Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Ullut ataatsimiiffiusut arfineq-aappaat pingasunngorneq, aprilip 17-iat 2002, nal. 13:25

Oqaluuserisassani immikkoortoq 8

Great Greenlandip aaqqissuuteqqinneqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

 

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Oqaaseqartussagama Ole Lynge qinnuigissavara ataatsimiinnermik aqutsilaaqqullugu. Taavalu saqqummiissaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Nunatta ameerniarfiata Great Greenland aamma Great Greenland A/S-ip kattutsinnissaannut Naalakkersuis­ut piginnaatinneqarput.

 

Kattutsitsineq pissaaq suliffeqarfiit tamakkiisumik aqunneqartup Grønlandsk Skindindhandlingip aammalu suliffeqarfiup namminersoritap Great Greenlandip pigisami nalingi akiliutigalugit ingerlatseqatigiiffimm­ut pioreersumut Great Greenland A/S-imut ilanngutitinneqarneratigut.

 

Tamatumunnga peqatigitillugu suliffeqarfiup namminersortitap naatsorsuutitigut nalinga aamma atuinerussutit atuinikinnerussutilluunniit ukiumut siusinnerusuni immikkoortinneqartarsimasut taakku nullinngortinneqassapput.

 

Kattunnermi akiliutigineqartut nalingi aamma naatsorsuutitigut naligitinneqartussat 2000-mi naatsorsuut­it inaarsarneqarneranni inaarutaasumik aalajangersarneqassapput.

Aningaasaliissuteqatarnermut tunngatillugu inatsisitigut tunngavissat kontomi pingaarnernut 10.13.13-imut aktiatigut aningaasaliisarnernut 50.07.16-imut tunisinermut akinut tapissutinut tunngasun­ut tassalu puisit amiinut tunngasut aamma 50.95.09-imut Great Greenlandimut tunngasum­ut oqasertaliussanngorlugit Inatsisartut 2002-mi aningaasanut inatsisaannut ilassutitut aningaasaliissutissanut siunnersuutaallutik.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuummut uunga ilanngussanik immikkoortitanngorlugit ilaatinneqarpu­t.

 

Tassalu taanna aalajangiiffigisassatut siunnersuut taamak imaqartoq atuarpara.

 

Naalakkersuisut taamak siunnersuuteqarnerannut tunngaviuvoq ingerlatseqatigiiffiup tamarmiusup Great Greenland A/S-ip aningaasatigut ingerlanera naliliinerput naapertorlugu paasinarnerulersussaamm­at paasinarnerulersinnaassammat. Tamannalu piginnittut tapiissuteqartart­ut isumaqatigiissuteqarfigisartakkat avataaneersut pisortaasut sulisullu suliffeqarfiup aningaasatigut naammassisinnaasai pillugit paasinninnerunerat aamma annertunerusumik ilisimasaqarnissaannik kinguneqarsinnaalluni.

 

Aamma pingaarnertut immikkoortukkuutaartumillu ingerlaneq pisortaasut aqutsinerminni sakkugisinnaasaa­sa paasiuminarnerulernissaannut periarfissaqalissaaq.

 

Taamaalilluni anguniarneqarpoq aaqqissuussinikkut aamma ingerlatseqatigiiffittut ingerlatsinermi inatsisitigut tunngavigisassatigut allanngortiterineq imarisamigut tunngavissaatitaasutigulluunniit puisit amiinik tunisassiatigut tunisineq il.il. pillugit isumaqatigiissutaareersunik allanngortiterinissan­ik imaqanngitsoq.

 

Tassungalu tunngatillugu atatillugu oqaluuserisassanut uunga atatillugu nassuiaat innersuussutigineqarsinnaavo­q. Taavalu aalajangiiffigisassatut siunnersuutip kingunerissavaa nunat­ta ameerniarfiata Great Greenlandip namminersortitap aamma Great Greenland A/S-ip aktiaateqarlu­ni ingerlatseqatigiiffimmut ataatsimut tassalu Great Greenland A/S-imut 2002-mi kattutsinnissaannut Naalakkersuisut piginnaatinneqarnissaat.

 

Suliffeqarfik Great Greenland pingasunik ingerlatseqatigiiffittut assigiinngitsunut pingasutut aaqqissuussan­ik maanna ingerlataqarpoq.

 

Taakku tassaapput suliffeqarfiit tamakkiisumik aningaasaliiffigineqartartoq. Tassalu nunatta ameerniarf­ia suliffeqarfik namminersortitaq. Inatsisartut aningaasanut inatsisaat aqqutigalugu ingerlatsinerm­ut tapiissutinik taamatullu aamma tunisinermi akinut tapiissutinik ingerlaavartumik pissarsitinneqartartoq. Great Greenland kiisalu aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffik Namminersornerullut­ik Oqartussanik pigineqartoq Great Greenland A/S. Suliffeqarfiit taakku pingas­ut tamarmik immikkut inatsisitigut naatsorsuuserinikkullu maleruagassanik assigiinngitsunik tunngaveqarput.

 

Tassa allanngortiterinerup kingunerisaanik ingerlatseqatigiiffissaq tamarmiusoq sisamanik immikkoortortaqarfilerlu­gu agguataarneqassaaq. Tassalu tunitsivik ammerivik mersortarfik kiisalu pisortaqarfia, ingerlatsiviup pisortaqarfia.

