut, taavalu

 

tallimassaanik, oqaatigerusutat allat.

 

Aallaqqaasiullugu Inuit Ataqatigiinnit erseqqissarlarput Inuit Ataqatigiit partiitut aallartimmalli, suliniutitut pingaarluinnartutut isumaqarfigiuarsimagatsigu Nunatsinni arnat angutilllu sutigut tamatigut naligiillutik inissisimanissaat. Taamaammat Inuit Ataqatigiit Katuffiata malittarisas­saanni immkkoortoq sisamaat ima oqaasertaqarpoq, issulaasavara:

 

AInuit Ataqatigiit sulissutigissavaat arnat angutillu naligiimmik naalakkersuinikkut peqataalerni­saat. Kattuffimmi Ataqatigiiffinnilu aqutsinermi sapinngisamik naligiimmik arnat angutilu pisusaaffeqarnissaat anguniarneqassaaq. Soorlu inuiaqatigiit iluanni arnat angutillu nammaqati­giittariaqartut, tamatuttaaq angerlarsimaffimmi meeqqanillu perorsaanermi arnat angutillu naligiimmik pisussaaffeqartariaqarput@, issuaaneq naavoq.

 

Taamaattumik tupaallaatigineqarsinnaanngitsumik nalunaarutigissavarput Inuit Ataqatigiit matumuuna siunnersuutigineqartoq, tassa arnat politikikkut aalajangersaasarnermi peqataanerat annertusarniarlugu suliniuteqartoqarnissaa tapersersoratsigu.

 

Uatsinnut aperisoqarsinnaavugut, sooq tamanna pingaartinneqassava?

 

Inuit Ataqatigiit pingaartippaat inuiaqatigiit kalalaallit ineriartortinneranni arnat angutillu pillugit isuma tunngaviusoq unaassasoq: Inuttut naleqassutsip tungaatigut atorfissaqaqatigiinnermik naligiittutullu inissisimanermik pingaartitsineq.

 

Arnat angutillu atorfissaqaqatigiillutik naligiillutillu inissisimanerannik isuma sumi tamaani toqqammavigineqartariaqarpoq: Angerlarsimaffinni, suliffeqarfinni inuiaqatigiinnilu, inooqati­giinneq suleqatigiinnerlu assigiimmik eqqarsaatigalugit.

 

Ilisimaneqarpoq aningaasarsiornerup allanngoriartornera ilutigalugu Nunatsinni inooriaatsit sunnigaasimaqisut. Suliassat, nammatassat akisussaaffiillu aaqqissuunneri agguataarnerilu annertuumik allanngorput, taamalu aamma arnat angutillu ilaqutariinni inuiaqatigiinnilu inissisi­maneri allannguuteqarsimallutik.

 

Ineriartornerup ingerlarnga qiviassagaanni ilisarnaatit ilaagaat suliassat inuiaqatigiinnit akisus­saaffigitinneqartut amerliartuinnarnerat. Taamatuttaaq innuttaasut inuiaqatigiit tungaannit piumaffigineqarnerat annertusiartortutut oqaatigineqarsinnaavoq. Taamaattumik arnat angutillu sutigut tamatigut naligiillutik suleqataanissaannik suleqatigiinnissaannillu isumap isumaqalerut­torfiata aamma illersorneqarnissaminik pisariaqartitsileruttorfiata nalaani inuuvugut.

 

Arnat angutillu naligiissitaanerata siuarsarneqarnissaa  ukiorpaalunngulersuni pisortatigoortumik aamma suliniaqatigiiffiit peqatigiiffiillu aqqutigalugit sulissutiginiarneqarsimavoq.

 

Ukiuni siulliunerusuni suliniut sammiveqartinneqarnerusimavoq arnat angutillu angerlarsimaf­finni naligiissumik akisussaaqatigiillunilu suleqatigiinnissaannut.

 

Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit 1999-imi Kalaallit Nunaanni naligiissitaaneq pillugu misissuisitsisimanerata inerneri, tassa nalunaarusianngorlugit januarip qaammataani 2001-imi saqqummersinneqartut naapertussagaanni, oqaatigineqarsinnaavoq angerlarsimaffinni arnat angutillu inissisimanerat ullutsinni naligiikannersoq, ninerunngitsumik illoqarfinni anginerusuni innuttaasut inissisimanerat, arnat angutillu taakku qiviassagaanni. Taamaattumik oqarpugut angerlarsimaffinni ikioqatigiinneq, tassanilu naligiinneq siuarsarneqar­simavoq.

 

Naalakkersuinikkut sulinermi pissutsit angerlarsimaffinni pissutsinut naleqqiutissagaanni allaanerupput. Oqartariaqarpoq arnat qinikkatut sulisut angutinut sanilliullugit suli ikinneroqisut, Inatsisartuni kommunalbestyrelsenilu ilaasortat assersuutigissagaanni.

