Sisamanngorneq 26. april 2001, nal. 13:25.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 56.

Nunani Avannarlerni Killerni nunat sinnerinik kulturikkut suleqateqarnissaq pillugu Nunat Avannarliit Killiit iliuusissatut pilersaarummik ataatsimoorussamik suliaqarnissaat pillugu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaata nr. 2-p 2000-imeersup Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

(Anders Andreassen, Inatsisartut aallartitaasa siulittaasorigallagaat)

(Siullermeernera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat, Ole Lynge:

 

 

Anders Andreassen, Siumut:

Inatsisartut Siulittaasuat qinnuigissavara saqqummiussassap quleqatutaa aamma taareermagit inassuteqaat kisiat saqqummiutissagiga, qujanaq.

 

Nassuiaat innersuussutigalugu aalajangrsakkap Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa maann­gaaniit aallartitat inassutigissavaat.

 

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Kultureqarnermut Naalakkersuisutut nuannaarutigaara Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata ataatsimiinneranut kingullermut atatillugu nunat avannarliit kulturikkut suleqatigiin­nerat Nunanit Avannarlernit Killernit isiginiarlugu eqqartorneqarsimammat.

 

Ilisimaneqartutut Islandip, Savalimmiut Kalaallit Nunaallu akornanni kulturimut, ilinniartitaaner­mut ilisimatusarnermullu tunngasuni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqartoqarpoq. Isumaqatigiissut taanna naapertorlugu aqutsisoqatigiinnik nunanit taakkunannga tamanit atorfi­limmik ilaasortaqartumik pilersitsisoqarpoq. Atorfillit taakku aamma nunani avannarlerni kulturikkut suleqatigiinnermut ataatsimiititaliami atorfilinnik inuttalimmi ilaasortaatitaapput.

 

Tamanna ingerlaavartumik ataqatigiissaarisarnissamut pilersaarusiortarnissamullu periarfissii­suulluarpoq, taamaalilluni Nunat Avannarliit Killiit nunallu avannarliit kulturikkut suleqatigiin­nerat tamanut iluaqutaasumik ataatsimoortinneqarluni. Ataqatigiissaarineq taanna ataatsimut soqutigisat pineqartillugit ilaatigut sulianut Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiiffi­anni suliarineqartunut atatillugu atorneqartarpoq.

 

Nunat Avannarliit suleqatigiinneranni suliani ilaatigut paasinarsisarpoq nunat namminersortut taakku nunarpullu soqutigisaqaqatigiittartut. Suliat taamaattut suliarineqannginneranni nunat namminersortut pineqartut akornanni eqqartorneqartarput. Tamatuma annertuumik pingaarute­qarnera ilaatigut takussutissaqarpoq nunat namminersortut taakku pingasut ataatsimut saaffigin­ninnermikkut Nunat Avannarliit Kulturimut Aningaasaateqarfiat pillugu isumaqatigiissut allanngortissimammassuk, taamaalillunilu nunat namminersortut pingasut tamarmik maanna taasisinnaatitaallutik immikkut aallartitaqalersimallutik.

 

Suliaq uani sivisusimavoq, kisianni tassa anguvarput.

 

Taamaalilluni suliap suunera apeqqutaatillugu suleqatit assigiinneq ajorput, tassami Islandip ilaasortaanera Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu ilaasortaanerannit allaanerummat. Qularnanngi­larli Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinnerulernerisa kingunerisaat maannamiit Nunanut Avannarlernut aningaasaliissutit qaffanneqarnerisigut takuneqarsinnaalereersoq, tassa amerlaner­tigut isumaqatigiilluni saqqummiussisoqartarmat.

 

Naalakkersuisulli isumaqarput ataatsimoorullugu iliuusissatut pilersaarusiaq Nunani Avannarler­ni nunat sinnerinik taamaallaat suleqateqarnermik imaqartoq, politikikkut nalunaarnertut isigineqarnissamut aarlerinaateqarsinnaasoq, tassa Nunat Avannarliit Killiit amerlanerusunik aningaasanik pissarsiniarnerinnaq siunertaralugu Nunanut Avannarlernut allanut naleqqiullutik immikkoortutut inissisimalernissaat aarlerinaateqarsinnaasutut isigineqalersinnaalluni.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut siunnersuutigissavaat ataatsimoorussamik pilersaarusiornermut taarsiullugu Nunani Avannarlerni suleqatigiinnermi ataatsimoorussamik suliat ataqatigiissaarnis­saannut Nunani Avannarlerni nunat pisussaassuseqarnerat ersarissarniarlugu alloriartoqassasoq.