 

Allaffeqarfiullu illuutinut taava immikkoortortaq Glostrupimi ullumikkut immikkoortortap ammerivimm­ut aamma mersortarfimmut immikkoortortanngorlugu avinneqassaaq.

 

Great Greenlandip suliffeqarfia aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffittut ataatsitut ingerlanneqartussanngorlug­it aaqqinneqarpata tamatumap kingunerisaaanik suliffeqarfiit ingerlatseqatigiiffitt­ut inatsisitigut tunngavinnik aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsis­ip aamma ukiumoortumik naatsorsuuserisarneq pillugu inatsisip aalajangersagaq il.il. inatsisinut naatsorsuuserinermullu tunngassuteqartuni aalajangersagartallit aqqutigalugit annertuunik ilisimaneqarluartun­ik ingerlalluartunillu maleruagassartaqartunik ataatsinik tunngaveqartut ingerlasunngorlug­it kattunneqassapput.

 

Ingerlatseqatigiiffiup ingerlatai iluanaarutaaneq ajortut maannakkut aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutitig­ut aalajangersarneqartarunnaarlutik kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissutitig­ut tunngaveqalissapput.

 

Namminersornerullutik Oqartussat Great Greenland aamma pingajuullutik kiffartuunneqarnissamut isumaqatigiissut isumaqatigiissuteqarfigisat isumaqatigiissuteqarnissaminnut periarfissanik erseqqinnerusun­ik tunngavilersukkanik periarfissaqartilissavaat.

 

Nunatta ameerniarfiat Great Greenlandip aamma Great Greenland A/S-ip kattunnerisa aningaasanut inatsimmut kingunerisassaanut tunngatillugu erseqqinnerusumik nassuiaammut atatillugu oqaasertaliussassat­ut siunnersuutit ilanngunneqartut innersuussutigineqarput.

 

Suliffeqarfik tamakkiisumik aqunneqartoq aamma suliffeqarfik namminersortitaq pigisamik nalingin­ik akiliuteqarlutik ingerlatseqatigiiffimmut pioreersumut Great Greenland A/S-imut kattutsinneqassappu­t.

 

Nunatta karsiata naatsusuutaanut naatsorsuutinut kingunerisassai tassaassapput suliffeqarfiup namminersortit­ap Great Greenlandip naatsorsuuserinermik nalingata nullinngortinneqarnera. Tassun­ga taarsiullugu Great Greenland A/S-ip aktiet naatsorsuuserinermi nalingi pigisat, pigisat nalingisut akiliutit nalinginik qaffassallutik. Nalingisalu pitsanngoriaataat taanna nunatta karsianut oqimaaqatigiissitsinermut kontoa aqqutigalugu iluarsiissuserneqassalluni.

 

Taamaalilluni aaqqissuussineq taanna nunatta karsiata angusanut naatsorsuutaannut EST-imi angusan­ut sunniuteqassanngilaq.

 

Naalakkersuisut naliliinerat naapetorlugu ingerlatseqatigiiffiup allatut aaqqissuunneqarnerani aningaasalersuiner­up kingunerisaanik aningaasatigut patajaallisagaalluarluni aningaasanik tigulertoriaannarn­ik amerlasuunik uninngasuuteqassaaq. Tassami ingerlatseqatigiiffiup tunisassiai akinik aalajangersaasarneq eqqarsaatigalugu niuerfinni allanngorarfioqisuni tuniniarneqartarmata.

 

Taakkulu piffissap sivisunngitsup ingerlanerinnaani ingerlatseqatigiiffiup aningaasatigut ingerlanera ajornerulersillugu sunnersinnaavaat. Taamaattumik siunertarineqartoq tassaavoq ingerlatseqatigiiffi­up aningaasaqarniarnikkut ima patajaallisagaatiginissaa allaat niuerfinni akit ajorteriassagaluarpata tamanna ingerlatseqatigiiffiup nammineerluni nammassinnaassagai.

 

Great Greenland A/S-ip aningaasatigut mianersuussamik missingersuusiat aqqutigalugit naatsorsuutig­aa nammineq aningaasaatit ingerlatseqatigiiffiup pitsaasumik angusaqartarneri ilutigalu­gu qaffakkiartuaassasut.

 

Ukiuni aggersuni isertitatigut aalaakkaasumik ilorraallu tungaanut sammisumik naatsorsuutigineqartut­ut ingerlaaseqartoqalissappat aningaasatigut patajaallisaatit aningaasallu tigulertoriaannaat iluanaarutinik agguagarsisitsisarnikkut iluarsiissuserneqassapput.

 

Aamma periarfissaagaluarput allatut aaqqissuussinerup aallartinneqarnerani aallartinnermi aningaasatig­ut oqimaaqatigiissitat naapertuuttunngorsarnerinut atatillugu assersuutigalugu 10 million kruuninik utertitsisoqarsinnaanera.

 

Naalakkersuisulli ingerlatseqatigiiffiup avammut niuernermini periarfissaasa allanngorarnerujussui pissutigalugit taamatut utertitsinissaq inassutigisinnaanngilaat.

 

Taamak oqaaseqarlunga Inatsisartunut oqaaseqarfigisassanngortippara.

 

Ole Lynge, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inuit Ataqatigiit.

Naalakkersuisut Siulittaasuannut qujanaq. Taava partiit oqaaseqartuinut ingerlaqqissuugut.