 

Maani Inatsisartunut ilaasortat 31-iupput, taakkunannga 6 arnaallutik, tassa 19,4 %. Partiinut immikkoortitserlugit naatsorsoraanni takuneqarsinnaavoq assigiinngitsorujussuarmik agguataar­neqarsimasut. Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaasa arnatai Inatsatsisartuni ilaasortatta 43 %-erivai.

 

Kommunalbestyrelsenut qinerseqqammerpugut. Inissat katillugit 164-it inuttalerneqarput. Arnat 32-t kommunalbestyrelsinut ilaasortanngorput - tassa 19,5 % - angutillu 132-it.

 

Taamaalillutik Inatsisartunut ilaasortat kommunalbestyrelsenullu ilaasortat arnatai %-innogorlu­git amerlaqatigiipput, tassa 20 % missaat.

 

Aperisariaqarpoq arnat angutillu naligiissumik inissisimanissaat anguniaraanni, aamma naalak­kersuinikkut sulinermi, angutit qinikkatut sulisut tallimaagaangata arnaq ataasiinnaasarnera naammaginarnersoq?

 

Apeqqut akissagaanni kisitsisinut sorlernut sanilliutissallugu apeqqutaavoq.

 

Nunatsinni arnat angutillu qinigassanngortissinnaasut qinersisinnaasullu amerlassutsimigut nikingassuteqalaarput. Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaatai naapertorlugit januarip aallaqqaataani ukioq 2000 angutit 18-ileereersut 17.520-iupput, arnallu 21.082-iullutik.

 

Tassa arnat qinikkatut akisussaaffeqarlutik sulisut angutinit ikinneruneranni equngassut innuttaa­sut suiaassutsimikkut katitigaaneranniisinnaanngilaq.

 

Kisitsit soqutiginarnerusoq alla tassaavoq qinigassanngortitsinermi partiit suliniaqatigiiffiillu sassartitaasa akornanni qassit angutaanersut qassillui arnaanersut.

 

1999-imi Inatsisartunut qinigassanngortitsinermi inuit katillugit 206-it qineqqusaarput, tassannga angutit 170-it arnallu 36-t.

 

Ukioq manna aprilip pingajuanni kommunalbestyrelsemut qineqqusaarput inuit 548-t, taakku­nannga arnat 105-it, angutillu 443-t qineqqusaarput.

 

Malunnarpoq partiit, qinigassanngortitseqatigiillu allat qinigassanngortitsinerminni periuserisar­tagaat assigiinngitsorujussuusoq.

 

Aallaqqaataatungaani erseqqissaatigaarput Inuit Ataqatigiit partiitut anguniakkatsinni arnat angutillu sutigut tamatigut naligiissumik inissisimanissaannik immikkut malittarisassaqarnerput.

 

Anguniakkatsinnik tamatuminnga pingaartitsinitta piviusunngortitsiniartarnittalu uppernarsaataat pingaarneq uaniippoq: Qinigassanngortitsisarnerni sapinngisamik arnat amerlasuujunissaat ilungersuutigisaratsigu.

 

Kommunalbestyrelsimut qinersinermi kingullermi Inuit Ataqatigiit tunuliaqutaralugit qinigas­sanngortipput inuit 118-it, arnat 34-it angutillu 84-it, taavalu qinigaallutik arnat aqqanillit angutillu 22-t.

 

1999-imi IA-p sassartippai inuit 51-it, taakkunannga arnat qulit, angutillu 41-t. Ilisimaneqartu­tuut ilaasortaatitaqarputgut arnat pingasut angutillu sisamat Inatsisartuni. Aamma tassani takuneqarsinnaavoq soorunami qinersisartut qanoq pissusilersortarnersut sunniuteqaqataasorujus­suusoq, taamaattumik partiit iluminni annertuumik suliassaqarput, partiit ataasiakkaat aammalu qinersisartuminnut qaammarsaanerit allallu ingerlanneqartariaqarput.

 

Taava inerniliigallassagaanni oqartoqarsinnaavoq qinigassanngortitsinermi periuseq aamma aalajangiisooqataarpasissoq: Tassa qinigassanngortitut akornanni arnat amerlagaanngata amerli­artortillugit, arnat qinikkatut inissisimaffeqalersartut aamma amerliartortartut. Taava matumani apeqqutaapput partiit ataasiakkaat ilaasortaat sumiiffinnilu ataasiakkaani siulersuisui. Ilumut iluunngarlutik pingartillugulu anguniarnerpaat arnat angutilllu inuiaqatigiinni qinikkatut suliner­mi naligiillutik inissisimalernissaat? Imaluunniit oqaasiinnaatippaat?

 

Naalakkersuisup aalajangersagaq pillugu akissuteqaataani maluginiagassaqarpoq soqutiginartu­mik, oqarmat Naalakkersuisut Naaligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinnut kajumissaarutigini­araat arnat politikikkut aalajangiiniartarnermi peqataanerulernissaat qulequtsiullugu ukiuni aggersuni paasisitsiniaasoqarnissaa.