 

Tamatuma suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutip maanna atuuttup iluarsaanneqarneranut atatillugu isumaqatigiissummut tassunga ilanngunneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Iluarsaaq­qinneq tamanna 2001-imi ukiakkut aallartinneqassaaq. Inatsisartut tamanna akuerisinnaappassuk Naalakkersuisut Islandimut Savalimmiunullu tamatumunnga tunngasumik saqqummiussaqaru­supput Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut sulissutigissavaat ataqatigiissaarinerup maanna atorneqartup ingerlateqqinneqarlunilu ineriartortinnissaa.

 

Jens Napaatooq, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut Nunani Avannarlerni Killerni aallartitaasa siulittaasorigallagaata alajangiiffigisassatut siunnersuutigaa kulturikkut suleqateqarnissaq pillugu Nunat Avannarliit Killiit iliuusissatut pilersaarummik ataatsimoorussamik suliaqarnissaat, ilaatigut tunngavigalugu Nunat Avannarliit kulturikkut suleqatigiinnerat annertunerusumik sunniuteqarlunilu paasineqassappat Nunanut Avannarlernut Killernut Nunat Avannarliit allat kulturikkut suleqatigiinnissaannut iliuusissanik pilersaarusiortoqarnissaa pingaaruteqartoq.

 

Taamatut kulturikkut suleqateqarnissaq pillugu Nunat Avannarliit Killiit iliuusissatut piler­saarummik ataatsimoorussamik suliaqarnissaat isumaqataaffigalugulu inassutigineqartut Siumu­minngaaniit tapersersorparput, taamatullu iluseqarlutik appaassaaneernissaanut ingerlaqqinnis­saa.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Siunnersuutigineqartoq Atassutip tamakkiisumik taperserpaa. Atassutip maluniginiarsimavaa oqaatigisariaqarsoralugulu Nunat Avannarliit suleqatigiiffiata aningaasaliisarnera ukiuni qaan­giuttuni annikippallaamik Nunanut Avannarlernut Killernut sunniuteqartarsimasoq, tassa kulturikkut suliniarnermi, allaat Nunat Avannarliit Killiit ilaatigut missukutsaassutut misigisima­sarlutik, aningaasaliissutit iluanni kangimut sammivarlaarneq peqqutigalugu.

 

Taamaattumik Naalakkrsuisut inassuteqaataattusaatissatut tigujumavarput, aatsaannguarlu aalajangersakkami 1/ 2000-imi taaneqartumi oqaaserisagut, assersuutigalugu aningaasaliiniartar­nermi kulturikkullu suliniartarnermi Katuaq ingerlalluaraluartoq aammalu Islandimi Nunat Avannarliit Illuutaat aammalu Savalimmiuni Nunat Avannarliit Iluutaat taakku Nunatsiniittullu ingerlalluassappata, taava kulturikkut sunniuteqarluassappata, taava allatut ajornavissumik qinnuuloornerunngitsumik, kisiannili aningaasaleeqataaffigineqarnissamik tunngasumik iliuuse­qartarnissaq, taanna pngaartutut Atassumminngaanniit isumaqarfigaarput.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga siunnersuutigineqartoq taperserpara.

 

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatgiit oqaaseqartuat:

Aalajangersakkakkut saqqummiunneqartoq pillugu Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunut kaammat­tuutigissavarput kulturikkut ataatsimoorussamik suliaqarnissaq pillugu pilersaarusiornissami Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat kiisalu N.A.P.A., Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat, suliat imminnut attuumassuteqarneri pingaartillugu ataqatigiis­saarisoqarnissaa eqqaamaqqullugu.

 

Tamatumani avaqqunneqarsinnaassanngimmat kulturikkut suleqatigiinneq ilusilersorneqassappat ataqatigiissitsisariaqarneq, aammalu suliat imminnut attuumassuteqarnerat pillugu immikkoortu­mik sulilersoqannginnissaa pinngitsoortinniarlugu.

 

Inuit Ataqatigiit ilisimavarput matuma siornatigut Nunani Avannarlerni nunat akunnerminni kulturikkut suleqatigiinnissamik assigiinngitsutigut isumaqatigiissuteqartartut, mannalu iluatsil­lugu inassutigissallutigu isumaqatigiissutaasarsimasut tamakku qaqilerneqarlutik ujartorneqassa­sut, timitalerneqarnissaanullu iliuusissanik ilusilersuisoqarnissaa kaammattuutigissallutigu.