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Siumumit aalajangiiffigineqartussatut siunnersuutigineqartut pillugit imatut oqaaseqaateqassaagut. Suliassamut tunngatillugu qulequtarujussuaq nassuiaatitalimmik ilusilerneqarsimasoq tunngavigalu­gu Siumumiit soqutigeqalugu misissuataarparput.

 

Iliuuseriniakkatut siunniunneqarsimasoq pilaarunneqarsimasorlu sivisukuluttumik allaammi ukiorpaalunngortu­ni naammassinialuusaarneqarsimasup kiisami inaarniarneqarnera Siumumiit iluarisimaarparput.

 

Eqaqisumik ilusilersuisimaneq kiisami qimallugu allanngortiterinissaq Siumumit nangaassutigissallu­gu pissutissaqanngilagut.

 

Isumaqarpugut nassuiaatigineqarnerani ilaatigut isumaqatigiissutaareersunik allanngortiterinissamik imaqanngitsoq oqaatigineqarnera torrallataasoq. Nassuiaammi oqaasertalersorluagaasumi ilaatigut oqaatsit atorneqartut imaapput. AAningaasalersuinerup kingunerisaanik aningaasatigut patajaallisagaalluarluni­lu aningaasanik tigulertoriaannarnik amerlasuunik uninngasuuteqassaaq il.il. Aammattaaq ukiuni aggersuni isertitatigut aalaakkaasumik ilorraallu tungaanut sammisumik naatsorsuutigineqartutu­ut ingerlaaseqartoqalissappat aamma il.il.@

 

Taamaattumik Siumumit isumaqarpugut aaqqissuusseqqinneq nutaaq maanna suleriaasissamut tunngavigisariaqartoq. Minnerunngitsumik pitsaassusissamut pitsaasumik toqqammaviliineq akuersaarluinnarlutig­u.

 

Siumumit taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuutaat akuersaarparpu­t.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua, Inatsisartut Siulittaasuat.

Qujanaq. Naalakkersuisut siunnersuutigaat Nunatta Ammeriviata Great Greenlandip aammalu Great Greenland A/S-ip aaqqissuuteqqinneqarnissaat pillugit Inatsisartut siunnersuummut isummissasut. Kiisalu aamma qinnutigalugu ukioq manna tassa 2002-mi suliffeqarfiit eqqartorneqartut pingasut kattutsinnissaat siunnerfigalugu Naalakkersuisut piginnaatitsissummik tunineqassasut.

 

Atassummiit siunnersuutigineqartoq tamakkiisumik taperserparput. Taamalu aamma Naalakkersuis­ut suliassaq ingerlariaqqinniassammat naammassineqarniassammallu taamaaliornissamut piginnaatitsissumm­ik qinnuteqaataat aamma akuersaarlugu.

 

Inatsisartuni ilisimaneqartutut nunatta ameerniarfiat Great Greenland aamma Great Greenland A/S ukiuni kingullerni inimi maani arlaleriaqaluta annertuumik oqallisigisarsimavarput. Pingaartumik siornaak Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata suliassaminut atasumik misissuilluarsimanera­ta kinguneratigut oqallinneq annertusimalluni.

 

Ukiuni qaangiuttuni pisartut aaqqiivigisariaqartullu tikkkuartorneqartartut aallaavigilluarlugit suliass­aq ajunngitsumik suliarineqarsimalluni maannakkut Naalakkersuisunit saqqummiunneqarmat tamanna Atassumminngaaniit nuannaarutigaarput.

 

Aamma bilagit pasissutissatut ilanngunneqartut soorlu aningaasanut naatsorsuutaagallartunut naliliutin­ut il.il. tunngassuteqartut matumuuna annertunerusumik immikkut oqaaseqarfiginatigut saqqummiunneqartut tusaatissatut tiguagut.

 

Maluginiarsimalluguli iliuuserineqartussat nunatta karsianut inerniliinissami tassa IST-mut Ingerlatsinerm­ut Sanaartornermut Taarsigassarsisitsinermullu qaffariaataanatillu appariaataassanngits­ut naatsorsuutigineqarmat.

 

Ukiumiit ukiumut naatsorsuutit suliffeqarfinni assigiinngitsuni aaqqissuunneqartarnerat peqqutigalu­gu aaqqissuusseqqinnissap ulloq atuutilerfissaa tassa januarip aallaqqaataat 2002. taman­na immikkut Atassummiit aporfissaqartinngilarput.

 

Kalaallit Nunaata ammeriviat 1982-imi Qaqortup kommunia SIK, KNAPK, SPS kiisalu Namminersornerullut­ik Oqartussat suleqatigiinneratigut pilersinneqarsimasoq oqaluttuassartaa eqqarsaatigalugu siunnerfiusimasoq pitsaasoq. Aammalu nuannaarutigisariaqartoq.

 

Tamannalu Atassummiit taamatut nalilerparput:

 

Ullumikkut puisit amii atorlugit atisaliat aammali ilaat mutivissuit nunatsinniinnaanngitsoq aamma­li Danmarkimi nunilu allani alutorineqarlutillu piumaneqaleriartuinnarmata inuiattut uagut tamanna tulluusimaarutigisariaqarparput.

 

Taamaattumik Atassummiit neriuutigissavarput aaqqissuusseqqinneq nutaaq atulerpat angusanik suli ullumikkornit pitsaanerusumik angusaqarfiujumaartoq suliffeqarfimmut piniartukkormiunullu iluaqutaasumik.