 

Inuit Ataqatigiinnit nalilerparput mianersorpaluttumik nipeqarluni oqaaseqarnertut, kajumissaari­nerinnaaniarmammi, soorlulusooq Naalakkersuisup Inatsisartut inakkai Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinnik suliakkiinissaminnut innimisunnissaannik. Qanga ajornakusuulersima­nerpa Inatsisartut siunnersuisoqatigiinnut kissaateqarnissaat, apeqqutinik inuiaqatigiinni pin­gaarutillinnik itisilillutik sammisaqarsaqaqqullugit? Sooq ammasumik siunnersuisoqatigiit Inatsisartullu akornanni oqallittoqarsinnaassanngila naligiissitaanermi apeqqutit pillugit? Suliniutillu qanoq ittut pisariaqartinneqartutut isumaqarfigineqarnersut? Naalakkiinerunngitsu­mik isummanilli paarlaasseqatigiinnertut kisaateqarnertullu isumaqartillugu.

 

Siunertaq matumani eqqartorneqartoq piviusunngortissagaanni aqqutissat arlaqarput, taamatut­taaq piviusunngortitsissagaanni pissutsit naammassineqaqqaartariaqartut arlaqarlutik.

 

Tassa Kalaallit Nunaanni naligiissitaanerup 1999-imi naajartornerani misissuiffigineqarnerata inerneri misissuataarlugit maluginiarnartut ilagaat arnat angutillu assigiinngitsunik nassuiaatissa­qartimmassuk sooq politikikkut sulinermi angutit arnanit amerlanerusut.

 

Arnat akissuteqartut akissutigigajuppaat angutit piffissaqarnerummata, angutilli akissutigigajup­paat angutit soqutigisaqarnerummata politikimut.

 

Misissuiffigineqartut ilagaat arnat angutillu sapaatip akunneranut tiimit suliffigisartagaat, tassa angerlarsimaffiup avataani, taavalu tassani paasinarporlu arnat agguaqatigiissillugu 40 tiimit sulisarsimasut, angutillu 43 tiimit.

 

Taava uani apersuinermi misissuinermi arnat oqaraluarput angutit politikimut suleqataanisamin­nut piffissaqarnerusut. Angutilli sivisunerusumik sulisarsimammata paasinarpoq, angutit sulereeraangamik piffissaq angerlarsimaffimmut atugassaatut sinneruttoq arnanut naleqqiullugu sivikinnerugaluartoq, taava arnat isaannit isigalugit piffissaqarnerusimasut.

 

Imaannerunerunnginnerluni arnat angutillu suliassamik suunerinik paasinnittaasiat taakkunann­galu pingaarnersiuinerat suli ima assigiinngitsigisoq, arnat qinikkatut suleqataanissamut immin­nut piffissaqartinnerat pillugu isummeriartaaseq allanngortittariaqalerluni?

 

Eqqarsarnarportaaq angutit naliliisimanerat, tassa taanna missuineq tunngavigalugu, tassa angutit naalakkersuinikkut sulinermut soqutigisaqarnerusunngooaq. Taamatut isumaqarneq piviusumik tunngaveqarnerluni? Imaluunniit arnat angutillu soqutigisanik pisussaaffinnillu pingaarnersiui­nerisa assigiinngissuteqarnerannik uppernarsaataanerpa? Imaluunniit?

 

Inuit Ataqatigiinni upperaarput inuit, arnaagunik angutaagunilluunniit inunnguutsiminnit piumassuseqareertartut imminnut kinguaaminnillu napatinnissamut, tamarmillu soqutiginnittuu­sut inuiaqatigiinnik inooqataaffigisaminnik piorsaaqataanissaminnut. Taamaalilllutik inuiaqati­giinni ileqqut isiginneriaatsillu aalajangiisuusarput suliassanik akisussaaffinnillu arnat angutillu akornanni agguataarisarnermut. Ileqqut inuit namminneq pilersitarimmatigik aamma inunnit namminernit allanngortinneqarsinnaasarput.

 

Taamaammat anguniakkami matumani apeqqutasut tassa piumassuseq pingaartitsinerlu. Inuit Ataqatigiinnit kissaatigaarput Naligissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit suliniarnissami qitiullun­nartumik inissimasariaqartut.

 

Inuit Ataqatigiit tungaannit Inatsisartunut inassutigissavarput maanna erseqqissumik anguniagas­satut siunnerfigineqassasoq qinigaaffiit marlussuit ingerlaneranni arnat angutillu qinikkatut sulisut amerlaqatigiilernissaat.

 

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivisa aalajangersagaannut oqaaseqarnermi pingaar­nerutissimavarput oqaaseqarfigissallugit arnat angutillu qinikkatut sulernerisa naligiinnerulernis­saat. Apeqqutip taassuma saniatigut immikkut suliniarfigineqartariaqarsorivarputtaaq arnat ingerlatseqatigiiffiit siulersuisuini ilaasortat amerlanerulernissaat, aningaasarsiornikkut pissutsit pillugit oqatussaaqataanerulernissaat anguniarlugu.