 

Inuit Ataqatigiit pingaartutut isigaarput Nunatsinni kulturikkut suliaqartut suleqatigiiffii assi­giinngitsut kaattuffeqarpata kattuffii, peqatigiiffeqarpatalu peqatigiiffii minnerunngitsumillu Nunatta kulturikkut illorsua, Katuaq, pilersaarummik ataatsimoorussamik suliaqarnissami tusarniarneqarlutillu suleqatiserineqarnissaat.

 

Inuit Ataqatigiit nuannaartigalugu oqaatigissavarput Nunat Avannarliit akornanni naalakkersui­sutiguunngikkaluamik inuit ataasiakkaarlutik isiginnaartitsisartuugunik, nipilersortartuugunik, eqqumiitsuliortuugunik, sanaluttartuugunik allatulluunniit kulturikkut suliaqartuugunik piumas­sutsiminnik nammineerlutik eqimattakkaarlutilluunniit, kulturikkut suleqatigiinnerat suleqatigiit­tarnerallu, suleqatigiinnerummat nersualaartarialik aammalu tapersersorneqartuartariaqartoq.

 

Taakkunani ilaalluinnarput nunat ataasiakkaat akornani nunaqqatigiillu akornanni kulturikkut piumassutisimik aallaaveqarluni suleqatigiittarnerit, taakkuttaaq Inuit Ataqatigiit nuannaarutiga­lugillu nersualaarumavagut tapersersorneqartuartariaqarnerilu ersarissaaqataaffigiumallutigit.

 

Iliuusissatut pilersaarummik ataatsimoorussamik suliaqaqatigiilluarnissamik kissaassilluta Inuit Ataqatigiit Nunani Avannarlerni nunat sinnerinik kulturikkut  suleqatiilluni patajaallisaanissami, ataatsimullu nipeqarluni saqqummernissaq taperserluarlugu akuersaarparput.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqatuat:

Nunat Avannarliit Killiit Nunat Avannarliit kulturikkut suleqatigiinnissaat ataatsimoorullugu aalajangigaq aalajanerneq kusanartutut uagut nalilerusupparput, kulturikkummi anguniagassagut annertoqaat aammalu suleqatigiinnikkut allaat avammut nittarsaanneri saqqummiusiinnaavagut, tassuunalu suleqatigiinnikkut nunani taakkunani annerusussaammata.

 

Taamaattumik siunnersuutigineqartoq uagut aamma perserparput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Siunnersuutit taakkua arlaqalersut oqallisigineqaranni isumaqarpunga aningaasap tungaa ilaatigut taakkarsorneqarnera ersarissarnerusinnaasariaqartoq. Uani taakkarsukkani qanoq isumaqatigiitto­qarsimasimanersoq ukiuni kingullerni Nunani Avannarlerni Killerni ataatsimeeqqataasarsimann­ginnama erseqqissumik oqaatigisinnaangilara, kisiannili pissusiusartoq unaasoq nalunngilara, Islandip Nordisk Rådimi tassa illersortuartarpaatigut, Savalimmiut Kalaallillu Nunaat, aamma tassani siulittaasuusaraangami Savalimmiut Nunarpullu Nunanut Avannarlernutallanut soorluuna soqutigisaqarpiaqarunnaartartunut assorsuaq Islandip nittarsaattaraatigut, qujanartumik.

 

Taavalu aamma suulluunniit ataatsimoorullugit akiligassat pineqaleraangata Islandi nangaanani tamatigut siunnersuisarpoq nammineq aningaasarissaarnerunini aallaavigalugu akiligassat 2/3-ii nammineq akilersinnaasallugit,taavalu sinnerani 1/3-i Savalimmiormiut Nunattalu taakkua akialersinnaasassagaat. Soorlu taamaasiortarneq uanga Islandimut assorujussuaq nersorinnissuti­gisarpara.

 

Atassutip oqaluttuanut Daniel Skiftimut erseqqissassava Nordisk Husimik taaneqartartut aammalu uagut Kulturhuserput maani, taama qallunaatut taasaratsigit, assigiinngissuteqarluinnar­mata. Nunat Avannarliit taamatut illuliortitsisarsimapput ministerrådip akiligaanik, tamaat akilerlugu, ingerlanneralu allaat tamaat akilerlugu, kisiannili Savalimmiuni aammalu Islandimi taamatut ilioriaaseq takuneqarsimavoq akisuuppilupilorujussuanngortoq, taamaattumillu Nordens Husinik taaneqartartut unitsinneqarsimapput sanaqqikkumaneqarunnaarlutik, tassalu uagut pilersaaruteqaleruttortugut taanna unitsitaasimalluni.