 

Atassut aamma sumaqarpoq ullumikkut pissusissamisoortoq immikkoortortani assigiinngitsunik sulisut amernik suliaqartartut tassa ammip pisiarineqarneraniit suliareqqillugu tunineranut attuumassuteqart­ut qujassuteqarfigissallugit.

 

Tassani eqqarsaatigineqaannanngillat sulliviit aaqqissuusseqqinnissamut attummassuteqartut kisimi­k. Aammali eqqarsaatigineqarput sulliviit allat soorlu namminersortut kommunit sullivii pilersinneqarsimasut il.il.

 

Tassami ullumikkut puisit amii atorlugit nunatta nioqqutissanik tunisassiuleraluttuinnarnera  pitsaasum­ik tusaamasaassutigilersimavarput annertuumik tulluusimaarutigiariaqartoq.

Atassummiit taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut aaqqissuusseqqinnissaq pillugu siunnersuutaat aammalu piginnaatitsissummik qinnuteqataat tamakkiisumik akuersaarparput. Suliassarlu aappassaaneeneqannginnermi­ni Inatsisartut Inuussutissarsiutinut Ataatsimiititaliaanni suliarineqaqqaarniss­aa Atassummiit kaammattuutigissagatsigu.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Naalakkersuisut Great Greenlandip immikkoortuisa kattullutik A/S Bitut ingerlatsivinngornissaanut piginnaatinneqarnissaminnut aalajangiiffigisassatut siunnersuut matumuuna saqqummiunneqartoq ukiut arlaqalersut pilersaarusiorneqarsimavoq. Taamalu ukiut arlaqartut pilersaarusiorneqarsimanerinnaa­ta aktieselskabinngortitsinissap aqqutissatuaanera qulakkiinngilaa.

 

Soorunami sulisunut pisortanut aamma siulersuisunut Naalakkersuisoqarfinnit kaanngarluni ingerlatsilerniss­aq ornigineqarmat paasilluarsinnaavarput, kisianni ukiut kingulliit qulit missaannaan­ni aktieselskabinngortitsisarsimanerup nassatai nalilersussallugit Inatsisartut pissutissaqarpugu­t.

 

Ilaatigummi piginneqatigeeriaatsit allat ingerlatseriaaseq pillugu isumasioqatigiittarnerni tikkuartoqart­ut ilanngullugit nalilersuisariaqarpugut. Aktieselskabinngortitsereeraangatta Inatsisartun­it aningaasalersukkagut annertunersumik sunniuteqarfigisinnaajunnaartarpagut. Soorlu­mi aamma aktieselskabiujunnaarsitsiniarneq pisariullunilu aningaasanik annikigisassaanngitsunik annaasaqarfiusinnaasartoq misilittagaqarfigilersimagipput.

 

Great Greenlandip ukiuni ajornartorsiorfiugaluartunik nunatsinnik nittarsaassisimanera ersertariaqarpo­q. Ullumikkullu nunarsuarmi tamarmik puisit ameerniarnerup pingajorarterutaanik initussuseqarnermigut kusanartumik siunnerfeqartumillu ingerlatsisimanermigut ilaatigut pitsaassutsikk­ut siuttuunermigut puisit amiisa akiisigut angusaritissimasai sulisunut pisortarisaannul­lu nersorinnissutigissallugit Inuit Ataqatigiit pissutissaqarluta misigisimavugut.

 

Inatsisartut ukiut ingerlanerini puisit ameerniarnerup isiginerluttunngorsarneqarfiini annertuutigut aningaasalersuisuusimapput. Tamanna qujanaqaaq. Maannalu Inatsisartuni ammit pitsaassusiisigut piumasaqaatigineqartarsimasut iluatsiffiusutut kinguneqarlutik akitigut iluatsisimaaleriartornikkut takussutissiipput.

 

Puiserpassuilli pisarineqartartut amiinnaasa annertunertigut niuerutaanerat uumassusilinnik ukiorpan­ni atuisuusimanitsinnut naleqqutinngilaq.

 

Taamaattumik Great Greenlandip aningaasatigut iluatsisimaaleriartornermini ilaatigut puisip orsuan­ik tunisassiorsinnaanerminik qangali pilersaarutaa nukissaqarfigineqalissasoq neriuutigaar-pu­t.

 

Nunat allat soorlu Norgep aamma Canadap tamanna ullumikkut iluatsittumik niuerutigigaat nalunngilarpu­t.

 

Aktieselskabinngortitsinissap saqqummiinermi oqaatigineqartutut paasiuminarnerusumik ingerlatsilernissam­ik kinguneqassasoq aktieselskabinngortitsinissaq oqaatigineqarpoq.

 

Aammami piginneqatigeeriaaseq tamanna annertunerusumik annikinnerusumillu iluatsittumik misilittagaqarfigereerparput. Taamaakkaluartoq aalajangiiffigisassatut siunnersuutip aappassaaneerlu­gu oqaluuserineqannginnerani Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititamut siunnersuut­ip nalilersorneqarnissaa Inuit Ataqatigiit inassutigaat.

 

Ilaatigut makku ataatsimiititaliap nalilersuiffigissavai. Ersarinnerusumik ingerlatseriaaseqalernissam­ut aktieselskabitut piginneqatigeeriaaseq aqqutissatuaava. Aamma Namminersornerullut­ik Oqartussat saniatigut piginneqataasinnaasunik allanik ilassarsiornissaq soqutigineqarpa aamma iluatinnaateqarpa?