 

Naggasiutigalugu Naalakkersuisumut Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatiigiit taagutaat isumaliutigeqqussavarput. Isumaput malillugu eqqortuunerussaaq Naligiissitaaneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnik taaguuteqartinneqarpat.

 

Taamatut oqaaseqarluta oqaluuserisaq ataatsimiitaliamut susassaqartumut innersuupparput.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Tassa Kattusseqatigiinnit soqutigilluinnarparput sumulluunniit partiimut atanani soqutigisaqar­neq aammalu politikikkut suliniarneq aallaavigalugu peqatigiiffimmik suliniartussamik pilersitsi­nissaq.

 

Nammineerlunga 1999-imi tassani oqalliseqataasimavunga assorujussuarlu annertuumik Nunat Avannarliit Killiit taanna suliniutissatut pingaartutut pisimavaat, arnat ukiouni kingullerni tunuarsimaarnerat annertuvallaaqqimmat.

 

Isumaqarsimavugut Nunat Avannarlerni Killerni taamatut isumasioqatigiinnikkut nukittorsaqati­giinnikkullu annertuumik arnat kajumissusilerneqassasut politikikkut arnat akisussaaqataaneran­ni.

 

Taamatut oqaaseqarluta isumarpugut suliniut taanna pitsaasoq tapersersortariaqartoq aalajangi­gassamullu aamma peqataarusulluta.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Siunnersuut taanna ilaatigut eqqarsariartitsivoq, tassami uagut maani Nunatsinni uanga isumaga najoqqutaralugu naalakkersuinikkut suleqataasinnaasut arnat angutillu, utoqqaat inuusuttullu suiaaneri ukiuilu aalajangiisuutinnagit suliassamut sassarterfigisaannut piukkunnarnersut qinersisartunut aalajangeqqullugu imaluunniit aalajangeqqullugit innersuutaratsigit.

 

Taamaattumik qneqqusaarnerni suniluunniit politiki ingerlanniagaq ilaanni pivallaarunnaarlugu partii suna arnanik qassinik, inuusuttunik qassinik sassartitsinersoq oqallisigineqaleraangat naalakkersuinikut anguniakkat pingaaruteqartut oqallisigiunnaarlugit tamakkununnga sangusar­neq isumaqatiginngisaannarpara, isumaqarlunga taamatut oqarnikkut oqaaseqartoq IA-meersoq erseqqissumik oqarfigereerlugu.

 

Taamaattut Nunatsinni naligiissitaaneq, tassa arnat angutillu akornanni pingaartitarisimavarput, tamannalu aamma ligestillingsrådimik taasamik, oqarta nakkutiginnittulersimallugu, aamma naalakkersuinikkut sulinermik attuummassutilimmik.

 

Naalakkersuinikkulli aamma suliaqarnermi suliassat arnanut tunnganerusutut isikkullit suliariler­sillugit pitsaasarsimaqaaq arnanik misilittagalinnik saniminiitsitaqartarneq. Siunnersuutilli tikkuagaa arnat arnaamata naalakkersuinermik suliaqarnermik taakku suleqataanissaat, oqarta pinngitsoorani naqissuserneqassasoq, ilalersorsinnaangilara siuliani oqaaserereeriikkakka pissutigalugit, piukkunnassuaq, angutaaneq arnaanerluunniit, qanoq ukiuoqarneq, tamakku apeqqutaatinnagit suliassaq siunniutaq aalajangiisuussaaq, qinersisartullu taanna kisimik aalajangigassaraat.

 

Naalakkersuisut suliariumallugit nalunaarutaat ilalerpakka, tassalu ukioq 2002-mi Inatsisartunut saqqummiukkumasaat naligiissitaanermik tikkuaajumasut.

 

Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik partiit oqaaseqartuinut, Kattusseqatigiinnut attaviitsumullu qujarusuppunga. Malun­narpoq Inatsisartunit tamanit aammalu Inatsisartunit tamanit soqutigineqarlunilu kissaatigineqar­toq arnat sapinngisamik annertunerpaamik aamma aalajangiiniartarnermi peqaatinneqarnissaat, tamannalu partiit ataasiakkaat tamarmik suliniarfigigaat nalunanngilaq, aamma taamaattariaqar­poq.

 

Taamatut oqaaseqareerlunga partiit ataasiakkaat oqaaseqarfiginngikkaluarlugit, taamaattoq IA-minngaanniit saqqummiunneqartoq aammalu Naalakkersuisup akissuteqaataannut oqaatigerusun­neqartoq oqaaseqarfigilaarniarpara.

 

Isumaqarpunga pasinarsaarisoqartariaqanngitsoq pissutissaqanngitsumik. Uanga Inatsisartut inakkusussimagukkit innimisunnissaanik aamma akissuteqarninni aamma taamatut allassimassa­galuarpara. Akissuteqaatinni allappara Naalakkersuisut tungaanniit suna siunnerfigineripput sunalu suliniutigineripput. Ataatsimilluunniit Inatsisartut innimisunnissaat aammalu siunnersuu­teqarsinnaannginnissaat il.il. oqaatiginngilakka, aamma taakku isumaginngilakka.