 

Nordisk Rådimut ajornakusoorsimaqaaq anguniarsarigaluarnera, qujanartumillu iluatsitsivugut, pillugit pillugit siunnersuutigigatsigu pingasunngorlugu, ministerrådimit taavalu Nunatta Naalakkersuisuiniit imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussaninnganniit kommunimiillu pingasuullugit akilersorutsigu ingerlannissaa qanoq issanersoq.

 

Taamaalillugu taanna pissarsiarisimavarput, taamaattumillu uagut Nunatsinni aningaasat akilertakkagut allanut taamatut illuutilinnut Nunani Avannarlerni akisunerusumik ulloq manna tikillugu ingerlataqarpugut. Taanna taatsiarpara assigiinngissuteqarneri pissutigalugit.

 

Kisianni, soorlu Daniel Skiftip aamma oqaatigereeraa ilaasortaqarmata taakkua Vestnordenimi Nordisk Rådimilu ilumut taakkua suliassarisussaavaat ministerrådimut, qularinngilluinnarakku Island Savalimmiullu pisarnertik najoqqutaraluguaassiit illeriassagaatigut, kissaatigineqassappat, Kalaallit Nunatsinni Kulturhusip ingerlanneqarnera allanut Nunanut Avannarlerniittunut kultur pillugu illuutilinnut akisuneruvallaarnera pissutigalugu qanoq iliuuseqartoqaqqullugu. Isumaqar­lunga tassuunaqquuneqarsinnaasoq, maani Kulturhusimik taasartakkatta ingerlanneqarnera oqimaappallaarpat, taamaalillunga tassa ilaasortaatitaqarneq Nunani Avannarlerni Killerni ataatsimiitartoqatigiinni, taavalu Nordisk Rådimi ilaasortaatitaqanerit aqqutigalugit suliassaq tamanna ilaasortaatitaminnut suliassatut tunniuteqqullugu, soorlu oqareersunga nunat taakku avannarliit sanilitta illersunngitsoornavianngimmatigut.

 

Taavalu Nordisk Rådimi suliniarnerup aallartinnerani taamanersuarli suliniutissat siullersariuar­simavaa, tassa Nordisk Rådimi, kulturikkut paaseqatigiinnerulluni suleqatigiinnissaq, taanna qitiulluinnarsimavoq, uagullu qanga aamma Vestnordisk Samarbejdsrådimik taasatsinnik aallartitsigatta aqqut taannarpiaq innersuussimavarput, Nunat Avannarliit Killiit kulturikkut annerusumik suleqatigiinnissaat siunertarilluarlugu.

 

Ukiuni makkunani isuma allanngorani sakkortusisimavoq, soorlu aamma ullumi aalajangiivigeq­qullugit saqqummiussat tamarmik taamatut aamma kusanartumik nipeqartut. Ilumoorpoq ukiut nunaanersusut nassataat nunaanngitsunut allanngortitsijuarmata, taamaattumik allanngulernermi qanga pisut tamaannassanngippata, allanngulerneq nutaangulernerlu, tassa kulturi eqqarsaatigalu­gu, Nunat Avannarliit Killiit pimoorussamik kulturikkut suleqatigiinnerulernissaat saqqummius­sami qiterititaasoq uanninngaanniit tapersersorneqarluinnarpoq.

 

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermul­lu Naalakkersuisoq:

Taamatut ersaritsigisumik partiit, Katusseqatigiit attaviitsullu tapersiinerat uunga oqaluuserisat­sinnut qujasutigivara. Taavalu aamma taalaarusuppara una Otto Steenholdtip kingulliulluni oqaluttup eqqartormagu Nunani Avannarlerni kulturikkut illorsuit uagut Katuarput taakkununnga naleqqiullugu allatut aaqqissuussaagaluartoq, kisiannili taamaakkaluartoq Nunani Avannarlerni Killerni isumaqatigiissuteqarmat taakku kulturikkut illorsuit iluanni isumaqatigiissuteqarpoq, taannalu isumaqatigiissut aqqutigalugu aaqqissuussisoqarnernut aamma Nunani Avannarlerninn­gaanniit tapiissutinik pissarsisaratta.