 

Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliap saniatigut Naalakkersuisunut piginnaatitsissutitut oqaasertaliunneqartussat­ut siunnersuutigineqartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit naliliiffiginisa­at Inuit Ataqatigiit pissusissamisoortutut ilanngullugu isumaqarfigaarput.

 

Naggasiullugu oqaasertaliussassatut siunnersuut 1.b-mi oqaatigineqartoq Naalakkersuisut Siulittaasuan­ut pisarnitsitut inussiarnersumik nassuiaateqarfigineqassasoq qinnutigaarput. Tassani ima allassimavoq, APuisit amiisa tunisassiassatut tunineqarnerini akinut tapiissutit allaffissornikkut aqunneqarnissaat pillugu isumaqatigiissuteqarnissamut taamaqataanilluunniit aaqqissuussinissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput@.

 

Tapiissutit qanoq aqunneqarnissaat pillugit isumaqatigiissuteqarnissat saniatigut taamaaqataanilluunni­it aaqqissuussinissamut oqaaseq taanna sunik imaqarnersoq paasissallugu pisariaqartipparput.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaat tassalu Ammerivik Great Greenland aammalu Great Greenland A/S ataatsimoortinniarneqarnerat pissusissamisoortutut Kattusseqatigiinni­it isigaarput.

 

Ullumikkut suliffeqarfiit taakku immikkut tamarmik ingerlapput uffalu tamarmik imminnut attuumassuteqartu­t. Ataatsimullu siulersuisoqarlutik inunnik taakkuninnga. Oqaatigissavarput siornatig­ut suliffeqarfiit tunisassiatigut suleqatigiittarsimammata. Assersuutitut taasinnaavarput Namminersornerullutik Oqartussat ammeriviata taratsunik marloriaamik akiliillutik Great Greenlandimut iliuuseqarnikuusimammata.

 

Taamaammat Kattusseqatigiinniit pissusissamisoortut isigaarput suliffeqarfiit ataatsimoortillugit kattunnissaat aktieselskabitut tassami aningaasatigut ingerlanneqarneri ataatsimuulersinneqarsinnaassammat­a. Inatsitigullu aqqutissaat pitsaanerulissallutik. Ullumikkut ingerlariaatsit allanngortissappata imaluunniit ataatsimoortinneqassappata eqqumaffigisassat sukumiisum­ik aaqqiivigineqarnissat Kattusseqatigiinniit kissaatigaarput. Tassami siornatigut sullissinerm­ik isumaqatigiissutit tassalu Servicekontraktit aaqqiivigisariaqassapput. Qanorli aamma­lu suliffeqarfiup taassuma tungaatigut aaqqiisoqarsinnaanissaa pitsaanerpaamik ujartorniarutsigu.

 

Taamatut iliunngikkutta aningaasatigut isumaqatigiissuteqartarnissat pitsaanerpaamik tunngaveqarlu­ni aaqqiivigineqanngitsoortussaassammata.

 

Taamatut oqaaseqarluta suliffeqarfiit ataatsimoortinneqarlernissat Kattusseqatigiinniit isumaqatigalu­gu oqaatigissavarput. Taamaattorli eqqumaffigisassat qulaajarneqarnissaat kissaatigaagu­t. Suliassarlu ataatsimiititaliamut ingerlanneqarnissaa kissaatigineqassappat innersuussutigerusupparp­ut suliap aappassaaniinnginnerani. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Ukiuni makkuni landstingemut ilaasortaalluni aktieselskabit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut tusaannarlugit meriannguummernarsivoq. Tassali tamakkuninnga ingerlatsiniarneq oqarta torinngingaarmat.

 

Tamanit naluneeruppoq apeqquterpassuit Royal Greenland A/S-ip iluarisaannarmik siulersorneqarsimaner­a, taamak oqartariaqarmat. Inuiaqatigiinnullu akisoqisoq aqunneqarnera tamanul­lu pissuserisassai unioqqutinneqarsinnaanngitsunik malittarisassarsioqqullugit Naalakkersuisun­ut inassutigisimagikka. Qujanartumillu aamma apeqquterpassuarnut taakkunani akissuteqatini piumasaq tamanna naammassineqarsinnaasutut uannut neriorsuutigineqareersimavoq.

 

Siunnersuut manna piviusorsiorpalaartutut oqaatigissanerlugu naluara. Aningaasalli tungaat isigalu­gu nullimut inissiinerup nipaatsumik oqaatigereerpaa aasiit tassani aningaasatigut ilungersunartum­ik ingerlasoqartoq.

 

Manna tikillugu aktianut aningaasaliisarneq aktiaateqarfiilluunniit aaqqissugaaneri Namminersornerullut­ik Oqartussat ataaniittut maani pisarneq malillugu namminersuutigiunnaarlugit tamakkuninnga paasisimasaqarluartunik pikkorissunillu allaat avataaniit ikiorserluni aaqqinneqartalerniarli­k.

Uagut Inatsisartuni ilaasortaasut aktieselskabeliornernut imannarsuaq qaatuusimasaqanngilagut. Taamaakkalu suliaq upperaluguaasiit akuersaassavarput. Taamatulli qaatuussaqarsimannginneq aallaavigalugu ersarissumik paatsuugassaanngilluinnartumillu piumasarisariaqarparput suliaq tamakkuninn­ga ilisimasaqarluartunit suliarineqarsimassasoq. Akisussaanerlu aamma Inatsisartunut akuersisitsisumiittoq tassa Naalakkersuisuni.