 

Inuit Ataqatigiinniit aamma oqaatigineqarpoq uunga atatillugu anguniakkamut matumani apeqqutaasoq tassa piumassuseq pingaartitsinerlu.

 

Oq aatigerusuppara qularutigineqassanngitsoq naalakkersuisooqatigiinnit pingaartinneqarluinnar­mat naligiissitaanerup sulissutigineqarnissaa, taamaattuminguna aamma akissuteqaatinni ilanngullugu erseqqissarlugu suliniutigigipput oqaatigigiga 2002-mi naligiissitaaneq pillugu inatsimmik saqqummiussaqarnissarput, piumassuseq pingaartitsinerlu Naalakkersuisuni tassa­niippoq.

 

Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit taguutaat isumaliutigeqquneqarpoq, aamma taamaa­liussaagut, aamma kisianni eqqaamasariaqarpoq Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit inatsit najoqqutaralugu pilersitaammata, taamaattumik aamma Inatsisartutnut ilaasortat tamarmik pisinnaatitaaput taaguummik allanngortitsinissamik siunnersuuteqarnissaminnik.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Tassa tamaalilluni immikkoortumut 54-imut oqaaserineqartut tassunga naammassipput.

 

Partiit, Kattusseqatigiit kiisalu ataaviitsup oqaaseqarneri najoqqutaralugit paasivara pisariaqartin­neqanngitsoq ataatsimiititaliamut susassaqartumut suliap aappassaaneerneqartinnagu ingerlaq­qinnissaa. Kisianni aamma maluginiarpara Inuit Ataqatigiinninngaanniit kisaaatigineqartoq, tassami oqaatigineqartoq ataatsimiititaliamut susassaqartumut ingerlatseqqissasoq, uani taakkar­torneqartut naapertorlugit malunnarpoq suliat pineqartut tassani suleqatigiiffimmi pilersitassat suliassaalu tunngassuteqarnerpaajusut, taamaattumik apeqqutigissavara ataatsimiititaliamut ingerlaqqinngikkaluarluni appassaanerneqarnissaminut ingerlaqqissanersoq.

 

Akuerineqarpoq, aappassaaneerneqarnissamut taamatut iluseqarluni ingerlaqqissooq.

 

Una oqaatigilaasavara massakkut Siulittaasoqarfimmi isumaqatigiissuterput naapertorlugu ullup-qeqqa qaangermagu unikkallassagatta.

 

Immikkoortut tullinnguuttut nangeqqinneqassapput nal. ataatsinut.

 

Ataatsimiinneq unikkallarpoq.

Sisamanngorneq 26. april 2001, nal. 13:00.

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 55.

 

Nunani Avannarlerni Killerni nunat ataatsimoorussamik oqaluttuassartaasa uppernarsar­neqarnissaat allanneqarnissaallu pillugit Savalimmiuni Naalakkersuisut, Kalaallit Nu­naanni Naalakkersuisut aamma Islandimi naalakkersuisut suleqatigiinnermik pilersitsinis­samik inassuteqarfigineqarnissaat pillugu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffi­ata aalajangersagaata nr. 1-ip 2000-imeersup Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

(Anders Andreassen, Inatsisartut aallartitaasa siulittaasorigallagaat)

(Siullerneerneqarnera )

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat, Ole Lynge:

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ataatsimiinneq ingerlaqqippoq, tassalu killiffitsinniit, immikkortoq 55, 56, 13 aamma 6 kingul­liit samminiartussaavagut.

 

Ingerlaqqitinnanga immikkut Hans Enoksen, Inatsisartunut ilaasortaq, tikilluaqqussavara.

 

Taavalu immikkortoq 55, Nunani Avannarlerni Killerni nunat ataatsimoorussamik oqaluttuassar­taasa uppernarsarneqarnissaat allanneqarnissaallu pillugit Savalimmiuni Naalakkersuisut, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut aamma Inslandimi Naalakkersuisut suleqatigiinnermik pilersitsinissamik inassuteqarfigineqarnissamik Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffia­ta aalajangersagaata nr. 1-ip 2000-imeersup Inatsisartuni akuersissutigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

 

Tassannga saqqummiussissaaq Inatsisartut aallartitaasa siulittassuat Anders Andreassen.

 

Anders Andreassen, Siumut:

Inatsisartut Siulittaasuat qinnuigissavara akuereqqullunga maani qulequtarineqartoq atuarneqare­ermat taava inassuteqaat saqqummiutiinnassagiga, qujanaq.

 

Aalajangersakkap nassuiaata maani Inatsisartunut agguaaneqareersoq Kalaallit Nunaanni Inatsisartut Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni aallartitaniit pingaarutilittut isumaqarfigaarput, taamaammat Inatsisartut aallartitaasa Inatsisartunut inassutigaat aalajangersa­gaq akuersaaqqullugu.