 

Taava aamma IA-minngaanniit oqaluttup Paninnguaq Olsenip oqaaserisaanut aamma imatut ilassuteqalaarusuppunga. IA-p suleqatigiinnissamut silittumik tassani N.A.P.A Katuarlu soqutigi­saqatigiillu eqqartormatigit siunnersuutaa tikilluaqqunarpoq. Ukiut siuliinni aamma taakku suleqatigiissimapput taamatut uani Inuit Ataqatigiinnit ujartukkassinni. Kiisalu aamma ujartuiusi pilersaarummik Katuaq eqqarsaatigalugu, pilersaarummik ataatsimoorussamik suliaqarnissamik tusagaqarusullusi, kisianni tassa massakkut suleqatigiinnermi aamma isumaqarpunga uppernarsi­saripput Katuap Nunani Avannarlerni suleqatigiinnermini aamma maani aaqqissuussarpassuit taamaalillutik ukiuni kingullerni iluatsittarmagit, aammalu isumaqarpunga ersarissigaluttuinnar­poq taamatut aaqqissuussisarneq aammalu Nunani Avannarlerni aamma Siunnersuisoqatigiit piumassuseqartut aamma aningaasatigut tapiissutigisartagaat narruigassaanaanngitsut, kisianni soorunami amerlanerunissaat sulissutigijuarneqarpoq kissaatinarlunilu, kisianni isumaqarpunga uppernarsaatinik aaqqissuussinikkut aamma Nunatsiniinaanngitsoq kisianni aamma Nunani Avannarlerni Killerni takussutissaqarluta ikinngeqisunik.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisuninngaanniit ullumikkut ukua oqaluuserisat Nunar Avannarliit Killiit Siunnersui­soqatigiivininngaanniit inaasutigineqartut tiguartisimalluni oqallisiginerat soorunami aserorni­anngilarput, ilaannanngilarput, aamma Naalakkersuisut akissueqaataasigut taakku takauneqarsin­naapput.

 

Tassa saqqummiussorneqartut arfineq-marluupput, tallimat 1999-imi arnat pillugit ataatsimeersu­arnermi Thorshavnimi pisumioqqooqqaaq pisuupput, taavalu sinneri marluk tassaallutik 2000-imi aalajangersaavigineqarsimasut ingerlateqqitassatut.

 

Siusinerusukkut Nunat Avannarliit Killiit Inatsisartutigoortumik attaveqaataanni, kingusinneru­sukkut Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivini taaguuteqalersuni ilaasortaasimasutut ilisarnarput tamakkua saqqummiussorneqartut.

 

Piviusunngunngortiternissaannut akisussaaffiit kikkunnit tigummineqassanersut aalajangerniun­nissaat, aningaasartaat, nunat ataasiakkaat namminneq pisussaafii sorliunersut, qanoq tullerii­aarissanersut, akissaqassuseq, nunat ataasiakkaat iluini pissutsit, taavalu aamma Inatsisartut ataatsikkaarlutik nunani ataasiakkaani pingaarnersiusinnaanerat eqqarsaatigalugu, oqaluuserisas­saqqissinnaasutut Naalakkersuisuninngaanniit oqaatigerusupparput Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivini oqartussaassutsip aningaasartaanut tunngassut, isumaginnittussanik toqqaasinnaasinnaanermut tunngasut, immaqa Nunatsinninngaanniit Inatsisartut aallartitaasa isumagisalertuuppatigit, imaluunniit suliniutigisuuppatigit, ukua suliassat ukiorpassuit ingerla­nerani aalajangersakkat ikittuunngitsut aalajangersarneqartarsimapput, tigussaasumilli ingerlateq­qilluit naammassineqartartut marlussuinaasutut immaqa oqaatigineqarsinnaallutik.

 

Pisussaaffilersuinnginnermik toqqammaveqarsimasimanersoq taanna imaaliallaannaq oqaatigi­sinnaanngikkaluarpara, kisianni siunnersuisoqatigiinni taanna isumaqarpounga suliassaqqissuu­soq, soorlu assersuutigalugu immikkoortoq 51-imut tunngatillugu Nunatsinni Naligiissitaaneq pillugu Siunnersuisoqatigiit suleqatigiinneq ingerlateriigaat tamatumani pineqarpoq, ujartorusun­neqarsinnaarsinnaalluni Naalakkersuisuninngaanniit Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqati­giivisa aningaasartai suliassamut tamaattumut, aamma Otto Steenholdtip oqarneratooqqooqqaa Nunat Avannarliit aningaasaateqarfiani kimmut samminerusumik aningaasaliissinnaaneq ataasiomoorullugu immaqa piuminarsinnaagaluartoq.