 

Naalakkersuisut taanna aamma akisussaaffigissagaat Inatsisartunut akuerititartik. Akisussaassuseq tamanna Naalakkersuisunit qimarratigineqartuarpoq tassa aktieselskabet pingaartumik Royal Greenland pillugu oqartuaannarmata uagut aktieselskabet ingerlatsinerannut akuliuttussaanngilagut.

 

Tassa­mi tamanna eqqoraluarpormi, kisiannili inuiaqatigiit aningaasaataat naggataagut nakkaattoorutin­ut akiliutiginiarneqaleraangata susassarisimanngisap iluarisaannaliorsimanera inuiaqatigiinn­ut akileqqullugu nassiunneqartaannarpoq.

 

Oqaatsit anitakka makkut Naalakkersuisut Siulittaasuata kisimi akisinnaavai ilumut tutsuiginartum­ik pilersaarut manna suliarineqarsimanersoq tamakku qulakkeeqqaartinnagit uanga ilalersuinissara kajungerinngilluinarakku.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq. Great Greenlandip aaqqissuuteqqinneqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut qulequtaavoq sukumiisumik nalilersugassaq. Tassanimi ingerlatsivik pineqartoq tassaavoq nunatsin­ni kulturitsinnik avammut mikinngitsumik nittarsaasuusoq.

 

Sutigut tamatigut pingaartippara oqaaseq akimut ersittumik ingerlatsineq. Tassani apeqqutaatinnagu Naalakkersueriaaseq politikkikkut ingerlatseriaaseq, niuernerluunniit pineqarnersut. Tassami anguniagassat ukuusariaqarput sutigut tamatigut akimut ersittumik ingerlatsinikkut pilersitsinissaq sunik nakkutigiuminartunik malittariuminartunik aammalu pisariaqartillugu pisariunngitsumik ilorrap tungaanut sangusarneqarsinnaasunik.

 

Taamaattumik aamma uanga uani isumaqataavunga apersuuserneqarmat piginneqatigiiffiliornikkut aktieselskabekkut pilersitsineq taanna aqqutissaviunersoq. Misilittakkagummi tassani aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqarneratut imaannaanngitsuupput ilaatigut sakkortuumik mamaatsoornartumik akoqartarsimasut.

 

Taamaattumik taassumap nalilersortuarnissaa uanga tunginnit aamma inassutigerusuppara. Periarfissammi allat aamma periarfissaasinnaassammata immaqa eqaannersusumik atorneqarsinnaasut. Tassanilu eqqarsaatigaakka sullinneqarnissamik isumaqatigiissutaasartut Servicekontraktit. Uangali nammineerlunga suli pingaartinnerusarpakka resultatkontraktinik taaneqartartut tassa angusassanik isumaqatigiissuteqarluni malittarinnissinnaallunilu isumaqatigiissutit aallaavigalugit sullissisoqartarneq, kisianni tassa massakkut una siunnersuutigineqartoq iluaqutissartaqartutut nalilerpara tassani ingerlatsiviit aggulunneqarnikuusut ataatsimoortinneqarneratigut synagieffektimik taaneqartartoq tassalu suut ataasiakkaat eqikkarlugit ingerlatsiniarnermi nukittorsarlugillu iluaquserneqarsinnaanerat tassani takusinnaasutut misigimagakku.

 

Tassanilu attaviitsoqatima oqaatigisaat tassalu ilumoortilluinnarpara tassa uagut siunnersorneqarnerput tatigisariaqartarparput nammineerluta suut tamaasa iterngi tikillugit ilisimasinnaannginnatsigit, kisianni tassa oqaatigisannut atatillugu Naalakkersuisut suleriaqqinnissamut ingerlariaqqinnissaanut piginnaatitsissummik tunniussaqarnissaq uanga tunginnit akuerseqataaffigerusuppara. Tassanili aamma iluatsillugu taalaarusullugu unammillerneq aallaaviujuassanersoq imaluunniit allanik suleqatiginnissinnaaneq tassani ammaanniassallugu tunngavissaqarsinnaannginnersoq. Tassami maanna puisit amii eqqarsaatigalugit annertuumik Norgemit Canadamillu soorlu taaneqartutut unammillerneqarpugut.

 

Kisiannili uanga tusatsiartarpara soorlu assersuutigalugu Norge puisit amissaaleqisartoq ilaatigut. Taamaattumillu uani nalilersuinermi aamma siunissamilu ingerlariaqqinnissamik suleqatiginnilluni ingerlasinnaaneq taanna assut nalilersoqqunartikkaluarpara nalunnginnatsigumi unammillerneq akisuujusoq. Suleqatiginninneq tamatigut akikinnerusarluni.

 

Naggataatigullu aamma ilaliinnassavara Inuit Ataqatigiinninngaanniit saqqummiunneqartuni nunatsinni pisuussutit minnerunngitsumillu uumassusillit uani massakkut eqqarsaatigalugit pingaartuummat isaasartut ilaannaasa atornaveersaarnissaat, kisiannili pisaasut assigiinngitsutigut anertuumik iluaqutissaasinnasunik tunniussaat atorluarlugit ingerlanissaq inassutiginaqimmat.