 

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermul­lu Naalakkersuisoq:

Nunani Avannarlerni Killerni nunat ataatsimoorussamik oqaluttuassartaasa uppernarsarneqarnis­saat allanneqarnissaallu pillugit suleqatigiinnermik pilersitsinissamut aalajangersagaq Naalakker­suisut akuersaarluinnarsimavaat.

 

Nunat Avannarliit Killiit ataatsimut oqaluttuassartaqarnerisa erseqqissarnissaa pingaaruteqarpoq, tassami nunat taakku pingasut nunasiaasimapput ukiullu 1000-ip missaani norskit naalagaaffian­nut ilanngunneqarsimallutik tamatumalu kingorna 1300-ikkunni danskit naalagaaffiannut ilanngunneqarlutik.

 

Aatsaat piffissami 1944-miit Islandip namminersulerfianiit Savalimmiullu 1948-mi namminer­sornerulerneranni Kalaallit Nunaatalu 1979-imi namminersornerulernerani nunat pingasut taakku nunatut nunasiatut ataatsimut oqaluttuassartaat naaneqarpoq nunallu tamalaat assigiinngitsumik suleqatigiinnerannik taarserneqarluni.

 

1900-ikkut ingerlaneranni aatsaat arriitsumik Nunani Avannarlerni Killerni taakkunani nunat ilisimatusarfiini tamani oqaluttuarisaanermik ilisimatusarfiit pilersikkiartuaarneqarput, Nunatsin­nut tunngatillugu Ilisimatusarfik pilersinneqarluni.

 

Taamaattumik maanna Nunat Avannarliit Killiit tungaanniit isiginiarlugu Nunat Avannarliit Killiit ataatsimut oqaluttuarisaanerat pillugu qanimut suleqatigiinnissaq tunngavissinneqarpoq.

 

Nukissalli aamma eqqarsaatigalugit Nunat Avannarliit Killiit ataatsimut oqaluttuarisaanerat pillugu qaninnerusumik suleqatigiinnermik pilersitsinissaq pingaaruteqarpoq, nunat taakku pingasut arlaannaalluunniit ima aningaasaqarnikkut sullissinikkulluunniit taama annertutigisumik periarfissaqartiginngimmata allaat tamarmik immikkut suliassamik suliarinnissinnaallutik.

 

Oqaluttuarisaanermik ilisimatusarneq oqaluttuarisaanermillu allataqarneq ilisimatusarfinnit suliarineqartussaavoq taamaattumillu Nunat Aavannarliit Killiit ataatsimut oqaluttuarisaanerat pillugu qanimut suleqatigiinneq pilersinneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni, Savalimmiuni Islandimilu Ilisimatusarfinni oqaluttuarisaaneq pillugu immikkoortut akornanni suleqatigiinnik­kut.

 

Naalakkersuisut pingaartippaat kalaallit oqaluttuarisaanerannik ilisimatusarneq allaaserinninnerlu nunap nammineq inuinit ingerlanneqarnissaa.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut siunnersuutigaat Nunat Avannarliit Killiit taakku pingasut ilisimatusarfiini oqaluttuarisaanermut immikkoortui suleqatigiissitamik piaartumik pilersitsissa­sut, sullissinikkut aningaasaqarnikkullu Nunat Avannarliit Killiit oqaluttuarisaaneq pillugu suleqatigiinnermik taama ittumik pilersitsinissaannut periarfissanik qulaajaanermik sulisussamik. Ilaatigut assersuutigalugu uppernarsaataasivinnik, ilinniartitsisut ilinniartullu paarlaateqatigiittar­nerannik aammalu Nunat Avannarliit Killiit ataatsimut suliassaannik il.il. pilersitsinikkut.

 

Oqaatigineqassaarli aalajangersakkamik piviusunngortitsineq aningaasaqarnikkut kinguneqas­sammat, aningaasanut inatsimmi ilaatinneqartariaqartussamik aningaasanillu avataaneersunik assersuutigalugulu aningaasaateqarfinnit qinnuteqartoqartariaqartassammat.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisunit inassutigissavarput aalajangersakkap Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa.

 

Ole Thorleifsen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut Nunani Avannarlerni killerni aallartitaasa siulittaasorigallagaata inassutigaa Nunani Avannarlerni Killerni ataatsimut oqaluttuassartat uppernarsarneqarnissaat allanneqarnissaallu nunani pineqartuni Naalakkersuisunut suleqatigiissutigeqqullugit, manna tunngavigalugu Nunat Avannarliit pingasut taaneqartut ukiuni untritilinni ataqatigiissimanerat, ataatsimoortumik allanneqarsimanngilaq.

 

Siumumiit inassuteqaat paasilluarlugu tiguarput. Oqaluttuarisaanermi saqqummiunneqartartut inuiannut kikkunnulluunniit kinaassutsimut tunngavilersuisarmata oqaluuttuassartap Nunatsinnut tunngasortaata kalaallinik uppernarsarneqarnissaa allanneqarnissaallu Siumumiit tapersersorpar­put.