 

52 eqqarsaatigissagaanni taanna aamma Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiisa oqartus­saafianut tunngasorujussuuvoq aammalu Naligiisitaaneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut tunngasuulluni, kiisalu 53 eqqarsaatigissagaanni iluatinartoq taannaasoq aamma Nunat Avan­naarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivinit aningaasalersorneqarnissaa niaqorluutigineqalaarsima­suuppat immaqa Nunat Avannarliit Kulturikkut Aningaasaateqarfia eqqarsaatigalugu pisariilli­saanerusimassinnaagaluarpoq, tassungalu atatillugu ilisimatuujussutsikkut misissuisarnerni ataqatigiissaarisunik Nunatsinni peqarpoq, Islandimine peqarpoq aamma Savalimmiuni peqar­poq, taakkulu aamma suliaat ingerlareersut qanoq siunnersuisoqatigiinninngaanniit arajutsisima­neqartiginersoq arajutsisimaneqaanngitsiginersulluunniit aamma soqutiginaarsinaavoq.

 

54 eqqarsaatigalugu taanna pisariaqassappat Inatsisartut Siulittaasuata eqqarsaatigissagujarnarsi­vaa ataatsimiititanut siunnersuisoqatigiiffinnullu toqqartuinissami ataatsimiititaliaasinnaasoq taamaattoq ilanngunneqarsanersoq, tassa 54-imi pineqartoq. Aamma Naligiissitaaneq pillugu Siunnersuusoqatigiit taanna susassaqarfimmittut ingerlateriigaattut taaneqarsinnaavoq, kisiannili soorunami partiit ataasiakkaat Islandimiikkunik, Savalimmiuniikkunk Nunatsinniikkunilluunniit annguniagaannut, toqqammavisumik anguniaagaannut qulornanngilaq aamma naleqqersiuunne­qarsinnaalluni ilumut naleqqunnersoq taamaaliornissaq.

 

Uani partiit ataasiakkaat, nunat ataasiakkaat immikkut qalipaatigissaarlutik saqqumilaarnerat aangartinnaaveersaartariaqartussatut eqqarsaatissaqqippoq, assigiiffaaffaarimmik iliuuseqarniar­sarissanersugut sutigut tamatigut, aalajangersakkat eqqarsaatigalugit.

 

Kisiannili immikkoortoq 56 eqqarsaatigissagaani nunat taakku pingasut, nunani taakkunani pingasuni innuttaasut innutaaqatigiittut imminnut attaveqatigiinnerat taanna ingerlareersoq, taassuma uummarissarnissaa isumaqarpunga aamma susassaqarfittut imaannaangitsutut isigisari­aqartoq. Taanna ingerlareerpoq, annertuumik ingerlanneqarpoq, taannalu isumaqarpunga pisortatigoortumik aaqqissuussinerminngaanniilluunniit qularnanngilaq iluatinnarneruvoq, tassa nunamut tunngasumik inuppalaarnerusumik immaqa suleqatigiinnerup toqqammaveqarnissaanik taaneqarsinnaalluni.

 

Soorunami nunarsuup avatitsiniittup nunarpassuit avatitsiniittut arlaatigut filmiliornertigut, fjersunikkut isiginnaagassiornertigut immikkuullarissuserput qaqqussanngippagu suleqatigiissi­taasinnaasut taakkua oqatorsaaffiginerat aningaasalersornissaallu nioqorluutiginerususariaqaqar­pagut isumaqatigiissutit inassuteqaatillu akuersaarujussuariarlugit kingornalu nakkutigineqann­gippata, kia taava piviusunngortissanerai, taanna eqqarsaatissaqqissutut Naalakkersuisuninngaan­niit aallartitarisartakkatsinnut tunniukkusupparput.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Oqaatigissavara Otto Steenholdtip ilinniartitsiniarneranut qujassagama, taamaakkaluaq erseqqis­sassavara uanga paatsuunganermik tunngaveqannginnama, assersuutigalugu Katuaq pilersinniar­neqarnerani qanittuararsuarmik atorfilittut suleqataasimavunga taamani Nuup kommuniani Skoledirektøriugallara, qanoq aningaasalersorneqarnissaa ingerlanneqarneranullu tunngasut uanga piosrtaaffigisannik suliarineqarmata taamaattumik taanna nalunngilara. Taamaattumik paatsunganarsinnaasunik oqaatiginiarneqassaguma eqqunngilaq.

 

Aamma Naalakkersuisuunerma nalaani tamakku pisut eqqarsaatigalugit Nunat Avannarlerni qanoq pisoqarnersoq ilisimavara, taassumalu saniatigut maannakkumut ukiualunngortuni Nunani Avannarlerni Killerni Atassut sinnerlugu peqataallunga, aammalu ukua ullumikkut oqaluserisa­gut aalajangersakkat arfineq-marluk aallaqqaataanniit oqaaseqarnerniit sunniuteqaqataaffigalugil­lu ilusilersoqataaffigalugillu pimmata taammattumik qanoq pisoqarnersoq ajukkunnanga oqaatigissavara ilisimagakku, imaluunniit allatulli ilisimasaqarfigigakku.