Kisianni tassa taamatut naatsumik oqaaseqarlunga Naalakkersuisut suleriaqqinnissaminnut piginnaatitsissummik tunineqarnissaat ilalerpara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujassutigaara amerlanerit partiit aammalu demokratit erseqqissumik Kattusseqatigiit demokratit erseqqissumik taamatut tapersiimmata. Suliassap matuma misissoqqinnissaanut, kisianni oqaatigissavara apeqqutit ilumut selskabenut aktieselskabenut ingerlanissaanut apeqqutit allallu taakkua udvalgemik suliarineqarneranut apeqqutit akineqarnissaat. Erseqqissumillu nalilersorneqarnissaat kissaatigigiga.

 

Kisianni marluk oqaatigerusuppakka erseqqissumik. Siullermik ammeriviup Great Greenlandip tasamani sulineranut ingerlaneranut ingerlasinnaaneranut taamaalillunilu aamma nalunaarsuusiorneqarsimaneranut tunngasut qiviassagaanni tassani siulersuisut naliliinerat Naalakkersuisut tunngavigisariaqarpaat.

 

Naalakkersuisut taamatut naliliineq tunngavigalugu aamma siulersuisuni tatiginninneq tunngavigalugu oqartariaqarpugut taamaalilluni alloriarnissamik neqeroorut upperigipput imaappoq tatigigigut naliliineq taamak ittoq. Taamaammallu aamma taanna tunngavigalugu maannakkut nutaamik aaqqissuussinissaq tapersersoripput.

 

Selskabep nammineerluni siunissami naatsorsuusiai takuneqarsinnaapput 2002-minngaanniit 2004-mut naatsorsuutigineqarpoq akileraarutit akilinnginneranni 7-9 millionit ukiumut sinneqartoortoqartassasoq.

 

Taamaattumik aammalu aningaasat nammineq aningaasaatigisat qiviassagaanni taava selskabet solidetianik taaneqartartoq tassa uppernassusia aningaasatigut ingerlanermini 80% missiliussavai. Aammalu aningaasanik tigoriaannarnik aamma peqarluarluni 2002-p naanerani.

 

Tamakkua nalunaarutit tunngavigalugit tatigaarput selskabep taamaalilluni nalunaarutigisamini eqqortitsisinnaanera. Puisip orsuanik nioqqutissiornermut tunngasut apeqqutit taakkua Inuit Ataqatigiinninngaaniit saqqummiunneqartut immikkut akissuteqarnermi udvalgini aamma akissuteqarfiginissaat misissorsinnaavagut. Uani erseqqissumik nalunaarummi taakkua ilanngunneqarsimanngimmata, kisianni oqaatigineqartunut aamma nuannaarutigisariaqarpoq Kalaallit Nunaata Ammerivia aamma oqaluttut ilaannit oqartoqartuninngaaniit unammillerneqarpoq silarsuarmi aamma unammillernerullu taassumap annertoqisup aamma qeqqaniippugut, kisianni qujanartumik 2000-minngaanniit ammit tungaatigut akigititaasut silarsuarmi verdensmarkedsprisenik taaneqartartut pillugit qaffariartulersimanerat taanna malunnarpoq.

 

Tassalu 2001-i qiviaraanni ingerlanerani akigititat amermut ataatsimut agguaqatigiissillugu 382 kruuniusimallutik, naak siornatigut 212 kruuniit Naalakkersuisunit missaannaannik akeqartarsimagaluarlutik.

 

Akinnguatsinni Canadami unammillertigisatsinni Canadap aataat ataat puisit 2000 aamma 2001-imi ukiumut 275.000-it pisassaritissimavaat. Taakkunanilu pisarineqarput, pisarineqarsimapput 2000-mi 261.000-t aataat. Tassa Kalaallit Nunaata radioatigut aallakaatinneqanngimmat una neriuppunga avammut tamakkua soqutiginartut tusarliunneqarumaartut unammillerneqarnerput annertoqimmat. Aammalu piniartunit tamakkua tusarumaneqartut tusagassiortunit ingerlanneqarumaartut neriuutigaakka.

 

Nammineq uagut nunatsinni puisitarisartakkagut 261.000-iunngillat aataaginnaalluunniit eqqarsaatigissagaani. Ikinnerujussuarnik pisaqartarnerput ilisimaneqarpoq. Taamaakkaluartoq Great Greenlandip Siumup aamma allallu oqaaseqartuisa oqarnerattut ilusilersorniarnera ukiuni arlalinni maannakkut ingerlanneqarsimavoq. Aammalu ingerlanneqarsimavoq taanna maannamut ingerlatsinermi iluarsisariaqartut tunngavigalugit aaqqiiniarnerulluni.

 

Taamaattumik nersorinnissutinik oqaaseeqarneq aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata ullumikkut oqaatigisaa siulersuisut nersortariaqarnerannik aamma oqaaseqarneq ilumoorpoq.

 

Isumaqarpunga, siulersuisut maannakkut takusarneqarfitsit ilisarilluarsimagaat ammit nioqqutissiat pitsanngortumik aallartinnerat ilutigalugu taava aamma sullivitsik patajaallisarlugu siunnersuuteqarmata.