 

Inuiattut annertunerusumik uatsinnut ilisariartornissamut aqqutissiuissaaq, minnerunngitsumilli Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinnerisa nukittorsarneqarnerannik sunniuteqassalluni. Suleqatigiinnerup nukittuup angusaqarnassusia tamatta ilisimavarput, taamaattumik oqaluttuari­saanerup ataatsimoorussap uppernarsarluarneqarsimasup allanneqarnissaa inuiaqatigiit pineqartut suleqatigiinnerannut nukittorsaataassammat Inatsisartunit akuersaarneqarnissaa pingaartipparput. Naatsorsuutigisariaqassaaq suliap tamatuma aningaasanik malitseqarnissaa.

 

Siumumiit inassuteqaat kajuminnartutut isigaarput Inatsisartunilu aappassaaneerneqqarnissaanut taamatut iluseqarluni ingerlateqqinneqarnissaa akuersaarlugu.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Atsssut isumaqarpoq inassuteqaat, tassalu Nunani Avannarlerni Killerni ataatsimut oqaluttuas­sartat uppernarsarneqarnissaat alajangersarneqarnissaallu pillugit suleqatigiilluni qanoq iliusse­qartoqassasoq, taanna akuersaartariaqartoq, pisariartorlu, sulissarlu ataatsimoorullugu ingerlan­neqarluni timitalimmik inerneqartariaqartoq.

 

Nuna pineqartut taasagutsigit tassani assigiinngitsinik ataatsimoortunik oqaluttuassartaqarput, soorlu assersuutigiinnarlugu tamarmik nunasiaanikuusimapput, aatsaallu ukiuni kingullerni qanittuni, qanittunik taasariaqakkatinnik namminersulersimallutik imaluunniit namminersorneru­lersimallutik.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut inassuteqaataat, tassa nunanik pineqartunik tassani ilisimatusarfe­qargifinninngaanniit suleqatigiisitaliorneqarnissaq tassanngaanniillu aallaaveqartumik sulisoqar­nissaq Atassutip taperserpaa. Eqqaamassavarpummi Katuaq pigaarput, Katuaq maannakkullu ingerlanera ajunngikkaluartoq aamma Nunat Avannarliit pigisaannik Nunat Avannarliit Killiit illuuteqartarput aamma aningaasatigut pisariaqartitsisunik. Taamaattumik tamakkua eqqarsaati­gissappata, taava aningaasaliinissaq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, taannalu eqqaamaneqarpat, taava Naalakkersuisut inassuteqaataat taperserparput.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Kalaallit oqaluttuarisaanitsinni Nunat Avannarliit Killiit ukiorpassuarni attavigeqatigiittarsima­nerat arlalippassuartigut tusartarparput. Assersuutigalugu Savalimmiormiut Nunatta sineriaani aalisarnermut tunisassiorfeqarnermullu tunngasunik atuakkiaqarput, Nunatsinnut soqutiginaate­qarluartunik. Kujataani uumasuuteqarnermut nunalerinermullu kiisalu arfanniarnermi Nunat Avannarliit Killiit suleqatigineqartarsimapput uppernarsarneqarlutik atuagaatigineqalersimasu­nik.

 

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut Nunat Avannarliit Killiit Nunatsinnut sunniuteqarnerisa oqaluttuarisaanera uppernarsarneqarluni allagaatigineqalersinnaanera pissanganartuusoq, pingaartumik aamma kinguaassavut eqqarsaatigigaanni.

 

Tamakku piviusunngortinneqassappata pingaaruteqarpoq aningaasaliisoqarnissaa, taamaattumillu Naalakkersuisoq kaammattorusupparput Nunat Avannarliit Killiit suleqatiginerisigut aningaasa­nik qulakkeerinneqqullugu.

 

Taamatut oqaaseqarluta Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa Inuit Ataqatigiinniit taperserparput ataatsimiisitaliamullu susassaqartumut ingerla­teqqillugu.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Nuna Avannarliit Killiit ataatsimoorussamik oqaluttuassartaasa uppernarsarneqarnissaanik allanneqarnissaat tamakkiisumik Kattusseqatigiinniit taperserparput, tamaalilluta ataatsimoortu­mik oqaluttuarisaanerput aamma kinguaasatsinnut ingerlatseqqinnissaa soqutiginaateqarmat.

 

Ukiuni arlalinni Savalimmiut inooqatigisimavagut aalisarnikut aammalu katersugaateqaqisut nalunngilagut qalipakkakkullu, taamaattumik aningaasartaqarnissaa eqqarsaatigalugu tapersiivu­gut.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Oqaluttuarisaaneq aallaavigalugu qanoq iliortoqassanersoq imaluunniit qanoq iliortoqartariaqas­sanersoq akuersissutigitinnagu siullermik oqaatigilaarlara, soorluukkua oqaluttuarisaaneq aallartissagunikkut kalaallit, savalimmiormiut islandimiullu nunasiaasimaneq uninngaarfigival­laalissagunikku atuagassaassasoq nuannersorujussuunngitsoq, tassa pitsaaquteqarsimava nunasiaasimaneq. Qularissanngilarput oqartut tamarmik, naamerluinnaq, naqisimaneqarsimavu­gut, aap, aap, taakkuinnaat uteqattaarneqarsinnaappummi, kisianni pisimasoq aallaaviusinnaas­sappat taakku mininneqarnavianngillat.