 

Taamaattumik taamatut oqallatsiaannariarlunga aamma oqaatigissavara ullumikkut oqallinnerput ilaatigut immaqa paatsunganartumik tunngaveqarsinnaavoq, soorlulumi aamma Aningaasaqar­nermut Naalakkersuisup oqaaseqarnerani titarnerit akornanni tusaasinnaasorigigaluunniit taamaattoqartoq. Suliassaq qularnaatsumik imatut ingerlanneqartussatut ataatsimiititaliani ingerlanneqarsimavoq Nunatsinni Inatsisartunut ingerlatseqqinneqarluni, tassa Inatsisartut tunngaviusumik aalajangissagaat, taakkua Inatsisartunut tunngaviusumik isummernissamut sassaalliutigalugit, tassalu tunngaviusumik oqalliseriarluni taava Naalakkersuisunut, soorluli tassani aalajangersakkani erseqqeqqissaartumik allanneqarsimasoq Savalimmiuni, Islandimi Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut ukua sulissutiginiassagaat, sulissutiginiareerunnigillu taava Inatsisartuni qaffatsissavaat, suliassat ilaat ingerlareermata, suliassalli allat nutaat qaffatsillugit, ilai piffissalersorlugit.

 

Taamaalisoqarpallu Inatsisartuni oqallinneq annertooq siamasinnerusoq piumaartussaasagaluar­poq ukiuni aggersuni. Taamaattumik taamatut ullumikkut oqallinneq isorinngilara erseqqissaati­tulli oqaatsikka kingulliit anippakka. Naatsorsuutigivippara qanorluunniit pisoqaraluarpat ukiuni aggersuni apeqqutit, ullumikkut pisatta ilaat qaffatsitaaqqissasut, soorlumi aamma taamatut siunnertoqartoq.

 

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Siullermik Kultureqarnermut Naalakkersuisup ilassinnilluarneranut oqaaseqaatitsinnut qujas­suunga. Katuamut tunngatillugu naatsorsuutiginngilara paatsooqqatigiisimassasugut, immikkor­tillugu taanginnakku aammalu Inuit Ataqatigiinniit ilisimalluaratsigu Nunani Avannarlerni qanoq suleqatigiinneq Katuarlu ingerlalluartigisoq, uaniliuna taamaallaat ersarissarusussimagipput kulturikkut suliaqartut assigiinngitsut kattuffeqarpata kattuffii, peqatigiiffeqarpatalugu peqatigiif­fii Katuarlu taakkua ataatsimoortillutik isumasiorneqarlutillu tusarniarneqarnissaat pilersaaru­siornissami pingaartikkatsigu oqaatsiginiaannarlugu.

 

Naatsorsuutiginngilara taassuma tungaatigut Lise Skiftelu paatsooqqatigiisimanissarput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Isumaqarluinnarpunga Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaasii soqutiginarluinnartuusut. Taamtut oqallinnermi, tassa Nunani Avannarlerni Killerni ataatsimiinnermi tikittarpagut aningaa­sanik kalitaqartussaasut, kisiannili aamma uanga taamanili maqaasisarsimavara ersarissumik aningaasanik qulakkeerinninnermik nammataqarneq ajoratta, kisiannili tuppallersaatigisarlugu, maanngaanniit aallartut siulittaasuat Inatsisartut nammineq Siulittaasuat, tassalu naalakkersuiso­oqatigiittarnermi ilaasoq. Tassa naatsorsuutigisarpara tassuunaqquullugu Naalakkersuisut aningaasaliisinnaasariaqarnerat Siulittaasut oqaloqatiginnissutigimissareersimallugu takkuttoq.

 

Tassa taanna uanga isumalluutigisarsimavara, kisiannili ukua oqaatigineqartut isumaqarluinnar­punga eqqarsaatigeqqittariaqartut, aningaasanik taamatut aalajangikannerluni neriorsuisinnaaneq. Uani takusinnaavagut taasineqaraangat tamarmik Nunatsinninnganeersut taaseqataasarsimasut, aningaasartaqarnissaa taaneqarsimagaluaraanngalluunniit. Tassa taamaattoqartillugu qularnann­givissumik qanoq iliortoqarnissaa Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigisaa soqutiginar­luinnartutut tiguara, aammalu ataatsimiinnerit marluk akornanni ataatsimiigiartarnerat, Siulittaa­sut taakkuusarput ataatsimiigiartartut, immaqa taakkua aamma massakkut Aningaasaqarnermut Naalakkersusup oqaatigisai aamma akunnerminni oqaloqatigiissutigisinnaagaat, taanna iluatin­nartutut uanga tigussagaluarpara, taakkunani aallartitanut ilaasortaasuuguma.

 

Daniel Skifte ilinniartitsiniarsarinngilanga, pisimasut eqqortut oqaatigigakkit tassa kisimi, taannaanna assigiinngisitsinermik aningaasalersuineq illit eqqaagakku, uanga taamatut oqafigi­gikkit, suna assigiinngissutigineraat, una ujartunngilara ilisimasaqarnerujussuit, immaqaana paatsoorneq taanna uanga pinerugiga assigiinngissutaat ersersinniarsaariinnarsimallugu.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taava aamma oqaaseqarumasimavoq aatsaat tikerlaaq, Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, tikilluarit!

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Oqallinnerup aallartinneri peqataaffiginngikkaluarlugit uani angumerisakka tunngavigalugit erseqqissaatigilaasavara aamma Nordisk Rådimi sulineq suli maannakkumut aamma marloqiusa­mik ingerlavoq, tassa Inatsisartut sinniisorisaasa toqqarneqarlutik sulinerat, taavalu aamma ministerit akornanni suleqatigiinnerit, uagut ministerit akornanni ingerlanneqartut, taakku marloqiusaapput, tassanilu tunngavigineqartut uani Naalakkerssuisut akissutigisaani ilumoortoq malugeqqussavara aamma nammineq ikkunneqarnera pingaaruteqarmat Naalakkersuisunit oqaatigigissallugu, Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat maannakkut nuterlugu ilusilersorneqar­poq, isumaliutissiissut annertoorujussuaq suliarineqarsimavoq, taavalu taanna tunngavigalugu maannakkut oqaloqatigiinnerit ingerlanneqarput, naatsorsuutigineqarlunilu ukiaq mannaminn­gaanniit aallartittumik suleqatigiinnerup nutarterneqarnera aallartittumik ingerlanneqalissasoq.

 

Taassuma saniatigut oqaatigissvara Savalimmiut Islandillu Naalakkersuisuisa Siulittaasui aasaq aggustimi oqaloqatigineranni aamma Nunanut Avannarlernut tunngasut eqqartorneqartarmata, aammalu tassani maannakkut oqallisigineqartut ingerlateqqittassat aamma tasuunakkut ingerlan­neqarnissaat aamma qularutigineqassanngimmat.

 

Nalunanngilaq maannakkut Nunatsinnut soqutiginninneq aamma Nordisk Rådiminngaanniit alliartortoq, nuannaarutigalugu aamma malugisimavara Nordenudvalgip maani Nunatsinnut aasamut tikeraarniarnera maannakkut pivusunngorsimasoq, taamaalilluni aamma Nunat Avan­narliit udvalgiata angisuup taassuma Nunatsinni nammineq tkeraarnermigut maani suliassat tikillugit paasisassarsiorfigalugit aamma tikeraartussaanera aqqutigalugu pitsaasumik ilisimasas­saannik tunioraanissaq aamma periarfissaajumaarpoq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Kiisalu Inatsisartut aallartitaasa siulittaasuat, Anders Andreassen:

 

Anders Andreassen, Siumut:

Qujanaq, tassa oqaatigissavara aalajangersakkanik nassiussisoqartillugu imaluunniit ingerlatitsi­soqaqqikkaanngat, taava tamakku pisinnagit aalajangersakkat siullermik tassissutigineqartarput ilaasortat akornanni, qassit isumaqataanersut, qassit peqannginnersut allallu, maani taasisarnerput assigilluinnarlugu, taamaattumik amerlanerusussuteqartut aalajangeraangata aalajangersakkatut ingerlateqqinneqartarluni.

 

Aammalu oqaatigissavara uani aalajangersakkat siunnerfeqarmata Nunat Avannarliit Killiit ataatsimoortumik suleqatigiinnerulernissaannik, immikkut nunat taakkua, Kalaallit Nunaat, Savalimmiut Islandilu immikkoorlutik tamarmik assigiinngitsunik imaluunniit ataatsimut anguniagaqaraluarlutik kisianni assigiinngitsutigut anguniarnissaat taanna pinaveersaarniarlugu ataatsimoortumik nukittunerusumillu ingerlanissaq taanna siunertaralugu taamatut aalajangersak­kanik saqqummiussaqartarpugut.