 

Qanoq ililluni patajaannerusumik ingerlariaqqinnissaanut siunnersuusiorsimallutik. Taamaattumik tassa attaviitsumut Otto Steenholdtimut oqaatigisariaqarpara 100%-mik tamaaviisa qulakkeereerlugit aalajangernissaq uani oqaatitgisinnaanngilara, kisianni Naalakkersuisut aalajangerniarnerminni tunngavigisimavaat maannamut aaqqiiniarnermi tunngavilersuutaasimasut minnerunngitsumillu siulersuisut naatsorsuusiatik 2004-p tungaanulluunniit ingerlasut takutimmassuk aaqqissuussineq nutaaq akilersinnaasumik ingerlanneqarsinnaasoq. Taannalu tunngavigalugu selskabetut ingerlanissaanut tunngavissat takuneqarsinnaasorivagut.

 

Taamaattumillu qujassutigaara taperserneqarnerput udvalgimilu paasissutissat annertunerusut apeqqutigineqartut aamma isumaqatiginartut misissoqqissinnaammta. Ilaatigut puisip orsuata iluaqutiginiarneqarneranut isumaqarpunga sinittutut oqaatigineqarsinnaanngikkaluarluta kingusissuuleqisugut oqaatigisariaqartoq. Tassami ilumoormat Canadakkunni puisip orsuata iisartakkatut allatigullu tunisassiarineqarnera eqqarsaatigalugu uagut nunatsinni taamaattutigut periarfissat namminersortunit aamma ingerlanniarneqarsinnaasut assut ujartornaraluarmata.

 

Taamattumik isumassarsilluartup kialluunniit suli qularnanngilaq aallartissinnaavai angumersiniarluni unammilleqatigiinnermi. Qujavunga taamatut taperserneqarnermut annetuumut. Qujanaq.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Oqaasertaliussassatut ilanngussaq 1.b apeqqutigaluaratsigu qanoq paasineqassanersoq ujartoqqiinnassavara taanna Naalakkersuisut allatulluunniit oqarnertik suna eqqarsaatigisimaneraat paasisariaqaratsigu.

 

Great Greenland ingerlatsinermi nutartigaasussami angusarisinnaasamisut saqqummiussai apeqquserneqanngillat Inuit Ataqatigiinninngaanniit. Tamakkuli angussagaanni aktieselskabetut aktieselskabenngortitsineq aqqutissatuaanersoq nalilersorusupparput. Tamannalu inuussutissarsiornermi ataatsimiititaliami ingerlanneqassasoq paasivarput akuersaarneqartoq. Avatitsinnimi nunat inuiaat ingerlarsorput maani aktieselskabet piginneqatigeeriaasituatut sanimut qissimissaajussullugu upperisarigipput.

 

Aallanik ingerlatsinermi immaqa nunatsinni peqatigiinnermik nutaamik ingerlatseriaasissamik nassaarniarnissaq mattunneqartariaqanngitsoq isumaqarfigaarput. Tassalu taanna qilanaaraarput tamatuma ataatsimiititaliami nalilersueqataaffiginissaa.

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuata aammalumi allat oqaaseqartut puisip orsuata iisartaganngorluni atorneqarsinnaanera kingumut uterfigeqqippaat. Uangalu aamma tamanna qangaaniilli assorsuaq iluatigisarpara.

 

Tamanna aallaavigalugu Naalakkersuisut Siulittaasuat apeqquteqarfiginiarpara isumaqarluinnarama imaannaangitsumik Puisi A/S tamakkuninnga misissugaqarsimasoq. Tusarparput allaat dronningip nammineerluni misilittarsimagai taassumap nioqqutissatut saqqummiussai. Tamakkua sumut pippat. Tammaannassanngillat misissuinerit aqqutigalugit taamaaliortoqareersimappat isumaqarpunga aqqutiniarlugit qaqeqqittariaqarigut ilumoortuuppata.

 

Ole Lynge, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inuit Ataqatigiit.

Aap, taava una eqqaasitsissutigilaaginnassavara ataatsimiititaliami suliassat arlaqalereermata aamma apeqqutit uumap kattussiniarnemut tunngasut avataaniittutut taaneqarsinnaasut aamma ataatsimiititaliami tikinneqarsinnaassammata.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Tassa Naalakkersuisut suliassaq una naammassiniarsimavaat maannakkut saqqummiussaq aktieselskabetut taamaalilluni aaqqinneqarsinnaaneranut periarfissaq misissorneqaqqullugu. Taava misissorneqarsimavoq. Allanik aqqutissaasunik piginneqatigeeriaatsinik periarfissanik soorunami misissuisimanngilagut. Taanna noqqaassutigineqarsimanngilaq taamanikkut. Maannakkut taanna misissugarput tassunga killiffia najoqqutaralugu saqqummiussaraarput.

 

Puisip orsuata iluaqutiniarneqarneranut tunngatillugu aamma Great Greenland nammineq misisukkanik pigisaqarpoq. Taakkulu misissugarisaat sumut killinneri najoqqutaralugit aamma udvalgeni apeqqutinut ilanngullugit paasiniarneqarsinnaasutut innersuukkusuppakka. Aamma paasivara siulittaasup tamatumuunakkut isumaqatigigaanga.

 

Simon Olsen, Siumut.

Ilisimaarisatsitut tamatta 1999-imi politikkikkut akuliuttariaqarsimaneq imaannaanngitsorujussuuvoq tassami ammeriviup ingerlarnga illersoruminaatsorujussuarmik aallarsimavoq. Taanna nalunngilarput. Taamaammanunga Siumuminngaaniit oqartugut