 

Kisianni suli oqaluttuassartat ataatsimut qiviaraanni suminngaannit aallarteriarneqarsinnaappat? Islandimiut oqaluttuaateqarput Saganik taaneqartartunik. Taakkua Nunarput ilannguttarpaat susoqarsimanera, ingerlaqqinnitik ilanngullugit. Savalimmiormiut unimikkut kaallutik nigalilis­suanngorlutik qitittarput, taakkualu verserparujussuaqartarput aamma oqaluttuartunik susoqarsi­maneranik, iluamik paasisinnaagaani erinnerlugit atortagaat, oqaluttuatut aamma misissorneqar­sinnaasunik.

 

Taakkuali saniatigut uagut savalimmiormiut islandimiullu pillugit oqaluttuaatigut soorukua soqutigineqarpianngisut nunanit allanit.

 

Nordisk Rådimi ilasortaatillunga aammalu Vest Nordenimi oqalugiatsiartillunga taanna atoorsi­mavara kingulleq, tassa kalaallit namminneerlutik qallunaatsiaannut sorsunnerat nunani avannar­lerni akueriumaneqanngitsutut isikkoqartuarmat. Tassaanguatsiarpoq uagut uani tariikkannut islandimiut oqaluttuaatitoqqaannut Nunatsinnut tungasunut, savalimmiormiullu aamma taallaa­terpassuinut ilanngunneqarsinnaasoq, kalaallit nammininneq nunartik pigiumallugu ukiorpassuit matuma siornatigut nunasiniaraluartunut sorsussussimanerat, uagut oqaluttuaatigigipput, allaat meeqqaat atuarfianni atuarsimalluugit. Tamakkuupput uanga malugisarsimasakka, taakkua nunat avannarliit, pingaartumillu aamma Norgemi, akuersaarumaneqanngitsutut nalilerneqartarput.

 

Qularnanngilluinnarpoq tamakkua Nunatsinni qallunaatsiaannut Nuup kangerluani qavanilu kujatitsinni Qaqortup eqqaani qanoq iliortarsimanerit soqutiginartut ersarissumik aallaatigineqar­tariaqalersut, tassa uanga soqutigilluinnarakku, immaqalu ajuallatsitsinianngikkaluarlunga taasarlugu nunasiaqarniarsarigaluartumik kalaallit ataatsimoorlutik anisitsinerat.

 

Taava Nunat Avannarliit Killit oqaluttuarisaaneranut tunngasumik qanoq iliuuseqarnerunissaq tapersersortuarsimavara aallaqqaasiullugulu pilersaarut Nunatta eqqaani aalisarneq , tassa Nunat Avannarliit Killit pingaartillugu qangaaniilli pilersaarutaat apeqqutigerusussavara taanna suliaq sumut killinnersoq.

 

Ilumoorpoq oqaluttuarisaaneq aamma aallaavigalugu siunissami inuutissarsiutinik ataatsimoorus­sanik ikioqatigiilluni suleqatigiinnissaq pingaaruteqarluinnalersussaasoq. Nunat Avannarliit Killiit oqaluttuarsartaasa uppernarsarneqarnissaat, soorlu aatsaannguaq aallaqqaasiullugu taariigara piukkutaralu oqaluttuarissanikkullu allattuiffigineqarnissaat pisariaqarluinnalersutut ilalerlugu matumuuna nalunaarutigaara, pingaartillugu Kalaallit Nunaanni oqaluttuat Savalimmi­nut Islandimillu tunngassuteqartut nunaminni namminneq qanoq iliorsimanerat ersarissumik allaatigineqassasoq, tassa uppernarsarneqassasoq ilumut kalaallit aamma Nunartik namminneq kisimiillutik pigiumallugu qanoq iliorsimanerat oqaluttuaammat ersarissumik uppernarsaatitalim­millu allaatigineqarsinnaasoq.

 

Isuma taanna aamma Nunatsinni atuakkiortunut ikummarissaasussaavoq, aamma puigussanngila­vut atuakkiortugut marlussuit nunat taakku akornanni pissusiusimasut qupperarneqarsinnaaler­sussallu aallaavigalugit atuakkiaqarmata. Ilisimareerpagut atuakkiortut nunaqqatigut qallunaatsi­aat Nunatsinniinnerat aallaavigalugu oqaluttualiortarsimasut, Nunatsinni aallartilaariigaq annerusunngorlugu suliniutigileqqusaq tapersersorluinnarlugu maanna nalunaarutigaara.

 

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermul­lu Naalakkersuisoq: